Omavalvontasuunnitelma Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö osasto Kataja

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1011 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö. Kataja.
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Kuntouttavan sijaishuollon yksikköön kuuluvat perustason yksiköt Harjula ja Vuorikumpu, sekä erityistason erillisyksiköt Asola ja Kataja.

Kataja
Tammirinteentie 2, 01760 Vantaa
Ohjaajat p. 0401699130

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimies: 
Janne Vaaralahti 
Lastensuojelulaitoksen esimies 
Käyntiosoite: Tammirinteentie 2 (alatalo), 01760 Vantaa
Postiosoite: PL 765, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
janne.vaaralahti@vakehyva.fi , p. 0400 703 936

Katajan Yksikön vastaava ohjaaja
Marjo Mäkelä
p. 0401597794

Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot sekä yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, mikäli sellainen on: 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Y-tunnus 3221356-1 
Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö.
Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimies: 
Janne Vaaralahti 
Lastensuojelulaitoksen esimies  
Tammirinteentie 2, 01760 Vantaa
janne.vaaralahti@vakehyva.fi   

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):

Erityistason laitososasto Kataja ja kolme muuta erillistä laitososastoa tarjoavat kuntouttavaa ympärivuorokautista hoitoa ja kasvatusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsille. Asiakaspaikkoja kolmella erillisellä osastolla on yhteensä 26. 

Osastot sijaitsevat Vantaalla, Seutulassa Kataja, Koivukylässä Asola, Korsossa Harjula ja Koivuhaassa Vuorikumpu. 

Katajassa on oma huone kuudelle 7–12-vuotiaalle neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle.  

Katajan toiminta-ajatus pohjautuu koko Kuntouttavan sijaishuollon yksikön yhteiseen toiminta-ajatukseen ja THL:n Terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnukseen. Mallinnuksen keskeisiä osa-alueita ovat turvallisuus, omaohjaatyö, lapsen/nuoren osallisuus ja toimijuus, aktiivinen kumppanuus, nivelkohdat sekä itsenäistyminen. 

Katajassa lasten ja heidän läheistensä kanssa työskennellään kuntouttavalla ja valmentavalla työotteella kohdaten lapsi ja hänen perheensä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Katajan arjessa hyväksi havaittuja toiminta malleja tuetaan lapsen läheisten kanssa vahvassa yhteistyössä tukemaan kotiharjoitteluja ja vuorovaikutusta sekä keventämään lapsen läheisten kuormittumista tarjoamalla käyttöön toimintamalleja lapsen kanssa tämän arkeen kotona. Näin lapsen ja läheisten vuorovaikutus vahvistuu yhdessä vanhemmuuden kanssa.  

Katajassa korostuu suhteiden luominen ja yhteisöllisyys aikuisten ja lasten kesken. Turvallinen, välittävä, lapseen uskova ja luottamusta kasvattava suhde mahdollistaa ja edistää lapsen kuntoutumista. Lapsen läheisiä arvostetaan lapselle tärkeinä ihmisinä ja heihin pyritään luomaan luottamuksellinen suhde sekä pitämään heidät aktiivisina toimijoina lapsen elämässä. 

Katajassa on tukeva ja toimiva aikuisten ja lasten yhteisö, johon perheenjäsenet ja muut läheiset ovat tervetulleita. Meillä lapset ja aikuiset kohdataan avoimesti ja jokaista omana itsenään arvostaen. Jaamme yhteistä arkea ja juhlaa: tämä yhteisöllisyys ja osallisuus tukee lasten kasvamista vastuullisiksi toimijoiksi. Arvostamme aikuisen aitoa halua olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa, tämä mahdollistaa heille merkityksellisten suhteiden luomisen. 

Omaohjaajatyöskentely on merkittävä osa kuntouttavaa työotetta ja Katajassa sitä toteutetaan työparityöskentelynä, lisäksi vanhemmuustyöntekijä, joka osaltaan huolehtii siitä, että myös läheiset tulevat kuulluksi ja osaksi Katajan arkea. Katajan sairaanhoitaja täydentää omaohjaajatyöskentelyä sairaanhoidollisesta näkökulmasta. Katajassa on selkeä päivä- ja viikko-ohjelma ja panostamme koulunkäynnin tukemiseen sekä harrastustoimintaan ohjaamiseen. Katajan kodinomaisuus ja yhdessä tekeminen tukevat lapsen kuntoutumista. 

Hoito- ja kasvatustyö on suunnitelmallista ja se perustuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka on laadittu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatiman asiakassuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmat pyritään aina laatimaan yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa. 

Katajassa huomioidaan ja ennakoidaan erilaisia nivelkohtia ja siirtymiä. Lapsen arjessa on monta siirtymäkohtaa ja osa lapsista tarvitsee muita enemmän ennakointia ja arjen jaksottamista, jotta siirtymät sujuvat. Lapsen yksilölliset tarpeet ohjaamiseen, erilaiseen ja eritahtiseen oppimiseen ja harjaantumiseen huomioidaan arjessa. Arjen siirtymien lisäksi nivelkohtia ovat myös työntekijöiden, opiskelijoiden ja lasten tulemiset ja poislähtemiset; kaikkia näitä ennakoimme ja huomioimme. Vietämme nimi- ja syntymäpäiviä, sekä kalenterin juhlapäiviä. 

Aikuisten ja lasten/nuorten yhteisöllisyyttä lisää ja vahvistaa yhteiset harrastus- ja kulttuurikäynnit sekä mökkeily-, risteily- tai muut retket.  

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön arvot ja toimintaperiaatteet

Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä toteutamme mm. seuraavia asioita: 

• pyrimme aikaansaamaan asiakaslapselle turvalliset, kuntouttavat kasvuolosuhteet lapsen kotona, läheisverkostossa ja kuntouttavilla osastoillamme 
• olemme mukana laatimassa kuntoutumissuunnitelmaa lapsen vanhemmille  
• teemme aktiivista ja avointa yhteistyötä lasten biologisten vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, koulujen sekä muiden lapsen verkostossa toimivien läheisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 
• arvioimme lapsen kasvua ja kehitystä sekä pyrimme poistamaan sitä vaarantavia tekijöitä 
• arvioimme ja autamme vanhempien ja lapsen läheisverkoston kykyä vastata lapsen tarpeisiin, sekä tuemme heidän yhteydenpitoaan 
• arvioimme ja tuemme kaikenikäisten lasten itsenäistymistaitojen kehittymistä 

 Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita, ja arvomme ovat yhteneväiset hyvinvointialueen arvojen kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen missio:

Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen visio 2030:

Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat valtakunnallisesti korkeimmat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palveluja on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja asukkaita ja kumppaneita kuullen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on työpaikkana halutuin hyvinvointialue. 

Pitkän aikavälin tavoitetilan rinnalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue varmistaa, että asukkaiden palvelut toimivat nykyistä paremmin jo ensimmäisenä toimintavuotena. Päätöksenteossa hyödynnetään tietojohtamista, organisaatio on selkeä ja kyvykäs ratkaisemaan ristiriitoja, johtamisjärjestelmä toimii johdonmukaisesti ja toimintakäytäntöjen ja prosessien parantamiseen osallistuu jokainen ammattilainen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, yksikkömme sekä Katajan arvot

Hyvinvointialueen arvot ovat yhteinen käsitys siitä, mikä meille hyvinvointialueella on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Toimialoilla voi lisäksi olla oman toimintansa kannalta määriteltyjä eettisiä periaatteita.

Oikeudenmukaisuus:

Johtoryhmä on avannut arvon yksikössämme seuraavasti:

Oikeudenmukaisuus rakentuu yksikössämme vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, osallisuudesta, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta.

Oikeudenmukaisuus on meille arvostavaa kohtaamista, yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista, kuuntelemista ja kuulluksi tulemisen tunteen vahvistamista, niin työntekijöidemme kuin asiakkaidemme kohdalla. 

Esihenkilömme kohtaavat työntekijänsä yksilöllisesti, mutta tasapuolisesti, jolloin jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi omine tarpeineen. Työyhteisötaidot ja niiden mukainen ammatillinen käyttäytyminen on meillä jokaisen työntekijämme vastuulla. 

Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun perustana on lakien, asetusten ja ohjeistusten noudattaminen sekä prosessiemme läpinäkyvyys, jolloin palvelumme ovat myös asiakkaillemme ennakoitavia ja turvallisia. Johtoryhmälle on myös tärkeää valvoa asiakkaidemme oikeuksien toteutumista sekä turvata lapsen etua. 

Oikeudenmukaisuuteemme kuuluu myös avoin ja ajantasainen tiedottaminen ja avoin päätöksentekoprosessi. 

Oikeudenmukaisuus Katajassa: 

Katajassa oikeudenmukaisuus on toimintamme perusta ja keskeinen arvo kaikessa asiakas- ja työyhteisötoiminnassamme. Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa johto, työntekijät, lapset ja vanhemmat kokevat tulevansa kohdatuiksi arvostavasti ja tasapuolisesti. Pyrimme siihen, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikilla tasoilla, niin vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa kuin arjen tilanteissakin.

Katajassa kuuntelemme ja annamme tilaa erilaisille näkemyksille ja kokemuksille, jotta jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Läsnäolo arjessa ja tilanteissa vahvistaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa jokainen niin johto, työntekijät, lapset kuin vanhemmatkin tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Turvallisuuden tunne on keskeinen osa hyvinvointia ja oikeudenmukaisuuden toteutumista.

Kohtaamme jokaisen yksilöllisesti, mutta tasapuolisesti. Jokainen lapsi, työntekijä ja perhe on ainutlaatuinen, ja heidän tarpeensa ja tilanteensa huomioidaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lapsen etu on aina etusijalla kaikessa toiminnassamme. Huolehdimme siitä, että lapset kokevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tarjoamme lapsille turvallisen ympäristön, jossa he voivat kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan.

Työyhteisössämme jokainen työntekijä on vastuussa oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Kunnioittava ja tasapuolinen kohtelu on perusta hyvälle yhteistyölle ja ammatilliselle toimintakulttuurille.

Katajassa kuuntelemme ja arvostamme vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia. Haluamme luoda yhteistyösuhteen, jossa perheet tuntevat olevansa mukana lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa.

Katajassa oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että, työntekijä, lapsi ja vanhempi voi kokea olevansa turvassa, kuultu ja arvostettu. Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa jokainen voi tuntea olonsa hyväksi ja turvalliseksi, ja jossa jokaisen yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioidaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti.

Rohkeus:

Johtoryhmämme on avannut arvon yksikössämme seuraavasti:

Olemme työssämme aloitteellisia, otamme vastuuta ja uskallamme tehdä vaikeitakin päätöksiä. Tuomme näkökulmiamme rohkeasti esiin työyhteisöissämme, asiakas- ja sidosryhmätyössämme. 

Rohkeuttamme on myös osata hakea tukea ja apua työllemme ja meillä on tilaa uusille ratkaisuille ja arvostamme työn suunnitelmallista kehittämistä. 

Meillä on rohkeutta toimia oikein. Olemme rohkeita kehittymään ja muuttumaan sekä itse että organisaationa. Kokeilemme yksikössämme rohkeasti uutta ja pyrimme rohkeasti edelläkävijyyteen lastensuojelun sijaishuollossa, sekä erottumaan myönteisesti muista. 

Avoin rohkeutemme luo luottamusta yksikkömme sisällä sekä sen ulkopuolelle. Rohkealla, avoimella ja läpinäkyvällä johtamisella sekä yksikkömme perustehtävän toteuttamisella on vaikutus henkilöstömme työhyvinvointiin, asiakkaidemme hyvinvointiin ja kaikkien asialliseen kohteluun.

Rohkeus Katajassa: 

Katajassa rohkeus näkyy arjen työssä monin tavoin. Uskallamme nostaa esiin kehittämistarpeita ja tuoda ajatuksiamme avoimesti esille työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa. Kannustamme toisiamme kokeilemaan uusia työmenetelmiä ja etsimme aktiivisesti ratkaisuja haasteisiin yhdessä.

Rohkeutta on myös pysähtyä, kuunnella ja tunnistaa, milloin tarvitsemme tukea tai aikaa yhteiselle pohdinnalle. Meillä on lupa kysyä, keskustella ja kehittää. Arvostamme oppimista ja uskallamme tarkastella omaa toimintaamme kriittisesti, jotta voimme kehittyä sekä yksilöinä että työyhteisönä.

Meillä on rohkeutta kohdata perheitä myös vaikeissa tilanteissa ja keskustella vanhempien kanssa herkistä ja haastavista aiheista. Haluamme olla aidosti läsnä ja tarjota tukea niin vanhemmille kuin lapsille silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat. Rohkeus tarkoittaa meille myös sitä, että emme jätä asiakasta yksin vaikean tilanteen keskelle, vaan kuljemme rinnalla ja rakennamme luottamusta askel kerrallaan.

Katajassa rohkeutta tukee avoin ilmapiiri, jossa jokainen voi tuoda esiin ajatuksiaan ja huoliaan ilman pelkoa vähättelystä tai torjutuksi tulemisesta. Avoimuus luo pohjan luottamukselle, oppimiselle ja yhdessä kehittymiselle.

Rohkeus Katajassa tarkoittaa lopulta sitä, että toimimme lapsen edun mukaisesti silloinkin, kun se vaatii epämukavien asioiden esille ottamista tai vaikeita päätöksiä. Uskallamme tehdä työtä näkyväksi, olla läpinäkyviä ja tuoda esiin asioita, jotka vaativat huomiota aina asiakasta, lapsen hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta kunnioittaen.

Vastuullisuus

Johtoryhmä on avannut arvon yksikössämme seuraavasti:

Lähtökohdan yksikkömme vastuulliselle toiminnalle asettaa lastensuojelun lainsäädäntö ja muu normisto. Vastuullisuus on yksikössämme käytännön toimia ja toimintaa arjessa, noudattaen lakeja ja yleisesti hyväksi todettuja käytäntöjä. Pyrimme työllämme mahdollistamaan turvalliset olosuhteet ja hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle.

Meille vastuullisuus merkitsee vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta, kestävä kehitys on meille tärkeä asia ja otamme sen huomioon toimintamme osa-alueilla.

Meille on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää avointa viestintää ja vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa ja tuemme asiakkaan hyvinvointia, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista arjesta sekä osallisuutta.

