Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportit

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on:

Alla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukartta avaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja tarkemmin. 

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa seuraamalla saamme tärkeää tietoa strategia- ja taloussuunnitteluun sekä palvelujen ja yhteistyön kehittämiseen. Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventamalla sekä hyvinvointi- ja terveyshaasteita ehkäisemällä voimme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen lisäksi vaikuttaa myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvuun.

Hyvinvointialueen on lain mukaan seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Hyvinvointialueen on myös raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7 §) Hyvinvointialue laatii valtuustokausittain hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman. Aluevaltuusto hyväksyi ensimmäisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman joulukuussa 2023. Vuosiraportointien avulla päivitämme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilannekuvaa sekä raportoimme alueellisen hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutumisesta.

Myös rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi linkittyvät asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä raportoimiseen. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 § mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

• PowerBI-muotoinen hyvinvointiraportti, johon on koostettu noin 130 indikaattoria kansallisista tietolähteistä (esim. Sotkanet, Kelasto, Tilastokeskus, Liiteri, RAI-tietokanta)
• Hyvinvointialueen tietoallas eli Vallas
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 3. osavuosikatsaus ajalta 1.1.-30.9.2024.
• FinLapset-tutkimus: esikouluikäisten lasten perheet vuonna 2024
• Sosiaalisen raportoinnin yhteenvetoraportti vuodelta 2024
• Hyte-neuvotteluissa kerätty tieto
  • Syksyn 2024 neuvotteluissa tunnistettiin Vantaan ja Keravan alueen keskeisiä hyvinvoinnin haasteita sekä niihin   liittyviä mahdollisia taustatekijöitä.

Muut ajankohtaiset tutkimukset

• Henkilöstölle ja sidosryhmille toteutettiin syys-lokakuussa Webropol-kysely, jossa kartoitettiin asukkaiden   hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä arjen työssä havaittuja ajankohtaisia ilmiöitä, haasteita ja vahvuuksia. Kyselyyn vastasi 56 henkilöä.

• Syksyllä 2024 toteutettuun kyselyyn osallistui 1 197 hyvinvointialueen asukasta, joista aikuisten vastauksia oli 772 ja 13–17-vuotiaiden nuorten vastauksia 425.

Hyvinvointiraportti tarjoaa katsauksen asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet) erilaisten indikaattoreiden avulla. Tiedot perustuvat pääosin vuosien 2019–2023 kansallisiin lähteisiin.

Raporttia tulkittaessa on hyvä huomioida viime vuosien maailmanpoliittiset muutokset, jotka ovat vaikuttaneet asukkaiden arkeen ja elämäntilanteisiin. Vuoden 2025 aikana saadaan uusia tietoja esimerkiksi kouluterveyskyselystä ja TerveSuomi-tutkimuksesta, jotka auttavat ymmärtämään muutosten vaikutuksia tarkemmin.

Tietoa väestöstä

Tietoa Hyte-kertoimesta

THL:n alustavassa laskelmassa lokakuulta 2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyte-kerroin pisteet olivat 42. VAKE sijoittui hyvinvointialuevertailussa sijalle 8. 

HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL

Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi

• Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu muun muassa sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7 §).
• Sosiaalisen raportoinnin kohteena ovat sosiaalityön asiakastyössä esiintyvät positiiviset tai negatiiviset ilmiöt. Rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin keinoin sosiaalityön ammattilaiset voivat raportoida asioita ja ilmiöitä, joita ovat työn arjessa kohdanneet ja joihin toivoisivat muutosta tai joista haluaisivat jakaa tietoa muillekin. (Sosiaalinen raportointi - sosiaalitaito)
• Tietoa kerätään hyvinvointialueen henkilöstöltä sosiaalisen raportoinnin lomakkeella.

Sosiaalisesta raportoinnista nousevat ilmiöt

• 1.1.-31.12.2024 välisellä jaksolla henkilöstö raportoi yhteensä 41 negatiivista ja kolme positiivista ilmiötä. Raportoidut ilmiöt liittyivät erityisesti työikäisten palveluihin. Myös lapsiperheiden, lastensuojelun, vammaispalveluiden ja ikääntyneiden palveluista raportoitiin joitakin ilmiöitä.
• Eniten raportoitiin taloudelliseen tukeen liittyvistä ilmiöistä. Työikäisillä näitä olivat velkaantuminen, rahapelaaminen ja taloudellisen tuen myöntämiseen  liittyvät haasteet. Esiin nostettiin myös vuokravelkojen ja häätöjen lisääntyminen, vahvemman tuen tarve mielenterveys- ja päihdeongelmissa sekä palvelujen saatavuuteen (esimerkiksi tuetun asumisen sekä päivä- ja työtoiminnan ostopalvelut) liittyvät haasteet.
• Myös lapsiperheiden palveluista nousi esiin työikäisten tapaan taloudellisen tuen haasteet ja asumisen etuuksien kiristykset. Esiin nousi myös palvelujen saatavuuteen liittyvät haasteet (esimerkiksi LAKU-kuntoutus, paja- ja etappiluokkien tuki, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuskriteerien tiukentuminen sekä työnjako psykoedukaation toteutuksessa erikoissairaanhoidon kanssa). Lisäksi esiin nousi myös puutteet vanhemmuuden perustaidoissa sekä koulunkäynnin tuki ja sen yhdenvertaisuus.
• Ikääntyneiden palveluista raportoitiin puolestaan nostoapua vaativien tehtävien monivaiheisuudesta ja tarpeesta lisätä päivystäviä kriisipaikkoja.
• Lastensuojelusta raportoitiin väkivaltaan liittyvistä ilmiöistä: perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Esille nousi myös muiden toimialojen palveluiden sekä lastensuojelun työntekijöiden saatavuuteen liittyvät haasteet sekä tarve lisätä tietämystä lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta
• Vammaispalveluista raportoitiin päihde- ja rikosoireilun lisääntyneestä näkymisestä, vammaispalvelulain muutosten vaikutuksista (esimerkiksi työosuusrahan maksuvelvoitteen poistuminen) ja vahvemman tuen tarpeesta hyvinvointialueen palveluissa asioimiseen. Esiin nousi myös haasteet palvelujen saatavuuteen (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus) ja niiden hakemisen yhdenvertaisuuteen liittyen. 
• Positiivisina asioina nousivat lastensuojelussa avohuollon vahva ammatillinen osaaminen ja lapsen osallisuuden näkyminen sekä lapsiperheiden palveluissa tukisuhdetoiminnan parantunut saatavuus. Työikäisten palveluissa nousi positiivisena asiana täydentävän toimeentulotuen yksikön yhtenäiset ja asiakkaille tasa-arvoiset perusteet täydentävän toimeentulotuen myöntämisessä.

