Omavalvontasuunnitelma Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö osasto Vuorikumpu

OMAVALVONTAOHJELMA (VAKE) JA OMAVALVONTASUUNNITELMA (VUORIKUMPU)

Hyvinvointialueen (VAKE) on sote-järjestämislain mukaisessa toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla, että ne hoitavat tehtävänsä lainmukaisesti ja noudattavat tekemiään sopimuksia. Omavalvonnalla tarkoitetaan sitä, että palvelujen järjestäjä ja tuottaja valvoo, seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua, lainmukaisuutta ja turvallisuutta. Omavalvonnan pitää olla ennakoivaa ja aktiivista toimintaa. Omavalvontaan kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.

Omavalvonnalla hyvinvointialue varmistaa asiakkaidensa yhdenvertaisuuden sekä palvelujensa

• saatavuuden
• jatkuvuuden
• turvallisuuden
• laadun

Sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta säädetään järjestämislaissa (612/2022), sosiaalihuoltolaissa (13101/2014), vanhuspalvelulaissa (980/2012), laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja laissa yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990).

Omavalvontaohjelma VAKE
Hyvinvointialueiden ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Palveluntuottajan omavalvontaohjelma kattaa kaikki palveluntuottajan palveluyksiköt. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 26 §.) Omavalvontaohjelma on strateginen instrumentti, jossa määritetään tavat, joilla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja toteutetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti.

Omavalvontaohjelmaan kirjataan, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten puutteellisuudet korjataan. Hyvinvointialueen omavalvontaohjelman täytyy kattaa kaikki hyvinvointialueen järjestämät ja sen lukuun tuotetut palvelut.

Omavalvontasuunnitelma VUORIKUMPU

Omavalvontasuunnitelma on suunnitelma siitä, miten toimintayksikössä (Vuorikumpu) konkreettisin toimenpitein toiminnan laatua ja turvallisuutta valvotaan, seurataan ja arvioidaan. Vuorikummun omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottaja itse valvoo toimintayksikköään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Omavalvontasuunnitelma on Vuorikummun palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline.  

Vuorikummun omavalvontasuunnitelma pohjaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelmaan, joka on päivitetty ja hyväksytty aluehallituksessa 13.2.2024. Vuorikummussa on erillinen lääkehoitosuunnitelma. 
 

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi: Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Vuorikumpu on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oma lastensuojelulaitos ja osa Kuntouttavan sijaishuollon yksikköä. Yksikköön kuuluvat Vuorikummun lisäksi perustason erillisyksikkö Harjula sekä Asolan ja Katajan erityistason erillisyksiköt.

Osoitetiedot:
Lastensuojelulaitoksen esimies 
Käyntiosoite: Tammirinteentie 2 B (alatalo), 01760 Vantaa
Postiosoite: PL 765, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Vuorikumpu
Käyntiosoite: Neitsytkuja 5, 01510 Vantaa 
Postiosoite: PL 93, 01511 Vantaa
Ohjaajat/toimisto: p. 040 519 3733
Yksikön vastaava ohjaaja: p. 040 182 1987
Reissupuhelin: p. 043 826 6636
Vuorikummun valmiusliittymä: 050 417 9199

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilö:
Janne Vaaralahti
p. 0400 703 936
Lastensuojelulaitoksen esimies 
janne.vaaralahti@vakehyva.fi

Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja:
Elisa Korhonen
p. 040 182 1987
elisa.korhonen@vakehyva.fi
 

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):

Vuorikumpu organisaatiossa: 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Perheiden erityispalvelut 
Sijaishuollon palveluiden tehtäväalue 
Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Erillisyksikkö Vuorikumpu

Vuorikumpu on erillinen perustason laitososasto, joka tarjoaa kuntouttavaa ympärivuorokautista hoitoa ja kasvatusta vantaalaisille ja keravalaisille lapsille. Vuorikummun palvelumuoto on lasten ja nuorten lastensuojelulain mukainen sijaishuolto lastensuojelulaitoksessa. Asiakkaina ovat alle 18-vuotiaat avo- tai sijaishuollon tarpeessa olevat lapset, sekä heidän läheisverkostonsa. Vuorikummussa on myös mahdollisuus jälkihuollon sijoitukseen. Vuorikummussa on kuusi lastenhuonetta, eli yhteensä 6 asiakaspaikkaa.

Vuorikummun toiminta-ajatus

Vuorikumpu on osa hyvinvointialueen ylläpitämää lastensuojelulaitoskokonaisuutta, Kuntouttavan sijaishuollon yksikköä. Hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaat palveluihimme hyvinvointialueen asiakasohjausrakenteissa.

Vuorikummussa on lähdetty kehittämään toimintaa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman suuntausten ja nykytarpeiden mukaisesti. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteina ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Osana LAPE-työskentelyä kokoontui mallinnustyöryhmiä, joista yksi keskittyi lastensuojelun laitoshoidon uudistamistarpeisiin. Mallinnustyö tuotti tuloksena THL:n julkaiseman raportin ”Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus” (Työpaperi 23/2017). Mallinnuksella haetaan kansallista sijaishuollon tasalaatuisuutta.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä ja Vuorikummussa tämän mallinnuksen suuntainen kehittämistyö on aloitettu syksyllä 2018 ja virallisesti Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnuksen toteutus on aloitettu 1.1.2019 ja jatkuu edelleen. Olemme pitäneet säännöllisesti koko yksikön yhteisiä kehittämispäiviä, sekä pienemmillä kokoonpanoilla toteutettuja kehittämistapaamisia.  
 
Mallinnus on jaettu viiteen (5) osa-alueeseen, jotka ovat:

• Aktiivinen kumppanuus, vanhemmuustyö. Vuorikummussa omaohjaajat tekevät vanhemmuustyötä. Kehittämisen myötä meillä on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että vanhempia/huoltajia pidetään aktiivisesti osana hoito- ja kasvatusprosessia. Suhteita läheisverkostoon pyritään vahvistamaan silmällä pitäen itsenäistymistä.
• Nivelvaiheet, eli siirtymiset ja viranomaisyhteistyö.  Vuorikummussa on kehittämisprosessin myötä kiinnitetty erityistä huomiota asiakasprosessin erilaisiin nivelvaiheisiin, erityisesti Vuorikummussa tulotilanteeseen.
• Osallisuus. Osallisuuden kehittämisessä olemme lähteneet siitä, että nuoren ja hänen läheisverkostonsa tulee olla aktiivisesti mukana, kuultuna, kohdattuna ja vaikuttajana omissa asioissaan. Myös yhteiskunnallinen osallisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
• Itsenäistyminen. Itsenäistymisen tueksi on kehittämistyön aikana yhdessä toisten erillisyksiköiden kanssa kehitetty erilaisia työvälineitä, kuten itsenäistyvän Monopoli-peli ja itsenäistyvän nuoren ajokortti.  Vuorikummussa jokaisen asiakasnuoren kohdalla harjoitellaan itsenäistymistaitoja ikätasoisesti.
• Turvallisuus. Olemme katsoneet yhdessä, että turvallisuus on kehittämisteema, mikä läpäisee kaikki muut neljä osa-aluetta, joten sitä ei ole käsitelty enää omana kokonaisuutenaan.

Vuorikummussa jokaiseen kehittämisteemaan on nimetty yksi, kaksi tai kolme vastuutyöntekijää, jotka ovat ottaneet suuremman roolin teemaan tutustumisessa, kehittämisessä ja tuomisessa arjen työhön. Toisaalta kehittämistyötä tehdään jokaisessa erillisessä teemassa koko henkilökunnan kesken ja toimesta, koska työ on yhteistä. Vuonna 2024 kokoonnuimme kehittämispäivään yhdessä 22.11. Vuonna 2025 ei järjestetty yhteistä kehittämispäivää, mutta kehittämistyötä jatketaan vuonna 2026.

Keskeisiä perustehtävämme, työmme ja kehittämisen periaatteitamme ovat mm.

• Turvallisuus kaikille, asiakkaillemme sekä työntekijöillemme
• Rakennamme asiakaslapsillemme johdonmukaista elämäntarinaa ilman uusia yllätyksiä. Teemme suunnitelmallista, kasvatuksellista ja kuntouttavaa työtä
• Tunnistamme ja tunnustamme sijoitettujen lasten elämäntilanteen erityisyyden
• Avoimuus, läpinäkyvyys ja rehellisyys asiakaslapsiamme kohtaan heitä koskevissa asioissa
• Asiakaslastemme, sekä heidän läheistensä syyllisyyden ja häpeän poistaminen
• Tuomme asiakaslapsen ja -perheen omaa toimijuutta keskiöön, sekä vahvistamme kaikkien perheenjäsenten osallisuutta
• Yhdessä arjen jakaminen, eläminen, oppiminen ja siihen liittyvät henkilökohtaiset ihmissuhteet
• Pyrimme pois ja estämme poislähtemisen kulttuuria. Vältämme asiakaslapsen siirtämistä laitoksesta toiseen tai laitoksesta sairaalaan tuomalla tarvittavaa lisätukea yksikköömme
• Teemme nivelkohtien, eli laitoksiin tulemiset ja niistä kotiutumiset ja itsenäistymiset, onnistumiseksi tiivistä ja avointa yhteistyötä ja yhteiskehittämistä sidosryhmien kesken (mm. sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö, lastensuojelun avopalvelut, lasten ja nuorten psykiatrian palvelut)
• Nuorten itsenäistymisen tukeminen

Vuorikumpu on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ylläpitämä kodinomainen perustason lastensuojelulaitososasto. Keskeisiä ajatuksiamme ovat kuntouttava, turvallinen arki, ennakoitavuus, yhteistyö läheisverkoston ja muiden lapsen kanssa toimivien ammattilaisten kanssa sekä luottamuksellisen suhteen luomiseen perustuva omaohjaajatyöskentely; kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen, aito läsnäolo ja kohtaaminen. Kodinomainen, kuntouttava arki, keskustelut, yhdessä tekeminen, elämän jakaminen ja elämän- ja itsenäistymistaitojen opettelu ovat hoidon ja kasvatuksen keskiössä Vuorikummussa.

Vuorikummun asiakaspaikat

Vuorikummussa annetaan kuudelle sijoitetulle lapselle hoitoa ja kasvatusta. Vuorikummulla on käytössä Kuntouttavan sijaishuollon yksikön yhteinen kerrostaloasunto, jossa voidaan harjoitella itsenäistymistaitoja itsenäistymisikäisen nuoren kanssa. Asunto sijaitsee Vantaan Vallinojalla ja se on parvekkeellinen kaksio. Vuorikummussa on vain kuusi sijoitetuille lapsille tarkoitettua huonetta, joten kriisi- tai siirtymätilanteessä ei ole lähtökohtaisesti mahdollista ottaa ylimääräistä lasta sijoitukseen lyhytaikaisesti.  

Vuorikummussa toteutamme mm. seuraavia asioita:

• pyrimme aikaansaamaan asiakaslapselle turvalliset, kuntouttavat kasvuolot joko lapsen kotona, läheisverkostossa tai kuntouttavilla osastoillamme
• olemme mukana laatimassa kuntoutumissuunnitelmaa lapsen vanhemmille
• teemme aktiivista ja avointa yhteistyötä lasten biologisten vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, koulujen sekä muiden lapsen verkostossa toimivien läheisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
• arvioimme lapsen kasvua ja kehitystä sekä pyrimme poistamaan sitä vaarantavia tekijöitä
• arvioimme ja autamme vanhempien ja lapsen läheisverkoston kykyä vastata lapsen tarpeisiin, sekä tuemme heidän yhteydenpitoaan
• arvioimme ja tuemme kaikenikäisten lasten itsenäistymistaitojen kehittymistä

Arvot ja toimintaperiaatteet

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita, ja arvomme ovat yhteneväiset hyvinvointialueen arvojen kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen missio

Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen visio 2030

Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat valtakunnallisesti korkeimmat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palveluja on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja asukkaita ja kumppaneita kuullen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on työpaikkana halutuin hyvinvointialue. Päätöksenteossa hyödynnetään tietojohtamista, organisaatio on selkeä ja kyvykäs ratkaisemaan ristiriitoja, johtamisjärjestelmä toimii johdonmukaisesti ja toimintakäytäntöjen ja prosessien parantamiseen osallistuu jokainen ammattilainen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vuorikummun arvot

Hyvinvointialueen arvot ovat yhteinen käsitys siitä, mikä meille hyvinvointialueella on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Toimialoilla voi lisäksi olla oman toimintansa kannalta määriteltyjä eettisiä periaatteita.

Oikeudenmukaisuus Vuorikummussa:

Oikeudenmukaisuus Vuorikummussa toteutuu avoimessa vuorovaikutuksessa, jossa jokaisen yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Kaikki kohdataan tasa-arvoisesti ottaen huomioon jokaisen henkilökohtainen tausta. Oikeudenmukaisen kohtaamisen toteutumiselle on tärkeää aktiivinen kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Perustana on lakien ja asetusten toteutuminen sekä toimintamme läpinäkyvyys ja ennakoitavuus.

Oikeudenmukaisuus ei ole vain tekoja ja toimia vaan myös yksilön tunne, johon kuuluu keskinäinen luottamus ja avoin keskusteluilmapiiri. Luottamuksellisuuden säilyttäminen niin lähijohtaja-työntekijä, työntekijä-työntekijä, työntekijä-lapsi kuin työntekijä-lapsen läheiset suhteissa on äärimmäisen tärkeätä oikeudenmukaisuuden kokemuksen kannalta. Tasapuolisuuden kokemus on sidoksissa oikeidenmukaisuuden kokemukseen.

Vastuullisuus Vuorikummussa: 

Palvelumme on asiakkaalle harkittua ja räätälöityä, asiakaslähtöistä. Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä, jotta he pystyvät ohjaamaan omaa elämäänsä.  Lapset tarvitsevat osaavia, välittäviä ja turvallisia aikuisia ympärilleen. Kannamme vastuumme omasta työstämme, sen tuloksista sekä olemme valmiita tavoitteellisesti kehittämään ammattitaitoamme, työtapojamme ja työympäristöämme.

