Liikkuva sairaala omavalvontasuunnitelma

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Liikkuva Sairaala
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Liikkuva sairaala         
Sairaalakatu 1 
01400  Vantaa  

Toiminnasta vastaava henkilö: oh Sanna Korhonen
Puhelin 0404803402    Sähköposti: sanna.korhonen@vakehyva.fi

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Liikkuva Sairaala: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): 
Liikkuva sairaala tuottaa sairaalatasoista hoitoa erityisasumisen, asumispalveluiden ja vammaispalvelun asukkaille sekä kotihoidon asiakkaille. Liikkuvan sairaalan toiminta perustuu asiakkaan luona tapahtuvaan tutkimukseen ja arviointiin sekä välittömän hoidon aloittamiseen akuuteissa, päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Asiakas saa tarvitsemansa avun viiveettä ja vältetään tarpeettomia siirtoja päivystyspoliklinikoille tuoden hoito omaan asumisympäristöön.  Liikkuva sairaala antaa myös tukea ja ohjausta puhelimitse yksiköiden ammattilaisille. Liikkuvalla sairaalalla on kuukausitasolla n. 400-500 kontaktia, jotka muodostuvat hoitajien etävastaanotoista puheluiden muodossa, hoitajien seuranta- tai tutkimuskäynneistä, ammattilaisten konsultoinneista sekä hoidon aloituskäynneistä. 

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? 
Liikkuvan sairaalan asiakkaissa on asumispalveluyksiköitä, joissa voi olla toisen hyvinvointialueen asiakkaita, joiden hoitoa konsultoidaan.

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: 
Alihankintana ostetaan seuraavia palveluita  
 

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.   

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 

Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Liikkuva Sairaala: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain marraskuussa tai aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.  
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Liikkuvan sairaalan omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla ja paperisena versiona liikkuvan sairaalan toimistotiloissa.  

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

kaypahoito.fi

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 - Valto

Suosituksia ja ohjeita - Sosiaali- ja terveysministeriö

Hygieniaohjeet löytyvät VAKEn Intranetin työohjepankista. 
Siivousohjeet löytyvät VAKEn Intranetin työohjepankista. 

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Liikkuvaa sairaalaa toimintaa ei koske palvelun saatavuuden määräajat.

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Liikkuvan sairaalan ylilääkärinä toimii Hetti Kirves, joka vastaa lääkäritoiminnasta ja toimintayksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Hän hyväksyy lääkehoitosuunnitelman ja myöntää lääkehoidon toteuttamisen luvat yksikön osastonhoitajan varmistettua työntekijöiden osaamisen. Osastonhoitaja Sanna Korhonen vastaa Liikkuvan sairaalan henkilöstöhallinnosta, osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja kehittämistehtävistä. Apulaisosastonhoitaja sijaistaa tarvittaessa osastonhoitajaa. 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista riskeistä. 
Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. 

Muita vastuualueita määritelty seuraavasti.  

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Liikkuva Sairaala: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Liikkuvan sairaalan henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, potilastietojen käsittelyyn, tietosuojaan, turvallisuuteen sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.   
 
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. LOKI-koulutustenhallintajärjestelmän kautta ilmoittaudutaan Noheva -verkko-oppimisympäristössä toteutettuun perehdytysohjelmaan. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä.  
    
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajan yhteinen tehtävä.  
 
Yksikössä kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle.  

Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.  

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 09/24
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:   08/24
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: valmistelussa
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 13.6.2024
•    Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: päivitettävänä

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
•    Psykososiaaliset kuormitustekijät
•    Tapaturman vaarat
•    Ergonomian / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät
•    Fysikaaliset vaaratekijät
•    Kemialliset altisteet
•    Biologiset altisteet

Riskienarviointi päivitetty: Yksikkökohtaiset arvioinnit päivitetty 11/2024.
Potilas- /asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelma. Haipro-ilmoitusten tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.

SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka -ilmoituksiin ja niiden raportointiin. 
Työturvallisuutta varantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmiston avulla. Myös tämän ilmoituksen tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.

Alla olevaan taulukkoon on lueteltu kaikki hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat.
 