Asukkaiden keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden haasteet ja vahvuudet

Nostoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä.

TURVALLISUUDEN TUNNE

• Haasteet: Väkivallan kokemus (mukaan lukien henkinen väkivalta) on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Koulukiusaaminen on lisääntynyt lähes kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä.
  • Kokemus fyysisestä väkivallasta on lisääntynyt erityisesti 4.- ja 5.-luokkalaisten kohdalla. Vuonna 2023 noin 17 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaisista oli kokenut fyysistä väkivaltaa (vuonna 2021 noin 15 prosenttia). Kokemus henkisestä väkivallasta on kaikkien ikäryhmien kohdalla huolestuttavan korkea (vuonna 2023 ikäluokasta riippuen 21‒31 prosenttia). (Kouluterveyskysely)
  • ​Koulukiusaaminen lisääntyi lähes kaikissa​ lasten ja nuorten​ ikäryhmissä, erityisesti 8.- ja 9.-luokkalaisilla (vuonna 2023 noin viisi prosenttia ja vuonna 2021 noin kahdeksan prosenttia). Eniten kiusattuja oli 4.- ja 5.-luokkalaisissa, hieman yli kymmenesosa. (Kouluterveyskysely)
• Vahvuudet: Järjestöjen antama tuki on auttanut nuoria ja herättänyt tulevaisuuden toivoa. Hyvinvointialueelle on muodostettu avainhenkilöverkosto edistämään väkivallan tunnistamista ja puheeksiottoa.

ÄÄNI KUULUVILLE YHTEISKUNNASSA

• Haasteet: Reilu kymmenesosa 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee erittäin heikkoa osallisuutta.
  • Noin kymmenesosa nuorista eli yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli kokenut erittäin heikkoa osallisuuden kokemusta. Tilanne oli kuitenkin heikoin 8.- ja 9.-luokkalaisilla (vuonna 2023 noin 13 prosenttia). (Kouluterveyskysely)
• Vahvuudet: Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on aktiivinen ja kokee saavansa äänensä kuulumaan.

TERVEYS

• Haasteet: Valtakunnalliset haasteet, kuten ahdistuneisuus, lihavuus ja ylipaino ovat lisääntyneet. Myös fyysinen toimintakyky on heikentynyt.
  • Yli puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista eivät syöneet koululounasta.
  • 8.- ja 9.-luokkaisten kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on kasvanut edelleen (vuonna 2023 noin 23 prosenttia ja vuonna 2021 noin 20 prosenttia).
  • Kokemus terveydestä on edelleen heikentynyt kaikissa ikäryhmissä. Heikoin tilanne on 8.- ja 9.-luokkalaisilla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla. Molemmissa ikäluokissa noin 27 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
  • Sähkösavukkeiden käyttö on noussut edelleen kaikissa ikäryhmissä. Sähkösavukkeita käytti eniten 8.- ja 9.-luokkaiset (vuonna 2023 noin 10 prosenttia ja vuonna 2021 noin kaksi prosenttia). Päihdetilannekyselyn (2024) mukaan aikuisista 77 % ja nuorista 60 % olivat havainneet alaikäisten vapen käyttöä.
  • Tosi humalassa olleiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus on kasvussa (vuonna 2023 noin yhdeksän prosenttia ja vuonna 2021 noin kahdeksan prosenttia). Toisella asteella opiskelevien nuorten osuus on puolestaan laskenut.
  • Ylipaino on hieman lisääntynyt 8.- ja 9.-luokkalaisilla ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (vuonna 2023 noin seitsemän prosenttia ja vuonna 2021 noin kuusi prosenttia).
  • Sukupuolierot liikkumisessa ovat hyvinvointialueella suuret. 8.-luokkalaisista tytöistä 53 prosentilla oli heikko fyysinen toimintakyky vuonna 2024. (Move!-mittaus) Pojilla vastaava osuus oli 39 prosenttia. 69 prosenttia esikouluikäisistä tytöistä liikkui vauhdikkaasti yli tunnin päivässä vuonna 2024. Pojilla vastaava osuus oli 77 prosenttia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tilanne on koko maata heikompi. (FinLapset)
  • Noin puolet esikouluikäisten vanhemmista kertoi, että heillä on ollut vaikeuksia huolehtia itsestään mielialaoireiden takia (FinLapset 2024).
• Vahvuudet: Kolmannen sektorin palvelut ovat toimineet hyvin ja tarjonneet erilaisia avun ja tuen muotoja. Neuvolan resurssit ja vakanssien täyttöasteet ovat hyvät, ja rekrytoinnit ovat vetovoimaisia. Hampaiden harjauksessa kahdesti päivässä tapahtui muutosta parempaan.​
  • Neuvolapalvelujen palvelukyky on pysynyt hyvällä tasolla. Terveydenhoitajien käynneille ei ollut jonoa. Käynnit toteutuivat tarpeeseen perustuvassa aikaikkunassa ja puhelinpalvelun takaisinsoitot hoidettiin saman päivän aikana. Neuvoloissa vastattiin lääkäripalvelujen osalta lakisääteisiin tehtäviin, eikä lääkärikäynneille ollut jonoa. (3. osavuosikatsaus)

• Haasteet: Lapsiperheiden aineellinen elintaso on VAKEssa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Esikouluikäisten lasten yhden vanhemman perheistä suurin osa kokee taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai sitä heikommaksi.
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien lapsiperheiden osuus on suuri verrattuna muuhun maahan (vuonna 2023 VAKE viisi prosenttia ja koko maa kolme prosenttia). (Sotkanet) Lapsiperheköyhyys vaikuttaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen.
  • Esikouluikäisten lasten yhden vanhemman perheistä 72 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai heikoksi vuonna 2024. Yhden vanhemman perheiden osalta kyselyssä nousi esiin toimeentulon haasteiden lisäksi myös muun muassa heikompi osallisuuden kokemus ja enemmän uupumusoireita. (FinLapset)
• Vahvuudet: Hyvinvointialueen avoimissa kohtaamispaikoissa sekä kolmannen sektorin toimijoilla ja muilla sidosryhmillä on tarjolla aineellista apua esimerkiksi vaatekierrätys ja ruoka-apu sekä harrastustuki.