Olemme sitoutuneet työhömme, työyhteisöömme ja lapsiimme. Teemme oman työmme niin, että se jatkaa edellisten ja edesauttaa seuraavien työvuoroissa olevien työtä. Ohjaajaamme lapsia vastuulliseen toimintaan yhteisöissään sekä itselleen suotuisten valintojen tekemiseen. Lasten kanssa kasvatuksessa syy-seuraussuhteiden opettelulla ja tarkastelulla on keskeinen osa, Vuorikummussa ei ole yleisiä ”kaikille tulee samanlainen seuraamus”-ajattelua. Ei-toivotun käyttäytymisen seuraamus on aina aikuisen kohtaaminen ja asiasta keskustelu tavoitteena saada lapsi näkemään tekonsa vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa ja kehitykseensä, omaisuuteen taikka toisiin ihmisiin sekä rikosoikeudelliseen vastuuseensa. Keskustelussa on aina myös sen pohdinta/suunnittelu, miten vastaavia tapahtumia voidaan jatkossa ehkäistä. Vuorikummussa on seuraamuksia myös toivotusta ja yleisesti hyväksyttävästä käyttäytymisestä ja lapsen muista saavutuksista: hyväksyntää, kiitosta, huomiota ja palkitsemista.  

Rohkeus Vuorikummussa: 

Pyrimme kehittämään ja löytämään rohkeasti uudenlaisia toimintatapoja epäonnistumista pelkäämättä. Uskallamme myös pitää kiinni vanhoista käytännöistä silloin, kun ne ovat havaittu Vuorikummussa toimiviksi. Emme pelkää epäkohtien esiin ottamista emmekä asioiden kyseenalaistamista. Uskallamme myös pyytää apua verkostoiltamme silloin, kun sitä tarvitsemme.

Toteutamme vastuullisesti perustehtäväämme ja arvoimme omaa toimintaamme. Olemme valmiit muuttamaan yksittäisiä ja yhteisiä toimintatapoja, jotta perustehtävämme ja lapsen etu toteutuisi paremmin. Työyhteisössä käytävien keskustelujen ja yhdessä sopimisen kautta luomme avoimen ilmapiirin, jolloin jokainen voi nostaa asioita käsittelyyn ja tulla kuulluksi sekä muiden mielipiteistä että asioiden ratkaisuihin vaikuttaneista/vaikuttavista reunaehdoista. Sama koskee lasten ja työntekijöiden keskinäistä kanssakäymistä – asioita otetaan rohkeasti esille ja niistä keskustellaan.

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?

Palvelua tuotetaan ainoastaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun asiakasperheille.

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Henkilöstövuokraus: 
Seure (0800415-3)
Sähköposti: seure@seure.fi
Käyntiosoite:                                                
Toinen linja 7, 00530 Helsinki
Postiosoite:
Seure Henkilöstöpalvelut Oy    
PL 2, 00501 Helsinki    
Puhelinvaihde:
ma–pe klo 8.30–15.30
09 329 73000

Työterveys:
Lääkärikeskus Aava Oy (2311119–2)
Annankatu 32
00100, Helsinki

Kiinteistöhuolto: 
Vantti
Vantti on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja Vantaan kaupungille ja osin myös hyvinvointialueelle.
Puhelinvaihde: 09 83 911
Sähköpostit: etunimi.sukunimi(a)vantti.fi 
Y-tunnus: 2440395–5

Vartiointipalvelut: 
Securitas (1773518-5)
Asiakaspalvelu 020 491 2000
auki arkisin klo 8–16, muina aikoina puhelut ohjautuvat hälytyskeskukseen.
asiakaspalvelu@securitas.fi

Elintarvikkeiden hankinta:
Valio, Aimo-tukku 
Valio toimittaa tilauksesta (VALO nettitilausjärjestelmä) elintarvikkeita kerran viikossa tiistaisin. Vuorikummussa käytetään myös K-Citymarket Jumboa tililaskutuksella elintarvikkeiden hankintaan. Lisäksi Vuorikummun henkilökunnalla on yhteiskäytössä S-business maksukortti, jolla hankitaan ajoittain elintarvikkeita.

Henkilöstön työnohjaus: 
Vuorikummun työnohjaajana toimii keväällä 2026 Mia Montonen
(Tmi Montonen Mia) 
 

Muita hankintoja Vuorikumpuun tehdään ensisijaisesti hyvinvointialueen kilpailuttamista ostopalvelupaikoista, jotka löytyvät hyvinvointialueen Intra-sivustolta. Maksamiseen käytetään VAKEn laskutuslomaketta tai käteistä rahaa. Lisäksi Vuorikummun henkilökunnalla on yhteiskäytössään myös Tokmannin, S-ryhmän (elintarvikkeet sekä käyttötavarat) ja Citymarketin laskutuskortit hankintoja varten.

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:

Alihankintana hankituiden palveluiden, kuten henkilöstövuokrauksen laatua valvotaan esihenkilön ja henkilökunnan toimesta silloin, kun käytämme palveluita ja esimerkiksi vuokratyöntekijän tullessa työvuoroon. Käytämme aina kuin mahdollista tuttuja sijaisia ja koko työryhmä panostaa uusien sijaisten perehdytykseen, jotta he suoriutuvat työvuorostaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos alihankintapalveluissa esiintyy puutteita yksikön vastaava ohjaaja ottaa asian esiin palveluntuottajan kanssa välittömästi.
 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 

Omavalvonnan suunnitteluun, laatimiseen, toteuttamiseen sekä seurantaan osallistuu Vuorikummun koko työryhmä. Valmiin suunnitelman julkaisemisesta julkisessa tietoverkossa vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.

Vastuuhenkilö & yhteystiedot

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Lastensuojelulaitoksen esihenkilö
Janne Vaaralahti
Tammirinteentie 2 B (alatalo)
01760 Vantaa
p. 0400 703 936
janne.vaaralahti@vakehyva.fi 

Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja
Elisa Korhonen
Neitsytkuja 5
01510 Vantaa
p. 040 182 1987
elisa.korhonen@vakehyva.fi

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Suunnitelman päivittämisen aikatauluista on vastuussa Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja. Yksikön vastaava ohjaaja päivittää yhdessä työryhmän kanssa omavalvontasuunnitelman neljän kuukauden välein tai tarpeen mukaan aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas/potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Kun omavalvontasuunnitelma päivitetään, huolehditaan myös, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. Päivitetty omavalvontasuunnitelma käydään läpi yhteisissä rakenteissa työryhmän kanssa ja jokainen työntekijä on velvollinen siihen tutustumaan. Omavalvontasuunnitelma on osa Kuntouttavan sijaishuollon yksikön ja Vuorikummun perehdytystä, johon kaikki työntekijämme osallistuvat. Työntekijämme esittävät päivitys- ja tarkennustarpeita omavalvontasuunnitelmaan ja heitä kannustetaan siihen.

Yksikön vastaavan ohjaajan tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Omavalvontaa toteutetaan Vuorikummussa päivittäisen toiminnan yhteydessä ja henkilökuntamme vastaa kukin omalta osaltaan sen toteutumisesta ja seurannasta. Jokainen Vuorikummun työntekijä on velvollinen raportoimaan yksikön vastaavalle ohjaajalle havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista sekä kehittämistarpeista.

Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja on velvollinen raportoimaan havaituista epäkohdista omalle esimiehelleen ja tämä VAKEn organisaatiossa eteenpäin.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Omavalvontasuunnitelma on julkisesti säilytettävä asiakirja ja se on asiakkaidemme saatavilla ja nähtävänä Vuorikummussa yhteisissä tiloissa yhdessä Hyvän kohtelun suunnitelman kanssa. Lisäksi valmis suunnitelma viedään sähköisessä muodossa VAKEn internetsivuille kaikkien kiinnostuneiden saataville.

Omavalvontasuunnitelmamme on myös tallennettu Kuntouttavan sijaishuollon yksikön yhteiseen sähköiseen Teams-kansioon, mistä se on työntekijöidemme saatavilla myös sähköisenä versiona.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma

Lastensuojelun sijaishuollon yksiköille on säädetty velvollisuus laatia yksikölle yleinen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa. Sen laatimisessa ja tarkistamisessa kuullaan yksikköön sijoitettuja asiakaslapsia ja heille annetaan mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen ja se käydään läpi yhdessä asiakaslasten kanssa. Suunnitelma on erillinen asiakirja, joka on sijoitettu kaikkien nähtäville. Suunnitelma lähetetään tiedoksi myös asiakaslapsen sijoituksesta ja asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma tulee arvioida ja tarkistaa vuosittain. Suunnitelman sisällöstä on annettu yksityiskohtaiset säännökset lastensuojelulain 61 b §:ssä. Lisätietoa suunnitelmasta löytyy internetistä THL:n ylläpitämästä lastensuojelun käsikirjasta.

Vuorikummussa on yhdessä asiakkaidemme kanssa laadittu Hyvän kohtelun suunnitelma, ja se on asiakkaiden sekä sosiaalityöntekijöiden vapaasti saatavilla osastolla.

Vuorikummun Hyvän kohtelun suunnitelma

Laadittu 31.12.2019        Päivitetty 26.1.2026
 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:

Laatusuositukset ja -vaatimukset Vuorikummussa perustuvat useisiin keskeisiin säädöksiin, kuten lastensuojelulakiin (417/2007), lastensuojelun laatusuosituksiin (STM 2019) sekä Lastensuojelun laitoshoidon laatukriteereihin.

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Keskeisiä laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista ohjaavia asiakirjoja potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman lisäksi Vuorikummussa ovat omavalvontasuunnitelma lääkehoitosuunnitelma sekä turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat kuten yksikön turva- ja kriisisuunnitelma ja pelastussuunnitelma.

Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä laatua valvotaan kuukausi- ja vuositasolla 
mm. seuraavilla mittareilla
•    budjettitavoitteet
•    asiakaspaikkojen käyttöaste
•    henkilöstötavoitteet (mm. koulutus & työhyvinvointikysely Pulssi)
•    asiakastyytyväisyys

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on linjaorganisaatio, jonka mukaan valtasuhteet ja vastuunjako on järjestetty hierarkkisesti. Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöllä on kokonaisvastuu yksikön toiminnasta, strategian toteutumisesta ja tuloksellisuudesta. Hän vastaa tavoitteiden saavuttamisesta, resurssien käytöstä ja yksikön toiminnan kehittämisestä yhdessä yksiköiden vastaavien ohjaajien kanssa.

Vuorikummussa johtamisvastuussa on yksikön vastaava ohjaaja ja hän vastaa omavalvonnasta ja sen osana asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Yksikön vastaava ohjaaja on vastuullinen viemään kaiken informaation omalle esihenkilölleen Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä, joka vastaa tiedon viemisestä eteenpäin linjajohdon mukaisesti.

Lisäksi jokainen Vuorikummun työntekijä on vastuussa omasta työstään ja osallistuu toiminnan kehittämiseen ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin osana jokapäiväistä työtään. 
 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:

Riskienhallinta on koko henkilöstömme yhteinen asia. Yksikkömme esihenkilöllä on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä, hän huolehtii, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon ja kasvatuksen.

Vuorikummun yksikön vastaavan ohjaajan tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että työntekijöillämme on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Hän vastaa myös siitä, että toimintamme turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Hänellä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus perehtyä ja noudattaa annettuja ohjeistuksia. Riskienhallinnalla tavoitellaan ja toteutetaan yksikössämme laatua sekä työ- ja asiakasturvallisuutta.

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:

Hyvinvointialuetasoisen valmiussuunnitelman yleinen osa hyväksyttiin turvallisuuden ja varautumisen johtoryhmässä 1.4.2025 ja sen yleinen osa on julkinen ja kaikkien luettavissa hyvinvointialueen internetsivuilla. Valmiussuunnitelman yleisen osan ylläpitämisestä ja päivittämisestä on vastuussa turvallisuus- ja varautumisyksikkö.

Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Janne Vaaralahti vastaa ajantasaisen tiedon välittämisestä koko yksikön sisällä.

Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmaa ollaan laatimassa hyvinvointialueella. Tiedot päivitetään myöhemmin. Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Janne Vaaralahti vastaa ajantasaisen tiedon välittämisestä koko yksikön sisällä.

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:

Vuorikummussa työ- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa palvelujemme laatua ja riskienhallintaa. Työ- ja asiakasturvallisuuteemme kuuluu keskeisesti riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy, turvallinen lääkehoito, ensiapuvalmius sekä laadukas hoito- ja kasvatustyö.  

Meillä asiakasturvallisuus perustuu lakeihin, asetuksiin, toimialan strategiaan ja arvoihin, laadulliseen työhön sekä hyviin toimintakäytäntöihin. Riskejä tunnistetaan säännöllisesti tehtävillä työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnilla sekä työpaikkaselvityksellä, yhteistyössä hyvinvointialueen työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa.

Uuden henkilökunnan perehdytyksessä käymme läpi havaittujen laatupoikkeamien, haittatapahtumien ja riskien esiintuomisen toimintatavat ja kannustamme kaikkia työntekijöitämme raportoimaan havaitsemistaan epäkohdista, laatupoikkeamista, haittatapahtumista ja riskeistä.

Riskinhallinnan edellytyksenä on, että Vuorikummun työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä työntekijät, että asiakkaat ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä huomioita, ehdotuksia ja mahdollisia epäkohtia.

Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta työntekijöiltämme. Työntekijämme osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Työntekijöillämme on ajantasainen tieto turvallisuusasioista, työnjako on selkeä ja meillä on tarvittavat luvat työskentelyyn Vuorikummussa. Työntekijöillemme järjestetään ja he suorittavat hyvinvointialueen sisäisiä turvallisuuskoulutuksia mm. tietosuojakoulutus, ensiapukoulutus, hygieniapassi, alkusammutuskoulutus. Lisäksi suoritamme erillisen turvalliseen lääkehoitoon ja lääkkeidenantamiseen liittyvän koulutuksen (lääkehoidon LOVe LOP -verkkokoulutus), josta lisää edempänä omavalvontasuunnitelmassa.

Työntekijöidemme kouluttautuminen ja työyhteisöille laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät, esim. vartijan kutsuminen paikalle, ovat ensisijaisia keinoja haittatapahtumiin varautumisessa ja niiden ennakoimisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä ja perehdytys tehdään jo ensimmäisessä työvuorossa.

Käymme aktiivisesti läpi turvallisuusasioita myös asiakaslastemme kanssa. Teemme poistumisharjoituksia, käymme keskusteluja turvallisuusasioista sekä vietämme vuosittain 112-päivää yksikössämme 11. helmikuuta, jolloin erityisesti keskitymme turvallisuusteemaan asiakaslastemme kanssa.

Toimintaohjeenamme on, että havaitessaan palvelun laadussa epäkohdan tai riskin työntekijä informoi salassapitosäännösten estämättä asian yksikön vastaavan ohjaajan tietoon (Sosiaalihuoltolaki 48, 49 §). Työpaikallemme ei kohdisteta ilmoituksen tehneeseen työntekijään tai asiakkaaseen kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena missään tilanteessa. Esihenkilö vastaa siitä, että työryhmän jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä.

Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan Vuorikummun turvallisuuskulttuurille.

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja
• Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma

Luettelo Vuorikummun riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö) 
  päivitysaika: 8/2025
• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 12.1.2026
• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 26.1.2026
• Perehdytyssuunnitelma: Käytössä VAKEn perehdytyssuunnitelma
• Koko organisaation lääkehoitosuunnitelma ja Vuorikummun lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 6/2024 ja 5.11.2024
• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika: 26.1.2026
• Yksikön turva- ja kriisisuunnitelma, päivitysaika:01/2025
• Yksintyöskentely, toimintaohje

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.

Järjestelmä sisältää myös työolojen vaarojen ja haittojen arvioinnin työpaikkojen käyttöön, sekä työpaikkaselvityksen osion työterveyshuollolle. Ilmoituksen voi aina tehdä myös nimettömänä.

Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Sähköinen järjestelmä varmistaa em. asioiden käsittelyn sovitun prosessin mukaisesti, jolloin ilmoitukset käsitellään organisaation kaikilla tasoilla. Riskit pystytään tunnistamaan ja prosessi riskien vähentämiseksi varmistuu.  Järjestelmä lähettää raportin hierarkiassa lähimmälle esihenkilölle, joka aloittaa tapahtumaan liittyvien toimenpiteiden selvittämisen asianosaisten kanssa. Saapuneet ilmoitukset käsitelemme lisäksi viikoittain Kuntouttavan sijaishuollon yksikön johtoryhmässä ja arvioimme, onko riittävät toimenpiteet tehty ja onko aihetta tehdä muutoksia toiminnassamme tai tehdä uusia / päivittää ohjeistuksia.  

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen Vuorikummussa:

Riskien käsittelyyn Vuorikummussa kuuluu niiden esille tuominen, kirjaaminen, analysoiminen eli käsitteleminen ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esihenkilöllä, mutta työntekijöidemme vastuulla on tiedon saattaminen esihenkilön käyttöön. Tilanteiden käsittelyyn on ennalta sovittu prosessi, jota seuraavissa kappaleissa avataan.

Tilanteessa läsnä olevat työntekijät arvioivat tilanteen vakavuuden ja suorittavat sen edellyttämät välittömät korjaavat toimenpiteet. Tilanteesta ilmoitetaan viipymättä työryhmän lähiesihenkilölle. Työntekijä tekee aina ilmoituksen viimeistään seuraavana päivänä tapahtumasta.

Todentuneen riskin käsittelyprosessin aikana varmistamme sen, että tilanteessa olleet henkilöt saavat tarpeellisen tuen ja avun ja havaitut epäkohdat käsitellään asianmukaisesti. Lähiesihenkilö keskustelee tapahtumasta tilanteessa olleiden kanssa. Työntekijöiden kanssa arvioidaan, miten jatkossa toimitaan siten, että voidaan ehkäistä vastaavan tilanteen syntyminen.

Haittatapahtumien käsittelyymme kuuluu myös niistä informoiminen, keskustelu työntekijöidemme ja asiakaslastemme, sekä tarvittaessa heidän läheisten kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakastamme ja läheistä informoidaan ja ohjeistetaan korvausten hakemiseksi, sekä kerrotaan oikeudesta ottaa yhteys sosiaali- ja potilasasiavastaaviin.

Turvallisuusilmoituksia ei tehdä yksikössämme vain tilastoimista varten. Tarkoitus on, että työyhteisömme ja työntekijämme käsittelevät tilanteet ja oppivat niistä.

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: 

Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle osoitteeseen vakava@vakehyva.fi sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi . Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy vakavien vaaratapahtumien oppaasta..

5.3.    Toimintayksikön keskeiset riskit

Asiakasturvallisuuden kannalta toimintayksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait) ja käytännön toimet asiakasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:

Toiminnan keskeisiksi riskeiksi työturvallisuuden osalta on Vuorikummun työryhmä tunnistanut yksintyöskentelyn, ihmissuhdekuormituksen ja vuorotyön. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta suurimpana riskitekijänä on lääkehuolto, minkä riskejä on avattu laajemmin Vuorikummun lääkehoitosuunnitelmassa. 
 
Yksintyöskentelystä on ohjeistettu sisäisillä ohjeilla esim. mahdollisten väkivaltatilanteiden osalta ja tarvittaessa vartijan saa paikalle soittamalla turvaamaan henkilöstöä, asiakkaita tai omaisuutta. Asiakaslasten tarpeita ja suunnitelmaa arvioidaan pikkutiimeissä ja työryhmän raporteilla sekä asiakastyönohjauksissa. Sijaisia palkataan tilanteen niin vaatiessa. Konsultatiivista tukea on saatavilla muiden Kuntouttavan sijaishuollon yksikön osastoilta ympärivuorokautisesti ja myös hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä. Yksintyöskentelyn tukemiseksi ja päätöstentekoa varten viikonloppuisin ja arkipyhinä on ohjaajien tukena esihenkilöpäivystys ympärivuorokautisesti.

Vuorikummun työryhmän kokousrakenteisiin kuuluu säännöllisesti yhteinen palaveri, missä käsitellään asiakasprosesseja ja muita osaston asioita. Henkilöstö myös purkaa ja reflektoi työtään kollegiaalisesti sekä työnohjausten avulla. Sijaisten käyttöä lisätään tarvittaessa.
Vuorotyö on kuormittavaa ja työn sekä henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Työvuorotoiveiden huomioiminen ja joustava työvuorosuunnittelu tukevat työntekijöiden jaksamista.

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Vuorikummussa hoito, kasvatus, asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja henkilöstön osaamisesta. Käytämme Vuorikummussa pääsääntöisesti vain tuttuja sijaisia, jotka ovat saaneet hyvän perehdytyksen. Panostamme perehdytykseen, erityisesti turvallisuusasioissa uuden sijaisen tullessa työvuoroon.

Alihankintana tuotettujen palveluiden osalta vastuu riskienhallinnasta on palvelun tuottajalla. Riskienhallinnan toteutumista käytännössä valvoo Vuorikummun henkilöstö, joka on ohjeistettu ilmoittamaan havaitsemistaan laatuun, turvallisuuteen tai muuhun epäkohtaan liittyvästä asiasta/epäkohdasta/poikkeamasta viipymättä yksikön vastaavalle ohjaajalle. Hän on suunnitelman mukaisesti tämänkaltaisissa tilanteissa yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

Vuorikummun lähiesihenkilö vastaa korjaavien toimien käynnistämisestä ja raportoi asiasta Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimiehelle ja hän arvioi toimien riittävyyden yhdessä lähiesihenkilön kanssa.  Yksikön esimies raportoi asiasta tarvittaessa sijaishuollon palvelujen tehtäväalueen johtoryhmälle ja tarvittaessa siitä ylöspäin hyvinvointialueen organisaatio-ohjeiden mukaan.

Haittatapahtumia käsiteltäessä esihenkilö varmistaa, onko tilanne aiheutunut jo olemassa olevan toimintaohjeen noudattamatta jättämisestä. Jos näin on, käydään kyseinen toimintaohje uudestaan huolellisesti läpi työntekijöiden kanssa ja muistutamme yhteisesti sovitusta tavasta toimia vastaavassa tilanteessa jatkossa. Mikäli jo olemassa oleva toimintaohje havaitaan toteutuneen poikkeaman käsittelyn yhteydessä vajaaksi, korjaamme ja täsmennämme sitä välittömästi. Mikäli kyseiseen tilanteeseen ei ole ennalta varauduttu (aikaisemmin tunnistamaton riski), lisäämme sen riskikartoitukseen ja vastaisuuden varalle annetaan toimintaohje ja se käydään työntekijöidemme kanssa läpi. Poikkeamat, niiden seuraukset ja toimintatavat, millä niiltä jatkossa vältytään, käydään läpi työryhmän kokouksessa. Koemme, että on tärkeää käsitellä poikkeavat tilanteet huolellisesti yhteisen keskustelun keinoin – vaikkakin systemaattinen kirjallinen raportointi ja ohjeistus on aina tehtävä.

Tiedottaminen tapahtuu yksikkömme johtamisjärjestelmän kautta. Esimies ja lähiesihenkilöt vastaavat tiedottamisen toteutumisesta ja sitä tukevista riittävistä ja ajantasaisista ohjeistuksista sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä yksikkömme työntekijöille ja muille yhteistyötahoille.

Asioista tiedotetaan yksikkömme kokousrakenteissa; 

• Viikoittainen johtoryhmä ja sen muistio
• työryhmäkokoukset osastoilla
• Kiireellisissä asioissa käytetään sähköpostia ja henkilökunnalle lähetettyä tiedotetta

Vuorikummussa tiedottamiseen käytetään paljon sisäistä sähköpostia ja Microsoft Teams-sovellusta. Yksikön vastaava ohjaaja tiedottaa henkilöstöä ohjeistuksista ja ajankohtaisista asioista yhteisesti sähköpostin välityksellä, mikä mahdollistaa asioista keskustelun samassa sähköpostiketjussa. Kaikki työhön liittyvät tärkeät dokumentit (ei asiakasasiat) ovat koottuna Kuntouttavan sijaishuollon tiimiin, Teams-sovellukseen, josta ne ovat helposti henkilökunnan saatavilla.

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö sekä Vuorikumpu tekevät jatkuvaa ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oman laadunvalvonnan kanssa. Valvonnasta kysymme tarvittaessa ohjeita erilaisiin tilanteisiin ennakoivasti ja otamme heidän havaintonsa huomioon toiminnassa ja kehittämisessä. Samoin toimimme myös muiden valvovien viranomaisten kanssa.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä

Henkilöstöä muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeuksista säännöllisesti. Käytännöt ovat osa yksikön perehdytyssuunnitelmaa ja vastuu tiedottamisesta on yksikön vastaavalla ohjaajalla. Epäselvässä tilanteessa työntekijän tulee konsultoida toimivaltaista viranomaista ilmoituksen teosta. Toimivaltainen viranomainen on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai lastensuojelu virka-aikainen päivystys tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystys.

Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun osalta 

Henkilöstöllä on lastensuojelulain 13.4.2007/417 25§ mukainen ilmoitusvelvollisuus.

Henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Vaitiolovelvollisuus ei estä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä

Henkilöstöllä on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.  

Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta

Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimivan henkilön pitää viipymättä ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Vuorikummussa on käytössä SPro -järjestelmä 

SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen/asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta, ei henkilökuntaan liittyvistä tilanteista.

Palvelujen laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolain 48–49 § säädetään sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvien ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata hyvä hoito ja huolenpito asiakkaille

1) henkilöstön on ilmoitettava epäkohdista
2) organisaation on tehtävä toimia niiden poistamiseksi
3) ilmoittajaan ei saa kohdistaa seuraamuksia

Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutumista ja edistää heidän hyvinvointiaan. Säännös koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Yksikkömme henkilöstö ohjeistetaan ilmoittaan viipymättä toimintayksikön lähiesihenkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan, tai ilmeisen epäkohdan uhkan asiakkaamme sosiaalihuollon toteuttamisessa.

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista tapahtuu perehdyttämisprosessin osana kaikkien työntekijöiden kohdalla. Lisäksi asiaan palataan, jos tarvetta ilmenee. Vastuu tiedottamisesta on Vuorikummun yksikön vastaavalla ohjaajalla. 
 

6.1.    Toimintayksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Vuorikummussa työskentelee 9 työntekijää, joista 1 tekee 50% työaikaa jakautuen kahdelle erillisosastolle.

Vuorikumpu: 

• yksikön vastaava ohjaaja
• 7 sosiaaliohjaajaa/ohjaajaa
• sairaanhoitaja 50% työajalla

Työryhmä muodostuu sosiaali- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulutason ammattilaisista. Henkilöstö on suorittanut erilaisia hoito- ja kuntoutustyötä tukevia täydennyskoulutuksia.

Sijaisten käytön periaatteet sekä vuokratun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:

Sijaisia Vuorikummussa käytämme sairaslomien ja vuosilomien sijaisuuksiin, sekä tarvittaessa erityistilanteisiin / turvallisuusvarautumiseen. Pyrimme aina varmistamaan riittävän henkilöstön määrän, vuoden jokaisena päivänä.

Vuorikummussa käytämme pääsääntöisesti vain tuttuja sijaisia ja sijaistarvetta ennakoidaan jo työvuorolistan suunnitteluvaiheessa. Vuositasolla sijaisten määrä vaihtelee tilanteitten mukaan.