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:

Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla tunnistetaan ja arvioidaan: 
Psykososiaaliset kuormitustekijät  
Tapaturman vaarat  
Ergonomian / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät  
Fysikaaliset vaaratekijät  
Kemialliset altisteet  
Biologiset altisteet  

Riskienarviointi päivitetty: 11/2024  

Potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelmisto. SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka ilmoituksiin ja niiden raportointiin. Työturvallisuutta varantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmistossa.  

Haipro-järjestelmään ilmotetaan potilaan turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. Haipro-järjestelmään ilmoitetaan siis sekä läheltä piti- tapahtumia että haittatapahtumia. Ilmoitus tulee tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voitaisiin toiminnasta saada turvallisempaa. Jos ilmoittaja on epävarma ilmoittamisesta, on varminta tehdä ilmoitus.  

SPro- järjestelmään tehdään ilmoitus, jos tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Myös liikkuvan sairaalan työntekijöiden tulee tehdä ilmoitus, jos hoidettavan potilaan kohdalla tulee epäily epäkohdasta tai puutteesta.  

Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle. 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn. 
Lähijohtaja vastaa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset käsitellään viikoittain. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden koosteraportit käydään läpi johtoryhmissä osavuosikatsausten yhteydessä.  

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: 
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Työntekijät voivat altistua näille myös asiakasyksiköissä tai asiakkaiden kodeissa.  Ajoittainen yksin työskentely asiakaskäynneillä on merkittävä turvallisuusriski. 
 

Työturvallisuutta seurataan HaiPro-järjestelmän työturvallisuusilmoitusten, riskien arviointi –työkalun ja työterveyshuollon työpaikkakäyntien avulla. Yksikköjen tukena ovat VAKEn työhyvinvointitiimi, työsuojelu ja työterveyshuolto.  Työterveyshuollon toteuttaa Aava työterveyspalvelut. Työterveyshuolto palvelee työntekijöitä ja tekee mm. terveystarkastuksia, yötyötä tekevien tarkastuksia ja työpaikkakäyntejä.  

Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta seurataan aktiivisesti yksiköiden henkilökunnan toimesta. Turvallisuuden poikkeamat ilmoitetaan HaiPro-järjestelmän kautta. Lähijohtajat vastaavat turvallisuusilmoitusten käsittelystä. Asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus Digi- ja väestötietovirastolle edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään.  

Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi sairaalapalvelujen johtoryhmä ottaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa puheeksi turvallisuutta koskevat asiat ja niistä keskustellaan myös yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahoille annetaan mahdollisuus antaa palautetta ja huomautuksia liittyen turvallisuuteen. 

Riskien arviointi tehdään osastolla vuosittain moniammatillisena työryhmänä. Riskit päivitetään, riskiluokitellaan ja kirjataan toimenpideohjelma havaituista haasteista. Aihealueina ovat psykososiaaliset kuormitustekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät, kemialliset altisteet, fysikaaliset vaaratekijät ja biologiset altisteet.

Liikkuva sairaala saa apua HUS Peijaksen vartiointipalvelusta ympärivuorokauden äkillisiin tilanteisiin. Pidemmissä tarpeissa yhteistyötä tehdään Securitas-vartiointipalvelun kanssa. Työntekijät osallistuvat HUS-Peijaksen palo- ja henkilöturvallisuuskoulutuksiin. Tarvittaessa pidetään osastolla omia pelastautumiskoulutuksia/ -simulaatioita. Kaikkien uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa tehdään turvallisuuskävely osastolla. Tästä vastaa yksikön turvallisuusvastaava, apulaisosastonhoitaja tai osastonhoitaja. Turvallisuuskävelyssä käydään läpi mm. poistumistiet, alkusammutusvälineet, happisulut, paloilmoitintaulut, turvallisuuskansion sijainti ja kansion tiedoista tärkeimmät kohdat. 
Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Työn kuormitusta pyritty vähentämään riittävällä henkilöstömäärällä työvuoroissa, tällöin työn päällekkäisyyttä on vähemmän (tutkimuskäynnillä ei tarvitse konsultoida puhelimessa päällekkäistä yhteydenottoa). Yksin tehtävillä kotikäynneillä varmistetaan ennen asuntoon menoa turvallisuus ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti henkilöstöturvakoulutuksissa. Turvakellojen hankinta menossa. Ergonomiaan on olemassa erillisiä koulutuksia. 
Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla neljä kertaa vuodessa.  Uudet hoitajat osallistuvat Teams-koulutukseen ”Infektioidentorjunta”. Perehdytykseen kuuluu eristyssuojautumiskäytäntöjen läpikäyminen. 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.  

