Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen laadun ja omavalvontaohjelman raportti 1-4/2026.
Palvelujen saatavuuden parantamiseksi yhteydenoton on oltava sujuvaa ja helppoa, ja puhelinpalvelun on toimittava moitteetta. Puhelinpalveluiden ohella hyödynnämme uusia digitaalisia palvelukanavia.
Terveydenhuoltolaki määrittää, missä ajassa kiireettömään hoitoon on päästävä. Tätä kutsutaan hoitotakuuksi. 1.1.2025 alkaen kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa on alle 23- vuotiaille 14 vuorokautta ja 23 vuotta täyttäneille 3 kk.
Terveysasemapalvelut
Määräajassa hoitoon päässeet ja hoitotakuun ylittäneet *
*HUOM! Terveysasemapalveluissa hoitoonpääsyn laskentatapaa on muutettu vuodelle 2026. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä ensikontaktissa hoidetut on lisätty mukaan hoitoonpääsyn laskentaan, jotta laskenta on saatu yhdenmukaisemmaksi THL:n 1. hoitotapahtuman toteutumisen seurannan kanssa.
1.1.2025 alkaen kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika suun terveydenhuollossa on alle 23-vuotiaille 90 vuorokautta ja 23 vuotta täyttäneille 180 vrk. 3kk kohta kertoo 3 kuukauden sisällä hoitoon päässeet ja 6 kk kohta kertoo 6 kuukauden sisällä hoitoon päässeet.
Suun terveydenhuolto:
kiireetöntä sairaanhoi-
dollista aikaa odottaneet, %
58 %
99 %
COCI eli Continuity of Care –indeksi kuvaa perusterveydenhuollon asiakkaan tietyllä ajanjaksolla tekemien käyntien hajautuneisuutta eri ammattihenkilöille, eli tapaako asiakas yleensä saman tai samat hoitajat vai onko vastaanottava henkilö useimmiten eri. Arvo 0 merkitsee kaikkien käyntien toteutuneen eri ammattihenkilöille ja arvo 1 taas samalle ammattihenkilölle kuvastaen täydellistä hoitosuhteen jatkuvuutta.
SLICC eli St. Leonards index of Continuity of Care -indeksi mittaa potilaiden, joilla on omalääkäri, omalääkärien käyntien osuuden kaikista saman potilasryhmän lääkärikäynneistä.
COCI-indeksi 9-12/25 0,24
COCI-indeksi 1-4/26 0,39
COCI-indeksi 9-12/25 0,32
COCI-indeksi 1-4/26 0,35
SLICC-indeksi 1-4/26 47 %
Taulukkoon kerätään tieto sairaalapalveluissa tuotetuista hoitojaksoista, hoitojaksoilta kotiin kotiutuneiden lukumäärästä sekä siitä, kuinka moni palasi 14 vrk sisällä kotiutumisesta uudelleen sairaalahoitoon. Sairaalapalveluissa jonottaneiden osuus kertoo arviointi- ja kuntoutuspaikkaa odottaneiden asiakkaiden määrän. Arviointi –ja kuntoutustoimintaa käsitellään myöhemmin raportilla tarkemmin.
Yhteensä 69;
kuukausikohtainen ka 17
Yhteensä 95;
kuukausikohtainen ka 24
Terveysasemapalvelut:
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut:
Ympärivuorokautisen arviointi- ja kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona asumista edistämällä kuntoutumista ja tunnistamalla kuntoutujan aito palvelujen tarve. Arviointi- ja kuntoutustoiminnalla tuetaan hoitoketjun sujuvuutta ja edistetään asiakkaiden ohjautumista asiakkaan toimintakykyä vastaavaan palveluun esimerkiksi sairaalajakson jälkeen.
Arviointi- ja kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin seurantaan on kehitetty mittareita. Mittarit sisältävät tietoa kaikista palveluprosessin vaiheista mm. jonotilanteesta, odotusajasta, päättyneiden hoitojaksojen mediaanikestoa sekä mihin asiakas on ohjautunut hoitojakson jälkeen. Tietoa seurataan kuukausittain osana johtamista sekä viikoittain hoitoketjupalaverissa, joissa määritellään saadun tiedon perusteella kehittämistoimia.
