Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Läheisen ihmisen menehtyessä surun ja menetyksen keskellä omaisten tehtävänä on hoitaa vainajan asioiden käytännön järjestelyt. Tälle sivulle on koottu tietoa ja ohjeita asioiden hoitamisen helpottamiseksi. Hautajaisjärjestelyissä sinua auttavat seurakunnat ja hautaustoimistot.
Ilmoitus kuolemasta lähtee lääkärin tekemän kuoleman toteamisen jälkeen potilastietojärjestelmästä sähköisesti Digi- ja väestöviraston väestötietojärjestelmään. Tämän jälkeen voi aloittaa vainajan ja kuolinpesän asioiden hoitamisen. Henkilöä viimeksi hoitaneen lääkärin vastuulla on kirjoittaa vainajan kuolinasiakirjat, eli kuolintodistus ja hautauslupa. Hautauslupaa ei tarvita hautausjärjestelyjen aloittamiseen mutta hautausajankohta kannatta sopia vasta, kun vainajalle on annettu hautauslupa.
Lääkäri tekee väestötietojärjestelmään ilmoituksen kuolemasta todettuaan henkilön kuoleman. Sitä kautta Kela, Verohallinto ja seurakunta saavat automaattisesti tiedon kuolemasta.
Kuolintodistuksen laatii vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri. Mikäli vainajalle päädytään tekemään ruumiinavaus, kuolintodistus voidaan kirjoittaa vasta ruumiinavauksen lopullisen valmistumisen jälkeen. Hautajaisvalmistelut voidaan aloittaa, vaikka kuolintodistusta ei olisi vielä kirjoitettu. Vainajan asioiden hoitamiseen ei myöskään tarvita kuolintodistusta. Kuolintodistusta ei toimiteta automaattisesti lähiomaiselle, mutta jäljennöksen voi halutessaan pyytää vainajaa hoitaneesta yksiköstä joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuolintodistus on salassa pidettävä asiakirja.
Hautausta varten tarvitaan hautauslupa. Hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri. Mikäli vainajalle päädytään tekemään ruumiinavaus, hautauslupa voidaan kirjoittaa heti sen jälkeen. Mikäli kuolinsyyn selvittämiseksi ei tarvita ruumiinavausta, hautauslupa voidaan kirjoittaa nopeasti kuoleman jälkeen. Hautauslupa toimitetaan sovitusti joko vainajan lähiomaiselle tai hautaustoimistolle. Hautausluvan saanut taho toimittaa hautausluvan viipymättä vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta huolehtivaan seurakuntaan. Ilman hautauslupaa hautaamista tai tuhkaamista ei voida suorittaa.
Virkatodistus on todistus, jossa on tieto henkilön kuolemasta. Sitä tarvitaan, jotta voidaan hoitaa vainajan ja kuolinpesän asioita, esimerkiksi pankissa ja vakuutuslaitoksissa. Virkatodistuksen voi tilata Digi- ja väestötietovirastosta tai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan aluekeskusrekisteristä tai Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä.
Todistukset väestötietojärjestelmästä | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Tilaa virkatodistus - evl.fi
Virkatodistukset | Suomen ortodoksinen kirkko
Lääkäri toteaa kuoleman ja kirjaa asiakirjoihin kuolinpäivän ja kellonajan, jos se on tiedossa.
Mikäli kuolemansyy on selvillä, lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan heti. Mikäli kuolemansyy on epäselvä, tehdään ruumiinavaus kuolemansyyn selvittämiseksi.
Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen pyytää aina poliisi, eikä siihen tarvita lähiomaisen lupaa. Poliisin on suoritettava tutkimus kuolemansyyn selvittämiseksi silloin kun:
Mikäli päädytään oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen, oikeuslääkäri kirjoittaa kaikki kuolinasiakirjat ruumiinavauksen jälkeen. Ilmoitus kuolemasta kirjoitetaan väestötietojärjestelmään heti ruumiinavauksen jälkeen. Kuolintodistus kirjoitetaan lopullisen lausunnon valmistuttua.
