Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Akos 2
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Akos 2
Peijaksen sairaala, Sairaalakatu 1
PL 447
01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
+35850 3146255 (yksikön vuorosta vastaavan numero)
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Osastonhoitaja Tuija Forss
Puhelin: +358 50 318 1568 Sähköposti: tuija.forss@vakehyva.fi
Ylilääkäri Hetti Kirves
Puhelin:+358 40 545 0232 Sähköposti: hetti.kirves@vakehyva.fi
Terapiapalveluiden omavalvontasuunnitelma:
https://vakehyva.fi/fi/node/2216
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Sairaalapalvelujen vuodeosasto Akos 2 tuottaa Peijaksen sairaalan tiloissa perusterveydenhuollon sairaalapalvelua yli 55-vuotiaille vantaalaisille ja keravalaisille, joilla on perusterveydenhuollon keinoin hoidettava akuutti sairaus (mm. infektio, yleistilanlasku, sekavuus). Potilaspaikkoja on 30. Alkaneita hoitojaksoja on keskimäärin 84/ kuukausi (vuonna 2024). Potilaat tulevat osastolle pääsääntöisesti Peijaksen sairaalan päivystyksen kautta ja tavoitteena on sairauden hoidon lisäksi turvallinen kotiuttaminen, jatkotukitoimien tarpeen kartoittaminen ja niiden järjestely sekä tarvittaessa jatkohoitoon siirtäminen.
Yksikössä voi olla satunnaisesti maksusitoumuksella toisen hyvinvointialueen asiakkaita.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana ostetaan seuraavia palveluita
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain marraskuussa tai aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia tai kun
tapahtuu omavalvontasuunnitelmaan liittyviä henkilöstömuutoksia. Päivittäminen tehdään yksikössä moniammatillisesti esihenkilön ja henkilökunnan yhteistyönä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Osaston Akos 2 omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen nettisivuilla, henkilökunnalle osaston Teamsissä ja paperisena versiona osaston kansliatiloissa, mistä sitä voi yksikössä vieraileva pyytää myös luettavaksi.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Käypä hoito -suositukset kaypahoito.fi
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 - Valto
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM) Suosituksia ja ohjeita - Sosiaali- ja terveysministeriö
Hygieniaohjeet löytyvät VAKEn intranetin työohjepankista
Tartuntatautien ja infektioiden torjuntaohjeet VAKEn intranetin terveydenhuollon palvelut osiosta
Siivousohjeet VAKEn intranetin työohjepankista
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Sairaalapalveluihin hoitoon pääsyä ohjataan lakisääteisten määräaikojen osalta ainoastaan polikliinisissa palveluissa eli määräajat koskevat geriatrista ja palliatiivista poliklinikkaa, jotka tuottavat muuta kuin 14 vuorokauden enimmäisajan piiriin tarkoitettua perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa.
Ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma on järjestettävä potilaan terveydentila ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta eli siitä, kun lähete poliklinikalle saapui taikka poliklinikalla aikaisemmin tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Yksikön lääkärit toimivat akuuttiosastojen ylilääkärin Hetti Kirves alaisuudessa. Kokonaisuudessaan sairaalapalvelujen lääkäritoiminnasta vastaa ylilääkäri Kaisa Rajala.
Yksikön lähijohtajana toimii osastonhoitaja Tuija Forss. Hän johtaa osastolla työskenteleviä lähi- ja sairaanhoitajia. Yksikön lähijohtaja vastaa yksikön toiminnasta, henkilöstöhallinnosta, työtekijäresurssoinnista sekä yksikön kehittämisestä, joka toteutuu koko työyhteisön kanssa yhdessä. Lähijohtaja myös vastaa, seuraa ja raportoi yksikön taloudesta. Sijaisena tarvittaessa toimii yksikön Akos 3 lähijohtaja.
Yksikön osastosihteerin lähijohtajana toimii tukipalveluiden lähijohtaja.
Yksikön terapiapalveluista vastaa ja työntekijöiden lähijohtajana toimii terapiapalvelun lähijohtaja.
Ostopalveluna toimivan laitoshuollon työntekijöiden toiminnasta vastaa HUS-Asvian esihenkilöt.
Vaken yhteiset ohjeistukset ja toimintamallit ohjaavat yksikön toimintaa.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Osastolla Akos 2 on päävastuu riskienhallinnasta osastonhoitajalla. Riskienhallinnan koordinoimisessa on myös osaston apulaisosastonhoitajalla tärkeä rooli, osastonhoitajan rinnalla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ohjeistus haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn. yksikön lähijohtaja vastaa haittatapahtumien käsittelystä. Ilmoitukset pyritään käymään yksikössä läpi vähintään viikoittain.
Nimetyt vastaavat osallistuvat alla mainittujen aihealueiden kokouksiin ja koulutuksiin ja tuovat yksikköön päivitetyn tiedon mahdollisuuksien mukaan kahden viikon sisällä. Tietoa tuodaan esille esim. osastokokouksissa. Kun vastuualueeseen ei ole erikseen nimettyä vastaavaa, nimeää osastonhoitaja vastuualueen kokouksiin ja koulutuksiin jonkun sopivasti työvuorossa olevan työntekijän, joka edelleen tuo päivitetyn tiedon yksikön tietoon, kuten edellä on mainittu.