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienarviointi suoritetaan kerran vuodessa moniammatillisesti. Korjaavista toimenpiteistä tehdään suunnitelma tai kehittämisehdotus, ja uusi ohjeistus dokumentoidaan. Korvaavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niihin sovitaan erikseen vastuuhenkilöt. Niiden toteutumista seurataan tarvittaessa osastokokouksissa. Sovituista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan sähköpostilla, teamsilla ja osastokokouksessa. Muistiot tallennetaan Liikkuvan sairaalan teamsiin, josta jokainen työntekijä pääsee ne katsomaan ja käymään tarvittaessa aiheesta keskustelua.

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina Sairaalapalvelujen johtoryhmän kautta.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
•    Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
•    Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
•    Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
•    Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
•    Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
•    Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
•    Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:

Vaaratapahtumailmoituksen voi tehdä työntekijä ja asiakas/potilas tai läheinen/omainen. Ilmoittaminen perustuu luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita käyttäjätunnuksia tai kirjautumista. Työntekijöiden vastuulla on epäkohtien tunnistaminen arjen työssä, niihin reagointi ja tiedon saattaminen johdon käyttöön. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen intranetistä löytyvän Asiakas- ja potilasturvallisuusvaaratapahtumailmoitus (HaiPro) -sovelluksen kautta. Vaaratapahtumailmoitusta tehdessä kiinnitetään huomiota tapahtumahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen, miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Ilmoituksen tekemisen tueksi on laadittu HaiPro asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksen täyttöohje. Asiakas/potilas tai läheinen/omainen voi tehdä internetissä asiakkaan/potilaan/läheisen vaaratilanneilmoituksen hoitoon, hoivaan tai palveluun liittyvästä vaaratilanteesta. 
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään tarvittaessa osastokokouksissa. Liikkuvasta sairaalasta tehdään enemmän ilmoituksia yhteistyöyksikköihin, kuin itse Liikkuvaan sairaalaan. Näitä tulee käsiteltäväksi jyvin harvoin. 

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:
Liikkuvassa sairaalassa on kahdeksan (8) sairaanhoitajaa ja yksi (1) toimintayksikön lähijohtaja (yhteinen osastonhoitaja Akos1 osaston kanssa) sekä apulaisosastonhoitaja (yhteinen Akos1 osaston kanssa).                             
 Sijaisten käytön periaatteet: 
Liikkuvaan sairaalaan on saatavilla tarvittaessa vuokratyövoimaa. 
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Liikkuvaan sairaalaan on mahdollista saada rajatusti vuokratyövoimaa. 
Rekrytointi:
Sairaalapalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Palkkaava lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Edellisten lisäksi valittavalta työntekijältä tai viranhaltijalta voidaan tietyissä tapauksissa tarkistaa luottotiedot ja hänelle voidaan tehdä suojelupoliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Haastateltaessa työtehtävään hakijaa on haastattelijoita aina kaksi ja haastattelu pyritään pitämään läsnäolohaastatteluna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen: 
Työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki).

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. Riittävä kielitaito | Valvira
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle.
Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.

Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.

Henkilöstön perehdytys:
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. LOKI-koulutustenhallintajärjestelmän kautta ilmoittaudutaan Noheva-verkko-oppimisympäristössä toteutettuun perehdytysohjelmaan. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 
Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja osaamiseen käytetään täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyä, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seurantaa ja kehityskeskusteluja, joiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.     
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle.
Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikön opiskelijavastaavana toimii apulaisosastonhoitaja, joka avaa paikat ammattikorkeakoulussa opiskeleville sairaanhoitajaopiskelijoille Jobiili-harjoittelupaikka varausjärjestelmään. Opiskelijavastaava nimeää opiskelijoille kaksi ohjaajaa, joiden kanssa opiskelija pääsääntöisesti työskentelee työvuoroissa. Opiskelija työskentelee harjoittelussa ohjaajansa valvonnassa.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKE-Pulssi kertoo työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin avulla henkilöstön ääni saadaan kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten osaston henkilöstömme voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.

VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi. Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselystä nousevien asioiden perusteella seuraamme yksikkömme työilmapiiriä ja johtamisen tasoa. Seurantamittaukset mahdollistavat tilanteen seuraamisen ja tarvittavien toimenpiteiden työstämisen. 
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Liikkuvassa sairaalassa työskentelee erittäin ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiessa työntekijältä edellytetään koulutusta ja Valviran laillistusta tai rekisteröintiä. Tämän lisäksi työskentely edellyttää riittäviä ammattitaitoja ja – tietoja sekä sitä, että työntekijä on kykenevä terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Terveystoimialan ohjeistuksen mukaan työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamisesta, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä laillistus tai rekisteröinti. Toimiala edellyttää, että sekä laillistetut ammattihenkilöt että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sama koskee myös ostopalveluina mahdollisesti työhön tulevia työntekijöiltä. 
Osaamisen seurannan yksi mittari on omasta työstä selviytyminen. Työskentelyn asianmukaisuus tulee ilmi asiakaspalautteiden kautta tai suoraan potilailta/heidän omaisiltaan ja työyhteisöltä. Mahdolliset epäkohdat otetaan puheeksi asianosaisen henkilön kanssa ja näin pyritään heti puuttumaan hankaliin tilanteisiin. Osaamista seurataan säännöllisillä kehityskeskusteluilla sekä seuraamalla kirjaamisia Apotissa. Jos osaamisessa huomataan epäkohtia, näihin puututaan välittömästi. Asiasta keskustellaan asianomaisen kanssa ja mietitään, miten havaittu epäkohta saadaan muutettua (esim. koulutus, ohjeistus, opastus).

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Liikkuvassa sairaalassa työskentelee aamuvuoroissa pääsääntöisesti kaksi sairaanhoitajaa, välivuorossa yksi sairaanhoitaja ja iltavuoroissa kaksi sairaanhoitajaa. Toimintaa Liikkuvassa sairaalassa on klo 7.30-24. 
Työntekijän on kyettävä akuutteihin tilanteisiin liittyvään hoidon tarpeen arviointiin, diagnostiikkaa tukeviin tutkimuksiin sekä välittömän hoidon aloittamiseen ja jatkohoidon järjestämiseen. Edellytämme voimassa olevia lääkelupia. 
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Liikkuvassa sairaalassa on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu sähköisessä Titania-työvuorosuunnittelussa. Osastonhoitaja huolehtii työvuorojen hienosäädöstä ja varmistaa riittävän henkilöstövahvuuden jokaiseen työvuoroon. Vakanssilistaa seuraamalla varmistetaan, että jokaisessa toimessa on työntekijä. 
Vuosilomat osastolla ns. ketjutetaan eli yhtä aikaa ei ole useita työntekijöitä poissa. Äkillisiä poissaoloja paikataan omalla henkilökunnalla tai supistamalla toiminta-aikaa.

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Tarvittaessa vuokrahenkilökunnan rekrytoinnilla voidaan paikata henkilöstövajetta. Kriittisessä henkilöstövajeessa toiminta-aikaa supistetaan ja puhelut siirretään esim. loppuillasta Kotisairaalaan.

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: 
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.

Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:
Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.  
 
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.  

Sairaalapalveluissa käytetään lääkintä-, hoito- ja diagnostiikkalaitteita, ohjelmistoja, hoitotarvikkeita, instrumentteja ja suonensisäisesti annosteltavia nesteitä. Yksikkökohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu siellä käytössä olevat laitteet ja tarvikkeet. Lääkintälaitteet on kirjattu kahteen eri rekisteriin johtuen siirtymävaiheesta hyvinvointialueelle. Vantaalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet ovat Mequsoft-rekisterissä ja Keravalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet Spotilla-rekisterissä. Apuvälineet ovat omassa Effector-rekisterissään. Diagnostiikkalaitteet on vuokrattu HUS-diagnostiikkakeskukselta, joka ylläpitää niiden rekisteriä. Ohjelmistot rekisteröity VAKEn tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuriin. Hoitotarvikkeet tilataan HUS logistiikan ja VAKEn tilausportaaleiden kautta, joihin rekisteröityvät tilatut ja toimitetut tuotteet. Instrumenteissa käytetään pääasiassa kertakäyttötuotteita. Monikäyttöiset tuotteet on rekisteröinyt ja ne huoltaa HUS runkopalveluihin kuuluva välinehuolto. Suonensisäiset nesteet rekisteröi ja toimittaa tilausten pohjalta HUS Apteekki.  
  
