Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä.
Raportissa käytetään Power BI:ta kuvaamaan tietoa interaktiivisesti. Raportin ensimmäiseltä sivulta löydät ohjeen miten voit käyttää Power BI:ta. PowerBI:n sivuilla pystyt liikkumaan alareunan nuolilla.
PowerBI-raportti, jossa kuvataan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä erilaisten indikaattoreiden avulla.
Lasten ja nuorten hyvinvointi poikkileikkaa useampia toimialoja, mutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sen painopiste on lasten, nuorten ja perheiden toimialalla. Hyvinvointialueen tärkeänä tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen, jota edistetään oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla varhaisen tuen palveluilla. Lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä huomioidaan lapsen oikeuksien toteutuminen ja kansallinen lapsistrategia, jonka tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2026.)
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien sisällöstä säädetään lisäksi lastensuojelulain 12 §:ssä. Hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot:
(Lastensuojelulaki 12 §, 417/2007, Finlex.)
Lisäksi terveydenhuoltolain mukainen alueellinen neuvolasuunnitelma tulee liittää lastensuojelulaissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta). Neuvolasuunnitelmaa aletaan laatia hyvinvointialueella syksyn 2023 aikana. Suunnitelma lisätään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sen valmistuttua. Myös alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma lisätään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sen valmistuttua (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13a §).
Hyvinvointialueen väestön ikärakenne on valtakunnalliseen tasoon verrattuna nuori. Vuoden 2022 lopussa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä oli Keravalla 15,8 % ja Vantaalla 16,6 % (Tilastokeskus, Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2022). Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet ja palvelutarpeet korostuvat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella väestön ikärakenteen ollessa painottunut alle 18-vuotiaisiin. Ikärakenne näkyy runsaana palveluntarpeena kaikissa lapsiperheiden palveluissa, mutta erityisesti varhaisen tuen palveluissa. Hyvinvointialueen strategiassa on valtuustokaudelle 2023–2025 yhtenä kriittisimpänä kärkitavoitteena nostettu lasten ja perheiden palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantuminen. Hyvinvointialueen sitoutuminen lapsistrategiaan edellyttää myös nykyistä vahvempaa turvaverkkoa perheille, jotta perheiden kuormitus ei käänny lasten pahoinvoinniksi. (Valtioneuvosto, Kansallinen lapsistrategia, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2022.)
Eri alueiden ja väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja on tärkeää pyrkiä kaventamaan kohdentamalla tukea sitä tarvitseville jo ennen ongelmien syntymistä ja tarttumalla aktiivisesti yli sukupolvien jatkuvaan huono-osaisuuteen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yksinhuoltajien ja toimeentulotukiasiakkaiden suuri osuus näkyy muun muassa lapsiperheköyhyytenä. Tunnettua on, että perheen heikko tulotaso ja alhainen työllisyysaste heikentävät lasten asemaa monessa suhteessa (Valtioneuvosto, Kansallinen lapsistrategia). Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää lapsille, nuorille ja perheille erilaisia tukia. Esimerkiksi vammaistuen saajia on hyvinvointialueella asuvista alle 16-vuotiaista asukkaista yhteensä 2 019 (Kela, Vammaistukien saajat ja maksetut etuudet 2022).
Hyvinvointialueen palveluissa pyritään kaventamaan lasten perhetaustasta johtuvia eroja huomioiden muun muassa vähävaraisten perheiden riittävä ja oikea-aikainen tuki, köyhyyden vaikutusten tunnistaminen kaikissa palveluissa ja vaikutusten lieventäminen kaikin keinoin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää huomioida myös alueen muut haasteet; esimerkiksi lastensuojelun tarve on useilla mittareilla maan suurimpia. Myös koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestön erityispiirteenä ulkomaalaistaustaisen väestön suuri määrä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2026.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosryhmäkyselyssä keskeisinä ilmiöinä lasten ja nuorten osalta on nostettu lapsilla esiintyvä sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, itsetuhoisuus ja mielenterveyden haasteet. Keskeisimpänä havaintona ammattilaiset nostivat esiin myös koulupudokkuuden, lasten ja nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen. Toisaalta kyselyssä vahvuuksina on nostettu esiin muun muassa se, että perheet ottavat vastaan apua ja sitoutuvat palveluihin, ja että ammattilaisen saatavilla olo luo turvaa ja jaksamista perheille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tämän on puolestaan havaittu kasvattavan resilienssiä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosryhmäkysely 2023.)
Alle kouluikäisten lasten hyvinvointia seurataan neuvolapalveluissa. Neuvolapalveluiden alueellinen peittävyys on erittäin hyvä. Neuvolan määräaikaistarkastuksiin osallistuu noin 98 % kaikissa ikäryhmissä 0–6-vuotta. Eräänlaisena hyvinvoinnin indikaattorina voidaan pitää sitä, että määräaikaistarkastusten lisäksi noin 10 % neuvolan asiakkaista käy näiden lisäksi seurantakäynneillä. Seurantakäyntien syyt voivat vaihdella laajasti esimerkiksi unihaasteista kasvun seuraamiseen. Seurantakäynneille vaikuttaisi olevan myös laajempaa tarvetta.
Vanhemman kokema stressi vaikuttaa kielteisesti lapsen ja vanhemman suhteeseen ja lapsen hyvinvointiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vauvaperheiden vanhemmista 44 % on erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Finlapset-kyselyn mukaan peräti 93 % Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vauvaperheiden vanhemmista kokee perheen arjen sujuneen hyvin vauvan syntymän jälkeen. Synnyttäneistä vanhemmista 11 % on käyttänyt perhetyön palveluita ja 7 % sosiaalityön palveluita lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmista 29 % koki tarvitsevansa tukea jaksamiseensa lapsen syntymän jälkeen. (THL, FinLapset-kyselytutkimus 2020.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on sitoutunut Turun yliopiston Voimaperheet-ohjelmaan, minkä tavoitteena on tuottaa vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa ja työkaluja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi sekä edistää siirtymää erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Voimaperheetohjelman Huomaa hyvä lapsessasi on toimintamalli, joka on kehitetty neuvolaikäisten lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja digiavusteiseen, ennaltaehkäisevään hoitoon. Toimintamallin mukaisesti lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi tehdään kaikille lapsille neuvolan 4-vuotisterveystarkastuksessa. Arvioinneista voidaan nostaa havaintona niiden melko korkea jatkokriteeristön täyttäminen.
Lihavuuden yleisyys 2–6-vuotiaille lapsilla oli poikien osalta kasvussa vuodesta 2019 vuoteen 2021 (6 % vuonna 2019 ja 7 % vuonna 2021). Tyttöjen osalta lihavuus oli myös hienoisessa nousussa (3 % vuonna 2019 ja 4 % vuonna 2021). Sekä tyttöjen että poikien osalta lihavuuden kasvukehitys kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2022 (pojat 6 % ja tytöt 3 %).
Kuvio 1. Lihavuuden yleisyys 2–6-vuotiaat %
(THL, Kouluterveyskysely 2019–2022)
Joitain nostoja 6-vuotiaiden osalta hyvinvointiin liittyen voidaan tehdä myös Lapsibarometritutkimuksesta, joka on vuorovuosittain toteutettu 6–7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja. Lapsibarometri 2022 perustuu 404 lapsen puhelinhaastatteluun, ja sen teemana on turvallisuus. Tutkimuksessa ei ole erikseen eriteltynä Vantaan ja Keravan alueita, vaan Vantaan ja Keravan osalta raportoidaan Helsinki-Uusimaahan kohdistuvia vastauksia.
Lapsibarometrissä kysymykseen ”onko sinulla jokin turvapaikka eli paikka, jossa sinulla on turvallinen olo” vastasi 73 % Helsinki-Uusimaan vastaajista, että heillä on jokin paikka, missä heillä on turvallinen olo. Kysymykseen ”onko sinulla turvallista ihmistä” vastasi alueella kyllä 95 % lapsista. Kysymykseen ”onko sinulla turvallinen olo ulkona” vastasi alueella vain 49 % aina ja 47 % joskus. Yleiseen kysymykseen ”pelottaako sinua joskus?” vastasi 79 % alueen lapsista kyllä.
Pelkokysymykseen liittyvän jatkokysymyksen vastauksen jakauma kuvassa 1 (kaikkien vastaajien koontina). Eniten lapsia pelotti pimeä (29 %), yö tai painajaiset (15 %) sekä eläimet tai luonnonilmiöt (13 %). (Lapsiasiavaltuutettu, Lapsibarometri 2022.)
Kuva 1. Mikä pelottaa?
(Lapsiasiavaltuutettu, Lapsibarometri 2022)
Neuvolapalveluissa pienten lasten osalta huolestuttavana on havaittu muun muassa vanhempien lisääntyvä tuen tarve, joka heijastuu lasten hyvinvointiin. Myös digilaitteiden käytön voimakas lisääntyminen jo hyvin pienilläkin lapsilla nähdään haitallisena.
Alle kouluikäisten lasten kokonaisterveyttä tukee puolestaan hyvä yhteistyö ja tiedonvälitys neuvolan ja suun terveydenhuollon sekä perheen välillä. Toimintatavalla luodaan edellytykset suun terveyden ylläpitämiselle lapsuudesta asti asetuksen mukaisten alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastusten lisäksi.
Kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan pääosin opiskeluhuollon palveluissa. Opiskeluhuollon palvelut tavoittavat kaikki kouluikäiset lapset ja nuoret hyvinvointialueella. Suurin osa vantaalaisista ja keravalaisista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus on laskenut koronapandemian myötä kaikissa ikäryhmissä. 4–5.-luokkalaisista pojista jopa 89 % ja tytöistä 80 % on tyytyväisiä elämäänsä. Kuitenkin lasten ja nuorten tyytyväisyys elämäänsä on laskenut vuosien 2019–2023 välillä molemmilla tarkastelluilla sukupuolilla ja kaikissa ikäryhmissä. Huomattavinta pudotus on ollut yläkouluikäisillä ja 2. asteella opiskelevilla tytöillä: 8–9.-luokkalaisten tyttöjen sekä lukion 1. ja 2.-luokkalaisten tyttöjen keskuudessa tyytyväisyyden laskua on yli 10 % ja ammattikoulussa opiskelevien tyttöjen keskuudessa peräti 17 %. Pojat ovat edelleen kaikissa ikäryhmissä selvästi tyttöjä useammin tyytyväisiä elämäänsä, vaikka heidänkin elämäänsä tyytyväisyys on ollut laskusuuntainen. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023)
Kuvio 2. Tyytyväinen elämäänsä tytöt ja pojat, % ikäluokasta
Indikaattori ilmaisee kohtalaista vai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden lasten/nuorten osuuden (%) kyseisessä ikäluokassa, jotka vastasivat Kouluterveyskyselyn kyseiseen kysymykseen (THL, Kouluterveyskysely 2017–2023).
Koronavuodet ovatkin koetelleet erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Hyvän mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa, ja siksi mielenterveyttä tukevilla ja sen häiriöitä hoitavilla palveluilla on olennainen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. (Valtioneuvosto, Kansallinen lapsistrategia.) Hyvinvointialueen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaista tukea muun muassa tekemällä tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa sekä jatkamalla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023– 2026).
Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on kasvanut nuorten keskuudessa COVID-19-pandemian aikana todella merkittävästi. Tämä näkyy erityisesti tyttöjen kohdalla, sillä vuonna 2023 enemmän kuin joka kolmas tyttö koki vähintään kohtalaista ahdistuneisuutta. Vuoteen 2019 verrattuna kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki kaksinkertainen määrä tyttöjä. Tytöt ovat kaikissa ikäryhmissä poikia ahdistuneempia. Erityisen suuri nousu ahdistuneiden määrässä näkyy ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevissa tytöissä vuodesta 2019 vuoteen 2021. Kasvu näyttää heidän kohdallaan tasaantuneen vuoteen 2023, kun taas 8–9.-luokkalaisten ja lukioikäisten tyttöjen osalta huolestuttava kehitys on edelleen jatkunut. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Kuvio 3. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % ikäluokasta
Indikaattori ilmaisee kohtalaista vai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden lasten/nuorten osuuden (%) kyseisessä ikäluokassa, jotka vastasivat Kouluterveyskyselyn kyseiseen kysymykseen (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023).
Läheis- ja vertaissuhteilla on suuri merkitys niin lapsille kuin aikuisillekin. Läheiset ihmissuhteet vahvistavat hyvinvointia ja suojaavat vastoinkäymisten vaikutuksilta. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole tukenaan hyvinvointia edistäviä läheis- ja vertaissuhteita. Tämän vaikutukset hyvinvointiin ovat merkittäviä ja jatkuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. (Valtioneuvosto, kansallinen lapsistrategia.) Edelliseen kouluterveyskyselyyn (2021) verrattuna yksinäisyyden kokemus näyttäisi vähentyneen lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta missään ikäryhmässä tilanne ei kuitenkaan ole palannut koronaa edeltäneen ajan tasolle. Tytöt ilmoittavat samanikäisiä poikia useammin olevansa yksinäisiä, ja yksinäisten osuus on kasvanut tytöillä poikia enemmän vuosien 2019–2023 välillä. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023)
Kuvio 4. Tuntee itsensä yksinäiseksi, % ikäluokasta
Indikaattori ilmaisee yksinäiseksi itsensä tuntevien lasten/nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa. Indikaattori kuvaa osallisuutta ja heijastelee, miten alue on onnistunut yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Vammaisten nuorten osalta on tärkeä huomioida, että oppivelvollisuus on laajentunut ja toisen asteen opinnoista on tullut maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän selvityksen mukaan opiskeluhuoltopalveluja tulee kehittää vastaamaan vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen saatavuutta. Tietoa tukipalveluista ja niiden saatavuudesta tulee olla riittävästi saatavilla vammaisille, huoltajille ja koulutuksen järjestäjille. Kuraattoreiden, psykologien ja opiskeluterveydenhuollon osaamista tukipalveluiden tarpeiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen on vahvistettava. Tärkeää on myös kehittää vammaisten opiskelijoiden tukipalvelujen koordinointia ja yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden välillä. (OKM, Kehittämistoimia tarvitaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalveluihin toisella asteella 2023.)
Osallisuuden kokemuksen on todettu lisäävän hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta sekä tulevaisuudenuskoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Osallisuutta edistämällä tavoitellaan eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemistä. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2023–2025.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nuorten kokemus omasta tärkeydestään koulu- ja luokkayhteisössä on kehittynyt epätasaisesti pandemian aikana, kun taas kokemuksessa kuulumisesta johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön on tapahtunut laskua sekä yläkouluikäisten että toisen asteen opiskelijoiden ikäryhmissä vuoteen 2019 verrattuna. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Myös kokemus siitä, että elämällä on tarkoitus, on laskenut sekä yläkouluikäisten että toisella asteella opiskelevien tyttöjen ja poikien keskuudessa. Tytöillä merkittävästi enemmän kuin pojilla. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.) Elämän tarkoituksellisuuden kokemuksella on tutkimusten mukaan yhteys sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Olennaista on kokemus siitä, että elämällä on jokin tarkoitus tai tavoite. (Duodecim 2019.)
Poikien kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä omiin vanhempiin on pysynyt suhteellisen tasaisena, mutta tyttöjen kokemuksessa on tapahtunut merkittävää huonontumista etenkin 8–9.-luokkalaisten sekä lukiossa ja ammattikoulussa opiskelevien keskuudessa. Suurin muutos on tapahtunut 8–9.-luokkalaisten tyttöjen kokemuksessa: vuonna 2019 keskusteluyhteyden omiin vanhempiin koki hyvänä 43 % vastaajista, kun vuonna 2023 luku oli enää 29 %. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuvista nuorista 17 % kuuluu korkean syrjäytymisriskin ryhmään, eli ei ole työssä, varusmiespalvelussa tai opiskele. Luku on hieman kansallista keskiarvoa (15 %) korkeampi. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä on vähentynyt vuodesta 2020, jolloin määrä oli 19 %. Miesten osuus vuonna 2021 oli naisia korkeampi (miehet 19 % ja naiset 15 %). (THL, Sotkanet, syrjäytymisriskissä olevat 18–24-vuotiaat 2020–2021.) Erityisesti ammatillisella toisella asteella henkilöstöllä on huolta niistä nuorista, joiden opiskelut keskeytyvät, ja joille ei löydy mielekästä jatkopolkua. Oppivelvollisuusiän korottaminen on tuonut lisävelvollisuuksia, mutta tukirakenteet ja tarjolla olevat palvelut eivät tällä hetkellä tavoita tai palvele kaikkia nuoria.
Vamman kanssa elävien lasten ja nuorten oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen on vielä pitkä matka. Lasten ja nuorten osallisuus toteutuu yhdessä tekemisen kautta. Lapset ja nuoret kohtaavat arjessa lukuisia lähiympäristön ja arjen fyysisiä, asenteellisia ja normeihin liittyviä esteitä. Fyysiset esteet ovat hyvin konkreettisia asioita, esimerkiksi kynnyksiä, vaikeapääsyisiä tai ahtaita kulkuneuvoja, puuttuvia apuvälineitä tai väkivaltaa. Asenteelliset esteet havaitaan esimerkiksi kiusaamisena, ulossulkemisena, häirintänä tai haluttomuutena purkaa fyysisiä tai normatiivisia esteitä. (Lapsiasiavaltuutettu, Lapsen elämää vamman kanssa 2021.)
Kansallisessa lapsistrategiassa nostetaan esiin, että kiusaamisen ja väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan toimivia käytäntöjä ja resursseja. Kiusaamisen ehkäisemisen ja työrauhan edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa arjessa tapahtuvaa toimintaa. (STM, Lapsistrategia.) Vantaalaisista alakoululaisista 11 % kertoo tulevansa koulussa viikoittain kiusatuksi, yläkoululaisista noin 8 %. Alakoulussa oppilaat kokevat yläkoululaisia useammin, että koulussa puututaan kiusaamiseen. He myös ilmoittavat yläkoululaisia useammin, että eivät ole nähneet kiusaamista. Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat syntyperältään suomalaisia ja suomalaistaustaisia nuoria enemmän koulukiusaamista. Etenkin ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat muita syntyperiä enemmän koulukiusaamista. Yhä useampi 4. ja 5.-luokkalainen lapsi on kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa. Muissa ikäryhmissä poikien kokema väkivalta on hieman laskenut ja tyttöjen pysynyt samana tai kasvanut. (THL, Kouluterveyskysely 2023, Vantaan hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.)
Keravalla koulukiusaaminen on lievässä kasvussa kaikissa ikäluokissa. Eniten kielteistä kehitystä on tapahtunut peruskoulun 8. ja 9. vuoden oppilaiden sekä lukion 1–2.-luokkalaisten tyttöjen kohdalla. Kokemus henkisestä väkivallasta vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta oli myös yleisempää kuin kokemus fyysisestä väkivallasta. Huolestuttavimmat luvut vuoden 2023 tuloksista koskevat tyttöjä ja naisia, jotka olivat 8. ja 9. luokan oppilaita (42 % kokenut henkistä väkivaltaa) sekä lukion 1. ja 2. opiskelijoita (49 % kokenut henkistä väkivaltaa). (THL, Kouluterveyskysely 2023, Keravan kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma.)