Vuorikummussa on käytössä VAKEn resurssipalvelut sijaistarpeita varten. Resurssipalvelut sisältävät varahenkilöstön, päivystystoimintaa, vuokrahenkilöstön- ja vuosilomasijaisten (Seure) koordinointia VAKEn yksiköihin. Resurssipalveluiden tehtävänä on tarjota sijaisresursseja yksiköiden tilapäisiin ja pitkäaikaisiin työvuorotarpeisiin. Kaikki henkilöstövuokraus tapahtuu resurssipalvelujen kautta, niissä yksiköissä, jotka ovat resurssipalvelujen piirissä. Resurssipalveluiden käytön tavoitteena on palvelujen sujuvuus ja nopean tuen antaminen kaikkiin VAKEn yksiköihin tasapuolisesti. Onnistuneella palvelutoiminnalla pystytään vähentämään yksiköiden lähijohtajien työmäärää, takaamaan yhdessä henkilöstövuokrauskumppanuuksien kanssa riittävä sijaisten saatavuus, sekä laadukas palvelu.

Rekrytointi:

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki toi oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalihuollon henkilöstölle. Ammattihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin.

Rekrytoinnissa noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rekrytointiohjeita. Henkilöstömme rekrytointi voi tapahtua ulkoisella haulla, hyvinvointialueen sisäisellä haulla tai ilman erillistä hakumenettelyä kulloisenkin tarpeen mukaan. Rekrytoinnista vastaa Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja yhdessä koko yksikön esihenkilön kanssa. Yksikössä käytetään ja hyödynnetään LAURA rekrytointijärjestelmää koko rekrytointiprosessin ajan. Rekrytoinneissa hyödynnetään tarvittaessa VAKEn rekrytoinnin asiantuntijoita.

Rekrytoitavilta henkilöiltä edellytämme sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan amk-tasoista tutkintoa. Valmistuneiden sosiaaliohjaajien rekisteröintinumero tulee löytyä Suosikista (Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tietopalvelusta), sekä terveydenhuollonpuolen työntekijöiden Terhikki -rekisteristä (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelu). 

Rekrytoitavan vuorovaikutustaidot ja suhteenluomisen taidot arvioimme haastattelussa. Työskentely on lastensuojelulasten ja heidän perheidensä kanssa, joten haemme henkilöitä, joilla on aiempaa työkokemusta lastensuojelutyöstä.

Hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja työhakemuksen kautta teemme ensiarviointia soveltuvuudesta ja luotettavuudesta. Työhaastattelussa painotamme hakijan motivaatiota alalle, itsereflektointia soveltuvuudesta sekä arvoja / arvomaailmaa. Työnhakijoilta kysytään suosittelijoita tehtävään. Lisäksi työhön valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2 mom. tarkoitettu rikosrekisteriote.

Otamme rekrytoinnissa huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuuden ja luotettavuuden.

Toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin työtehtäviin rekrytoitavilta vaaditaan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti 

• rikosrekisteriote
• työterveyslääkärin tulotarkastus (vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työskenteleville)
• tartuntatautilain mukainen tarvittava rokotussuoja
• LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa -koulutuskokonaisuuden LOP – Lääkehoidon osaamisen perusteet suorittaminen (koulutuksen voi käydä myös koeaikana)

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Rekrytoinnin yhteydessä huomioidaan lainmukaiset koulutusvaatimukset ja osaamista sekä ammattitaitoa arvioidaan uuden työsuhteiden alkaessa yksikön vastaavan ohjaajan toimesta. Myös kehityskeskustelut toimivat välineenä edellä mainittujen asioiden arvioimiselle yhdessä työntekijän kanssa.

Hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ohjaa VAKE tasoisesti työntekijöiden kouluttautumista ja koulutuksiin osallistumisen mahdollistamista sekä kannustaa ylläpitämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan. 
Vuorikummussa suomen kielen erinomainen osaaminen on oleellisen tärkeää, koska asiakkaamme ovat pääsääntöisesti suomenkielisiä ja henkilökunnan tulee pystyä heidän kanssaan kommunikoimaan ongelmitta. Siksi suomen kielen taitoon kiinnitetään jo rekrytoinnin kohdalla erityistä huomiota.

Henkilöstön perehdytys:

Vuorikummussa on käytössä hyvinvointialueen perehdyttämissuunnitelma. Uudelle työntekijälle nimetään aina perehdytyksestä vastaava henkilö / toinen työntekijä. Yksikön vastaava ohjaaja vastaa ja organisoi perehdytyksen ja osallistuu siihen myös itse, varmistaen kaikkien työntekijöiden hyvän perehdyttämisen. Jokainen työntekijämme tutustuu yksikkömme omavalvontasuunnitelmaan, Hyvän kohtelun suunnitelmaan ja lääkehoitosuunnitelmaan sekä muihin laadittuihin ohjeistuksiin osana perehdytystään ja aina niiden päivityksen jälkeen.

Yksikössämme toimii perehdytystyöryhmä, johon kuuluu jokaisesta työryhmästämme työntekijä. Ryhmä kokoontuu vähintään puolivuosittain ja vastaa perehdytysmateriaalien ajantasaisuudesta sekä oman työryhmänsä perehdytyksen laadusta yhdessä yksikön vastaavan ohjaajan kanssa.

Lähiesihenkilöiden tehtävien organisointi ja riittävä tuki

Esihenkilöiden työssäjaksamisen tukitoimia Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä ovat:

• Yksikön esimiehen ja yksikön vastaavien ohjaajien säännölliset tapaamiset
• Joka maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamu yhteinen Teams-tapaaminen, jossa käydään läpi viikonlopun asiat sekä käydään läpi ajankohtaisia asioita
• Viikoittainen johtoryhmän kokous, johon osallistuvat yksikön esimies ja yksikön vastaavat ohjaajat
• Esihenkilöiden valmentavan johtamisen koulutus toteutettiin keväällä 2024
• Osallistuminen työryhmänsä työnohjaukseen
• Johtoryhmän oma työnohjaus

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen koulutusohjelmassa oleviin täydennyskoulutuksiin osallistutaan tarpeen ja työntekijöiden omien toiveiden mukaan. Kannustamme henkilöstöämme kouluttautumaan. Täydennyskoulutussuositus 3–10 päivää / vuosi toteutuu Vuorikummussa. Osaamisen kehittämiseksi on työntekijöille kirjallinen koulutussuunnitelma ja henkilöstöstä ylläpidetään koulutusrekisteriä.

Esille nousseista koulutustarpeista järjestetään myös omaa koulutusta yksikköömme, esimerkkinä tästä vuosina 2021–2022 järjestetty omaohjaajakoulutus, johon osallistui koko Vuorikummun henkilökunta. Vuoden 2024 aikana Vuorikummun työntekijät käyvät systeemisen työotteen peruskoulutuksen ja koulutukset jatkuvat syventävillä koulutuksilla vuonna 2025. Lisäksi Vuorikummun henkilökunta osallistui vuoden 2024 aikana dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) koulutuskokonaisuuteen, ja DKT-koulutukset jatkuivat vuonna 2025.

Täydennyskoulutuksen tarve ja sisältö määritellään Vuorikummussa ensisijaisesti osallistujakeskeisesti. Täydennyskoulutuksen lähtökohtana on työntekijän koulutustarve, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio.  Täydennyskoulutusten tarpeellisuudesta ja koulutuksiin osallistumisesta keskustellaan työntekijän ja esihenkilön välillä käytävässä tulos- ja kehityskeskustelussa, mutta myös arjessa ja läpi vuoden. Täydennyskoulutuksen määrittelyssä otetaan huomioon myös työnantajan, eli hyvinvointialueen ja koko yksikkömme tarpeet. 

Vuorikummun henkilöstö osallistuu työnohjauksiin säännöllisesti. Työnohjauksia on keväällä yleensä 5 kertaa ja syksyllä 4 kertaa. Vuorikummun työnohjaajana toimii Mia Montonen (Tmi Montonen Mia).

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Vuorikumpu tekee monipuolista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ja tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollonalan opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja, jotka sisältyvät pakollisina opiskelijoiden opintosuunnitelmiin. Haastattelemme harjoittelupaikkojen hakijat varmistaaksemme molemminpuolisen sopivuuden.

Vuorikummussa on harjoittelijoita ympäri vuoden, yleensä yksi kerrallaan. Vuorikumpuun otetaan ensisijaisesti loppuvaiheen opiskelijoita. Harjoittelupaikat varataan alustavasti Jobiili-järjestelmän kautta. Vuorikummussa harjoittelijalle nimetään harjoitteluohjaaja, mutta käytännössä koko työryhmä ohjaa harjoittelijoita harjoittelujakson ajan.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:

Vuorikummussa kerätään henkilöstöltä säännöllisesti palautetta hyvinvointialueen VAKE-Pulssi kyselyn avulla. VAKE-Pulssin kautta saamme henkilöstön äänen kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstömme voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat. Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kysely toteutetaan 3–4 kertaa vuodessa.

VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa Vuorikummun henkilöstöä, lähiesihenkilöä ja Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöä ymmärtämään ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi.

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja seuraa työntekijöittensä työskentelyn asianmukaisuutta olemalla aktiivisesti läsnä työryhmän arjessa ja hänellä on velvollisuus puuttua työntekijän rikkomuksiin ja laiminlyönteihin. Epäkohtiin puututaan työnjohdollisella keskustelulla eli nk. puheeksiottokeskustelulla, joka käydään lähijohtajan ja työntekijän välillä kahden kesken. Työntekijän kanssa käytävässä keskustelussa lähijohtaja tuo selkeästi esille, mikä työntekijän menettely on ollut moitittavaa ja miten toimintaa pitäisi muuttaa. Lähijohtaja kirjaa itselleen muistiinpanot, milloin keskustelu on käyty ja mitä on keskusteltu. Vakavimpiin rikkomuksiin voidaan suoraan puuttua kirjallisella varoituksella.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Lastensuojelulaitosten henkilöstömitoitusta Suomessa säätelee lastensuojelulaki. Lain mukaan jokaisessa yksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää, jotta hoito ja kasvatus toteutuvat asianmukaisesti. Henkilöstön riittävästä määrästä, osaamisesta ja perehdytyksestä on huolehdittava siten, etteivät niihin liittyvät puutteet aiheuta rajoitusten käyttämistä tai lapsen turvallisuutta vaarantavia ja ihmisarvoa alentavia toimenpiteitä. Vuorikummussa lain määrittelemä henkilöstömitoitus täyttyy, seitsemän ohjaajan ja sosiaaliohjaajan lisäksi Vuorikummussa työskentelee hoito- ja kasvatustehtävissä myös sairaanhoitaja 50% työajalla.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Vuorikummussa työvuorot suunnitellaan hyvissä ajoin ennakkoon, ja työvuorot julkaistaan viimeistään viikko ennen työvuorolistan alkua. Työntekijöiden vuosilomiin ja muihin poissaoloihin voidaan näin varautua ennalta ja varmistaa esimerkiksi sijaisia hankkimalla henkilöstön riittävyys kaikissa tilanteissa. Vuorikummussa otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana resurssipalveluiden varahenkilöstö, jonka kautta voi pyytää sijaisia etenkin akuutteihin tilanteisiin.

Vuorikummussa on otettu käyttöön vuoden 2025 aikana VAKEn resurssipalveluiden varahenkilöstö, jonka kautta voi pyytää sijaisia etenkin akuutteihin tilanteisiin.  

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Jos henkilöstöä ei ole riittävästi on ensisijaisen tärkeää kaikissa tilanteissa varmistaa, että lasten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ei vaarannu. Henkilöstövaje ei saa johtaa laiminlyönteihin tai epäasianmukaiseen kohteluun. Vuorikummussa priorisoidaan aina lasten perustarpeiden täyttäminen.

Mahdollisen henkilöstövajeen kohdalla pyritään turvaamaan riittävä määrä työntekijöitä vuoroissa sisäisin työvuorojärjestelyin ja muutoksin. Lisäksi meillä on mahdollisuus pyytää apua ja työntekijäresurssia lyhytaikaisesti Kuntouttavan sijaishuollon yksikön muilta osastoilta. Myös Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja voi tarpeen tullen osallistua osastotyöhön.  

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Toimintayksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaavat henkilöt:

Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja:
Elisa Korhonen
p. 040 182 1987
elisa.korhonen@vakehyva.fi 

Vuorikummun sairaanhoitaja

Nina Linnamäki 
p. 040 612 6448
nina.linnamaki@vakehyva.fi

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: 
Yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri:
Aija Lampinen-Helle
Erikoislääkäri
Tikkurilan terveysasema
aija.lampinen-helle@vakehyva.fi

Lääkehoito ja lääkehoitosuunnitelma

Vuorikummussa 50% työajalla työskentelevä sairaanhoitaja vastaa yksikkömme lääkehoidosta yhdessä yksikön vastaavan ohjaajan kanssa.

Lasten lääkkeiden jakamisessa on siirrytty pääosin lapsikohtaiseen apteekin annosjakeluun, jonka toimittaa Koivuhaan Apteekki. Apteekki toimittaa lääkkeet lasten reseptien mukaisesti annospusseissa joka toinen viikko, ja Vuorikummun ohjaajat antavat lääkkeet pusseista aikataulun mukaisesti lapselle ja kirjaavat lääkkeen antamisen Apottiin.

Vuorikummussa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen lääkehoitosuunnitelmaa, jonka pohjalta on tehty Vuorikummun oma lääkehoitosuunnitelma. Vuorikummun lääkehoitosuunnitelman teosta ja päivittämisestä vastaavat yksikön sairaanhoitaja ja vastaava ohjaaja. 

Vuorikummun lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 5.11.2024.

Sairaanhoitaja antaa ohjeet lääkkeiden käytöstä asiakaslapsille ja sekä heidän päivittäisestä hoidostaan ja huolenpidostaan Vuorikummun vastaaville työntekijöille.

Vuorikummussa vakituiset työntekijät, sekä pitkäaikaiset sijaiset suorittavat LOVe LOP - Lääkehoidon osaamisen perusteet – verkkokurssin (3 x teoria- ja lääkelaskutentti + erillinen lääkkeidenannon näyttökoe), sekä VARO-kurssin, näin varmistetaan lääkehoidon perusteiden osaaminen työssämme.

