Kun kasvatuksessa on haasteita

Vauvaiällä tarkoitetaan aikaa, kun lapsi on 0–1-vuotias. Vaikka vauva syntyy avuttomana ja hoivaa tarvitsevana, hän kehittyy vauva-aikana nopeasti ja oppii jo syntymästään saakka kommunikoimaan ja kiinnittymään läheisiin ihmisiin.

Vauvaiässä lapsen kasvatuksessa tärkeitä ovat lämpö, hoiva, turvallisuus ja ennustettavuus. Vauvaiässä lapsi oppii muodostamaan kiintymyssuhteita ja luottamaan muihin. Vauvalle kannattaa jutella paljon ja reagoida tämän hymyihin ja leikkeihin. Vauvan itseluottamus ja luottamus ympäröivään maailmaan rakentuvat näiden kokemusten pohjalle.

Vinkkejä vauva-ajan haastaviin tilanteisiin:

• Jos vauva itkee jatkuvasti, vaikka olet varmistanut, että kaikki on hyvin, pysy rauhallisena. Vauvalle hermostuminen hermostuttaa myös vauvaa ja pidentää itkua. Jos tunnet hermostuvasi, jätä vauva turvalliseen paikkaan ja poistu hetkeksi rauhoittumaan.
• Vauva voi alkaa vierastaa muita ihmisiä ja pelätä eroa vanhemmista noin puolen vuoden iässä. Tämä on normaalia ja vauvan eroa vanhemmista voi helpottaa olemalla vauvalle lähellä ja koskettamalla tätä hellästi, kun olette yhdessä.
• Joskus vauva voi haluta leikkiä myös yöllä. Vauva kannattaa kuitenkin totuttaa päivärytmiin ja hoitaa yöaikana vain välttämättömät toimet.

Kun lapsi on 1–3-vuotias, hän on taaperoiässä. Taaperoikäinen lapsi tutustuu innokkaasti ulkomaailmaan ja toisiin lapsiin, kehittyy puhetaidoissaan ja käyttää mielikuvitustaan.

Taaperoiässä lapsi kokeilee rajojaan ja kasvatuksessa korostuu johdonmukainen rajojen asettaminen. Rajat saattavat turhauttaa lasta, jolloin lapsen turhautuminen lievenee syliin ottamisella. Myös muiden lasten kanssa leikkimisen opettelu saattaa johtaa yhteentörmäyksiin, jolloin lasta ohjataan rauhallisesti toivottuun käytökseen. Rajojen asettamisen lisäksi taaperoaikaan kuuluu yhdessä tekemisen ilo ja lapsen kanssa vietettävä arki, jonka askareissa lapsi on jo mielellään mukana auttamassa.

Vinkkejä taaperoajan haastaviin tilanteisiin:

• Jos lapsi kiusaa toisia lapsia esimerkiksi viemällä leluja tai vetämällä hiuksista, puutu kiusaamiseen rauhallisesti. Kerro, miksi lapsen toiminta on väärin, ja anna viety lelu takaisin omistajalleen. Lapsi ei vielä ymmärrä, miksi hänen toimintansa on väärin eikä tee näin tahallaan. Lasta voi lohduttaa ottamalla hänet syliin.
• Taaperoikäinen lapsi voi olla mustasukkainen vanhemmistaan. Mustasukkaisuuden tunnetta ei tule kieltää, vaan auttaa lasta sanoittamaan se esimerkiksi kysymällä, miltä lapsesta tuntuu tilanteessa. Vanhemman tai muiden satuttaminen tulee kieltää rauhallisesti ja kertoa, miksi näin ei saa toimia.
• Jos lapsella on uniongelmia, kannattaa pyrkiä rauhoittamaan iltahetki tutuilla rutiineilla, kuten iltapalalla ja hampaiden pesulla. Mitä enemmän läheisyyttä lapselle antaa päivän aikana, sen helpompaa nukkumaanmeno on. Joskus nukkumaanmenon vaikeudet ovat myös ikään kuuluvaa rajojen koettelua, kuten nukkumaanmenon viivyttelyä, johon tulee puuttua johdonmukaisesti.

3–6-vuotiaana lapsi on leikki-iässä. Leikki-iässä lapsi alkaa oppia omatoimiseksi ja pystyy jo leikkimään yhteisiä leikkejä muiden lasten kanssa. Leikki-ikäinen oppii nopeasti uusia taitoja, esittelee niitä ja osaa myös vertailla itseään muihin.