Tutkimustulosten (Teittinen & Vesala 2022) mukaan vammaiset ihmiset kokevat syrjintää jo esikoulusta alkaen, peruskoulussa, opiskelussa ja läpi elämänsä. Lähes puolet vastanneista on kokenut syrjintää, eniten koulutukseen ja opiskeluun liittyvissä mukautuksissa. Useimmiten syrjintää ilmoittivat kokeneensa tällä hetkellä koulussa tai opiskelemassa olevat ja alle 25-vuotiaat. Muita syrjintäkokemuksia ovat aiheuttaneet koulutukseen pääsyyn, kieleen ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat sekä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät ongelmat.
Nuorten kanssa työskentelevät ovat huolissaan nuorten ja alaikäisten tekemien rikosten kehityssuunnasta. Poliisi ja muut nuorten kanssa työskentelevät toimijat ovat huolestuneena seuranneet nuorten ja alaikäisten tekemien rikosten kehitystä. Esimerkiksi nuorten keskuudessa tapahtuneissa ryöstöissä ja henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa on havaittu merkittävää kasvua. (Vantaa kaupunki, Turvallinen ympäristö ja jengiytyminen.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosryhmäkyselyssä nousi huolena, että nuoret itse toivovat, että heidän päihteiden käytön ongelmiinsa voitaisiin puuttua (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosryhmäkysely 2023). Keravalla peruskoulun 8–9.-luokkalaisista 10 %, lukioikäisistä 17 % ja ammattikoululaisista 25 % ilmoittaa olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja kaikissa ryhmissä näkyy kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Keravalla huolta herättää myös huumausaineiden saatavuuden helpottuminen nuorten ja myös lasten keskuudessa. Keravalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista 62 % kertoi kouluterveyskyselyn vastauksissa, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita. Keravalaisista 8.9.-luokkalaisista 8,5 % kertoi kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran vastaavan luvun ollessa 11 % vuonna 2021 11 %. (THL, Kouluterveyskysely 2021–2023.)
Vantaalla humalahakuinen alkoholin käyttö on kouluterveyskyselyn mukaan vähentynyt lukio- ja ammattikouluikäisten keskuudessa vuosiin 2019–2023 verrattuna. Ainoastaan 8–9.-luokkalaisten vastauksissa näkyy lievää kasvua. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023) Myös laittomien huumeiden kokeilu oli Vantaalla lievässä laskussa vuosien 2019 ja 2021 välillä, mutta vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä myönteinen kehitys oli taittunut: 11 % perusopetuksen 8–9.-luokkalaisista ilmoitti, että se on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, kun vastaavat luvut olivat 9 % (2021) ja 10 % (2019). Vantaalaisista nuorista 63 % kertoi, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Vuosien 2019–2021 välillä yhä useampi nuori Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tunsi terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Sama trendi näkyi kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla tarkastelluilla sukupuolilla. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä negatiivinen kehitys on taittunut, mutta selkeää käännettä parempaan ei kuitenkaan ole havaittavissa. Erityisesti yläkouluikäisten ja lukiolaisten kokemus terveydestään on jäänyt koronavuosien tasolle ja heistä yli neljännes arvioi voivansa keskinkertaisesti tai huonosti. Erityisen huonoksi oman terveydentilansa kokevat yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat tytöt. Yläkouluikäisten ja sitä vanhempien kokemus terveydentilastaan on keskenään melko samankaltainen, kun taas alakouluikäiset (4. ja 5. luokat) ovat selvästi tyytyväisempiä terveyteensä. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai melko tai erittäin huonoksi kokevien lasten/nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023).
8. ja 9. luokkalaisten ylipaino vähentyi vuosien 2019–2021 välillä, erityisesti poikien keskuudessa, mutta on sen jälkeen kääntynyt jälleen lievään kasvuun. Lasten lihavuus (ISO-BMI ≥30 kg/m²) yleistyi kaikissa ikäryhmissä sekä tyttöjen että poikien keskuudessa vuosien 2019–2021 välillä, mutta kehitys oli kääntynyt hienoiseen laskuun vuonna 2022 kaikkien muiden paitsi 13–16- vuotiaiden poikien osalta. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Kuvio 6. Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista
Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023).
Kuvio 7. Lihavuuden yleisyys, % 7–16-vuotiaista
Indikaattori ilmaisee lihavuuden (ISO-BMI ≥30 kg/m2) yleisyyden 2–16-vuotiailla lapsilla prosentteina. Indikaattorin tiedot perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Lihavuus on määritelty suomalaisten lasten aikuisen painoindeksiä vastaavan painoindeksin (ISO-BMI) kriteeristön mukaan. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Kuvio 8. Ei syö koululounasta viitenä päivänä viikossa, % ikäluokast
Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa (THL, Kouluterveyskysely 2019– 2023).
Energiajuomia päivittäin juovien osuus kasvoi vertailuvälillä 2017–2023. Maitoa tai piimää juotiin vähemmän päivittäin tai lähes päivittäin.
Sähkösavuketta käyttäneiden määrässä on tapahtunut selvää kasvua vuoden 2021 jälkeen kaikissa ikäryhmissä. Sähkötupakan yleistyminen näkyy myös ammattilaisten havaintona. (THL, Kouluterveyskysely 2021–2023.)
Kuvio 9. Käyttää sähkötupakkaa päivittäin, % ikäluokasta
Indikaattori ilmaisee lasten ja nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa, jotka käyttävät sähkösavukkeita päivittäin (sähkötupakkaa, joka sisältää nikotiinia, tupakkamakuja, muita makuaineita, esim. hedelmämaut, tai jotain muuta) (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023).
Suun terveydentilan osalta tilanne on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella parantunut jonkin verran vuosien 2019–2023 välisenä aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan 4. ja 5.-luokkalaisten hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä harjaavien osuus oli vuosien 2019 ja 2023 välisenä aikana pienentynyt. Myös 8. ja 9.-luokkalaisten osalta hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä oli vuoteen 2023 pienentynyt. (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023.)
Kuvio 10. Hampaiden harjaaminen harvemmin kuin kahdesti, % ikäluokasta
Indikaattori ilmaisee niiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista kyseisessä ikäluokassa, jotka harjaavat hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä (THL, Kouluterveyskysely 2019–2023).
Hyte-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia. Toimintaa kuvaavista indikaattoreista lapsiin ja nuoriin kohdistuvat erityisesti seuraavat:
Hyte-kertoimen osoittamien indikaattorien tilanteet hyvinvointialueella vaihtelevat.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyvät teemat kuten varhainen tuki ja ennaltaehkäisy korostuvat. Hyvinvointialueuudistus kytkee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vahvistamisen entistä yhtenäisemmäksi osaksi ihmisten arjen kokonaisuutta. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia 2022.)
Kansallisen lapsistrategian mukaisesti hyvinvointialueella kehitetään palvelujen lapsi- ja perhelähtöisyyttä, saavutettavuutta sekä matalan kynnyksen toimintamuotoja esimerkiksi perhekeskusmallin avulla. Tärkeänä tavoitteena on myös, että tunnistetaan mahdollisuuksia kehittää ennakoivia ja ehkäiseviä toimintamuotoja ja varhaista tukea sekä vahvistetaan palveluja tietoon, tarpeeseen ja yksilöllisiin palvelupolkuihin perustuvalla tavalla. Kansallisen lapsistrategian mukaisesti riittävä varhaisen vaiheen tuki sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat omiaan ehkäisemään raskaampien palvelujen tarvetta sekä parantamaan pitkäkestoisesti lasten ja perheiden elämänlaatua ja arkea. (STM, Lapsistrategia.)
Hyvinvointialue on kaksikielinen ja alueelle on laadittu kaksikielisyysohjelma ja toimintasuunnitelma. Asukkailla on oikeus asioida palveluissamme omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Lapset ja nuoret hyvinvointialueen toimialojen palveluissa
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan tehtävä on edistää hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia järjestämällä lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä, tukea antavia ja korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimiala jakautuu perheiden ennaltaehkäisevien, perheitä tukevien sekä perheiden erityispalvelujen palvelualueisiin.
Perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen palvelualue tarjoaa hyvinvointialueen lapsille, nuorille ja perheille ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Se kattaa neuvolapalvelut, lapsiperheiden kuntoutus- ja lääkäripalvelut sekä opiskeluhuollon esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Opiskeluhuollon palvelut pitävät sisällään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologien ja kuraattorien palvelut.
Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään alle kouluikäisten lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Lisäksi neuvolassa keskustellaan muun muassa perheen hyvinvoinnista ja vanhemmuudesta, lasten kasvatuksesta, ravitsemuksesta, mielialasta ja päihteistä. Tavoitteena on yhdessä perheen kanssa löytää ratkaisuja erilaisiin tuen tarpeisiin mahdollisimman varhain.
