Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksiköiden nimet: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Terapia- ja kuntoutuspalvelut Tikkurila
Palveluyksiköihin kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen terapia- ja kuntoutusyksikkö Tikkurila
Kielotie 20C 2krs PL 1018 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Etäpalvelut video- ja puhelinvastaanottoina
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmähoitokeskus
Neilikkatie 17, 2. krs PL1332 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Ainomaija Heiska-Johansson, lähijohtaja ad. 31.10.2025
ainomaija.heiska-johansson@vakehyva.fi, puhelin 0405272162
Liisa Kjellberg, lähijohtaja vs. 1.11.2025 alk
liisa.kjellberg@vakehyva.fi, puhelin 0406762531
Neilikkatie 17, 2. krs PL 133201088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluepäällikkö Hanna Ahokas
hanna.ahokas@vakehyva.fi p. 040 7165140
Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot sekä yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, mikäli sellainen on:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää avopalvelut omana toimintana
Palveluyksikön toiminta-ajatus
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointi alueella asuville aikuisille asukkaille. Tarjoamme vaikuttavaksi osoitettuja hoidollisia ja kuntoutuksellisia interventioita avohoidossa sekä ohjaamme asiakkaat/potilaat muihin tarvittaviin jatkohoitoihin/- palveluihin. Mielenterveys- ja päihdehoitomme perustuvat pääosin kognitiivisesta viitekehyksestä johdettuihin tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin ja interventioihin, joissa potilaan/asiakkaan motivoiminen hoitoon/kuntoutukseen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi siinä korostuu tavoitteellinen fokusoituminen kaikkein keskeisimpiin ongelmiin/oireisiin, jotta asiakkaan/potilaan toimintakyky sekä psyykkinen hyvinvointi saadaan palautettua vähintään tyydyttävälle tasolle kohtuullisessa ajassa. Palveluissamme ei ole yläikärajaa eli tarjoamme niitä kaikille täysi-ikäisille hyvinvointialueen asukkaille. Asiakaspalautetta keräämme aktiivisesti ja pyrimme huomioimaan sen toimintaa kehittäessämme. Parhaan mahdollisen hoito- ja kuntoutusvasteen saavuttamiseksi palveluissamme toimii vertais- ja kokemusasiantuntijoita, joiden tarjoamat palvelut ovat osoittautuneet varsin hyödyllisesti sekä tutkitusti että empiirisesti. Osana kaikkia asiakkuuksia opastamme asiakkaitamme huolehtimaan terveysasioistaan etupainotteisesti, jotta välttyisimme ongelmien/oireiden vaikeutumiselta ja/ tai kroonistumiselta.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden toiminnasta säädetään laissa:
Mielenterveyden hoidosta ja päihde- ja riippuvuushoidosta sekä terveydenhuollossa toteutettavasta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöstä mielenterveyden edistämisenä ja ehkäisevänä päihdetyönä säädetään ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Sosiaalihuollon mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöstä ja siihen kuuluvista palveluista säädetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Mielenterveyslaissa (1116/1990) ja päihdehuoltolaissa (41/1986) säädetään enää ainoastaan tahdosta riippumattomasta hoidosta ja valtion mielisairaaloista.
Yksikön perustehtävä
Terapia- ja kuntoutusyksikön palvelut tarjoavat tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta päihde- ja mielenterveyshoitoa tarvitseville Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuville aikuisille asukkaille. Päihde- ja mielenterveyspalvelut on suunnattu erilaisissa psyykkisissä sekä riippuvuusongelmista olevien ihmisten tukemiseen. Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun asuinpaikasta riippumatta. Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Toimintaa pyritään organisoimaan asiakkaiden ja heidän läheistensä tarpeista käsin siten, että asiakas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija. Asiakaslähtöisyys merkitsee joustavuutta, yksilöllisyyttä ja asiakassuhteen hyvää laatua. Osallisuus on yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymistä ja syntyy sosiaalisen kanssakäymisen, työn, harrastusten, kansalaistoiminnan tai muun vaikuttamisen kautta. Osallisuus toimii vastavoimana syrjäytymiselle. Osallisuus tarkoittaa myös palveluiden käyttäjien ja kokemusasiantuntijuuden huomioimista ja hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään yksiköissä poikkihallinnollisesti sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Asiakasta ohjataan esimerkiksi hänen hyvinvointiaan ja toimintakykyään edistäviin 3. sektorin palveluihin.
Palvelut
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistetty puhelinpalvelu
Asiakaslinja
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen puhelin 09-41911100 on avoinna asiakkaille arkisin kello 8.00-15.00. Hoidon tarpeen arviointi tehdään saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Kaikki suorat puhelut ja takaisinsoitot hoidetaan mahdollisuuksien mukaan saman päivän aikana. Puhelimessa tehdään hoidontarpeen arvio, tehdään alustava hoito- ja palvelusuunnitelma, annetaan ohjausta ja neuvontaa sekä puretaan potilaan täyttämä Terapianavigaattori sekä tehdään ensijäsennys potilaan palvelujen tarpeesta.