Vainajan omaisille ja läheisille - THL
Lääketieteellinen kuolemansyyselvitys tehdään, jos kuoleman tiedetään johtuneen sairaudesta ja vainaja on ollut viimeisen sairautensa aikana lääkärin hoidossa. Ruumiinavaus on suoritettava silloin, jos vainajan lähiomainen tai muu vainajalle läheinen henkilö pyytää sitä. Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan vainajan lähimmän omaisen tai muuten läheisen henkilön suostumus.
Lääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen vainajaa viimeksi hoitanut lääkäri voi kirjoittaa hautausluvan. Kuolintodistus kirjoitetaan lopullisen lausunnon valmistuttua. Ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään on tehty jo ennen ruumiinavausta kuoleman toteamisen yhteydessä.
Lähiomaisilla on oikeus hyvästellä läheisensä. Hyvästelemisen toivotaan tapahtuvan vainajan arkutuksen yhteydessä ennen siunauskappelille kuljettamista. Mikäli vainaja on ollut hoidossa sairaalan osastolla ennen kuolemaansa, hyvästelemisen toivotaan tapahtuvan siellä. Näytöstä ja hyvästelemisestä tulee sopia hoitavan yksikön tai hautaustoimiston kanssa, ja se toivotaan hoidettavan arkisin virka-aikaan.
Hautajaisten järjestelyn voi aloittaa heti läheisen kuoleman jälkeen. Vainajaa kunnioittavaa ja arvokasta olisi saada hänet siunatuksi hautaan mahdollisimman nopeasti kuolemasta. Hautajaiset voidaan pitää viikosta kahteen viikkoon hautausluvan saamisesta. Hautajaisten järjestelyn voi hoitaa itse tai sopia niistä hautaustoimiston kanssa. Järjestelyihin kuuluu mm. kappelin tai kirkon varaaminen, siunaustilaisuudesta sopiminen ja hautapaikan varaaminen. Hautajaisvaraukset tehdään aina hautausmaan toimistoon. Hautausmaan kappelit ovat kaikkien käytettävissä hautajaisia varten. Kappelin käytöstä peritään muilta kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksiseurakunnan jäseniltä maksu voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Mikäli vainaja on ollut ennen kuolemaansa Vantaan sairaalan tai Peijaksen sairaalan hoidossa, siunaustilaisuuden voi sopia pidettäväksi myös sairaalan kappelissa.
Mikäli menehtynyt läheisenne on varaton, hautajaisia järjestävä henkilö voi hakea vainajalle täydentävää toimeentulotukea vainajan asuinkunnan mukaiselta hyvinvointialueelta.
Hautauskulut ovat ensisijaisia menoja (Perintökaari 40/1965 21 luku 1 §). Ennen kuin kuolinpesän varoista voi maksaa muita laskuja, tulee selvittää hautaamisesta aiheutuvat kulut. Jos kuolinpesään ei jää varoja muiden laskujen maksuun, jäävät laskut velkojien tappioksi.
Välttämättömiä hautauskustannuksia, joihin täydentävää toimeentulotukea voi saada ovat: arkku; kukkalaite arkulle; vainajan arkkuvaate ja pukeminen; kantajat, ellei ole omaisia; kuljetukset alueen sisällä sekä hautapaikka, haudan kaivuu ja peitto. Tukea ei myönnetä esimerkiksi hautamuistomerkkiin, haudan ylläpitoon, uurnapaikkaan, muistotilaisuudesta aiheutuviin kustannuksiin, kuolinilmoitukseen tai perunkirjoituksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Mikäli pankin saldotodistusten ja verotuspäätöksen perusteella katsotaan, että vainajalla on varoja tai omaisuutta, ei täydentävää toimeentulotukea hautaukseen myönnetä. Päätöksenteossa huomioidaan myös sellaiset varat, jotka kuolinpesä on saamassa (esim. eläkkeet tai veronpalautus). Hautauskuluissa voidaan tukea myös osittain vainajan varallisuuden mukaisesti. Aiheetta maksettu hautausavustus voidaan periä takaisin.