Johtamistapamme kunnioittaa ja tukee asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteistyökumppaneitamme. Pyydämme heiltä palautetta, jota käytämme toimintamme arvioimisessa ja kehittämisessä, niin yksikkötasolla kuin yksilöllisesti jokaiselle asiakkaalle.

Kannamme vastuumme omasta työstämme, sen tuloksista sekä olemme valmiita tavoitteellisesti kehittämään ammattitaitoamme, työtapojamme ja työympäristöämme.

Vastuullisuus Katajassa:

Katajassa vastuullisuus tarkoittaa jokapäiväistä sitoutumista laadukkaaseen ja eettiseen työhön. Toimimme lastensuojelun lainsäädännön, ohjeistusten ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Työmme perustuu suunnitelmallisuuteen, tiedolla johtamiseen ja asiakkaiden tarpeiden kunnioittamiseen.

Vastuullisuus näkyy siinä, että teemme työtä lapsen edun mukaisesti, arvioimme omaa toimintaamme ja kehitämme työtapojamme aktiivisesti. Otamme vastuuta omasta työpanoksestamme, mutta myös toistemme jaksamisesta ja yhteisestä työilmapiiristä.

Meille on tärkeää edistää asiakkaiden osallisuutta, kuulla heidän näkemyksiään ja tarjota tukea, joka vahvistaa perheiden voimavaroja ja itsenäistä arjessa selviytymistä. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme – huomioimme sekä sosiaalisen että ekologisen vastuun. Haluamme, että työllämme on pitkäkestoinen, positiivinen vaikutus niin lapsiin, perheisiin kuin yhteiskuntaan laajemmin.

Osana vastuullista kasvatustyötä opetamme ja harjoittelemme lasten kanssa syy-seuraussuhteita. Keskustelemme siitä, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mitä seurauksia eri valinnoilla voi olla. Harjoittelemme yhdessä toivottuja toimintatapoja, kunnes ne vahvistuvat osaksi arkea. Tämä auttaa lapsia kehittämään itsetuntemustaan, vastuullisuutta ja kykyä ymmärtää omaa vaikutustaan muihin.

Vastuullisuuteen kuuluu myös se, että myönteisellä käytöksellä on myönteisiä seurauksia: annamme kiitosta, huomiota ja tunnustusta onnistumisista. Lapsi saa näin kokemuksen siitä, että hänen toiminnallaan on merkitystä, ja että hän voi vaikuttaa positiivisesti omaan ja toisten hyvinvointiin.

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:

Henkilöstövuokraus: Seure  

Y-tunnus: 0800415-3  

Käyntiosoite                                                                   

Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki  

Sähköposti: seure@seure.fi  

Postiosoite  

Seure Henkilöstöpalvelut Oy                              Puhelin vaihde:  

PL 650                                                                ma–pe klo 8.30–15.30  

00099 Helsingin kaupunki                                  09 329 73000  

Kiinteistöhuolto: Vantti  

Vantti on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja Vantaan kaupungille ja vuoden 2023 alusta osin myös uudelle hyvinvointialueelle.  

Puhelinvaihde: 09 83 911                                             

Y-tunnus: 2440395–5  

Vartiointipalvelut:  Securitas

Asiakaspalvelu 020 491 2000  

auki arkisin klo 8–16, muina aikoina puhelut ohjautuvat hälytyskeskukseen  

Y-tunnus: 1773518–5  

Elintarvikkeet: Tammirinteen (Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikkö) laitoskeittiön tilaamana. 

Valio, HK, Aimo-tukku. Lisäksi käytetään satunnaisesti mm. S-market, Prisma, Citymarket.

Katajan työnohjaaja 

Kirsi Marttinen. TMI Sopivasti toisin.

p.050 575 2878

Kuramattojen vaihto- ja huolto: Lindström  

Vaihde p. 020 111 600. Asiakaspalvelu p. 020 111 6363, arkisin klo 07:30 – 17:00  

Muut:   

Muihin ostopalveluihin ja hankintoihin Katajassa käytetään hyvinvointialueen kilpailuttamia ostopalvelupaikkoja. Ostopaikat ovat henkilöstölle saatavissa ja nähtävillä hyvinvointialueen Intra-sivustolta. Ostoksiin käytetään tilauslomaketta, eli laskutuslomaketta tai käteistä. Seuren henkilöstöllä ei ole valtuuksia käyttää laskutuslomakkeita, vain kaupungin kautta työsuhteessa olevilla on valtuudet laskutuksen käyttämiseen. Lisäksi Katajan henkilökunnalla on yhteiskäytössään myös Tokmannin, Citymarketin ja S-ryhmän laskutuskortit hankintoja varten. 

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:

Esihenkilöt valvovat ostopalveluiden laatua. Sijaiset perehdytetään ja heitä käytetään tarkoituksenmukaisesti, pyrkien välttämään turhaa vaihtuvuutta. Jos epäkohtia ilmenee, ne selvitetään ja käsitellään välittömästi esimiehen toimesta tai tarvittaessa koko työyhteisön kesken. Yksikön vastaava esimies on yhteydessä alihankinnan edustajaan varmistaakseen mahdollisia epäkohtia. 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 

Esimies yhdessä työntekijöidemme kanssa päivittää omavalvontasuunnitelman kerran vuodessa tai tarpeen mukaan toiminnassa tapahtuneiden muutosten mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 

Työntekijämme esittävät päivitys- ja tarkennustarpeita omavalvontasuunnitelmaan ja heitä kannustetaan siihen. Omavalvontasuunnitelma on osa Kuntouttavan sijaishuollon yksikön perehdytystä, johon kaikki työntekijämme osallistuvat. 

Valmiin suunnitelman julkaisemisesta julkisessa tietoverkossa vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.

 Vastuuhenkilö & yhteystiedot

 Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö

Lastensuojelulaitoksen esihenkilö

Janne Vaaralahti

Tammirinteentie 2 B (alatalo)

 01760 Vantaa

p. 0400 703 936

janne.vaaralahti@vakehyva.fi 

Katajan yksikön vastaava ohjaaja

Marjo Mäkelä

Tammirinteentie 2

01760 Vantaa

p. 0401597794

marjo.makela@vakehyva.fi

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Suunnitelman päivittämisen aikatauluista on vastuussa Katajan vastaava ohjaaja ja suunnitelma päivitetään kerran vuodessa, tai aina jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia. Katajan työryhmää kannustetaan tuomaan esiin omavalvontaan liittyviä huomioita ja muutostarpeita. Työntekijöitä osallistetaan omavalvontasuunnitelman tekemisessä ja pyydetään tuomaan uusia näkökulmia ja mahdollisia riskejä omavalvontasuunnitelmaan.

Omavalvontasuunnitelma käydään läpi työryhmän kanssa ja sen päivitetty versio on aina saatavissa teams-kansiossa, sekä tulostettuna osaston perehdytyskansiossa toimistossa. 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Omavalvontasuunnitelmamme on tallennettu Kuntouttavan sijaishuollon yksikön, sekä Katajan omaan, sähköiseen Teams-kansioon, mistä se on työntekijöidemme saatavilla myös sähköisenä versiona.  Lisäksi valmis suunnitelma viedään sähköisessä muodossa VAKEn internetsivuille kaikkien kiinnostuneiden saataville. 

Suunnitteilla olevassa asiakkaille annettavassa esitteessä / yhteystietopaperissa on maininta omavalvontasuunnitelmastamme ja mahdollisuudesta tutustua siihen.  Katajassa omavalvontasuunnitelma on tulostettuna asiakkaiden infokansiossa yhdessä hyvän kohtelun suunnitelman kanssa, ja ne ovat asiakkaiden saatavilla. Valmiin suunnitelman julkaisemisesta julkisessa tietoverkossa vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.

Osana omavalvontasuunnitelmaa on laadittu Hyvän kohtelun suunnitelma, joka on asiakkaille nähtävillä asiakkaan infokansiossa. Hyvän kohtelun suunnitelma käydään ikätasoisesti läpi jokaisen lapsen kanssa ja se päivitetään vähintään kerran vuodessa omavalvontasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: 

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö Kataja on osa lastensuojelun palveluita hyvinvointialueella. Lastensuojelua koskeva laatusuositus on päivitetty Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton toimesta vuonna 2019. Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö on sitoutunut noudattamaan Lastensuojelun laatusuositusta (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4067-3).
Tekstissä alla mainitut julkaisut ovat tulostettuna luettavissa samassa kansiossa Katajan omavalvontasuunnitelman kanssa ja ovat saatavilla myös internetistä, julkaisijan sivuilla.

• Lastensuojelun laatusuositus (STM)
• Sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet (Talentia)

Tähän omavalvontasuunnitelmaan on nostettu julkaisujen keskeisimpiä huomioita.
Katajan ympärivuorokautisen hoidon ja huollon toimintakokonaisuutta ohjaavat kansallisten lastensuojelun laatusuositusten mukaiset laatukriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat Suomen ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen yhdessä vuonna 2014 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Ensimmäisen laatusuosituksen sisältö on edelleen perustaltaan ajankohtainen.
2019 päivitetty laatusuositus korostaa entistä vahvemmin ihmissuhdeperustaista, lapsilähtöistä ja lapsen oikeuksista huolehtivaa työskentelyä. Suojelutehtävä toteutuu parhaiten lasten, nuorten ja heidän läheistensä sekä työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen perustuvana yhteistyönä. Lastensuojelun toteuttaminen moniammatillisesti korostuu aiempaa enemmän. Suositus tukee monialaisen työskentelyn tiimirakenteen kehittämistä. Moniammatillisen tiimin tarkoitus on koota lapsen ja vanhempien tarvitsema tuki eheäksi palvelukokonaisuudeksi.
Lastensuojelun laatusuositus on tarkoitettu ohjaamaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tekemistä ja järjestämistä.

• Laatusuositukseen perehtyminen on tarpeellista
• kaikille lastensuojelun nykyisille ja tuleville ammattilaisille
• kaikille lastensuojelun kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille
• lastensuojelun esimiehille
• lastensuojelun resursseista päättäville virkamiehille ja luottamushenkilöille.

Laatusuositus on tarkoitettu myös lapsille ja perheille sekä heidän läheisilleen. Laatusuosituksessa keskitytään lastensuojelun laadun kannalta tässä ajassa tärkeimmiksi näyttäytyviin asioihin, yleisperiaatteisiin, ja se on tarkoitettu aika ajoin uudistuvaksi. Periaatteet ovat:

• Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
• Lapsen etu
• Vuorovaikutus
• Ammattihenkilöstön työn laatu
• Vastuulliset päätökset

Sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet on julkaissut Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry / Ammattieettinen lautakunta (Helsinki 2017). Nämä ohjeet luovat hyvän ammattieettisen perustan myös lastensuojelutyölle. Eettiset ohjeen painottavat mm. YK:n sijaishuollon ohjeiden mukaan erityisesti sijoitetuille lapsille tulee varmistaa:

• Turvallisuus ja suojelu kaikelta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä sekä vapaudenriistolta
• Yhteydenpito läheisiin ihmisiin lapsen edun mukaisesti
• Terveellinen ja ravitseva ruoka, huomioiden uskonnollinen vakaumus
• Terveyden edistäminen ja terveydenhuollon palvelut
• Koulutus
• Oikeus kehittyä leikin ja vapaa-ajan toimintojen avulla, huomioiden lapset, joilla on erityisiä tarpeita
• Lapsen yhteys toisiin paikallisen yhteisön lapsiin ja muihin jäseniin
• Uskonnollisten ja hengellisten tarpeiden ja muun vakaumuksen tyydyttäminen
• Oikeus yksityisyyteen
• Hoitajien myönteinen, turvallinen ja huolehtiva suhde lapseen
• Riittävä valvonta
• Iän ja kehitystason mukainen valvonta ja kasvatus
• Oikeus nimettyyn luottohenkilöön, johon lapsi voi olla vapaasti yhteydessä
• Oikeusturvakeinot
• Muistot elämän varrelta, esim. Elämäntarinakirja

Henkilökunnan määrä

Lastensuojelulaitoksessa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.

• Jokaisessa yksikössä täytyy olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää.
• Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, hoitohenkilökuntaa pitää olla vähintään kuusi henkilöä yksikköä kohden.

Katajassa mitoitus on 1,5 ohjaajaa lapsiin nähden. Lain mukainen minimi erityistasolla on 1,3.

Katajassa työskentelee sosiaaliohjaajia, sairaanhoitaja sekä kaksi lähihoitajaa, jotka tekevät yövuoropainotteista työtä. Työntekijöillä on velvollisuus ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Täydennyskoulutuksiin osallistutaan tarpeen ja työntekijöiden omien toiveiden mukaan. Katajan työntekijöitä kannustetaan kouluttautumaan. Täydennyskoulutussuositus 3–10 päivää / vuosi toteutuu Katajassa.

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiset koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskusteluissa vuosittain. Osaamisen kehittämiseksi Katajassa on työntekijöille kirjallinen koulutussuunnitelma ja henkilöstön koulutuksista ylläpidetään koulutusrekisteriä

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: 

Katajassa seuraamme tavoitteiden ja laadun toteutumista kuukausi- ja vuositasolla seuraavien mittareiden avulla: budjettitavoitteet, käyttöaste, henkilöstötavoitteet, kuten koulutus sekä asiakastyytyväisyys.

Katajassa omavalvontaa toteutetaan päivittäisen toiminnan yhteydessä ja kukin henkilökunnasta vastaa omalta osaltaan sen toteutumisesta sekä seurannasta. Jokaisen työntekijän velvollisuus on raportoida lähijohtajalle havaitsemistaan puutteista, epäkohdista sekä kehittämistarpeista. Katajassa lähijohtaja vastaa omavalvontasuunnitelman seurannasta ja kehittämisestä ja lähijohtaja on velvollinen raportoimaan havaituista epäkohdista omalle lähijohtajalleen.