Kaikkien lääkehoitoon kouluttamattomien tai vähän koulutettujen työntekijöiden tulee suorittaa lisäkoulutus, mikäli he työskentelevät yksikössä, jossa toteutetaan lääkehoitoa.
Lisäkoulutuksen kokonaiskesto on noin seitsemän tuntia ja se koostuu useista kaikille pakollisista kursseista, jotka suoritetaan Oppiportissa ja koulutus on Duodecimin ylläpitämä.

Kurssit ovat: 

• Turvallinen lääkehoito hoitotyössä
• Potilaan tunnistamisen hyvät käytännöt
• Lääkelaskut haltuun
• Lääkehoidon seuranta
• Lääkehaitta – miten toimin?
• Tunnetko riskilääkkeet?
• PKV-lääkkeet ja huumaavat lääkkeet
• Inhaloitavat lääkevalmisteet

Uuden työntekijän työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on, että ko. tentit ovat suoritettuna, koeajan kuluessa.

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Lääkinnälliset laitteet määritellään MD-asetuksen 2. artiklassa tarvikkeiksi, jotka valmistaja on tarkoittanut esimerkiksi sairauden tai vamman hoitoon, ehkäisyyn tai diagnosointiin tai muuhun vastaavaan lääketieteelliseen tarkoitukseen. Lisäksi ehkäisyvälineet, piilolinssit ja muiden lääkinnällisten laitteiden puhdistamiseen tai desinfiointiin tarkoitetut tarvikkeet lasketaan asetuksen mukaan lääkinnällisiksi laitteiksi.

Lääkinnällisten laitteiden luokitukset 

Lääkinnälliset laitteet luokitellaan MD-asetuksessa neljään ryhmään: I, II a, II b ja III. Luokitus perustuu laitteen käyttötarkoitukseen ja sille ominaisiin riskeihin. Korkeammissa luokissa suorituskykyä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset ovat tiukemmat, ja myös vaatimustenmukaisuuden todentaminen edellyttää suurempaa määrää toimenpiteitä. Esimerkkejä MD-asetuksen piiriin kuuluvista tuoteryhmistä: 
kirurgiset välineet, hammaspaikat ja -raudat, kondomit ja liukuvoiteet, kuumemittarit, silmälasit ja piilolinssit, laastarit ja haavanpuhdistusaineet ja lääkinnällisessä tarkoituksessa käytettävät ohjelmistot.
Lääkinnällisten laitteiden hankinnat Vuorikumpuun tehdään hyvinvointialueen hankintasääntöjen ja ohjeistusten mukaisesti.

Lääkinnällisiä laitteita Vuorikummussa on vähän; lääkejääkaappi, verenpainemittari ja henkilövaaka, laastarit, ihon desinfiointinesteet ja -pyyhkeet, kondomit sekä kuumemittarit. Näiden laitteiden rikkoontuessa yksikön vastaava ohjaaja huolehtii korjauksen hankkimisesta tai uusien ostamisesta. Jos lääkinnällisen laitteen rikkoontumisesta aiheutuu vaara- tai läheltäpititilanne, se raportoidaan Haipro järjestelmän kautta.

Terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on tehtävä ilmoitus Fimeaan. Vakavissa vaaratilanteissa ilmoitus on tehtävä 10 vuorokauden ja muissa 30 vuorokauden kuluessa. 

Mikäli lapsella olisi omia apuvälineitä liikkumiseen tai muuhun arjen tukemiseen, hänen oma hoitotahonsa huolehtii niistä. Tarvittaessa Vuorikummun sairaanhoitajalla on vastuulla laitteiden asianmukainen huolto tai huollon järjestäminen.

Hyvinvointialueella (suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) on käytössä kaksi lääkintälaiterekisteriä; HUS-lääkintätekniikan Medusa -rekisteriin on syötetty Vantaan laitteet, ja Keravan osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla -järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on merkinnät muun muassa laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista. HUS-lääkintätekniikka huolehtii Vantaan laitteiden käyttöönottotarkastuksesta, rekisteröimisestä ja huoltamisesta. Yksiköille jää tehtäväksi työtilausten tekeminen sekä laitteiden lähettäminen huoltoon, korjaukseen tai kalibrointiin rekisterin aikataulun mukaisesti tai tarvittaessa. Vuorikummun lääkintälaitevastaava vastaa Vuorikummun rekisterin ajantasaisuudesta inventoimalla laitteet kalenterivuosittain sekä tekemällä tarvittavat laitesiirrot ja -poistot. Lääkinnälliset laitteet huolletaan ja kalibroidaan vähintään valmistajan ilmoittamin määräajoin.

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: 

Yksikön vastaava ohjaaja Elisa Korhonen

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Vuorikumpu sijaitsee rauhallisella pientaloalueella Vantaan Koivuhaassa ja on hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella päättyvän tien päässä. Kiinteistö on kaksikerroksinen omakotitalosta laitoskäyttöön remontoitu talo. Vuorikummussa on kuusi asiakaspaikkaa, jokaisella asiakaslapsella on oma huoneensa.

Asiakkaillamme on osastollamme omat lukittavat huoneet, jonne toiset lapset eivät pääse. Työntekijöillemme lapsen huoneen ovi on avattavissa ulkoa päin avaimella. Asiakaslapsen huonetta ei anneta kenenkään toisen käyttöön, tai oteta muuhunkaan käyttöön, vaikka lapsi olisi pidempään poissa osastolta.

Asuinhuoneen lapsi saa sisustaa mieluisakseen. Huoneissa on joitakin huonekaluja valmiina, mm. sänky ja kirjoituspöytä, mutta asiakaslapsi saa valita sinne itselleen mieleisensä verhot, maton, valoja ja muuta pientä. Myös omasta kodistaan saa tuoda pieniä huonekaluja ja / tai sisustustavaraa.

Kaikille asiakaslapsille yhteisiä WC-tiloja on kaksi ja sauna- ja suihkutiloja yksi. Henkilökunnan käytössä on tila, jossa on pukukaapit, henkilökunnan WC ja pieni suihkutila. Toimistotila on pieni ja sen jakavat sosiaaliohjaajat ja yksikön vastaava ohjaaja. Toimistotilassa on myös lukollinen lääkekaappi.

Tonttiin kuuluu iso piha ja tontilla on myös kaksikerroksinen autotallirakennus. Autotallin yläkerta on lämmitetty, ja sitä hyödynnetään varastona sekä ajoittain esim. neuvottelutilana. Etupihalla on autojen parkkipaikka ja autotallin vieressä kiinteistön jätehuoltoastiat. Lukittu ulkovarasto polkupyörille ym. tarvikkeille löytyy autotallirakennuksen alakerrasta. Jätehuolto omassa kiinteistössä mahdollistaa sekajätteen, biojätteen sekä muovin lajittelun. Muu kierrätysmateriaali (paperi, kartonki, lasi, metalli, paristot ja akut sekä SER-materiaali) viedään yleisiin kierrätyspisteisiin. Vuorikummussa kannustetaan ja kasvatetaan asiakaslapsia kierrätykseen ja kestävään kehitykseen.

Tilojamme käyttää henkilökunta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Ulkopuoliset eivät käytä Vuorikummun tiloja. Vierailijat käyvät Vuorikummussa aina valvotusti, ja työntekijöillä on aina tiedossa kiinteistössä olevien ihmisten lukumäärä, henkilöllisyys ja asia mitä ovat hoitamassa.

Mahdollisiin häiriötilanteisiin Vuorikummussa on varauduttu muun muassa elintarvikkeiden 72 tunnin varmuusvarastolla sekä erikseen hankitulla vesivarastolla. Lisäksi Vuorikummusta löytyy paristokäyttöisiä valaisimia asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Lämmityksessä hyödynnetään mahdollisten sähkökatkojen aikana talvisin varaavaa takkaa.

Teknologiset ratkaisut:

Vuorikummussa on paloilmoitinjärjestelmä, joka ei tee automaattista hälytystä hätäkeskukseen eikä Vuorikummussa ole sprinklerijärjestelmää. Alakerran takkahuoneessa on erillinen häkävaroitin. Alkusammutusvälineistönä on vaahtosammuttimet ja sammutuspeitteet.

Paloilmoitinjärjestelmän toiminnasta informoimme asiakkaitamme, jotta he osaavat toimia oikein tulipalo- tai muussa erityistilanteessa. Tiloissamme on huomioitu esteetön kulkeminen, niin arjessa kuin hätätilanteissa. Hätäpoistumistiet on merkitty asianmukaisesti.

Vuorikummussa on käytössä oma farmarimallinen henkilöauto.Auto on leasing auto ja VAKEn ajoneuvojen koordinointi tapahtuu pelastuslaitokselta, josta saamme käytännön apuja ja ohjeita.

Käyttäjäyksiköt huolehtivat määräaikaishuoltojen toteutumisesta huolto-ohjelman mukaisesti ja varaavat ajan huoltoon. Leasingautojen määräaikaishuollot ja normaalista kulumisesta johtuvat korjaukset hoidetaan merkkiliikkeissä.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen ja niissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Vuorikummussa ei ole suoritettu tässä kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia viime vuosina.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Vuorikummun sisätiloihin liittyvät riskit liittyvät siihen, että toimitila on kahdessa kerroksessa. Kerrosten välinen portaikko aiheuttaa matalan riskin. Toimitilassa huolehditaan siitä, että portaikon valaistus on kunnossa. Asiakaslasten ja henkilöstön kanssa käydään aktiivista keskustelua turvallisesta toiminnasta kahden kerroksen välillä.

Kiinteistön käyttöön liittyvät riskit koskevat lähinnä kiinteistön piha-alueiden kunnossapitoa talvisin. Pihat saattavat olla ajoittain liukkaita ja tähän on varauduttu omalla hiekoitusvälineistöllä, jos kiinteistöhuolto ei ehdi ajoissa hoitamaan hiekoitusta. Henkilöstöä on ohjeistettu toimimaan tilanteessa.

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Vuorikummussa on käytössä hyvinvointialueen Vakka palveluportaali, jonka kautta henkilöstö voi ilmoittaa epäkohdista ja ongelmista Vuorikummun kiinteistöön liittyen. Ilmoitus menee ensin VAKEn Tilakeskukseen, josta ilmoitus välitetään Vantaan kaupungin Granlund Manager järjestelmään kiinteistön huollosta vastaavan Vantaan tilapalvelut Vantti Oy:n työntekijöille. Jos asia on sovittu taakanjakosopimuksessa VAKEn hoidettavaksi, niin Tilakeskus organisoi itse huollon.    

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: 

Kiinteistön omistaa Vantaan kaupunki ja sen pitkäjänteisestä ylläpidosta vastaa Vantaan kaupunki ja Vantaan tilapalvelut Vantti Oy.

Hyvinvointialueen Tilakeskus vastaa kiinteistöstä, eikä Vuorikummun henkilökunnalla ole mahdollisuutta vaikuttaa pitkäaikaissuunnitelmiin, vaan linjaorganisaation ylemmät esihenkilöt osallistuvat tämän tyyppiseen suunnitteluun.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

Vuorikummussa ei ole käytössä erityistä huoltoa ja koulutusta vaativia välineitä. Paloilmoitinjärjestelmän huollosta vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteiden kodinkoneiden huolto järjestyy taakanjakosopimuksen mukaan joko VAKEn Tilakeskuksen tai Vantaan kaupungin kautta.

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 

Käytössämme on Apotti -asiakastietojärjestelmä, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Apotti yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan asiakastietojärjestelmään, mutta teknisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ovat erotettuina toisistaan.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:

Asiakkaan henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin Apotissa pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista. Kaikkiin Apotin raportteihin ja kirjauksiin tallentuu kirjoittajan nimi ja kellonaika. Vuorikummussa Apotin tunnusten tilaamisesta vastaa yksikön vastaava ohjaaja.

Uudelle henkilöstölle ja opiskelijaharjoittelijoille nimetään perehdytyksestä vastaava työntekijä, joka perehdyttää asiakastyönkirjaamiseen. Henkilöstömme on käynyt myös kirjaamisvalmennusta.

Uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apottikoulutukset heti työsuhteensa alussa. Vuorikummussa on myös oma Apotti-tukihenkilö, joka on perehtynyt Apotin käyttöön ja osaa ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiin.

Kaikki työntekijät suorittavat vuosittain organisaation pakolliset tietoturva- ja tietosuojakoulutukset.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:

VAKEn koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma on julkaistu syksyllä 2024 ja sen noudattamisesta Vuorikummussa vastaa lastensuojeluyksikön esihenkilö Janne Vaaralahti ja Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja Elisa Korhonen. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja henkilötietojen käsittelijänä toimivat Vuorikummun työsuhteessa olevat työntekijät. Vuorikummussa noudatetaan hyvinvointialueen ohjeita asiakastietojen käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Jokainen työntekijä on perehtynyt ohjeisiin ja allekirjoittanut tietosuojasopimuksen.

Asiakastietojärjestelmästä tehtyjä hakuja seurataan lokitiedoista. Lokitiedot tarkistetaan pistokokein ja näistä vastaa koko yksikön esihenkilö.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Jos työntekijä huomaa tehneensä jotain, joka vaarantaa asiakkaan henkilötietojen tietoturvan tai havaitsee väärinkäytöksen jonkun muun tai järjestelmän toiminnassa, hän on velvollinen ilmoittamaan siitä välittömästi. Nopealla toiminnalla pystytään vaikuttamaan asian etenemiseen ja vahinkojen minimoimiseen.

Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.

Hyvinvointialueen sähköpostiohjelmassa on ”ilmoita tietojenkalasteluyrityksestä”-painike, joka mahdollistaa työntekijälle nopean reagoinnin.  