Muita vastuita on määritelty seuraavasti:
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja osaamiseen käytetään täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyä, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seurantaa ja kehityskeskusteluja, joiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
Lääkehoitosuunnitelma
Laitevastaavan käsikirja
Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
Valmiussuunnitelma
Tietoturvasuunnitelma
Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
Meillä töissä – käsikirja
Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 8/2024
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 8/24 (Peijaksen sairaalan Turvallisuus- ja Pelastussuunnitelma), 12/21 Yksikön turvallisuussuunnitelma (päivitys työn alla)
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Sairaalapalveluiden suunnitelma päivitetty 12/ 2023
Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: -
Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 4/25
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
Psykososiaaliset kuormitustekijät
Tapaturman vaarat
Ergonomian / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät
Fysikaaliset vaaratekijät
Kemialliset altisteet
Biologiset altisteet
Riskienarviointi päivitetty: Yksikkökohtaiset arvioinnit päivitetty 8/2024.
Potilas- /asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelmisto. Haipro-ilmoitusten tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.
SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka -ilmoituksiin ja niiden raportointiin.
Työturvallisuutta varantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmiston avulla. Myös tämän ilmoituksen tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.
Alla olevaan taulukkoon on lueteltu kaikki hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Osastonhoitaja vastaa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä yksikössä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset otetaan tarvittaessa esille osaston aamukokouksessa välittömästi, jos kyseessä on merkittävä poikkeama. Ilmoituksen käsitellään mahdollisimman nopeasti, mutta kaikki viimeistään johtoryhmän osavuosikatsauksiin mennessä. Tärkeimmät poikkeamailmoitukset kootaan raportiksi vähintään kerran kuukaudessa moniammatilliseen osastokokoukseen ja käydään siinä läpi keskustellen, jotta jatkossa vastaavia poikkeamia ei tapahtuisi.
Osastonhoitaja käsittelee aina kyseisen työntekijän kanssa työturvallisuusilmoituksen (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma) ja vie tarvittaessa asiaa eteenpäin esim. työterveyshuollon ja työntekijän sekä työsuojelun edustajan kanssa.
Korjaavat toimenpiteet kirjataan osastonhoitajan toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (Haipro, SPro, WPro). Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle osastokokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse tai puhelimitse.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Riskienarvioinnissa yksikössä Akos 2 nousi esille erityisesti psykososiaalisista kuormitustekijöistä liian kovat vaatimukset ja tavoitteet. Tapaturmavaaroista esille nousivat kompastumiset ja poikkeavat tilanteet ja häiriöt. Ergonomian/ tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijöistä nousi useita asioita esille kuten raskaat nostot, käden asennot työskenneltäessä ja työtilan riittävyys ja työtahti.
Yksikössä tunnistetaan myös ajoittain esiintyvä isompi tai pienempi fyysisen vaaratilanteen riski kohdentuen työntekijöihin, kun yksikössä hoidetaan muistamattomia ja sekavia potilaita.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Yksikön henkilöstöresurssia on saatu nostettua vuoden 2025 alussa. Keskustelua työtehtävien jakautumisesta ajallisesti ja työntekijöiden kesken sekä potilasjaosta johtuvasta kuormittavuudesta pidetään yllä. Potilasjaon tekemiseen pyritään tekemään tasapuolisuutta ohjaava ohjeistus. Näillä pyritään vähentämään tuntemusta, että tavoitteet ja vaatimukset olisivat liian suuria.
Henkilöhälyttimen käytöstä muistutetaan säännöllisesti ja jos yksikössä on kuormitus kasvanut levottomien ja sekavien potilaiden vuoksi, pyritään hoitajaresurssimäärää lisäämään yhdellä, arvioiden jokainen työvuoro erikseen.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Yksikön lähijohtaja toimeenpanee toimenpiteitä, jotka todettu riskienhallinnan kautta tarpeellisiksi. Asioista tiedotetaan mm. osastokokouksissa ja osastokokousmuistioihin tulee kirjaus toimenpiteen tilanteesta.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina Sairaalapalvelujen johtoryhmän kautta.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Yksikön lähijohtaja käy henkilökunnan kanssa läpi palveluyksikön ohjeistuksen ja ilmoitusvelvollisuudesta. Aihetta korostetaan myös uuden työntekijän perehdytyksessä. Perehdytyksessä varmistetaan myös, että epäkohtailmoituksen tekeminen osataan.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Osastolla Akos 2 on 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan, 17 sairaanhoitajan ja 11 lähihoitajan vakanssia. Lomien, osa-aikaisuuksien ja muiden poissaolojen vuoksi, todellinen työntekijämäärä ajoittain suurempi. Lisäksi osastolla työskentelee lääkäreitä, fysioterapeutteja, osastosihteeri ja laitoshuoltajia. Osan työajastaan osastolla tekevät myös mm. farmaseutti, jonohoitaja, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä. Osastolla harjoittelee myös vaihdelleen 0-2 opiskelijaa, pitkin vuotta.