Vainajan muihin laskuihin, kuin hautauskuluihin, ei myönnetä toimeentulotukea. Hautajaiset maksetaan lähtökohtaisesti vainajan omista varoista. Usein varaton vainaja on jo ollut sosiaalitoimen asiakkaana ja/tai Kelan perustoimeentulotuen asiakkaana. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta määriteltäessä, joten myös lesken varallisuus tulee ilmetä hakemuksesta (avopuolison tuloja ja varoja ei huomioida). Alaikäisen vainajan kohdalla huomioidaan vanhempien varallisuus. Pesän selvittämisasioissa ja perunkirjan teossa tukea ja apua voi hakea oikeusaputoimistosta.
Kuolinpesän hoitaja tai muu hautajaisia järjestävä henkilö hakee täydentävää toimeentulotukea varattomalle vainajalle.
Hakemus tulee aina tehdä vainajan nimellä vainajan viimeisimmän asuinkunnan sosiaalitoimeen. Hakemuslomakkeita on saatavana sosiaalitoimen toimipisteistä ja hyvinvointialueen internetsivuilta. Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen, kunhan se sisältää tarvittavat tiedot.
Hakemuksen tulee sisältää vainajan henkilötiedot sekä asiaa hoitavan omaisen yhteystiedot. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan:
Tukea hautauskustannuksiin voidaan myöntää kahdella tavalla:
Ensisijaisesti vastuussa on se henkilö, jota vainaja on eläessään tähän tehtävään toivonut. Muussa tapauksessa hautausjärjestelyistä voi huolehtia avio- tai avopuoliso, perillinen, muu läheinen tai ystävä. Yleensä omaiset sopivat, että joku omaisista ottaa päävastuun järjestelyistä, tai tehtäviä jaetaan omaisten kesken. Jos omaiset eivät pääse järjestelyistä yksimielisyyteen asia voidaan saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Jos vainajalla ei ollut läheisiä, jotka voisivat vastata hautaamisesta, vastuu hautaamisen järjestämisestä siirtyy vainajan kotikunnalle (Hautaustoimilaki 457/2003 23 §).
Mikäli tarvitset tietoja läheisesi avoimista laskuista, ole yhteydessä Asiakasmaksut ja myyntireskontra -yksikköön p. 09 4191 0200 tai sähköisen asioinnin kautta https://asiointi.vakehyva.fi.Laskut sisältävät tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joten niitä ei voida antaa henkilölle, jolla ei ole tiedonsaantioikeutta. Yksityisyydensuoja on voimassa myös kuoleman jälkeen. Elinaikana tehty puolesta-asiointivaltuutus sekä edunvalvonta päättyvät kuolemaan.
Vainajan asiakkuudesta/laskuista voidaan antaa tietoja, mikäli pystymme varmistamaan kuolinpesän osakkuuden väestötietojärjestelmästä. Jos kuolinpesän osakkuutta ei voida todentaa, tulee asiointia varten toimittaa virkatodistus tai kuolinpesän antaman valtakirja. Voit toimittaa asiakirjat joko postitse (Asiakasmaksut ja myyntireskontra, PL 1349, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue) tai sähköisen asioinnin kautta.
Mikäli laskut halutaan muuhun, kuin asiakkaan viimeiseen voimassa olevaan osoitteeseen, tulee Postille tehdä osoitteenmuutos.
Tieto kuolemasta välittyy Digi- ja Väestöviraston kautta Kelalle, seurakunnalle ja Verohallinnolle. Näiden lisäksi on monia muita tahoja, mihin läheisen tulee ilmoittaa kuolemasta, kuten pankki, posti, vakuutusyhtiö ja vainajan mahdollinen työpaikka. Alla on listattuna asioita, joita olisi tärkeä huomioida riippuen, mitä palveluja vainajalla on ollut käytössä:
Lisää tietoa saat Suomi.fi-sivustolta Läheisen kuolema.
https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema
Läheisen yllättävä kuolema voi aiheuttaa kriisin ja aiheuttaa hetkellistä toimintakyvyttömyyttä. Tukea suruun voi hakea seuraavilta tahoilta: