Katriinan sairaala, omavalvontasuunnitelma osasto 3

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus: 3221356–1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA

Postiosoite: PL 760, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi: KATRIINAN SAIRAALA OSASTO 3

Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Osasto 3, Katriinankuja 4, PL 760, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:  

Osastonhoitaja Eija Jaakkola Puh 0503121992 eija.jaakkola@vakehyva.fi  Ylilääkäri Vili Arminen Puh. 0403541490 vili.arminen@vakehyva.fi 

Terapiapalveluiden omavalvontasuunnitelma:

Omavalvontasuunnitelma Sairaalapalvelut/Terapiapalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:  

Osastonhoitaja Eija Jaakkola. eija.jaakkola@vakehyva.fi 

Ylilääkäri Vili Arminen vili.arminen@vakehyva.fi 

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa tai kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Sairaalapalvelujen omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla ja paperisena versiona osastollamme. 

Yksikön omavalvontasuunnitelma on henkilöstölle nähtävillä Teams:ssa ja potilaille sekä omaisille osaston tiloissa. 

6.1 Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Osastolla 3 on 11 sairaanhoitajan vakanssia ja 11 lähihoitajan vakanssia. 1 osastonhoitaja, osittainen aoh. Osastolla työskentelee lisäksi sihteeri, lääkäreitä ja terapeutteja (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutteja) sekä laitos- ja teknisenhuollon henkilökuntaa ja opiskelijoita työharjoittelussa.     
 

Sijaisten käytön periaatteet:  

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:

Osastolla pyritään aina täyttämään olemassa olevat hoitohenkilöstön puutteet kaikissa vuoroissa. Käytettävissämme on sairaalan varahenkilöstö, jota koordinoi resurssikeskus. Joka arkiaamu päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään läpi kunkin osaston henkilöstöresurssit suhteessa potilasmäärään ja hoitoisuuteen. Tämän lisäksi meillä on käytössä Seure henkilöstövuokrausyritys, josta hankimme sijaisia akuutteihin puutteisiin. Tarvittaessa myös osaston oma henkilökunta voi tehdä näitä puutevuoroja.                      
Lähijohtajan tulee huolehtia omasta ajankäytön hallinnassa esim. kalenteroimalla työtehtäviä ja kokouksia. Tarvittaessa tulee kertoa omalle lähijohtajalle jos ei selviä työkuormituksesta.  

Lääkäreiden osalta äkillisiin poissaolohin ei ole kattavaa paikkausjärjestelmää. Aina kun mahdollista, pyritään käyttämään kiertävää sijaista/paikkaamaan poissaolo muuten joko omasta linjasta tai tarvittaessa auttamalla yli lääkärilinjarajojen. Sijaisjärjestelyistä vastaa ylilääkäri apulaisylilääkärin avustuksella.  

Rekrytointi:

Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. Riittävä kielitaito | Valvira

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen  

Kuvaus   henkilöstön   rekrytoinnin periaatteista (kelpoisuudenvarmistaminen: JulkiTerhikki ja kielitaidon varmistaminen. Palkattaessa uutta työntekijää tulee hänen esittää tutkintotodistus, joka lähetetään HR:lle tiedoksi. Lähijohtaja tarkastaa Julkiterhikistä Valviran rekisteröintinumeron ja oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia. Mikäli henkilö ei ole äidinkielenään suomea puhua niin hänelle teetätetään tarvittaessa kielitesti esihenkilön toimesta.  

Työntekijän tulee esittää tutkinto- ja työtodistukset sekä henkilöllisyyspaperit. Esihenkilö soittaa tarvittaessa suosittelijalle. Työhaastattelutilanteissa on pääsääntöisesti aina kaksi lähijohtajaa/aoh:ta haastattelemassa.  

Uutta työntekijää palkatessa tai opiskelijoita vastaanotettaessa, heidän tulee esittää tartuntatautiselvitys, jossa kysytään saaduista rokotteista ja esim tuberkuloosia koskevat asiat. 

Lääkäreiden osalta rekrytoinnin päävastuu on johtavalla ylilääkärillä.  

6.2 Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Lääkäreiden asianmukainen koulutus ja kielitaito varmistetaan rekrytointivaiheessa. Käytännön osaaminen varmistetaan työsuhteen alettua apulaisylilääkärin ja ohjaavan lääkärin seurannalla. Työsuhteisiin määritetään koeaika.  

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.