KOULUTUS

• Haasteet: Lasten ja nuorten kokemus opiskeluhuollosta sekä opiskeluhuoltopalveluihin pääsystä on heikentynyt.
  • Lasten ja nuorten kokemus pääsystä ammattilaisen vastaanotolle on heikentynyt lääkärien, psykologien ja kuraattorien osalta. Esimerkiksi vuonna 2023 noin puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista koki helpoksi päästä kuraattorin vastaanotolle (vuonna 2022 vastaava osuus 65 prosenttia).(Kouluterveyskysely)
• Vahvuudet: Opiskeluhuollon vakanssien täyttöasteet ovat hyvällä tasolla ja palveluun pääsy toteutuu pääosin lakisääteisessä ajassa. Esimerkiksi opiskeluhuollon kuraattorille pääsi perusopetuksessa tarvittaessa 7 päivässä 94 prosenttia ja toisella asteella 98 %. (3. osavuosikatsaus) Moni lapsista ja nuorista kokee, että koulussa on aikuinen, jolle voi kertoa asioistaan tai huolistaan. (Kouluterveyskysely)

YMPÄRISTÖ JA ASUMINEN

• Haasteet: Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on alueella paljon.
  • Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on VAKEssa koko maata selvästi korkeampi (vuonna 2023 VAKE 32 prosenttia ja koko maa 28 prosenttia). (Sotkanet)
• Vahvuudet: Julkinen liikenne on alueella toimiva ja hyvä. Lapsille, nuorille ja perheille on myös tarjolla julkisia kokoontumistiloja.

HENKILÖKOHTAINEN TOIMINTA JA TYÖ

• Haasteet: Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys kasvoi. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella koko maata suurempi.
  • Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut (esimerkiksi joulukuussa vuonna 2024 noin 2 177 alle 25-vuotiasta työtöntä ja joulukuussa 2023 yhteensä 1 905 työtöntä). (ELY-keskus)
  • Syrjäytymisriskissä olevien 18–24-vuotiaiden osuus kääntyi jälleen nousuun ja osuus on VAKEssa koko maan tasolla edelleen korkea (vuonna 2023 VAKE 19 prosenttia ja koko maa 17 prosenttia). (Sotkanet)
• Vahvuudet: Syrjäytymisriskissä olevien nuorten tukemiseksi on käynnistymässä Vantaan kaupungin toimesta NEET-toimenpideohjelma ja -verkosto.

LASTENSUOJELU

• Lastensuojelun tarve on alueilla suurta.
  • 0–17-vuotiaiden lastensuojeluilmoitusten määrä (vuonna 2023 noin 16 400 ja vuonna 2022 noin 14 600) kasvoi edelleen. (Sotkanet)
  • Lastensuojelun asiakkaiden määrä laski hieman, mutta edelleen 1 874 lasta oli lastensuojelun tuen tarpeessa (vuoden 2024 lopun tilanne). Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuoden 2024 aikana 300 ja 138 päätöstä huostaanotosta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)
• Vahvuudet: VAKEn omat lastensuojelun palvelut ovat laadukkaita.
  • Tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus saavat myönteistä palautetta sekä sosiaalityöntekijöiltä että asiakkailta. Yhteistyötä lapsen ja perheiden asioissa on parannettu sosiaalityön ja palveluiden välillä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)

PALVELUJEN SAATAVUUS

• Haasteet: Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuus ei ole kysynnän tasolla huomioiden myös erikoissairaanhoitoon pääsyn. ​
  • Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikön potilasohjaus on tasaantunut suhteessa alkuvuoteen, jolloin uusien potilaiden määrä oli suuri. Erityisesti 12–18-vuotiaita nuoria on ohjautunut yksikköön paljon ja heitä hoidetaan joustavasti lasten ja nuorten tiimien yhteistyönä. Hoitotakuu (kolme kuukautta) on toteutunut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mutta kevään vilkkaan potilasohjauksen ja kesän lomakauden vuoksi nuorten tiimin osalta odotusaika on syksyllä kasvanut noin neljän kuukauden mittaiseksi. Lasten tiimin osalta päästään kolmen kuukauden hoitotakuuseen. (3. osavuosikatsaus)
• Vahvuudet: Varhaisempiin lapsiperhepalveluihin pääsy on ollut sujuvaa. Perheille on hyvinvointialueen palveluissa paremmin tarjolla vapaaehtoisia tukiperheitä sekä vapaaehtoisia tukihenkilöitä.​

Nostoja työikäisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

TURVALLISUUDEN TUNNE

• Haasteet: Asukkaiden turvallisuuden tunne on heikentynyt.
  • Fyysistä tai henkistä väkivaltaa koki vuonna 2022 noin kahdeksan prosenttia 20–64-vuotiaista. Luku oli naisilla hieman miehiä korkeampi. (TerveSuomi-tutkimus)
  • Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus nousi miehillä, mutta laski naisilla. Miehistä noin seitsemän prosenttia ja naisista noin kolme prosenttia koki elämänsä turvattomaksi vuonna 2022. (TerveSuomi-tutkimus)
  • Poliisin häiriöindeksi oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi koko maata korkeampi. Vuonna 2024 häiriöindeksi oli Vantaalla 343,6 ja Keravalla 165,9. Koko maan indeksiluku oli 133,9. (Poliisi)
  • Päihdetilannekyselyn (2024) mukaan 52 % aikuisista ja 28 % nuorista oli pelännyt julkisella paikalla päihtynyttä henkilöä.
• Vahvuudet: Ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaatiovastuut, rakenteet ja työntekijäresurssit on nimetty.

ÄÄNI KUULUVILLE YHTEISKUNNASSA

• Haasteet: Hyvinvointialuevaalien äänestysprosentti on maan alhaisin. Noin kymmenesosa työikäisistä kokee erittäin heikkoa osallisuutta.
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen äänestysprosentti aluevaaleissa oli selvästi koko maata alhaisempi (vuonna 2022 VAKE noin 39 prosenttia, koko maa 48 prosenttia). (Sotkanet)
  • Miehet kokivat hieman naisia enemmän erittäin heikkoa osallisuutta (miehet vuonna 2022 noin 13 prosenttia, naiset noin yhdeksän prosenttia). (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua palvelujen kehittämiseen osallisuussuunnitelmien mukaisesti esimerkiksi antamalla palautetta QPro-asiakaspalautejärjestelmän kautta tai osallistumalla asiakasraatiin.

