Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Apuvälinepalvelut
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Koivukylän apuvälinepalvelut, Karsikkokuja 15, 01360 Vantaa. Puh: 09 41911110
Myyrmäen apuvälinepalvelut, Jönsaksentie 4, 01600 Vantaa. Puh: 09 41911110
Keravan apuvälinepalvelut, Metsolantie 2, 04200 Kerava. Puh: 09 41911110
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Toimintayksikön esihenkilö Olli-Pekka Uppman, olli-pekka.uppman@vakehyva.fi Puh: 040 1529467
Tehtäväaluepäällikkö Kirsi Varonen, kirsi.varonen@vakehyva.fi Puh: 0400 765749
Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot sekä yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, mikäli sellainen on:
Ei koske apuvälinepalveluiden toimintaa.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Apuvälinearviointi ja apuvälineen valinta tulee tehdä yksiöllisen arvioinnin perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa. Apuvälineen luovuttamisen perusteena on sairaudesta, vammasta tai kehitysviiveestä johtuva toimintakyvyn alentuminen. Oikein valittu apuväline edistää asiakkaan kuntoutumista, tukee, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä.
Apuvälinepalveluita tuotetaan osana hyvinvointialueen palveluiden asiakkaiden palvelupolkuja, sekä puhelin- ja vastaanottopalveluina apuvälinelainaamoissa. Videovastaanottoa hyödynnetään silloin, kun se on kokonaistilanne arvioiden tarkoituksenmukaista. Apuvälinepalveluissa palvellaan kuukausittain n. 700-750 asiakasta. Yleisimmin apuvälinepalveluiden asiakkaat asioivat palveluissa 1-2 x vuodessa.
Toimintaamme ohjaavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat
Toimimme yhdenvertaisesti, asiakaslähtöisesti ja läpinäkyvästi
2. Vastuullisuus
Toimimme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
3. Rohkeus
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Apuvälinepalveluita järjestetään muiden hyvinvointialueiden asukkaille niissä tapauksissa, kun palvelut on valittu järjestettäväksi Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueelta tai palveluiden tuottamiseen on tehty maksusitoumus toiselta hyvinvointialueelta.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa. Tilausten ja reklamaatioiden osalta noudatetaan organisaation sisäisiä ohjeistuksia.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Olli-Pekka Uppman, toimintayksikön esihenkilö.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Omavalvontasuunnitelma on julkaistu internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi) Lisäksi asiakirja on saatavilla paperiversiona toimintayksiköissä.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Terveydenhuollon toiminnasta säädetään seuraavissa laissa, joita myös apuvälinepalveluissa sovelletaan:
Apuvälinepalvelut noudattavat hyvinvointialueen laatuvaatimuksia ja -suosituksia sekä strategisia linjauksia. Laatua ohjaavat lisäksi lainsäädäntö ja kansalliset suositukset, sekä organisaation omat suositukset ja ohjelmat. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuollon palveluita (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluita säätelevät samat säädökset kuin muutakin terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisesta (1363/2011) tarkennetaan apuvälineiden arviointi- ja luovutusprosessia.
Luettelo laatua ohjaavista suosituksista:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositukset, ohjeet ja neuvontapalvelut terveydenhuollon ammattilaisille
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Hoitoonpääsyä seurataan palvelualueen ja tehtäväalueen johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.
Palvelutoiminnan seuraamiseksi ja lähijohtamisen tueksi tuotetaan jatkuvaa ajantasaista tietoa. Lähijohtajilla on oikeudet tiedonseurantaan yksikkökohtaisesti. Tietoja käsitellään laajemmin muun muassa aluejohtoryhmissä. Hyvinvointialueelle rakennettu tietoallaskokonaisuus tulee mahdollistamaan entistä paremman analytiikan, tietojen yhdistelemisen sekä jatkuvan automaattisen tilannekuvaraportoinnin.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Hyvinvointialueen vastuut laadunhallintaan ja johtamiseen liittyen on kuvattu tarkemmin Omavalvontaohjelmassa Omavalvontaohjelma 2024_0.pdf (vakehyva.fi) ja hallintosäännössä. Kokonaisvastuu laadunhallinnasta on toimialajohtajalla. Palvelualuejohtaja ja tehtäväaluepäällikkö sekä lähijohtajat vastaavat osaltaan laadun toteutumisesta. Tämän lisäksi jokainen yksikön työntekijä vastaa työnsä laadusta.