Arvion sairaanhoidon kiireellisyydestä tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 51 §). Uuden hoitotakuulain vuoksi hoidon tarpeen arvioinnissa tulee ensin tarkistaa potilaan ikä. 0–22-vuotiaiden kiireettömään sairaanhoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Yli 23-vuotiaat 3 kk hoitoon pääsyn määräajan piiriin kuuluu kaikki kiireetön hoito.
Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu on maksutonta.
Terapiatakuu koskee määrämuotoisia lyhytinterventioita terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa sekä lyhytpsykoterapiaa, joka Vaken alueella järjestetään HUS ostopalvelusetelillä.
Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 50 §). Päihde- ja mielenterveyspotilaan kiireellinen lääketieteellinen hoito tapahtuu terveysaseman lääkärin vastaanotolla.
Virkalinja
Virkalinja vastaa arkisin kello 8.00-16.00 ammattilaisten konsultaatioihin.
Terapia- ja kuntoutuspalvelut
Päihde- ja Mielenterveyspalvelujen terapia- ja kuntoutusyksikkö Tikkurila tuottaa alueella terapia- ja kuntoutushoitojaksot potilaille. Päihde- ja mielenterveyspotilaan lääketieteellinen hoito tapahtuu terveysaseman lääkärin vastaanotolla. Terapia- ja kuntoutushoitojaksoille tullaan ensisijaisesti lähetteellä. Tarvittaessa potilaan hoito alkaa 1-2:lla arviointikäynnillä, jonka jälkeen tehdään päätös tarjottavasta hoidosta. Hoito toteutetaan yksilö- tai ryhmähoitona. Alempana esimerkkejä terapia- ja kuntoutusyksikön palveluista.
Moniammatillisessa hoito- ja kuntoutustiimissä on työntekijöinä sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologi, toimintaterapeutti, perheterapeutti, apulaisosastohoitaja, vastaava sosiaalityöntekijä ja lähijohtaja.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat sitoutuneet palveluissa mm. Terapiat etulinjaan kansalliseen toimintamalliin. Terapiat etulinjaan -toimintamalli on osana Sote-uudistusta rakennettu kansallinen palvelukokonaisuus, jonka avulla pyritään turvaamaan nopea ja yhdenvertainen pääsy vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin koko maassa. Malli kattaa sekä porrastetun hoitomallin että keskeiset sen tueksi tarvittavat palvelut, kuten Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu, digitaaliset Terapia- ja Interventionavigaattorit hoidon tarpeen arvioinnin tueksi, digituetut terapiamenetelmät ja koulutukset, sekä laadun ja vaikuttavuuden seurannan kehittämisen.
Terapianavigaattori
Terapianavigaattori Terapianavigaattori tukee ammattilaista hoidon tarpeen arviossa. Potilas täyttää terapianavigaattorin ennen yhteydenottoa yksikköön. Puhelin- ja ohjauspalvelussa Terapianavigaattorin tulokset puretaan yhdessä potilaan kanssa ja suunnitellaan tarvittava hoito. Terapianavigaattori sisältää oirekohtaisia mittareita ja antaa potilaalle jo hänen täyttäessään navigaattoria tietoa omasta voinnista.
Mielenterveystalo.fi
Mielenterveystalo.fi-palvelu tarjoaa tehokasta ja luotettavaa apua heti, kun sitä tarvitaan. Palvelu löytyy osoitteesta www.mielenterveystalo.fi. Mielenterveystalossa voi arvioida vointiaan kyselyillä, saada helpotusta oireisiinsa ja elämäntilanteisiinsa omahoito-ohjelmista, saada tietoa mielenterveydestä ja sen edistämisestä.
Mielenterveystalosta löytyy omahoito-ohjelmia erilaisiin oireisiin ja elämäntilanteisiin sekä hyvinvoinnin tueksi. Omahoito-ohjelmia voi käyttää täysin itsenäisesti itse havaittuihin oireisiin, ennen ensimmäistä kontaktia hoitavaan tahoon, hoidon aikana (erityisesti ohjattu omahoito), hoidon jälkeen kertauksena, läheisen roolissa, ammattilaisen työn tukena.
Ohjattu omahoito
Ohjattu omahoito on 1. hoitoportaan, 1–3 kontaktikerran, menetelmä yleisiin mielenterveyden- ja päihdehäiriöihin. Hoidossa yhdistyvät asiakkaan itsenäinen työskentely Mielenterveystalo.fi -sivuston omahoito-ohjelmissa ja ammattilaisen tuki. Ohjattua omahoitoa tehdään ensisijaisesti Mielenterveys- ja päihdeasemilla mutta rajoitetusti myös terapia- ja kuntoutuspalveluissa.