Opiskeluhuollon palveluissa seurataan kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Opiskeluhuollon palveluita järjestetään lakisääteisesti esiopetuksessa, peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Lakisääteisyyden lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin palveluja myös varhaiskasvatuksessa. Opiskeluhuollon palvelut pitävät sisällään lakisääteiset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, psykologien ja kuraattorien palvelut. Tämän lisäksi psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja on saatavilla muutamissa kouluissa. Nämä koulut on määritelty tarveharkintaisesti muun muassa kota-indeksin ja School Dayja kouluterveyskyselyn tulosten perusteella. Myös toisella asteella psykiatrisen sairaanhoitajan palvelua on saatavilla sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluissa työskentelee myös hyvinvointialueen sosiaaliohjaajia etappi- ja pajaluokissa ja jalkautuvaan etappiin tarjotaan hyvinvointialueelta sairaanhoitajan työpanos
Kuntoutus- ja lääkäripalveluissa tarjotaan muun muassa puheterapiaa, toimintaterapiaa ja fysioterapiaa. Puheterapialla vahvistetaan lapsen tai nuoren kommunikaation, puheen- ja kielenkehityksen sekä syömisen taitoja, ja ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia. Toimintaterapiasta on apua, jos lapsella tai nuorella on vaikeuksia selvitä iän mukaisesti arkipäivän toiminnoista. Fysioterapian tavoitteena on parantaa ja ylläpitää lapsen toiminta- ja liikkumiskykyä.
Perheitä tukevien palvelujen palvelualue tuottaa hyvinvointialueen lapsiperheille ja nuorille tukea antavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lapsiperheiden sosiaalityön palvelut kattavat neuvonnan ja ohjauksen, lapsiperheiden sosiaalityön ja palvelutarpeen arvioinnin, lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen.
Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut vastaavat perheneuvola- ja perheoikeudellisista palveluista sekä nuorten psykososiaalisista palveluista. Perheitä tukevia palveluita ovat muun muassa lapsiperheiden varhaisen tuen kotiin vietävät palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolan perheohjaus, nuortenkeskus Nupit ja perhekoutsit.
Perheneuvolapalvelujen yksikkö tarjoaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheille kasvatus- ja perheneuvontaa, arviointia ja tukea lapsen psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen sekä lasten mielenterveyden pulmiin. Kasvatus- ja perheneuvonnasta saa apua vanhemmuuteen, perhesuhteisiin ja lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Tehostetun tuen tiimi tarjoaa tukea neuropsykiatrisesti ja psyykkisesti oireileville lapsille perheineen sosiaali- ja terveyspalveluiden monialaisena yhteistyönä. Vauvaperhepsykologit tukevat vauvaa odottavia ja pienten vauvojen vanhempia toimivan vuorovaikutussuhteen luomisessa vauvaan sekä vanhemmaksi kasvamisessa. Lastenpsykologit tutkivat alle kouluikäisten lasten kognitiiviseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyviä erityispiirteitä ja tukevat vanhempia lapsen tarpeet huomioivaan vanhemmuuteen. Neuropsykologit arvioivat peruskouluikäisten lasten neuropsykologisen kehityksen erityispiirteitä ja järjestävät lapsille heidän tarvitsemaansa kuntoutusta.
Nuorten psykososiaaliset palvelut tuotetaan Nuppi Keravan, Myyrmäen ja Tikkurilan toimipisteistä. Nuppi tarjoaa apua 13–21-vuotiaille vantaalaisille ja keravalaisille nuorille elämänhallinnan kysymyksissä, sosiaalisissa suhteissa sekä mielenterveys- ja päihdeasioissa. Nuppi tarjoaa vanhemmuuden tukea myös nuorten vanhemmille. Nupin moniammatilliseen työryhmään kuuluu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisia. Nupin tarjoama tuki nuorelle tai hänen vanhemmilleen voi olla yksilökeskustelua, terapeuttista tukikeskustelua, seksuaalineuvontaa, perhetapaamisia, vanhemmuuden tukea tai ryhmätoimintaa.
Perheiden erityispalvelujen palvelualue tarjoaa hyvinvointialueen perheille lastensuojelun palveluita. Lastensuojelun avohuollon palveluihin kuuluvat avohuollon sosiaalityön ja lastensuojelun kotiin vietävät palvelut sekä Kuuselan perhekuntoutuskeskus. Lastensuojelun sijaishuollon palvelut pitävät sisällään sijaishuollon sosiaalityön palvelut, lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan ja kuntouttavan sijaishuollon palvelut. Erityispalvelujen tuottamiin lastensuojelun avohuollon palveluihin kuuluu muun muassa tehostettu perhetyö ja ympärivuorokautinen perhekuntoutus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen indikaattoreita sekä lastensuojelun palveluita kuvataan tarkemmin alaluvussa 3.1.2.
Lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistetään poikkileikkaavasti ja laajasti kaikissa toimialan palveluissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla varhaisen tuen palveluilla ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään useissa matalan kynnyksen palveluissa monialaisesti huomioiden myös eri yhteistyökumppanit. Lapsia ja nuoria palvellaan muun muassa erilaisissa yksilö- ja ryhmämuotoisissa tapaamisissa, chat-palvelussa, puhelinpalveluissa ja verkossa saatavilla olevilla materiaaleilla. Lapsia ja nuoria kohdataan myös sosiaalisessa mediassa. Toimivat ja saavutettavat alueen palvelut ovat avainasemassa lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Myös haasteellisessa asemassa olevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulee saada tarvitsemansa erityistuki. Asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta kehitetään kaikkien palvelualueiden yhteisenä työnä perhekeskustoimintamalli keskiössä.
Toimialalla kehitetään aktiivisesti vaikuttavampia menetelmiä ja toimintoja uudistaen toimintamalleja sekä hankeperustaisesti että toimialan sisäisinä prosesseina. Tuoreimpana kokeiluna on VAKE-bussi, joka syntyi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen opiskeluhuollon ideana. VAKE-bussista löytyy muun muassa kuraattoreita, sosiaaliohjaajia, terveydenhoitajia, koulupsykologi ja suuhygienisti. Työntekijät matkustavat sinne, missä lapset ja nuoret viettävät kesälomapäiviään, muun muassa uimarannalle, koulujen pihoille, puistoihin ja nuorisotiloihin. Yhteistyötä tehdään Vantaan ja Keravan kaupunkien nuorisopalvelujen sekä järjestöjen kanssa.
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelukokonaisuuteen kuuluvat avohuollon sosiaalityö, sijaishuollon sosiaalityö, lastensuojelun kotiin vietävät palvelut, Kuuselan perhekuntoutuskeskus, lasten ja nuorten vastaanottotoiminta sekä kuntouttava sijaishuolto.
Lastensuojeluilmoitusten vastaanotto, ilmoitusten kiireellisyyden arviointi sekä kiireelliset lastensuojelun toimenpiteet on keskitetty virka-aikaisen lastensuojelun päivystyksen tiimiin. Virkaajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitukset vastaanotetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Lasta ja hänen perhettään pyritään aina ensisijaisesti tukemaan peruspalveluissa ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisissa palveluissa.
Sosiaalihuoltolain 36 § mukainen palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelutarpeen selvitys laaditaan lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaat ohjataan tarpeen mukaisiin palveluihin. Suunnitelmalliseen sosiaalihuoltolain mukaiseen perhesosiaalityöhön ohjautuvat erityisen tuen tarpeessa olevat, pidempiaikaista tukea tarvitsevat lapset ja heidän perheensä. Lapset, joilla todetaan lastensuojelun tarve, ohjautuvat lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakkuuteen.
Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö on jaettu kahteen alueelliseen toimipisteeseen: Itä-Pohjoisen ja Lännen toimipisteeseen. Jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän työparina työskentelee tarpeen mukaan erityissosiaaliohjaaja tai sosiaaliohjaaja. Lastensuojelun ensisijaisena tavoitteena on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään järjestämällä tarvittavia avohuollon tukitoimia. Asiakkaan kanssa yhteistyössä laaditaan asiakassuunnitelma, jossa määritellään työskentelyn tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
Lastensuojelun kotiin vietävien palveluiden yksikkö vastaa lastensuojelun asiakasperheiden kotiin vietävistä avohuollon tukitoimipalveluista. Omana palvelutuotantona järjestetään tehostettua perhetyötä. Oman palvelutuotannon lisäksi avohuollon tukitoimia järjestetään ostopalveluna. Ympärivuorokautisesta perhekuntoutuksesta vastaa Tikkurilassa sijaitseva Kuuselan perhekuntoutuskeskus, jossa on 17 asiakaspaikkaa.
Lastensuojelulain 40 §:ssä säädetään hyvinvointialueen velvollisuudesta ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuoltoa laissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Perhehoito on aina ensisijainen sijaishuoltomuoto kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii noin 180 sijaisperhettä ja 25 lyhytaikaiseen perhehoitoon keskittyvää vastaanottoperhettä.
Jos perhehoitoon sijoittaminen ei ole mahdollista tai lapsen edun mukaista, järjestetään lapselle tarvittaessa laitoshoitoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on neljä omaa vastaanotto- ja arviointiosastoa 6–17-vuotiaille lapsille. Osastot sijaitsevat Tikkurilassa ja Seutulassa, ja niissä järjestetään lyhytaikaista laitoshoitoa ja arviointia kiireellisesti tai avohuollon tukitoimena sijoitetuille lapsille. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta vastaavat Kuntouttavan sijaishuollon yksiköt Asola, Harjula ja Vuorikumpu, joissa on yhteensä 20 asiakaspaikkaa. Lisäksi perusteilla on erityistason yksikkö Kataja. Laitoshoidosta itsenäistyvien lasten tuesta vastaa Potkuri-yksikkö. Omaa sijaishuollon palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla joko laitos- tai perhehoitopaikkoina. Lastensuojelun jälkihuollon järjestämisestä 18–24-vuotiaille nuorille vastaa aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialan nuorten aikuisten sosiaalityön yksikkö.