Henkilöstön perehdytys:

Hoitotyön tekijöiden perehdytyksestä vastaa yksikön lähijohtaja sekä lääkäreiden perehdytyksestä vastaa ylilääkäri ja apulaisylilääkäri.  

Uuden työntekijän tai opiskelijan tullessa osastolle annetaan perehdytysmateriaalia esim. Lääkehoidosta, laitteista, tietokoneohjelmistoista jne. Uudelle työntekijälle valitaan perehdyttäjä ja järjestetään tarvittaessa perehdytysvuoroja. Lähijohtaja huolehtii säännöllisistä perehdytyskeskusteluista. Työntekijää pyydetään kantamaan itse vastuu perehdytyksen saamisesta. Sairaalassa pyritään siihen, että sairaalassa työntekijä suorittaa lääkeluvat neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarvittaessa voimme myös käyttää opetushoitajaa perehdytyksen tukena. Kannustamme uusia työntekijöitä käymään kaikissa sairaalan järjestämissä koulutuksissa ja esim. Osaston omissa perjantaivarteissa. Jokaisella osastolla on lääkintälaiteohjeet kansiossa, joihin tulee tutustua. Myös perehdytysohjelmassa on mainittu lääkintälaitteita. Jokainen työntekijä tutustuu Vivago potilashälytysjärjestelmään ja henkilökunnan hätäpainikkeen käyttöön. Jokainen työntekijä lukee potilasturvallisuussuunnitelman vuosittain ja osastokokouksissa muistutetaan työntekijöitä, että esim. Potilasturvallisuussuunnitelma löytyy sairaalan intrasta.

Lääkäreiden osalta ensimmäinen työpäivä käytetään laite- ja tietoturvaperehdytykseen, jota antaa palveluassistentti.  Tämän jälkeen apulaisylilääkäri perehdyttää tietojärjestelmään ja yksikön toimintatapoihin. Perehdytyksen edistymistä seurataan perehdytys-checklistalla. Lisäksi kesäsijaisille on kesälääkärikoulu, johon kuuluu 16 luentoa/työpajaa.  

Lähijohtaja/ylilääkäri keskustelee palkkauksen jälkeen 1-2 kk palveluksen kohdalla perehdytyksen etenemisestä. Vastaavanlainen keskustelu käydään myös 4 kk-5 kk kohdalla. Näin voidaan tarjota perehdytystä niihin sisältöihin mihin tarvetta ilmenee.   

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:  

Jokainen suorittaa kerran vuodessa Navisec tietoturvakoulutukset.

Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisenjohtamisesta. Täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut.

Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Osastollamme käydään vuosittain henkilöstön kehityskeskustelut.  

Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Osastollamme on lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Meillä on opiskelijavastaavana apulaisosastonhoitaja. Hän vastaa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen ilmoittamisesta ja koordinoinnista. Jokaiselle opiskelijalle nimetään kaksi ohjaajaa. Kuitenkin kaikkien tulee ohjata opiskelijoita työvuorossaan. Opiskelijat noudattavat heille suunniteltua työvuoroaikataulua ja sopivat ohjaajiensa kanssa käytännön järjestelyistä ja tavoitteista. Osastonhoitaja vastaa ja valvoo opiskelijayhteistyötä.  

Amanuenssit työskentelevät yksikkönsä erikoislääkärin ja erikoistuvan lääkärin välittömässä ohjauksessa. 

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:

Esihenkilö muistuttelee Pulssi-kyselyyn vastaamisesta. Kyselyn päätyttyä käydään osastotunnilla läpi kyselyn tulokset niiltä osin kuin ne ovat saatavissa. Jos yksikön vastausmäärä on pieni niin tuloksia ei yksikkökohtaisesti saada ja silloin käydään läpi yleisellä tasolla. Tarvittaessa tehdään kyselyn vastausten pohjalta kehittämistoimenpiteitä joista sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa.  

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Sairaalapalveluilla on uusille työntekijöille olemassa perehdytysmateriaali. Perehdytystä valvoo osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja työntekijä itse. Apulaisosastonhoitaja käy perehdytyskeskusteluita säännöllisesti ja tuo tarv. Infoa osastonhoitajalle perehdytyksen etenemisestä ja mahdollisista haasteista. Tarvittaessa voidaan pyytää opetushoitajaa perehtymisen tueksi.  