Omavalvontasuunnitelmaamme arvioidaan ja seurataan säännöllisestä sekä se päivitetään vähintään vuosittain.
Katajassa huomioimme tilaratkaisuissa ja toimintakäytännöissä jatkuvasti asiakasturvallisuutta. Käytämme vartijapalveluita sellaisissa tilanteissa, joissa turvaamme asiakkaitamme ja/tai työntekijöitämme. 
Katajassa huomioimme seuraavia asioita työ- ja asiakasturvallisuuden parantamiseksi:

• Henkilökuntaamme koulutetaan työ- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi ja toimimaan uhka- ja hätätilanteissa.
• Palo- ja pelastussuunnitelmat
• Kiinteistön palotarkastus
• Säännölliset kiinteistön poistumisharjoitukset
• Turvallisuuskävelyt kiinteistössä
• Henkilöstön erilliset alkusammutuskoulutukset paloviranomaisen toimesta
• Konsultaatiot asiakkaiden hoitotahoon, kuten esimerkiksi psykiatrian taholta
• Työterveydenhuollon työpaikkaselvitykset
• Työsuojelutoiminta
• HaiPro- järjestelmä (asiakasturvallisuusjärjestelmä)
• Työryhmän työnohjaukset sekä osastokokoukset, joissa kehitetään asiakasturvallisuutta parantavia toimintatapoja
• Työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat lähijohtajan kanssa

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä on linjaorganisaatio, jonka mukaan valtasuhteet ja vastuunjako on järjestetty hierarkkisesti. Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöllä on kokonaisvastuu yksikön toiminnasta, strategian toteutumisesta ja tuloksellisuudesta. Hän vastaa tavoitteiden saavuttamisesta, resurssien käytöstä ja yksikön toiminnan kehittämisestä yhdessä yksiköiden vastaavien ohjaajien kanssa. 

Hyvinvointialueen hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen sekä vastuut ja tehtävät organisaatiorakenteen mukaisesti. Hyvinvointialueen eri tehtävissä toimivat asiantuntijat ja tukipalveluiden edustajat tukevat linjajohtoa ja esihenkilöitä tehtävien toteuttamisessa.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöllä on kokonaisvastuu yksikkömme toiminnasta, strategian toteutumisesta ja tuloksellisuudesta. Hän on vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta, resurssien käytöstä ja yksikön toiminnan kehittämisestä yhdessä ja yhteistyössä yksiköiden vastaavien ohjaajien kanssa.

Katajassa johtamisvastuussa on yksikön vastaava ohjaaja ja hän vastaa omavalvonnasta ja sen osana asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Yksikön vastaava ohjaaja on vastuullinen viemään kaiken informaation omalle esihenkilölleen Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä, joka vastaa tiedon viemisestä eteenpäin linjajohdon mukaisesti.

Lisäksi jokainen Katajan työntekijä on vastuussa omasta työstään ja osallistuu toiminnan kehittämiseen ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin osana jokapäiväistä työtään. Omavalvonnan näkökulmasta avainasemassa on tiedon oikea-aikainen ja laadukas tuottaminen, ja jokaisen Katajan työntekijän jokainen kirjaus on tärkeä. Ilman tarpeeksi laadukasta ja kattavaa informaatiota ja tietoa ei tiedolla voi johtaa, eikä kokonaisuutta saada näkyväksi omavalvonnankaan näkökulmasta.
 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:

Riskienhallinta on koko henkilöstömme yhteinen asia. Yksikkömme esihenkilöillä on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä, he huolehtivat, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon ja kasvatuksen.

Yksikön vastaava ohjaaja huolehtii omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että työntekijöillämme on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Hän vastaa myös siitä, että toimintamme turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Hänellä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus perehtyä ja noudattaa annettuja ohjeistuksia. Riskienhallinnalla tavoitellaan ja toteutetaan yksikössämme laatua sekä työ- ja asiakasturvallisuutta.

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: 
Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Janne Vaaralahti.

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:

Katajassa työ- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa palvelujemme laatua ja riskienhallintaa. Työ- ja asiakasturvallisuuteemme kuuluu keskeisesti riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy, turvallinen lääkehoito, ensiapuvalmius sekä laadukas hoito- ja kasvatustyö.  

Katajassa asiakasturvallisuus perustuu lakeihin, asetuksiin, toimialan strategiaan ja arvoihin, laadulliseen työhön sekä hyviin toimintakäytäntöihin. Riskejä tunnistetaan säännöllisesti tehtävillä työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnilla sekä työpaikkaselvityksellä, yhteistyössä hyvinvointialueen työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa.

Uuden henkilökunnan perehdytyksessä käymme läpi havaittujen laatupoikkeamien, haittatapahtumien ja riskien esiintuomisen toimintatavat ja kannustamme kaikkia työntekijöitämme raportoimaan havaitsemistaan epäkohdista, laatupoikkeamista, haittatapahtumista ja riskeistä. 

Riskinhallinnan edellytyksenä on, että Katajan työyhteisöissä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä työntekijät, että asiakkaat ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä huomioita, ehdotuksia ja mahdollisia epäkohtia.

Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta Katajan työntekijöiltä. Työntekijämme osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Työntekijöillämme on ajantasainen tieto turvallisuusasioista, työnjako on selkeä ja meillä on tarvittavat luvat työskentelyyn yksikössämme. Työntekijöillemme järjestetään ja he suorittavat hyvinvointialueen sisäisiä turvallisuuskoulutuksia mm. tietosuojakoulutus, ensiapukoulutus, alkusammutuskoulutus. Lisäksi suoritamme erillisen turvalliseen lääkehoitoon ja lääkkeidenantamiseen liittyvän koulutuksen (lääkehoidon LOVe LOP -verkkokoulutus), josta lisää alempana omavalvontasuunnitelmassa.

Työntekijöidemme kouluttautuminen ja työyhteisöille laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät, esim. vartijan kutsuminen paikalle, ovat ensisijaisia keinoja haittatapahtumiin varautumisessa ja niiden ennakoimisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä ja perehdytys tehdään jo ensimmäisessä työvuorossa.

Käymme aktiivisesti läpi turvallisuusasioita myös asiakaslastemme kanssa. Teemme poistumisharjoituksia, käymme keskusteluja turvallisuusasioista sekä pyrimme viettämään vuosittain 112-päivää yksikössämme 11. helmikuuta, jolloin erityisesti keskitymme turvallisuusteemaan asiakaslastemme kanssa.

Toimintaohjeenamme on, että havaitessaan yksikkömme palvelun laadussa epäkohdan tai riskin työntekijä informoi salassapitosäännösten estämättä asian työryhmänsä lähiesihenkilön tietoon (Sosiaalihuoltolaki 48, 49 §). Työpaikallemme ei kohdisteta ilmoituksen tehneeseen työntekijään tai asiakkaaseen kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena missään tilanteessa. Esihenkilöt vastaavat siitä, että työryhmien jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan yksikkömme turvallisuuskulttuurille.

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja 
• Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista Katajan riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 7.1.2025
• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Tulossa vuonna 2025 
• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:
• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 20.1.2025
• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 22.1.2025, koko organisaation lääkehoitosuunnitelma 6/2024
• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika: 16.1.2025
• Työpaikkaselvitys 21.1.2025
• Yksikön turva- ja kriisisuunnitelma 1/2025
• Perehdytyskansio & perehdytystyöryhmä
• Ohje vartioinnista, vartijan kutsuminen, ohje
• Kiinteistöjen kunnossapito
• Asiakasasiakirjojen käsittely ja tietoturva
• Varautuminen sähkökatkoon, ohje yksikkötasolla
• Rajoitukset ja niiden ohjeistukset
• Luvatta laitoksesta poistuneen nuoren etsintä ja palauttaminen

Riskien tunnistaminen Katajassa

Katajassa työ- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa palvelujemme laatua ja riskienhallintaa. Työ- ja asiakasturvallisuuteemme kuuluu keskeisesti riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy, turvallinen lääkehoito, ensiapuvalmius sekä laadukas hoito- ja kasvatustyö. Meillä asiakasturvallisuus perustuu lakeihin, asetuksiin, toimialan strategiaan ja arvoihin, laadulliseen työhön sekä hyviin toimintakäytäntöihin. Riskejä tunnistetaan säännöllisesti tehtävillä työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnilla sekä työpaikkaselvityksellä, yhteistyössä hyvinvointialueen työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Kannustamme kaikkia 10 työntekijäämme raportoimaan havaitsemistaan epäkohdista, laatupoikkeamista, haittatapahtumista ja riskeistä.

Riskinhallinnan edellytyksenä on, että Katajan työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä työntekijät, että asiakkaat ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä huomioita, ehdotuksia ja mahdollisia epäkohtia. Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta työntekijöiltämme. Työntekijämme osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. 

Työntekijöillämme on ajantasainen tieto turvallisuusasioista, työnjako on selkeä ja meillä on tarvittavat luvat työskentelyyn Katajassa. Työntekijöillemme järjestetään ja he suorittavat hyvinvointialueen sisäisiä turvallisuuskoulutuksia mm. tietosuojakoulutus, ensiapukoulutus, hygieniapassi, alkusammutuskoulutus. Lisäksi suoritamme erillisen turvalliseen lääkehoitoon ja lääkkeidenantamiseen liittyvän koulutuksen (lääkehoidon LOVe LOP -verkkokoulutus). Työntekijöidemme kouluttautuminen ja työyhteisöille laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät, esim. vartijan kutsuminen paikalle, ovat ensisijaisia keinoja haittatapahtumiin varautumisessa ja niiden ennakoimisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä ja perehdytys tehdään jo ensimmäisessä työvuorossa.

Käymme aktiivisesti läpi turvallisuusasioita myös asiakaslastemme kanssa. Teemme poistumisharjoituksia, käymme keskusteluja turvallisuusasioista sekä vietämme vuosittain 112-päivää yksikössämme 11. helmikuuta, jolloin erityisesti keskitymme turvallisuusteemaan asiakaslastemme kanssa. Toimintaohjeenamme on, että havaitessaan palvelun laadussa epäkohdan tai riskin työntekijä informoi salassapitosäännösten estämättä asian yksikön vastaavan ohjaajan tietoon (Sosiaalihuoltolaki 48, 49 §). Työpaikallemme ei kohdisteta ilmoituksen tehneeseen työntekijään tai asiakkaaseen kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena missään tilanteessa. Esihenkilö vastaa siitä, että työryhmän jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan Katajan turvallisuuskulttuurille.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen Katajassa

Osastopalaverissa käydään vastaavan ohjaajan johdolla läpi Haipro-ilmoitukset. 
Riskien käsittelyyn Katajassa kuuluu niiden esille tuominen, kirjaaminen, analysoiminen eli käsitteleminen ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esihenkilöllä, mutta työntekijöidemme vastuulla on tiedon saattaminen esihenkilön käyttöön. Tilanteiden käsittelyyn on ennalta sovittu prosessi. Tilanteessa läsnä olevat työntekijät arvioivat tilanteen vakavuuden ja suorittavat sen edellyttämät välittömät korjaavat toimenpiteet. Tilanteesta ilmoitetaan viipymättä työryhmän lähiesihenkilölle. Työntekijä tekee aina ilmoituksen viimeistään seuraavana päivänä tapahtumasta. Todentuneen riskin käsittelyprosessin aikana varmistamme sen, että tilanteessa olleet henkilöt saavat tarpeellisen tuen ja avun ja havaitut epäkohdat käsitellään asianmukaisesti. Lähiesihenkilö keskustelee tapahtumasta tilanteessa olleiden kanssa. Työntekijöiden kanssa arvioidaan, miten jatkossa toimitaan siten, että voidaan ehkäistä vastaavan tilanteen syntyminen. Haittatapahtumien käsittelyymme kuuluu myös niistä informoiminen, keskustelu työntekijöidemme ja asiakaslastemme, sekä tarvittaessa heidän läheisten kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakastamme ja läheistä informoidaan ja ohjeistetaan korvausten hakemiseksi, sekä kerrotaan oikeudesta ottaa yhteys sosiaali- ja potilasasiavastaaviin. Turvallisuusilmoituksia ei tehdä yksikössämme vain tilastoimista varten. Tarkoitus on, että työyhteisömme ja työntekijämme käsittelevät tilanteet ja oppivat niistä.

Korjaavien toimenpiteiden toimeenpano ja tiedottaminen yksikössämme

Tiedottaminen tapahtuu yksikkömme johtamisjärjestelmän kautta. Esimies ja lähiesihenkilöt vastaavat tiedottamisen toteutumisesta ja sitä tukevista riittävistä ja ajantasaisista ohjeistuksista sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä yksikkömme työntekijöille ja muille yhteistyötahoille.

Asioista tiedotetaan yksikkömme kokousrakenteissa; 
•    Viikoittainen johtoryhmä ja sen muistio
•    työryhmäkokoukset osastoilla 
•    Kiireellisissä asioissa käytetään sähköpostia ja henkilökunnalle lähetettyä tiedotetta

Katajassa tiedottamiseen käytetään paljon sisäistä sähköpostia ja Microsoft Teams-sovellusta. Yksikön vastaava ohjaaja tiedottaa henkilöstöä ohjeistuksista ja ajankohtaisista asioista yhteisesti sähköpostin välityksellä, mikä mahdollistaa asioista keskustelun samassa sähköpostiketjussa. Kaikki työhön liittyvät tärkeät dokumentit (ei asiakasasiat) ovat koottuna Kuntouttavan sijaishuollon tiimiin, Teams-sovellukseen, josta ne ovat helposti henkilökunnan saatavilla.

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.

Järjestelmä sisältää myös työolojen vaarojen ja haittojen arvioinnin työpaikkojen käyttöön, sekä työpaikkaselvityksen osion työterveyshuollolle. Ilmoituksen voi aina tehdä myös nimettömänä. 

Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Sähköinen järjestelmä varmistaa em. asioiden käsittelyn sovitun prosessin mukaisesti, jolloin ilmoitukset käsitellään organisaation kaikilla tasoilla. Riskit pystytään tunnistamaan ja prosessi riskien vähentämiseksi varmistuu.  Järjestelmä lähettää raportin hierarkiassa lähimmälle esihenkilölle, joka aloittaa tapahtumaan liittyvien toimenpiteiden selvittämisen asianosaisten kanssa. Saapuneet ilmoitukset käsitelemme lisäksi viikoittain Kuntouttavan sijaishuollon yksikön johtoryhmässä ja arvioimme, onko riittävät toimenpiteet tehty ja onko aihetta tehdä muutoksia toiminnassamme tai tehdä uusia / päivittää ohjeistuksia.  