Lastensuojeluun varattavista resursseista päätetään vuosittain Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa. Käyttösuunnitelmassa lastensuojeluun varattu resurssi vuodelle 2023 on 93 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä lastensuojelussa on yhteensä noin 350 työntekijää.
Lastensuojelulle suoraan kohdennettujen resurssien lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan monin tavoin hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toiminnassa ja palveluissa. Lasta ja lapsen perhettä pyritään aina ensisijaisesti tukemaan peruspalveluissa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lastensuojelun tarve on useilla mittareilla mitattuna maan suurimpia. Vantaan ja Keravan lastensuojeluilmoitusten määrät ovat olleet jatkuvassa kasvussa (katso taulukko 1). Vuonna 2022 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 0–17-vuotiaista 12 % oli lastensuojeluilmoituksen kohteena, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 10 %.
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleiden lasten osuus on ollut kasvussa kuluneen parin vuoden aikana. Vuoden 2022 aikana 4,6 % alueen 0–17-vuotiaasta väestöstä oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 3,5 %. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten osuus on koko maan keskiarvoa suurempi, sillä koko maassa avohuollon asiakkaana olleiden 0–17-vuotiaiden osuus vuonna 2022 oli 3,6 %.
Myös kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2022 kiireellisesti sijoitettuna oli koko vuoden aikana 381 lasta, kun vuonna 2020 heitä oli 345. Kiireelliset sijoitukset painottuvat erityisesti 13–17-vuotiaiden lasten ikäryhmään. Vuonna 2022 tehtiin uusia huostaanottoja 111, joka on vähemmän kuin vuosina 2020–2021. Myös huostassa vuoden aikana olleiden lasten määrä väheni vuonna 2022, mikä selittyi osaltaan uusien huostaanottojen määrän vähentymisellä, mutta myös perheen jälleenyhdistämisen ja huostaanottojen lopettamisen tehostumisella. Vuoden 2023 ennusteen mukaan näyttää siltä, että uusien huostaanotettujen lasten määrä on palaamassa vuosien 2020–2021 tasolle.
Taulukko 1. Lastensuojelun asiakasmääriä yhteensä Vantaalla ja Keravalla vuosina 2018–2022
Vantaa ja Kerava yhteensä
(Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vuodesta 2023 alkaen)
(THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2023)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lapsiperheiden erityispalvelut vastaavat lastensuojelun toteuttamisesta ja kehittämisestä. Lapsiperheiden palveluiden porrasteisuuden myötä lastensuojelun palveluiden asiakkuuteen tulevat lapset perheineen ovat joko kiireellisen tuen tai palvelutarpeen arvioinnin perusteella erityisen suojelun tarpeessa.
Lastensuojelun palveluita kehitetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osana laajempaa palveluketju- ja perhekeskuskehittämistä sekä erillisten kehittämishankkeiden kautta. Työn arjessa tapahtuvassa kehittämisessä painottuvat ketterät kokeilut, joiden tavoitteena on sujuvoittaa työtä ja parantaa asiakaskokemusta. Lastensuojelun toimintayksiköillä on omat tavoitteelliset, strategiaan pohjautuvat toimintasuunnitelmansa, joita arvioidaan säännöllisesti.
Valtakunnallisesti lastensuojelua tullaan kehittämään käynnistämällä lastensuojelulain kokonaisuudistus. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan uudistuksessa varmistetaan lapsen edun sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. Lisäksi uudistuksella edistetään varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita painottavaa palvelurakennetta. Huomioimme kokonaisuudistuksen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun kehittämisessä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun kehittämisen strategiset painopisteet ovat:
Lastensuojelun kehittämisessä hyödynnämme mahdollisuuksia osallistua hankkeiden kautta vuoropuheluun muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa. Hankkeiden tarkoituksena on tukea hyvinvointialueen strategisia tavoitteita ja tarvittaessa täydentää jo olemassa olevaa palvelutuotantoa. Kehitämme hankkeissa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa seuraavia teemoja:
Ratkaisuja kaikista vaikeimpiin ja kompleksisimpiin lapsiin ja nuoriin liittyviin erityiskysymyksiin ja niiden kehittämisen rakennetta kehitetään OT-keskushankkeessa, jota Etelä-Suomen osalta koordinoi HUS ja Sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on aktiivisesti mukana OT-keskuksen kehittämistyössä.
Terveydenhuollon palvelujen toimialan perustehtävä on vastata lakisääteisistä ja väestön tarpeen mukaisista tehtäväalueelleen kuuluvista terveydenhuollon palveluista. Terveydenhuollon palvelujen toimialaan kuuluvat terveysasemapalvelujen, sairaalapalvelujen ja suun terveydenhuollon palvelujen palvelualueet.
Terveysasemapalveluiden palvelualueella lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistetään ennaltaehkäisemällä sairauksia ja tarjoamalla yksilöllistä hoitoa tarpeen mukaan. Hyvinvointialueella toimii yhdeksän terveysasemaa, joiden saavutettavuus on hyvä. Lapsille ja nuorille keskeisimpiä palveluja ovat lääkärien ja hoitajien vastaanotot. Virka-aikana terveysasemapalvelut tarjoavat myös kiireellistä hoitoa lapsille ja nuorille. Ravitsemusterapia ja lääkinnällinen kuntoutus tuotetaan kaikenikäisille hyvinvointialueen asukkaille terveydenhuollon toimialalla, terveysasemapalveluissa. Näiden palveluiden osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan kanssa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehdään ehkäisevää työtä, joka kohdentuu kaikenikäisiin hyvinvointialueen asukkaisiin. Ennaltaehkäisevän työn tavoitteena on alkoholi-, huumausaine- ja rahapelihaittojen sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy ja vähentäminen. Lisäksi tehdään ehkäisevää mielenterveystyötä. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdentuvaa työtä ovat muun muassa koululuokille suunnatut tunnit ja ikärajavalvontaan liittyvät ostokokeet.
Sairaalapalvelujen palvelualue tuottaa perusterveydenhuollon sairaalatasoista vuodeosastohoitoa akuuteissa sairauksissa ja kuntoutusta akuuttien sairauksien jälkeen. Sairaalapalveluiden vuodeosastot on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille hyvinvointialueen asukkaille. HUS alueen yhteispäivystys (Peijas, Jorvi, Lasten sairaala) tuottaa lasten ja nuorten kiireellisen hoidon ja muun sairaalahoidon.
Suun terveydenhuollon palvelualue edistää hyvinvointialueen asukkaiden suun terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia. Suun terveydenhuollon palveluja ovat kiireellinen ja kiireetön suun perushoito, perustason erikoishammashoito sekä suun terveyden edistämiseen liittyvät palvelut. Suun terveydenhuollon asiakkaista 32 % on alle 18-vuotiaita (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, tiedolla johtaminen 2023). Lasten ja nuorten hammashoidossa korostuu terveyden edistäminen ja terveyden tuottaminen.
Neuvola- ja kouluikäisten sekä toisen asteen opiskelijoiden yksilölliset määräaikaiset terveystarkastukset tukevat lapsen ja nuoren suun terveyttä. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma, joka sisältää suunnitelman myös suun terveyden edistämisestä. Alle kouluikäiset tarkastetaan 1-, 3- ja 5- vuotiaana hammashoitajan vastaanotolla. 1-vuotiaille tarjotaan ensimmäistä käyntiä myös videovastaanottona. Suuhygienisti tarkastaa kaikki 1.-, 3.- ja 5.-luokkalaiset ja hammaslääkärin tutkimus toteutuu kaikille 8.-luokkalaisille. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvat tarkastukset ovat mahdollisia useamminkin niille lapsille ja nuorille, joilla on kohonnut riski suun sairauksiin. Kaikille 17 vuotta täyttäville hyvinvointialueen asukkaille lähetetään suun terveydenhuollosta kirje, jossa ohjataan varaamaan aika suun terveystarkastukseen, jos edellisestä käynnistä on kulunut pidempi aika. Opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuudesta hakeutua suun terveystarkastukseen myös oppilaitoksen kautta. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille.
Suun terveydenhuolto edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä toimimalla ennaltaehkäisevissä toimintamalleissa tiiviissä yhteistyössä muiden toimialojen, järjestöjen ja kaupungin kanssa. Keskeisimmät yhteistyötoimijat ovat neuvolat, kasvatuksen ja oppimisen toimiala sekä toisen asteen oppilaitokset.
Neuvolan terveydenhoitajat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat tukevat työllään suun terveyden edistämistä ottamalla puheeksi suun terveyteen liittyvät tekijät käynneillä sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa. Erityisesti painotetaan päivittäisen suun itsehoidon merkitystä ja vanhempien vastuuta lapsen ja nuoren suun terveyden säilymisessä ja edistämisessä. Tarpeen mukaan terveydenhoitajat ohjaavat lapsen tai nuoren suun terveydenhuoltoon.
Suun terveydenhuolto on laatinut yhteistyössä suositukset lasten suun terveyden edistämisestä varhaiskasvatuksessa. Esiopetuksessa oleville on kehitetty hymyhammas-opetustuokio yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja ravitsemusterapian kanssa. Suun terveydenhuolto on ollut mukana kehittämässä kouluympäristöä terveyttä edistäväksi. Virvoitusjuoma- ja makeisautomaatit eivät ole sallittuja peruskouluissa. Kouluruuan houkuttelevuutta on pyritty kehittämään. Ksylitolin käyttöä on suositeltu koulussa syötävien aterioiden päätteeksi. Terveellisen välipalan mahdollisuutta pitkinä koulupäivinä sekä veden saamista janojuomaksi on pyritty kehittämään. Kasvatuksen ja oppimisen toimialan kanssa tehdään yhteistyötä koululaisten määräaikaiskutsujen toteutuksessa.