Kognitiivinen lyhytterapia
Kognitiivinen lyhytterapia on 2. hoitoportaan, keskimäärin seitsemän kontaktikerran, hoito. Menetelmä perustuu kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen, jonka perusajatuksena on se, että ihmisen ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa ammattilainen ja asiakas työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa tavoitteellisesti määriteltyä tavoitetta kohden. Kognitiivista lyhytterapiaa tarjotaan sekä yksilö- että ryhmähoidossa sekä mielenterveys- että päihdepotilaille.
Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT)
Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaukseen perustuva terapeuttinen menetelmä. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa käytetään muun muassa ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja päihde- ja riippuvuushäiriöiden hoidossa. Terapian tavoitteena on lisätä asiakkaan arvojen mukaista merkityksellistä elämää sekä psykologista joustavuutta. Terapiaan kuuluu muun muassa tietoisuustaitojen harjoittelua epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden hallinnan tueksi. HOT-terapiaa tarjotaan yksikössä sekä yksilö että ryhmähoidossa.
Erityistyöntekijöiden vastaanotot
Perheterapeutti
Pari- ja perheterapiapalvelu on tarkoitettu Vantaalla sekä Keravalla asuville pariskunnille ja perheille, jotka haluavat keskustella läheisensä päihteidenkäytön tai mielenterveysongelman vaikutuksista itseensä, suhteeseensa ja perheeseensä.
Toimintaterapeutti
Toimintaterapiapalvelut on tarkoitettu Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaana oleville. Toimintaterapeutin palveluihin kuuluu toimintakyvyn arviot, asiakkaan toimintakyvyn edistämisen, toiminnalliset ryhmät, toimintakyvyn arvio asumispalveluiden tarpeen kartoittamiseksi tai muuhun palveluun ohjaamiseksi
Psykologin tutkimus-, arvio- ja hoitokäynnit
Psykologin tutkimus- arvio ja hoitokäynnit ovat tarkoitettu Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaana oleville potilaille, joissa tarvitaan tutkimus- ja arviointitietoa hoidonsuunnittelun tueksi.
Nettiterapia
Nettiterapia on omalta tietokoneelta tai älylaitteelta toteutettava hoito, jossa terapeutti tukee itsenäistä etenemistä. Terapia kohdentuu johonkin tiettyyn vaikeuteen - kuten esimerkiksi masennukseen, unettomuuteen tai johonkin ahdistuneisuushäiriöön.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sairaanhoitaja tai lääkäri tekevät arvion Nettiterapiasta sairauden hoidossa ja tekevät tarvittaessa lähetteen Nettiterapiaan. Nettiterapia on asiakkaalle maksuton ja se alkaa noin 1-2 viikon kuluttua lähetteen tekemisestä.
Varhaisvaiheen lyhytpsykoterapia
Varhaisvaiheen lyhytpsykoterapia on HUSin palvelusetelillä tarjoama 20 kerran lyhytpsykoterapia, jota voidaan tarjota potilaalle, jolle perustasolla tarjottu hoitojakso ei ole ollut riittävä ja kriteerit Varhaisvaiheen lyhytpsykoterapiaan täyttyvät.
Lastensuojelun päihdearvio
Lastensuojelu lähettää potilaan määrätyn mittaiselle arviojaksolle yksikköön. Päihdearvio alkaa yhteisvastaanotolla, missä sovitaan raamit jaksolle. Sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan toteuttaman arviojakson jälkeen laaditaan lausunto lastensuojelulle. Päihdelääkärin kannanotto lausuntoon mm. laboratoriotutkimuksissa.
Työpaikalta hoitoonohjaus
Työnantajan ja työntekijän yhdessä työterveyshuollon kanssa tehty hoitoonohjaussopimus, johon asiakas on sitoutunut. Hoitoonohjaussopimus tulee lähetteenä yksikköön. Alkuneuvottelun jälkeen hoidon kesto on enintään 1 vuosi, minkä jälkeen arviointi jatkuu tarvittaessa potilaan omassa työterveyshuollossa. Työpaikalta hoitoon ohjattujen potilaiden hoito toteutuu ensisijaisesti ryhmämuotoisesti.
Ryhmähoidot
Terapia- ja kuntoutuspalvelut tuottavat Vaken alueen päihde- riippuvuus ja mielenterveysongelmista kärsiville erilaisia hoidollisia suljettuja terapiaryhmiä, ryhmätarjontaa on myös läheisille ja avoimiin ryhmiin voi osallistua nimettömänä ilman ajanvarausta.