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen Katajassa:

Riskien käsittelyyn Katajassa kuuluu niiden esille tuominen, kirjaaminen, analysoiminen eli käsitteleminen ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on yksikkömme esihenkilöillä, mutta työntekijöidemme vastuulla on tiedon saattaminen esihenkilöiden käyttöön.

Tilanteiden käsittelyyn on ennalta sovittu prosessi, jota seuraavissa kappaleissa avataan. 
Tilanteessa läsnä olevat työntekijät arvioivat tilanteen vakavuuden ja suorittavat sen edellyttämät välittömät korjaavat toimenpiteet. Tilanteesta ilmoitetaan viipymättä työryhmän lähiesihenkilölle. Työntekijä tekee aina ilmoituksen viimeistään seuraavana päivänä tapahtumasta. 

Todentuneen riskin käsittelyprosessin aikana varmistamme sen, että tilanteessa olleet henkilöt saavat tarpeellisen tuen ja avun ja havaitut epäkohdat käsitellään asianmukaisesti. Lähiesihenkilö keskustelee tapahtumasta tilanteessa olleiden kanssa. Työntekijöiden kanssa arvioidaan, miten jatkossa toimitaan siten, että voidaan ehkäistä vastaavan tilanteen syntyminen.

Haittatapahtumien käsittelyymme kuuluu myös niistä informoiminen, keskustelu työntekijöidemme ja asiakaslastemme, sekä tarvittaessa heidän läheisten kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakastamme ja läheistä informoidaan ja ohjeistetaan korvausten hakemiseksi, sekä kerrotaan oikeudesta ottaa yhteys sosiaaliasiamieheen.

Turvallisuusilmoituksia ei tehdä yksikössämme vain tilastoimista varten. Tarkoitus on, että työyhteisömme ja työntekijämme käsittelevät tilanteet ja oppivat niistä.

Yksikön vastaava ohjaaja vastaa korjaavien toimien käynnistämisestä ja raportoi asiasta Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimiehelle ja hän arvioi toimien riittävyyden yhdessä lähiesihenkilön kanssa.  Yksikön esimies raportoi asiasta tarvittaessa sijaishuollon palvelujen tehtäväalueen johtoryhmälle ja tarvittaessa siitä ylöspäin hyvinvointialueen organisaatio-ohjeiden mukaan.

Haittatapahtumia käsiteltäessä esihenkilömme varmistavat, onko tilanne aiheutunut jo olemassa olevan toimintaohjeen noudattamatta jättämisestä. Jos näin on, käydään kyseinen toimintaohje uudestaan huolellisesti läpi työntekijöiden kanssa ja muistutamme yhteisesti sovitusta tavasta toimia vastaavassa tilanteessa jatkossa. Mikäli jo olemassa oleva toimintaohje havaitaan toteutuneen poikkeaman käsittelyn yhteydessä vajaaksi, korjaamme ja täsmennämme sitä välittömästi. Mikäli kyseiseen tilanteeseen ei ole ennalta varauduttu (aikaisemmin tunnistamaton riski), lisäämme sen riskikartoitukseen ja vastaisuuden varalle annetaan toimintaohje ja se käydään työntekijöidemme kanssa läpi. Poikkeamat, niiden seuraukset ja toimintatavat, millä niiltä jatkossa vältytään, käydään läpi työryhmiemme kokouksissa. Koemme, että on tärkeää käsitellä poikkeavat tilanteet huolellisesti yhteisen keskustelun keinoin – vaikkakin systemaattinen kirjallinen raportointi ja ohjeistus on aina tehtävä.

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: 

Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): 

Katajassa tehdään työvuoroja myös yksin, etenkin yöaikaan. Päivisinkin voi tulla tilanteita, joissa ohjaaja jää yksin osastolle, esimerkiksi talon ulkopuolisten menojen vuoksi. Yksin tehtävässä työssä on riski väkivaltaan. Väkivallan riskiin on varauduttu Katajassa esimerkiksi sisäisellä hälytysjärjestelmällä. Ohjaajilla on työvuoroissa mukanaan Spider-hälytyspainikkeet. Hälytysjärjestelmä on yhteinen samalla tontilla toimivan vastaanotto- ja arviointiyksikön kanssa, josta hälytyksen käynnistyessä tulee tarvittaessa ohjaajia paikalle Katajaan omien ohjaajien avuksi. 

Katajan ohjaajat ovat käyneet kiinnipitokoulutuksen, joka tuo turvaa tilanteissa, joissa on väkivallan uhkaa. Ennakointi ja tilanteiden selvittäminen sanallisesti vähentää väkivallan riskiä. Selkeä työnjako, esimerkiksi työvuorolistaan ja päiväpaperiin merkityn vastuuvuorolaisen johdolla helpottaa tilanteita. 

Viikonloppuisin sekä pyhinä on esimiespäivystys, josta voi tarvittaessa pyytää neuvoja ja apua. Mahdollisten sairastapausten kohdalla ohjaajilla on mahdollisuus pyytää paikalle sijaista sisäisestä whatsapp-ryhmästä. Katajan vastaavalla ohjaajalla, varavastaavalla sekä muiden yksiköiden esimiehillä on mahdollista avata vuoro Seureen ja hankkia sijainen sen kautta. 

Lisäksi konsultoivaa tukea on mahdollista saada ympärivuorokautisesti muilta kuntouttavan sijaishuollon osastoilta sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä. 

Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat vaikeat asiakastapaukset sekä haastavat tilanteet esimerkiksi asiakkaiden läheisten kanssa. Asiakkaiden rankka elämäntilanne voi lisätä psykososiaalista kuormitusta. Kuormitusta vähentää vastuun jakautuminen kahden omaohjaajan, vanhemmuustyöntekijän ja sairaanhoitajan välillä. Koko tiimi tuo tukea asiakkaiden sekä heidän läheistensä kanssa työskentelyyn. Tilanteita käydään läpi säännöllisesti, noin kerran kuussa järjestettävissä tiimipäivissä sekä työnohjauksessa. Ohjaajia koulutetaan ja olemme käyneet esimerkiksi traumaosaamista lisäävän koulutuksen.

Katajassa on kaksi ohjaajaa, jotka tekevät yöpainotteista työtä. Lähes kaikki muut ohjaajat tekevät kolmivuorotyötä, joten yövuoroja tulee muillekin. Yövuorot ovat kehoa kuormittavia. Kuormittavuutta on pyritty Katajassa vähentämään esimerkiksi tila- ja kalusteratkaisujen avulla. Yövuoroa tekeviä ohjaajia ajatellen osastolle hankittiin mukava sohva, jossa pääsee työsuojeluvaltuutetun edellyttämään puolimakaavaan asentoon. Yövuorot ovat Katajassa pääosin rauhallisia, sillä lapset menevät huoneisiinsa viimeistään klo 21 ja nukkuvat yövuoron ajan. Aamuisin aamutoimet voivat olla kuormittavia, mutta tilanteita ennakoidaan ja tarvittaessa aamuvuoro on aloittanut jo klo 7. Lisäksi vuorotyötä ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tukee joustava työvuorosuunnittelu ja työvuorotoiveiden huomiointi tukee jaksamista.

Katajassa tarjotaan lapsille ja nuorille hygieniaan liittyvää opastusta ja kasvatusta. Tartuntatautien osalta on valmistauduttu suojavarusteiden sekä eristystilojen osalta. Henkilökunnalla on selkeät ohjeet, joiden mukaan arvioida omaa fyysistä työkuntoaan ehkäistäkseen tartuttaminen työpaikalla.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: 

Haiprossa käymme läpi mahdolliset ennaltaehkäisevät elementit, jotta jatkossa tilanteilta voitaisiin välttyä. Kävimme tiimipäivässä läpi työhön liittyvät riskit ja arvioimme niitä vaaratilanteen vakavuuden mukaan.

Tilanteissa, joissa jotain on jo ehtinyt tapahtua, kirjataan Haipro-ilmoitus, tehdään selkeä päivittäiskirjaus tapahtuneesta sekä käsitellään tapahtuma asiakkaan ja tiimin kanssa. 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: 

Katajassa hoito, kasvatus, asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja henkilöstön osaamisesta. Käytämme Katajassa pääsääntöisesti vain tuttuja sijaisia, jotka ovat saaneet hyvän perehdytyksen. Panostamme perehdytykseen, erityisesti turvallisuusasioissa uuden sijaisen tullessa työvuoroon.

Alihankintana tuotettujen palveluiden osalta vastuu riskienhallinnasta on palvelun tuottajalla. Riskienhallinnan toteutumista käytännössä valvoo Katajan henkilöstö, joka on ohjeistettu ilmoittamaan havaitsemistaan laatuun, turvallisuuteen tai muuhun epäkohtaan liittyvästä asiasta/epäkohdasta/poikkeamasta viipymättä yksikön vastaavalle ohjaajalle. Hän on suunnitelman mukaisesti tämänkaltaisissa tilanteissa yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: 

Tiedottaminen organisaation sekä kuntouttavan sijaishuollon yksikön yhteisistä käytänteistä ja muutoksista tapahtuu organisaation johtoportaan mukaisesti. Kataja osaston sisäinen tiedottaminen toteutuu päivittäisellä tasolla vuoro raporteilla sekä sähköpostitse, henkilöstön tiimipalaverien yhteydessä keskustellen sekä eri työskentelyryhmien kokous muistioita läpikäymällä.

Katajassa tiedottamiseen käytetään paljon sisäistä Microsoft Teams-sovellusta. Vastaava ohjaaja tiedottaa henkilöstöä ohjeistuksista ja ajankohtaisista asioista yhteisesti sähköpostin välityksellä, mikä mahdollistaa asioista keskustelun samassa sähköpostiketjussa. Kaikki työhön liittyvät tärkeät dokumentit (ei asiakasasiat) ovat koottuna Kuntouttavan sijaishuollon tiimiin, Teams-sovellukseen, josta ne ovat helposti henkilökunnan saatavilla.

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: 

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö sekä Kataja tekevät jatkuvaa ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oman laadunvalvonnan kanssa. Valvonnasta kysymme tarvittaessa ohjeita erilaisiin tilanteisiin ennakoivasti ja otamme heidän havaintonsa huomioon toiminnassa ja kehittämisessä. Samoin toimimme myös muiden valvovien viranomaisten kanssa.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 

Henkilökunnalla on lastensuojelulain 2007/417 25§ mukainen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojeluntarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Vaitiolovelvollisuus ei estä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Henkilökuntaa koskee ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä. Henkilökunnalla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heille on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.

Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta. Mikäli hän huomaa tehtävässään tai saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, tulee sosiaalihuollon henkilökuntaan kuuluvan ilmoittaa viipymättä asiasta vastaavalle henkilölle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: 

Henkilökuntaa muistutetaan säännöllisesti ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeuksista. Käytännöt ovat osa yksikön perehdytyssuunnitelmaa. Epäselvässä tilanteessa työntekijän tulee konsultoida toimivaltaista viranomaista ilmoituksen teosta. Toimivaltainen viranomainen on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai lastensuojelu virka-aikainen päivystys tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystys.   
 

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Katajassa työskentelee yksikön vastaava ohjaaja sekä 6 koulutukseltaan amk-tasoista sosiaaliohjaajaa. Katajassa on lisäksi kaksi lähihoitajaa, jotka työskentelevät pääsääntöisesti yövuoropainotteisesti. Lisäksi Katajassa työskentelee yksi yksi sairaanhoitaja.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä työskentelee lisäksi lastensuojelulaitoksen johtaja, sekä 30 prosentin työajalla toimistosihteeri.

Sijaisten käytön periaatteet: 

Katajassa varmistetaan aina henkilöstön riittävyys, myös vuosilomien ja sairaslomien aikana. Lisäksi henkilöstön riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti tilanteen muuttuessa ja lisäresurssia käytetään tarpeen mukaan. Sijaisina pyritään käyttämään tuttuja, jo perehdytettyjä sijaisia lapsiryhmä ja sen tarpeet huomioiden.

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:

Katajassa käytetään tarvittaessa sijaisia Seuresta. Vuoroihin valitaan tuttuja, jo perehdytettyjä sijaisia.

Rekrytointi:

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin. Rekrytoinnissa noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rekrytointiohjeita. 
Henkilöstömme rekrytointi voi tapahtua ulkoisella haulla, hyvinvointialueen sisäisellä haulla tai ilman erillistä hakumenettelyä kulloisenkin tarpeen mukaan. 
Rekrytoitavilta henkilöiltä edellytämme sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan amk-tasoista tutkintoa. Pääpainotteisesti yötyötä tekeviltä edellytämme lähihoitajan tutkintoa.
Rekrytoitavan vuorovaikutustaidot ja suhteenluomisen taidot arvioimme haastattelussa. Työskentely on lastensuojelulasten ja heidän perheidensä kanssa, joten haemme henkilöitä, joilla on aiempaa työkokemusta lastensuojelutyöstä.

Hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja työhakemuksen kautta teemme ensiarviointia soveltuvuudesta ja luotettavuudesta. Työhaastattelussa painotamme hakijan motivaatiota alalle, itsereflektointia soveltuvuudesta sekä arvoja / arvomaailmaa. Työnhakijoilta kysytään suosittelijoita tehtävään. Lisäksi työhön valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2 mom. tarkoitettu rikosrekisteriote.

Otamme rekrytoinnissa huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuuden ja luotettavuuden.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:

Valmistuneiden sosiaaliohjaajien rekisteröintinumero tulee löytyä Suosikista (Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tietopalvelusta), sekä terveydenhuollonpuolen työntekijöiden Terhikki -rekisteristä (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelu).

Toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin työtehtäviin rekrytoitavilta vaaditaan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti

• rikosrekisteriote
• työterveyslääkärin tulotarkastus (vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä työskenteleville, yötyöntekijöille)
• tartuntatautilain mukainen tarvittava rokotussuoja

• LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa -koulutuskokonaisuuden LOP – Lääkehoidon osaamisen perusteet suorittaminen (koulutuksen voi käydä myös koeaikana.

  6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

  Hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja työhakemuksen kautta teemme ensiarviointia soveltuvuudesta ja luotettavuudesta. Työhaastattelussa painotamme hakijan motivaatiota alalle, itsereflektointia soveltuvuudesta sekä arvoja / arvomaailmaa. Työnhakijoilta kysytään suosittelijoita tehtävään. Lisäksi työhön valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2 mom. tarkoitettu rikosrekisteriote.