Arviointi- ja kuntoutuspaikkaa odottaneet
ja päättyneiden hoitojaksojen kesto
Jatkohoitopaikka arviointi- ja kuntoutusjakson
jälkeen
Palvelutarpeen arviointi aloitetaan jo yhteydenottohetkellä puhelimessa. Kiireellisissä tapauksissa avun tarve arvioidaan välittömästi ja myönnetyt palvelut järjestetään viipymättä.
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta tilanne on poikkileikkaus seurantajakson viimeisen päivän jonossa olevien odotusajan mediaanista. Odotusajan mediaani tarkoittaa asiakaskohtaisten odotusaikojen suuruusjärjestyksen keskimmäistä arvoa.
Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen suunniteltu aika on asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattu asiakkaalle suunniteltu palveluaika. Toteutuneet palvelutunnit kertovat aikaa, jonka hoitajat ovat asiakkaille tuottaneet. Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen suunnitellut ja toteutuneen välittömän asiakastyöajan ero kertoo näiden kahden erotuksen. Tavoitteena on, että ero olisi korkeintaan 3 %.
Kotihoidon asiakastyön suunnitelman ja toteuman
välinen ero prosentteina
Yhteisöllisen asumisen asiakastyön suunnitelman
ja toteuman välinen ero prosentteina
Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus
Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja asiakkaiden välistä laskennallista suhdelukua. Taulukko kuvaa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa toteutuvaa henkilöstömitoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omassa toiminnassa. Vanhuspalvelulaissa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,60.
Seniorineuvonnan puhelinpalvelut
Seniorineuvonnan puhelinpalvelussa ohjataan ja opastetaan ikääntyneitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaita ja heidän läheisiään. Seniorineuvonnan puhelimeen vastataan kaikkina arkipäivinä klo 9.00-15.00 välisenä aikana. Kiireellinen yhteydenotto ohjautuu suoraan Seniorineuvonnan työntekijälle ja kiireetön puhelu ohjautuu takaisinsoitoksi.
Keskimääräinen odotusaika
kiirelinjalle (min)
Takaisinsoittojen odotusaika
(min)
Huoli-ilmoitukset
Huoli-ilmoitus on ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Ilmoitus tehdään, kun herää huoli iäkkään henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta tai jotta henkilö saa tarvitsemaansa apua ja tukea myös silloin, kun ei sitä itse välttämättä osaa tai ymmärrä pyytää.
Vammaispalveluissa palvelutarpeen arviointi tehdään heti yhteydenotosta. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa kun arviointi todetaan tarpeelliseksi ja tietoja ryhdytään käsittelemään asiakkuutena. Vammaispalvelupäätöksenteko hakemuksen tai viranomaisaloitteisen käsittelyn jälkeen. Asumispalvelut järjestetty viivytyksettä palvelua tarvitseville. Tavoitteena on, että pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumiseen jonottavien lukumäärä on alle 20.
Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen
asumiseen jonottavien määrä
335
(19.12.25)
13
(7.5.26)
Ajantasaiset palvelujen toteuttamis-
suunnitelmat ja oikeat palvelupäätökset
Vammaisneuvonnan sekä liikkumisen tuen puhelinpalveluissa takaisinsoitoissa on huomioitu samana päivänä takaisin soitetut puhelut.
PUHELUIDEN MÄÄRÄ
Neuvonta
Liikkumisen tuki
Takaisinsoittojen määrä
1096355
Keskimääräinen odotusaika puhelimeen (min.)
0:17:57
0:11:18
Vammaispalvelut:
Vanhusten kotona asumisen palvelut:
Vanhusten hoiva-asumisen palvelut:
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on 0-17 vuotiaan lapsen ja nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen tukeminen vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistamalla. Kuvaaja kertoo kasvatus- ja perheneuvonnan (0–12-vuotiaat) odotusajan palveluihin pääsyyn (keskiarvo vrk).
Opiskeluhuollon psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut ovat osa opiskeluhuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan tai opiskelijan oppimiskyvystä ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Taulukko kertoo, kuinka monta prosenttia on päässyt tarvittaessa opiskeluhuollon psykologille 7 päivässä, (% osuus).
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvolan puhelinpalvelussa terveydenhoitajat antavat ohjausta ja neuvontaa raskauteen, vanhemmuuteen ja alle kouluikäisten lasten terveyteen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä varaavat aikoja neuvolaan.