Vaikka leikki-ikäisen itsetuntemus ja tunne-elämä kehittyvät nopeasti, tunteita on vielä vaikea hallita ja tunteiden sanoittamisessa tarvitaan vanhempien apua. Lapsen kasvaessa lapsi osaa jo olla erossa vanhemmistaan jonkin aikaa ja lapsella onkin hyvä olla muita ihmissuhteita. Lapsi tulee tietoisemmaksi itsestään sekä oikeasta ja väärästä ja huomaa eroja eri ihmisten kohtelussa. Perheen yhteisten sääntöjen noudattamisessa tulee olla johdonmukainen, koska lapsi huomaa herkästi epäoikeudenmukaisuuden. Lapsi saattaa kokea myös huonommuuden tunteita, kun hän vertailee itseään toisiin ja lapsen kannustaminen ja kehuminen on tärkeää. Lapsi oppii myös itse kehumaan toisia ja osoittaa mielellään tunteitaan.

Vinkkejä leikki-iän haastaviin tilanteisiin:

• Leikki-iässä lapsi voi kertoa epätosia tarinoita. Lapsi ei usein valehtele tarkoituksella, vaan hänen kehittyvä mielikuvituksensa saa hänet pauloihinsa. Lapsen epätosista tarinoista tai mielikuvitusystävistä ei tarvitse huolestua, mutta toden ja epätoden rajasta kannattaa muistuttaa.
• Itsensä vertailu muihin sekä oikean ja väärän tunnistaminen saattavat aiheuttaa lapsessa alakuloa tai agressiivisuutta. Nämä kuuluvat lapsen kehitykseen ja lapsen kanssa kannattaa harjoitella sosiaalisia taitoja. Lapsi tarvitsee edelleen vanhemman lohdutusta ja turvaa.

Koulun alkaminen on suuri muutos lapsen ja vanhemman elämässä. Lapsi viettää aikaa koulussa ja kavereidensa kanssa ja kiinnostuu entistä enemmän kodin ulkopuolisista asioista. Alakouluikään kuuluu itsenäistymistä, mutta myös pelkoja ja vanhemman tuen tarvetta. Esikouiluiässä lapselle saattaa tulla ohimenevä uhmakkuuskausi ja käynnistyvä murrosikä haastaa vanhempia alakoulun loppupuolella.

Alakouluiästä alkaen entistä suurempi osa lapsen kasvusta tapahtuu poissa vanhempien luota. Vaikka alakouluikäinen on entistä itsenäisempi ja pystyy käsittelemään tunteitaan, hän kuitenkin tarvitsee vanhemmiltaan tukea, turvaa ja kasvatusta. Alakouluikäisen kasvatuksessa haasteita voivat aiheuttaa käytöksen ja tunne-elämän ongelmat sekä vaikeudet oppimisessa ja sosiaalisissa suhteissa. Esimurrosikä voi alkaa lapsella 9–12-vuotiaana ja tuoda mukanaan uhmakkuutta, hajamielisyyttä ja tunteiden heilahtelua. Pelaaminen ja puhelimen käyttö saattaa aiheuttaa keskustelua perheissä.

Alakouluikäisen vanhempana sinun kannattaa tukeutua lapsen kasvatuksessa tukipalveluihimme. Kasvatus- ja perheneuvonta vastaa kysymyksiisi lapsen kasvatuksesta ja opiskeluhuollon palvelumme huolehtivat lapsen terveydestä.

Vinkkejä alakouluiän haastaviin tilanteisiin:

