Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä.
Raportissa käytetään Power BI:ta kuvaamaan tietoa interaktiivisesti. Raportin ensimmäiseltä sivulta löydät ohjeen miten voit käyttää Power BI:ta. PowerBI:n sivuilla pystyt liikkumaan alareunan nuolilla.
PowerBI-raportti, jossa kuvataan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä erilaisten indikaattoreiden avulla.
Hyvinvointi tarkoittaa montaa eri asiaa. Hyvinvointi liittyy ihmisiin, yhteiskuntaan ja eri ympäristöihin. Stiglitzin komission (Stiglitz & al. 2009) tekemän mallin mukaan hyvinvointi koostuu kahdeksasta perusulottuvuudesta eli perusasiasta. Nämä ovat:
Nämä perusulottuvuudet on esitelty kuvassa alla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on toimintaa, jolla yritetään tehdä näitä asioita:
Lain mukaan hyvinvointialueen tehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueen täytyy myös tehdä jokaisella valtuustokaudella alueellinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. Aluevaltuusto hyväksyi ensimmäisen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman joulukuussa 2023.
Hyvinvointikertomuksessa kuvataan sitä, miten asukkaat alueella voivat. Hyvinvointisuunnitelmassa puolestaan määritetään ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistetään.
Hyvinvointisuunnitelma sisältää eri osia:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on muuhun Suomeen verrattuna nuorta ja monikulttuurista. Alueella voidaan melko hyvin ja hyvinvointialueen aikuisväestö on keskimäärin terveempää muihin Suomen kansalaisiin verrattuna.
Sosioekonomiset tekijät näkyvät kuitenkin aikuisten hyvinvoinnissa ja koetussa terveydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että matalammin koulutetut voivat huonommin kuin korkeammin koulutetut. COVID-19-pandemia (eli koronapandemia) on heikentänyt erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja nuorten kokemus omasta terveydestä on heikentynyt voimakkaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022).
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta valitsi viisi yleistä painopistettä alueelliselle hyvinvointisuunnitelmalle. Nämä painopisteet ovat:
Hyvinvointisuunnitelmassa on yhteensä 32 tavoitetta ja 73 toimenpidettä, joilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.
Hyvinvointisuunnitelman kaikille yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kuvataan yleisessä osuudessa. Yleisen osuuden tavoitteissa ja toimenpiteissä on muun muassa näitä aiheita:
Ikäryhmäkohtaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet on lueteltu ikäryhmille erikseen tehdyistä hyvinvointisuunnitelmista. Ikäryhmäkohtaisien suunnitelmien tavoitteissa ja toimenpiteissä on muun muassa näitä aiheita:
Tässä on muutamia esimerkkejä hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä:
Lapset ja nuoret:
Työikäiset:
Ikääntyneet:
Tutustu alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointisuunnitelmaan sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tarkemmin tällä verkkosivulla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialueen strategiaa toimeenpaneva asiakirja, jota toteutetaan vuosina 2024–2025. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sisältää ikäryhmäkohtaisen hyvinvointitiedon sekä suunnitelmat lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden osalta. Jokaisen ikäryhmän osalta kertomuksessa ja -suunnitelmissa on huomioitu vammaiset henkilöt sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva väestö.
Hyvinvointialue seuraa asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Hyvinvointialueella laaditaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa on kuvattuna alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila, niihin vaikuttavat tekijät sekä kirjattu valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 611/2021.)
Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut ja tehtävät määrittyvät uudella tavalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ensisijainen vastuu on kunnissa siltä osin, kun se kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvointialueilla puolestaan on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden tehtävänä on myös tukea kuntia asiantuntemuksellaan.
Hyvinvointialueella toteutettavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Työtä ohjaavat useat lait, kansalliset strategiat, ohjeistukset ja suositukset, alueellisten hyte-neuvottelujen tulos sekä hyvinvointialueen strategia.
Hyvinvointi on moniulotteinen, ihmisiin, yhteiskuntaan ja eri ympäristöihin linkittyvä ilmiö, minkä tarkastelu yhden näkökulman tai tunnusluvun kautta kaventaa hyvinvoinnin käsitteen liian kapeaksi. Stiglitzin komission (Stiglitz & al. 2009) laatiman mallin mukaisesti hyvinvoinnin käsite koostuu kahdeksasta perusulottuvuudesta, joita ovat turvallisuuden tunne, ääni kuuluville yhteiskunnassa, terveys, sosiaaliset yhteydet ja suhteet, aineellinen elintaso, koulutus, ympäristö sekä henkilökohtainen toiminta ja työ (kuva 1).
Kuva 1. Stiglitzin malli hyvinvoinnin osa-alueista
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määritelmän mukaan toimintaa, jolla pyritään väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen ja jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Edellä mainittuja mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä. Stiglitzin malliin peilaten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja-alaista, monitoimijaista ja poikkihallinnollista toimintaa, jota kohdennetaan koko elinympäristöön, väestöön, yhteisöihin ja yksilöihin. Edistämistyötä tehdään johdon ja koordinaation, yhteistyön ja yhdyspintojen sekä palveluiden ja käytäntöjen tasoilla.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset hyte-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän sekä järjestötoimijoiden kanssa.
Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä hyte-neuvottelujen tulosten pohjalta järjestettiin työpaja hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnalle toukokuussa 2023. Lautakunta asetti työpajassa hyvinvointisuunnitelmalle viisi painopistealuetta. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät tämän jälkeen painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin, jonka jälkeen kesäkuussa 2023 järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät työpajan tulosten pohjalta tavoitteiden alle toimenpiteet, mittarit ja toimenpiteitä toteuttavat tahot. Hyvinvointisuunnitelman kaikille yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kuvataan alaluvussa 4. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet löytyvät kustakin ikäryhmäkohtaisesta hyvinvointisuunnitelmasta.
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päätti 5.9.2023 kokouksessaan pyytää luonnoksesta lausunnot Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuslautakunnalta, kansalliskielilautakunnalta, hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä sekä Vantaan kaupungilta, Keravan kaupungilta ja HUS-yhtymältä. Alueellinen hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnos oli lausuttavana 12.9.–16.10.2023. Luonnosta esiteltiin yhteensä 17 eri tilaisuudessa muun muassa tulevaisuusjaostoille, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuslautakunnalle, kansalliskielilautakunnalle, hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimille ja hyvinvointialueen henkilöstölle.
Tulevaisuusjaostojen evästyksissä ja eri tahojen lausunnoissa luonnoksen todettiin olevan laaja ja monipuolinen. Yhteistyötä kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa toivottiin tuotavan luonnoksessa vielä vahvemmin esille. Samoin esimerkiksi monikulttuurisuutta, tuloeroja ja niiden merkitystä hyvinvoinnille sekä asunnottomuuteen liittyviä tekijöitä. Muina teemoina esiin nousivat esimerkiksi liikunta, opiskeluhuolto, turvallisuus ja lähisuhdeväkivalta. Hyvinvointisuunnitelmaan ja sen toimenpiteisiin toivottiin lisää konkretiaa.
Luonnos oli myös asukkaiden, asiakkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kommentoitavana 18.9.–8.10.2023. Kommentit kerättiin ikäryhmäkohtaisilla (lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet) Webropol-kyselyillä. Lisäksi Keravan Onnilan nuorille toteutettiin oma, tiiviimpi kysely. Kyselyihin saatiin yhteensä 210 vastausta. Kyselyjen lisäksi hyvinvoinnista ja hyvinvointisuunnitelmasta keskusteltiin vanhusten palvelujen asiakasraatilaisten, MarjattaSäätiön Myyrastin kävijöiden sekä Onnilan avoimen perhekahvilan kävijöiden kanssa. Keskusteluihin osallistui 39 henkilöä.
Kyselyvastauksissa ja keskusteluissa korostuivat erityisesti palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus sekä hoitoon pääsy. Palveluista korostuivat erityisesti terveyspalvelut. Vastauksissa ja keskusteluissa nousi vahvasti esiin myös lähipalvelujen ja kasvokkaisten kohtaamisten merkitys sekä riittävän tuen ja tiedon saaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi hyvinvoinnin kannalta merkittäviksi asioiksi nostettiin muun muassa ympäristö, liikunta ja liikkuminen, turvallisuus, ruoka sekä sosiaaliset suhteet ja yhteisöllinen toiminta. Kuvassa 2 kuvataan ikäryhmäkohtaisten kyselyjen vastauksia kysymykseen: Mitkä asiat auttavat sinua / hyvinvointialueen asukkaita voimaan hyvin?
Nuorille toteutetussa kyselyssä nousivat esiin hyvinvointia tukevista asioista ihmiset ja avaavat keskustelut, avoimesti puhuminen luotettavan aikuisen kanssa, perhe, ystävät, eläimet sekä vapaa-ajan harrastukset, kuten laulaminen, piirtäminen ja teatteri. Lisäksi tukeviksi tekijöiksi mainittiin mielenterveyspalvelut, ajan viettäminen saman henkisten ihmisten seurassa, turvallisuuden tunne esimerkiksi koulussa, itsensä ilmaiseminen sekä se, kun pääsee olemaan oma itsensä rauhassa, ilman pelkoa. Kysymykseen, mitä hyvinvointialueella voidaan tehdä, jotta alueen lapset ja nuoret voivat mahdollisimman hyvin, nuoret nostivat esiin yksilönä kuuntelemisen ja huomioon ottamisen, tukemisen ja auttamisen lämpöisillä käsillä, harrastukset ja aikuiset, joille voi puhua sekä puuttumisen herkemmin kouluissa kiusaamiseen. Nuoret mainitsivat myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut, psykologisten testien (esimerkiksi masennus- ja ahdistustestit) tekemisen terveystarkastuksissa, säännölliset kuraattorin käynnit sekä toiveen, että koulutettuja kuraattoreita ja psykologeja olisi enemmän.
Luonnoksesta saatuja lausuntoja, evästyksiä sekä kyselyjen ja keskustelujen kautta saatuja palautteita on hyödynnetty hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman viimeistelyssä ja asiakirjaan on tehty sekä tekstiosuuksiin että toimenpiteisiin näiden pohjalta lukuisia muutoksia.