Sosiaalineuvonta on tarkoitettu kaikille sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta arjen haasteisiin tarvitseville. Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelussa annetaan neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista, etuuksien tai tukien hakemisesta ja niihin liittyvistä kysymyksistä.
Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelun
keskimääräinen jonotusaika
Hyvinvointialue myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea välttämättömiin menoihin,jotka eivät kuulu Kelan perustoimeentulotuen piiriin. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Taulukko kertoo, kuinka monta prosenttia hakemuksista on käsitelty 7 arkipäivän kuluessa.
Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut:
Toimialan tavoitteena vuonna 2026 on vahvistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta tunnistamalla riskejä varhaisessa vaiheessa, kannustamalla henkilöstöä läheltä piti -ilmoitusten tekemiseen matalalla kynnyksellä sekä seuraamalla ilmoituksia ja niihin perustuvia toimenpiteitä. Turvallisuus nostetaan koko toimialan yhteiseksi teemaksi ja huomioidaan kaikessa toiminnassa läpi vuoden.
Toimialan palvelujen saatavuus pysyi hyvällä tasolla. Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin oli hyvä ja lähtövaihtuvuus väheni edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstö- rakennetta, työnkuvia sekä resurssien käyttöä selkeytetään edelleen asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Neuvolan puhelinpalveluun pääsy oli erinomaisella tasolla, ja kaikki takaisinsoitot toteutuivat saman päivän aikana. Puhelujen määrää ja takaisinsoittojen toteutumista seurataan päivittäin osana omavalvontaa ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan välittömästi.
Opiskeluhuollon psykologipalvelun osalta on ilmennyt talven aikana kasvanutta kysyntää ja jonkin verran poissaoloja, mikä on vaikuttanut määräaikojen toteutumiseen heikentävästi. Alkukevään aikana tilanne on hieman parantunut ja kiireelliset tilanteet on pystytty hoitamaan viiveettä. Tilannetta seurataan aktiivisesti.
Kasvatus‑ ja perheneuvonnan palvelujen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla. Palvelujen saatavuutta ja ohjautumista seurattiin säännöllisesti, havaintoja käsiteltiin systemaattisesti johtamis‑ ja kehittämisrakenteissa, painopisteenä ensikontaktin sujuvuus ja varhaisen tuen toteutuminen.
Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelussa jonotusajat pidentyivät hieman. Neuvontaan puhelimitse tulevat kysymykset ovat monimutkaistuneet, mikä pidensi puhelujen kestoja ja siten myös jonotusaikoja. Saatavuutta ja jonotilannetta seurattiin säännöllisesti, ja havaintoja hyödynnettiin ensikontaktin sujuvuuden sekä alkuvaiheen asioinnin kehittämisessä.
Täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen hakemusmäärät kasvoivat, mutta käsittely- ajat pysyivät erinomaisella tasolla. Hakemus- ja käsittelytilannetta seurattiin päivittäin. Taloudellisen tuen myöntämisohjeen päivittäminen aloitettiin toimintakäytäntöjen kehittämiseksi sekä oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen päätöksenteon varmistamiseksi.
Hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota jokaiselle asiakkaalle hyvä ja turvallinen kokemus palvelusta ja hoidosta. Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti kaikilta sote-toimialoilta. Palautetta voi antaa verkkosivuilla, paperilomakkeella tai suullisesti.
Asiakaspalautteet käsitellään 15 arkipäivän sisällä kaikissa yksiköissä ja asiakaspalautteista koostetaan julkinen hyvinvointialuetasoinen raportti osavuosikatsauksittain. Asiakaspalautteiden perusteella palveluja ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita entistä paremmin.
Hyvinvointialuetasolla raportoidaan kaksi kertaa vuodessa tärkeimmät asiakaspalautteen perusteella nousseet havainnot ja kehittämistarpeet sekä niiden perusteella käynnistetyt kehittämistoimenpiteet.