Ylilääkäri ja osastonhoitaja pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa käydään osaston toimintaa ja osaamista läpi. Näissä kokouksissa voidaan ottaa esille jos esiintyy haasteita hoitotyön osaamisessa tai hoitopolun eri vaiheissa. Näiden pohjalta voidaan tehdä kehittämistyötä, jotta saadaan epäkohdat poistettua.  

6.3 Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Osastolla 3 on 11 sairaanhoitajan vakanssia ja 11 lähihoitajan vakanssia. 1 osastonhoitaja, osittainen aoh. Osastolla työskentelee lisäksi sihteeri, lääkäreitä ja terapeutteja (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutteja) sekä laitos- ja teknisenhuollon henkilökuntaa ja opiskelijoita työharjoittelussa. Aamuisin osastolla työskentelee pääsääntöisesti 6-7 hoitajaa, iltavuorossa 6 hoitajaa ja yövuorossa 2 hoitajaa.  Aamuvuoro voidaan tarvittaessa tehdä 6:lla hoitajalla. 5:lla hoitajalla aamuvuoro on kriittinen ja silloin hankitaan sijainen mikäli potilaspaikat ovat täynnä.  Poikkeustilanteissa vuorovastaava tai esihenkilön toimesta tehdään tilannekatsaus ja tarvittaessa toimintatapaa muutetaan. Osastolla pyritään siihen, että jokaisessa vuorossa on vähintään yksi IV-luvallinen sairaanhoitaja. Jos IV luvallista ei ole saatavilla, niin apua kysytään naapuriosastolta.

Lääkäreitä on virka-aikaan töissä yhteensä kolme, 1-2 erikoislääkäriä ja 1-2 erikoistuvaa. Poissaoloihin pyritään järjestämään sijainen joko omasta linjasta tai tarvittaessa naapurilinjoista aina kuin mahdollista. Päivystysaikaan käytettävissä on VAKE puhelinpäivystäjä klo 8-22 joka päivä, ja yöaikaan Peijaksen päivystyksen ensiarviolääkäri.  

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Hoitohenkilöstön osalta osastolla pyritään aina täyttämään olemassa olevat henkilöstöpuutteet kaikissa vuoroissa. Käytettävissämme on sairaalan varahenkilöstö, jota koordinoi resurssikeskus. Joka arkiaamu päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään läpi kunkin osaston henkilöstöresurssit suhteessa potilasmäärään ja hoitoisuuteen. Tämän lisäksi meillä on käytössä Seure henkilöstövuokrausyritys, josta hankimme sijaisia akuutteihin puutteisiin. Mikäli näistä ei saada työntekijää vuoroon niin resurssikeskus voi hakea työntekijää henkilöstövuokrausyrityksistä sopimusten mukaisesti. Tarvittaessa myös osaston oma henkilökunta voi tehdä näitä puutevuoroja.

Työntekijät suunnittelevat omat vuoronsa sähköisen Titanian kautta ja esihenkilö vastaa työvuorosuunnitelmasta ja toteutuksesta. Vuosilomat suunnitellaan yhteisöllisesti neuvottelemalla. Pyritään ketjuttamaan vuosilomat henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamiseksi.  

Lääkäreiden osalta ylilääkäri vastaa henkilöstön riittävyydestä. Johtava ylilääkäri suunnittelee erikoistuvien sijoitukset linjoihin. Tarvittaessa ylilääkärit neuvottelevat keskenään työntekijöiden tilapäivistä siirroista linjojen välillä. Kesäsijaisiksi palkataan lääketieteen kandidaatteja. 

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Osastoilla on toimintamalli ns. äkillisiin puutetilanteisiin. Työvuorossa tehdään tällöin vain kaikki välttämätön. Esim. huolehditaan potilaiden lääkehoidosta, hygieniasta, ruokailusta ja akuuttien asioiden hoitamisesta esim. terveydentilan muutoksissa. Kaikki ammattiryhmät huomioidaan aamun sairaalapalveluiden päivittäisjohtamisen kokouksessa ja tarv. siirrellään henkilöstöä osastolta toiselle ja myös osaston omassa päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään resurssitilanne läpi ja tehdään suunnitelma päivälle.  

6.4 Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

 

Osastolla on oma lääkehoitosuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.  Lääkehoitosuunnitelma on sekä teamsissa. 