Kuntoutuspsykoterapia
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Tarpeen ja arvion kuntoutuspsykoterapiaan tehdään perusterveydenhuollossa, josta tarvittaessa tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa psykiatri tekee tarvittaessa B-lausunnon Kelaan kuntoutuspsykoterapian myöntämistä varten
Laitoshoitopalvelut
Laitoksessa tapahtuvat vieroitus- ja kuntoutushoidon arviot tehdään asiakkuudessa oleville asiakkaille päihde- ja mielenterveyspalvelujen yksiköissä. Palveluntarpeen arviota voidaan tarkentaa 2 kertaa viikossa kokoontuvassa SAS-ryhmässä.
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuottaa HUS
Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Lääkäri voi konsultoida potilaan hoidosta psykiatria sähköisessä konsultaatiokavavassa. Potilaalla on mahdollisuus osallistua konsultaatioon.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Avokuntoutus -kumppanit
Tukikohta ry (Jälkipolku-hoito-ohjelma)
Kalliolan Klinikka /Kantamo Oy (Avomylly)
A-klinikka Oy
Suuntasi Päihdepalvelut Oy
Rinnekodit Oy
Avominne klinikat
Laitoskuntoutus -kumppanit
Päihde-, lääke- ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien lyhytaikainen sosiaalihuoltolain
mukainen yksilölaitoskuntoutus:
A-klinikka Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Sinivida Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Emiana Oy
Aarni Rehab Oy
Aarni Rehab Oy/ Villa Hockey
Maivita Oy
Mikkeli-yhteisö VAK ry
VAK ry Kankaanpään A-koti
Kantamo Fenix Oy
Kantamo Oy
Sanaskoti Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Kalliolan Klinikka/Kantamo Oy
Tervassalon Päihdeklinikka Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Suvera Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Koutakoti Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Toipumo
KostamoKoti Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Hoitokoti Tuhkimo Oy
Hoitokoti Kangaskartano Oy (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Ridasjärven päihdehoitokeskus (korvaushoito onnistuu kuntoutuksen aikana)
Päihde-, lääke- ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien lyhytaikainen lääkinnällinen
yksilölaitoskuntoutus
Toipumo Oy
Ridasjärven päihdehoitokeskus 9/2025 saakka
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Laitoskuntoutuksena ostetaan
Sosiaalihuoltolain mukaista avokuntoutusta
Päihde-, lääke- ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien lyhytaikaista sosiaalihuoltolain
mukaista yksilölaitoskuntoutusta
Päihde-, lääke- ja/tai toiminnallisten riippuvuuksien lyhytaikaista lääkinnällistä
yksilölaitoskuntoutusta
Palvelut on kilpailutettu 2024-2025 ja kilpailutuksessa on määritelty laatuvaatimukset, palvelun laatua seurataan säännöllisillä seurankäynneillä. VAKEn laatu- ja valvontayksikkö toteuttaa ostopalvelujen valvontaa, mikäli valvontakohteena on Päihdepalvelujen ostopalvelut valvontaryhmän kokoonpanossa on mukana Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ostopalveluista vastaava työntekijä.
Yksiköiden Omavalvontasuunnitelmat pyydetään yksiköiltä kilpailutuksen yhteydessä ja seurantaa tehdään mm asiakkaiden palautteiden kautta ja yksiköiden palautteiden johdosta.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
PMP Terapia- ja kuntoutusyksikkö Tikkurilan lähijohtaja Ainomaija Heiska-Johansson ad 31.10.2025
PMP Terapia- ja kuntoutusyksikkö Tikkurilan lähijohtaja vs Liisa Kjellberg 1.11.2025 alk
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa:
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueen omavalvontasuunnitelman lomakepohja päivitetään laatupalveluiden toimesta, jos kaikkia palveluja koskevissa ohjeistuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Laatupalvelut jakavat päivitetyn lomakepohjan toimintayksiköille keskitetysti. Toimintayksikön omavalvontasuunnitelman päivityksestä vastaa yksikön vastuuhenkilö. Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina, jos toiminnassa tai ohjeistuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia tai jos vastuuhenkilöitä vaihtuu. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikössä sekä VAKEn kotisivuilla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Terveysasemapalvelut noudattavat hyvinvointialueen laatuvaatimuksia ja -suosituksia sekä strategisia linjauksia. Laatua ohjaavat lisäksi lainsäädäntö ja kansalliset suositukset. Esimerkiksi hoitoon pääsystä (hoitotakuu) säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) Hoitotakuun määräajat määrittävät osaltaan terveysasemapalveluille asetettuja laatuvaatimuksia.
Luettelo laatua ohjaavista suosituksista:
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Terveysasemapalveluilla on useita mittareita laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Muun muassa tiedot hoitotakuun toteutumisesta terveydenhuollon palveluissa julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla Hoitoon pääsy | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi). Edeltävän kuukauden hoitoon pääsyn tiedot päivitetään kuukauden kuluessa.