Osastonhoitaja vastaa osaston henkilöstöhallinnosta, osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja oman yksikkönsä palveluiden kehittämisestä. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden lääketieteellinen vastuu on viimekädessä johtavalla ylilääkärillä tai hänen nimeämällään ylilääkärillä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa yksikössä toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet.
Yksikön lähijohtaja perehdyttää henkilökunnan omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa jokapäivästä arjen työtä palveluissa. Yksikössä on lisäksi määritelty tarkempia eri toimintoihin liittyviä riskienhallinnan vastuutehtäviä kuten lääkintälaitevastaava.
Yksikön työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Toimintayksikön esihenkilö Olli-Pekka Uppman
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Myös opiskelijoiden perehdytykseen kiinnitetään huomiota.
Yksikön lähijohtaja toteuttaa yksikön henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Tarkemmat toimialan ja palvelualueen koulutussuunnitelmat sekä yksiköiden osaamisen kehittämisen tarpeet täydennetään vuosittain.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 1.1.2025
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Henkilökunta kirjaa haittatapahtuman HaiPro/SPro järjestelmään. Lähijohtaja jäsentää tiedot tapahtumasta ilmoittajan kirjoittaman kuvauksen perusteella. Ilmoituksista kertyvän tiedon avulla suunnitellaan tarvittavia kehittämistoimia, joilla estetään samantyyppisten tapahtumien syntymistä ja parannetaan yleisesti toiminnan turvallisuutta. Tapahtumasta puhutaan työyhteisössä yleisellä tasolla. Työyhteisössä käydään avoin yhteinen keskustelu siitä, mitä on voinut tai täytynyt tapahtua ja kuinka tapahtuman toistuminen voidaan välttää. Käsittely kehittää kyvykkyyttä vastata yllättäviin tilanteisiin jatkossa. Ilmoitus on arvokas palaute, joka auttaa kaikkia toimimaan entistä paremmin ja sujuvammin.
Haittatapahtuman ilmoittamiseen liittyvät käytänteet käsitellään yksikössä säännöllisesti, jotta työntekijät ovat tietoisia ohjeistuksesta ja ilmoitusten merkityksestä.
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan seuranta-asiakirjaan.
Haittailmoituksien perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet käsitellään säännöllisesti yksikkökokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksikön keskeiset riskit liittyvät turvallisuusilmoituksissa säännöllisesti esille nousseisiin haittatapahtumiin mm. kiinteistöjen sisäilmahaasteet ja toimintaympäristön puutteet. Työturvallisuusriskit arvioidaan vuosittain lähijohtajien toimesta yhteistyössä henkilöstön kanssa, tarvittaessa yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen yksikössä on kuvattu aiemmin tässä dokumentissa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan on tarjolla laaja koulutustarjonta, joka sisältää myös pakollisia koulutuksia. Koulutusesimerkkejä: kliinisen työn osaamisen kehittämisen kokonaisuus, lääkehoito, uhkaavat tilanteet, asiakkaan- ja potilaan kohtaaminen sekä tietosuoja ja tietoturva. Lisäksi huomioidaan mm. valmius- ja varautumiskäytäntöjen säännöllinen läpikäynti. Myös hyvät perehdytyskäytännöt ennaltaehkäisevät riskejä.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hankitusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Lisäksi mm. valmius- ja varautumiskäytänteistä keskustellaan säännöllisesti. Muutokset käytänteissä/säädöksissä päivitetään toimintaohjeisiin. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan raportointiosioon.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Yksikkö käsittelee tiimi- tai yksikkökokouksissa esimerkiksi valvontakäynneillä esille nostetut huomiot. Samoin käsitellään ja tehdään tarvittavat kehittämistoimet muun muassa AVI:n käynnillä huomioiduista seikoista.
Muistutuksiin ja kanteluihin on hyvinvointialuetasoiset prosessiohjeet, joita yksiköt noudattavat.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet | Valvira
Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet
Muut ilmoitusvelvollisuudet
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Ilmoitusvelvollisuudet tiedotetaan henkilöstölle perehdytyksen yhteydessä.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Apuvälinepalveluiden henkilöstö koostuu kuntoutuksen moniammatillisesta osaamisesta. Henkilöstössä työskentelee fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja apuvälineteknikkoja. Yksikkö koostuu 8 kuntoutuksen työntekijän vakanssista. Lisäksi yksikössä työskentelee varastonhallinnassa palkkatukityöllistettyjä laitosmiehiä 2 kappaletta.