Mikäli tilanteeseen liittyy ainoastaan henkilötietojen vaarantuminen, henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen löytyy ohjeet: Ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta

Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:

Vuorikummussa on varauduttu etukäteen asiakastietojärjestelmän häiriöihin ja työtä pystytään jatkamaan turvallisesti häiriötilanteissakin. Esimerkiksi asiakkaiden lääkelistat ovat tulostettuna lääkekaapissa ja niitä päivitetään muutoksien jälkeen välittömästi. Tarkemmat tiedot on mahdollista tulostaa Apotin jatkuvuustyöasemalta. Jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein ja BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot jatkuvuustyöaseman oheistulostimella.

6.7.    Asiakastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:

Laurikkala Jenna
Laki- ja päätöspalveluiden päällikkö

Rajahalme Riikka
Hallintojohtaja

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Juristi Anna Palviainen  
tietosuojavastaava@vakehyva.fi 
p. 0408614551

Asiakastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 

Laki sosiaalihuollon asiakirjoista määrittää kirjaamistamme. Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön, ovat velvollisia kirjaamaan työn suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina ja tallettamaan ne. Vuorikummussa kirjaaminen tapahtuu Apotti-järjestelmässä. Velvollisuutemme kirjata asiakastietoja alkaa samalla kun asiakkuus yksikössämme. Tieto asiakkuuden päättymisestä kirjataan myös asiakastietojärjestelmään.

Vuorikummussa käydään keskustelua ja organisoidaan työtä varmistuaksemme siitä, että asiakastyön kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti. Kirjaamiselle varataan jokaisessa työvuorossa aikaa ja huolehditaan työrauhasta kirjaamisen aikana. Kirjaukset tehdään viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty.

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Henkilöstön tietosuojakoulutus

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on otettu käyttöön lokakuun 2023 alussa Navisec-verkkokoulutusjärjestelmä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä vuosittain.

Tietosuoja koskettaa jokaista meistä niin yksityishenkilönä kuin hyvinvointialueen työntekijänä. Tietosuojaan liittyvien asioiden tunnistaminen ja oikeiden toimintatapojen hallitseminen on tärkeä työelämätaito. Kun henkilöstömme tuntee tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät periaatteet, ennaltaehkäisemme virhetilanteita.

Tietosuojaseloste 

Sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy Kuntouttavan sijaishuollon yksikölle ja Vuorikummulle velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin sisältyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella eri palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudessa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyyn voi tutustua yksiköissä olevien informointiasiakirjojen / tietosuojaselosteen avulla. Asiakirjoista löytää tietoa siitä, miten asiakkaan tietoja käsitellään, ja millaisia oikeuksia asiakkaalla on tietojen käsittelyyn liittyen.

Toimintaamme koskeva tietosuojaseloste löytyy myös hyvinvointialueen internetsivuilta:
Tietosuojaseloste hyvinvointialueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri.pdf
 

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:

Vuorikummussa jokaiselle asiakaslapselle nimetään asiakkuuden alkamisesta lähtien omaohjaajatyöpari, joka vastaa kokonaisvaltaisesti nuoren suunnitelmallisesta hoidosta ja kasvatuksesta yhteistyössä sosiaalityöntekijän, lähiesihenkilön, moniammatillisen työryhmän sekä vanhempien / huoltajien kanssa. Omaohjaajatyöskentelyllä korostamme yksilöllisyyttä ja vastaamme lapsen henkilökohtaisiin kehitystarpeisiin.

Asiakaslastemme olemassa olevia harrastuksia tuetaan ja mahdollistetaan. Heitä kannustetaan harrastustoiminnan pariin ja heidän kanssaan käydään yhdessä kokeilemassa uusia harrastuksia ja lajeja. Jokaiselle lapselle kustannetaan vähintään yksi harrastus yksikkömme puolesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät asiakaslapsen päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Asiakaslastemme toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäisessä työskentelyssä, asiakaslapsen ja -perheen kanssa yhdessä tehdyn hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta. Myös asiakassuunnitelmaneuvotteluissa arvioidaan ja varmistetaan yhteisten tavoitteiden toteutumista.

Asiakaslapsemme osallistuvat kuukausittain hoito- ja kasvatussuunnitelmansa kuukausiyhteenvedon tekemiseen omaohjaajiensa kanssa. Yhteenvetoa tehdessä hänen kanssaan keskustellaan ja arvioidaan yhdessä kulunutta kuukautta ja mietitään yhdessä arjentasoisia tavoitteita seuraavalle kuukaudelle. Vuorikummussa jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua yhteenvedon laatimiseen, mutta ketään siihen ei pakoteta. Toiset osallistuvat siihen aktiivisemmin, toiset taas eivät. Jokaisen lapsen kanssa kuitenkin vähintään keskustellen läpi edellinen kuukausi ja ajankohtaiset aiheet.

Vuorikummun ruokahuollon järjestäminen: 

Vuorikummussa ruokahuollosta vastaavat sosiaaliohjaajat. Asiakaslasten on Vuorikummussa mahdollista vaikuttaa ruokalistaan esittämällä ruokatoiveita. Asiakaslapsilla on myös mahdollisuus harjoitella ruoan laittoa yhdessä ohjaajien kanssa. Kaikki yksikkömme asiakastyötä tekevät työntekijät ovat suorittaneet hyväksytysti hygieniapassikokeen.

Vuorikummussa ruokailu tapahtuu yhteisesti ruoka-aikoina ohjaajien läsnä ollessa ja ruoka syödään ruokapöydän ääressä. Ruoka-aikojen ulkopuolella lapsi voi hakea itse jääkaapista syötävää / välipalaa. Pääasia on se, että ruokaa on aina lapsille saatavilla. Mahdollisista poikkeuksista ruokailuissa lapsi sopii ohjaajien kanssa.

Keittiössä oleva ensimmäinen jääkaappi osittain asiakaslasten käyttöön tarkoitettu. Ohjaajat huolehtivat siitä, että peruselintarvikkeita on aina saatavilla. Toinen jääkaappi ja pakastimet on pääosin tarkoitettu ohjaajien käyttöön ja lasten tulee ensin kysyä, jos haluaa sieltä jotain ottaa, etteivät he vahingossa syö esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin tarkoitettuja ruokia.

Asiakaslasten ruokailu- ja ravitsemustottumuksia arvioidaan, seurataan ja heille annetaan ohjausta. Osastojen työntekijät työskentelevät kolmessa vuorossa, joten kaikkina vuorokaudenaikoina huolehdimme asiakaslastemme riittävästä ravinnonsaannista. Ruokailukäytännöillä pyrimme ohjaamaan asiakaslapsiamme oikeanlaiseen ravitsemukseen ja siitä huolehtimiseen.

Otamme huomioon kaikki ruokavaliot ja -rajoitteet ja jokaiselle asiakaslapsellemme mahdollistetaan hänelle sopiva ravinto. Kunnioitamme asiakkaidemme kulttuurin velvoittamia ruokavalioita sekä omiin valintoihin pohjaavia päätöksiä.

Asiakaslapsillamme on tarvittaessa käytössä hyvinvointialueen ravitsemusterapeutin palvelut.

Vuorikummun siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 

Vuorikummussa ei ole käytössä pesulapalveluita, vaan lapset pesevät omat henkilökohtaiset vaatteensa, lakanansa ja pyyhkeensä itse, ohjaajat auttavat ja opastavat tarvittaessa. Näin opettelemme yhdessä pyykkihuoltoa. Lasten käytössä on pyykinpesukone, kuivausrumpu, kaksi kuivauskaappia sekä pyykinkuivaustelineet.  

Vuorikummun hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Vuorikummun hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja kasvatussuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet. Näihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Siivouksesta on annettu perussiivousohjeet.

Vuorikummusta siivouksesta vastaavat työntekijät sekä kaksi kertaa viikossa SOL-siivouspalvelun siivous.
 
Työterveyshuolto huolehtii työntekijöiden tarvittavista, sekä vaadittavista rokotuksista. 

Vuorikummussa on aina saatavilla ja käytössä suojakäsineitä, käsihuuhteita ja desinfiointiliinoja. Myös maskeja ja suojavisiirejä, sekä -esiliinoja on saatavilla.

Tartuntatauteihin ja epidemiatilanteisiin saadaan tarvittava erityisosaaminen tilanteen mukaan joko työterveyshuollon asiantuntijoilta tai viranomaisilta, kuten HUS sairaanhoitopiirin asiantuntijoilta, THL:lta sekä Valviralta. Em. tapauksissa toimitaan tartuntataudista annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja tarvittaessa konsultoidaan hyvinvointialueen tartuntatautiyksikköä sekä terveysneuvontaa ja/tai tartuntatautivastuulääkäriä.

Erikoissairaanhoidosta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vastaa Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin omistama HUS-yhtymä, joka jatkaa HUS:n työtä.

Vuorikummun asiakaslapset saavat osastolta omaan henkilökohtaiseen hygieniaansa tarvitsemat perustuotteet. Osasto vastaa myös kohtuullisista kampaamo- ja parturimenoista.

Asiakasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt Vuorikummussa:

Käyttövarojen maksaminen Vuorikummussa 2025

Käyttövarojen maksamisen periaatteet ja minimimäärät on määritelty lastensuojelulain § 55, jota on avattu mm. THL:n ylläpitämässä lastensuojelukäsikirja portaalissa. Käyttövarojen summa on määritelty kuukausitasolla, mutta käyttövarat voidaan maksaa myös viikoittain. Erityisesti nuorempien asiakaslasten kohdalla on viikoittainen käyttövarojen maksaminen todettu toimivaksi ja vuorostaan itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten kohdalla on usein perusteltua maksaa käyttövarat kuukausittain. Harkinta maksutiheydestä tehdään aina yksilöllisesti, asiakaslapsen toimijuuden edistämisen ja ikätasoisen harjaantumisen ollessa keskeiset tavoitteet.

Asiakaslapselle annetuista käyttövaroista pidetään lapsikohtaista kuittauslistaa, joka toimitetaan vastuusosiaalityöntekijälle joka vuoden tai työskentelyn lopussa. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada listat maksetuista käyttövaroista myös muina ajankohtina. Lisäksi maksetut käyttövarat kirjataan Apotti-järjestelmään.

Käyttövarojen käyttämisestä päättää asiakaslapsi itse, mutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu asiasta keskustelu ja yhdessä opettelu.

Käyttövarojen summat:

Käyttövarojen minimisumman 15 vuotta täyttäneelle tulee vastata kolmasosaa voimassa olevasta elatustuen määrästä ja alle 15-vuotiaalle summan tulee vastata yksilölliseen tarpeeseen.

Vuorikummussa maksetaan käyttövaroja hieman minimiä enemmän:
•    alle 15-vuotiaille yksilöllisen harkinnan mukaan, yleensä 14,00 €/vko
•    yli 15-vuotiaille 16,00 €/vko

Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:

Vuorikummun asiakaslasten nimettynä lääkärinä toimii Aija Lampinen-Helle, Tikkurilan terveysasema, Vantaa.

Sairaanhoitajan haastattelu asiakaslapselle on osa hänen terveydentilansa kartoitusta. Sairaanhoitaja huolehtii asiakaslapsille lastenlääkärin (Aija Lampinen-Helle) terveystarkastuksen, jossa esitietoina ovat lapselta, läheisverkostolta, sairaanhoitajalta ja sosiaaliohjaajilta esille tulleet terveydentilaan liittyvät asiat.  Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteet jatkotutkimuksiin.

Asiakaslapsillemme järjestetään tarvittaessa lääkärin lähete erikoissairaanhoitoon, useimmiten nuorisopsykiatrian tutkimus-, arviointi- ja kriisipoliklinikalle (TAK-poliklinikka) nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoidon tarpeen arviointia varten. Jonotusajat nuorisopsykiatrian poliklinikoille vaihtelevat tilanteen mukaan ja ovat muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. TAK-poliklinikkaa voimme konsultoida myös puhelimitse.

Asiakaslastemme terapiat toteutetaan Peijaksen aluepoliklinikoilla, muissa HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tai hyvinvointialueen perhe- tai nuorisoneuvolassa (sosiaalitoimen yksikkö). Kelan korvaamiin terapioihin on mahdollisuus päästä normaalin prosessin kautta.

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Toimimme aktiivisessa yhteistyössä asiakaslapsia hoitavien tahojen kanssa ja varmistamme osaamisen asiakaslasten pitkäaikaissairauden hoitamiseen. Jos Vuorikummussa asiakkaana oleva lapsi on erikoissairaanhoidon lasten- tai nuorisopsykiatrian potilas, hänen hoitonsa jatkuu hoitosuunnitelman mukaisesti myös meidän työskentelymme ajan.

Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:

Alkutarkastuksen tarpeellisuus arvioidaan yhdessä VAKEn terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lastensuojelulain 51 § mukaan sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila on tutkittava, ellei terveydentilaa ole ollut mahdollista tutkia aikaisemmin tai muusta syystä ei ole käytettävissä riittäviä tietoja lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee arvioida terveystarkastuksen tarve jokaisen sijoituspäätöksen yhteydessä. Terveystarkastuksen tarpeen arvioimiseksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai Vuorikummun työntekijä on yhteydessä terveydenhuollon palveluun puhelimitse.

Yhteistyössä terveydenhuollon kanssa selvitetään, onko tarkastus tarpeellinen käytettävissä olevien terveystietojen ja aiempien tarkastusten perusteella. Erikoislääkäri kirjaa arvion terveydenhuollon Apottiin, joka reititetään vastuusosiaalityöntekijälle. Jos arvion perusteella tarkastusta ei tehdä, perusteet tarkastuksen tarpeettomuudelle tulee myös kirjata. 

Vuorikummun asiakaslasten tarve hammashoitoon ja kiireettömään sairaanhoitoon kartoitetaan ja hoidetaan yhteistyössä lapsen, vanhempien/huoltajien, vastuusosiaalityöntekijän, osastojen sosiaaliohjaajien sekä sairaanhoitajan kesken. Jokaiselle asiakaslapselle tehdään yksilöllinen kartoitus ja suunnitelma hoitojen järjestämiseksi.