Asiakaspalautemittarit ovat parantuneet entisestään. Palautteiden lukumäärä on 1.1.2023 alkaen yhteensä 11 177 kappaletta. Net Promoter Score (NPS) on nyt 31 ja THL:n palvelun yleisarvosana 4,1. Palautteen keskimääräinen vastausaika on 8 vuorokautta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään ja tarvittaessa avustaa potilaita ja asiakkaita muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä neuvoa ja tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavan tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavat neuvovat hyvinvointialueen alueella toimivien julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluiden asiakkaita ja potilaita asiakkaiden sekä potilaiden oikeuksista ja pyrkivät edistämään oikeuksien toteutumista.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan kattavampiin vuosittaisiin keväällä julkaistaviin selvityksiin pääset tutustumaan täältä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavan v. 2025 selvitys julkaistiin 4/2026. Selvityksestä voi antaa verkkosivuilla myös palautetta.
Yhteydenottojen kokonaismäärä on 536. Toimialakohtaiset lukumäärät ovat yhteenlaskettuina hieman enemmän (587), mikä selittyy sillä, että yhteydenotto voi liittyä samanaikaisesti useampaan toimialaan.
Yhteydenottojen lukumäärät
Sosiaalihuollon yhteydenotot ja syyt
Terveydenhuollon yhteydenotot ja syyt
Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain 23 § tai potilaslain 10 § mukainen muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Muistutus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Muistutus käsitellään siinä toimintayksikössä, jota muistutus koskee ja yksikön johdon tulee vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, jona pidetään pääsääntöisesti yhtä kuukautta.
Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, hänellä on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle.
Muistutus on kanteluun nähden ensisijainen menettely. Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian muistutuksena käsiteltäväksi toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Toimialoille saapuneet muistutukset ja kantelut 1.1.-30.4.2026
Muistutusten vastausajat
Hyvinvointialueen on varmistettava omien sekä hankkimiensa palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu. Hyvinvointialueet valvovat palvelujensa järjestämistä ja toteutumista omavalvonnallisin keinoin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalvelujen laadunvalvonta on keskitetty laadun ja valvonnan tehtäväalueelle osaksi konsernipalveluja. Valvonta on yhdenvertaista riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, perustuen palvelun riskiarvioon.
Tilastoidut valvontatapahtumat ovat osa laadun ja valvonnan tehtävien kokonaisuutta. Laatu ja valvonta toteuttaa suunnitelmallista valvontaa ennalta laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Reaktiivisia valvontatapahtumia toteutetaan esimerkiksi laatupoikkeamaepäilyjen vuoksi. Ennakolliset valvontatapahtumat voivat liittyä esimerkiksi uusien yksikköjen käyttöönottotarkastuksiin.
Valvontapahtumat tyypeittäin
Valvontatapahtumat oma/osto
Valvontatapahtumien määrä
Valvontatapahtumat raportoidaan AURA-palveluluokituksen mukaisesti. Tilastoinnissa on hyvä huomioida, että sama palveluntuottaja voi tuottaa useampaa eri palvelua ja nämä näkyvät erillisinä lukuina valvontatapahtumissa.
Muut valvontatapahtumat pitävät sisällään raportointiajankohtana käsitellyt palvelusetelituottajahakemukset, valvontaviranomaisen hyvinvointialueelle omavalvonnallisesti käsiteltäväksi siirretyt asiat sekä valvontalain 29 §:n mukaiset epäkohtailmoitukset, joiden käsittelyyn laatu ja valvonta on osallistunut.
Reklamaatiolla tarkoitetaan hyvinvointialueen palveluntuottajalle tekemää virallista kirjallista ilmoitusta siitä, että sopimuskumppani ei ole toiminut sopimuksen mukaisesti ja kyseessä on vakava sopimusrikkomus. Reklamaatioiden lukumäärä sisältää kaikki hyvinvointialueen raportointiajankohtana tekemät reklamaatiot. Reklamaatioiden lisäksi hyvinvointialue ratkaisee yhteistyössä palveluntuottajien kanssa päivittäin erilaisia arjen haasteita ja antaa tarvittaessa ohjausta.
Työntekijät ilmoittavat sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaisiin ja potilaisiin kohdistuvat läheltä piti - ja vaaratapahtumat HaiPro-järjestelmään. Ilmoittajalla on valvontalain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Myös asiakas/potilas/läheinen voi ilmoittaa vaaratapahtumasta tai sen uhasta VAKEn nettisivuilla. Järjestelmään tehdyt ilmoitukset raportoidaan säännöllisesti ja niitä hyödynnetään yksiköiden toiminnan kehittämisessä.