• Jos lapsi kieltäytyy jatkuvasti menemästä kouluun, syynä voi olla esimerkiksi kiusaaminen, oppimisvaikeudet, ahdistus tai väsymys. Kuuntele lasta rauhallisesti ja yritä selvittää kieltäytymisen syy syyttämättä lasta. Hae tarvittaessa apua opiskeluhuollosta. Mitä aikaisemmin syyn saa selville, sitä helpompi siihen on puuttua.
• Jos lapsen puhelimen tai pelien kanssa viettämä aika huolestuttaa, ota asia puheeksi yhdessä lapsen kanssa. Tutustukaa yhdessä lapsen käyttämiin sovelluksiin ja peleihin ja sopikaa yhdessä laitteiden parissa vietettävästä ajasta. Yhteiset puhelimettomat ajat, kuten ruokailut tarjoavat mahdollisuuden keskustella lapsen kanssa tämän kuulumisista. Tarkastele myös omaa puhelimen käyttöäsi! Jos epäilet lapselle kehittyvän riippuvuutta, lue lisää Kun lapsella tai nuorella on riippuvuuksia tai päihteiden käyttöä -sivultamme.
• Esimurrosiässä aiemmin mukautuva ja rauhallinen lapsi saattaa muuttua kriittiseksi ja riitaisaksi. Myös tunteet saattavat vaihdella nopeastikin. Hyväksy lapsen tunteiden vaihtelu sekä myös vihaisuus ja rohkaise häntä keskustelemaan tunteistaan kanssasi. Vaikka lapsi saattaa korostaa itsenäisyyttään ja ottaa etäisyyttä vanhempiinsa, hän on silti vielä lapsi, joka tarvitsee vanhemman tukea.

Teini-iässä nuoren kehitys on nopeimmillaan ja nuori kokee muutoksia sekä kehossaan että tunne-elämässään. Nuori itsenäistyy vanhemmistaan, hänen seksuaalisuutensa herää ja kehon muutokset saattavat tuoda mukanaan kömpelyyttä ja epävarmuutta. Nuoren ajatusmaailma laajenee ja hän muodostaa omia mielipiteitään ympäröivästä maailmasta.

Vanhemmalle nuoren aikuistuminen on toisaalta luopumista, toisaalta tukena oloa. Teini-iässä nuori haastaa vanhempiaan ja ottaa etäisyyttä näihin. Myös kaverit ja seurustelusuhteet ovat tärkeä osa elämää. Toisaalta nuori myös vielä etsii tietään ja paikkaansa elämässä ja kaipaa ohjausta ja turvaa. Alaikäisenä nuori ei ole vielä valmis tekemään kaikkia päätöksiä itse, joten vanhemmilta kaivataan myös rajojen asettamista, vaikka tämä johtaisikin riitelyyn. Vaikka nuori provosoisikin vanhempia ja kapinoisi näitä vastaan, vanhemman on tärkeä kannustaa ja kehua nuorta aina, kun tähän on aihetta. Vanhempana kannattaa ottaa tavaksi puhua nuoren kanssa tämän tunteista ja kuunnella nuoren mielipiteitä arvostavasti, vaikka ei olisikaan nuoren kanssa samaa mieltä.

Vinkkejä teini-iän haastaviin tilanteisiin:

• Teini-iässä nuori kaipaa usein omaa tilaa, mutta jos nuori tuntuu muuttuvan ilottomaksi ja eristäytyvän myös kavereistaan ja harrastuksistaan, vanhemman kannattaa puuttua tilanteeseen. Nuoren yksinäisyys kannattaa ottaa puheeksi ja ilmaista huolensa nuoresta. Nuoren kanssa voi myös kartoittaa, löytyisikö nuorelle mieluista tekemistä tai harrastusta. Nuorten psykososiaalinen tuki auttaa nuoria ja vanhempia monissa nuoruuden kysymyksissä.
• Nuoruudessa erilaiset kokeilut, myös päihteet, saattavat kiinnostaa. Päihteistä kannattaa puhua nuoren kanssa neutraalisti ja kertoa päihteiden käytön riskeistä ja vaikutuksista. Vaikka nuori kokeilisikin päihteitä, hänelle kannattaa kertoa, että kotiin voi aina tulla. Nuoren syyllistämistä kannattaa välttää, se saattaa nostaa nuoren kynnystä kertoa huolistaan tai kaveripiirinsä päihdekokeiluista. Löydät lisätietoa nuorten päihteiden käytöstä Kun lapsella tai nuorella on riippuvuuksia tai päihteiden käyttöä -sivulta.
• Seksistä ja seksuaalisuudesta kiinnostuminen kuuluu nuoruuteen. Vaikka aihetta käsitellään myös kouluissa, nuori tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta myös vanhemmiltaan. Nuoren paineita keskustella seksuaalisuudesta vanhemman kanssa voi vähentää esimerkiksi ottamalla puheeksi aihetta koskevia uutisia tai TV-ohjelmia yleisellä tasolla. Seksuaalisuuden ruumiillisen puolen lisäksi myös tunteista ja ihastumisista keskustelu on tärkeää.