Tarvittaessa mm. kiireellisempää hoitoa vaativissa tilanteissa käytämme terveysasemia, sekä virka-ajan ulkopuolella Peijaksen sairaalaa (alle 16-vuotiaat lapset hoidetaan Uuden lastensairaalan sekä Jorvin sairaalan päivystyksessä). Näitä tilanteita voivat olla mm. ylähengitysoireet ja korvatulehdukset sekä tapaturmat. Vuorikummussa käytämme mm. Tikkurilan terveysaseman palveluita tarpeen vaatiessa.

Vuorikummussa on erillinen turva- ja kriisisuunnitelma -ohje äkillisen kuolemantapauksen varalta ja se on työntekijöiden saatavilla.

8.1.    Asiakkaan asema ja osallisuus

Asiakkaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Asiakkaidemme, niin lasten kuin heidän läheisten, palveluntarve arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja yksikkömme työntekijöiden kanssa sosiaalityön asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja jatkuvasti koko työskentelyprosessin ajan.  Työskentelyn alussa vastuusosiaalityöntekijä kirjaa sosiaalityön asiakassuunnitelman yhdessä laadittujen tavoitteiden ja asiakkaan tilanteen pohjalta. Suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa aina lapsen asioista vastaava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Sosiaalityön asiakassuunnitelmanneuvottelut pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen vaatiessa useammin, lyhyelläkin varoitusajalla. 

Neuvotteluihin ja suunnitelmien laatimiseen osallistuvat asiakaslapsen ja hänen vanhempiensa / huoltajiensa lisäksi sosiaalityöntekijä ja yksikkömme työntekijöitä. Jokaisen asiakaslapsen ja hänen perheensä palvelutarpeenarviointi perustuu yksilölliseen ja vuorovaikutukselliseen työhön; keskusteluihin, arviointiin ja havainnointiin, myös erilaisia menetelmiä hyödyntäen.

Käytettyjä mittareita ja menetelmiä

omaohjaajatyö                                            sairaanhoitajan haastattelu
lääkärin tulotarkastus                                 toimintakyvynarvio
vanhemman haastattelu                             sukupuu
nuoren haastattelu                                     Silta-työskentely
verkostokartta                                            osastojen yhteiset tekemiset ja retket                                                       Pesäpuun minun kirjani                             Pesäpuun OmaBoxi
DKT
itsenäistymisen tukemiseen tarkoitetut menetelmät ja keinot            

Jokaisen asiakaslapsemme kohdalla teemme tiivistä yhteistyötä myös koulujen ja mahdollisten hoitotahojen kanssa ja nämä muut tahot kutsutaan neuvotteluihin aina erikseen sovitusti ja harkitusti.

Asiakkaat tulevat Vuorikumpuun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän päätöksellä. Mahdollisia päätöksiä ovat avohuollon tukitoimisijoitus, sijaishuolto, sekä jälkihuollon sijoitus.

Asiakkaat tulevat hyvinvointialueen asiakasohjausrakenteiden kautta. Näihin rakenteisiin osallistuu aina yksikkömme laitosesimies ja tarpeen mukaan yksikön vastaava ohjaaja. Tiedon vapautuvasta paikasta rakenteisiin vie laitosesimies, jolla on käsitys siitä, minkälainen on Vuorikummun sen hetkinen asiakasprofiili, eli tieto siitä mihin tarpeisiin pystymme vastaamaan uuden asiakkaan kohdalla. Asiakkaita tulee hyvin erilaisista paikoista; suoraan kotoa, vastaanotto-osastolta, vastaanottoperheestä, sairaalasta tai toisesta laitoksesta (simu).  

Asiakasohjaus pyritään tekemään yksilöllisesti ja harkiten, jotta voitaisiin lähtökohtaisesti varmistua siitä, että Vuorikumpu on oikea sijaishuoltopaikka asiakkaalle. Vuorikumpu ei ole suuntautunut hoitamaan millään tietyllä tavalla oireilevia lapsia. Meille haastavaa on tarjota riittävää hoitoa esim. rankasti päihteillä oireilevien tai paljon ”hatkaavien” lasten kanssa, koska ovet ovat Vuorikummussa auki ja meille sijoitettujen lasten lähialue on pääsääntöisesti Vantaa, mihin usein tarvitaan em. tapauksissa välimatkaa.

Kun Vuorikumpuun on ehdolla uusi asiakaslapsi, hänelle ja hänen perheelleen/läheisilleen tarjotaan mahdollisuutta tulla tutustumaan ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekoa. Tutustumiskäynnillä esitelemme tilamme ja lapselle tulevan huoneensa, kerromme Vuorikummun toiminnasta ja käytänteistä sekä aloitamme luottamuksellisen suhteen luomisen niin lapseen kuin tämän huoltajiin.

Vuorikummussa ei ole käytössä minkäänlaista kaikki asiakkaat kattavaa sääntökirjaa, vaan hoito- ja kasvatus on yksilöllistä, ikätasoista ja jokaisen lapsen kohdalla tämän omiin tavoitteisiin pohjautuvaa. Monista asioista, kuten sisääntuloajoista ja kotiharjoitteluista, sovimme yhdessä lapsen ja tämän huoltajien kanssa yksilöllisesti.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Kaikille Vuorikummun asiakaslapsille nimetään kaksi omaohjaajaa jo ennen lapsen varsinaista muuttoa osastolle.

Asiakkaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Vuorikummun asiakaslapsilla, niin kuin kaikilla lapsilla, on oikeus erityiseen suojeluun. Vuorikummun henkilökunnan tehtävänä on yhdessä vastuusosiaalityöntekijän kanssa turvata lapsen oikeuksien toteutuminen ja vahvistaa lapsen oikeusturvaa. 

Asiakaslastemme oikeutta pitää yhteyttä asioistansa vastaavaan sosiaalityöntekijään vahvistetaan ja tuetaan kannustamalla häntä henkilökohtaisiin yhteydenottoihin ja tapaamisiin. Voimme sopia tapaamisen myös asiakaslapsen puolesta, jos se on hänelle helpompaa ja hänen toiveensa.

Asiakkaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: 

Työskentelymme lähtökohtana on asiakkaitamme kunnioittava työote ja työntekijöitä perehdytetään asiakkaiden kohtaamiseen. Lisäksi koulutusten myötä pyrimme vahvistamaan työntekijöidemme ammattitaitoa asiakkaidemme kohtaamiseen.

Vuorikummun työskentelytavoissa ja kasvatustyössä noudatamme aina lastensuojelulain ja YK:n lastenoikeuksien keskeisiä periaatteita. Hoito- ja kasvatustyössämme pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön niin asiakaslasten, heidän läheistensä kuin yhteistyötahojenkin kanssa. Mikäli asiakaslapsi ja/tai hänen läheisensä kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai loukkaavasti, puututaan siihen välittömästi ja asiaa ryhdytään selvittämään. Epäasiallinen ja loukkaava käyttäytyminen käsitellään asianosaisten kanssa. Mikäli on tarvetta, pyydämme ulkopuolisen sovittelijan mukaan. Asia ja tilanne käsitellään myös vastuusosiaalityöntekijän ja asiakaslapsen vanhempien/huoltajien kanssa.

Kaikilla Vuorikummun työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus koskien asiakaslapsien ja heidän perheidensä asioita. Vaitiolovelvollisuus koskee myös yksikössämme käytännön harjoittelujaksoilla olevia opiskelijoita, sekä sijaisia.

Mikäli asiakaslapsen hoidossa tapahtuu haittatapahtuma tai vaaratilanne, käydään se läpi sekä työntekijöiden että asiakaslapsen, hänen vanhempiensa ja vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Työyhteisössä pohditaan ja päätetään toimenpiteitä, joilla vastaava tapahtuma voitaisiin ehkäistä ja nämä toimenpiteet kerrotaan myös asiakaslapselle, hänen vanhemmilleen ja vastuusosiaalityöntekijälle.

Asiakkaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:

Asiakaslapselle, hänen vanhemmalleen/huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen annetaan aina viipymättä tieto päätösten ja rajoituspäätösten sisällöstä, niiden perusteista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ymmärrettävässä muodossa ja asiakaslapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. 

Asiakkaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30a §) 

Asiakaslapsen omaohjaajat tekevät lapsen ja huoltajien kanssa lapselle yksilöllisen ja arjentasoisemman hoito- ja kasvatussuunnitelman sosiaalityön asiakassuunnitelman pohjalta. Hoito- ja kasvatussuunnitelmasta tehdään yhdessä asiakaslapsen kanssa kuukausittain yhteenveto ja se toimitetaan myös huoltajille. Vastuusosiaalityöntekijä pystyy seuraamaan hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, sekä kuukausiyhteenvetoja Apotti-asiakastietojärjestelmästä.

Työskentelemme aina asiakkaidemme tarpeista käsin ja kuulemme asiakkaitamme arjessa, koko työskentelyn ajan. Kerromme yksiköstämme saatavista palveluista, sekä myös muista juuri hänelle / heille sopivista tukitoimista ja palveluista.

Suunnitelman toteuttamista tukevat sisäiset asiakastyönohjausrakenteet, jossa asiakaskohtaista työtä ohjataan, arvioidaan ja suunnitellaan. Lisäksi asiakastyötä ohjataan ”pikkutiimi”- rakenteella, jossa asiakaskohtaisesti muodostettu yksikön moniammatillinen työryhmä tarkistaa hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaista työtä.

Asiakaslapsi on aina tervetullut ja kutsutaan yksikkömme sisäisiin moniammatillisiin työryhmätapaamisiin. Hän osallistuu myös kaikkiin häntä itseään koskevien tavoitteiden ja suunnitelmien tekemisiin ja hänen näkemyksensä ja mielipiteensä kirjataan aina yhteenvetoihin ja hoito- ja kasvatussuunnitelmiin.

Asiakaslähtöisessä toiminnassa sosiaalityönasiakassuunnitelma, sekä sen pohjalta tehty hoito- ja kasvatussuunnitelma, sekä kuukausiyhteenvedot ohjaavat työskentelyä ja ovat työskentelyn tukena arjessa. Molempien suunnitelmien laatimisessa on mukana asiakaslapsi, asiakasperhe, sosiaalityöntekijä sekä yksikkömme työntekijöistä perheen kanssa työskentelyyn nimetyt työntekijät. Suunnitelmia arvioidaan arjentyössä jatkuvasti sekä erikseen sovituissa asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

Keskeisiä sisältöjä hoito- ja kasvatusprosessissa Vuorikummussa ovat:

• Lapsen suojaavat tekijät, niiden kartoittaminen ja vahvistaminen
• Lapsen ihmisarvo ja perusoikeudet
• Toimintakulttuuri, joka pohjaa kaikessa vuorovaikutukseen, lapsen osallistamiseen ja lapsen toimijuuteen omissa asioissaan
• Yhteisesti sovitut yksilölliset päivärytmi ja sisääntuloajat
• Lapsen etu ja tarpeet
• Lapsen arki ja koulu
• Lapsen uskonto ja kulttuuri, perheen tavat toimia
• Kasvatus ja huolenpito
• Lapsi ja hänen verkostonsa
• Vanhemman valmiudet
• Tukea nuoren yksilöllistä kehitystä ja kasvua
• Lapsen traumataustan selvittäminen ja huomioiminen
• Puuttuminen riittävän varhain havaittuihin oireisiin, oireiluihin ja ongelmiin
• Turvata lapselle läheiset ihmissuhteet
• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa
• Vanhempien ongelmien tarkastelussa keskitytään siihen, mikä merkitys niillä on lapsen kannalta.
• Vastuulliset ja yksilölliset päätökset

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuus on määritelty jo lastensuojelulaissa. Jokaisen asiakkaamme itsemääräämisoikeuden sekä osallistumisen mahdollistamista kunnioitetaan ja ne pyritään ottamaan päätöksiä tehdessä huomioon niin hyvin kuin se asiakaslapsen ikään ja tilanteeseen nähden on mahdollista. Asiakaslasta kohdellaan huolehtien hänen oikeusturvastaan ja kunnioittaen hänen yksityisyyttään.

Vuorikummun asiakkaiden osallisuutta omaan prosessiin korostetaan ja kunnioitetaan heidän oikeuksiaan. Asiakaslasta kohdellaan siten, että hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakaslapsen ja -vanhemman toiveet kulttuuriin ja uskontoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon. Asiakaslasta tuetaan käymään vakaumuksensa mukaisissa tilaisuuksissa ja harjoittamaan edustamaansa uskontoa hänen näin halutessaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa, sekä arjessa huomioidaan uskonnolliset ja kulttuuriset juhlat sekä niihin liittyvät vapaat. Asiakaslapsen ruokavaliossa otetaan huomioon vakaumuksen, kulttuurin ja uskonnon vaateet.

Jokaisella meille sijoitetulla asiakaslapsella on oma huone, jonka sisustamiseen hän itse saa vaikuttaa ja jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Hän saa valita itselleen myös mieluisan harrastuksen, jos sellaista ei ole ja hän saa jatkaa jo olemassa olevaa harrastustaan. Asiakaslapsen ystävyyssuhteita tuetaan ja ystävät saavat käydä meillä vierailemassa. Oma puhelin on aina asiakaslapsella käytössä, ellei sitä ole rajoitettu erityisestä perustellusta syystä.

Asiakaslapsen oikeutta tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä puhelimitse tai sähköisen välineiden avulla tuetaan ja edistetään asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla. Myös vanhempien ja muiden asiakaslapselle läheisten ihmisten kanssa vahvistetaan yhteistyötä ja -toimintaa asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla.

Vuorikummussa tuetaan asiakkaidemme itsemääräämisoikeutta ja he ovat aina osallisia alusta alkaen oman tilanteensa selvittämisessä ja kuntoutumisessa ja osallistuvat kaikkiin itseään koskevaan tavoitteiden asettamiseen sekä päätöksentekoon. Asiakaslapselle selvitetään ikätasoisesti hänen oikeutensa ja minkälaisia velvollisuuksia hänellä on. Hänen valinnan vapauttaan kunnioitetaan ja mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet siitä, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, otetaan huomioon. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kokemusta seurataan säännöllisten vuosittain n. 2 kertaa kerättävien asiakaspalautteiden kautta. 