Palvelutoimintaa sekä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja hoidon jatkuvuutta seurataan useiden seurantamittareiden avulla.
Terveysasemapalvelujen palvelutoiminnan seuraamiseksi ja lähijohtamisen tueksi tuotetaan jatkuvaa ajantasaista tietoa. Lähijohtajilla on oikeudet tiedonseurantaan yksikkökohtaisesti. Tietoja käsitellään laajemmin muun muassa aluejohtoryhmissä. Hyvinvointialueelle rakennettu tietoallaskokonaisuus tulee mahdollistamaan entistä paremman analytiikan, tietojen yhdistelemisen sekä jatkuvan automaattisen tilannekuvaraportoinnin.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Hyvinvointialueen vastuut laadunhallintaan ja johtamiseen liittyen on kuvattu tarkemmin Omavalvontaohjelmassa Omavalvontaohjelma2024_0.pdf (vakehyva.fi) ja hallintosäännössä.
Kokonaisvastuu laadunhallinnasta on toimialajohtajalla. Palvelualuejohtaja ja tehtäväaluepäällikkö sekä lähijohtajat vastaavat osaltaan laadun toteutumisesta. Tämän lisäksi jokainen yksikön työntekijä vastaa työnsä laadusta.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi.
Osana riskienhallinnan toimeenpanoa yksikössä toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Yksikön lähijohtaja perehdyttää henkilökunnan omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa. Yksikössä on lisäksi määritelty tarkempia eri toimintoihin liittyviä riskienhallinnan vastuutehtäviä esim. lääkehoitovastaava, lääkintälaitevastaava, nämä kuvattu tarkemmin dokumentissa kunkin asiakohdan alla.
Yksikön työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Myös opiskelijoiden perehdytykseen kiinnitetään huomiota.
Yksikön lähijohtajat toteuttavat yksikön henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Yksikkö noudattaa hyvinvointialueen yleistä lääkehoidon suunnitelmaa. Hyvinvointialueen Intranet -sivuilla on henkilöstölle useita ohjeita ja koulutuslinkkejä lääkehoidon osaamisen kehittämiseen.
Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Tarkemmat toimialan ja palvelualueen koulutussuunnitelmat sekä yksiköiden osaamisen kehittämisen tarpeet täydennetään vuosittain.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Henkilökunta kirjaa haittatapahtuman HaiPro/SPro järjestelmään. Lähijohtaja jäsentää tiedot tapahtumasta ilmoittajan kirjoittaman kuvauksen perusteella. Ilmoituksista kertyvän tiedon avulla suunnitellaan tarvittavia kehittämistoimia, joilla estetään samantyyppisten tapahtumien syntymistä ja parannetaan yleisesti toiminnan turvallisuutta. Tapahtumasta puhutaan työyhteisössä yleisellä tasolla. Käydään avoin yhteinen keskustelu siitä, mitä on voinut tai täytynyt tapahtua. Käsittely kehittää kyvykkyyttä vastata yllättäviin tilanteisiin jatkossa. Ilmoitus on arvokas palaute, joka auttaa kaikkia toimimaan entistä paremmin ja sujuvammin. Vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn on erillinen ohje.
Haittatapahtuman ilmoittamiseen liittyvät käytänteet käsitellään yksikössä säännöllisesti, jotta työntekijät ovat tietoisia ohjeistuksesta ja ilmoitusten merkityksestä.
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan seuranta-asiakirjaan.
Haittailmoituksien perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet käsitellään säännöllisesti yksikkökokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys.
Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Yksikön vakavat vaaratapahtumat, kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä lähijohtajalle, joka ilmoittaa asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksikön keskeiset riskit liittyvät asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksissa säännöllisesti esille nousseisiin haittatapahtumiin mm. turvallisuuteen, sisäilmaan liittyen sekä eettiseen kuormitukseen, mikä johtuu hoitoonpääsyn pitkästä odotusajasta. Toiminnan keskeiset riskit liittyvät myös tietoturvaan. Työturvallisuusriskit arvioidaan lähijohtajien toimesta yhteistyössä henkilöstön kanssa, tarvittaessa ollaan yhteydessä työsuojeluun tai työterveyshuoltoon.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen yksikössä on kuvattu aiemmin tässä dokumentissa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan on tarjolla koulutusta.
Koulutusesimerkkejä: Uhkaavat tilanteet, asiakkaan- ja potilaan kohtaaminen sekä tietosuoja ja tietoturva. Lisäksi huomioidaan mm. valmius- ja varautumiskäytäntöjen säännöllinen läpikäynti. Myös hyvät perehdytyskäytännöt ennaltaehkäisevät riskejä.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimuksen ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun/riskienhallinnan toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Lisäksi mm. valmius- ja varautumiskäytänteistä keskustellaan säännöllisesti. Muutokset käytänteissä/säädöksissä päivitetään toimintaohjeisiin. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan raportointiosioon.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Yksikkö käsittelee tiimikokouksessa esimerkiksi valvontakäynneillä esille nostetut huomiot. Samoin käsitellään ja tehdään tarvittavat kehittämistoimet muun muassa AVIn käynnillä huomioiduista seikoista.