TERVEYS

• Haasteet: Erityisesti naisten elintapoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat kasvaneet.
  • Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus laski miehillä hieman. Vuonna 2022 hieman alle kolmasosa koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi.​ Naisilla sen sijaan tilanne heikkeni hieman (vuonna 2022 osuus noin 37 prosenttia ja vuonna 2020 noin 35 prosenttia). Liian vähän liikkuvien osuus laski hieman. 20–64-vuotiaista kuitenkin 60 prosenttia liikkui liian vähän. (TerveSuomi-tutkimus)
  • Myös psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus vähentyi miesten osalta (vuonna 2022 osuus noin 17 prosenttia ja vuonna 2020 noin 29 prosenttia). Naisilla sen sijaan osuus hieman kasvoi (vuonna 2022 noin 17 prosenttia ja vuonna 2020 noin 20 prosenttia). (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Elintavat ja mielen hyvinvointi ovat muuttuneet hieman positiivisempaan suuntaan miesten osalta. Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja on kehitetty aktiivisesti osana terveyspalveluiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenneuudistusta.
  • Päivittäin tupakoivien osuus laski merkittävästi noin viidesosasta kymmenesosaan vuosina 2020-2022. (TerveSuomi-tutkimus)
     

• Haasteet: Yli kymmenesosa työikäisistä tuntee itsensä yksinäiseksi.
  • Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus laski hieman (vuonna 2022 noin 12 prosenttia ja vuonna 2020 noin 15 prosenttia).
• Vahvuudet: Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on kuitenkin hieman laskenut
   

• Haasteet: Toimeentulon haasteet kasvoivat merkittävästi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä oli alueella vuonna 2023 selvästi korkeampi kuin koko maassa.
  • Ehkäisevää toimeentulotukea hakeneiden kotitalouksien määrä kasvoi merkittävästi. Vuonna 2021 ehkäisevää toimeentulotukea sai noin 1 600 kotitaloutta ja vuonna 2023 yhteensä 2 700 kotitaloutta. (Sotkanet)
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä oli vuonna 2023 selvästi korkeampi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kuin koko maassa keskimäärin​ (VAKE noin neljä prosenttia ja koko maa noin kaksi prosenttia). (Sotkanet)
  • 20–74 vuotiaista maahanmuuttajista noin 40 prosenttia joutui tinkimään elintasostaan, kuten ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä vuonna 2022. (MoniSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Hyvinvointialueella asuville asukkaille on käynnistynyt Tikkurilan sosiaaliasemalla VAKEn, talous- ja velkaneuvonnan ja ulosottolaitoksen yhteinen talousneuvola, josta asiakkaat saavat neuvoja kaikkeen talouteen liittyvään, kuten eri tukiin, velkajärjestelyihin ja arjen talousasioihin (3. osavuosikatsaus)

KOULUTUS

• Haasteet: Hieman alle kolmasosa hyvinvointialueen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
  • Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli vuonna 2023 Vantaalla 31 prosenttia ja Keravalla 29 prosenttia. Vantaan ja Keravan tilanne on heikompi koko maahan verrattuna (25 prosenttia). (Tilastokeskus)
• Vahvuudet: Opiskeluhuollon resurssit toisella asteella ovat (lääkäripalvelua lukuun ottamatta) tällä hetkellä melko hyvällä tasolla ja vakanssit ovat lähtökohtaisesti täynnä.
   

• Haasteet: Ennaltaehkäisevän tuen lisääntymisestä huolimatta osalla asiakkaista asumisen ongelmat ovat lisääntyneet. Vireille tulleiden häätöjen määrä (noin 1 200) pysyi lähes samana vuosina 2023 ja 2024.
  • Ennaltaehkäisevän tuen lisääntymisestä huolimatta osalla asiakkaista asumisen ongelmat ovat lisääntyneet. (3. osavuosikatsaus)
  • Vuonna 2024 pitkäaikaisasunnottomia oli 41 ja vuonna 2023 yhteensä 64. (Sotkanet) Vireille tulleiden häätöjen määrä pysyi lähes samana vuosina 2023 ja 2024. Vireille tulleiden häätöjen määrä oli noin 1 200. (Ulosottolaitos) Toimitettujen häätöjen määrä nousi (vuonna 2024 noin 640 ja vuonna 2023 noin 580 toimitettua häätöä).
• Vahvuudet: Sosiaalityössä tuetaan asiakkaita vuokravelkatilanteissa ja pyritään estämään häätöjä, muun muassa lyhytaikaisella vuokravelkaneuvonnalla, asumisneuvonnalla, jälkihuollon tuella (pitkäaikaisesti), omatyöntekijän suhdeperusteisella työskentelyllä ja sosiaalisella kuntoutuksella. (3. osavuosikatsaus)
   

• Haasteet: Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. 
  • Työttömien työnhakijoiden määrä oli vuonna 2024 joulukuussa yhteensä 20 172 ja joulukuussa 2023 yhteensä 18 127. Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi joulukuun 2024 yhteensä 5 961 työttömästä joulukuun 2023 yhteensä 5 407 työttömään. Samoin nousi pitkäaikaistyöttömien määrä (7 411 joulukuussa 2024 ja 5 747 joulukuussa 2023). (ELY-keskus)
• Vahvuudet: Työttömien terveystarkastusten määrää on saatu lisättyä huomattavasti. Esteettömiä työmahdollisuuksia on edistetty tarjoamalla yksilöllistä työhönvalmennusta ja tukemalla työnantajia yhdenvertaisten rekrytointikäytäntöjen omaksumisessa.
   

• Haasteet: Digitaaliset palvelut ovat pirstaleisia ja niitä on osin vaikea löytää.
  • 72 prosenttia työikäisistä 20 – 64-vuotiaista koki esteitä tai huolia sähköisten palvelujen käytössä vuonna 2022. Osuus laski jonkin verran vuodesta 2020 (79 prosenttia).
• Vahvuudet: Digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut. Sähköiseen asiointiin liittyvät huolet ovat vähentyneet.