  Henkilöstön perehdytys:

  Yksikössämme on käytössä hyvinvointialueen perehdyttämissuunnitelma. Uudelle työntekijälle nimetään aina perehdytyksestä vastaava henkilö / toinen työntekijä. Yksikkömme esihenkilöt vastaavat ja organisoivat perehdytyksen ja osallistuvat siihen myös itse, varmistaen kaikkien työntekijöiden hyvän perehdyttämisen.  Jokainen työntekijämme tutustuu yksikkömme omavalvontasuunnitelmaan, Hyvän kohtelun suunnitelmaamme, turvallisuussuunnitelmaan sekä lääkehoitosuunnitelmaan.

  Yksikössämme toimii perehdytystyöryhmä, johon kuuluu jokaisesta työryhmästämme työntekijä. Ryhmä kokoontuu vähintään puolivuosittain ja vastaa perehdytysmateriaalien ajantasaisuudesta sekä oman työryhmänsä perehdytyksen laadusta yhdessä lähiesihenkilön kanssa.  Yksikkömme perehdytyksessä on huomioitu vakituiseen palvelusuhteeseen, erimittaisiin määräaikaisuuksiin sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tulevien työntekijöiden perehdytys.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen koulutusohjelmassa oleviin täydennyskoulutuksiin osallistutaan tarpeen ja työntekijöiden omien toiveiden mukaan. Kannustamme henkilöstöämme kouluttautumaan. 

Täydennyskoulutuksen tarve ja sisältö määritellään Katajassa ensisijaisesti osallistujakeskeisesti. Täydennyskoulutuksen lähtökohtana on työntekijän koulutustarve, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio.  Täydennyskoulutusten tarpeellisuudesta ja koulutuksiin osallistumisesta keskustellaan työntekijän ja esimiehen välillä käytävässä kehityskeskustelussa, mutta myös arjessa ja läpi vuoden. Täydennyskoulutuksen määrittelyssä otetaan huomioon myös työnantajan, eli hyvinvointialueen ja koko yksikkömme tarpeet. 

Täydennyskoulutussuositus on 3–10 päivää / vuosi toteutuu yksikössämme. 

Esille nousseista koulutustarpeista järjestetään myös omaa koulutusta yksikköömme, systeemisen työotteen koulutus alkoi vuonna 2024 ja se jatkuu koko henkilökunnalle. Alkuvuodesta 2025 on toteutumassa koko Katajan henkilökunnalle suunnattu kolmen päivän koulutus nepsy-piirteisten lasten laitoskasvatukseen.  

Työnohjausta järjestetään n 10 kertaa vuodessa Katajan henkilökunnalle, työnohjaajana toimii Kirsti Marttinen, Tmi Sopivasti toisin.

Lähiesihenkilöiden tehtävien organisointi ja riittävä tuki

Esihenkilöiden työssäjaksamisen tukitoimia Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä ovat:

• Yksikön esimiehen ja yksikön vastaavien ohjaajien säännölliset tapaamiset
• joka maanantai-, keskiviikko- perjantaiaamu yhteinen Teams-tapaaminen, jossa käydään läpi viikonlopun asiat ja käydään läpi ajankohtaisia asioita
• Viikoittainen johtoryhmän kokous, johon osallistuvat kaikki yksikön esimiehet
• Esihenkilöiden valmentavan johtamisen koulutus toteutettiin keväällä 2024
• Osallistuminen työryhmänsä työnohjaukseen
• Johtoryhmän oma työnohjaus

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Katajassa käynnistetään monipuolista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Opiskelijat voivat pääsääntöisesti hakea harjoittelupaikkaa Jobiili- harjoittelupaikkavarausjärjestelmän kautta. Tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollonalan opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja. Opiskelijat voivat olla sosionomiopiskelijoita, sairaanhoitajaopiskelijoita tai lähihoitajaopiskelijoita. 

Haastattelemme harjoittelupaikkojen hakijat varmistaaksemme molemminpuolisen sopivuuden. Opiskelijoiden harjoittelujaksoille nimetään yksi harjoittelunohjaaja, joka on vastuussa opiskelijalle annetusta ohjauksesta. Ohjaukseen osallistuu jokainen työntekijä omissa työvuoroissaan. 

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: 

Katajassa henkilöstöltä kerätään neljä kertaa vuodessa palautetta pulssikyselyn avulla. Pulssikyselyllä saadaan tärkeää tietoa henkilöstön kokemuksista.  Kyselystä saadut palautteet käsitellään osastokokouksessa koko tiimin kesken ja lähijohtajan läsnä ollessa. 

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Katajan astaava ohjaaja seuraa työntekijöittensä työskentelyn asianmukaisuutta olemalla aktiivisesti läsnä työryhmän arjessa ja hänellä on velvollisuus puuttua työntekijän rikkomuksiin ja laiminlyönteihin. Epäkohtiin puututaan työnjohdollisella keskustelulla eli nk. puheeksiottokeskustelulla, joka käydään lähijohtajan ja työntekijän välillä kahden kesken. Työntekijän kanssa käytävässä keskustelussa lähijohtaja tuo selkeästi esille, mikä työntekijän menettely on ollut moitittavaa ja miten toimintaa pitäisi muuttaa.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Henkilöstömitoituksen vaatimus erityistason yksikössä on 1,3. Katajassa on 9 ohjaajaa, kuusi asiakaspaikkaa. Henkilöstömitoitus 1,5.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Katajassa on käytössä monipuoliset ja joustavat toimintamallit tilanteisiin, joissa henkilöstöresurssit eivät vastaa yksikön senhetkistä tarvetta. Tavoitteena on kaikissa tilanteissa turvata lasten hyvinvointi, sujuva arki ja henkilöstön jaksaminen.
Työvuorosuunnittelu tehdään ennakoivasti huomioiden yksikön tarpeet eri osastoilla ja vuorokaudenaikoina. Tarvittaessa työvuoroja muokataan nopeasti ja joustavasti. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön ja keskinäiseen joustamiseen, ja ratkaisuista sovitaan avoimesti tiimin sisällä.

Sijaisjärjestelyt suunnitellaan huolellisesti. Suunnitelmalliset sijaistukset, esimerkiksi kokous- ja koulutuspäivien tueksi, pyritään tilaamaan omasta resurssipalveluista, josta tulevat työntekijät ovat jo lapsille tuttuja sijaisia. Sijaisina käyttämään tuttuja sijaisia aina, kun se on mahdollista. Äkillisissä tilanteissa hyödynnetään resurssipalveluja tai omaa sijaisrinkiä, jonka jäsenet ovat jo entuudestaan lapsille tuttuja. Vakiosijaisille tarjotaan mahdollisuuksia perehtyä yksikön toimintaan etukäteen, jotta heidän työpanoksensa olisi mahdollisimman sujuvaa ja ennakoitavaa. Myös lyhytaikaiset sijaisuudet koordinoidaan tehokkaasti.

Yksikön esihenkilöt seuraavat henkilöstötilannetta päivittäin ja tekevät tarvittaessa nopeita tilannearvioita yhdessä tiimin kanssa. Resursseja suunnataan joustavasti uudelleen, ja työtehtäviä priorisoidaan niin, että lasten turvallisuus ja kiireelliset tarpeet asetetaan aina etusijalle.

Kokonaisratkaisun tukena käytetään myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistä resurssihenkilöstöä. He voivat tulla avuksi nopeallakin aikataululla silloin, kun oman henkilöstön voimin ei kyetä vastaamaan tilanteeseen. Tuttu resurssihenkilö tuo mukanaan jatkuvuutta, turvallisuutta ja organisatorista tehokkuutta.

Resurssihenkilöt toimivat useissa yksiköissä, mikä mahdollistaa laajemman näkemyksen, osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen. Samat tutut aikuiset eri tilanteissa tukevat lasten tunneturvallisuutta, helpottavat siirtymätilanteita ja vahvistavat luottamuksellisia suhteita. Tämä näkyy positiivisesti lasten käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa, ja helpottaa arjen hallintaa koko yksikössä.

Yhteisten resurssien hyödyntäminen parantaa henkilöstön välistä yhteistyötä ja tekee toiminnasta entistä ennakoitavampaa ja yhtenäisempää. Ratkaisu tukee paitsi lasten arkea, myös koko hyvinvointialueen resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:

Katajan vastaava ohjaaja Marjo Mäkelä
Katajan sairaanhoitaja Kitija Tiitinen

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: 
Yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri:
Aija Lampinen-Helle
Erikoislääkäri
Tikkurilan terveysasema
aija.lampinen-helle@vakehyva.fi

Lääkehoito ja lääkehoitosuunnitelma Katajassa:

Katajan sairaanhoitaja vastaa yksikkömme lääkehoidosta yhdessä yksikön vastaavan ohjaajan kanssa. 
Lasten lääkkeiden jakamisessa on siirrytty lapsikohtaiseen apteekin annosjakeluun, jonka toimittaa Kivistön Apteekki. Apteekki toimittaa lääkkeet lasten reseptien mukaisesti annospusseissa joka toinen viikko, ja Katajan ohjaajat antavat lääkkeet pusseista aikataulun mukaisesti lapselle ja kirjaavat lääkkeen antamisen Apottiin.
Katajassa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen lääkehoitosuunnitelmaa, jonka pohjalta on tehty Katajan oma lääkehoitosuunnitelma. Katajan lääkehoitosuunnitelman teosta ja päivittämisestä vastaavat yksikön sairaanhoitaja ja vastaava ohjaaja. 

Sairaanhoitaja antaa ohjeet lääkkeiden käytöstä asiakaslapsille ja heidän päivittäisestä hoidostaan ja huolenpidostaan Katajan vastaaville työntekijöille.

Katajan vakituiset työntekijät, sekä pitkäaikaiset sijaiset suorittavat LOVe LOP - Lääkehoidon osaamisen perusteet – verkkokurssin (3 x teoria- ja lääkelaskutentti + erillinen lääkkeidenannon näyttökoe), näin varmistetaan lääkehoidon perusteiden osaaminen työssämme. Lääkehoitolupa on voimassa 5 vuotta.

Uuden työntekijän työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on, että ko. tentit ovat suoritettuna, koeajan kuluessa.
Katajan sairaanhoitaja huolehtii mm.

• Asiakaslapsille terveyskartoituksen / haastattelun, joka käsittää somaattisen ja psyykkisen voinnin ja toimintakyvyn arvion, murrosiän tarkastelun sekä päihdekartoitusta ja muut lapselle huolta tuottavat asiat. 
• Tapaamisia voidaan järjestää myös muutoin ja muiden terveydellisten asioiden suhteen, esim. paino- ja ehkäisyasiat.
• Huolehtii lääkärin tulotarkastusajan varaamisen ja pyrkii olemaan tulotarkastuksessa asiakaslapsen mukana, ja jos hän ei pääse, niin sosiaaliohjaaja menee lapsen mukaan. Myös vanhemmat saavat olla mukana. 
• Lääkehuolto ja -hoito
• Työntekijöidemme ohjaaminen ja neuvominen mm. lääke- ja lääkitysasioissa.

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Mikäli lapsella olisi omia apuvälineitä liikkumiseen tai muuhun arjen tukemiseen, hänen oma hoitotahonsa huolehtii niistä. Tarvittaessa Katajan sairaanhoitajalla on vastuulla laitteiden asianmukainen huolto.

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: 
Yksikön vastaava ohjaaja Marjo Mäkelä

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Kataja sijaitsee Vantaalla, Seutulassa.  Samalla tontilla toimii kaksi lasten vastaanotto-osastoa. Pihassa on turvallinen, aidattu leikkialue, jossa palloilualue, keinuja trampoliini ja muita virikkeitä lapsille. Katajan etupihalla on viidelle autolle parkkipaikka ja Katajan takana toiset viisi.  

Toimitilat ovat remontoidut, tarkoitukseen sopivat tilat, remontti valmistunut 08/2024, jonka jälkeen tiloja on sisustettu erityisesti kodinomaisuutta hakien.

Toimintaa on rakennuksessa kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on asiakastilat ja toimistotiloja, yläkerrassa on kokoustilaa, perhehuone sekä toimintaterapeutin työtilat. Toisessa kerroksessa on työtilat myös lastensuojelulaitoksen esihenkilöllä sekä vastaanottotoiminnan esihenkilöllä.

Alakerrassa on tilavia asiakashuoneita 6, joissa kaikissa omat wc-tilat. Lapsilla on valmiina perussisustuksena, sänky, kirjoituspöytä, vaatekaappi ja hylly. Ikkunassa verhot ja lattialla matto. Lapsilla on mahdollisuus sisustaa huonettaan mieleiseksi, myös omasta kodista saa tuoda mieleistään sisustustavaraa. Lasten huoneet pidetään lukittuna heidän ollessa poissa. Jokaisen huoneen yksityisyyttä kunnioitetaan, eikä huoneisiin mennä ilman lupaa.

Ohjaajilla on sisääntulon läheisyydessä oma suurikokoinen toimisto, jossa työpisteitä kaksi ja pukukaapit sekä lääkkeille lukollinen lääkekaappi. Kiinteistön kameravalvonta, jolla valvotaan rakennuksen ulkopuolta, sijaitsee toimistossa. Vastaavalla ohjaajalla on oma toimistotila. Ohjaajille on oma wc, jossa suihkukaappi. Saunatilat sijaitseva tontilla olevassa toisessa rakennuksessa.