Alueellinen hyvinvointikertomus kuvaa alueen asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Hyvinvointialueella laaditaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa on kuvattuna alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila, niihin vaikuttavat tekijät sekä kirjattu valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021.)
Alueellinen hyvinvointikertomus perustuu tutkittuun tietoon ja kansallisiin hyvinvointi-indikaattoreihin. Osana hyvinvointialueen tiedonkeruuta on kerätty tietoja ja havaintoja arjen ilmiöistä myös kyselyn avulla hyvinvointialueen ammattilaisilta ja sidosryhmiltä. Talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana koottiin yhteen alueellinen hyvinvointitieto, joka sisälsi:
Nämä tiedot toimivat hyvinvointikertomuksen pääasiallisina tietolähteinä. Lisäksi hyvinvointitietoa on täydennetty kansallisten tiedonkeruiden tuottaman tiedon avulla, muun muassa Tilastokeskuksen aineistoilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on valtakunnallisesti verrattuna nuorta ja monikulttuurista. Alueella myös voidaan melko hyvin ja hyvinvointialueen aikuisväestö on valtakunnallista keskitasoa terveempää. Sosioekonomiset tekijät näkyvät kuitenkin aikuisväestön hyvinvoinnissa ja koetussa terveydessä; matalammin koulutetut voivat huonommin kuin korkeammin koulutetut. COVID-19-pandemia on heikentänyt erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja nuorten kokemus omasta terveydestä on heikentynyt voimakkaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022).
Hyvinvointikertomukseen on koottu osa-alueittain keskeiset nostot Vantaan ja Keravan alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä alueen väestön palvelutarpeesta. Osa-alueet ovat
Ikäryhmäkohtainen tarkempi hyvinvointitieto on koottu liitteenä oleviin ikäryhmäkohtaisiin hyvinvointisuunnitelmiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on noin 280 000 asukasta ja väestöntiheys on maan toiseksi suurin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikärakenne on valtakunnalliseen tasoon verrattuna nuori. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen eri-ikäisten asukkaiden määriä ja osuuksia koko väestöstä kuvataan taulukossa 1.
Taulukko 1. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö 31.12.2022
(Tilastokeskus, Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2022)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hyvin monikulttuurinen. Vieraskielisten osuus väestöstä on maan suurin, lähes 25 % asukkaista. Väestönkasvusta vieraskieliset muodostavat suurimman osan. Vantaan 243 000 asukkaasta noin 60 000 on vieraskielisiä, ja he puhuvat yhteensä yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä oli noin 5 500. (Tilastokeskus, Kieli sukupuolen mukaan kunnittain 1990–2022, Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.)
Väestömäärän ennustetaan kasvavan 48 000:lla vuoteen 2030 mennessä (Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia 2022). Vuonna 2030 yli 80 % Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista on alle 65-vuotiaita (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022). Ennusteen mukaan lasten ja nuorten osuus väestöstä on maan suurimpia myös jatkossa. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on maan pienin nyt ja ennusteen mukaan jatkossakin, vaikka osuus kasvaakin 9,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. (THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022.) Ikäryhmittäistä väestöennustetta kuvataan kuviossa 1.
Kuvio 1. Ikäryhmittäinen väestöennuste 2030, % väestöstä
Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Indikaattori ilmaisee ennusteen ikäryhmän osuudesta prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä) vuoden 2030 viimeisenä päivänä. Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tai muiden sellaisten tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. (THL, Sotkanet, Väestöennuste 2030.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntijoiden mukaan merkittävin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita lisäävä toimintaympäristön muutos on voimakas väestönkasvu ja väestön ikääntyminen. Alueen suhteellinen väestönkasvu on maan suurimpia, 19 % vuodesta 2021 vuoteen 2040, mikä ikääntymisen ohessa lisää merkittävästi tulevaa palvelutarvetta. (THL, Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022.) Lisäksi hyvinvointialueen asiantuntijoiden ja sidosryhmien mukaan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet ovat lisääntyneet ja alueella korostuvat myös metropolialueen ongelmat, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus (THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosryhmäkysely 2023).
Asunnottomuuden ehkäiseminen on yksi keino vähentää myös köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Asunnottomuuden ja erityisesti pitkittyneen asunnottomuuden taustalla on usein monia tekijöitä, kuten velka-, mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lisäksi asunnottomuuteen voi vaikuttaa myös tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuus ja sopivien tukipalvelujen puuttuminen. Vantaan alueella asunnottomia oli vuonna 2022 yhteensä 291, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 34. Asunnottomien kokonaismäärä nousi 72 henkilöllä vuodesta 2021, mutta toisaalta pitkäaikaisasunnottomien määrä laski 42 henkilöllä. Keravalla asunnottomia oli vuonna 2022 yhteensä 32, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 7. Keravan asunnottomien kokonaismäärä nousi 6 henkilöllä vuodesta 2021, kun taas pitkäaikaisasunnottomien määrä laski 9 henkilöllä. (ARAn asunnottomuusselvitykset, Asunnottomat 2022.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tulot jakautuvat suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaasti esimerkiksi koulutuksen, työmarkkina-aseman, iän ja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Moni esimerkiksi pelkän perusasteen koulutuksen saaneista tienaa vähemmän kuin pidemmälle koulutetut. Alimpiin tuloluokkiin kuuluvista suurin osa on työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi varhaiseläkkeellä, opiskelemassa tai lomautettuna. Ikäryhmistä nuoret aikuiset ja yli 65-vuotiaat ovat useammin pienituloisia, samoin yhden hengen talouksissa pienituloisuus on yleisempää kuin muissa kotitalouksissa. Työssäkäyvistä suomalaisista puolestaan suurin köyhyyden riski on yksinhuoltajilla. (THL, toimeentulo 2023.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus alueen väestöstä on Suomen pienimpiä, ja asuntokuntien väliset tuloerot ovat alueella koko maan keskitasoa pienemmät. Kuitenkin pitkäaikaista toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella maan suurinta. (THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022.) Noin 25 % perustoimeentulotuen saajista Vantaa-Keravalla on lapsiperheitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen luku on korkeampi kuin esimerkiksi Helsingissä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityön asiakkuuksien ja toimeentulotuen saajien määrän kehitys 2023.)
Kelan perustoimeentulotukea sai hyvinvointialueella heinäkuussa 2023 lähes 6,4 % alueen asukkaista. Hyvinvointialueen perustoimeentulotuen asiakkaalle maksetaan tukea keskimäärin noin 330 euroa kuukaudessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen maksaman tuen määrä on Kelan tilastojen aluevertailussa korkein. Perustoimeentulotuen saajista Vantaa-Keravan hyvinvointialueella 64 % on niin sanotusti tulottomia eli heillä ei ole veronalaisia tuloja. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityön asiakkuuksien ja toimeentulotuen saajien määrän kehitys 2023.)
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemusten määrä hyvinvointialueella on noussut, samoin tehtyjen päätösten määrä. Vuonna 2023 elokuuhun mennessä tehtiin myönteisiä päätöksiä 9 779 kappaletta ja kielteisiä 8 248 kappaletta. Kielteisten päätösten suurta lukumäärää selittää pitkälti se, että täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan poikkeuksellisen paljon perustoimeentulotukeen eli Kelan päätösvaltaan kuuluviin menoihin. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityön asiakkuuksien ja toimeentulotuen saajien määrän kehitys 2023.)
Alle 16-vuotiaista vammaistukea sai vuonna 2022 Keravalla yhteensä 244 henkilöä ja Vantaalla 1 775 henkilöä. Tukea maksettiin yhteensä hieman alle 4,5 miljoonaa euroa. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sai Keravalla 16 henkilöä ja Vantaalla 142 henkilöä. Tukea maksettiin yhteensä hieman yli 0,4 miljoonaa euroa. (Kela, Vammaistukien saajat ja maksetut etuudet 2022.)
Työttömien osuus työikäisestä väestöstä on alueella maan suurimpia ja nuorisotyöttömyys yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys ovat maan keskitasoa yleisempiä, ja ne ovat yleistyneet selvästi Covid-19-pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna, kuten koko maassa (THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022).
Samoin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden määrä on Vantaan ja Keravan alueilla selkeästi muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata korkeampi (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022). Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on alueella maan pienimpiä (THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 2022).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaat ovat keskimääräistä suomalaista terveempiä ja esimerkiksi alueen väestössä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ovat koko maahan verrattuna keskimäärin matalampia (THL, Sotkanet, sairastavuusindeksi 2021). Sosioekonomiset tekijät näkyvät kuitenkin aikuisväestön hyvinvoinnissa ja koetussa terveydessä; matalammin koulutetut voivat huonommin kuin korkeammin koulutetut. COVID-19-pandemia on heikentänyt erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja nuorten kokemus omasta terveydestä on heikentynyt voimakkaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022).
Vuonna 2021 THL:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomeen muuttaneiden koettu terveys oli koko väestön koettua terveyttä heikompi (Suomeen muuttaneet 66 %, koko väestö 72 %). Eroavaisuudet koetussa terveydessä Suomeen muuttaneiden ja koko väestön välillä olivat suurimpia Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Uudellamaalla (Suomeen muuttaneet 66 %, koko Uudenmaan väestö 77 %) sekä Etelä-Savossa. (THL, Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa 2021.)