Nostoja ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveydestä.

TURVALLISUUDEN TUNNE

• Haasteet: Päivittäin elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus kasvanut. Turvattomuuden tunne kasvoi erityisesti 75 vuotta täyttäneillä.
  • 75 vuotta täyttäneistä kuusi prosenttia koki elämänsä turvattomaksi vuonna 2022 (vuonna 2020 noin neljä prosenttia). 65 vuotta täyttäneistä puolestaan neljä prosenttia koki elämänsä turvattomaksi (vuonna 2020 vastaava luku kaksi prosenttia). (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Elämänkokemus ja tunne pärjäämisestä voivat vahvistaa turvallisuudentunnetta.

• Haasteet: Yli 75-vuotiaiden miesten kokemus osallisuudesta on heikompi kuin 65 vuotta täyttäneillä miehillä ja vastaavan ikäisillä naisilla. Digisyrjäytyminen haastaa myös osallisuutta ja osallistumista.
  • Osallisuuden kokemus heikkenee iän myötä. Yli 75-vuotiaista miehistä joka kymmenes koki erittäin heikkoa osallisuutta. Naisilla vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Säännölliset arvioinnit ja palautekanavat auttavat tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemistä ajoissa ja keräämään palautetta palvelujen parantamiseksi.

• Haasteet: Liikkumiseen liittyvät haasteet ovat kasvaneet. Lonkkamurtumien määrässä on tapahtunut pientä kasvua. Lonkkamurtumat ovat yleisempiä naisilla. Kokemus omasta elämänlaadusta on heikentynyt erityisesti 65-vuotiailla naisilla. Alkoholia liikaa käyttävien miesten osuus on edelleen suuri.
  • Alkoholia liikaa käyttävien miesten osuus on suuri, vaikka prosenttiosuus olikin laskusuunnassa (vuonna 2022 yhteensä 48 prosenttia ja vuonna 2020 yhteensä 54 prosenttia). (TerveSuomi-tutkimus)
  • 75 vuotta täyttäneillä naisilla oli havaittavissa pientä positiivista muutosta elämänlaadun kokemuksessa, mutta toisaalta 65 vuotta täyttäneiden naisten kohdalla elämänlaadun kokemuksessa oli selvää laskua (vuonna 2022 elämänlaatunsa koki hyväksi 52 prosenttia ja vuonna 2020 yhteensä 61 prosenttia). Myös 65 ja 75 vuotta täyttäneillä miehillä elämänlaadun kokemus on heikentynyt. (TerveSuomi-tutkimus)
  • 500 metrin matkan liikkumisessa on haasteita etenkin 75 täyttäneillä. Vuonna 2022 heistä neljäs osa koki matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus on kasvanut. Vuonna 2022 yhteensä 72 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja 65 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä liikkui liian vähän. (TerveSuomi-tutkimus)
  • Lonkkamurtumat ovat yleisempiä naisilla. Lonkkamurtuman vuoksi sairaalassa hoidettujen naisten osuus oli 0,8 prosenttia vuonna 2023. Miesten vastaava osuus oli 0,5 prosenttia. Osuus on kasvanut hieman vuosien 2022 ja 2023 aikana.
• Vahvuudet: Alkoholia liikaa käyttäneiden osuus on lievässä laskusuunnassa. 75 vuotta täyttäneillä naisilla on tapahtunutpientä positiivista muutosta elämänlaadun kokemuksessa.

• Haasteet: Ikääntyneiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden miesten yksinäisyys on kasvanut.
  • Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus kasvoi 75 vuotta täyttäneillä ja laski 65 vuotta täyttäneillä miehillä vuonna 2022. Yksinäiseksi itsensä tunsi 12 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä miehistä (vuonna 2020 noin kahdeksan prosenttia) ja kahdeksan prosenttia 65 vuotta täyttäneistä (vuonna 2020 noin yhdeksän prosenttia). Naisten osalta tilanne oli puolestaan päinvastainen. 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinäisyyden tunne väheni 16 prosentista 14 prosenttiin ja 65 vuotta täyttäneiden kasvoi yhdeksästä prosentista 10 prosenttiin. (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: 75-vuotiailla naisilla yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus on puolestaan vähentynyt. Vanhuspalveluissa on käynnistynyt kotihoidon yksinäisyyden ehkäisyn pilotti. Hyvinvointitarjotin toimii tukena asiakkaiden ohjaamisessa hyvinvointia tukevien palvelujen pariin.

• Haasteet: Rahanpuutteen takia joudutaan tinkimään ruuasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä kasvavassa määrin. Tilanne korostuu etenkin naisten kohdalla.
  • Rahanpuutteen takia ruuasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä joutui tinkimään erityisesti 65 vuotta täyttäneet naiset (vuonna 2022 tinkimään joutui noin 15 prosenttia ja vuonna 2020 kymmenesosa). (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Gerontologista sosiaalityötä sekä etsivää ja löytävää vanhustyötä on kehitetty ikääntyneiden tukemiseksi.

• Haasteet: Yli 55-vuotiaiden jatkuvan ja elinikäisen oppimisen tutkiminen ja kehittäminen on jäänyt katvealueelle.
  • Yli 55-vuotiaiden jatkuvan ja elinikäisen oppimisen tutkiminen ja kehittäminen on jäänyt katvealueelle. Oppiminen tukee ikääntyvien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia verkostoja, tuo kokonaisvaltaisesti tasapainoa arkeen sekä auttaa reflektoimaan elettyä elämää ja ymmärtämään nykyisyyttä. Oppiminen tuo mukanaan merkityksellisyyttä, joka on muutakin kuin uudet tiedot ja taidot. (Makkonen, Myller & Airaksinen 2024.)
• Vahvuudet: Hyvinvointialue ja eläkeläisjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä (esimerkiksi asiantuntijaluennot). Eri toimijoiden, kuten kaupunkien ja järjestöjen kanssa järjestetty liikunta-,  kulttuuri- ja muu yhteisöllinen toiminta sekä digituki tarjoavat mahdollisuuksia kohtaamiseen ja oppimiseen.