Yksikön lääkehoitovastaavan nimi ja yhteystiedot

Sh Rebeccah Kamau, Sh Faith Rukahu, sh Sheillah Tanui ja Sh Julia Rono, sh Nickson Bett ja Sh Kike Adeniran. Vuorovastaava puh. 0408210452    

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:  

Ylilääkäri Vili Arminen vili.arminen@vakehyva.fi

Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:

Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi 

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Vakella on oma laitevastaavan käsikirja, joka löytyy Intrasta ja lääkintälaiterekisteri Medusa. 

Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.

Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.

Toimintayksikön nimetty laitevastaava:  

Karlos Batupe, Libna Abukar ja Sadete Ferizi. Varalla Alberina Shabani.

6.5 Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Osastolla on mahdollisuus järjestää eristyshuoneita potilaille. Nämä ovat tavallisia potilashuoneita, joista puuttuu välitila. Eristyshuoneesta tiedotetaan potilashuoneen ulko-ovessa. Osaston haasteena on kun jokaisessa huoneessa ei ole omaa wc:tä/ kylpyhuonetta.  

Sairaalarakennus on vanhat ja rajalliset. Tiloja ei pysty muokkaamaan. Vuosittain tehtävässä riskien arvioinnissa pyritään minimoimaan riskit. Työturvallisuuskierrokset tehdään vuosittain ja siinä ilmenneet epäkohdat korjataan/ tehdään Vakka tiketit. Jokaisen velvollisuus on puuttua heti jos huomaa välineissä epäkohtia. 

Lääkehuoneet ovat lukolliset, mutta tilat ovat pienet. Työskentely niissä on haastavaa. Osastolla on kulunvalvonnalliset lääkehuoneet, joihin pääsee vain tietyt ammattiryhmät. Osastolla on kanslioita, henkilökunnan wc:t, potilashuoneet/wc:t, jätehuone, keittiö/ taukotila, potilaskeittiö, siivousvarasto, 2 erilaista tarvikevarastoa, liinavaatevarasto, kylpyhuoneet, lääkäreiden huone, osastonhoitajan huone. Suurin osa huoneista on avattavissa Iloq avaimella. Sairaalan tiloissa on kameravalvonta ja murto- ja palosuojaus. Kaikki käytössä olevat tilat ovat kulunvalvonnan ja vartiointipalvelujen piirissä. Tarkemmin tilojen suojauksesta kerrotaan kiinteistökohtaisissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa.

Siivouksen hoitaa sopimuksen mukaisesti SOL ja tätä valvotaan mm laatukierroilla kerran kuussa. Osastollamme on jätehuone, johon henkilökunta tuo jätteet ja potilaspyykin ja teknisen huollon työntekijät toimittavat ne eteenpäin. Tartuntavaaralliset jätteet merkitään erivärisellä pyykkipussilla. Särmäjäte lajitellaan asianmukaisiin särmäjäteastioihin ja huolehditaan niiden oikea-aikaisesta tyhjentämisestä. Henkilökunta laittaa sovittuun paikkaan lääkejätteen. Tableteille ja nestemmäisille on omat lääkejäteastiat lääkehuoneissa. Biologinen jäte on osasto 4 huuhteluhuoneessa.      

Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija. Palotarkastus 07/25. 

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Osastollamme on 1-3 hengen huoneita. Potilaiden välissä on paloturvallinen hygieniaverho, jotka vaihdetaan säännöllisesti. Vuorovastaava/ omahoitaja organisoi potilaat niin, että esim. Eristyspotilaat ovat omassa huoneessaan ja eristyshuoneet asianmukaisesti merkitty kaikille tiedoksi. Osastolla pyritään siihen, että vain yksi hoitaja työvuorossa hoitaa eristyspotilaita, mikäli tämä on vain mahdollista. Perehdytyksessä kerrotaan, miten tulee toimia ja pukeutua eristyspotilaiden kanssa.  

Hygieniaverhot suojaavat potilaita ja tuovat yksityisyyden suojaa. Potilastietoja käsiteltäessä pyritään siihen, että potilas on yksin huoneessa tai siirtyy toiseen tilaan. Henkilökunta käy tietosuojakoulutuksen vuosittain ja tällä varmistamme osaamista. Tietosuojajäte astiat ovat helposti saatavilla osastolla ja kaikki potilasta koskevat potilasdokumentit hävitetään asianmukaisesti tietosuojajätteeseen.  

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intrasta VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa.

Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intrasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa.

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.