Suurin osa työikäisistä liikkuu koulutustasosta riippumatta liian vähän ja noin joka viides on lihava. Ravitsemusneuvontaa ja liikuntaohjausta on saanut hieman yli 1 % aikuisväestöstä. Koulutustasolla on merkittävä yhteys sekä koettuun hyvinvointiin että siihen vaikuttaviin elintapoihin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022). Ylipainoisuus on ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.-luokkalaisten osalta hieman muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata korkeammalla tasolla, kuitenkin ylipainoisuus 8. ja 9.-luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2.- luokkalaisten osalta on samalla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden ja hieman koko maan tasoa matalammalla (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Työikäisen väestön osalta matalammin koulutetut tupakoivat korkeammin koulutettuja enemmän (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022). 8. ja 9.-luokkalaisten osalta tupakointi on matalimmasta päästä Uudenmaan hyvinvointialueista ja koko maahan nähden. Huumekokeilut ovat keskimäärin samalla tasolla muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa sekä hieman korkeammalla tasolla koko maahan nähden. (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022.) Alkoholia liikaa käyttävien aikuisten osuus on samalla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Menetetyt elinvuodet ovat hyvinvointialueen väestössä keskimäärin samalla tasolla kuin muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla ja koko maassa. Alkoholikuolemien, keuhkosairauksien ja verenkiertoelinten tautien vuoksi menetettyjen elinvuosien osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella koko maahan nähden matalampi, mutta alkoholikuolemien ja verenkiertoelinten tautien vuoksi menetettyjen elinvuosien osuus on kuitenkin muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin nähden hieman korkeampi. (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022.) Lähes 40 % miehistä ja yli 20 % naisista Vantaan ja Keravan alueella käyttää säännöllisesti liikaa alkoholia. Vaikkakin luku on hälyttävä, se on molemmilla sukupuolilla noin yhden prosenttiyksikön kansallista vertailuarvoa matalampi. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.)
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä on Vantaan ja Keravan alueilla laskenut tasaisesti vuosina 2017–2022. Vuonna 2017 vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleita potilaita oli 86,2 / 10 000 asukasta kohti, kun luku vuonna 2022 oli 64,6 / 10 000 asukasta kohti (THL, Sotkanet, vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on hieman korkeampi koko maahan nähden. Mielialaan liittyviä ongelmia kokeneiden 4. ja 5.- luokkalaisten osuus on hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden. Kuitenkin esimerkiksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien 8. ja 9.- luokkalaisten sekä ammatillisten oppilaitosten ja lukion 1. ja 2.-luokkalaisten osuus on samalla tasolla muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden. Myös mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus on koko maahan nähden hieman matalampi. (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022.) Vantaan ja Keravan alueen nuorista (18–34-vuotiaat) työkyvyttömyyseläkettä saa mielenterveysperustaisesti 1,1 % ikäluokasta. Kansallisesti keskiarvo on 1,8 %. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.)
Osallisuus, osallistuminen ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Hyvinvointialueen osallisuuden tavoitteet, toimenpiteet ja näiden seuranta on kuvattu tarkemmin hyvinvointialueen osallisuusohjelmassa ja toimialojen osallisuussuunnitelmissa, eikä hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa siksi kuvata alueen väestön osallisuutta tai sen edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä syvällisesti. (Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2023–2025.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuisväestön (20–64-vuotiaat) kokema yksinäisyys on laskenut vuonna 2022 verrattuna aiempaan. Itsensä yksinäiseksi tuntevien aikuisten osuus oli vielä vuonna 2020 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022). Vuoden 2022 tietojen mukaan aikuisväestöstä 12,2 % kokee itsensä yksinäiseksi, kun 2020 yksinäiseksi itsensä tuntevia oli 14,9 %. Yli 75-vuotiaiden keskuudessa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on puolestaan kasvanut: vuonna 2022 yhteensä 13 % yli 75-vuotiaista koki itsensä yksinäiseksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 12,5 %. Vuonna 2022 kansallinen keskiarvo oli 12 %. (THL, Sotekuva, itsensä yksinäiseksi tuntevat 2020–2022.) 4. ja 5.-luokkalaisten osalta itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Yksinasuvien määrä on kasvanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueella koko 2000-luvun ajan tasaisesti. Vuonna 2022 alueella yhden hengen asuntokuntien määrä oli miltei 62 000, eli noin 22 % alueen asukkaista asuu yksin (Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto SVT, Asunnot ja asuinolot).
Reilu puolet työikäisestä väestöstä pitää elämänlaatuaan hyvänä. Erot miesten ja naisten välillä ovat pieniä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.) Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus on laskenut koronapandemian myötä kaikissa ikäryhmissä. 4–5.-luokkalaisista pojista jopa 89 % ja tytöistä 80 % on tyytyväisiä elämäänsä. Kuitenkin lasten ja nuorten tyytyväisyys elämäänsä on laskenut vuosien 2019–2023 välillä molemmilla tarkastelluilla sukupuolilla ja kaikissa ikäryhmissä. Huomattavinta pudotus on ollut yläkouluikäisillä ja 2. asteella opiskelevilla tytöillä: 8–9.- luokkalaisten tyttöjen sekä lukion 1. ja 2.-luokkalaisten tyttöjen keskuudessa tyytyväisyyden laskua on yli 10 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyttöjen keskuudessa peräti 17 %. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
THL:n vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan Suomeen muuttaneista hieman alle puolet (48 %) koki valtakunnallisesti kokonaisvaltaisen elämänlaatunsa sen eri osa-alueineen hyväksi. Vastaava osuus koko väestössä oli 57 %. Ero elämänlaadussa Suomeen muuttaneiden ja koko väestön välillä oli tilastollisesti merkitsevä Uudellamaalla (Suomeen muuttaneet 49 %, koko Uudenmaan väestö 64 %). (THL, Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa 2021.)
Työikäisistä harva kokee arkensa turvattomaksi. Alle 5 % työikäisestä väestöstä tuntee päivittäisen elämänsä turvattomaksi (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022). Erot miesten ja naisten välillä ovat pieniä. Päivittäin elämänsä turvattomaksi kokeneiden määrä on hyvinvointialueen väestön keskuudessa hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Turvallisuuden kokemus on tärkeää myös hyvinvointialueen palveluissa. Hyvinvointialueen asiakaspalautteessa palvelujen käyttäjiltä pyydetään palautetta muun muassa siitä, kokiko asiakas olonsa turvalliseksi hoidon/palvelun aikana. Vuoden 2023 toisessa osavuosikatsauksessa asiakkaiden antamien palautteiden keskiarvoksi muodostui 3,2 asteikolla 1–5. Kokemus oli muuttunut hieman positiivisempaan suuntaan ensimmäisestä osavuosikatsauksesta, jolloin keskiarvoksi muodostui 3,0. Kohtaaminen on keskeinen osa turvallisuuden kokemusta. Toiseen osavuosikatsaukseen onkin kirjattu asiakaspalautteista johdetuksi kehittämistoimenpiteeksi asiakkaan kohtaamisen kehittäminen. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osavuosikatsaus 2/2023.)
Suomessa lähisuhdeväkivallan osuus on suurta ja tutkimusten mukaan noin 30 % suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen puolisonsa taholta. Lähisuhdeväkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin sekä koko maahan nähden. (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022.) Tilastojen mukaan 7 % Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yli 20-vuotiaista asukkaista on kertonut kokevansa fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa (THL, Sotkanet, fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus). Tämä tarkoittaa noin 19 000 asukasta. Tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvat surmat linkittyivät entistä vahvemmin erotilanteisiin. Erilaisten kuormitustekijöiden kasaantuminen lisää riskiä lähisuhdeväkivaltaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat hyvinvointinsa tai toimeentulonsa suhteen riippuvaisia toisista ihmisistä sekä ihmiset, joiden kielitaito on puutteellinen. (THL, Lähisuhdeväkivalta 2021.) Lähisuhdeväkivallan lisäksi alueella tulee huomioida myös kunniaan liittyvä väkivalta ja ihmiskauppa (STM, Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma 2021, ihmiskauppa.fi).
Vantaalla vuonna 2022 toteutetun päihdetilannekyselyn kysymykseen, oletko viimeisen 12 kuukauden aikana pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiasi päihtyneitä henkilöitä, vastanneista 43 % ilmoitti pelänneensä julkisella paikalla kohtaamiaan päihtyneitä henkilöitä (Vantaan päihdetilannekysely 2022). Keravan osalta vastaavaa tietoa ei ole toistaiseksi saatavilla.
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vähäisin muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden, mutta silti samanaikaisesti tapaturmien vuoksi menetettyjen elinvuosien osuus on hieman muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata korkeampi (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Hoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika terveysasemilla oli 23 vuorokautta (tieto otettu hyvinvointialueen verkkosivuilta 28.7.2023). Yli puolet (55 %) terveysasemien asiakkaista pääsi hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika oli 33 vuorokautta ja 72 % asiakkaista pääsi hoitoon 90 vuorokauden kuluessa. Reilu neljännes (28 %) odotti hoitoon pääsyä yli 90 vuorokautta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, hoitoon pääsy 2023).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella koulutusryhmien väliset erot näkyvät pieninä eroina myös palvelujen saatavuuden kokemuksissa. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden työikäisten osuus on hieman korkeampi matalasti (26 %) ja keskitasoisesti (25,9 %) koulutettujen keskuudessa verrattuna korkeasti koulutettuihin (22,9 %). Osuus palveluita riittämättömästi saaneista on yleisesti korkea, mutta erot koulutustasoittain maltillisia. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.) Ikääntyneiden kokeman palvelutarpeen osalta tarpeenmukaisen avun saamisessa on merkittäviä eroja yli 75-vuotiaiden miesten ja naisten välillä. Miehistä 7,5 % ei koe saavansa tarvitsemaansa apua, kun naisilla vastaava osuus on 13,9 %. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva 2022.) Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella muita Uudenmaan hyvinvointialueita ja koko maata alhaisemmat (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Vuoden 2022 aikana pelastustoiminnan ensimmäisen yksikön toimintavalmius riskiluokan I ruuduissa on hieman heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Ensihoidon tavoittamisviive ydintaajama-alueella oli vuonna 2022 lähes samalla tasolla vuoden 2021 kanssa, mutta ei vielä tavoitetasolla. Sekä ensihoidon että pelastustoiminnan toimintavalmiuden parantamiseksi on vuoden 2022 aikana edistetty neljän valmiusaseman rakentamisen suunnittelua. Valmiusasemat on suunniteltu rakennettavaksi Tikkurilaan, Korsoon, Myyrmäkeen ja Hakunilaan. Onnettomuuksien ehkäisyn resursseissa on ollut vuonna 2022 hieman vajausta, mutta asiakkaille tuotettavien palveluiden osalta päästiin lähes tavoitteisiin. (Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös 2022.)
antaan ja Keravan hyvinvointialueella asukkaat ovat löytäneet melko hyvin sähköisten sotepalvelujen piiriin, mutta valtaosalla on silti huolia sähköisten palvelujen käyttöön liittyen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sähköinen asiointi sote-palveluissa on 20–64-vuotiaiden naisten sekä yli 65-vuotiaiden miesten osalta Uudenmaan hyvinvointialueiden yläpäässä. Kuitenkin lähes 80 % 20–64-vuotiaista miehistä ja 70 % naisista, kokee esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käytössä. Ikääntyneiden osalta yli 90 % 75 vuotta täyttäneistä naisista ja 85 % vastaavan ikäisistä miehistä kokee esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käytössä (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).
Keskeinen osa palvelujen saavutettavuutta on tiedon saaminen palveluista ja tiedon ymmärrettävyys. Hyvinvointialueen asiakaspalautteessa palvelujen käyttäjiltä pyydetään palautetta muun muassa siitä, oliko saatu tieto hoidosta / palvelusta ymmärrettävää. Vuoden 2023 toisessa osavuosikatsauksessa asiakkaiden antamien palautteiden keskiarvoksi muodostui 3,2 asteikolla 1–5 3 . Kokemus oli muuttunut hieman positiivisempaan suuntaan ensimmäisestä osavuosikatsauksesta, jolloin keskiarvoksi muodostui 2,9. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, osavuosikatsaus 2/2023.)
Lainsäädännön valmistelussa oleva hoitotakuun kiristyminen sekä toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen tulee edellyttämään palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen vaikutetaan esimerkiksi parantamalla säännöllistä palvelua tarvitsevien palvelujen jatkuvuutta. Lisäksi saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen vaikutetaan lyhentämällä jonoja muun muassa kehittämällä digitaalista palveluvalikoimaa sekä tekemällä neuvonnasta ja asiakasohjauksesta entistä saavutettavampaa ja toimivampaa. Asiakkaan palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan vaikuttavammin ja asiakaslähtöisemmin. Henkilöstön osaamista hyödynnetään yli yksikkö- ja palvelualuerajojen ja yhdyspintatyöskentelyä vahvistetaan eri toimijoiden, kuten erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa, jotta kokonaisvaltainen asiakkaan tarpeeseen vastaaminen mahdollistuisi. Lisääntyneisiin mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmiin vastataan parantamalla mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä ja niiden vaikuttavuutta. Henkilöstön saatavuus, pysyvyys, eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja uusien ammattiryhmien käytön mahdollisuuksien tutkiminen ovat kriittisiä onnistumisen kannalta, ja ne tulevat olemaan painopistealueita seuraavien vuosien aikana. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2026.)
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoituksen perusteeksi otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli hyte-kerroin. Hyte-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuisivat erityisesti:
Hyte-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ehkäisevä ja edistävä työ sosiaali- ja terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua saadaan hillittyä ja väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpidettyä ja edistettyä. Hytekertoimen suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella: toimintaa ja voimavaroja kuvaavista prosessi-indikaattoreista ja tuloksia kuvaavista tulosindikaattoreista. Yhteensä indikaattoreita on 13. (THL, HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille). Hyte-kertoimen indikaattoritietoa kuvataan tarkemmin ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointisuunnitelmissa.
Taulukko 2. Hyte-kertoimen sisältämät prosessi- ja tulosindikaattorit
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueen ja kuntien yhteinen tehtävä. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2011, §7) todetaan, että hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueen tulee myös määrittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kuntien lisäksi hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella HUS-yhtymän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Alueellinen hyvinvointisuunnitelma kokoaa yhteen hyvinvointialueen määrittämät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelma koostuu eri ikäryhmät kattavasta yleisestä osiosta sekä ikäryhmäkohtaisista suunnitelmista, joita ovat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, työikäisten hyvinvointisuunnitelma sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointialueen on laadittava lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi hyvinvointialueen toimintaa koskeva alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Lisäksi hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. (Lastensuojelulaki 417/2007, §12.)
Myös terveydenhuoltolain mukainen alueellinen neuvolasuunnitelma tulee liittää lastensuojelulaissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta). Neuvolasuunnitelmaa aletaan laatia hyvinvointialueella syksyn 2023 aikana. Suunnitelma lisätään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sen valmistuttua. Myös alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma lisätään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sen valmistuttua (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13a §).
Hyvinvointialueen on laadittava myös suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä sekä arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012.) Hyvinvointialueella on haluttu laatia myös työikäisten hyvinvointisuunnitelma työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säädetään myös useissa muissa laeissa. Näitä lakeja ovat esimerkiksi terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015), tupakkalaki (549/2016), alkoholilaki (1102/2017), sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja työturvallisuuslaki (738/2002). (STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö.)
Muita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä huomioitavia lakeja ovat esimerkiksi tasa-arvolaki (609/1986), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), perustuslaki (731/1999), kielilaki (423/2003) ja laki julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003).
Erilaiset kansalliset strategiat ja laatusuositukset ohjaavat ja tukevat hyvinvointialueen työtä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia puolestaan määrittää suuntaviivat hyvinvointialueen työlle. Kuvaamme seuraavassa tiiviisti keskeisiä kansallisia strategioita ja hyvinvointialueen strategiaa.
Kansallinen lapsistrategia
Kansallisen lapsistrategian avulla kehitetään lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa, yhteistyötä ja toimintatapoja niin, että siinä huomioidaan kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla kattavasti ja systemaattisesti perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet (Valtioneuvosto, Kansallinen lapsistrategia). Hyvinvointialue sitoutuu kansalliseen lapsistrategiaan kehittämällä palveluja lapsi- ja perhemyönteisiksi sekä sitoutumalla lapsistrategian keskeisiin tavoitteisiin, kuten lasten ja nuorten osallisuuteen ja päätösten lapsivaikutusten arviointiin (Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia 2022).
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 - Tavoitteena ikäystävällinen Suomi
Laatusuosituksen tavoitteena on mahdollistaa hyvä ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Ehdotetut toimet luovat pohjaa ikäystävälliselle yhteiskunnalle. (Valtioneuvosto, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023.)
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla 2022–2026 edistetään osallisuutta, turvallisuutta vahvistavia toimia ja turvallisuuskulttuurin johtamista Suomessa. Asiakas- ja potilasturvallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla varmistetaan hoidon ja palvelujen turvallisuus, ja suojataan asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta. (STM, Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026.) Hyvinvointialueen on toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja tekemiensä sopimusten noudattaminen (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2022).
Päihde- ja riippuvuusstrategia
Päihde- ja riippuvuusstrategia pitää sisällään painopisteet ja suuntaviivat yhteiselle kehittämistyölle vuoteen 2030. Strategian taustalla on tunnistettu tarve ohjata kokonaisvaltaisemmin alkoholiin, tupakkaan, huumausaineisiin ja rahapelaamiseen liittyviä riskejä, haittoja ja ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Strategiassa rahapelaamisen yhteydessä käsitellään myös digipelaamista. (STM, Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030.)
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuonna 2020. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Strategiassa on viisi sisällöllistä painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, palvelut ja mielenterveysjohtaminen. (STM, Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030.)
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma 2020–2025
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman 2020–2025 tavoitteena on ehkäistä 0–17-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erilaisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä. Tavoitteena on parantaa lapsiuhrin asemaa nykyisissä palvelu-, hoito- ja rikosjärjestelmissä huomioiden myös ne lapset, jotka ovat riskissä päätyä käyttämään tai ovat jo käyttäneet väkivaltaa. Toimenpidesuunnitelmassa käsitellään henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisyä kolmesta eri näkökulmasta: ennaltaehkäisyn, haittojen minimoinnin ja varsinaisen hoidon perspektiivistä, pääpainon ollessa ennaltaehkäisyssä. (STM, Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025.)
Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle
Valtioneuvoston joka neljäs vuosi vahvistamissa pelastustoimen valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään hyvinvointialueiden pelastustoimen tavoitteita ja valtakunnallisesti merkittäviä palvelujen uudistus- ja kehittämistavoitteita sekä linjataan lainsäädännön ja suorituskyvyn kehittämisen suuntaviivoja. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia ja tuottavuutta. Strategiset tavoitteet vuosille 2023–2026 kattavat yhdeksän eri tavoitetta. (Sisäministeriö, Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026.)
Kansallinen hyte-palvelukonsepti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptityötä. Palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Hyte-palvelukonseptityötä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, kansallisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kansallinen palvelukonsepti ohjaa alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen ja toiminnan, asiakas- ja palveluohjauksen sekä hyvinvointia tukevien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä. Alueellista kehittämistyötä kuvataan hyvinvointisuunnitelman alaluvussa 2.3. (THL, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa hyvinvointiin, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisesti ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Ne ovat, vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta, parannamme palveluita, arvostamme henkilöstöämme, toimimme yhdessä sekä huolehdimme kestävästä taloudesta. Yllä luetellut viisi näkökulmaa on avattu strategiassa konkreettisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista seurataan mittareilla.
Tavoitteita määrittävät myös strategiaan kirjatut palvelulupaus vuodelle 2023, visio sekä missio. Visiona on, että vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtakunnallisesti korkeimmat, palvelut on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja kumppaneita kuullen ja VAKE on työpaikkana halutuin hyvinvointialue. Palvelulupaus vuodelle 2023 puolestaan lupaa, että Vantaan ja Keravan asukkaat pääsevät palveluihin nopeammin ja hyvinvointialueen vetovoima työnantajana on parantunut huomattavasti. Hyvinvointialueen missiona on järjestää alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti, vahvistaa peruspalveluja sekä tarjota asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukainen, yhteensovitettu palvelukokonaisuus. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2022.)
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet tukevat strategian toteuttamista, erityisesti sen näkökulmia vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta, parannamme palveluita sekä toimimme yhdessä.
Hyvinvointialueella on laadittu tai laaditaan parhaillaan erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia. Hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta suunnitelmat ja ohjelmat tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan. Hyvinvointisuunnitelmaan ei ole muun muassa kirjattu osallisuuteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita kuvataan jo osallisuusohjelmassa tai viestintään liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita kuvataan jo viestintästrategiassa. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteisiin on kirjattu, mikäli se liittyy keskeisesti johonkin toiseen ohjelmaan tai suunnitelmaan.
Osallisuusohjelma
Osallisuusohjelma on aluevaltuuston hyväksymä asiakirja, jossa käsitellään alueen asukkaiden, palvelujen käyttäjien, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä niiden edistämistä. Osallisuusohjelmaan asetetaan valtuustokausittaiset tavoitteet hyvinvointialueen strategiaan peilaten. Ohjelmaan kirjataan lisäksi osallisuutta edistävät toimenpiteet ja mittarit seurannan ja arvioinnin tueksi. Osallisuusohjelma toimii strategiaa toimeenpanevana dokumenttina. Tarkemmat kuvaukset vastuista, aikatauluista ja kohderyhmäkohtaisista toimenpiteistä määritellään toimialakohtaisissa osallisuussuunnitelmissa. (Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2023–2025.)
Viestintästrategia
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestintästrategia vuosille 2023–2025 määrittää suuntaviivat viestinnän perusasioiden rakentamiseen ja siihen, mihin viestinnässä keskitytään hyvinvointialueen strategiakaudella ja mitä viestinnällä tavoitellaan. Viestintästrategiassa kuvataan viestinnän toiminta-ajatusta ja ohjaavaa lainsäädäntöä, sidosryhmiä ja viestinnän tavoitteita, viestinnän periaatteita, pääviestejä sekä viestinnän vaikuttavuuden varmistamista. Hyvinvointialueen viestinnän keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa palveluiden saatavuuden tukeminen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen sekä toimivan yhteistyön varmistaminen. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestintästrategia 2023–2025.)
Kaksikielisyysohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen hyvinvointialue, jolla on velvollisuus lain mukaan huolehtia ruotsin- ja suomenkielisen väestön oikeuksien yhdenvertaisesta toteutumisesta hyvinvointialueen kaikilla palvelualueilla asioidessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on laadittu kaksikielisyysohjelma, jonka tarkoitus on antaa suunnitelmallista ja järjestelmällistä tukea koko henkilöstölle siten, että lainsäädännössä säädetyt kielelliset oikeudet saavutetaan. Tavoite on, että kaikessa toiminnassa otetaan johdonmukaisesti ja läpileikkaavasti huomioon asiakkaan oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään, ruotsiksi tai suomeksi. Kaksikielisyysohjelma on koottu kolmea pääasiallista kohderyhmää varten: asiakkaita, jotka saavat hoitoa ja palvelua omalla kielellä, ruotsiksi tai suomeksi, henkilöstöä, joka antaa hoitoa ja palvelua näillä kielillä sekä tukipalveluita. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelma.)
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) mukaan aluevaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet täydentää hallintosäännön kirjauksia vuosilta 2022–2023 ja kokoaa yhteen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita täydentävät aluehallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet ja menettelytavat. Riskienhallintaa käsitellään lisäksi tarkemmin osana aluevaltuuston hyväksymiä turvallisuuden ja varautumisen periaatteita. Näiden periaatteiden pohjalta kootaan turvallisuuden ja varautumisen ohjeet, jossa kootaan yhteen eri toimintaohjeet turvallisuuden ja varautumisen osalta, mukaan lukien valmiussuunnittelu ja yksikkökohtaiset suunnitelmat jatkuvuudenhallinnan osalta.
Tärkeänä osana kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyy hyvinvointialueen omavalvontaohjelma, jonka avulla hyvinvointialue palvelunjärjestäjänä ohjaa ja valvoo järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma toimii yhtenä valmiussuunnittelua syventävänä dokumenttina, kun huomioidaan alueellista toiminta- ja kantokykyä, resilienssiä suhteessa mahdollisiin häiriöihin.
Omavalvontaohjelma ja -suunnitelma
Omavalvontaohjelmassa kuvataan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman täydentäviä asiakirjoja ovat omavalvontasuunnitelmat ja asiakasja potilasturvallisuussuunnitelma. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään kaksi erillistä omavalvontaohjelmaa; toinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja toinen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Omavalvontaohjelma ohjeistaa ylätasoisesti, kuinka valvontaa tullaan hyvinvointialueella toteuttamaan ja kuinka hyvinvointialue varmistaa järjestämisvastuunsa toteutumisen. (Omavalvontaohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut.)
Onnettomuuksien ehkäisyn vuosisuunnitelma
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos laatii vuosittain onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelman. Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmassa määritetään kokonaisuutena pelastuslaitoksen valvontatoiminta, asiantuntijapalvelut sekä turvallisuusviestintä. Suunnitelma sisältää riskiperusteisesti valitut toiminnan painopisteet sekä onnettomuuksien ehkäisyyn suunnitellut resurssit.
Järjestöyhteistyön tiekartta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön visio, tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2022–2025 on kuvattu järjestöyhteistyön tiekartaksi. Tiekartan rinnalle on laadittu valittuja tavoitteita ja toimenpiteitä tarkemmin kuvaava järjestöyhteistyön toimeenpanosuunnitelma. Vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelmassa on mainintoja myös hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta muun muassa muodostettavien hyte-rakenteiden valmistelussa ja yhteistyössä valmisteltavan hyte-palvelutarjottimen kehittämistyössä (HyväHyte). Hyvinvointialueen ohjaavat suunnitelmat, kuten järjestöyhteistyön tiekartta on laadittu tukemaan hyvinvointialueen muuta suunnitelma- ja ohjelmatyötä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tiekartta ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelma.)
Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut (Valtioneuvosto, Sote-uudistus, Uudistus lyhyesti). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kuusi toimialaa: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimiala, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala, vanhusten palvelujen toimiala, terveydenhuollon palvelujen toimiala, keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä konsernipalvelujen toimiala. Organisaatiota kuvataan tarkemmin kuvassa 2.
Kuva 2. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatio
Hyvinvointialueen ylin päättävä elin on aluevaltuusto, jonka vastuulla on hyvinvointialueen toiminta ja talous. Aluehallitus vastaa hyvinvointialueen toiminnan, hallinnon ja talouden johtamisesta, joita hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisuudessa. Hyvinvointialueella toimii myös seuraavat lautakunnat ja jaostot: kansalliskielilautakunta, pelastuslautakunta, lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, yksilöasioiden jaosto, edunvalvontajaosto sekä tulevaisuusjaostot: perheiden palvelut -jaosto, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut -jaosto, terveydenhuollon palvelut -jaosto, vanhusten palvelut -jaosto. Hyvinvointialueella on myös neljä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Päätöksenteko ja organisaatio.) Toimielimet on kuvattu kuvassa 3.
Kuva 3. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimielimet'
Asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita on luotu jo syksystä 2021 lähtien.
Hyvinvointialueella on raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Lisäksi hyvinvointialueella on valmisteltava aluevaltuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021.)
Hallintosäännössä määritetään lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtäväksi yleisesti hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen. Lisäksi lautakunta vastaa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelusta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, hallintosääntö 2023). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän valmistelun koordinaatiosta vastaa konsernipalvelujen asiantuntija- ja kehittämispalveluissa sijaitseva Hyte, osallisuus ja järjestöyhteistyö -tehtäväalue. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinaatioon on varattu tehtäväalueella yksi henkilötyövuosi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa hyte-ohjausryhmä. Ryhmä koostuu hyvinvointialueen toimialojen ja palvelualueiden esihenkilöistä. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja vastaa hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön operatiivisesta johtamisesta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen johtoryhmälle. Ikäryhmäkohtaisia hyvinvointisuunnitelmia työstetään ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointiryhmissä, jotka koostuvat hyvinvointialueen toimialojen asiantuntijoista ja vaikuttamistoimielinten edustajista. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät tukevat toimialoja ikäryhmäkohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteuttamisessa. Lisäksi ryhmät osallistuvat vuosittaisten hyvinvointikatsausten laadintaan. Toimialoilta on nimetty hyte-vastaavat, jotka toimivat hyvinvointiryhmien sihteereinä ja yhdessä hyte-koordinaattorin kanssa huolehtivat ryhmien toimintaedellytyksistä.
Uusimaa-tasoinen yhteistyö
HUS-järjestämissopimus on Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa sovitaan keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 615/2021). Yhteistyötä tehdään strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Strategisella tasolla toimii johdon yhteistyökokous, jossa hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän johto tapaavat toisiaan. Taktisella tasolla toimii kolme segmenttiryhmää, joita ovat Lasten, nuorten ja perheiden ryhmä, Työikäisten ryhmä ja Ikääntyneiden ryhmä. Myös operatiivisella tasolla toimii yhteisiä ryhmiä, kuten ikääntyneiden segmentille muodostettu operatiivinen Uusimaa-tasoinen ryhmä. (HUS, järjestämissopimus 2023, HUS, segmenttiryhmät.) Yhteistyötä tehdään myös Hyvä Kierre - verkostossa.
Myös yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä määritetään järjestämissopimuksessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi käynnistettiin syksyllä 2023 HUS-järjestämissopimukseen perustuva Uudenmaan hyte-ryhmä. (HUS, järjestämissopimus 2023.) Ryhmä koostuu hyvinvointialueiden ja Helsingin sekä HUS-yhtymän edustajista. Ryhmässä luodaan muun muassa yhteistä kuvaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilasta Uudellamaalla.
Lakisääteiset hyte-neuvottelut
Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien, HUSyhtymän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021). Ensimmäiset hyte-neuvottelut käynnistyivät helmikuussa 2023. Neuvotteluihin osallistui edustajia hyvinvointialueelta, Vantaan ja Keravan kaupungeilta, HUS-yhtymästä ja järjestöistä. Neuvotteluissa sovittiin, että niitä käydään jatkuvan neuvottelun periaatteella. Tämä tarkoittaa, että neuvotteluja käydään säännöllisesti, useamman kerran vuoden aikana. Kevään 2023 neuvotteluissa määritettiin kootun hyvinvointitiedon pohjalta yhteisiksi, alueellisiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön painopisteiksi osallisuus, mielen hyvinvointi ja hyvinvointia tukevat elintavat. Näihin yhdessä panostamalla halutaan tukea asukkaiden mielekkään arjen toteutumista. Painopisteet huomioidaan toimijoiden hyvinvointisuunnitelmissa.