Sijaisten käytön periaatteet:
Sijaisia pyritään käyttämään pidemmissä poissaoloissa, sekä pidempien lomajaksojen aikana. Sijaisia rekrytoidaan avoimilta työmarkkinoilta.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Apuvälinepalveluissa ei käytetä vuokratyövoimaa
Rekrytointi:
VAKEn rekrytoinnin periaatteet on linjattu henkilöstökäsikirjassa. Rekrytointiprosessiin osallistuva lähijohtaja noudattaa yhteisiä periaatteita ja kansallisia lakisääteisiä linjauksia. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita.
Hakijoiden soveltuvuuden arviointi tapahtuu hakemusten vertailun, haastatteluiden sekä tarvittaessa henkilöarvioinnin perusteella. Rekrytointiprosessin tavoitteena valita avoinna olevaan tehtävään tai virkaan henkilö, jonka on tehtävän tai viran menestyksellisen hoitamisen kannalta kokonaisuutena arvioiden katsottu olevan hakijoista paras.
Hyvinvointialueen intranetsivustolle on laadittu rekrytoinnin tukimateriaali. Rekrytoiva lähijohtaja hyödyntää materiaalia rekrytointiprosessissa. Intranetsivustoilta löytyy tietoa ja ohjeita rekrytointiprosessin eri vaiheisiin, rekrytointijärjestelmän käyttöön ja rekrytointiosaamisen kehittämiseen. Ohjeita ja tukimateriaaleja päivitetään sekä lisätään jatkuvasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki ja Suosikki - rekisterit).
Rokotussuoja selvitetään rekrytointivaiheessa ja tarvittaessa työsuhteen aikana. Työntekijä toimittaa rokotus‑ ja hengityselinten tuberkuloositilannetta koskevat selvitykset työterveyshuoltoon työnantajan ohjeistuksen mukaisesti ja esihenkilö huolehtii siitä, että selvitykset on pyydetty ja toimitettu ennen työn aloittamista tai työsuhteen alussa. Tartuntatautilain 48 §:n mukaisesti työnantaja varmistaa, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita hoitaa riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työterveyshuolto arvioi rokotussuojan ja huolehtii tarvittaessa rokotusten täydentämisestä ja tehostamisesta. Käytäntöjen toteutumista seurataan osana omavalvontaa potilas‑ ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.
Rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä ei koske yksikköä.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.
Henkilöstön perehdytys:
Apuvälinepalveluissa noudatetaan hyvinvointialueen ja palvelualueen yhteisesti laadittuja perehdytyssuunnitelmia. Koko henkilöstöä ja eri henkilöstöryhmiä koskevat perehdytysmateriaali on kuvattu luvussa 5. Omavalvonnan riskienhallinta. Osiossa on maininnat myös mahdollisista yksikkökohtaisista perehdytyssuunnitelmista.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Lisäksi tarkemmat toimialan ja palvelualueiden ammatillisen osaamisen koulutustarpeet sekä koulutussuunnitelma täydennetään vuosittain. Tämän lisäksi yksiköt voivat tarjota henkilöstölle lisäkoulutusta tarpeiden mukaan.
Yksikön lähijohtaja toteuttaa henkilöstön kehityskeskustelut vuosittain joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluina. Kehityskeskusteluun liitetyn osaamistarvekartoituksen tuloksia hyödynnetään yleisen koulutussuunnitelman ja -ohjelman perustana.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Opiskelijoiden ohjausvelvollisuus on yksikön kaikilla työntekijöillä. Lähijohtaja ja opiskelijavastaava vastaavat opiskelijoiden harjoittelujaksojen organisoinnista ja järjestämisestä. Opiskelijoiden työharjoittelujaksot avataan Jobiili-järjestelmään opiskelijoille haettavaksi sopimuskoulujen mukaisesti. Oppilaitoksen opettaja vahvistaa opiskelijan paikan, jonka jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä harjoittelujakson yhteyshenkilöön sovitusti ennen harjoittelun alkamista. Jobiilin ulkopuoliset harjoittelujaksot sovitaan erikseen.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Pulssikyselyn tulokset käsitellään säännöllisesti yksikön tiimikokouksissa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Käsitellään säännöllisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaisesti.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Katso kohta 6.1. Vakanssien täyttöaste pyritään pitämään 100%.Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:Seurataan vakanssien täyttöastetta ja tarvittaessa rekrytointi täyttöasteen mukaisesti.Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:Henkilöstön poissaolotapauksissa tehdään yksikön sisällä tilannearvio resurssien riittävyydestä. Apuvälinepalveluissa henkilöstö järjestellään työtehtävien osalta akuuttien asioiden pariin ja henkilöstöresurssien mukaisesti tuotetaan mm. vastaanottotyötä.