Muistutuksiin ja kanteluihin on hyvinvointialuetasoiset prosessiohjeet, joita yksiköt noudattavat.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet | Valvira
Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet
Muut ilmoitusvelvollisuudet
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Käydään läpi perehdytyksessä, asiasta muistutetaan henkilöstökokouksissa, riskien arvioinnissa henkilöstö mukana.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Esihenkilö 1
Apulaisosastonhoitaja 1
Sairaanhoitaja 15
Sosiaalityöntekijä 3
Toimintaterapeutti 1
Toimistosihteeri 1
Vahtimestari 1
Perheterapeutti 1 yhteinen Martinlaakson yksikön kanssa
Psykologi 1 yhteinen Martinlaakson yksikön kanssa
Sijaisten käytön periaatteet: Sijaisia käytetään tarvittaessa Puhelin- ja ohjauspalveluissa lomien aikana
Rekrytointi:
Rekrytointi: VAKEn rekrytoinnin periaatteet on linjattu henkilöstökäsikirjassa. Yksikön rekrytointiprosessiin osallistuva lähijohtaja noudattaa yhteisiä periaatteita ja kansallisia lakisääteisiä linjauksia. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita.
Hakijoiden soveltuvuuden arviointi tapahtuu hakemusten vertailun, haastatteluiden sekä tarvittaessa henkilöarvioinnin perusteella. Rekrytointiprosessin tavoitteena valita avoinna olevaan tehtävään tai virkaan henkilö, jonka on tehtävän tai viran menestyksellisen hoitamisen kannalta kokonaisuutena arvioiden katsottu olevan hakijoista paras.
Hyvinvointialueen intranetsivustolle on laadittu rekrytoinnin tukimateriaali. Terveysasemapalvelut hyödyntävät materiaalia rekrytointiprosessissa. Intranetsivustoilta löytyy tietoa ja ohjeita rekrytointiprosessin eri vaiheisiin, rekrytointijärjestelmän käyttöön ja rekrytointiosaamisen kehittämiseen. Ohjeita ja tukimateriaaleja päivitetään sekä lisätään jatkuvasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki ja Suosikki - rekisterit).
Rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä ei koske terveydenhuollon palvelujen toimialaa.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) ja Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015) säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.
Henkilöstön perehdytys: Terveysasemapalvelut noudattavat hyvinvointialueen ja palvelualueelle yhteisesti laadittuja perehdytyssuunnitelmia sekä omaa yksikkökohtaista suunnitelmaa. Koko henkilöstöä ja eri henkilöstöryhmiä koskevat perehdytysmateriaali on kuvattu luvussa 5. Omavalvonnan riskienhallinta. Osiossa on maininnat myös mahdollisista yksikkökohtaisista perehdytyssuunnitelmista.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Lisäksi tarkemmat toimialan ja palvelualueiden ammatillisen osaamisen koulutustarpeet sekä koulutussuunnitelma täydennetään vuosittain. Tämän lisäksi yksiköt voivat tarjota henkilöstölle lisäkoulutusta tarpeiden mukaan.
Tehtäväalueen päällikkö ja yksikön lähijohtajat toteuttavat terveysaseman henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluun liitetyn osaamistarvekartoituksen tuloksia hyödynnetään yleisen koulutussuunnitelman ja -ohjelman perustana.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Pulssikyselyn tulokset käsitellään säännöllisesti yksikön tiimikokouksissa.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Vakanssien/virkojen täyttöaste pyritään pitämään 100%.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Seurataan vakanssien/virkojen täyttöastetta ja tarpeen mukaan rekrytoidaan lisähenkilökuntaa.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Työtä muokataan niin, että potilasturvallisuus ei heikkene ja hoitoon pääsy ei viivästy.
Palveluyksikön lääkehoito
Yksikössä ei ole omaa lääkehoidon suunnitelmaa, lääkehoitoa ohjaa yleinen lääkehoidon suunnitelma. Lääkehoito yksikössä on potilaan lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta ja siitä raportoiminen potilaan lääkärille.
Sairaanhoitajilla on lääkehoidon LovE -koulutus
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Yksikkö noudattaa lainsäädäntöä sekä hyvinvointialueen yhteisiä linjauksia. Ohjeet ja suositukset hyvinvointialueen intranet sivustolla Lääkintälaiterekisteri. Sivustolla myös koulutuslinkit henkilöstölle.