Osastonhoitajalla on arjessa työparina apulaisosastonhoitaja. Tehtävävastuita on osittain jaettu.
Sijaisten käytön periaatteet:
Akuutteihin puutoksiin pyritään saamaan sairaalapalveluiden oma varahenkilö. Tarvittaessa sijaista haetaan Seuren kautta. Nopeaan akuuttiin ja kriittiseen puutokseen, tai jos edellä mainitut tahot eivät ole tuottaneet sijaista, pyritään saamaan joku oma työntekijä tekemään lisävuoron tai vaihtamaan vuoroaan. Myös muiden sairaalapalvelujen osastojen kanssa tasoitetaan henkilökuntaa tarpeen vaatiessa, huomioiden kunkin yksikön sovitut minimihoitajamäärät ja yksikön sen hetkisen potilasmäärä ja kuormittavuuden.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Resurssipalvelut hakee vuokratyöntekijää yksikön kriittisiin resurssipuutoksiin, jos varahenkilöstö ei riitä paikkaamaan puutoksia.
Rekrytointi:
Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Yksiköllä voi olla hakuun liittyen henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työnhakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. Riittävä kielitaito | Valvira. Lisäksi täydennyskoulutuksen kautta pätevyyden saaneiden tulee olla suorittanut tarvittavat kielitestit (myös Valvira vaatii niitä).
Haastateltaessa työtehtävään hakijaa on haastattelijoita aina kaksi ja haastattelu pyritään pitämään läsnäolohaastatteluna. Haastattelussa tulee esittää henkilöllisyystodistus ja vaadittavat tutkintotodistukset. Uudelle työntekijälle määritellään aina koeaika, joka on enintään 6kk.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen
Rekrytoitaessa uutta työntekijää, yksikön lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot hakijan osalta, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki).
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Työntekijöille tarjotaan koulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia ja organisaation keskiviikkokoulutukset antavat viikoittain mahdollisuuden kouluttautumiseen isolle osalle yksikön työntekijöistä.
Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen. Lääkehoito-osaaminen varmistetaan vaadittavilla LOVE ja LOP lääkehoitoluvilla näyttöineen. Yksikön lähijohtaja varmistaa, että lääkehoitoa toteuttavalla on voimassa olevat lääkeluvat.
Henkilöstön perehdytys:
Toimintayksikön hoitohenkilöstö perehdytetään osaston toimintaan, jokaiselle suunnitellun perehtymisjakson aikana. Perehtymisjakson aikana pyritään perehdyttämään ainakin kriittisimmät ja tärkeimmät asiat, jotta henkilö voi toimia sen jälkeen miehityksessä. Perehtyminen jatkuu perehtymisjakson jälkeenkin. Perehtymisessä korostetaan asiakastietojen käsittelyä ja tietosuojaa sekä potilastietojen kirjaamista. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Perehdytystä käydään läpi myös omavalvontasuunnitelman avulla.
Perehdyttäessä uudelle työntekijälle nimetään jokaiseen työvuoroon perehdyttäjä. Perehtymisen apuna käytetään perehdytysmateriaalia ja seurantalomaketta. Myös perehtyjällä itsellään on vastuu hyvän perehtymisen toteutumisesta. Perehtyjälle tuodaan esille, että hänen tulee tuoda esille, jos perehtyminen ei edisty.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikön sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden sujuvasta harjoittelusta vastaa yksikön lähijohtaja. Käytännössä opiskelijoiden asioita hoitaa apulaisosastonhoitaja. Opiskelijat tulevat harjoitteluun Jobiili- ja Tiitus -järjestelmien kautta. Heille nimetään kaksi ohjaajaa, joiden työvuorojen mukaan opiskelija tekee työvuoronsa.
Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaamisvastuu on lähijohtaja oh Anna Aaltosella ja lääkäriopiskelijoiden osalta yl Hetti Kirveellä.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Neljää kertaa vuodessa toteutettava Pulssi-kysely tuo esille henkilöstön hyvinvointia ja työn sujuvuutta. Henkilöstöä muistutetaan vastaamisen tärkeydestä ja tulokset käydään yhdessä läpi osastokokouksissa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Henkilöstön osaamista ja työskentelyä seurataan ja havainnoidaan jatkuvasti. Lähijohtajille tiedoksi tuodut, tapauskohtaiset epäasianmukaiset tilanteet selvitetään, käsitellään asianosaisten kanssa ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä esim. järjestetään koulutusta.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Hoitajista osastolla työskentelee aamuissa ja illoissa 7-8 hoitajaa ja yössä 3 hoitajaa. Yövuoroissa on 2 iv-luvallista sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Aamu- ja iltavuoroissa pyritään siihen, että vuoroissa on vähintään 3 iv-luvallista sairaanhoitajaa suunnitellusti. Lisäksi jokaisessa työvuorossa tulee olla vähintään yksi vuorostavastaavataitoinen sairaanhoitaja.