6.6 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Jokaiselle työntekijälle haetaan henkilökohtaiset Apotti- ja koneelle kirjautumisen tunnukset. Henkilökuntaa perehdytetään Apotin käyttöön ja informoidaan saatavilla olevista Apottikoulutuksista. Myös keskiviikkokoulutuksiin on varattu aikaa Apottikoulutuksille. Tarv. Esihenkilö järjestää erillistä opastusta Apotin käyttöön mikäli esim. Perehdytyskeskustelussa tulee esille haasteet Apotin käyttämisessä.  

Lääkäreiden osalta palveluassistentti ja ylilääkäri perehdyttävät tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin. Apulaisylilääkäri tai yksikön erikoislääkäri perehdyttää tietojärjestelmän käyttöön.  

Yksikön ylilääkäri ja apulaisylilääkäri sekä lähijohtaja valvovat kirjaamisen laatua ja tarvittaessa järjestävät lisäkoulutusta.   

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:

VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaistu 1/2025. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä. Esihenkilö huolehtii siitä, että tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan asianmukaisesti (vuosittainen Navisec koulutukset, avainhallinta, tunnukset, tietosuojajäte) 

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Häiriöistä ilmoitetaan Tietoturvalle. tietoturva@vakehyva.fi

Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja/ylilääkäri vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä kohdasta tietosuoja ja tietoturvaloukkaukset.   

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Osastollamme on poikkeavien tilanteiden varalle toimintakortit. Toimintakortit löytyvät intrasta ja osaston kansliasta turvataulun vierestä. Toimintakortin ohjeiden mukaan osastolla toimitaan. Osastolla on jatkuvuustyöasemat eli BCA koneet, jolta saa esim. potilas- ja lääkelistan. Työntekijät käyvät BCA koulutuksen. BCA koneen käyttöohjeet löytyvät kansliasta. 

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:  Perehdytetään henkilökuntaa tietojärjestelmien käyttöön esim. Apottiin. Perehdytetään tekemään Vakka-tiketit häiriötilanteissa. 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Esihenkilöt saa useimmiten esim. huoltokatkoksista hyvissä ajoin tiedon ja pystyvät näin tiedottamaan henkilökuntaa esim. tietokatkoksista ja tekemään toimintasuunnitelman katkonajalle. Jos hälytysjärjestelmässä tulee vikaa, tulee ottaa yhteys Vivagoon ja tehdä tiketti joko soittamalla tai sähköpostilla. Kansliassa Vivago-ohjeistus kansio. 

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Osastollamme ei ole potilaille suunnattua teknologiaa. 

6.7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:

Toimialajohtaja Kati Liukko puh. 0404891763 kati.liukko@vakehyva.fi  Hallintojohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi 

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi   

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.  

Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.  

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.  

Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.  

Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä tietoturva- ja tietosuojaosiosta.

Palvelun saatavuuden määräajat:

Viranomaisvalvonta Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021 2 §) tarkoitetaan valvontaviranomaisella aluehallintovirastoja ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja 16 valvontavirastoa (Valvira). Viranomaisvalvonnan tehtävänä on valvonnan ja ohjauksen keinoin varmistaa, että hyvinvointialueiden järjestämisvastuu, asiakkaiden ja potilaiden oikeudet sekä palvelujen turvallisuus ja laatu toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Viranomaisvalvonnan painopiste on toimintayksiköiden omavalvonnan edistämisessä, tukemisessa ja varmistamisessa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta sekä ohjaa valtakunnallisesti terveydensuojelun toimeenpanoa ja valvontaa. Valvira myöntää sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaa aluehallintovirastoja tavoitteena yhdenmukaiset lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt koko maassa. Valviran vastuulle kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistus, nimikesuojaus ja määräaikaiset luvat. Valvira laatii yhdessä aluehallintovirastojen kanssa jokaiselle hallitusohjelmakaudelle valtakunnalliset valvontaohjelmat, joiden lähtökohtana ovat hallitusohjelman tavoitteet. (Valvira, nd.) Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueillaan. (Aluehallintovirasto, nd.) Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston piiriin. Jokaiselle alueella on nimetty oma yhteyshenkilö ja ajankohtaiset yhteystiedot löytyvät aluehallintovirastojen nettisivuilta. Valviran ja aluehallintovirastot julkaisevat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman nelivuotiseksi kaudeksi kerrallaan. Valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaa valvontaviranomaisten yhteistä suunnitelmallista sote-valvontaa. Valvontaa kohdennetaan erityisesti palveluihin, joiden saatavuudessa, laadussa tai oikea-aikaisuudessa on suurimpia puutteita. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valvontaa kehitettäessä otetaan huomioon valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet.                