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
Liisa Kjellberg
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Yksikön pääasialliset toimitilat sijaitsevat osoitteessa Kielotie 20, Vantaa. Tilat sijoittuvat kiinteistön 2. kerrokseen ja koostuvat asiakkaille avoimista käytävä-, odotustila- ja aulatiloista sekä vastaanottohuoneista.
Hyvinvointialueen tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä sekä sisäisten asiakkuuksien hoidosta yhteistyössä hankintapalveluiden ja tietohallinnon kanssa. Tilakeskus seuraa lisäksi toimitilojen terveellisyyttä. Terveysaseman lähijohtaja voi tehdä ilmoituksen sisäilmaongelmasta.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: työterveyshuollon työpaikkakäynti 11/2025,.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intranetistä VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa (sharepoint.com).
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intranetistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa (sharepoint.com).
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti tietojärjestelmä
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Hyvinvointialueen Apottia käyttävät yksiköt noudattavat lakiin perustuvia, tietohallinnon ja Apotin laatimia ohjeita tietojärjestelmän käytöstä.
Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan järjestelmään. Tietohallinto huolehtii henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä toimi- ja palvelualueiden kanssa. Yksiköt varmistavat perehdytyksen sujuvuuden.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Päivityksessä hyvinvointialueella.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Tietosuojan vaikutustenarvioinneista säädetään tietosuoja-asetuksen 35 artiklassa. Tietosuojan vaikutustenarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja vähentää henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä sekä tuottaa aineistoa, jolla tietosuojasääntelyn noudattaminen voidaan osoittaa.
Vaikutustenarvioinnin tekeminen on pakollista, kun lainsäädännössä määritellyt kriteerit täyttyvät. Useimmiten sosiaali- ja terveydenhuollossa nämä edellytykset täyttyvät, koska käsitellään salassa pidettävää ja arkaluonteista tietoa. Yksikkö osallistuu tietosuojan vaikutusten arviointiin tarpeen mukaan ja hyvinvointialueen prosessin mukaisesti.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen ohjeiden mukaisesti. Häiriöstä ilmoitetaan viipymättä lähijohtajalle, tarkemmat ohjeet henkilökunnalle Intranetin tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Yksikkö toimii hyvinvointialueelle luotujen ohjeiden mukaisesti.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Tietohallinto vastaa teknologian soveltuvuudesta. Henkilöstölle on pakolliset koulutukset tietosuojaan liittyen. Apotin käytön koulutus on osa hyvinvointialuetasoista koulutusta.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen valmius- ja varautumisohjeiden mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen ohjeiden mukaisesti.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt sekä tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittely on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka.
Asiakas/potilastyön kirjaaminen
Potilas- ja asiakastiedot kirjataan ja käsitellään Apotti tietojärjestelmässä. Terveysaseman henkilöstö kirjaa ja käsittelee asiakas- ja potilastiedot lain edellyttämällä tavalla (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, tietosuojalaki 1050/2018, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, STM:n asetus potilasasiakirjoista 94/2022, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Lisäksi terveysaseman henkilöstö noudattaa hyvinvointialueen ohjeita ja suosituksia liittyen tietojen kirjaamiseen, käsittelyyn ja salassapitosäännösten noudattamiseen. Ohjeet Intranetissä. Henkilöstö allekirjoittaa tietosuojasitoumuksen työsopimuksen liitteenä.
Yksiköissä järjestettävän perehdytyksen lisäksi hyvinvointialueella on pakolliset tietosuoja- ja turvakoulutukset koko henkilöstölle.
Yksikölle laadittu salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyä koskeva seloste löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta https://vakehyva.fi/fi/henkilotietojen-kasittely
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Palvelun saatavuuden määräajat:
Hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Alle 23-vuotiaiden on kuitenkin päästävä hoitoon viimeistään 14 vuorokaudessa, jos kyse on sairauden tai vamman tutkimuksesta tai hoidosta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025.
Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu on maksutonta.
Terapiatakuu koskee lyhytpsykoterapiaa terveydenhuollossa sekä määrämuotoisia lyhytinterventioita sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakas kohdataan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä tarkoittaa mm. sitä, että keskittyessämme mielenterveys- ja/tai päihdeongelman hoitoon, niin huomioimme asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn kokonaisuudessaan. Mikäli olemme huolissamme asiakkaan somaattisesta terveydestä, suun terveydestä tai vaikkapa muistin toimivuudesta, niin ohjaamme asiakkaan asianmukaisten tutkimusten/hoidon äärelle.
Kaikkeen tarjoamaamme hoitoon ja kuntoutukseen liittyy seurantaa, joka tapahtuu erilaisten mittareiden ja kyselylomakkeiden kautta sekä kliinisten havaintojen kautta. Esimerkiksi tavanomaisimpien lyhytinterventioidemme (ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia) puitteissa hoitovastetta seurataan jokaisen vastaanoton puitteissa sovituin mittarein. Toisena esimerkkinä päihdeasiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun muutoksia seurataan tietyin mittarein koko päihdepolun ajan (avohoito, laitosvieroitus, laitoskuntoutus).