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään useissa matalan kynnyksen paikoissa, muun muassa avoimissa kohtaamispaikoissa ja kirjastoissa. Vantaan kaupungin MEK-hankkeessa (myönteinen erityiskohtelu) on kohdennettu matalan kynnyksen terveydenedistämistyötä ennalta määrätyillä alueilla erityisen haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Toimintamalli on vakiintunut käytäntöön hyvinvointialueella. Muita vakiintuneita yhteistyömalleja ja -teemoja lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ovat muun muassa kesäruokailu-, kesäterkkari ja -olkkari, Varian hyvinvointiviikot, puolustusvoimien kutsunnat sekä uutena VAKE-bussi.
Lasten ja nuorten hyvinvointia ja suun terveyttä edistetään usealla eri tavalla kohderyhmä huomioiden: ryhmätilaisuuksina, henkilökohtaisena neuvontana, digitaalisin palveluin ja käyttäen some-kanavia (Facebook ja Instagram). Viestinnällisin keinoin, muun muassa monikieliset suun terveysaiheiset videot ja muu tietomateriaali some-kanavilla ja verkkosivuilla, tuetaan lasten ja nuorten tietoisuuden lisääntymistä ja vastuunottoa oman suun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Nuoria tavataan ja tuetaan suun terveyden ylläpitämisessä toimimalla myös muilla sähköisillä alustoilla suun terveys -aiheisilla teemoilla (esimerkiksi Etsivä nuorisotyö- ja nuorisotalot, joissa toimittiin mukana Habbo-hotellissa sekä Ryhmis-Chat, jossa toimittiin Sekaisin Chat-alustalla).
Suun terveydenhuolto on tehnyt yhteistyötä lastensuojelun kanssa ja vakiinnuttanut puheeksi oton tapaa osaksi vastaanottotoimintaa.
Vammaispalvelujen palvelualue tuottaa palveluita hyvinvointialueen vammaisille asukkaille. Palvelualue on jakautunut kolmeen tehtäväalueeseen: neuvontaan ja asiakasohjaukseen, palvelujen järjestämiseen ja hankintaan sekä vammaisten asumispalveluihin. Toimialalla toteutetaan vammaisten palvelujen palveluketjua neuvonnasta ja ohjauksesta palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen tuottamiseen. Palveluja tuotetaan sekä omana että ostopalveluna.
Toimintaa ohjaa vammaispalvelulaki, erityishuoltolaki tietyin osin sekä sosiaalihuoltolaki. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten asiakasohjausyksikössä arvioidaan eri tavoin vammaisten 0–18-vuotiaiden lasten ja nuorten palvelutarvetta laaja-alaisesti silloin, kun lapsi ja nuori ei saa riittävää tukea peruspalveluista. Yhteistyössä lapsi ja nuori nähdään aktiivisena toimijana arjessaan ja arviointia tehdään laajassa verkostoyhteistyössä.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopiste on pääasiassa turvallisuusasioissa. Pelastuslaitos hoitaa alueellaan pelastuslaissa ja kemikaaliturvallisuuslaissa määriteltyjä valvontatehtäviä ja huolehtii myös alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, neuvonnasta ja turvallisuusviestinnästä. Tavoite on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, varautuminen onnettomuuksien torjuntaan, asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurauksien rajoittaminen. Ohjausta ja neuvontaa annetaan yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille monipuolisesti turvallisuusasioissa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti eri viranomaisten ja kuntien kanssa.
Pelastuslaitoksen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta lasten ja nuorten osalta painottuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella turvallisuuskasvatukseen. Turvallisuuskasvatus on suunnattu erityisesti esikouluikäisille sekä 4.- ja 8.-luokkalaisille. Sen päätavoitteina ovat eri ikäryhmätasot huomioiden muun muassa kodin ja arjen turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja perusasioiden, kuten turvallisen poistumisen, tulipalossa toimimisen ja onnettomuuspaikalla toimimisen kouluttaminen.
Lisäksi turvallisuuskasvatukseen kuuluu Tulipysäkki-malli. Tässä interventiokeskusteluyhteistyömallissa koulu, pelastuslaitos sekä muut yhteistyötahot (esimerkiksi poliisi ja sosiaalihuolto) puuttuvat lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu myös suunnitellusti valtakunnallisiin kampanjoihin, joiden tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy kohderyhmittäin kampanjoiden teemoja hyödyntäen.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on mukana muun muassa seuraavissa lapsille ja nuorille suunnatuissa kampanjoissa:
Perhekeskustoiminnassa yhdistetään lapsiperheiden kanssa toimivat eri palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi turvaten asiakkaiden sujuva palveluihin pääsy mahdollisimman vähäisillä yhteydenotoilla eri ammattilaisten yhteistyötä tiivistäen. Kansallisen lapsistrategian mukaisesti hyvinvointialueella kehitetään palvelujen lapsi- ja perhelähtöisyyttä, saavutettavuutta sekä matalan kynnyksen toimintamuotoja THL:n perhekeskustoimintamallin avulla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lapsiperheiden palveluita parannetaan kokoamalla palveluja perhekeskustoimintamallin alle. Toimintamallissa perheen tarvitsemat ammattilaiset ja palvelut kootaan yhteen ja yhteistyötä tehdään niin kuntien kuin eri järjestöjen ja yhdistystenkin kanssa. Työnjaosta sovitaan tarpeen mukaan monialaisesti työntekijöiden ja perheen kanssa. Myyrmäkeen on valmistumassa ensimmäinen laajan palvelun perhekeskus syksyn 2024 aikana.
Perhekeskustoimintamallin kehittämisen lähtökohtana on asiakas eli perhe ja eri elämänvaiheet, joissa neuvoa ja tukea kaivataan. Perhekeskuksen tehtävät ovat perhe- ja tarvelähtöisiä ja siten myös niitä, joiden parissa järjestöt, yhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt työskentelevät. Perheiden tarpeista lähtevä ajattelu antaa mahdollisuuden yhteistyölle, jolla voidaan tehdä yhteisiä havaintoja palveluaukoista ja toisaalta myös päällekkäisestä työstä.
Perhekeskuksen tehtävänä on
Avoimet kohtaamispaikat ovat osa perhekeskuksen palvelukokonaisuutta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhteensä 16 avointa kohtaamispaikkaa. Kohtaamispaikat ovat avoimia, matalan kynnyksen paikkoja lapsille, nuorille ja perheille. Kohtaamispaikoissa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä, osallistua toimintaan, saada vertaistukea ja tarvittaessa ammatillista apua ja ohjausta. Perheet itse, vapaaehtoiset sekä työntekijät vahvistavat lasten ja perheiden osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja. Toiminta tukee vanhemmuutta ja lapsen kasvua, perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä.
Nuorten palveluita tarjotaan kolmessa yksikössä: Nuppi Myyrmäki, Nuppi Tikkurila ja Nuppi Kerava. Avun hakemisen helpottamiseksi on nuorten mahdollista käyttää esimerkiksi chat-palvelua. Se tarjoaa 13–21-vuotiaille nuorille ja perheille neuvoja, tukea ja hoitoa sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, päihteidenkäyttöön ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Hanketyö on tärkeä osa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja se tukee osaltaan hyvinvointialueen perustehtävää. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat osa kahta hanketta:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeessa. Hankkeessa muun muassa pilotoidaan uusia työtapoja ja menetelmiä sekä kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä tukevia rakenteita. Tässä kokonaisuudessa yksi kehittämiskärki on lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja perhekeskustoimintamallin kehittäminen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeessa kehitetään puolestaan keinoja koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseksi sekä hoitotakuun toteutumisen edistämiseksi. Tässä kokonaisuudessa yksi kehittämiskärki on HyväPerhekeskus.
Näissä hankkeissa yhteiskehitetään muun muassa erilaisia yhteydenottokanavia ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Hankkeissa kehitetään myös perhekeskuksien sisältöjä aktiivisesti ja laajassa yhteistyössä kuntien, järjestötoimijoiden, seurakuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Asukkaan asialla perhekeskustoimintamallin kehitystyön keskiössä vuoden 2023 aikana ovat
VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeessa HyväPerhekeskuksen (RRP) kehittämistoimenpiteet kohdentuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Nostoina muun muassa 13–17-vuotiaiden nuorten palveluihin pääsyn parantaminen ja toimivien palvelukokonaisuuksien kehittäminen sekä kohderyhminä henkilöt, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin. Lisäksi kohderyhmänä ovat palvelujen ulkopuolelle jäämisen riskissä olevat maahanmuuttajataustaiset perheet.
HyväPerhekeskus-kärjessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa varhaiskasvatuksen kuraattoritoimintaa, nuorten väkivallan ehkäisytyötä, nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden, neuropsykiatrisesti erityispiirteisten lasten ja nuorten palveluketjun ja vauvaperheiden psyykkisen tuen sekä vieraskielisten neuvonnan ja ohjauksen toimintamalleja. Lisäksi kärjessä vahvistetaan neuropsykiatrisesti erityispiirteisten lasten ja nuorten palveluketjun toimivuutta.