Muita tiloja tässä kerroksessa on eri toimintoihin varattuna kuten olohuone, jonka voi rajata haitariovella. Olohuone on suuri ja siellä on paljon oleskelutilaa, jossa koko osaston lapset ja henkilökunta mahtuvat yhdessä viettämään aikaa. Alakerrassa on myös lapsille pelihuone, jossa myös askartelupöytä ja välineet.  Pelihuoneen vieressä on v aistihuone, jonka sisustaminen on vielä kesken. Osastolla on oma viihtyisä keittiö ja ruokailuhuone, jossa syödään kaikki päivän ateriat, jotka valmistetaan ylätalon ammattikeittiössä. Yhteisiä tiloja käyttävät sekä Katajan lapset, että aikuiset yhdessä. 
Tilat ovat viihtyisät ja toimintaan soveltuvat. Lapsilla on käytössään oman huoneen lisäksi kaikki yhteiset tilat, lukuunottamatta aikuisten toimistotiloja ja siivouskaappia, jotka pidetään jatkuvasti lukittuina. Hätäpoistumistiet on merkattu asiaankuuluvasti. Katajan ulko-ovi on lukossa, eivätkä ulkopuoliset pääse Katajaan sisälle. Ulko-oven saa auki sisältäpäin ilman avainta, Katajassa vain toimistot ovat lukittuna jatkuvasti. Turvallisuus huomioiden ulko-ovi voidaan tarvittaessa lukita sisältä päin vain avaimella avattavaksi esimerkiksi rajoitustoimenpiteiden aikana, tällöin paloturvallisuuden toteutumiseksi ovi voidaan kuitenkin avata hätätilannepainikkeen kautta oven vierestä. Poistumisteiden ovet aukevat sähkölukitella myös palohälytyksen aikana.

Katajalla on käytössään osastolle hankittu auto.  Auton huoltoon ja puhtaanapitoon on arganisaation nimeämät tahot, joihin Katajan ohjaajat ovat määräajoin sekä tarvittaessa yhteydessä. Kaikissa Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueiden sosiaali-ja terveyspalveluiden ajoneuvoissa on käytössä GSGroup Oy:n sähköinen ajopäiväkirja, Paikannin.com paikanninjärjestelmä.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

• terveydensuojeluntarkastus, 24.2.2025, Vantaan kaupunki, Tuija Tättäläinen.
• Työpaikkaselvitys, 21.1.2025, Työterveyshuolto lääkärikeskus Aava.
• Riskienarviointi, 7.1.2025, Kataja osaston henkilökunta.

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Tarkastuksessa nousi esiin käytännön toimintaan sekä sen suunnitteluun liittyviä kehotuksia. Esimerkiksi Katajan tulee laatia suunnitelma siivottaville kohteille ja esineille, jotka eivät sisälly SOL-siivouspalveluiden sopimukseen. Tähän lukeutuu lelut, elektroniikka yleisessä käytössä olevat tekstiilit. Vähäisellä käytöllä oleviin lattiakaivoihin tulisi laskea säännöllisesti runsaasti vettä. Tällä ennaltaehkäistään bakteerien kasvua sekä mahdollisia hajuhaittoja.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: 

Pihat saattavat olla ajoittain lumisia ja liukkaita ja tähän on varauduttu omalla hiekoitusvälineistöllä, sekä lumityövälinein, jos kiinteistöhuolto ei ehdi ajoissa hoitamaan aurausta ja hiekoitusta.  Katajan ohjaajat hakevat arkisin lounaan sekä päivällisen Tammirinteen tontilla sijaitsevasta toisesta rakennuksesta. Työturvallisuus huomioiden ruoan hakutilanteissa voi hyödyntää sääolosuhteiden mukaan osaston autoa tai työnnettävää kärryä.

Kataja osaston asukas tiloissa ei ole portaita, vaan työskentely tapahtuu samassa kerroksessa. Poikkeuksena toimii toisessa kerroksessa oleva perhehuone. Huone ei ole kokoaikaisessa käytössä vaan sopimuksen mukaan. Tällöin mahdollistetaan tilaa käyttävien henkilöiden välitön yhteydenpito esimerkiksi puhelimitse.

Osaston yleisissä tiloissa on lukuisia erillisiä huoneita ja ovia. Tämä heikentää näkyvyyttä sekä kuuluvuutta osaston eri osien välillä. Ohjaajat varmistavat turvallisuuden takaamiseksi, että yhteisiä tiloja käyttäessä on riittävä määrä henkilökuntaa läsnä ja että kommunikointi tilojen välillä mahdollistuu. Esimerkiksi puhelimitse, ovien auki pitämisellä tai akuuteissa tilanteissa SPIDER- hälytysjärjestelmän avulla.

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Tilakeskus vastaa hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä varten tarvittavien toimitilojen rakennuttamisesta, vuokraamisesta tai ostamisesta sekä niihin liittyvien prosessien hallinnoinnista. Tilakeskus vastaa myös toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä sekä sisäisten asiakkuuksien hoidosta yhteistyössä hankintapalveluiden ja tietohallinnon kanssa.

Katajan henkilökunnan vastuulla on ilmoittaa ja informoida eteenpäin tilakeskukselle ja / tai Vantille kiinteistön ylläpitoa ja huoltoa koskevat huomiot viipymättä. Ilmoitukset tehdään joko soittamalla suoraan Vantin huoltoon tai tekemällä vikailmoitus VAKKA-palveluportaalin kautta. VAKKA-ilmoitusten tekemisessä on huomioitava, että järjestelmästä ei voi valita automaattisesti tietoa siitä kohteesta, josta ilmoitus tehdään. Kohde on siis ilmoitusta tehtäessä yksilöitävä riittävällä tarkkuudella. Ilmoitukseen tulisi kirjata kiinteistön ja/tai rakennuksen nimi, osoite, kerros, huoneen numero ja tilan pää käyttötarkoitus.

VAKKA-portaalissa on toimitilojen osalta valittavana seuraavat aihepiirit:

• Toimitilojen isännöinti ja vuokrasopimukset
• Sähkösopimukset 
• Kiinteistönhoito 
• Jätehuolto 
• Kunnossapito 
• Ammattikeittiölaitteet 
• Turva- ja vartiointipalvelut
• Muu

VAKKA-portaalissa ilmoittajan tulee tehdä arvio ongelman kriittisyydestä asteikolla 1–3, jossa 1 = Aiheuttaa vaaratilanteen 2 = Aiheuttaa merkittävää haittaa 3 = Ei kiireellinen Vaaratilanteen aiheuttavista tehtävistä ilmoitetaan tilakeskuksen työntekijöille puhelimitse. Puhelimitse tehdyn ilmoituksen lisäksi tehtävästä kirjataan tiketti VAKKA-portaaliin. Tiketti kirjautuu tällöin tilakeskuksen työntekijöiden työjonolistaan. Vaaratilanteen aiheuttavat tehtäviä ovat ihmisiin kohdistuvat välitöntä vaaraa aiheuttavat tilanteet, kuten katolta putoavan lumen ja jään putoamisvaara sekä tulipalon vaara. Myös suurten, äkillisesti syntyvien taloudellisten vahinkojen estämistä vaativat tilanteet ovat erittäin kiireellisiä. Tällainen on esimerkiksi vaurioituneesta putkistosta johtuva vesivuoto. Tulipalosta soitetaan numeroon 112.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: 
Kiinteistön omistaa Vantaan kaupunki ja sen pitkäjänteisestä ylläpidosta vastaa Vantaan kaupunki ja Vantaan tilapalvelut Vantti Oy. Kiinteistön yleissiisteydestä ja pintojen puhtaanapidosta vastaa SOL-siivouspalvelut säännöllisesti. Osaston henkilökunta vastaa akuuteissa tilanteissa ympäristön siisteydestä. Kiinteistön käyttöön liittyvien pitkäaikaisten suunnitelmien laatimisesta vastaa organisaation johtotaso.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: 

Välineiden huollosta vastaa Tilakeskus ja/tai Vantti ja Katajan henkilökunta saa tarvittavaa koulutusta näiden tahojen kautta. Katajan osaston vastaava ohjaaja vastaa tarvittavien koulutusten / perehdytyksen järjestämisestä (esim. paloilmoitinkeskus) Kiinteiden kodinkoneiden huolto järjestyy taakanjakosopimuksen mukaan joko VAKEn Tilakeskuksen tai Vantaan kaupungin kautta.

Lääkinnällisten välineiden kuten lääkejääkaapin toimivuuden ja kunnossapidon seurannasta vastaa osaston sairaanhoitaja. Osaston Kylmälaitteiden lämpötilaseurantaa toteutetaan osaston ohjaajien toimesta vähintään kerran viikossa.

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 

Käytössämme on Apotti -asiakastietojärjestelmä, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Apotti yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan asiakastietojärjestelmään, mutta teknisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ovat erotettuina toisistaan.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Asiakkaan henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin Apotissa pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista. Kaikkiin Apotin raportteihin ja kirjauksiin tallentuu kirjoittajan nimi ja kellonaika. Katajassa Apotin tunnusten tilaamisesta vastaa yksikön vastaava ohjaaja. 

Uudelle henkilöstölle ja opiskelijaharjoittelijoille nimetään perehdytyksestä vastaava työntekijä, joka perehdyttää asiakastyönkirjaamiseen. Uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apottikoulutukset heti työsuhteensa alussa. Katajassa on myös oma Apotti-tukihenkilö, joka on perehtynyt Apotin käyttöön ja osaa ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiin. Uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apottikoulutukset heti työsuhteensa alussa. Katajassa on myös oma Apotti-tukihenkilö, joka on perehtynyt Apotin käyttöön ja osaa ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiin.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:

VAKEn koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma on julkaistu syksyllä 2024 ja sen noudattamisesta Katajassa vastaa lastensuojeluyksikön esihenkilö Janne Vaaralahti ja Katajan yksikön vastaava ohjaaja Mäkelä Marjo. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja henkilötietojen käsittelijänä toimivat Katajan työsuhteessa olevat työntekijät. Lyhytaikaisilla sijaisilla ei ole pääsyä Apottiin ja sitä kautta henkilötietoihin.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen asiakastukeen p.010 302 1801. Epäilyttävistä sähköpostiviesteistä voi raportoida suoraan Outlookin ”Ilmoita tietojen kalastelusta” -painikkeella.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 

Katajassa arki jatkuu ennallaan, myös häiriötilanteissa. Tärkeimmät, esim lääkelistat ovat tulostettuna ja ajantasaisesti päivitettynä lääkekaapissa, sekä osaston päiväpaperista saa tarvittavat tiedot päivän aikatauluista. Jatkuvuustyöasemalta saa perustiedot tarvittaessa. Jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein ja BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot jatkuvuustyöaseman oheistulostimella.

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:

Katajan palveluissa hyödynnettävän teknologian soveltuvuutta, asianmukaisuutta ja turvallisuutta seurataan osana päivittäistä työtä, ja se on jokaisen Katajan työntekijän vastuulla. Työntekijät on ohjeistettu raportoimaan katajan osaston vastaavalle ohjaajalle kaikista havaitsemistaan puutteista ja/tai häiriöistä liittyen osastolla käytettävään teknologiaan. Jatkotoimenpiteistä korjatakseen viat tai puutokset vastaavat ohjaajat sekä vastaava ohjaaja tapauskohtaisesti.

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:

Hyvinvointialue luopui valmiusliittymistä elokuun alussa 2025. Vamiusliittymät olivat eri puhelinoperaattorien liittymiä, kuin normaalit hyvinvointialueen työliittymät. Hätätilanteessa työpuhelimien vikatilanteissa turvaudutaan omiin puhelimiin ja esimiehet ilmoittavat häiriöstä eteenpäin nopeasti. 

Huoltoviiveet pyritään minimoimaan aktiivisellä yhteydenpidolla Vanttiin tai hyvinvointialueen tilakeskukseen korjausta vaativissa tilanteissa.

Laitosten yhteiseltä valmiustyöasemalta on mahdollisuus tulostaa työskentelyyn tarvittavia dokumentteja kuten lasten lääkelistoja poikkeustilanteiden aikana.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: 

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuuden, henkilöstön kouluttamisen ja jatkuvaan käyttöön liittyvän osaamisen varmistaminen: ks. myös edellä olevat. Katajan henkilökunta koulutetaan tietojärjestelmien käyttöön ja käytöstä järjestetään tarvittaessa täydennyskoulutusta. Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen hyödynnettäessä teknologiaa palvelujen tuottamisessa: Palveluntuottaja vastaa velvoitteistaan potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden huomioimisessa. Yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeus huomioidaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa sekä toiminnan kehittämisessä osastotasolla.
Katajan henkilökunnalle on perehdytetty toimintaohjeet tilanteisiin, joissa teknologiaa ei voi hyödyntää työssä johtuen esimerkiksi huoltoviiveestä tai häiriöstä. Palveluiden toteutuminen on tällä tavoin turvattu myös tilanteissa, joissa esimerkiksi ei ole käytössä langatonta verkkoa tai jokin tietojärjestelmä on häiriön takia pois käytöstä.

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: 

Laurikkala Jenna, Laki- ja päätöspalveluiden päällikkö
Rajahalme Riikka, Hallintojohtaja
Vaaralahti Janne, Yksikön johtaja
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Juristi Veera Välitalo 
tietosuojavastaava@vakehyva.fi  
p. 0408614551 

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 

Asiakastyön dokumentointi on välttämätön ja keskeinen osa lastensuojelussa tehtävää työtä. Laadukkaalla kirjaamisella huolehditaan siitä, että Katajassa tehdään perusteellista ja moniammatillista työtä lapsen edun toteutumiseksi. Kattavat ja sisällöltään monipuoliset kirjaukset takaavat sen, että kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä on ajantasaiset tiedot. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä määrittää asiakastyön kirjaamista Katajassa.

Katajassa kirjaaminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Kirjaukset tehdään Apottiin. Vastuut kirjaamisesta jaetaan aina vuoronvaihdossa niin, että vastuu jakautuu tasaisesti vuorossa olevien työntekijöiden välillä. Kirjaamiseen varataan riittävästi aikaa ja rauhallinen tila viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asioita on käsitelty. Vaikka vastuu yksittäisen lapsen asioiden kirjaamisesta on aina yhdellä vuorossa olevalla työntekijällä, on koko tiimin tehtävä lukea ja antaa tarvittaessa palautetta tehdyistä kirjauksista laadun varmistamiseksi. 

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Henkilöstön tietosuojakoulutus

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on otettu käyttöön lokakuun 2023 alussa Navisec-verkkokoulutusjärjestelmä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä vuosittain.

Tietosuoja koskettaa jokaista meistä niin yksityishenkilönä kuin hyvinvointialueen työntekijänä. Tietosuojaan liittyvien asioiden tunnistaminen ja oikeiden toimintatapojen hallitseminen on tärkeä työelämätaito. Kun henkilöstömme tuntee tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät periaatteet, ennaltaehkäisemme virhetilanteita.

