Osallisuusohjelma selkeästi

Osallisuus tarkoittaa montaa eri asiaa. Osallisuus tarkoittaa esimerkiksi näitä asioita:

• onnellisuuden edistämistä
• hyvän elämän edistämistä ja
• eriarvoisuuden vähentämistä.

Osallisuutta voidaan tarkastella elintason, tarpeiden tyydyttymisen ja itsensä toteuttamisen kautta. Osallisuus voi tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta, arvostuksen jakamista ja hyvinvointia suhteessa muihin ihmisiin. Voi ajatella, että osallisuus on ihmisen kehityksen perustarve.

Osallisuus voi olla myös sitä, että liittyy tai kuuluu johonkin. Osallisuuteen liittyy myös osallistuminen ja vaikuttaminen. On huomattu, että jos ihminen tuntee, että hän osallistuu, hän voi paremmin. Esimerkiksi ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, uskoo enemmän tulevaisuuteen ja uskoo enemmän omiin mahdollisuuksiin. Osallisuutta edistämällä yritetään vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä eli yksin jäämistä.

Osallisuutta voidaan tarkastella eri osa-alueiden tai eri kohderyhmien mukaan. Vantaan ja Keravan osallisuusohjelmassa osallisuutta tarkastellaan näistä näkökulmista:

• tieto
• suunnittelu
• toiminta
• päätöksenteko.

Osallisuuden kohderyhmiksi on määritelty asukkaat, asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen osallisuusohjelman tärkein teema on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus.

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus tarkoittaa, että osallisuus on kaikkien asia ja osallisuuden kokemus kuuluu kaikille. Jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla, asiakkaalla, työntekijällä ja sidosryhmän edustajalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin.

Osallisuusohjelmaan on asetettu kuusi tavoitetta. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty toimenpiteet.

1. Tieto-osallisuus: Tarjoamme tietoa osallistumismahdollisuuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista eri kanavia hyödyntäen eli eri tavoilla

• Toimenpiteet:
  • Hyvinvointialueen viestintäkanavat ovat selkeät ja helposti ymmärrettävät
  • Neuvontaa ja asiakasohjausta tehdään asiakaslähtöisesti ja ajantasaisesti
  • Viestinnässä tunnistetaan eri ryhmien erityistarpeet ja tietoa välitetään monen kanavan kautta eli eri tavoilla

2. Suunnitteluosallisuus: Otamme eri ryhmät mukaan hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun

• Toimenpiteet:
  • Hyvinvointialueelle luodaan säännölliset yhteiskehittämisen tavat yhdessä asukkaiden, palvelujen käyttäjien, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa
  • Asiakaspalautetta kerätään, käsitellään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä säännöllisesti. Yhteenveto tuloksista on julkisesti saatavilla, eli kaikki voivat lukea sen.
  • Hyvinvointialueella käytetään monipuolisesti kokemusasiantuntijoita toiminnan kehittämisen apuna
  • Asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat osallistua hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun asukasraatien ja asiakasraatien kautta

3. Toimintaosallisuus: Edistämme mahdollisuuksia järjestää toimintaa itse ja osallistua toimintaan hyvinvointialueella

• Toimenpiteet:
  • Asiakkaiden toimintamahdollisuuksia vahvistetaan hyvinvointialueen eri palveluyksiköissä
  • Hyvinvointialueella käytetään esteettömiä ja saavutettavia tiloja toiminnan järjestämistä varten
  • Hyvinvointialueella järjestetään asukasfoorumeja ja asukasiltoja yhteistyössä kaupunkien kanssa
  • Hyvinvointialueella myönnetään eli annetaan avustuksia toiminnan järjestämiseen

4. Päätöksenteko-osallisuus: Mahdollistamme osallistumisen itseä koskevaan päätöksentekoon ja hyvinvointialuetta koskevaan päätöksentekoon

• Toimenpiteet:
  • Hyvinvointialueen asiakkaat osallistuvat omaa hoitoa koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
  • Hyvinvointialuetta koskeva ajantasainen tieto on julkisesti näkyvissä kaikille
  • Päätösten ennakkovaikutusten arviointia (EVA) tehdään suunnitelmallisesti ja arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään johtamisessa
  • Hyvinvointialueella tehdään asukaskyselyjä. Näitä asukaskyselyjä käytetään päätöksien valmisteluun

5. Henkilöstön osallisuus: Hyvinvointialueen henkilöstö eli työntekijät tietävät, osaavat ja tahtovat osallistua hyvinvointialueen ja osallisuuden kehittämiseen

• Toimenpiteet:
  • Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään valmentavan johtamisen keinoin
  • Henkilöstön osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan hyvinvointialueen sisäisillä viestintäkanavilla
  • Henkilöstölle luodaan erilaisia ja eri tasoisia osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja
  • Henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan osallisuustyöhön

6. Sidosryhmien osallisuus: Mahdollistamme yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja sidosryhmien osallistumista, toimijuutta ja vaikuttamista

• Toimenpiteet:
  • Sidosryhmille luodaan rakenteet ja monipuoliset tavat osallistua hyvinvointialueen toimintaan
  • Hyvinvointialueen palveluja kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa
  • Asukasosallisuuden ja asiakasosallisuuden toimintatapoja kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa
  • Järjestöyhteistyötä edistetään yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti

Alueellinen osallisuusohjelma päivitetään jokaisella valtuustokaudella. Ohjelman tekemisen jälkeen hyvinvointialueen toimialat tekevät osallisuussuunnitelmat. Näihin osallisuussuunnitelmiin kirjataan tarkemmat vastuut, aikataulu, toimenpiteet, toimenpiteiden seuranta ja mittarit. Osallisuustyölle nimetty työryhmä seuraa ja arvioi osallisuusohjelman ja osallisuussuunnitelmien toteutumista. Työstä raportoidaan joka vuosi hyvinvointialueen johdolle, lähidemokratialautakunnalle, osallisuuslautakunnalle ja joka valtuustokausi myös aluevaltuustolle.