• Haasteet: Kaatumisten määrät ovat lisääntyneet.
  • Kaatumisten aiheuttamat hoitojaksot lisääntyivät 65 vuotta täyttäneillä merkittävästi (vuonna 2022 yhteensä 382,1 hoitojaksoa ja vuonna 2021 yhteensä 274,2 hoitojaksoa / 10 000 vastaavan ikäistä). (Sotkanet)
  • Lähes kolmasosa yhteisöllisen asumisen asiakkaista oli kaatunut 90 vuorokauden aikana (1/2024). (RAI-tietokanta)
• Vahvuudet: Ikinä-mallin mukainen kaatumisvaaran arviointi on otettu käyttöön hyvinvointialueen palvelujen (mukaan lukien ostopalvelut) piirissä oleville asiakkaille. Palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä on kehitetty eri tavoin.

• Haasteet: Asukkaat jäävät vaille tarvitsemaansa apua saavutettavuudesta johtuvien haasteiden takia. Haasteet korostuvat etenkin naisten kohdalla.
  • 75 vuotta täyttäneiden apua riittämättömästi saaneiden osuus on kasvanut. Vuonna 2022 ikäluokasta 14 prosenttia koki saaneensa apua riittämättömästi, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 11 prosenttia. (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Ikäihmiset ovat aiempaa paremmassa kunnossa ja asuvat enenevässä määrin omassa kodissa.

PALVELUJEN SAATAVUUS

• Haasteet: Huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut. Digitukea ei tarjota riittävästi, eikä se saavuta kaikkia sitä tarvitsevia.
  • Huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut. Tämä edellyttää ilmoitusten parempaa analysointia ja toimenpiteitä. Huoli-ilmoituksia saapui monikanavaisesti Seniorineuvontaan noin 400-600 kappaletta kuukaudessa. (3. osavuosikatsaus)
  • 65 vuotta täyttäneistä noin joka neljäs oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa vuonna 2022. Vastaava osuus 75 vuotta täyttäneillä oli lähes viidesosa. Noin 90 prosenttia 65 ja 75 vuotta täyttäneistä oli kokenut samana vuonna esteitä tai huolia sähköisten palvelujen käytössä. (TerveSuomi-tutkimus)
• Vahvuudet: Huoli-ilmoitusten tekemisen viestintään on panostettu ja siinä onnistuttu. Resurssia ilmoitusten käsittelyyn on vahvistettu ja kiireellisten tarpeiden tunnistamiseen on panostettu. Sähköinen asiointi sote-ammattilaisten kanssa on yleistymässä (esimerkiksi Klikkaa oire, etäkotihoito, Klinik, Maisa ja Seniorineuvonta). Palvelut sijaitsevat lähellä asukkaita.

Hyvinvointisuunnitelma ja sen alaiset suunnitelmat tukevat strategian tavoitteita

• Hyvinvointialueen strategia
  • Hyvinvointialueen strategian päätavoitteena on vantaalaisen ja keravalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
• Hyvasta parempi - uudistusohjelma
  • Mm. palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus 2023–2025
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
  • Työikäistenhyvinvointisuunnitelma
  • Ikääntyneidenhyvinvointisuunnitelma
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2023–2025
  • Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma (hyväksytty 29.4.2024)
  • Alueellinen neuvolasuunnitelma (valmisteilla)
  • Kulttuurihyvinvointi-suunnitelma (hyväksytty 25.11.2024)
  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma (valmisteilla)

Ylätason painopisteet hyvinvointisuunnitelmien tavoitteille

Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu viiden painopisteen alle: 
🔹Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen
🔹Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
🔹Mielen hyvinvointi
🔹Sosiaaliset suhteet
🔹Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy

Hyvinvointisuunnitelma sisältää yhteensä 32 tavoitetta ja 73 toimenpidettä.

Yhteenveto toimenpiteiden toteutumisesta

Nostot hyvinvointisuunnitelman yleisistä toimenpiteistä:

1. Hyte-rakenteet ja hyte-kerroin: Hyte-rakenteita on rakennettu ja päivitetty. Teema- ja ikäryhmäkohtaisia verkostoja on perustettu ja olemassa olevien verkostojen toimintaa on jatkettu ja kehitetty. Keskeiset hyte-kertoimeen liittyvät haasteet on tunnistettu ja niihin on tehty kehittämistoimia.
2. Hyvinvointitarjotin: Hyvinvointialueen verkkosivustolla julkaistiin joulukuussa 2024 hyvinvointitarjotin, joka tarjoaa tietoa ennaltaehkäisevistä hyvinvointia ja terveyttä lisäävistä palveluista.

3. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma: hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on hyväksytty. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2025.

    

   TOIMENPITEET	TILANNEUVA 2024* * Tarkemmat tiedot tilannekuvasta löytyy Targetor raportilta
   Kehitämme hyte-rakennetta edelleen tarpeen mukaisesti sekä hyvinvointialueen sisäisen rakenteen että alueellisen yhteistyörakenteen näkökulmasta. Kirkastamme hyvinvointialueen roolia hyte-työssä.	Toteutuu: Hyte-rakenteita on rakennettu ja päivitetty. Teema- ja ikäryhmäkohtaisia verkostoja on perustettu (esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön ja elintapaneuvonnan yhteistyöryhmät) ja olemassa olevien verkostojen toimintaa on jatkettu ja kehitetty. Sidosryhmäkysely on toteutettu.
   Seuraamme hyte-kertoimen indikaattoreita säännöllisesti. Kehitämme hyte-mittarointia ja vaikuttavuuden arviointia. Hyödynnämme hyte-tietoa hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden laadinnassa.	Toteutuu: Hyte-kertoimen osalta on rakennettu kattava tilannekuva. Keskeiset hyte-kertoimeen liittyvät haasteet on tunnistettu ja niihin on tehty kehittämistoimia. Hyte-kerroin indikaattoreita seurataan aktiivisesti.
   Laadimme suunnitelman hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöstä ulottaen sen arjen hoitokulttuuriin ja fyysiseen hoitoympäristöön. Jatkamme yhteistyötä eri taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa.	Toteutuu: Hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on hyväksytty.
   Laadimme lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman.	Toteutuu osittain: Toimintasuunnitelma on kommenteilla ja se valmistuu vuonna 2025.
   Viestimme asukkaille aktiivisesti ennaltaehkäisevistä hyvinvointia ja terveyttä edistävistä ja tukevista palveluista. Käytämme viestinnässä selkeää ja asiakaslähtöistä kieltä huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet, ja käytämme tarvittaessa viestinnässä suomen, ruotsin ja englannin lisäksi muita kieliversioita, kuten selkokieltä.	Toteutuu osittain: Ennaltaehkäisevistä hyvinvointia ja terveyttä edistävistä ja tukevista palveluista on viestitty eri kanavissa (esim. asiakaslehti, uutiskirjeet, sosiaalinen media). Julkaistu verkkosivustolla Hyvinvointitarjotin, jossa tietoa ennaltaehkäisevistä hyvinvointia ja terveyttä lisäävistä palveluista. Hyvinvointikiertueet on toteutettu ikääntyneiden sekä nuorten aikuisten parissa
   Vahvistamme verkkosivujen saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä esimerkiksi kääntämällä sivut ruotsiksi ja englanniksi ja tulevaisuudessa myös selkokielelle.	Toteutuu: Kaikissa sisällöissä on huomioitu selkeä kieli ja tarvittavat käännökset. Verkkojulkaisut on mahdollista kääntää Google-kääntäjän avulla yli 120:lle kielelle. Selkokielisen verkkosivun valmistelut on aloitettu.