Työskentelymme lähtökohtana on asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen.

Palveluyksikön asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:

Yksikön vastaava ohjaaja Elisa Korhonen vastaa organisaatiossa laadittujen suunnitelmien ja ohjeiden jalkauttamisesta Vuorikummun työntekijöille. Vuorikummun omassa Hyvän kohtelun suunnitelmassa kuvataan yhdenvertaisuuden edistämiseen, syrjinnän ja suosimisen tunnistamiseen sekä välttämiseen liittyviä periaatteita ja toimintatapoja enemmän.

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa kiireellisesti sijoitettuun, huostaan otettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen.

Vuorikummussa joudutaan toisinaan rajaamaan yksilön vapauksia lastensuojelulain määrittämien rajoitustoimenpiteiden puitteissa asiakaslapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Lapsen perusoikeuksiin puututtaessa tehdään rajoitustoimenpiteistä tämän lain edellyttämät päätökset. Rajoitustoimenpiteet ovat aina viimesijainen puuttumiskeino ja lastensuojelulain edellytykset rajoittamiselle on täytyttävä.

Rajoittamistoimenpiteissä toimintaperiaatteenamme on, että asiakaslapsen osallistamista ja osallistumista lisäämällä pyrimme vaikuttamaan rajoittamistoimenpiteiden määrään vähentävästi. Pyrimme ensisijaisesti aina keskustellen ja neuvotellen löytämään yhteisen näkemyksen tilanteen ratkaisemiseksi.

Kaikille asiakkaan yksityisyyttä, intimiteettisuojaa, henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta rajoittaville toimenpiteille tulee olla laissa säädetty peruste. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään lain edellyttäessä aina kirjallinen päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei Vuorikummussa koskaan käytetä rangaistuksena, vaan niitä käytetään erikseen perustellusta syystä turvaamaan asiakaslapselle hänen tarpeitaan vastaava hoito ja kuntoutus.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu aina yksilölliseen harkintaan, jossa toimenpiteiden tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia arvioidaan suhteessa asiakaslapsen tilanteeseen, kehitystasoon ja muihin käytössä oleviin keinoihin.

Rajoitustoimenpiteiden käyttöä ohjaa periaate, jossa käytössä olevista toimenpiteistä valitaan aina asiakaslapsen kannalta lievin vaihtoehto. Mikäli rajoitustoimenpide todetaan tarpeettomaksi tai sillä tavoiteltu hyöty voidaan saavuttaa lievempää keinoa käyttäen, rajoitustoimenpiteen käyttö lopetetaan välittömästi.

Kaikki toimintamme on hoidon ja kasvatuksen kannalta perusteltua ja asiakaslapsen edun mukaista. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä minkäänlaisia kategorisia rajoittamispäätöksiä tehdä, esim. karkaamistilanteessa, vaan rajoittaminen perustuu aina yksilölliseen tilanteeseen ja kokonaisharkintaan. Rajoitustoimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään (Apotti) ja päätökset, kirjaukset ja kuulemiset teemme lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

Keskustelemme aina asiakaslapsen, sekä hänen huoltajiensa kanssa häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä, perusteista ja niiden mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmaan.

Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä perusteista käydään jatkuvaa keskustelua henkilöstömme kanssa. Vuorikummun yksikön vastaava ohjaaja työryhmineen arvioi yhdessä asiakkaiden kanssa toimenpiteiden vaikutusta ja niiden tarpeellisuutta.

Rajoitustoimenpidepäätökset Vuorikummussa päättää ja allekirjoittaa hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva työntekijä koulutuspohjan ja työkokemuksen mukaisessa ensisijaisuusjärjestyksessä. Poikkeuksena tästä yhteydenpidonrajoituspäätöksen voi allekirjoittaa vain lastensuojelulaitoksen esimies tai hänen sijaisensa. Virka-ajan ulkopuolella yhteydenpidonrajoittamispäätöksen tekee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen päivystävä viranhaltija.

Mitä rajoittavia toimenpiteitä ja välineitä Vuorikummussa käytetään

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa huostaanotetuille asiakaslapsille, mutta yhteydenpidon rajoittamista saa käyttää muussakin sijaishuollossa, kuten perhehoidossa. 

Alle on listattu lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet ja ne on avattu tarkemmin erillisessä Vuorikummun Hyvän kohtelun suunnitelmassa.
•    Yhteydenpidon rajoittaminen
•    Aineiden ja esineiden haltuunotto
•    Henkilöntarkastus
•    Henkilönkatsastus
•    Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
•    Lähetysten luovuttamatta jättäminen
•    Kiinnipitäminen
•    Liikkumisvapauden rajoittaminen
•    Eristäminen ja
•    Erityinen huolenpito => ei toteuteta Vuorikummussa

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.

Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palautteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Vuorikummussa käytössämme on asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi.  Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.

Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta . 

Palaute annetaan sähköisellä palautelomakkeella.

Asiakaspalautejärjestelmän kautta kerätyt palautteet ohjautuvat yksikön vastaavalle ohjaajalle saman organisaatiorakenteen mukaisesti, joka on käytössä HaiPro-, SPro- ja työturvallisuusilmoituksissa. Yksikön vastaava ohjaaja toimii palautteen käsittelijänä.

Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti 2 kertaa vuodessa, sekä asiakaskohtaamisten yhteydessä, että työskentelyn lopussa. Palautetta pyydetään ja otetaan vastaan myös suullisesti osana arjen toimintaamme, asiakasneuvotteluissa, kotikäynneillä, puhelinkeskusteluissa ja muussa kanssakäymisessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaitamme rohkaistaan palautteen antamiseen. Palautteen antaminen sähköisesti onnistuu myös jokaisessa yksikössä paikan päällä.

Vuorikummussa pidetään 2 kertaa vuodessa tehostetut asiakaspalauteviikot, jolloin pyydämme kaikilta asiakkailtamme vastauksen palautekyselyyn. Kyselyn vastaukset käydään läpi johtoryhmässä sekä Vuorikummun työryhmässä ja niiden pohjalta teemme kehittämistyötä.

Vuonna 2025 asiakaspalautteiden tehoviikot pidettiin: 
•    keväällä viikot 15 ja 16 
•    syksyllä viikot 41 ja 42

Asiakkaidemme antamiin palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi työntekijöidemme kanssa. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:

Janne Vaaralahti
Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Lastensuojelulaitoksen esimies
Tammirinteentie 2 B (alatalo), 01760 Vantaa
Postiosoite: PL 765, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
p. 0400 703 936

Asiakastyönprosessiin liittyvissä muistutuksissa / valituksissa asiakastamme ohjataan ottamaan yhteyttä myös hänen asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka ohjaa häntä näiden teossa.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: 

Vuorikummun toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään läpi viipymättä ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimies sekä lähiesihenkilöt (johtoryhmä) vastaavat muistutusten käsittelystä yksikössämme. He pyytävät tarvittavat selvitykset, käsittelevät muistutuksen sekä informoivat yksikön työntekijöitä. Muistutuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan ja pannaan toimeen ja niiden toteutumista seurataan.

Kanteluun aluehallintoviranomaiselle tai eduskunnanoikeusasiamiehelle vastaa se taho, jolle kantelu tai muistutus on osoitettu. Vastauksen allekirjoittaa se, kenelle se on esitetty lastensuojelun organisaatiossa.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa – yksi kuukausi.

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Lastensuojelun laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön lapsi tai huoltaja voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen, mutta sillä voi vaikuttaa siihen, miten Vuorikummussa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Tarkoituksena on, että asia käsitellään nopeasti ja että sillä voidaan vaikuttaa suoraan havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Vuorikummun työntekijät tai sosiaalityöntekijä auttavat lasta muistutuksen tekemisessä.

Kantelu 

Jos lapsi kokee, että häntä on kohdeltu huonosti tai epäoikeudenmukaisesti, tilanteessa on toimittu lainvastaisesti tai asioiden hoitaminen on laiminlyöty, hän voi tehdä siitä vapaamuotoisen kirjallisen kantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelulla ei voi saada muutosta yksittäiseen päätöksen, mutta sillä voi saattaa epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Tämä voi puolestaan antaa asiasta huomautuksen ja velvoittaa palvelunantajaa korjaamaan tilanteen. Vuorikummun työntekijät tai sosiaalityöntekijä auttavat lasta kantelun tekemisessä.

Lupa- ja valvontavirasto
Puhelinvaihde 0295 256 930 (ma–pe klo 9-15)
asiakaspalvelu@lvv.fi 
kirjaamo@lvv.fi 

Lupa- ja valvontavirasto käsittelee vain kirjallisesti tehdyt kantelut. Ainoastaan poikkeustilanteissa, Lupa- ja valvontaviraston suostumuksella, kantelun voi tehdä suullisesti.
Pääsääntöisesti kantelut tulee tehdä Lupa- ja valvontaviraston sähköisen asiointipalvelun kautta. Sähköisen asiointipalvelun käyttö edellyttää Suomi.fi-tunnistautumista, johon voit käyttää verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai muuta tunnistusvälinettä. Sähköisen kantelun kysymykset ohjaavat sinua täyttämään tiedot, jotka tarvitaan kantelun käsittelyä varten. Jos et voi käyttää sähköistä asiointipalvelua, voit tehdä kantelun myös vapaamuotoisesti sähköpostilla tai postitse Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon.

Eduskunnan oikeusasiamies:

Käyntiosoite: Arkadiankatu 3, 2. kerros, Helsinki 
Postiosoite: Oikeusasiamiehen kanslia, 00102 Eduskunta
www.oikeusasiamies.fi sivulla on sähköinen lomake kantelun tekemiseen. 
Puhelinvaihde 09 4321, Voit soittaa oikeusasiamiehen kansliaan ja kysyä neuvoa. 
oikeusasiamies@eduskunta.fi  
 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:

Omavalvontasuunnitelman toteutumista Vuorikummussa arvioidaan säännöllisesti neljän kuukauden välein ja raportointi sekä julkaisu tehdään VAKEn linjauksen mukaisesti osana toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaa. Hyvinvointialuetasoista seurantaa tehdään kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 
Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan Vuorikummun yksikön vastaavan ohjaajan johdolla, ja koko Vuorikummun henkilöstön avulla. Yksikön vastaava ohjaaja vie kaiken tarvittavan informaation omalle esimiehelleen viipymättä.

Vuorikummun omavalvontasuunnitelmaa arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Kehittämistarpeet tuodaan esiin palvelusta vastaavalle henkilölle, eli yksikön vastaavalle ohjaajalle. Omavalvontasuunnitelmamme tarkistetaan ja päivitetään 3 kertaa vuodessa.

Omavalvontasuunnitelma on julkaistu 9.4.2025 ja seuraava omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehittämistarpeiden ja toimenpiteiden tarkastamisen ajankohta on 4 / 2026.

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

28.8.2025, Elisa Korhonen

Päivityksen yhteydessä tehdyt keskeiset muutokset
•    Korjattu / päivitetty yhteystietoja ja päivämääriä
•    Kuvattu asiakasnuoren lääkärin tulotarkastusprosessia uuden ohjeen mukaisesti
•    Resurssipalveluiden käyttöönotto ja sen vaikutukset sijaisjärjestelyihin
•    VAKEn valmiussuunnitelman julkaisu ja vastuutahot on kuvattu päivityksen yhteydessä

Vuorikummussa on lähikuukausien aikana keskitytty erityisesti pitämään yllä turvallisia arjen perusrakenteita aikuisjohtoisesti. Olemme myös ottaneet kehittämiskohteeksi työryhmän toimintatapojen yhtenäistämisen. Vuorikummun käytänteiden ja yhtenäisten toimintatapojen tarkastelun ja niiden kehittämisen taustalla ovat niin työryhmässä tapahtuneet muutokset kuluneen kevään aikana, kuin asiakaslasten muuttuvat tuentarpeet sijoitusprosessin edetessä. 
Myös omaohjaajatyötä on tarkasteltu työryhmän yhteisissä rakenteissa, ja kevään 2025 tiimipäivän keskeinen sisältö on ollut omaohjaajatyön kirkastaminen työtehtävien ja vastuiden osalta. On myös selkeytetty omaohjaajien sekä 50% työajalla Vuorikummun käytössä olevan sairaanhoitajan vastuita ja yhteistyötä sijoitettujen lasten terveydenhuoltoon liittyvien asioiden hoitamisessa. 
Vuorikummussa ei ole tällä hetkellä erillistä vanhemmuustyöhön keskittynyttä sosiaaliohjaajaa, vaan omaohjaajat vastaavat vanhemmuustyöstä omaohjattavien asiakaslasten vanhempien osalta. Lähikuukausien aikana työryhmän kesken on käyty keskustelua vanhemmuustyön toteuttamisesta omaohjaajavetoisesti osana omaohjaajatyötä, ja keskustelussa on myös pohdittu tulevaisuudessa erillisen vanhemmuustyöhön keskittyvän sosiaaliohjaajan roolia Vuorikummussa. 
Itsenäistyvien nuorten tukeminen on ollut kuluvien kuukausien aikana keskiössä ja Vuorikummussa on pidetty kuukausittain itsenäistyvien nuorten ryhmää, minkä lisäksi itsenäistymistaitoja on harjoiteltu jokaisen Vuorikummun nuoren kanssa sijaishuollon arjessa. 

26.1.2026, päivittäjä yksikön vastaava ohjaaja Elisa Korhonen
Keskeiset muutokset: Päivityksen yhteydessä korjattu VAKEn uuden tietosuojavaltuutetun nimi ja yhteystiedot. Lisäksi tehty pientä hienosäätöä sanamuotoihin ja päivitetty päivämääriä.