Tietosuojaseloste 

Sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy Kuntouttavan sijaishuollon yksikölle ja Katajalle myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin sisältyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella eri palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudessa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyyn voi tutustua yksiköissä olevien informointiasiakirjojen / tietosuojaselosteen avulla. Asiakirjoista löytää tietoa siitä, miten asiakkaan tietoja käsitellään, ja millaisia oikeuksia asiakkaalla on tietojen käsittelyyn liittyen. 

Toimintaamme koskeva tietosuojaseloste löytyy myös hyvinvointialueen internetsivuilta:
Tietosuojaseloste hyvinvointialueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri.pdf
 

Palvelun saatavuuden määräajat: 

Osaston asiakaspaikat täytetään niitä vapautuessa sen hetkisten resurssin sekä asiakastilanteen mukaisesti.

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 

Katajassa jokaisella lapsella on kaksi omaohjaajaa, jotka pyrkivät luomaan luottamuksellisen suhteen lapseen sekä lapselle tärkeisiin aikuisiin. Lisäksi lapsen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvat muut ohjaajat sekä sairaanhoitaja. Osastolla on nimetty vanhemmuustyöstä vastaava ohjaaja mutta käytännön työskentely perheiden kanssa on omaohjaaja painotteista. Jokaisen lapsen kohdalla otetaan yksilölliset tarpeet huomioon sekä luodaan näiden pohjalta tavoitteet toiminnalle.  Lasta tuetaan ystävyyssuhteissa ja kannustetaan harrastuksiin sekä yhteisiin aktiviteetteihin.  Lasten kanssa keskustellaan ikätasoisesti heidän oikeuksista, velvollisuuksista sekä tavoitteista. Hyödyntäen esimerkiksi hyvänkohtelun suunnitelmaa.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 

Samalla tontilla sijaitsevassa saman organisaation rakennuksessa sijaitsee laitoskeittiö, jossa suurtalouskokki valmistaa Katajalle lounaat sekä päivälliset. Ruokavaliot sekä allergiat ja erityistarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Kyseisen rakennuksen kylmätiloista ja ruokavarastosta haetaan Katajan jääkaappeihin sekä kuivatavarakaappeihin täydennystä aamupaloihin, välipaloihin, iltapaloihin sekä leivontaan. Katajassa valmistetaan säännöllisesti itse aamupalat, välipalat sekä iltapalat.  Viikonloppuisin saatetaan myös valmistaa ruoat itse. Laitoskeittiön työntekijälle tehdään kerran viikossa tukkutilaus sekä kaupasta käydään ostamassa tarpeet mitä ei tukusta saa.

Katajassa tarjoillaan viisi ateriaa päivässä, pääsääntöisesti lapset syövät lounaan koulussa. Tavoitteena on yhteiset ateriat tukemaan yhteisöllisyyttä. Lapset voivat esittää toiveita ja osallistua myös ikätason ja kiinnostuksen mukaan, mm. Leivontaa, pitsan tekemistä, itsenäistymisharjoittelua

Katajassa on kodinomainen keittiö, jossa päivittäistarpeet on saatavilla ja yhteinen ruokailutila, jossa pääsääntöisesti aikuiset ja lapset syövät yhdessä. Varastotilassa on lisäksi arkkupakastin sekä kaksi jääkaappipakastinta, joista toinen on ohjaajien käyttöön.

Ruoat jäähdytetään asianmukaisesti ja siirretään Katajan jääkaappiin ja merkitään rasioihin päivämäärät. Yli vuorokauden vanhat ruoat heitetään pois. Keittiöpyyhkeet sekä tiskirätit vaihdetaan päivittäin. Ohjaajat suorittavat hygieniapassin ja kylmätilojen lämpötilat mitataan kerran viikossa.

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:

Katajassa on oma pyykkihuone, jossa on laitostason pesukone ja kuivausrumpu, sekä pyykinkuivaustelineitä. Lasten kanssa opetellaan pyykkihuoltoa ikätaso huomioiden. Ohjaajat pesevät itse yleispyykin, siivousliinat, viltit ym. yhteiset tekstiilit. Katajassa lapsilla on kerran viikossa siivouspäivä, jolloin oma huone siivotaan ohjaajan avustuksella ikätaso huomioiden. SOL-siivouspalvelut siivoavat yleiset tilat ja toimistot sovitun aikataulun mukaisesti, ohjaajat huolehtivat osaston yleissiisteydestä ja Katajassa harjoitellaan omien jälkien siivousta. Eteisessä on vaihtomatot Lindströmiltä, tuomaan kodikkuutta tiloihin ja helpottamaan arkisiivousta.

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: 

Katajassa lapsille opetetaan, että kädet pestään sisälle tullessa sekä ennen ruokailua. Jokainen lapsi käy päivittäin suihkussa, vaihtaa alusvaatteensa sekä huolehditaan että on puhtaat vaatteet päällä Lakanat vaihdetaan vähintään joka toinen viikko siivouspäivän yhteydessä.

Infektioiden leviämistä pyritään estämään sillä, että lapsi sairastaa omassa huoneessaan ja tällöin myös ruokailee huoneessaan. Ohjaajat pyyhkivät ovenkahvoja, tietokoneen näppäimistöjä ym. desinfioivilla liinoilla.

Eritepyykit pestään desinfioivalla pesuaineella sekä eritepakki sijaitsee pyykkihuoneessa, jota käytetään eritetahrojen poistoon esim. Lattioilta tai muilta pinnoilta. Katajassa jokainen lapsi saa tarvitsemansa hygieniatuotteet osastolta ja myös kohtuulliset kampaamo- ja parturikäynnit järjestetään jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Työterveyshuolto tarjoaa influenssarokorukset henkilöstölle.

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Käyttövarojen maksamisen periaatteet ja minimimäärät on määritelty lastensuojelulain § 55, jota on avattu mm. THL:n ylläpitämässä lastensuojelukäsikirja portaalissa. Käyttövarojen summa on määritelty kuukausitasolla, mutta käyttövarat voidaan maksaa myös viikoittain. Erityisesti nuorempien asiakaslasten kohdalla on viikoittainen käyttövarojen maksaminen todettu toimivaksi ja Katajassa lapset saavat käyttövarat kerran viikossa perjantaisin.

Asiakaslapselle annetuista käyttövaroista pidetään lapsikohtaista kuittauslistaa, joka toimitetaan vastuusosiaalityöntekijälle joka vuoden tai työskentelyn lopussa. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada listat maksetuista käyttövaroista myös muina ajankohtina. Käyttövarojen käyttämisestä päättää asiakaslapsi itse, mutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu asiasta keskustelu ja yhdessä opettelu. Lapsia ohjataan järkevään rahankäyttöön ja myös säästämiseen. Säästämissuunnittelussa otetaan vanhemmat mukaan ja lasta kannustetaan myös säästämään rahojaan.

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:

Katajan terveyden- ja sairaanhoidon asiakaslasten nimettynä lääkärinä toimii Aija Lampinen-Helle, Tikkurilan terveysasemalla Vantaalla. Sijoituksen alussa lapsi käy Aija Lampinen-Hellen vastaanotolla lääkärin tulotarkastuksessa. Katajan sairaanhoitaja varaa ajan tulotarkastukseen sekä kerää esitiedot lapselta, läheisverkostolta ja sosiaaliohjaajilta. Sairaanhoitaja pääsääntöisesti vie nuoren tulotarkastukseen, mutta sairaanhoitajan estyessä lapsen omaohjaaja vie lapsen tulotarkastukseen. Katajan asuinalueen terveysasema on Kivistö, josta varataan aika akuuttiin lääkärinkäyntiin. Kiireellistä ja päivystyksellistä sairaudenhoitoa tarvittaessa olemme yhteydessä Päivystysapuun ja toimimme sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Vakavissa ja välitöntä sairaanhoitoa vaativissa tapauksissa soitamme hätänumeroon 112 ensihoidon paikalle saamiseksi. Lasten päivystyssairaalat ovat Jorvi Espoossa sekä Lasten uusisairaala Helsingissä.

Mikäli lapsella on sijoituksen alkaessa asiakkuus erikoissairaanhoitoon, asiakkuus jatkuu ja nuoren hoito jatkuu hoitosuunnitelman mukaisesti. Sijoituksen aikana nuorelle haetaan hänen tarvitsemansa tutkimukset ja lähetteet erikoissairaanhoidon tarpeen arvioimiseksi ja sen saamiseksi. 

Kuntouttavan sijaishuollon yksiköillä on erillinen turva- ja kriisisuunnitelma -ohje äkillisen kuolemantapauksen varalta ja se on Katajan työntekijöiden saatavilla

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Asiakkaidemme, niin lasten kuin heidän läheisten, palveluntarve arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja yksikkömme työntekijöiden kanssa sosiaalityön asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja jatkuvasti koko työskentelyprosessin ajan.  Työskentelyn alussa vastuusosiaalityöntekijä kirjaa sosiaalityönasiakassuunnitelman yhdessä laadittujen tavoitteiden ja asiakkaan tilanteen pohjalta. Suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa aina lapsen asioista vastaava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Sosiaalityön asiakassuunnitelmanneuvottelut pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen vaatiessa useammin, lyhyelläkin varoitusajalla.

Neuvotteluihin ja suunnitelmien laatimiseen osallistuvat asiakaslapsen ja hänen vanhempiensa / huoltajiensa lisäksi sosiaalityöntekijä ja yksikkömme työntekijöitä. Jokaisen asiakaslapsen ja hänen perheensä palvelutarpeenarviointi perustuu yksilölliseen ja vuorovaikutukselliseen työhön; keskusteluihin, arviointiin ja havainnointiin, myös erilaisia menetelmiä hyödyntäen.

Käytettyjä mittareita ja menetelmiä 

• omaohjaajatyö
• sairaanhoitajan haastattelu
• lääkärin tulotarkastus
• toimintakyvynarvio
• vanhemman haastattelu
• sukupuu
• nuoren haastattelu
• verkostokartta 
• osastojen yhteiset tekemiset ja retket
• tunnekortit
• Muut menetelmätyökalut
• itsenäistymisen tukemiseen tarkoitetut menetelmät ja keinot    

Jokaisen asiakaslapsemme kohdalla teemme tiivistä yhteistyötä myös koulujen ja mahdollisten hoitotahojen kanssa ja nämä muut tahot kutsutaan neuvotteluihin aina erikseen sovitusti ja harkitusti.

Asiakkaat tulevat Katajaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän päätöksellä. Mahdollisia päätöksiä ovat avohuollon tukitoimisijoitus, sijoitus sijaishuoltoon, sekä jälkihuollon sijoitus. Asiakkaat tulevat hyvinvointialueen asiakasohjausrakenteiden, avolaituri ja laituri, kautta. 

Näihin rakenteisiin osallistuu aina yksikkömme laitosesimies ja tarpeen mukaan yksikön vastaavia ohjaajia. Tiedon vapautuvasta paikasta rakenteisiin vie laitosesimies, jolla on käsitys siitä, minkälainen on Katajan sen hetkinen asiakasprofiili, eli tieto siitä mihin tarpeisiin pystymme vastaamaan uuden asiakkaan kohdalla. Asiakkaita tulee hyvin erilaisista paikoista; suoraan kotoa, vastaanotto-osastolta, vastaanottoperheestä, sairaalasta tai toisesta laitoksesta.
Asiakasohjaus pyritään tekemään yksilöllisesti ja harkiten, jotta voitaisiin lähtökohtaisesti varmistua siitä, että Kataja on oikea sijaishuoltopaikka asiakkaalle. Kataja on suuntautunut hoitaman alakouluikäisiä, neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia. Meille on haastavaa vastata vahvasti päihteillä oireilevien tai paljon luvatta poissa olevien nuorten tarpeisiin, koska ulko-ovet ovat ulos ovat auki ja meille sijoitettujen nuorten lähialue on pääsääntöisesti Vantaa, ja tällöin nuorelle haitallinen ympäristö ja toimintapiiri on edelleen lähellä. 

Kun Katajaa on esitetty sijoituspaikkana sitä tarvitsevalle nuorelle, hänellä ja hänen perheelleen/läheisilleen tarjotaan mahdollisuutta tulla tutustumaan ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekoa. Tutustumiskäynnillä esitelemme tilamme ja nuorelle tulevan huoneensa, kerromme Katajan toiminnasta ja käytänteistä sekä aloitamme luottamuksellisen suhteen luomisen niin nuoreen kuin tämän huoltajiinkin. Mahdollisuuksien mukaan nuorelle tarjotaan myös mahdollisuus tavata tulevia omaohjaajia etukäteen.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Jokaiselle Katajan lapselle nimetään kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka toimivat lapsen omaohjaajina ja huolehtivat pääasiassa lapsen kuntoutuksen ja arjen sujumisesta. Lisäksi Katajan vanhemmuustyöntekijä työskentelee perheen ja lapsen asioissa kunkin perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. Katajan sairaanhoitaja on Katajan kaikkien lasten terveydellisissä asioissa ja niiden prosesseissa mukana. 

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Katajan lapsilla, kuten kaikilla lapsilla, on oikeus erityiseen suojeluun. Katajan henkilökunnan tehtävänä on yhdessä vastuusosiaalityöntekijän kanssa turvata lapsen oikeuksien toteutuminen ja vahvistaa lapsen oikeusturvaa.  
Asiakaslastemme oikeutta pitää yhteyttä asioistansa vastaavaan sosiaalityöntekijään vahvistetaan ja tuetaan kannustamalla häntä henkilökohtaisiin yhteydenottoihin ja tapaamisiin. Voimme sopia tapaamisen myös asiakaslapsen puolesta, jos se on hänelle helpompaa ja hänen toiveensa.

Asiakaslapselle, hänen vanhemmalleen/huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen annetaan aina viipymättä tieto päätösten ja rajoituspäätösten sisällöstä, niiden perusteista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ymmärrettävässä muodossa ja asiakaslapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden.  

Lapset ja hänen läheisensä voivat aina kääntyä myös yksikön vastaavan ohjaajan puoleen, mikäli kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi taikka laiminlyödyiksi.  