Nostot lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuneista toimenpiteistä.

1. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma: Suunnitelma on laadittu alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä ja se on otettu käyttöön.
2. Laajamittainen lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen rakenneuudistus: Vuoden 2024 alusta toteutettu uudistus selkeyttää palvelurakenteita ja parantaa hoidon saatavuutta keskivaikeiden ja komplisoituneiden mielenterveyshäiriöiden osalta.
3. Monipuolinen koulutus ja perehdytys henkilöstölle: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstölle on järjestetty monipuolista koulutusta ja perehdytystä, mikä parantaa heidän ammatillista osaamistaan ja valmiuksiaan kohdata erilaisia asiakastilanteita. Koulutuksina on toteutettu esimerkiksi Terapiat etulinjaan työmenetelmäkoulutukset sekä koulutukset lapsiperheköyhyydestä, väkivaltaa kokeneiden nuorten kohtaamisesta ja mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutuksesta lapseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ja tilannekuva 2024

Painopiste: Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen

Painopiste: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

Painopiste: Mielen hyvinvointi

Painopiste: Sosiaaliset suhteet

Painopiste: Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy

Nostot työikäisten hyvinvointisuunnitelman toteutuneista toimenpiteistä.

1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus: Päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenneuudistuksen yhteydessä Keravan, Martinlaakson ja Tikkurilan terveysasemien yhteyteen perustetut matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemat aloittivat toimintansa 3/2025. 
2. Monipuolinen koulutus ja perehdytys henkilöstölle: Hyvinvointialueen henkilöstölle on järjestetty monipuolisesti koulutuksia muun muassa päihteiden käytön ehkäisyyn, mielenterveyteen, lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn, toipumisorientaatioon, omahoitoon, monikielisyyteen, omaishoitoon ja HAASTE-toimintamalliin liittyen.
3. Yhteistyön kehittäminen kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa: Yhteistyötä kehitetään aktiivisesti esimerkiksi työllisyyden, kotoutumisen, asunnottomuustyön ja elintapaneuvonnan osalta. Esimerkkeinä: Asumisneuvontaa toteutetaan Vantaalla ja Keravalla osana Vantaan kaupungin hallinnoimaa asumisneuvontaprojektia. Kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa on ihmiskaupan uhreja auttavia työntekijöitä ja IKU-hanke, joka rakentaa ja ylläpitää monialaista yhteistyöverkostoa. Elintapaneuvonnan palvelujen kehittämisen tueksi on perustettu syksyllä 2024 kaupunkien ja hyvinvointialueen yhteinen elintapaneuvonnan yhteistyöverkosto. 

Työikäisten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ja tilannekuva 2024

Painopiste: Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen

Painopiste: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

Painopiste: Mielen hyvinvointi

Painopiste: Sosiaaliset suhteet

Painopiste: Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy

Nostot ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman toteutuneista toimenpiteistä

1. Omalääkäripalvelun laajentaminen: Omalääkäri on nimetty lähes kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille, ja pilotin laajeneminen ostokotihoitoon on aloitettu. Omaishoidon tuen perheillä pilotoidaan kotiin vietävää lääkäripalvelua
2. Kaatumisen ehkäisy: Vanhuspalveluissa kaatumisen ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota asiakasohjauksessa ja kodinturvallisuudessa. Kotihoidon ja kotikuntoutuksen yhteistyötä on tiivistetty ja asiakkaan epävarman liikkumisen lisääntyessä on konsultoitu fysioterapeuttia ja tarvittaessa käynnistetty kotikuntoutusjakso tai annettu liikkumista vahvistavaa ohjeistusta. Kaatumisriskiä kartoitetaan Ikinä-mittarilla.
3. Viestintä, asukkaiden tavoittaminen ja palveluohjaus: Puhelinpalvelutiimin sisäistä organisoitumista on kehitetty, ja ACE-puhelinjärjestelmään on suunniteltu uusi puhelujen ohjautumisen malli, joka on otettu käyttöön loppuvuodesta 2024. Ikääntyneiden palveluopas on laajasti käytössä. Ikääntyneitä on tavattu muun muassa hyvinvointikiertueella, kohtaamispaikoilla, omaishoidon tilaisuuksissa, etäkotihoidon ryhmätoiminnoissa sekä etsivän ja löytävän vanhustyön kautta.

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ja tilannekuva 2024

Painopiste: Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen

Painopiste: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

Painopiste: Mielen hyvinvointi

Painopiste: Sosiaaliset suhteet

Painopiste: Hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy

Suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon palvelujen järjestämistä. Sen avulla myös turvataan tasalaatuinen palvelu ja vahvistetaan yhteistyötä. Suunnitelma ohjaa opiskeluhuollon henkilöstön työtä.

• Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaan hyvinvointialueella tulee olla valtuustokausittain alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi.
• Suunnitelma käsittää esiopetuksen, perusopetuksen sekä opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvien toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuoltopalvelut ja se perustuu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Opiskeluhuoltosuunnitelma on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
• Suunnitelma on hyväksytty aluevaltuustossa 29.4.2024. Suunnitelman arviointi kattaa ajanjakson 05/2024-12/2024.
• Arvioinnin on laatinut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä.

Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta

Toimenpiteitä: Opiskeluhuoltopalvelut tulevat nähdyksi ja tunnetuksi, aktiivinen tiedottaminen palveluista, ryhmämuotoinen moniammatillisesti tuotettu toiminta hyvinvointiteemoilla.