Kuormittavuus vaihtelee osastolla. Osaston potilaspaikat ovat yleensä kaikki käytössä, joten kevyempiä työjaksoja/ työvuoroja on vähän. Työvuoroja suunniteltaessa pyritään täyttämään kaikki vuorot, sovitulla määrällä hoitajia. Aamu- ja iltavuoroissa 7 hoitajaa on minimi ja tämä minimimäärä toteutuu joka vuorossa, niin arkena kuin viikonloppuina, jos osaston potilasmäärä on täysi tai lähes täysi, kuten usein on.
Terapeutteja on aamuvuoroissa arkisin 2-3, viikonloppuisin 1. Lääkäreitä työskentelee yksikössä 3. Lisäksi arkiaamuvuoroissa on osastonsihteeri. Osastofarmaseutti on paikalla yhteisesti yksikön Akos 1 kanssa maanantaisin ja perjantaisin.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Työvuorosuunnittelussa jokaiseen vuoroon suunnitellaan sovittu määrä hoitajia. Myös hoitajien osaamisen tason mukaan suunnittelussa tasataan osaamista jokaiselle päivälle ja jokaiseen vuoroon. Poissaolojen paikkaamisessa otetaan myös huomioon tarvittava osaaminen sijaisen osalta.
Vuosilomajanat suunnitellaan erikseen lähihoitajille ja sairaanhoitajille ja näin varmistetaan, että tarvittavaa osaamista omaavia on aina myös töissä lomakaudellakin.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Henkilöstön kanssa pidetään jatkuvaa keskustelua yllä siitä, miten työtehtäviä voi priorisoida. Akuutit tilanteet tulee hoitaa, lääkkeet ja ruokaa antaa, kipua hoidetaan ja potilaan erittämiseen liittyvistä tarpeista tulee huolehtia. Keskusteluissa korostetaan myös parityöskentelyn tehokkaampaa toteutumista ja työtehtävien jakamista juuri resurssipulan tilanteissa. Dokumentoinnin tulisi toteutua edelleen, vaikka resurssitilanne olisi vajaa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali-ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen - Valto
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.
Osastolle Akos 2:lla oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä. Lääkehoidon vastaavina sairaanhoitajina toimivat Akos 2:lla Omobolape Awe ja Julia Markkula.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:
Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:
Johtava yilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi
Yksikön Akos 2 lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:
Ylilääkäri Hetti Kirves, hetti.kirves@vakehyva.fi
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.
Osastolla Akos 2 olevat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet:
Kipupumppu, suihkutuoli, potilasnosturi, verenpainemittarit, saturaatio-, kuume- ja verensokerimittarit, henkilövaaka, istumavaa’at, Ella-ravintopumppu, suonensisäiseen nesteytykseen ja ravitsemukseen liittyviä tarvikkeita, suonensisäisesti annettavia nesteitä, lääkejääkaappi, viileäkaappi, elvytyskärry, defibrillaattori, EKG-laite, potilasvuoteita.
Yksikön laitevastaava huolehtii määräaikaishuollot ja pitää yllä lääkelaiterekisteriä. Lääkintälaiterekisteri Medusa otettiin käyttöön 2024. Vastuuhenkilöistä toinen on koulutettu uuden rekisterin käyttöön, toisella perehtyminen on vielä kesken. Jokaisen työntekijän vastuulla on puuttua ja tehdä ilmoitus, mikäli havaitsee vaaratilanteita/ vikaa laitteissa ja tarvikkeista. Viallinen laite tulee poistaa käytöstä välittömästi. Jos laitteessa havaitaan virhe, siitä ilmoitetaan tekniseen huoltoon, Peijaksessa HUS:n lääkintälaitehuoltoon. Osastolla osastosihteeri tekee huoltoilmoituksen, mutta sen voi tehdä myös osaston muu työntekijä.
Lääkejääkaappien lämpötilapoikkeamista tulee viesti yksikön puhelimeen. Lääkejääkappien lämpötilaa seurataan päivittäin.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Toimitilat ovat sairaalan tiloja, mutta aika ja toimintojen muuttuminen on tehnyt monilta osin tilat huonosti toimiviksi. Osittain osastolla on isoja, 4 hengen potilashuoneita, joissa on pienet wc- ja suihkutilat. Korjauksia tehdään vain tarvittaessa, esim. vesivahingon ilmettyä. Pinnat ovat monissa kohdin vanhoja ja lian kertyminen näkyy, puhdistaminen on vaikeaa.
Osastolle kuljetaan yöaikaan kulkutunnisteella, ovet ovat lukossa. Osastolta on kolme portaikkoon/ aulaan johtavaa varauloskäyntiä. Varauloskäyntiovet ovat päivisinkin lukossa, kulkulätkällä kylläkin avattavissa. Lääkehuoneita on kaksi, lukollisten ovien takana. Lääkehuoneissa sijaitsee vaarallisen lääkejätteen keräys. Kansliatilat ovat osittain sokkeloiset.
Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.