Sosiaalihuollon palveluita tuottavissa yksiköissä työntekijät ilmoittavat asiakkaisiin kohdistuvat epäkohdan uhat ja epäkohdat Spro-järjestelmään. Järjestelmään tehdyt ilmoitukset raportoidaan säännöllisesti ja niitä hyödynnetään yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Pääasialliset ilmoituksen tyypit ovat puute asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, asiakkaan kaltoin kohtelu, puute asiakasturvallisuudessa ja toimintakulttuurista johtuva asiakkaalle vahingollinen toimi.
Haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia on tehty vuoden 2026 aikana 3519 kappaletta. Näistä 63 % tapahtui potilaalle/asiakkaalle, 24,1 % oli muita havaintoja/kehittämisehdotuksia ja 12,9 % läheltä piti. Sosiaalihuollon epäkohdista ja epäkohdan uhasta on tehty ilmoituksia vuoden 2026 aikana yhteensä 57 kappaletta. Näistä epäkohtia oli 94,7 % ja epäkohdan uhkia 5,3 %.
RAI-järjestelmä ja laatumoduuli
RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) käyttämällä asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-arvioinnin tuottaman tiedon avulla palvelut pystytään suunnittelemaan yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.
Vanhuspalvelulaki edellyttää RAI-arviointivälineistön käyttöä iäkkäiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa säännöllisissä palveluissa. RAI-arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja läheisen kanssa 6 kk välein. RAI-arviointi on lakisääteinen iäkkäiden säännöllisissä sosiaalipalveluissa.
Laatumoduuli Raisoft-ohjelmistossa oleva työväline, jolla voidaan analysoida kerättyä tietoa monipuolisesti; pureutua hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Laatumoduulin tulokset sisältävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omassa toiminnassa olevat asiakkaat.
Lukujen selite
Tavoitteet: Laatumoduulin poikkileikkauksessa haetaan tieto viimeisimmästä arvioinnista, josta arvo löytyy. Arviointi voi olla tehty korkeintaan 1 vuosi ennen tarkastelupäivämäärää tai tarkasteluajanjakson alkamispäivämäärää. Tuloksissa on mukana myös valitulla ajanjaksolla päättyneiden jaksojen tiedot. Asiakkaat, joista tulos on laskettu, voi vaihdella siksi, että haettu tietosisältö (tavoitteen rajaukset) poikkeaa toisistaan.
Kattavuus: Raisoft-ohjelmistosta saatavan raportin kautta kattavuus on laskettu aktiivisten asiakkaiden jaksojen lukumäärästä, joissa on lukittu kokonaisarviointi ajanjakson loppuessa ja sen suhde kokonaisasiakasmäärään. Kattavuus laatumoduulissa eroaa THL raporttien kattavuustiedoista. THLn kattavuutta saattaa alentaa HILMO-tietojen ja palveluluokituksien rajoitteet järjestelmän taustalla.
RUG: (Resource Utilization Groups) on RAI‑arviointeihin perustuva luokitus, joka kuvaa asiakkaiden hoidon ja palvelujen suhteellista resurssitarvetta. RUG‑kustannuspaino kertoo hoidon kuormittavuudesta: mitä suurempi paino, sitä enemmän hoito keskimäärin edellyttää henkilöstö- ja palveluresursseja.
RAI-kattavuus, tavoite 100 %
(otanta 12/25 ja 4/26)
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi
ja joista tulokset askettu (alla)
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin
yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 80 %
Turvallisuus: kaatuminen 90 vrk aikana, %,
tavoite ≤ 15 %
Asiakas ei itse osallistunut arviointiin, %,
tavoite 0 %
Käynti päivystyksessä 90 vrk aikana, %,
tavoite ≤ 10 %
RUG18 KP1/2022 kustannuspaino hoitoympäristössä,
ka. Seuranta
Osallisuus: tuntee itsensä yksinäiseksi, %,
tavoite ≤ 20 %
tavoite ≤ 5 %
Pitkäaikainen ympärivuorokautinen asuminen
(oma toiminta)
RUG18 KP2/2022 kustannuspaino ympärivuorokautisessa
ympäristössä, ka. Seuranta
Osallisuus: liikkumisrajoitteiden käyttö
päivittäin, %, tavoite ≤ 15 %
(otanta 4/26)
yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 100 %
Osallisuus: asiakas itse on osallistunut
arviointiin, %, tavoite 100 %
Osallisuus: Sosiaalinen osallistuminen
(RISE 0-6), ka. seuranta
Puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttö,
= käytössä, %, seuranta
Henkilökohtaiseen turvallisuuden puute,
= kyllä, %, seuranta
Lähtövaihtuvuusprosentti
Lähtövaihtuvuusprosentti kertoo päättyneiden palvelussuhteiden osuuden vakituisten palvelussuhteiden määrästä.