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Katajan työskentelytavoissa ja kasvatustyössä noudatamme aina lastensuojelulain ja YK:n lastenoikeuksien keskeisiä periaatteita. Hoito- ja kasvatustyössämme pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön niin asiakaslasten, heidän läheistensä kuin yhteistyötahojenkin kanssa. Mikäli asiakaslapsi ja/tai hänen läheisensä kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai loukkaavasti, puututaan siihen välittömästi ja asiaa ryhdytään selvittämään. Epäasiallinen ja loukkaava käyttäytyminen käsitellään asianosaisten kanssa. Mikäli on tarvetta, pyydämme ulkopuolisen sovittelijan mukaan. Asia ja tilanne käsitellään myös vastuusosiaalityöntekijän ja asiakaslapsen vanhempien/huoltajien kanssa.

Asiakkaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: 

Katajassa jokaisella lapsella on oikeus omaan huoneeseen ja omaan rauhaan, fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, hoivaan ja huolenpitoon sekä mielipiteen ilmaisuun. Rajoitustoimenpiteisiin muutosta voi hakea valittamalla hallinto-oikeuteen 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltaja. Sosiaali- ja potilasasiamieheen voi olla yhteydessä, jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin.

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Asiakassuunnitelman päivittämisen yhteydessä päivitetään myös hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään myös aina, jos lapsen tilanteessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaohjaajat kirjaavat hoito- ja kasvatussuunnitelman asiakassuunnitelman pohjalta ja tekevät kuukausittain yhteenvedon lapsen tavoitteista ja edellisten tavoitteiden toteutumisesta ja etenemisestä. Katajan yhteisissä tiimipäivissä käydään kaikkien lasten arki ja tavoitteet yhdessä läpi ja suunnitellaan kuntouttavia tavoitteita ja menetelmiä.  Lapsille suunnitellaan heidän kanssaan ikätasoisesti ja eri menetelmiä käyttäen, omia pieniä arjen tavoitteita, joita pidetään yllä arjessa keskustelun ja menetelmien avulla.

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuus on määritelty jo lastensuojelulaissa. Jokaisen asiakkaamme itsemääräämisoikeuden sekä osallistumisen mahdollistamista kunnioitetaan ja ne pyritään ottamaan päätöksiä tehdessä huomioon niin hyvin kuin se asiakaslapsen ikään ja tilanteeseen nähden on mahdollista. Asiakaslasta kohdellaan huolehtien hänen oikeusturvastaan ja kunnioittaen hänen yksityisyyttään. 

Katajan asiakkaiden osallisuutta omaan prosessiin korostetaan ja kunnioitetaan heidän oikeuksiaan. Lasta kohdellaan siten, että hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Lapsen ja -vanhemman toiveet kulttuuriin ja uskontoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon. Lasta tuetaan käymään vakaumuksensa mukaisissa tilaisuuksissa ja harjoittamaan edustamaansa uskontoa hänen näin halutessaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa, sekä arjessa huomioidaan uskonnolliset ja kulttuuriset juhlat sekä niihin liittyvät vapaat. Lapsen ruokavaliossa otetaan huomioon vakaumuksen, kulttuurin ja uskonnon tekijät.

Jokaisella Katajaan sijoitetulla lapsella on oma huone, jonka sisustamiseen hän itse saa vaikuttaa ja jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Hän saa valita itselleen myös mieluisan harrastuksen, jos sellaista ei ole ja hän saa jatkaa jo olemassa olevaa harrastustaan. Lapsen ystävyyssuhteita tuetaan ja ystävät saavat käydä Katajassa vierailemassa. Oma puhelin on aina lapsella käytössä, ellei sitä ole rajoitettu erityisestä perustellusta syystä.

Lapsen oikeutta tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä puhelimitse tai sähköisen välineiden avulla tuetaan ja edistetään asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla. Myös vanhempien ja muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa vahvistetaan yhteistyötä ja -toimintaa asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla. 

Katajassa tuetaan asiakkaidemme itsemääräämisoikeutta ja he ovat aina osallisia alusta alkaen oman tilanteensa selvittämisessä ja kuntoutumisessa ja osallistuvat kaikkiin itseään koskevaan tavoitteiden asettamiseen sekä päätöksentekoon. Asiakaslapselle selvitetään ikätasoisesti hänen oikeutensa ja minkälaisia velvollisuuksia hänellä on. Hänen valinnan vapauttaan kunnioitetaan ja mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet siitä, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, otetaan huomioon. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kokemusta seurataan säännöllisten vuosittain n. 2 kertaa kerättävien asiakaspalautteiden kautta. Työskentelymme lähtökohtana on asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa kiireellisesti sijoitettuun, huostaan otettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen.  Yksikössämme joudutaan toisinaan rajaamaan yksilön vapauksia lastensuojelulain määrittämien rajoitustoimenpiteiden puitteissa asiakaslapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. 
Lapsen perusoikeuksiin puututtaessa tehdään rajoitustoimenpiteistä tämän lain edellyttämät päätökset.

Rajoitustoimenpiteet ovat aina viimesijainen puuttumiskeino ja lastensuojelulain edellytykset rajoittamiselle on täytyttävä. 
Rajoittamistoimenpiteissä toimintaperiaatteenamme on, että asiakaslapsen osallistamista ja osallistumista lisäämällä pyrimme vaikuttamaan rajoittamistoimenpiteiden määrään vähentävästi. Pyrimme ensisijaisesti aina keskustellen ja neuvotellen löytämään yhteisen näkemyksen tilanteen ratkaisemiseksi. 

Kaikille asiakkaan yksityisyyttä, intimiteettisuojaa, henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta rajoittaville toimenpiteille tulee olla laissa säädetty peruste. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään lain edellyttäessä aina kirjallinen päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei yksikössämme koskaan käytetä rangaistuksena, vaan niitä käytetään erikseen perustellusta syystä turvaamaan asiakaslapselle hänen tarpeitaan vastaava hoito ja kuntoutus.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu aina yksilölliseen harkintaan, jossa toimenpiteiden tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia arvioidaan suhteessa asiakaslapsen tilanteeseen, kehitystasoon ja muihin käytössä oleviin keinoihin. 
Rajoitustoimenpiteiden käyttöä ohjaa periaate, jossa käytössä olevista toimenpiteistä valitaan aina asiakaslapsen kannalta lievin vaihtoehto. Mikäli rajoitustoimenpide todetaan tarpeettomaksi tai sillä tavoiteltu hyöty voidaan saavuttaa lievempää keinoa käyttäen, rajoitustoimenpiteen käyttö lopetetaan välittömästi.

Kaikki toimintamme on hoidon ja kasvatuksen kannalta perusteltua ja asiakaslapsen edun mukaista. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä minkäänlaisia kategorisia rajoittamispäätöksiä tehdä, esim. karkaamistilanteessa, vaan rajoittaminen perustuu aina yksilölliseen tilanteeseen ja kokonaisharkintaan. Rajoitustoimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään (Apotti) ja päätökset, kirjaukset ja kuulemiset teemme lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. 

Keskustelemme aina asiakaslapsen, sekä hänen huoltajiensa kanssa häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä, perusteista ja niiden mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmaan. 
Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä perusteista käydään jatkuvaa keskustelua henkilöstömme kanssa. Yksikön vastaava ohjaaja, sekä koko työryhmä arvioivat yhdessä asiakkaiden kanssa toimenpiteiden vaikutusta ja niiden tarpeellisuutta tapauskohtaisesti.

Mitä rajoittavia toimenpiteitä ja välineitä Katajassa käytetään
Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa huostaanotetuille asiakaslapsille, mutta yhteydenpidon rajoittamista saa käyttää muussakin sijaishuollossa, kuten perhehoidossa. Alle on listattu lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet ja ne on avattu tarkemmin erillisessä Katajan Hyvän kohtelun suunnitelmassa.

• Yhteydenpidon rajoittaminen
• Aineiden ja esineiden haltuunotto
• Henkilöntarkastus
• Henkilönkatsastus
• Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
• Lähetysten luovuttamatta jättäminen
• Kiinnipitäminen
• Liikkumisvapauden rajoittaminen
• Eristäminen 

• Erityinen huolenpito => ei toteuteta Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä

  8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

  Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

  Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

  Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

  Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
  Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
  Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
  Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
  Sähköpostiyhteydenotot:
  sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:

Katajassa käytettävä asiakaspalautejärjestelmä on QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta. Palaute annetaan sähköisellä palautelomakkeella.

Asiakaspalautejärjestelmän kautta kerätyt palautteet ohjautuvat yksikön vastaavalle ohjaajalle saman organisaatiorakenteen mukaisesti, joka on käytössä HaiPro-, SPro- ja työturvallisuusilmoituksissa. Vastaava ohjaaja toimii palautteen käsittelijänä.

Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti 2 kertaa vuodessa, sekä asiakaskohtaamisten yhteydessä, että työskentelyn lopussa. Palautetta pyydetään ja otetaan vastaan myös suullisesti osana arjen toimintaamme, asiakasneuvotteluissa, kotikäynneillä, puhelinkeskusteluissa ja muussa kanssakäymisessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaitamme rohkaistaan palautteen antamiseen. Palautteen antaminen sähköisesti onnistuu myös jokaisessa yksikössä paikan päällä.
Tehostettuja asiakaspalaute viikkoja Katajassa pidetään 2 kertaa vuodessa. Pyydämme kaikilta asiakkailtamme vastauksen palautekyselyyn ja käymme vastaukset läpi johtoryhmässä sekä Katajan työryhmässä. Palautekyselyn vastausten pohjalta teemme Katajassa kehittämistyötä. Asiakkaiden antamiin palautteisiin vastataan viipymättä sekä havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

Vuonna 2025 asiakaspalautteiden tehoviikot pidetään Katjassa viikoilla 15 ja 16 sekä 41 ja 42

8.5.    Muistutusten käsittely 

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: 

Janne Vaaralahti
Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Lastensuojelulaitoksen esimies
Tammirinteentie 2 B (alatalo), 01760 Vantaa
Postiosoite: PL 765, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
p. 0400 703 936

Asiakastyönprosessiin liittyvissä muistutuksissa / valituksissa asiakastamme ohjataan ottamaan yhteyttä myös hänen asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka ohjaa häntä näiden teossa.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: 

Katajan toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään läpi viipymättä ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimies sekä lähiesihenkilöt (johtoryhmä) vastaavat muistutusten käsittelystä yksikössämme. He pyytävät tarvittavat selvitykset, käsittelevät muistutuksen sekä informoivat yksikön työntekijöitä. Muistutuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan ja pannaan toimeen ja niiden toteutumista seurataan.

Kanteluun aluehallintoviranomaiselle tai eduskunnanoikeusasiamiehelle vastaa se taho, jolle kantelu tai muistutus on osoitettu. Vastauksen allekirjoittaa se, kenelle se on esitetty lastensuojelun organisaatiossa.
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa – yksi kuukausi.

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen

Lastensuojelun laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön nuori tai huoltaja voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen, mutta sillä voi vaikuttaa siihen, miten Harjulassa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.
Tarkoituksena on, että asia käsitellään nopeasti ja että sillä voidaan vaikuttaa suoraan havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Harjulan työntekijät tai sosiaalityöntekijä auttavat nuorta muistutuksen tekemisessä.

Kantelu

Jos nuori kokee, että häntä on kohdeltu huonosti tai epäoikeudenmukaisesti, tilanteessa on toimittu lainvastaisesti tai asioiden hoitaminen on laiminlyöty, hän voi tehdä siitä vapaamuotoisen kirjallisen kantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelulla ei voi saada muutosta yksittäiseen päätöksen, mutta sillä voi saattaa epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Tämä voi puolestaan antaa asiasta huomautuksen ja velvoittaa palvelunantajaa korjaamaan tilanteen. Katajan työntekijät tai sosiaalityöntekijä auttavat nuorta kantelun tekemisessä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, AVI:
Päätoimipaikan käyntiosoite:
Wähäjärvenkatu 6, Hämeenlinna. Avoinna: ma–pe klo 8.00–16.15
Postiosoite: PL 1, 13035 AVI
Puhelinvaihde: 029 5016000
Sari Husa, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, sari.husa@avi.fi, p. 029 5017361
kirjaamo.etela@avi.fi
Eduskunnan oikeusasiamies:
Käyntiosoite: Arkadiankatu 3, 2. kerros, Helsinki
Postiosoite: Oikeusasiamiehen kanslia, 00102 Eduskunta
www.oikeusasiamies.fi sivulla on sähköinen lomake kantelun tekemiseen.
Puhelinvaihde 09 4321, Voit soittaa oikeusasiamiehen kansliaan ja kysyä neuvoa.
oikeusasiamies@eduskunta.fi

 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: 

Omavalvontasuunnitelman toteutumista Katajassa arvioidaan säännöllisesti neljän kuukauden välein ja raportointi sekä julkaisu tehdään VAKEn linjauksen mukaisesti osana toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaa. Hyvinvointialuetasoista seurantaa tehdään kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 

Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan Katajan yksikön vastaavan ohjaajan johdolla, ja koko Katajan henkilöstön avulla. Yksikön vastaava ohjaaja vie kaiken tarvittavan informaation omalle esimiehelleen viipymättä.
Katajan omavalvontasuunnitelmaa arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Kehittämistarpeet tuodaan esiin palvelusta vastaavalle henkilölle, eli yksikön vastaavalle ohjaajalle. Omavalvontasuunnitelmamme tarkistetaan ja päivitetään 3 kertaa vuodessa.

Omavalvontasuunnitelma on julkaistu 27.03.2025 ja seuraava omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta sekä kehittämistarpeiden ja toimenpiteiden tarkastamisen ajankohta on 7/2025.

 

Päivitys 22.8.2025

Korjattu omavalvontasuunnitelman yhteystietoja ja sisältöä tarkennuksilla. Ulko-oven lukitus muutettu myös lasten turvallisuutta ajatellen tarvittaessa myös sisältäpäin lukituksi. Kuluneena kautena viimeisen 4kk aikana Katajassa on keskitytty:
Toiminnan ja käytänteiden vakiinnuttaminen, aloittaneen osaston edelleen kehittäminen.
Läheisverkostotyön kehittäminen, lasten läheisten tukeminen Katajaan lapsen arkeen mukaan.
Vanhemmuustyön kehittäminen ja organisointi.
Työyhteisön yhteishengen vahvistaminen ja Katajan oman kulttuurin luominen.