Kesän 2024 aikana yksikössä tutkittiin rakenteita ja sisäilman laatua. Näissä havaittiin poikkeamia. Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat seikat todettiin osaston päädyn ”parvekehuoneen” vauriot lattiarakenteessa ja epätiiveydet alakattojen päältä, sekä taukohuoneessa paikallinen mikrobivaurio ikkunapenkissä ja kuitulähde alakaton päällä. Ilmanvaihtojärjestelmästä todettiin myös herkästi pääsevän kuituja sisäilmaan koko alueella.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Yksikössä on vain kaksi yhden hengen potilashuonetta, neljä kahden hengen huonetta ja loput neljän hengen huoneita. Osaston potilaspaikat ovat hyvin usein kaikki tai lähes kaikki käytössä, jolloin samassa potilashuoneessa on usein jopa neljä potilasta. Yksikössä pyritään potilaskiertoihin potilashuoneissa, jolloin moniammatillisesti harkitaan tarkoin, mitä potilaan asioita tuodaan kierroilla ääneen ilmi, koska muita potilaita on vääjäämättä kuuloetäisyydellä. Tarvittaessa potilaan hyvin arkaluontoiset asiat voidaan käsitellä muualla tai muita potilaita pyritään siirtämään pois potilashuoneesta asioiden käsittelyn ajaksi. Usein tämä on vaikeaa toteuttaa potilaiden huonon toimintakyvyn vuoksi. Edellä mainittu haaste liittyy myös kaikkiin hoitotoimintoihin ja niiden yhteydessä välttämättä esiin tuleviin tietoihin.
Potilaat, joilla on eristystä vaativa infektio, pyritään aina sijoittamaan yhden hengen huoneeseen tai mahdollisuuksien mukaan yksin kahden hengen huoneeseen. Jos tämä ei ole mahdollista, sijoitetaan samaa infektiota sairastavat samaan huoneeseen Ja edelleen, jos sekään ei ole mahdollista, eristetään potilaat toisistaan verhoeristyksellä. Huoneissa käytetään antimikrobisia väliverhoja potilaspaikkojen välillä. Eristystavan valinnassa otetaan aina huomioon siis osaston potilaspaikkatilanne, mahdollisuus siirtää potilaita huoneesta toiseen, potilaiden oma kyky noudattaa annettuja eristysohjeita ja eristykseen vaativat infektion laatu.
Potilaita hoidettaessa henkilökunta noudattaa tarkasti ohjeistettuja eristysvarotoimia ja potilasjako vuorokohtaisesti pyritään tekemään myös niin, että sama hoitaja hoitaisi tietyn työvuoron infektioriskiltään mahdollisimman paljon samaa infektiota sairastavia potilaita. Immuunipuutteista tai immuunipuuteriskissä olevaa potilasta ei sijoiteta missään tilanteessa eristystä vaativaa infektiota sairastavan potilaan kanssa samaan huoneeseen.
Sisäilman ja rakenteiden osalta korjaussuunnitelma etenee alkaen keväällä 2025.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät VAKEn intrasta VAKKA-portaalista.
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät VAKEn intrasta, toimitilat ja asunnot -osiosta.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Potilastiedot kirjataan Apotti-järjestelmään. Käytössä ovat myös Rover-laitteet, jotka antavat mahdollisuuden ainakin osittain kirjata reaaliajassa, vaikka potilaan luona.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ei luovuteta toisen työntekijän käyttöön. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen ja allekirjoittamaan tietosuojasitoumuksen, jolla sitoutuu kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Kaikki yksikössä työskentelevät työntekijät suorittavat vuosittain Navisec -tietosuoja ja -turvakoulutukset, uudet työntekijät ensimmäisen kerran viimeistään koeajan aikana. Salassapidosta puhutaan jokaisen uuden työntekijän ja opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti työsuhteen alussa. Yksikössä puututaan välittömästi esille tuleviin mahdollisiin tietoturvariskeihin esim. arkaluonteisten tietojen tai henkilötietojen sääntöjen vastaiseen käsittelyyn.