Työntekijöistä suosittelisi työnantajaa ystävilleen
Työnantajan suositteleminen, %-osuus työntekijöistä jotka suosittelisivat VAKEa (täysin ja melko samaa mieltä olevien osuus).
6109
11,37 %
75 % (VAKE-pulssi 11-12/25)
Henkilöstön sairauspoissaolot 30.4.2026 (päiviä)
Työntekijöiden raportoimien työpaikalla tapahtuneen uhka -ja vaaratapahtuman luonne (ei sisällä pelastuslaitosta)
Pelastustoiminta
Pelastustoimentehtävissä näkyy kokonaistehtävämäärät ensimmäisen kolmanneksen osalta sekä vertailuvuosilta sama ajanjakso. Erikseen eroteltuna ensivastetehtävät, liikenneonnettomuudet, rakennuspalot , rakennuspalovaarat ja muut tulipalot.
Pelastustoiminnan ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika kertoo kuinka nopeasti ensimmäinen yksikkö on tavoittanut kohteen hälytyksestä. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiuden osalta tarkasteluun on rajattu A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät 1. riskiluokan ruuduissa. Tavoiteaika on 6 min, joka tulisi saavuttaa 50% tehtävissä.
Onnettomuusvahinkojen ja onnettomuudessa uhattuna olleen omaisuuden arvon osalta tarkastellaan sitä kuinka tehokkaasti onnettomuuden sattuessa onnettomuusvahinkoja on pystytty ehkäisemään pelastustoiminnalla.
Havainnot:
Kehittämistoimenpiteet:
Ensihoito
Ensihoidon saatavuutta seurataan ensihoidon tavoittamisviiveiden sekä yksiköiden tehtäväsidonnaisuuden kautta. Tavoittamisviiveessä lasketaan ydintaajama-alueella hälytyksen saamisesta kulunut aika kohteen tavoittamiseen. Tehtäväsidonnaisuuteen lasketaan aika, jonka yksiköt ovat kiinni tehtävissä, eivätkä ole vapaina uuteen hälytykseen.
Yksikköhälytysmääriä seurataan kaikkien yksikköhälytysten sekä hälytyskiireellisyyden (A, B, C, D) mukaan koko pelastuslaitoksen toimialueella sekä jakautumista hyvinvointialueille. Lisäksi seurataan X-tehtävien (ei tarvetta ensihoidon kuljetukselle) osuutta hälytyksistä.
Lisäksi ensihoidon asiakaspalautteiden ja kanteluiden määrää seurataan, ja tätä voidaan pitää yhtenä laadun mittarina. Tehtyjen uhka- väkivalta- ja vaaratilanneilmoitusten määrää ja ilmoitusten laatua seurataan.
Havainnot asiakapalautteiden sekä muiden ilmoitusten osalta
Onnettomuuksien ehkäisy
Yleisten palotarkastusten osalta seurataan määräaikaisten A1-A6-kohteiden tarkastusten kumulatiivista toteutumista vuositasolla suhteessa koko vuoden tavoitteeseen. Vertailu aiempien vuosien samaan ajanjaksoon.
Pientalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin (PTIA) osalta seurataan vuoden kumulatiivista toteumaa.
Kemikaalilainsäädännön nojalla tehdyt päätökset ja tarkastukset. Vertailu aiempien vuosien samaan ajanjaksoon.
Turvallisuusviestintä, -kasvatus, ja –koulutustilaisuuksien osalta seurataan tilaisuuksien lukumäärää, osallistujien määrää sekä sopimuspalokuntien toteuttamien tilaisuuksien osuutta.