Esimerkkinä hanketyössä kehitetystä lapsille ja nuorille suunnatusta materiaalista toimii psykoedukatiivinen materiaali neurokirjosta. Materiaalina on tuotettu muun muassa YouTubessa julkaistu Videosarja perheille – tietoa NEPSY-kirjosta, josta on saatavilla useita eri kieliversioita. Lisäksi hankkeessa on tuotettu esimerkiksi materiaalia kouluihin ja opas lasten huoltajille, joilla on huoli oman lapsen haastavasta käyttäytymisestä.
Järjestöt toimivat osana yhteiskuntaa täydentämällä sen palvelurakenteita. Järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten ja nuorten hyväksi. Järjestöt omaavat asiantuntijuutta ja tietoa omilla erityisalueillaan, ja näin tarjoavat ammatillista sekä vertaisuuteen perustuvaa tukea. Järjestöt ovat merkittäviä toimijoita alueen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja vahvistamisessa. Järjestöt lisäävät osallisuutta ja antavat vaikuttamismahdollisuuksia henkilöille, joiden ääni kuuluu muuten heikosti yhteiskunnassa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään vahvaa yhteistyötä alueen lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi erilaisten järjestöjen kanssa esimerkiksi osana perhekeskustoimintaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle esimerkiksi Punaisen Ristin Nuorten turvatalo auttaa ja tukee nuoria ja heidän lähiyhteisöjään nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Nicehearts ry puolestaan muun muassa tukee maahan muuttaneiden naisten hyvinvoinnin ja toimijuuden lisäämistä sekä vaikuttamiskanavien vahvistamista Naapuriäiti-koulutuksen, voimaannuttavan vapaaehtoistoiminnan sekä osaamista esiin tuovan oman toiminnan järjestämisen keinoin. Vantaan turvakoti ry on puolestaan mukana muun muassa perhekeskus ja kohtaamispaikka yhteistyössä. Lisäksi tiivistä yhteistä työtä tehdään muun muassa seuraavien järjestöjen kanssa: Pesäpuu ry, Kasper - Suomen kasvatus- ja perheneuvonta ry, Diakonissalaitos, Kide-säätiö, MLL, Parisuhdekeskus Kataja ry, Paasikiven Nuorisokylän säätiö ry ja Icehearts. Hyvinvointialueella hyödynnetään myös kokemusasiantuntijamallia.
Vammaisten asiakasohjausyksikön keskeisempiä järjestöyhteistyökumppaneita ovat hyvinvointialueen vammaisneuvoston lisäksi Kynnys ry, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry, Kehitysvammatuki 57 ry ja Vammaisfoorumi ry. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallisuutta halutaan edistää jatkuvalla kehittämistyöllä yhteistyössä asiakkaiden, perheiden ja järjestöjen kanssa.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt noin neljä miljoonaa euroa Vantaan Havukosken asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Raha käytetään lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyväksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Rahoitusohjelmassa on mukana yhdeksän järjestöä, joiden kanssa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee yhteistyötä. Vanhempia sekä lapsia ja nuoria tuetaan muun muassa erilaisilla ryhmämenetelmillä, arkielämän taitojen valmennuksella, keskustelu- ja kriisiavulla sekä tukihenkilö- ja vertaistukitoiminnoilla. Alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa.
Lasten ja nuorten rikollisen käyttäytymisen ehkäisyyn liittyen hyvinvointialueella on käynnissä useita eri hankkeita. Muun muassa JärKeNuoRi-hanke nuorten jengiytymisen, väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyyn nuorisotyön keinoin on käynnistynyt syyskuussa Keravalla. Vantaalla puolestaan on käynnissä Yhteinen turvaverkko -hanke, missä tavoitteena on turvallisempi toimintakulttuuri peruskoulussa sekä väkivaltarikosten ja jengiytymisen ehkäisy.
Järjestöyhteistyössä muun muassa Suomen pakolaisavun ja Aseman lasten Sawian-hankkeen tavoitteena on katkaista ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta- ja rikoskierteitä, jengiytymistä ja radikalisoitumista. HelsinkiMission Lähiösali-hankkeessa ehkäistään jengiytymistä harrastustoiminnan keinoin.
Vaikuttamistoimielinten tehtävänä on ottaa kantaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet ovat mukana myös osallistumisen ja kuulemisen kehittämisessä hyvinvointialueella. Lapsilla ja nuorilla tulee olla myös mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin edustuksellisissa rooleissa. Hyvinvointialueella toimii nuorisovaltuusto, jossa on yhteensä 15 jäsentä, joista kymmenen Vantaan ja viisi Keravan nuorisovaltuustoista. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa vammaisneuvoston ja monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kanssa. Vaikuttamistoimielinten tarkoituksena on varmistaa eri asukasryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Hyvinvointialueella toimii alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelusta vastaavan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan lisäksi kansalliskielilautakunta, pelastuslautakunta, tarkastuslautakunta ja aluevaalilautakunta. Lasten ja nuorten asioita käsitellään myös Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulevaisuusjaostossa. Opiskeluhuollon alueellisessa yhteistyöryhmässä on nimettynä opiskelijaedustaja, joka tuo yhteistyöryhmälle näkyväksi lasten ja nuorten ääntä.
Kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden laadukkaat ja oikea-aikaiset peruspalvelut ovat terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ennaltaehkäiseviä. Kuntien järjestämät opetus-, varhaiskasvatus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ympäristö- ja tekniset palvelut luovat edellytykset hyvinvoiville asukkaille. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sujuvien palveluketjujen varmistaminen edellyttävät aktiivista yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla on lukuisia toimintoja ja tehtäväkokonaisuuksia, joiden asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Parhaiten lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan heidän arkiympäristöissään. Varhaisen tuen kehittämistä jatketaankin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä nuoriso- ja vapaa-ajan palvelujen kanssa.
Yhteistyön onnistuminen edellyttää muun muassa yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita, yhteisesti sovittuja menettelytapoja sekä toimivaa tiedonkulkua kumppaneiden välillä. Esimerkiksi opiskeluhuollon yhteistyössä edistetään yhteisiä teemoja. Varhaiskasvatus ja eri oppilaitokset ovatkin yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Pienten lasten osalta muun muassa neuvolapalvelut tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain taholla herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatus ja neuvola tekevät yhteistyötä lapsi- ja perhekohtaisesti sovituin käytäntein. Varhaiskasvatuksen kanssa tehdään vahvaa yhteistyötä lasten ja perheiden kanssa myös avoimissa kohtaamispaikoissa.
Kouluikäisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö korostuu erityisesti opiskeluhuollossa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on perustettu alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, jossa on edustajia kaupunkiorganisaatioista ja eri oppilaitoksista. Yhteistyöryhmä laatii syksyn 2023 aikana ensimmäisen alueellisen opiskeluhuollon suunnitelman. Suunnitelman laatimiseen otetaan mukaan hyvinvointialueen asukkaita ja toimijoita päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista sekä nuorisovaltuustosta kyselyjen ja työpajojen avulla. Yhteistyö korostuu myös perhekeskusten avoimissa kohtaamispaikoissa. Lisäksi hyvinvointialueen lasten ja nuorten ohjaaminen kuntien palveluihin, kuten liikuntapalveluihin ja esimerkiksi kirjastoihin tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tätä ohjausta ja yhteistyötä tehdään liikuntapalvelujen osalta aktiivisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Hyvinvointialueella toimii ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Hyvinvointialue tukee kuntia lakisääteisessä ehkäisevässä päihdetyössä tarjoamalla muun muassa koulutusta ja konsultaatiota ehkäisevän päihdetyön toteutukseen, sekä toimii erilaisissa paikallisissa alueverkostoissa. Ehkäisevän päihdetyön yksikkö tuottaa tietoa uusista ilmiöistä, joita kuntien ammattilaiset voivat hyödyntää työssään.
Hyvinvointialue tukee nuorten parissa työtätekeviä jakamalla tietoa suosituksista, ajankohtaisista asioista ja kouluttamalla ehkäisevän päihdetyön teemoista, muun muassa päihteiden puheeksiotosta, motivoinnista ja hoitoonohjauksesta sekä järjestämällä nikotiiniasiantuntija koulutuksia. Nikotiinista ja sähkösavukkeista (vape) kampanjoidaan ja kirjoitetaan tiedotteita. Yhteistyössä pääkaupunkiseudun ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa tuotetaan vapesta sähköistä materiaalia kuntalaisille ja ammattilaisille.
Nuorten tekemien rikosten määrän ollessa kasvussa, on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käynnistetty monia eri toimia yhteistyössä kuntien kanssa, huomioiden nykyinen tilanne ja ennaltaehkäisevä työ. Palvelujen ja tuen tarjoaminen oikea-aikaisesti riittävän vaikuttavasti varhaisissa palveluissa, kuten opiskeluhuollossa, ehkäisee vaativimpien palvelujen tarvetta. Vantaalla toimii nuorison väkivaltaisuus ja rikokset vapaa-ajalla ja kouluissa -työryhmä ja Keravalla lapset ja nuoret -tilannekuvaryhmä. Näissä ryhmissä hyvinvointialueella on edustus. Lisäksi kehittämistyötä tehdään yhteisesti esimerkiksi väkivallaton VAKE-työssä ja kiusaamisen ehkäisytyössä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä edistetään hyvinvointialueen palvelualueille sekä kuntiin ja sidosryhmiin nimettyjen avainhenkilöiden tuella. Myös toisella asteella on käynnissä hyvinvointia ja turvallisuutta koskeva hanke.
Tärkeä osa kuntayhteistyötä on kulttuurihyvinvointi. Kulttuurihyvinvoinnin toimenpiteillä on tavoitteena lisätä hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja oikeutta itseilmaisuun sekä tukea mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät yksilön hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen.