Työntekijöiden Apotti-järjestelmän osaaminen varmistetaan perehdytyksellä yksikön sovittuihin tapoihin käyttää Apotti-järjestelmää. Tarvittaessa uusi työntekijä osallistuu perehdytysaikana myös Apotti-verkkokoulutuksiin. Tavoitteena on myös varmentaa jo Apottia käyttäneiden työntekijöiden osaaminen ohjaamalla heidät vähitellen suorittamaan organisaatiossa sovitut verkkokoulutukset, jos työntekijällä ei ole esittää jo todistusta jo ennestään suoritetuista kyseisistä koulutuksista. Yksikön lähijohtaja valvoo kirjaamisen laatua ja tarvittaessa järjestää lisäkoulutusta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKE:lle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät Vakehyvan intranetistä, kohdasta Tietoturva ja tietosuoja.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Tietoturva seuraa ja raportoi tietoturvan toteutumista yksikössä, sekä koordinoi tietoturvapoikkeamien havainnointia ja näihin vastaamista. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksikössä on toimintavalmiudessa Apotin jatkuvuustyöasema. Sen tarkoituksena on kyseisessä tilanteessa taata kriittisen tiedon saanti. Lähijohtaja huolehtii, että jokainen työntekijä saa perehdytyksen aikana ohjauksen vikatilanteissa toimimiseen. Jokainen työntekijä suorittaa Apotin käyttökatkoon liittyvät koulutuksen. Yksikön vuorovastaava lähijohtajan valtuuttamana toimii vuorossa vastuuhenkilönä vikatilanteissa. Ohjelmiston päivityksien jälkeen huolehditaan siitä, että jokainen työn tekijä kirjautuu jatkuvuusasemalle kertaalleen mahdollisimman pikaisesti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä sekä sovitaan yhdessä myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Tiedot kirjataan Apotti-järjestelmään. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko tai palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä Vakehyvan intranetistä, kohdasta Tietoturva ja tietosuoja.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Akos 2:lla noudatetaan Vaken sairaalapalveluiden suunniteltua potilaan hoitopolkumallia. Potilaan tilaa havainnoidaan ja mitataan koko hoitojakson ajan, siitä hetkestä, kun hän saapuu osastolle, siihen asti, kunnes lähtee siirtymään kotiin/ jatkohoitopaikkaan tai menehtyy. Potilaan hoitojakson eri vaiheissa keskitytään myös osittain tiettyihin sovittuihin tiedonkeruukokonaisuuksiin.
Potilaan tullessa osastolle kartoitetaan välittömästi potilaan kriittisiä taustatietoja sekä kirjataan yhteenveto potilaan tulotilanteesta. Tutustumisvaiheessa potilaan taustatietojen keräämistä jatketaan moniammatillisesti sekä mm. kartoitetaan riskejä ja tarkistetaan lääkelistan ajantasaisuus. Hoidon suunnittelu- ja toteutusvaiheessa korostuu potilaan asianmukaisen hoidon toteutuminen määräysten mukaisesti, päivittäisen sovittujen kriteerien mukainen monipuolinen kirjaaminen potilaan hoidon toteutumisesta ja kotiutumisen suunnittelun eteneminen moniammatillisena yhteistyönä tai vaihtoehtoisesti saattohoidon suunnittelu ja toteuttaminen. Kotiutumisen vaiheessa potilas kotiutetaan tai siirretään jatkohoitoon turvallisesti huomioiden niin potilas, omaiset, jatkohoitopaikka kuin kotiin annettavien palvelutkin.
Osastolla potilas saa tarvittavan perushoidon ympäri vuorokauden. Lääkehoito toteutuu turvallisesti. Potilaan asiat käsitellään moniammatillisesti potilaan läsnä ollessa joka arkipäivä ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä tarpeen mukaan päivystävän lääkärin läsnä ollessa yksikössä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Akos 2:n ruokahuolto toteutuu HUS Runkopalveluiden kanssa yhteistyönä. Yksikön hoitohenkilökunta tekee yksilöllisesti potilaalle sopivan ruokatilauksen Aromi-järjestelmän kautta. Nämä tilaukset kattavat ruuan päätuotteet aamiaiselle, lounaalle ja päivälliselle. Yksikössä toimivat laitoshuoltajat täydentävät em. tilaukset kokonaisiksi ruokajuomien, leipien ja levitteiden avulla.
Laitoshuoltajat tekevät lisuketilaukset (juomat, leivät, levitteet, leivät päälliset, jugurtit, viilit jne.), joista potilaat saavat iltapalaa tai tarvittaessa välipalaa.
Pääateriat saapuvat osastolle valmiiksi läpiminä ruokakärryillä. Laitoshuoltajat avustavat kärryjen luona, hoitajat vievät valmiiksi tulleet ruuat ja illalla iltapalat potilaille. Hoitajat avustava potilaita syömisessä.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Akos 2:lla siivouksen ja pyykkihuollon tuottaa HUS Runkopalvelut. Siivous on päivittäistä ja suunnitelman mukaisesti erityiset siistimiset kuten lattioiden tarkempi pesu tehdään laitoshuollon suunnitelman mukaisesti. Päivittäisestä yleisestä siisteydestä vastaa kuitenkin koko yksikön henkilökunta yhdessä. HUS Runkopalvelut hoitavat myös yleisen jätehuollon sekä likaisen pyykin poiskuljetuksen. Erityisestä jätteestä (kuten lääkejäte, tietosuojajäte) ilmoitetaan erikseen Lassila & Tikanojalle, jotka noutavat omatoimisesti jätteet osastolta. Laitoshuolto tekee pyykkitilaukset yhdessä sovitun listauksen avulla. He myös purkavat osastolle saapuvan puhtaan vaate- ja liinavaatetilauksen.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi
Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla neljä kertaa vuodessa. Uudet hoitajat osallistuvat Teams-koulutukseen ”Infektioidentorjunta”. Perehdytykseen kuuluu eristyssuojautumiskäytäntöjen läpikäyminen. Jokainen työntekijä on tietoinen perehdytyksen jälkeen, miten tartuntatauti tuodaan esille osaston toiminnassa, miten silloin toimitaan ja mistä saa lisätietoa.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Potilaan tullessa osastolle, hänen omaisuutensa tarkistetaan ja kirjataan Apottiin. Potilaan tavaroiden läpikäyminen tehdään aina potilaan kanssa, hänen luvallaan. Potilaan halun mukaisesti, osa tavaroista voidaan säilyttää potilaan yöpöydän laatikossa. Muuten omaisuus laitetaan potilashuoneen lukittuun, potilaan oman potilaspaikan mukaan numeroituun kaappiin. Sairaala ei vastaa potilaan huoneeseen jätetystä omaisuudesta. Tämä kerrotaan myös potilaalle ja omaisille ja kehotetaan viemää osastojaksolle turha ja varsinkin arvokas omaisuus pois osastolta. Omaisuuden kirjaamisen kirjaamisohjeet ja ohjeet potilaan vastaanottamiseen löytyvät Vaken Sharepointista.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Sairaanhoidon toteuttaminen Akos 2:lla toteutuu potilaan hoitolinjan mukaisesti, sairaalapalveluluissa määritellyn potilaan hoitopolut mukaisesti, moniammatillisessa yhteistyössä.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.
Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.
Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.
Muita yhteistyötahoja:
Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Sairaalapalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Akos 2:lla nimetään joka vuorossa hoitaja jokaiselle potilaalle. Hoitaja voi siis vaihtua useaankin kertaan, mutta nimeämisessä pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan jatkuvuuteen, jolloin sama hoitaja/ samat hoitajat hoitaisivat mahdollisimman monessa vuorossa samoja potilaita.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin.
Osastolla Akos 2 ei ole käytössä varsinaista hoitosuunnitelmaa. Potilaan tarvittavat tiedot hoidon toteuttamiseksi kirjataan lääkärin määräyksinä sekä hoitotyön erillisinä määräyksinä Apotti-järjestelmään. Näiden määräysten yhteyteen voidaan sisällyttää myös potilaan tai potilaan läheisen näkemystä/ toivetta hoidon toteuttamisesta sekä hoidon tavoite. Hoitotyön toimintoja, jotka vievät eteenpäin potilaan hoitoprosessia, syötetään myös Apotin omakeskuksen tehtäviksi, jolloin potilaan hoidon toteuttaminen suunnitelman mukaan toteutuu varmemmin. Määräyksiä päivitetään tarpeen mukaan, potilaan hoidon ja voinnin muuttuessa. Seurantalomakeosioon kirjataan seurantaa ja arviointia potilaan hoidon tavoitteiden arviointia.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.
Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan. Tarvittaessa osastonhoitaja käsittelee tapahtunutta tilannetta henkilökohtaisesti asianosaisten kanssa.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa palvelualuetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.
Muistutuksen vastaanottajat, virka-asema ja yhteystiedot:
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri
Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö
Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on toimia asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, joka ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai henkilökunnan toimintaan.
Sosiosiaali- ja potilasasiavastaavatovat Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen
Puh. 09 4191 0230
Sähköposti: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavat ovat tavoitettavissa:
Arkisin maanantaisin ja tiistaisin 12:00-15:00
Arkisin keskiviikkoisin ja torstaisin 9:00-11:00
Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella Kuluttajaneuvonta - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään sairaalapalveluissa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Akos 2:lla ei ole käytössä Apotin hoitosuunnitelma. Hoitoa ohjaa määräyksissä olevat hoitotyön määräykset ja lääkärin tekemät määräykset. Määräyksiä arvioidaan päivittäin ja tarvittaessa tehdään muutoksia erityisesti päivittäin toteutuvat moniammatillisen potilaskierron pohjalta (viikonloppuisin ja arkipyhisin tarvittaessa päivystäjän potilaskierron pohjalta). Toteutus kirjataan.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Sairaalapalveluissa mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa. Suurin osa potilashuoneista on useamman hengen huoneita, mikä ei mahdollista täydellistä yksityisyyttä. Samoin laitosolosuhteet rajoittavat potilaiden mahdollisuutta päättää vapaasti jokapäiväisistä toiminnoista; ruokailut ovat ajoitettuja, vuoroaan esimerkiksi wc- ja suihkutiloihin voi joutua odottamaan ja televisio- tai radiolaitteita ei ole saatavilla jokaiselle potilaalle omaan käyttöön.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Suunnitelmaa ei ole.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.
Potilas ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä.
Väärinkäytösilmoituksen voi tehdä epäillystä lakien tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta tai muusta epäeettisestä toiminnasta. Ilmoittajalla ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoitus tehdään täyttämällä hyvinvointialueen internetsivuilla oleva lomake. Ilmoittajan vastuulla on antaa asian edistämiseksi tarvittavat tiedot. Puutteellisia ilmoituksia ei voida käsitellä. Ilmoituksen käsittelijä antaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa palautteen, jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä ilmoituksen myötä on suoritettu, tai mitä tullaan suorittamaan, jotta ilmoituksen käsittely saadaan päätökseen.
Havaittuaan tietoturvapoikkeaman, haavoittuvuuden tai heikkouden VAKEn palveluissa, voi internetsivujen kautta tehdä myös siitä ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja niihin pyritään reagoimaan asianmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti.