Yhteistyö kuntien kanssa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Keravan kaupungin ja Vantaan kaupungin ylin johto ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan osapuolten johtoryhmien sekä Keravan kaupunginjohtajan, Vantaan kaupunginjohtajan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtajan yhteistyöstä. Yhteistyö keskittyy sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraaviin teemoihin: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palveluiden sijoittuminen, oppilas- ja opiskelijahuolto, työllisyyteen liittyvät palvelut, turvallisuus ja varautuminen, eri asiakasryhmien palvelut, tilat ja talous. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön liittyviä asioita viedään ylemmän johdon foorumeihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Hyvinvointialueen ja kaupunkien valtuustoille järjestetään vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä seminaari. Seminaarissa käsitellään ajankohtaista hyte-aiheita ja luodaan yhteistä ymmärrystä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.
Kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä edistää kuukausittain kokoontuva Vantaa-Kerava hyte-työryhmä. Työryhmän tehtävänä on tukea yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja luoda yhteistyölle yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Vantaan ja Keravan kaupungit laativat omat hyvinvointikertomuksensa, - katsauksensa ja -suunnitelmansa. Kaupunkien hyvinvointisuunnitelmien sekä hyvinvointialueen suunnitelman tavoitteet, toimenpiteet ja teot täydentävät ja tukevat toisiaan. Vantaan ja Keravan kaupunkien ja hyvinvointialueen välillä tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin tilan seuraamiseksi ja yhteisen hyvinvoinnin tilannekuvan luomiseksi. Yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tehdään kuntien kanssa viikoittain. Hyvinvointialueen ja kaupunkien hyte-koordinaattorit tapaavat toisiaan viikkopalavereissa. Vantaan ja Keravan kaupungeilla on vastaavat ikäryhmäkohtaiset asiatuntijaryhmät kuin hyvinvointialueella ja ryhmissä on hyvinvointialueen edustus. Lisäksi Vantaan kaupungin Hyvinvointia rakentava Vantaa -strategiateeman johtoryhmässä ja Keravan kaupungin hyte-työryhmässä on hyvinvointialueen edustajat mukana varmistamassa yhteistyötä ja tiedonkulkua. Yhteistyötä tehdään myös useissa eri palveluissa, kuten opiskeluhuollossa. Hyvinvointialueen ja kaupunkien tavoitteena on tehdä tulevaisuudessa entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointikertomusten, -katsausten ja -suunnitelmien laadinnassa, toimeenpanossa ja arvioinnissa.
Sote-uudistuksen jälkeenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kunnan tärkeimmistä perustehtävistä. Kuntien tehtävänä on nimetä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot, seurata asukkaiden hyvinvointia ja terveydentilaa, asettaa hyvinvointia ja terveyttä tukevia tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Vantaan ja Keravan kaupungeilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään osana kaikkien hallinnonalojen palveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on monipuolista, ja sitä tehdään moniammatillisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuntaliiton jaottelun mukaan kunnassa tapahtuvan hyvinvoinnin edistämistyön voi jakaa neljään teemaan. Näitä teemoja ovat osaamisen ja kulttuurin edistäminen, paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen, elinympäristön kehittäminen ja kunnan elinvoiman edistäminen. Osaamisen ja kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan esimerkiksi oppilaitoksia, kirjastoja, museoita, taide- ja kulttuuripalveluita, harrastuksia, liikuntapaikkoja sekä nuoriso- ja asukastiloja. Paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisellä tarkoitetaan esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemista, osallistumisen mahdollistamista ja vuoropuhelun lisäämistä. Elinympäristön kehittämisellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi toimivaa joukkoliikennettä, turvallisia puistoja, hiekoitettuja katuja, luonnosta huolehtimista ja asukkaiden kuulemista rakentamisen tai kaavoituksen osalta. Elinvoiman edistäminen pitää sekä asukkaat että kunnan hyvinvoivana. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi työpaikan mahdollistamista mahdollisimman monelle kuntalaiselle. (Kuntaliitto, Hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt, Vantaan hyvinvointisuunnitelma 2023– 2025.)
Yhteistyö järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa
Hyvinvointialueen tulee edistää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt ovatkin hyvinvointialueen keskeisiä kumppaneita. Hyvinvointialueella on muun muassa laadittu yhteistyössä järjestöjen kanssa järjestöyhteistyön tiekartta yhteistyön kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tiekartta ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelma.)
Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöyhteistyötä kartoitettiin syksyllä 2022. Kartoituksessa tunnistettiin noin 200 eri järjestö- ja säätiö- tai muuta kumppanitoimijaa. Myös esimerkiksi yhteistyö seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa nostettiin esiin.
Hyvinvointialueella valmistellaan järjestöjen kokoamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi parhaillaan järjestöjen yhteistyöryhmää, järjestöneuvottelukuntaa tai vastaavaa. Toimialoilta on nimetty järjestöyhteistyön yhteyshenkilöt, jotka tukevat toimialaa järjestöyhteistyön toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä muun muassa yhteistyösopimusten valmistelussa. Järjestöt ja muut sidosryhmät ovat mukana eri tavoin toimialojen työssä. Järjestöt ovat mukana muun muassa palveluohjausyhteistyössä, henkilöstön koulutuksessa ja perehdytyksessä sekä palvelupolkujen kehittämisessä.
Pelastuslaitoksen näkökulmasta keskeisiä toimijoita ovat esimerkiksi sopimuspalokunnat ja muut pelastusalan järjestöt. Keski-Uudellamaalla toimii myös sopimuspalokuntien neuvottelukunta.
Hyvinvointialue jakaa vuosittain järjestöille avustuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan. Avustettavan toiminnan tulee edistää hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumista sekä tukea ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Järjestöjen lisäksi keskeisiä sidosryhmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat myös muun muassa säätiöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, poliisi, oppilaitokset ja yritykset.
Muu yhteistyö
Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen kanssa sekä osallistuu paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskeisiä kuntayhteistyötahoja ovat:
Kuntien valmiussuunnittelua tuetaan seuraavilla toimenpiteillä:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen turvallisuus- ja varautumisyksikkö osallistuu väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen erityisesti turvallisten palvelujen järjestämisen kautta. Yksikkö tekee tiivistä turvallisuusyhteistyötä Keravan ja Vantaan kaupunkien, viranomaisten, Keski-Uudenmaan kuntien ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Ilmiötasoista turvallisuuden tilannekuvaa ja hiljaisia signaaleja tarkastellaan turvallisuuden ja varautumisen yhteistyöfoorumissa sekä pienemmissä yhteistyöryhmissä.
Väkivallaton VAKE -toimintamallissa hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä tehdään esihenkilöistä koostuvassa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittäjäryhmässä, jonka tavoitteena on työn strateginen ohjaus ja informaation välittäminen, ja laaja-alaisessa ja moniammatillisessa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön avainhenkilöverkostossa, jonka tarkoituksena on työn jalkauttaminen ja juurruttaminen asiakastyöhön. Vuosittain marraskuun lopussa järjestettävä väkivallan vastainen viikko suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunta- ja järjestötoimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueella on käynnissä parhaillaan useita hyvinvointia ja terveyttä tukevia hankkeita. Vantaa-Kerava-sote: Asukkaan asialla-hanke jatkuu vielä vuoden 2023 ajan. Hankkeen rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Tavoitteena on lisäksi varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Digitaalisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat osa kaikkien tavoitteiden toteutumista. Hankkeessa on viisi kehittämiskärkeä: tulevaisuuden sote-keskus-konsepti, neuvonta ja asiakasohjaus, vastaanottopalvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. (Vakehyvaa tekemässä - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankkeet 2023.)
VakeHyva – Hyvät palvelut -hanke on puolestaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan pohjautuva hanke, jota rahoittaa EU:n kertaluonteinen elpymisväline Next Generation EU. Hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista, purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatiota. Hankkeeseen kuuluu neljä investointia: 1. HyväPerhekeskus, HyväTerveyskeskus ja HyväIkä, 2. HyväHyte, 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt ja rakenteellisen sosiaalityön raportointi sekä 4. Kansalaisten digitaaliset palvelut ja ammattilaisten digitaaliset järjestelmät. (Vakehyvaa tekemässä - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankkeet 2023.)
VakeHyva Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä (investointi 2) edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. HyväHytekärjessä kehitetään hyte-palvelukonseptia osana kansallista kehittämis- ja määrittelytyötä. Kansallista hyte-palvelukonseptia on kuvattu alaluvussa 1.1. Alueellisesti HyväHyte-kehittämistyö tulee sisältämään palveluohjauksen monialaisen toimintamallin kehittämisen palvelupolkukuvauksineen ja sen kohderyhmäkohtaisen pilotoinnin ja juurruttamisen, sekä digitaalisen hyte-palvelutarjottimen kehittämisen ja käyttöönoton. Kehittämistä tehdään Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa yhteistyösopimuksen mukaisesti sekä alueen järjestöjen ja järjestöverkostojen kanssa.
Kehittämisellä vastataan hyvinvointialuestrategian painopisteisiin: Toimimme yhdessä, vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta sekä parannamme palveluita. Hyte-työssä on tunnistettu vahva tarve hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin yhteisten rakenteiden ja toimintatapojen luomiselle sekä hyte-ohjauksen kehittämiselle. Tarkoituksena on, että asukkaat löytävät helposti kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaan toimintaan ja kuntien ja järjestöjen toiminta tulee osaksi sosiaali- ja terveyshuollon palveluvalikkoa. Hankkeessa edistetään sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita ennaltaehkäisevästi hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluihin ja yhteisölliseen toimintaan.
Hankkeessa kootaan digitaalinen hyte-palvelutarjotin yhdessä kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kanssa kaikkien asukkaiden, ammattilaisten ja kolmannen sektorin käytettäväksi. Hankkeen kehittämistoimenpiteet kohdentuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin. Kehittämisen kohderyhmänä ovat 17–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on mielenterveys- /päihdehäiriön kohonnut riski sekä kotona asuvat ikääntyneet. Digitaalinen hyte-palvelutarjotin kehitetään myöhemmin laajemmin kaikkien asukkaiden käyttöön, mutta käytettävyyttä kehitetään näiden kohderyhmien kanssa pilotoiden.