Hyvinvointialueella lasten ja nuorten kulttuurihyvinvointi kytkeytyy vahvasti muiden organisaatioiden, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esimerkiksi Vantaalla Kukunori ry järjestää lapsille ja nuorille kulttuuritapahtumia, joiden tavoitteena on luoda ja edistää mahdollisuuksia yhteisöllisyyden vahvistumiselle ja vertaistuelle.
Yhteistyön lisäksi voidaan nähdä, että kulttuurista hyvinvointia edistetään myös erilaisin taidelähtöisin työtavoin eri palveluissa. Taidetoiminta on osallisuuden ja yhteisöllisyyden ytimessä ja osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä myös lapsilla ja nuorilla. Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien avulla voidaan rikastaa arkista kanssakäymistä, pyrkiä saamaan aistit ja mieli liikkeelle sekä houkutella kokemuksia ja tunteita esiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat välineitä myös sosiaaliseen kasvuun ja oppimiseen sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen. (THL, Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät.) Kulttuurihyvinvoinnin yhtenä tavoitteena on myös eri väestöryhmien kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Oman kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tunteminen auttaa lapsia ja nuoria juurtumaan sekä kasvattaa kokonaisvaltaista turvallisuuden tunnetta.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma näkyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella esimerkiksi lapsiperheiden kohtaamispaikoissa, missä tehdään laajaa yhteistyötä lapsiperheiden palveluiden henkilökunnan, järjestöjen työntekijöiden sekä vapaaehtoisten kesken. Lapset osallistuvat avointen kohtaamispaikkojen toimintaan yhdessä vanhempiensa kanssa. Toiminta sisältää vapaata yhdessäoloa ja leikkimistä sekä esimerkiksi taito- ja taideaiheita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla on tehty laajaa yhteistyötä myös Vantaan musiikkiopiston Tempo-orkesterin kanssa, ja tällä hetkellä hyvinvointialueella pilotoidaan TempoFamily-mallia, jonka tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia perheen yhteisen soittoharrastuksen kautta.
Poliisin ennalta estävän työn (EET) tarkoituksena on ehkäistä mahdollisimman varhain nuorten häiriökäyttäytymistä ja rikollista toimintaa. Nuorten parissa toimiva poliisi toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estetään ennalta rikollisuutta, esimerkiksi Ankkuri-toiminnan keinoin. Polisiin kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu monialainen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä matalan kynnyksen palvelut, koko perhe huomioon ottaen. Poliisin alueellinen tuntemus auttaa puuttumaan ja tukemaan yhteisöjen turvallisuutta sekä luomaan verkostoja alueellisten toimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueella on käynnissä useita eri yhteistyöhankkeita ja myös jatkuvia kehittämisen prosesseja niin sisäisesti kuin kuntien ja järjestöjen kanssa matalan kynnyksen puuttumisen osalta. Ammattilaisten on nykytilanteessa kiinnitettävä huomiota siihen, keitä asiakkaita ohjataan varhaisen puuttumisen ankkuritoimintaan, ja keitä suuremman riskin omaaville, toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattuun toimintamalliin tai järjestöjen tekemään irrottautumista tukevaan exit-tyyppiseen toimintaan. Vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten osalta on hyvinvointialueella huomattu tarve monialaisten tiimien vakiinnuttamiseen ja rikoserityisen osaamisen koordinointiin. Vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten tilanne tulisi nähdä kokonaisuutena, missä poliisin kanssa tehtävä yhteistyö on yksi tärkeä osa-alue. Toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneiden nuorten kohdalla pidetään esimerkiksi tärkeänä, että nuoret pääsivät päihdehoitoon, erityisesti katkaisuhoitoon ja muihin tarvitsemiinsa palveluihin pikaisesti.
HUS-yhtymä toteuttaa erikoissairaanhoitoa alueelle, sisältäen päivystyksen ja ensihoidon. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa, lisäksi yhteistyötä tehdään muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kanssa. HUS järjestämissopimuksen mukaisessa segmenttityössä lasten ja nuorten osalta kehitetään muun muassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä synnytykseen ja vanhemmuuteen valmentavaa Vauvamatkalla palveluketjua. HUS tarjoaa asukkaille Terveyskylän palvelut ja ammattilaisille työkaluna eKonsultaatiot.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset hyte-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestötoimijoiden kanssa. Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä hyte-neuvottelujen tulosten pohjalta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asetti hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmalle painopistealueet.
Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät tämän jälkeen painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin, jonka jälkeen kesäkuussa järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät työpajan tulosten pohjalta tavoitteiden alle toimenpiteet, mittarit ja toimenpiteitä toteuttavat tahot. Nämä on kuvattu taulukossa 2. Tavoitteissa ja toimenpiteissä on huomioitu hyvinvointialueen asukkaiden moninaisuus, esimerkiksi eri kieli- ja kulttuuriryhmät sekä vammaiset.
Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät tukevat eri toimijoita hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, hyvinvointialueen johtoryhmä ja hyte-ohjausryhmä seuraavat hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista vuosittain. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan myös aluevaltuustolle vuosittain.
Ensimmäistä alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa on valmisteltu haastavassa muutostilanteessa. Muutostilanne on vaatinut muun muassa uusien yhteistyörakenteiden ja olemassa olevien rakenteiden uudelleen rakentamista. Myös kiireinen valmisteluaikataulu on tuonut omat haasteensa kertomuksen ja suunnitelman rakentamiselle. Tämän vuoksi hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutuksen osalta on tärkeää käydä yhteistä vuoropuhelua alkuvuodesta 2024 ja tarkentaa yhdessä eri toimijoiden kanssa toimenpiteiden vastuita ja kumppanuuksia.
Duodecim 2019. Elämän tarkoitus tärkeää myös nuorten hyvinvoinnille. https://www.duodecim.fi/2019/04/15/elaman-tarkoitus-tarkeaa-myos-nuorten-hyvinvoinnille/
Kansaneläkelaitos (Kela) 2022. Tilastotietokanta Kelasto. Vammaistukien saajat ja maksetut etuudet 2022
Keravan kaupunki 2023. Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. https://kerava.production.geniem.io/uploads/sites/2/2023/05/keravan-hyvinvointikertomus-2022-ja-hyvinvointisuunnitelma-20232025.pdf
Lapsiasiavaltuutettu 2021. Lapsen elämää vamman kanssa. Lapsiasiavaltuutetun julkaisuja 2021:4. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163568/Vammaisuus%20ja%20lapsen%20oike udet.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lapsiasiavaltuutettu 2022. Lapsibarometri 2022. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164477
Lastensuojelulaki 417/2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Selvitys: Kehittämistoimia tarvitaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalveluihin toisella asteella. Selvitys: Kehittämistoimia tarvitaan vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalveluihin toisella asteella (valtioneuvosto.fi)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287#a25.5.2022-377
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Teittinen, A. & Vesala, H. 2022. Vammaisten ihmisten syrjintäkokemuksia koulutuksen kentällä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2022, Vol. 32. Vammaistutkimuksen teemanumero, Niilo Mäki -säätiö. 33–49. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2022/05/Bulletin_E_2022_33-49.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille. HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. Kouluterveyskyselyn tulokset - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät. Kehittyvät käytännöt - Lapset, nuoret ja perheet - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lastensuojelun asiakasmääriä yhteensä Vantaalla ja Keravalla vuosina 2018–2022. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?q=lastensuojelu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2020–2021. Syrjäytymisriskissä olevat 18–24-vuotiaat. Sotkanet. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?q=syrj%C3%A4ytymisriskiss%C3%A4
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2020. Vanhempi erittäin tyytyväinen elämäänsä. FinLapset kysely. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/lth/fl1bp/summary_vanhemmat2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Valtakunnallinen rokotusrekisteri ja rokotusohjelman seuranta. Valtakunnallinen rokotusrekisteri ja rokotusohjelman seuranta - THL
Tilastokeskus. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2022. https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px
Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338
Valtioneuvosto 2021. Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162864
Vantaan kaupunki. Turvallinen ympäristö ja jengiytyminen. https://www.vantaa.fi/fi/blogit/kaupunkiturvallisuus/turvallinen-ymparisto-ja-jengiytyminen
Vantaan kaupunki 2023. Vantaan hyvinvointisuunnitelma 2023–2025. https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaa_Hyvinvointisuunnitelma2023-2025.pdf
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Osavuosikatsaus 1/2023. https://vakehyva.cloudnc.fi/fiFI/Toimielimet/Aluevaltuusto/Kokous_1262023/Vantaan_ja_Keravan_hyvinvointialueen_osa(6630)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Osavuosikatsaus 2/2023. https://vakehyva.cloudnc.fi/fiFI/Toimielimet/Aluehallitus/Kokous_592023/Vantaan_ja_Keravan_hyvinvointialueen_2_o(8168)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Osavuosikatsaus 3/2023. https://vakehyva.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Aluehallitus/Kokous_7112023/Vantaan_ja_Keravan_hyvinvointialueen_3_o(8468)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Sidosryhmäkysely. Forms-kysely
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2023. Suun terveydenhuollon asiakkaat. Tiedolla johtaminen. Julkaisematon tilastotieto
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2026. Talousarvio 2023 (vakehyva.fi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus - Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2023–2025. https://vakehyva.fi/sites/default/files/document/Osallisuusohjelma_2023-2025_print_.pdf
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia. https://vakehyva.fi/fi/paatoksenteko-ja-organisaatio/strategia