Palveluyksikössä ei toteuteta lääkehoitoa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Yksikkö noudattaa lainsäädäntöä sekä hyvinvointialueen yhteisiä linjauksia. Ohjeet ja suositukset löytyvät hyvinvointialueen intranet sivustolta "Lääkintälaiterekisteri". Sivustolla ovat myös koulutuslinkit henkilöstölle.Yksikössä on nimetty lääkintälaitevastaava. Lääkinnällisen kuntoutuksen luovutettavat apuvälineet luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi ja niitä hallinnoidaan koko laitekannan elinkaaren ajan Effector-järjestelmässä.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Palotarkastukset tehty:
Keravan terveysasema 26.6.2023, Koivukylän terveysasema 22.4.2022, Myyrmäen terveysasema 28.10.2024, Tikkurilan terveysasema 16.1.2024.
Hyvinvointialueen tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä sekä sisäisten asiakkuuksien hoidosta yhteistyössä hankintapalveluiden ja tietohallinnon kanssa. Tilakeskus seuraa lisäksi toimitilojen terveellisyyttä. Yksikön lähijohtaja voi tehdä ilmoituksen sisäilmaongelmasta.
Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö on laatinut ohjeita henkilöstölle terveydenhuollon varotoimiin, ohjeet on kuvattu intranettiin, terveysasema noudattaa laadittuja ohjeita. Ohjeet sisältävät muun muassa teemat siivous eri varotoimiluokissa, puhdistus ja desinfektio ja pyykin käsittely.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Ei erityistä.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Ei erityistä.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Laitteiden ja välineiden säännölliset huollot sekä tarkistukset ja näihin liittyvien prosessien ylläpitäminen ja päivittäminen. Huoltotoimenpiteet kirjataaan Effector-järjestelmään. Rikkoutuneet ja toimimattomat välineet poistetaan käytöstä. Henkilöstö on perehdytetty välineiden käyttöön ja epäkohtien ilmoittamiseen.
Läheltä piti -tilanteet ja vahingot raportoidaan HaiPro Potilas-/asiakasturvallisuusilmoitusten sekä HaiPro Työrturvallisuusilmoitusten kautta. Apuvälineisiin liittyvät vaaratapahtumat raportoidaan myös Fimealle.
Tietoturvaan tai tietosuojaan liittyvät poikkeamat ilmoitetaan VAKEn tietoturvaa ja tietosuojaa koskevien ohjeiden mukaisesti.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intranetistä.
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intranetistä.
Yksikön lähijohtaja voi olla yhteydessä tilakeskukseen Vakka-portaalin kautta huomatessaan kiinteistöön liittyvän epäkohdan. Lisäksi kiinteistöhin liittyviä asioita käsitellään tilakeskuksen koordinoimissa säännöllisissä talokokouksissa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus. Toimintayksikkö osallistuu suunnitelmien laadintaan tuomalla omalle lähijohtalleen tietoa asiaan liittyvistä tarpeista ja muutoksista toimintaympäristöön ja/tai palvelutarpeeseen liittyen.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä huolletaan ja puhdistetaan valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Ostopalveluiden (huollot ja puhdistukset) osalta henkilökunnalta on hankintavaiheessa vaadittu riittävä osaaminen tehtävistä suoriutumiseksi. Tarvittaessa yksikössä järjestetään sisäistä koulutusta asiasta. Kaikki lääkinnällisten laitteiden parissa työskentelevät käyvät organisaation määrittämän koulutuksen aiheesta.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti ja Effector
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Hyvinvointialueen Apottia ja Effectoria käyttävät yksiköt noudattavat lakiin perustuvia, tietohallinnon ja tietojärjestelmien laatimia ohjeita tietojärjestelmän käytöstä.
Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan järjestelmään. Tietohallinto huolehtii henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä toimi- ja palvelualueiden kanssa. Yksiköt varmistavat perehdytyksen sujuvuuden.