Hyvinvointialueen muita vuonna 2023 käynnissä olleita hankkeita ovat
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta valitsi toukokuussa 2023 työpajassaan viisi ylätason painopistettä alueelliselle hyvinvointisuunnitelmalle. Painopisteet ovat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiöön nostettiin näkökulmaksi ”jokaisen hyvinvointi on yhtä arvokas”. Tätä näkökulmaa toteutetaan edellä mainittujen painopisteiden kautta. Painopisteiden alle on määritetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Seuraavassa tiiviit kuvaukset lautakunnan määrittämistä painopistealueista.
Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen
Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on, että palveluihin pääsy nopeutuu, neuvontapalvelut ja asiakasohjaus ovat saavutettavia ja toimivia sekä digipalveluja kehitetään suunnitelmallisesti. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Keskeistä on palvelujen esteettömyyden edistäminen sekä palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden paraneminen erityisesti matalan kynnyksen palvelujen osalta. Tärkeää on myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen parempi yhteensovittaminen. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta tulee huomioida myös muun muassa palvelujen kaksikielisyys hyvinvointialuelain (611/2021) 41 §:n mukaisesti. Laissa todetaan, että kaksikielisten hyvinvointialueiden strategiassa tulee ottaa huomioon kielellisten oikeuksien toteutuminen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee kaksikielisenä hyvinvointialueena varmistaa kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Hyvinvointialueen palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi kaikilla hyvinvointialueen tehtäväalueilla. Kaksikielisyyttä edistetään hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelman mukaisesti. (Laki hyvinvointialueesta 611/2011, Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia 2022, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelma.)
Seurattavia mittareita ovat muun muassa:
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on, että heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin pääsy paranee ja paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan entistä paremmin. Hyvinvointialue on linjannut, että hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan läpileikkaavasti erityisesti vammaiset sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmät. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että on tärkeää mahdollistaa yhdenvertaiset palvelut ja turvata hyvinvointia kaikille. Keskeistä on asukkaiden eriarvoisuuden ennaltaehkäiseminen ja esimerkiksi köyhyyden torjuminen.
Mielen hyvinvointi
Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on, että lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan nopeuttamalla pääsyä mielenterveyttä tukevien palvelujen piiriin. Hyte-neuvotteluissa ja hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että hyvinvointialueen tulee edistää yhdessä kuntien, HUS-yhtymän ja muiden kumppaneiden kanssa asukkaiden mielen hyvinvointia sekä lisätä tukea asukkaiden arjen hallintaan. Lisäksi tulee edistää asukkaiden elämänhallinta- ja tietoisuustaitoja. Keskiössä on muun muassa yhdenvertaisten ja esteettömien matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisääminen.
Sosiaaliset suhteet
Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on, että hyvinvointialueen asukkailla, asiakkailla, työntekijöillä, vaikuttamistoimielimillä, järjestöillä ja yrityksillä on monipuoliset mahdollisuudet osallistua hyvinvointialueemme toimintaan ja sen kehittämiseen. Edistämmekin asukkaiden yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen osallisuuden mahdollisuuksia osallisuusohjelman mukaisesti. HYTE-neuvotteluissa ja hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että hyvinvointialueen tulee edistää yhdessä osallisuutta yhteistyössä kuntien, HUS-yhtymän ja muiden kumppaneiden kanssa. Sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä elämässämme. Tärkeää on, että tuemme yhdessä asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia niin, ettei kukaan jää yksin. Meidän tulee myös ehkäistä asukkaiden syrjäytymistä.
Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy
Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi järjestetään toimivia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi strategiassa todetaan muun muassa, että vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy vaatii monitoimijaista ja - tasoista yhteistyötä. Tarvitaan esimerkiksi toimialojen ja palvelualueiden yli menevien toimintamallien, prosessien suunnittelun ja yhteistyön lisäämistä sekä hyvien toimintamallien käytön sekä avoimen viestinnän vahvistamista. Sisäisen yhteistyön lisäksi tarvitaan kumppanuuksien vahvistamista hyvinvointialueen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tarvitsemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle toimivat yhteistyörakenteet, toimintamallit ja mittarit.
Tärkeää on lisäksi, että esimerkiksi kaupunkien ja järjestöjen ennaltaehkäisevä toiminta tuodaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikkoa. Hyte-neuvotteluissa ja hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että hyvinvointialueen tulee edistää yhdessä kuntien, HUS-yhtymän ja muiden kumppaneiden kanssa terveellisiä elintapoja sekä liikkumista ja kulttuurihyvinvointia. Hyvinvointialue onkin linjannut, että hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan läpileikkaavasti kulttuurihyvinvointi. Läpileikkaavasti halutaan tarkastella myös perheyhteisöjen ohjausta ja tukea. Läpileikkaavia kohderyhmiä ja teemoja tarkastellaan tarkemmin alaluvussa 3.2.
Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelussa todettiin, että kertomuksessa ja suunnitelmassa tulee huomioida läpileikkaavasti eri kieli- ja kulttuuriryhmät sekä vammaiset. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan läpileikkaavasti kulttuurihyvinvointi. Kuvaamme seuraavassa tarkemmin edellä mainittuja kohderyhmiä ja kulttuurihyvinvointia.
Eri kieli- ja kulttuuriryhmät
Kuten alueellisessa hyvinvointikertomuksessa todetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hyvin monikulttuurinen. Vieraskielisten osuus väestöstä on maan suurin, lähes 25 % asukkaista. (Tilastokeskus, Kieli sukupuolen mukaan kunnittain 1990–2022.) Pääkaupunkiseudun suurin ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on Vantaalla. Keravalla suurin vieraskielinen väestöryhmä ovat vironkieliset, jotka muodostavat 3,4 % kaupungin väestöstä (Vantaalla 3,6 %). Vantaalla suurin vieraskielinen väestöryhmä ovat venäjänkieliset, jotka muodostavat 3,9 % kaupungin väestöstä. Keravalla vastaava osuus on 2,3 %. Molemmissa kaupungeissa kolmanneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä ovat arabiankieliset, Keravalla 0,8 % ja Vantaalla 2,0 % kaupungin väestöstä. (Keravan kaupungin kotoutumisen edistämisen ohjelma 2022–2025.) Vantaan ja Keravan alueella asuu myös yli viidesosa koko maan romaniväestöstä.
Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavia. Hyvinvointialueella tulkkipalveluja sekä muun muassa neuvontamateriaalin kieliversiota kehitetään vastamaan alueen monikielisen väestön palvelutarpeita. Hyvinvointialueen asiakastarpeisiin vastaavaa kielellistä palvelukykyä arvioidaan säännöllisesti. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia 2022). Keskeistä on, että hyvinvointialueen palvelut ovat erilaisten asukkaiden käytettävissä, ja että palvelujen käytön esteitä poistetaan. Yksi esteistä voi kielen lisäksi olla myös esimerkiksi palveluihin ja viranomaisasiointiin liittyvät pelot. Pelkoja voidaan lieventää muun muassa viestinnän ja avoimen kohtaamisen avulla. Tärkeää on myös auttaa maahan muuttaneita ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Myös Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, että hyte-työssä tulee kiinnittää erityisesti huomiota palveluiden saatavuuteen eri väestöryhmille (Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025). Keravan kaupungin hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa nostetaan esiin palvelujen kannalta keskeisenä haasteena kieli, joka muodostaa usein ylimääräisen kynnyksen. Palveluja olisikin hyvä kehittää yhä enemmän matalan kynnyksen tukemista kohti. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä ja sen koordinointia. (Keravan kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma.) Myös henkilöstön monimuotoisuus lisää luottamusta palveluihin ja palveluiden saavutettavuutta. Monimuotoisuus on tärkeää erityisesti matalan kynnyksen palveluissa. Keskeistä on myös asukkaan tai asiakkaan taustan huomioiminen kommunikoinnissa ja kohtaamisissa. Kohtaamisissa on hyvä huomioida asukkaan tai asiakkaan tausta, kuten kulttuuri, uskonto ja esimerkiksi mahdolliset traumakokemukset.
Kotoutumista edistetään sekä hyvinvointialueella että Vantaan ja Keravan kaupungeissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen maahanmuuttajapalvelut vastaa sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista alueen kotoutujille. Vantaan ja Keravan kaupunkien maahanmuuttajapalveluiden sekä hyvinvointialueen välisen yhteistyön rakentaminen toiminnan suunnittelussa ja palveluihin ohjauksessa on tärkeää. (Kotoutumisen edistämisen ohjelma 2022–2025.)
Hyvinvointialueella toimii monikulttuurisuusasian neuvottelukunta. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ei ole lakisääteinen vaikuttamistoimielin, mutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestöpohjan huomioiden sen asettaminen on ollut perusteltua ja tarpeellista. Neuvottelukunta rinnastuu muihin vaikuttamistoimielimiin. Vaikuttamistoimielinten tehtävänä on varmistaa eri asukasryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä ottaa kantaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet ovat mukana myös osallistumisen ja kuulemisen kehittämisessä hyvinvointialueella. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vaikuttamistoimielimet.) Myös Vantaan ja Keravan kaupungeilla toimivat monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnat.
Vammaiset
Hyvinvointialueella on linjattu, että vammaispoliittinen ohjelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan, ja että vammaiset henkilöt huomioidaan hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa läpileikkaavasti. Vammaispolitiikkaa ohjaavat useat sopimukset, säädökset, määräykset ja ohjeet, kuten YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, yhdenvertaisuuslaki ja juuri hyväksytty uusi vammaispalvelulaki. Uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon. (THL, Uusi vammaispalvelulaki.)
Esteettömyys ja saavutettavuus tulee huomioida eri tavoin sekä hyvinvointialueen palveluissa että tiloissa. Esteettömyyttä tulee ajatella laajasti, ei pelkästään fyysisen esteettömyyden näkökulmasta. Keskeisenä ajatuksena on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen toimintaan ja palveluihin. Vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta tulee huomioida esteettömyyden lisäksi muun muassa oikeus koulutukseen, työhön ja mielekkääseen arkeen sekä erilaiset asumiseen liittyvät asiat. Myös palveluohjaus ja asiakaslähtöisyys tulee olla keskiössä.