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:  Potilaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakyvyn edistymistä seurataan päivittäin moniammatillisessa aamutiimissä, potilaskierroilla ja viikottain potilaan tavoitekokouksessa arvioidaan tilanne ja päivitetään tavoitteet. 

Geneerinen hoitopolku: Potilaan tulotilanne, potilaaseen tutustuminen, hoidon ja kuntoutumisen suunnittelu, hoidon toteutus, hoidon seuranta ja arviointi, kotiutumisen/  jatkohoitoon siirtymisen valmistelu ja kotiin/ jatkohoitoon lähtö.  

Geneerinen hoitopolku tehdään moniammatillisesti, jossa jokaisella ammattiryhmällä on omat tehtävänsä. Moniammatillisessa aloituspalaverissa ja tavoitekokouksessa käydään läpi toimintakykyä ja sen edistymisen seurantaa.  

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:  

Ravitsemuspalvelut tuottaa Attendo ja Sol jakaa ruuan teknisen huollon ja osaston henkilöstön kanssa. Hoitajat tilaavat potilaiden ruuat Aromi tilausjärjestelmän kautta.  

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:  

Siivouspalveluista vastaa SOL Oy. Potilaiden pyykkihuollosta vastaa PURO ja sairaalan palvelutyöntekijät toimittavat puhtaat pyykit osastoille. Henkilökunnan tektiilipalveluista vastaa Linström Oy. Henkilökunta hakee työvaatteensa älyvaatevarastosta.  Kerran kuukaudessa esihenkilö ja esim. osaston hygieniavastaavat tekevät SOL :in kanssa osastolla laatukierron, jossa tarkastetaan siivouksen laatu. Kerran kuukaudessa on yhteistyökokous hoitotyön, terapian, keittiön ja SOL esihenkiöiden toimesta. Näissä kokouksissa käydään esille nostettuja asioita läpi ja seurataan laatua ja sujuvuutta yhteistyötahojen kanssa. Jokaisella osastolla on huuhteluhuoneessa eritesiivouspakki, josta löytyy siivousvälineet eritetahran siivoamiseen. SOL ylläpitää eritetahrapakkia. 

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä. Eristys käytäntöje toimintaohjeet löytyvät intrasta ja isossa kansliassa olevista toimintakorteista. Kun potilas eristetään, apottiin ja päivittäisjohtamisen taululle merkitään eristys sekä laitetaan tiedoksi Sol:in henkilökunnalle keittiön valkoiseen siivoustauluun. Siihen merkataan mikä eristys on kysymyksessä. Katriinan sairaalassa on varauduttu epidemioihin esim. varautumalla riittävällä määrällä suojavarusteita. Tämän lisäksi jokainen perehdytetään eristyskäyntäntöihin. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:

Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi      

Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.  

Yksikössä konsultoidaan herkästi hygieniahoitajaa. Os:lla on laminoidut ohjeet tartuntatautien varoluokista ja eristys- ja suojaamiskäytännöistä. Osastolla pyrimme heti oireiden ilmaannuttua eristämään potilaan.                      

Osaston hygieniavastaava tekee osaston hygieniakierroksen kolmen kuukauden välein. Kierrolla esiin tulleita asioita käydään tarvittaessa osastotunnilla läpi henkilökunnan kanssa. Tämän lisäksi esihenkilö tekee yhteistyössä laatukierroksen kuukausittain laitoshuollon esihenkilön kanssa.                 

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Sairaala ei vastaa potilashuoneisiin jätetystä omaisuudesta. Potilaan omaisuuden luettelointi ja haltuunotto perustuu potilaan informoituun suostumukseen. Potilaalle on kerrottava, ettei omaisuutta tarvitse luetteloida, mikäli hän ei halua. Luettelointi on täysin vapaaehtoista. Luettelointi ei vaikuta vahingonkorvausvelvollisuuteen eikä siihen, että jokainen potilas vastaa omasta omaisuudestaan sairaalassa. Potilashuoneissa on omaisuutta koskeva infotaulu, jossa pyydetään viemään potilaan arvotavarat sairaalasta pois. 