Palveluyksikön siivouksen järjestäminen:
Palveluyksikön siivouksen järjestäminen: Palvelut ulkoistettu. Palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät intranetistä.
Yksikön henkilöstö noudattaa sekä kansallisia että hyvinvointialueen ohjeistuksia. Lisäksi henkilöstö osallistuu aihetta koskeviin koulutuksiin. Yksikössä huolehditaan asiakkaiden ja potilaiden informoinnista tarttuvien tautien ja hygienian osalta. Tiedottamisen yhteistyökumppanina toimii viestinnän palvelualue.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yksikkö tarjoaa avohoitoa. Hoitoon tullaan ammattihenkilön lähetteellä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakas kohdataan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä tarkoittaa mm. sitä, että keskittyessämme mielenterveys- ja/tai päihdeongelman hoitoon, niin huomioimme asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn kokonaisuudessaan. Mikäli olemme huolissamme asiakkaan somaattisesta terveydestä, suun terveydestä tai vaikkapa muistin toimivuudesta, niin ohjaamme asiakkaan asianmukaisten tutkimusten/hoidon äärelle
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Toimialojen ja palvelualueiden väliset yhteiset prosessit ja ohjeet tukevat yhteistyötä ja parantavat tiedonkulkua.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Terveydenhuoltolaki määrittelee asiakkaan ja potilaan palveluihin sekä hoitoon pääsyn. Lisäksi hyvinvointialue voi asettaa omia tarkempia tavoitteita, joita yksikkö noudattaa.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Terveydenhuollon palvelujen toimiala on laatinut osallisuussuunnitelman 2023—2025, perustana VAKEn osallisuusohjelma 2023—2025. Suunnitelmassa määritellyt tavoitteet toimivat perustana terveysasemapalvelujen asiakasosallisuudelle. Hyvinvointialueen osallisuusohjelma löytyy vakehyva internetsivustolta Osallisuus | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi). Terveydenhuollon toimialan osallisuussuunnitelma on puolestaan tallennettu Targetor -järjestelmään.
Lisäksi kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta QPro järjestelmän avulla.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Yksikkö tarjoaa asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen hoidon asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti hyvinvointialueen strategian mukaisesti. Kuuntelemme asiakkaita ja kohtelemme heitä kunnioittavasti. Huomioimme asiakkaan toiveet, mielipiteet, yksilölliset tarpeet sekä äidinkielen ja kulttuuritaustan.
Asiakas tai hänen läheisensä voi tehdä kirjallisen tai suullisen valituksen epäasiallisesta kohtelusta. Kirjallinen tai suullisen palautteen voi antaa toimintayksikössä suoraan henkilökunnalle. Terapia- ja kuntoutusyksikössä, kuten koko hyvinvointialueella, kerätään lisäksi jatkuvaa asiakaspalautetta asiakaspalautejärjestelmän QPron avulla. Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä säännöllisesti ja palveluja kehitetään palautteen perusteella.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa.
Asiakkaille lisätietoa vakehyva.fi verkkosivulla Muistutus ja kantelu | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Henkilöstön tueksi Intranetissä ohjeet sivustolla Laatu, Muistutukset ja Kantelut.
Muistutuksen vastaanottaja, kirjaamo@vakehyva.fi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Kirjaamo PL 1000, 01301 Vantaa
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa johtava periaate, ja se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Asiakasta ja potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Terveysasemapalvelujen asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
IMO- käsittelyprosessista on luotu hyvinvointialuetasoisia ohjeita
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Hyvinvointialueella on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä QPro, josta ohjautuu jatkuvaa asiakaspalautetta yksikköön. Asiakaspalautteet käsitellään yksikössä säännöllisesti ja palveluja kehitetään palautteen perusteella. Lisäksi asiakkaat voivat antaa suoraa suullista tai kirjallista palautetta yksikön henkilökunnalle. Palautteet käsitellään säännöllisissä yksikkökokouksissa.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Yksikkö käsittelee saadut asiakaspalautteet ja toimintaa kehitetään saadun asiapalautteen perusteella. Lisäksi toimialan johtoryhmä käsittelee asiakaspalautteista laaditun yhteenvedon säännöllisesti ja päättää toimialan yhteisistä kehittämistoimenpiteistä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Yksikön on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu.
Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Lain mukaisesti neljän (4) kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Suunnitelma ja kehittämistarpeet käyty läpi henkilökunnan kanssa. Muutokset kirjattu alla olevaan muutoslokiin.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Päivitetty vastuuhenkilöt.
PMP:n uudistusohjelma