Kaikki ilmoituskanavat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät osoitteesta Anna palautetta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.
Osastolla on myös aulassa postilaatikko, johon voi jättää kyselylomakkeen paperisena täytettynä. Myös puheluiden perusteella, voidaan sopimuksen mukaan palautteen antajan kanssa, kirjata suoraan tiedot sähköiseen järjestelmään, osastonhoitajan kirjaamana.
Potilailta tai heidän läheisiltään tulleet palautteet käsitellään vähintään kerran kuussa, moniammatillisessa osastokokouksessa. Kriittisimmät palautteet, joista yksikön tulee heti miettiä korjaustoimenpide, käsitellään mahdollisimman nopeasti, vähintään viikon sisällä.
Osastolla toteutetaan kerran kuukaudessa potilaspalautteen tehokas keräys, jolloin jokaiselta potilaalta pyydetään palautetta.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti.
Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelman toteutumista raportoidaan vähintään neljän kuukauden välein eri linjojen johtoryhmissä sekä yksikkökokouksissa.
VAKEtasoista omavalvonnan seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti omavalvonnan kehittämistyöryhmän vuosikellon mukaisesti ja seurannassa havaitut puutteellisuudet korjataan. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Omavalvonnan kehittämistyöryhmän alatyöryhmät (lääkitysturvallisuus, hygienia- ja infektioturvallisuus, toimitila- ja laiteturvallisuus) työstävät ajankohtaisia kehittämiskohteita, uusia toimintatapoja ja ohjeita sekä valmistelevat henkilöstön perehdytysmateriaalia. Valmistellut asiat tuodaan omavalvonnan kehittämistyöryhmän kautta sairaalapalveluiden johtoryhmään hyväksyttäväksi ja sitä kautta viestittäväksi ja käyttöönotettavaksi kaikkiin yksiköihin.
Palveluiden laadun ja turvallisuuden seurantaan liittyvät mittarit ovat työn alla omavalvonnan kehittämistyöryhmässä ja vuoden 2024 aikana mittarit saadaan tuotantoon.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa sekä aina toiminnassa tapahtuessa muutoksia.
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Omavalvonnan toimeenpanon prosessissa (riskienhallinnan prosessi) käsitellään kaikki asiakas- ja potilasturvallisuusriskit, epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet. Korjaaville toimenpiteille sovitaan suunnitelma riskin vakavuuden mukaan.
Omavalvonnan seurantaraportti ajalta 1.1-30.4.2025:
Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee Akos 2 osaston omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa, sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä sekä asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta.
1. Asiakaspalautteet (potilaiden ja läheisten palautteet)
Akos 2 osasto on saanut ajanjaksolla 1.1.-30.4.2025 48 potilaspalautetta, joista positiivisia palautteita on 77%. Palautteissa nousee esille arvostus hoitohenkilökunnan tekemää työtä kohtaan ja on myös mainittu yksittäisiä kohtaamisia hoitajan kanssa, joihin oltu hyvin tyytyväisiä. Palautteissa toivotaan positiivisen palautteen lisäksi myös entistä parempaa perushoidon toteutumista, että potilas tulee paremmin, nopeammin ja kohteliaasti kuulluksi ja kielellinen kommunikointi onnistuisi monikultturisessa hoitoympäristössä.
Yksikössä on osastokokuksessa nostettu esiin potilaan arvokas ja asiallinen kohtaamisesta ja potilaan jatkuvasta mahdollisuudesta ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan (soittokello tulee olla aina saatavilla). Perushoidon eri osa-alueiden tärkeys on nostettu myös esille osotokokouksissa. Henkilöstökortit tilattu lopuillekin hoitajille ja ohjeistettu niiden käytön välttämättömyydestä.
2. Henkilöstön osallistuminen
Henkilöstöllä on ollut omavalvontasuunnitelman valmistumisen aikana mahdollisuus lukea suunnitelman työstöversiota läpi ja kommentoida. Omavalvontasuunnitelmaan liittyviä asioita on tuotu esille yksikön osastokokouksissa. Valmis omavalvontasuunnitelma tulee jokaisen työntekijän lukea läpi.
3. Mittarit ja seuranta
Yksikössä on seurattu ja käsitelty yhdessä HaiPro- ja Tutka -ilmoitukset ja syitä näihin tapahtumiin, pohditaan myös tarvittaessa jopa moniammatillisesti. Samalla on myös pohdittu myös kehitystoimenpiteitä, jotta vastaavia poikkeamia ei jatkossa esiintyisi. Lääketurvallisuuden osalta seurantajakson aikana on nostettu säännöllisesti esille turvallisen lääkehoidon seurantamittareita, ohjattu ja kannustettu toteuttamaan lääkehoitoa sovitun mukaisesti. Lääkehoidon seurantamittareiden tulosten parantumisen myötä on nähtävissä, että myös tietyn tyyppisiä lääkevirheitä on tullut vähemmän.
Sairaalapalvelut, Akos 2, 3.7.2025, oh Tuija Forss
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):