Arviointia vuonna 2024:

• Sitovat mitoitukset toteutuvat kuraattoripalveluissa kaikilla asteilla.
• Esi- ja perusopetuksen psykologien vakanssien täyttöaste oli 71 % (1–9/2023: 59 %) ja 2. asteen 91 % (1–9/2023: 71 %). Toisen asteen psykologipalvelut on toteutettu kokonaisuudessaan kaikkiin oppilaitoksiin omana työnä.
• Kouluterveydenhuollon laajat ja määräaikaiset terveystarkastukset ovat käynnistyneet syksyllä suunnitelman mukaisesti.
• Palveluista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja opiskelijoita säännöllisesti, samoin koulutuksen järjestäjiä myös palvelutilanteen osalta.
• Kouluterveyskyselyn mukaan indikaattorilla "kokee saavansa apua kun tarvitsee"
  • 8.-9.-lk. 67,1 % kokee saavansa apua tarvittaessa ( vrt. koko maa 68,6 %)
  • Lukio 71,9 % kokee saavansa apua tarvittaessa ( vrt. koko maa 72,2 %)
  • 2. aste 71,9 % kokee saavansa apua tarvittaessa ( vrt. koko maa 70,6 %)
• Kuraattorin yhteisölliseen työhön on luotu vuosikello, jonka mukaan kuraattorit perusopetuksessa kaikilla kouluilla työskentelevät oppilaiden kanssa.
• 1-2.-luokkalaisten kanssa käsitellään turva- ja kaveritaitoja, 5-6.-luokkaisten kanssa käsitellään mielenhyvinvointia ja päihteitä, ja 7.-luokkalaisten kanssa vuorovaikutusta ja kiusaamisen ehkäisyä.

Parannamme palveluja

Toimenpiteitä: Vakehyva.fi -sivujen kehittäminen, sähköisen ajanvarauksen pilotointi, etävastaanottojen lisääminen palveluvalikkoon, asiakaspalautteen kehittäminen huomioiden selkokielisyys.

Arviointia vuonna 2024

• VAKEn internet-sivuille on viety palveluiden yhteystiedot ja niitä päivitetään jatkossa säännöllisesti.
• Sähköistä ajanvarausta on pilotoitu toisella asteella muutamassa oppilaitoksessa. Kokemukset ovat olleet hyviä.
• Etävastaanottomahdollisuutta Maisan kautta pyritään yhteistyössä tietohallinnon kanssa edistämään kaikkien ammattiryhmien osalta. Asiakaslähtöisesti pyritään tarjoamaan mahdollisuus myös etävastaanottoon.
• Asiakaspalautteen saamiseksi toisen asteen opiskeluterveydenhuolto on mukana tekstiviestipalautepilotissa. Pilotin jälkeen tekstiviestitoiminnallisuus pyritään laajentamaan koko opiskeluhuoltoon.
• Lasten asiakaspalautteiden kehittämistä varten on perustettu työryhmä, joka suunnittelee paremmin lapsille soveltuvan palautekyselyn.

Toimimme yhdessä

Toimenpiteitä: Selkiytetään yhteistyötä sekä järjestöyhteistyön ja hanketyön rakennetta sekä jaetaan osaamistamme ja toimenkuviamme (yksilötyö ja yhteisöllinen työ).

Arviointia vuonna 2024

• Alueella toimivien järjestöjen toimintaa on kartoitettu teemoittain henkilöstölle jaettavaan tietopakettiin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla on myös pidetty useita järjestöinfoja, missä eri järjestöt ovat esitelleet omaa toimintaansa.
• Opiskeluhuollon henkilöstö ohjaa tarvittaessa ja tilanteen mukaisesti lapsia ja nuoria kolmannen sektorin palveluihin ja muuhun hyte-toimintaan muun muassa terveystarkastuksissa sisältävät liikuntaan ja terveyteen liittyviä osuuksia ja tietoisuutta näistä lisätään asteittain.
• Hyvinvointiryhmät kokoontuvat:
  • Keravalla toteutuu 100 %. Esiopetuksessa kaksi kertaa vuodessa. Perusopetuksessa neljä kertaa vuodessa ja toisella asteella lukiokoulutuksessa yhdeksän kertaa vuodessa.
  • Vantaalla ryhmät kokoontuvat säännöllisesti oppilaitoksissa. Kokoontumissa on vaihtelua eri yksiköissä.  
  • Keudan hyvinvointiryhmät Keravalla kokoontuvat säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, mutta toisinaan kerran kuussa tai jopa viikoittain.
• Opiskeluhuollon ammattilaisten tiimit:
• Monialaisten tiimien toiminnan seuraamiseen on rakennettu perusopetuksessa raportointialusta, jolla tiimien toimintaa ja kokoontumista seurataan säännöllisesti. Vastaava seuranta pyritään ottamaan käyttöön myös toisella asteella vuonna 2025.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilannekuvan laadinnasta ovat vastanneet hyte, osallisuus ja järjestöyhteistyön tehtäväalue, sekä ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät. Tilannekuvan luomisessa ovat olleet mukana myös hyte-neuvotteluihin osallistuneet toimijat, sosiaalityön kehittämisryhmä (vastaa sosiaalisesta raportoinnista) sekä eri teemojen asiantuntijat. Raportointitieto koostettiin ja analysoitiin syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.

Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutumisesta tuottivat tietoa toimenpiteille nimetyt yhteyshenkilöt kumppaneineen. Tämä raportointitieto koostettiin joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydentilan nostoissa on hyödynnetty Stiglitzin hyvinvointimallin kahdeksaa osa-aluetta. Lainsäädännön ja hyvinvointisuunnitelman pohjalta tunnistettiin lisäksi tarve tarkastella palvelujen saatavuutta ja lastensuojelun kokonaisuuksia.

Nostot haasteista ja vahvuuksista pohjautuvat kuvaan "Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monialaista yhteistyötä". Ne on valmisteltu ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointiryhmissä sekä asiantuntijaryhmissä.

Yleisissä nostoissa kuvataan hyvinvointialueen väestöä koskevia hyvinvoinnin ja terveyden haasteita ja vahvuuksia, joita tarkennetaan ikäryhmäkohtaisissa nostoissa.