Apotin kirjaamisohje koskien vuodeosaston potilaan vastaanottamista: 1.Tarkista ensin potilaan ja omaisen yhteystiedot ja täydennä tarvittaessa. 2. Mene navigaattoreihin ja valitse potilaan sisäänkirjaus. 3. Täytä navigaattoriin tiedot potilaan saapuessa osastolle. 3. Kirjaa hoitotyön merkintöihin lyhyesti potilaan tulotilanne. Mistä tuli ja miksi ja miten tullut osastolle. 4. Sitten valitse seurantalomakkeen täyttö ja sieltä päivittäinen hoito: Sinne kirjataan soitto omaiselle ja suurennuslasista valitaan tietoa yhteydenotosta. Paperikuvaketta klikkaamalla voidaan kirjata lisätietoja yhteydenotosta: “ilmoitettu potilaan saapumisesta osastolle, huonenumero ja vierailuajat”.Päivittäisen hoidon välilehdeltä löytyvät sisäänkirjaus navigaattoriin kirjatut tiedot.  

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:

Osastolla hoidetaan potilaita geneerisen hoitopolun mukaan. Potilaan vastaanottamisesta aina lähtöön asti. 

Terveyden‑ ja sairaanhoito toteutetaan lääkärin tekemien lääketieteellisten arvioiden, hoitopäätösten ja määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa hoidon aloittamisesta, hoitolinjojen määrittelystä sekä hoidon seurannan ja jatkosuunnitelmien asettamisesta. 

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.  

Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.  

Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti.  Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.  

Muita yhteistyötahoja:

Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset

Seurakunnat

Erilaiset yhdistykset

Yksityinen parturi, jalkahoitaja  

Vapaaehtoistyöntekijät

8.1 Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Sairaalapalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Osasto 3:lla on vuorokohtaiset omahoitajat. Ja lääkärit jakautuvat pääosin käytävittäin.  

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Potilaalla on tiedonsaantioikeus ja osallisuus omaan hoitoon. Aloituspalaverissa kysytään potilaan omia tavoitteita hoitojaksolle. Potilasta kuullaan tavoitekokouksissa ja potilaskierroilla. Moniammatillinen työryhmä antaa potilaalle tarpeen mukaan hoitoon ja kuntoumiseen liittyvää tietoa. 

Kehitämme palautteiden pohjalta toimintaamme ja tarvittaessa omavalvontasuunnitelmaa.  

Miten ja miten usein asiakaspalautetta kerätään?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.    

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti. Osastolle tulotilanteessa potilaalle annetaan paperinen palautelappu, jonka hän voi halutessaan palauttaa osaston palautepostilaatikkoon. Palautetta voi myös jättää sähköisesti Vaken internet sivujen kautta.     

QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  

Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.                              

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Potilaalla on oikeus saada asiallista kohtelua. Jos kuitenkin potilas kokee epäasiallista kohtelua niin hänellä on oikeus antaa palautetta ja ne käsitellään mahdollisimman  pian henkilökunnan kanssa prosessikuvauksen mukaisesti. 

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.

Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Ylilääkärit/lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.   

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:

Potilasvahingosta voi hakea korvausta potilasvakuutuskeskuksesta. Sosiaali- ja potilasasiavastaavan yhteystiedot löytyvät osaston ilmoitustaululta ja sekä potilaille jaettavasta Katriinan sairaalan esitteestä läytyvät Qr koodin ja linkin takaa. 

 

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot  

Pia Rantamäki, sairaalapalvelujen palvelualuejohtaja. Katriinankuja 4, 01760 Vantaa. Puh. 0403534602 pia.rantamaki@vakehyva.fi   

Tarja Mietola- Koivisto, tehtäväaluepäällikkö. tarja.mietolakoivist@vakehyva.fi 

Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö. maritta.korkiamaki@vakehyva.fi 

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.

P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella Kuluttajaneuvonta - Kilpailu- ja kuluttajavirasto           

Osastolle tulleet muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset käsitellään henkilökunnan kanssa esim. Osastokokouksessa ja toimintaa kehitetään palautteen perusteella. Yksittäistä työntekijää koskeva palaute/ kantelu käsitellään yhdessä kyseisen työntekijän kanssa.                     

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 3 viikkoa.                         

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Osastolla toteutetaan potilaan geneeristä hoitopolkua, joka sisältää seuraavia kokonaisuuksia: Potilaan tulotilanne, potilaaseen tutustuminen, hoidon ja kuntoutumisen suunnittelu, hoidon toteutus, hoidon seuranta ja arviointi, kotiutumisen/  jatkohoitoon siirtymisen valmistelu ja kotiin/ jatkohoitoon lähtö.  