Effector-järjestelmä on teollisuuden ja automaation käyttöön suunniteltu järjestelmä, joka liittyy erityisesti teollisten prosessien ohjaukseen ja säätöön. Effector- on suomessa laajalti käytössä oleva apuvälinealan järjestelmä, jossa hallinnoidaan apuvälineen koko elinkaarta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja. Organisaatiossa se on päivitetty tammikuussa 2025. Yksikön vastuuhenkilönä toimii lähijohtaja, joka varmistaa että tietoturvasuunnitelmaa yksikön osalta noudatetaan.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Tietosuojan vaikutustenarvioinneista säädetään tietosuoja-asetuksen 35 artiklassa. Tietosuojan vaikutustenarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja vähentää henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä sekä tuottaa aineistoa, jolla tietosuojasääntelyn noudattaminen voidaan osoittaa. Vaikutustenarvioinnin tekeminen on pakollista, kun lainsäädännössä määritellyt kriteerit täyttyvät. Useimmiten sosiaali- ja terveydenhuollossa nämä edellytykset täyttyvät, koska käsitellään salassa pidettävää ja arkaluonteista tietoa. Yksikkö osallistuu tietosuojan vaikutusten arviointiin tarpeen mukaan ja hyvinvointialueen prosessin mukaisesti.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen ohjeiden mukaisesti. Häiriöstä ilmoitetaan viipymättä lähijohtajalle, tarkemmat ohjeet henkilökunnalle Intranetin tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen ohjeiden mukaisesti.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Tietohallinto vastaa teknologian soveltuvuudesta. Henkilöstölle on pakolliset koulutukset tietosuojaan liittyen. Apotin käytön koulutus on osa hyvinvointialuetasoista koulutusta.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksikkö toimiin hyvinvointialueelle luotujen valmius- ja varautumisohjeiden mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittely on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka.
Asiakas/potilastyön kirjaaminen
Potilas- ja asiakastiedot kirjataan ja käsitellään Apotti tietojärjestelmässä. Terveysaseman henkilöstö kirjaa ja käsittelee asiakas- ja potilastiedot lain edellyttämällä tavalla (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, tietosuojalaki 1050/2018, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, STM:n asetus potilasasiakirjoista 94/2022, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Lisäksi terveysaseman henkilöstö noudattaa hyvinvointialueen ohjeita ja suosituksia liittyen tietojen kirjaamiseen, käsittelyyn ja salassapitosäännösten noudattamiseen. Ohjeet Intranetissä. Henkilöstö allekirjoittaa tietosuojasitoumuksen työsopimuksen liitteenä.
Yksiköissä järjestettävän perehdytyksen lisäksi hyvinvointialueella on pakolliset tietosuoja- ja turvakoulutukset koko henkilöstölle.
Yksikölle laadittu salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyä koskeva seloste löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta https://vakehyva.fi/fi/henkilotietojen-kasittely
Palvelun saatavuuden määräajat:
Terveydenhuoltolaki määrittää palvelujen saatavuuden määräajat kiireettömälle ja kiireiselle palvelulle. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 50 §). Kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana, jos potilaan hoitoon hakeutumisen syynä on sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uusien oireiden esilletulo tai toimintakyvyn aleneminen, ja hoito kuuluu yleislääketieteen alaan (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 51 a §). Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 23.9.2024 Hallitus esittää perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon enimmäisaikojen pidentämistä.
Hoitoon pääsyä seurataan kaikissa yksiköissä säännöllisesti.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Terveydenhuollon palveluiden perustehtävä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Apuvälinepalveluissa arvioidaan asiakkaan/potilaan toimintakykyä, sekä erilaisten apuvälineratkaisujen vaikutusta siihen.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Ei koske yksikköä.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Palvelut hankitaan ostopalveluna. Palveluntuottajat määritelty kappaleessa 2. Palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät intranetistä.