Hyvinvointialueella toimii lakisääteinen vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto koostuu monikulttuurisuusasiain neuvoston tapaan yhdeksästä jäsenestä, joista kuusi on valittu Vantaan ja kolme Keravan vastaavasta toimielimestä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Myös vammaisneuvosto varmistaa vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä ottaa kantaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Myös Vantaan ja Keravan kaupungeilla toimivat vammaisneuvostot.
Myös kunnilla on edelleen velvoite kaikessa toiminnassaan huomioida, että henkilöt, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite, voivat osallistua kunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa kohtuullisia mukautuksia, jotta esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa ja niiden toimintoihin osallistuminen on mahdollista ja mielekästä. (Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.) Vantaan ja Keravan kaupungit valmistelevat syksyn 2023 aikana vammaispoliittisia ohjelmia.
Kulttuurihyvinvointi
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvointi perustuu ihmisen omaan taide- ja kulttuurisuhteeseen, ja kulttuuri sekä sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. (Turun ammattikorkeakoulu, Kulttuurihyvinvointi.)
Kulttuurihyvinvointi on tunnistettu osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointia edistävää keinovalikoimaa ja se on nostettu hyvinvointisuunnitelmien yhdeksi läpileikkaavaksi näkökulmaksi. Hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että hyvinvointialueella tunnistetaan kulttuurin merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ja yhteistyötä eri taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa jatketaan.
Kulttuurihyvinvointia edistetään yhteistyössä kaupunkien kanssa. Keravan kaupungin hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa todetaan, että kulttuurihyvinvointia edistävät kaupungin palvelut ovat tilastojen mukaan suosittuja ja saavutettavia, ja lisäksi niillä on vahva asiakasuskollisuus. Keravan hyvinvointisuunnitelman tavoitteeksi on nostettu kulttuurihyvinvoinnin edistäminen ja taiteen hyödyntäminen ennaltaehkäisevänä toimintana. Toimenpiteinä ovat muun muassa kaupunkilaisten oman toimijuuden ja tekijyyden tukeminen sekä taideohjelmien suunnittelu Keravan eri alueille. (Keravan kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma.) Myös Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa kulttuuri nostetaan keskeiseksi hyvinvoinnin edistämisen keinoksi. Hyvinvointisuunnitelman yhtenä eri ikäryhmille yhteisenä toimenpiteenä onkin vahvistaa hyvinvointia liikunnan ja kulttuurin avulla koko elämänkaaren ajan. Toimenpidettä edistetään useilla eri keinoilla. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu muun muassa kulttuurin tuominen ikääntyneiden lähelle esimerkiksi asumisyksiköihin. (Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.)
Kulttuurihyvinvoinnin keinoja toteutetaan hyvinvointialueella jo tällä hetkellä ja kulttuurin merkitys on huomioitu eri tavoin muun muassa hyvinvointialueen tilaratkaisuissa. Kulttuurihyvinvointia ja sen keinoja ja mahdollisuuksia kuvataan tarkemmin ikäryhmäkohtaisissa suunnitelmissa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet kuvataan pääosin ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointisuunnitelmissa. Tähän yleiseen osioon on kuitenkin haluttu nostaa hyvinvointialueen strategiasta keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteiset tavoitteet sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteita, toimenpiteitä, mittareita, vastuutahoja ja kumppaneita kuvataan taulukossa 3. Tavoitteissa ja toimenpiteissä on huomioitu hyvinvointialueen asukkaiden moninaisuus esimerkiksi eri kieli- ja kulttuuriryhmät sekä vammaiset.
Ensimmäistä alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa on valmisteltu haastavassa muutostilanteessa. Muutostilanne on vaatinut muun muassa uusien yhteistyörakenteiden ja olemassa olevien rakenteiden uudelleen rakentamista. Myös kiireinen valmisteluaikataulu on tuonut omat haasteensa kertomuksen ja suunnitelman rakentamiselle. Tämän vuoksi hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutuksen osalta on tärkeää käydä yhteistä vuoropuhelua alkuvuodesta 2024 ja tarkentaa yhdessä eri toimijoiden kanssa toimenpiteiden vastuita ja kumppanuuksia.
Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, hyvinvointialueen johtoryhmä ja hyte-ohjausryhmä seuraavat hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista säännöllisesti. Raportoimme asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Alueellista hyvinvoinnin ja terveyden tilaa, hyte-työtä ja sen etenemistä seurataan puolestaan vuosittain Uudenmaan hyte-työryhmässä, Vantaa-Kerava hyte-työryhmässä ja hyte-neuvotteluissa. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät tukevat eri toimijoita hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa sekä osallistuvat hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seurantaan ja arviointiin yhdessä hyvinvointialueen toimialojen kanssa.
Alkoholilaki 1102/2017. Alkoholilaki 1102/2017 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Asunnottomat 2022. Aran selvitys 2/2023. Ara > Asunnottomat 2022
HUS-järjestämissopimus 2023. HUS-järjestämissopimus2023.pdf
HUS-yhtymä 2023. Segmenttiryhmät. PPT-esitys 24.8.2023
HUS-yhtymä 2022. Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve. Julkaisematon asiakirja
Ihmiskauppa.fi. Ihmiskauppa. Etusivu - Ihmiskauppa
Kansaneläkelaitos (Kela) 2022. Tilastotietokanta Kelasto. Vammaistukien saajat ja maksetut etuudet (9102RS002) (kela.fi)
Keravan kaupunki 2023. Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. Keravan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma (geniem.io)
Keravan kaupunki 2022. Kotoutumisen edistämisen ohjelma 2022–2025. kotoutumisen_edistamisen_ohjelma-2022-2025_kerava.pdf (geniem.io)
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 2022. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen vuosikertomus 2022. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös 2022 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (cloudnc.fi)
Kielilaki 423/2003. Kielilaki 423/2003 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kuntaliitto 2020. Tulevaisuuden kunnan Hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | Kuntaliitto.fi
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Laki hyvinvointialueesta 611/2021 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn… 980/2012 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laki julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä… 424/2003 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 615/2021. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä… 615/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Lastensuojelulaki 417/2007. Lastensuojelulaki 417/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Sisäministeriö 2023. Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026. Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026 - Valto (valtioneuvosto.fi)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 - Valto (valtioneuvosto.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö. Lainsäädäntö - terveys ja hyvinvointi - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 - Valto (valtioneuvosto.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2021. Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030 - Valto (valtioneuvosto.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2021. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. STM julkaisuja 2021:16. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma - Valto (valtioneuvosto.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2019. Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Väkivallaton lapsuus : toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025 - Valto (valtioneuvosto.fi)
Stiglitz, Joseph E. & Sen, Amartya & Fitoussi, Jean-Paul: Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Report of the commission on the measurement of economic performance et social progress (europa.eu)
Suomen perustuslaki 73171999. Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille. HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskyselyn tulokset - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022. Fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus. Tilastohaku - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Itsensä yksinäiseksi tuntevat 2020–2022. Sotekuva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Lähisuhdeväkivalta 2021: Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia. Lähisuhdeväkivalta 2021 : Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia (julkari.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sairastavuusindeksi 2021. Tilastohaku - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella -alueellinen asiantuntija-arvio 2022 (julkari.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2021. Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa (julkari.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Toimeentulo. Työ ja toimeentulo - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Uusi vammaispalvelulaki. Uusi vammaispalvelulaki - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat 2017–2022. Tilastohaku - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Väestöennuste 2030. Tilastohaku - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Tilastokeskus. Kieli sukupuolen mukaan kunnittain 1990–2022. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (stat.fi)
Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto SVT. Asunnot ja asuinolot. PxWeb - Valitse taulukko (stat.fi)
Tilastokeskus. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2022. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. PxWeb (stat.fi)
Tupakkalaki (549/2016). Tupakkalaki 549/2016 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Turun ammattikorkeakoulu 2021. Kulttuurihyvinvointi. Kulttuurihyvinvointi – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi)
Työturvallisuuslaki 738/2002. Työturvallisuuslaki 738/2002 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Vakehyvaa tekemässä - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankkeet 2023. PPT-esitys toukokuu 2023.
Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-… 338/2011 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Valtioneuvosto 2021. Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Kansallinen lapsistrategia : Komiteamietintö - Valto (valtioneuvosto.fi)
Valtioneuvosto 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi - Valto (valtioneuvosto.fi)
Valtioneuvosto. Sote-uudistus. Uudistus lyhyesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Vantaan kaupunki 2023. Vantaan hyvinvointisuunnitelma 2023–2025. vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaa_Hyvinvointisuunnitelma2023-2025.pdf
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Hoitoon pääsy. Hoitoon pääsy | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Järjestöyhteistyön tiekartta ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelma. Järjestöyhteistyön tiekartan ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelman hyväksyminen | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (cloudnc.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Omavalvontaohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkaisu Vakehyva
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Osavuosikatsaus 2/2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 2. osavuosikatsaus | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (cloudnc.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Päätöksenteko ja organisaatio. Päätöksenteko ja organisaatio | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Sidosryhmäkysely. Forms-kysely
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2026. Talousarvio 2023 (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2023–2025. Osallisuusohjelma_2023-2025_print_.pdf (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Vaikuttamistoimielimet. https://vakehyva.fi/fi/tietoa-meista/paatoksenteko-ja-organisaatio/vaikuttamistoimielimet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosääntö. Astunut voimaan 23.10.2023 lukien. Hallintosääntö 23.10.2023 lukien (hyväksytty aluevaltuustossa 23.10.2023 §111) (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin tilannekuva. Julkaisematon asiakirja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelma. Kaksikielisyysohjelma.pdf (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityön asiakkuuksien ja toimeentulotuen saajien määrän kehitys. PPT-esitys 31.8.2023.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestintästrategia 2023– 2025. Julkaisematon asiakirja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia. Strategia | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Vantaan päihdetilannekyselyyn osallistuttiin aktiivisesti – kuntalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa. Vantaan päihdetilannekyselyyn osallistuttiin aktiivisesti – kuntalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®