Geneerinen hoitopolku tehdään moniammatillisesti, jossa jokaisella ammattiryhmällä on omat tehtävänsä. Moniammatillisessa aloituspalaverissa ja tavoitekokouksessa käydään läpi toimintakykyä ja sen edistymisen seurantaa.

Moniammatillinen aloituspalaveri pidetään parin vuorokauden sisällä potilaan saavuttua osastolle. Moniammatillinen tavoitekokous on kerran viikossa. Potilaskierto on jokaisen potilaan kohdalla pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Päivittäin olevassa moniammatillisessa aamukokouksessa käydään läpi potilaiden akuutit asiat.  

8.2 Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Potilaan kanssa yhdessä tehdään hoitoon liittyviä päätöksiä potilasta kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa hoitoon. 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: 

Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen varmistetaan osastomme moniammatillisen tiimin kesken sairaalan ja Vaken toimintaohjeita noudattaen. Näistä vastaava henkilö on sairaalan ylilääkäri Vili Arminen ja osastonhoitaja Eija Jaakkola. 

 

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:

Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.

8.3 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:  

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00  

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00  

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.  

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-ja potilasasiavastaava@vakehyva.fi 

8.4 Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:

Kehitämme palautteiden pohjalta toimintaamme ja tarvittaessa omavalvontasuunnitelmaa.  

Miten ja miten usein asiakaspalautetta kerätään?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.    

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti. Osastolle tulotilanteessa potilaalle annetaan paperinen palautelappu, jonka hän voi halutessaan palauttaa osaston palautepostilaatikkoon. Palautetta voi myös jättää sähköisesti Vaken internet sivujen kautta ja osastolla olevien QR-kooditarrojen kautta.  Suullista palautetta on myös mahdollista antaa. Esihenkilö kirjaa suullisen palautteen annon Apottiin ja antaa palautteen antajalle vielä ohjeen antaa kirjallinen palaute.  Esihenkilö tuo suullisen palautteen tiedoksi henkilökunnalle. 

 

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Potilaspalautteita hyödynnetään osaston toiminnan kehittämisessä ja hoidon laadun parantamisessa. Keskustellaan hoitajien kanssa esimerkiksi osastokokouksissa tai henkilökohtaisesti kahdenkeskisissä keskusteluissa. Tarvittaessa kehitetään toimintaa saatujen palautteiden pohjalta.  Palautteet käydään säännöllisesti läpi viimeistään viikon sisällä palautteen annosta. Positiiviset palautteet tuodaan myös henkilökunnalle tiedoksi. Tulostamme palautteet palautejärjestelmästä henkilökunnan luettavaksi. 

QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  

Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.         

8.5 Muistutusten käsittely

Osastolle tulleet muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset käsitellään henkilökunnan kanssa esim. Osastokokouksessa ja toimintaa kehitetään palautteen perusteella. Yksittäistä työntekijää koskeva palaute/ kantelu käsitellään yhdessä kyseisen työntekijän kanssa.                     

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 3 viikkoa.                         

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Osastonhoitaja Eija Jaakkola ja ylilääkäri Vili Arminen sekä tehtäväaluepäällikkö Tarja Mietola-Koivisto.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Muistukset tulevat osastonhoitajalle tiedoksi tehtäväaluepäällikön kautta Osastonhoitaja vastaa muistutukseen kahden viikon sisällä muistutuksen saapumisesta. Tehtäväaluepäällikkö laatii lopullisen vastauksen muistukseen. Muistutukseen vastaamisen periaatteet: Osastonhoitaja vastaa muistutukseen Apotin kirjausten perusteella asiallisesti, potilasta kunnioittaen, objektiivisesti, puolueettomasti, riittävällä sekä selkeällä sisällöllä. Muistutukset otetaan esille osastotunneilla ja käsitellään henkilökunnan kanssa ja tarvittaessa pohditaan kehittämistoimenpiteitä.  

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Muistutukset otetaan esille henkilökunnan kanssa ja tarv. Tehdään kehittämistoimenpiteitä.  

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:

VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

• omavalvontaa seurataan VAKEmittarilla
• mittari toteutetaan 3 kertaa vuodessa
• tulokset siirtyvät PowerBI‑raportille
• tuloksia hyödynnetään johtamisessa ja kehittämisessä