Terveysaseman henkilöstö noudattaa sekä kansallisia että hyvinvointialueen ohjeistuksia. Lisäksi terveysaseman henkilöstö osallistuu aihetta koskeviin koulutuksiin. Terveysasemalla huolehditaan asiakkaiden ja potilaiden informoinnista tarttuvien tautien ja hygienian osalta. Tiedottamisen yhteistyökumppanina toimii viestinnän palvelualue.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Yksikössä ei käsitellä asiakas/-potilasvaroja tai arvotavaroita.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen on terveydenhuollon palveluiden perustehtävä. Apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen, sen parantaminen tai heikkenemisen ehkäisy.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Toimialojen ja palvelualueiden väliset yhteiset prosessit ja ohjeet tukevat yhteistyötä ja parantavat tiedonkulkua. Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Terveydenhuoltolaki määrittelee asiakkaan ja potilaan palveluihin sekä hoitoon pääsyn. Lisäksi hyvinvointialue on asettanut omaksi tavoitteekseen kiireettömään hoitoon pääsyn 14 vrk aikana. Yksikkö on sitoutunut näihin tavoitteisiin. Yhteydenotot yksikköön ovat mahdollisia puhelimitse joka arkipäivä klo 8-11. Lisäksi muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla yhteydessä apuvälinepalveluihin asiakkaan/potilaan asioissa, mikäli asiakkaan/potilaan kanssa on näin sovittu tai se on osa palvelupolkua.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Ei koske yksiköä
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveydenhuollon palvelujen toimiala on laatinut osallisuussuunnitelman 2023—2025, perustana VAKEn osallisuusohjelma 2023—2025. Suunnitelmassa määritellyt tavoitteet toimivat perustana terveysasemapalvelujen asiakasosallisuudelle. Hyvinvointialueen osallisuusohjelma löytyy vakehyva internetsivustolta Osallisuus Osallisuus | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi). Terveydenhuollon toimialan osallisuussuunnitelma on puolestaan tallennettu Targetor -järjestelmään.
Lisäksi kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta QPro järjestelmän avulla. Lisätietoja kohdassa 8.4.
Apuvälineratkaisut tehdään aina yksilölliseen arvioon perustuen, yhteistyössä asiakkaan/potilaan ja/tai lähihenkilöiden kanssa.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.
Yksikön henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.
Yksikkö tarjoaa asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaiset palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti hyvinvointialueen strategian mukaisesti. Kuuntelemme asiakkaita ja kohtelemme heitä kunnioittavasti. Huomioimme asiakkaan toiveet, mielipiteet, yksilölliset tarpeet sekä äidinkielen ja kulttuuritaustan.
Kirjallisen tai suullisen palautteen voi antaa toimintayksikössä suoraan henkilökunnalle. Toimintayksikössä, kuten koko hyvinvointialueella, kerätään lisäksi jatkuvaa asiakaspalautetta asiakaspalautejärjestelmän QPron avulla. Lisätietoja kohdassa 8.4.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa.
Asiakkaille lisätietoa löytyy vakehyva.fi verkkosivulla Muistutus ja kantelu | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Henkilöstön tueksi Intranetissä ohjeet sivustolla Laatu, Muistutukset ja Kantelut.
Muistutuksen vastaanottaja, kirjaamo@vakehyva.fi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Kirjaamo PL 1000, 01301 Vantaa
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Apuvälinepalveluissa tehdään apuvälineratkaisuja. Mikäli ratkaisu tarvitsee päivittämistä, on asiakas, hänen lähihenkilönsä tai muu hoitava ammattilainen yhteydessä apuvälinepalveluihin. Apuvälineiden käytön seuranta on tunnistettu tulevaisuuden kehittämiskohteeksi yksikössä.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa johtava periaate, ja se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Asiakasta ja potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Toimintayksikön asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Yksikön toimintaa ohjaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Hyvinvointialueella on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä QPro, josta ohjautuu jatkuvaa asiakaspalautetta yksikköön. Asiakaspalautteet käsitellään yksikössä säännöllisesti ja palveluja kehitetään palautteen perusteella. Lisäksi asiakkaat voivat antaa suoraa suullista tai kirjallista palautetta yksikön henkilökunnalle. Palautteet käsitellään säännöllisissä yksikkökokouksissa.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Yksikkö käsittelee saadut asiakaspalautteet ja toimintaa kehitetään saadun asiapalautteen perusteella. Lisäksi toimialan johtoryhmä käsittelee asiakaspalautteista laaditun yhteenvedon säännöllisesti ja päättää toimialan yhteisistä kehittämistoimenpiteistä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö Kirsi Varonen.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Yksikön on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Toimintayksikön esihenkilön vastuulla.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontaa seurataan organisaatiotasoisesti VAKE-mittarilla. Raportointia toteutetaan yksiköittäin 3 kertaa vuodessa. Mittarilla kerätyt tulokset siirtyvät Power BI-raportille, joka on yksiköiden tarkasteltavissa. Raportoinnin tuloksia hyödynnetään organisaatiotasoisesti johtamisessa ja kehittämisessä.
VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Lain mukaisesti neljän (4) kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Kehittämis. Muutokset kirjattu alla olevaan muutoslokiin.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):