 Liikkuvan sairaalan laitteet: 
- i-Stat verikoeanalysaattori 
- Pika-CRP mittauslaite 
- Happirikastin 
- Imu-laite 
- Verenpainemittari x 2 
- SpO2 mittari 
- Kuumemittari 
- Verensokeri-/ketoainemittari x 2 
- Otoskooppi 

Laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet ilmoitetaan kohdassa 4.4 riskien tunnistaminen ja ilmoittaminen kuvatun mukaisesti. Ilmoitusten tekeminen, samoin kuin muut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät ohjeet sekä velvollisuus niiden noudattamisesta, on osa perehdytystä.  

Yksikön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot 
Sanna Korhonen
sanna.korhonen@vakehyva.fi 
040-4803402

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: 
Piritta Napola

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Liikkuva sairaalan toimistotila sijaitsee vuokratiloissa Peijaksen sairaalassa. Kaikki käytössä olevat tilat ovat kulunvalvonnan ja vartiointipalvelujen piirissä. Tarkemmin tilojen suojauksesta kerrotaan kiinteistökohtaisissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa.  
Peijaksen sairaalassa siivouspalvelun ja jätehuollon (pääasiassa) tuottaa HUS runkopalvelut. Lääkejätteiden ja muiden erityisjätteiden hoidosta on sopimus Lassila & Tikanojan kanssa.  
Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija. 
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Liikkuvan sairaalan toimitilat ovat kellarikerroksessa, joissa ei ole kiinteää Vake-verkkoa. Internet jaetaan Liikkuvan sairaalan puhelimista, mikä aiheuttaa yhteyksien haavoittuvuutta. Verkolle ei ole toimijan puolesta tehtävissä mitään. 
Liikkuvan sairaalan auto on erikoisvalmisteinen ja sen käyttö vaatii erityistä huolellisuutta. Vieritestauslaitteiden kuljetus yksiköstä toiseen saattaa aiheuttaa niiden toiminnalle häiriöitä tai vahinkoja. Sekä auton että laitteiden kanssa noudatetaan erityistä varovaisuutta. 
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intrasta VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa.
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät VAKEn intrasta kohdasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:

Osaston henkilöstön tulee tuntea yksikön turvallisuusohjeet ja -suunnitelmat sekä työympäristön turvallisuusjärjestelyt. Osaston henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan turvallisuutta uhkaavista epäkohdista ja puutteista esihenkilölleen. Työntekijät ovat velvollisia ennaltaehkäisemään ja torjumaan onnettomuuksien syntymistä sekä puuttumaan vaaratilanteisiin. 
Poikkeama ja häiriötilanteissa jokainen on velvollinen turvaamaan toiminnalliset edellytykset, jotka tarvitaan perustehtävän eli potilashoidon toteuttamiseksi keskeytyksittä ja häiriöttömästi. 
Vaara-, poikkeama- ja onnettomuustilanteissa jokainen on velvollinen hälyttämään apua ja ryhtymään kykynsä mukaisiin pelastustoimenpiteisiin. 
Toimintaohjeet poikkeama ja häiriötilanteisiin löytyvät Peijaksen sairaalan Turvallisuus ja pelastussuunnitelmasta kohdasta 5. 

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Kriittiset potilastiedot ovat käytettävissä Apotti-jatkuvuustyöaseman kautta esim. tietoliikennehäiriöiden yhteydessä. Potilasjärjestelmäkatkoksesta tulee ilmoittaa intran etusivulla, mikäli tätä ilmoitusta ei ole tullut, työtekijä soittaa numeroon 76000 tai tekee häiriöilmoituksen ATK-avun verkkopalvelun kautta. Potilaskertomusmerkinnät voidaan vikatilanteissa kirjata paperille tai word-tiedostoon. Käyttökatkon aikana henkilötiedot ja potilaan muut tiedot voidaan kirjata tätä varten suunnitelluille lomakkeille tai paperille. Lomakkeet löytyvät Apotti jatkuvuussuunnitelmat -sivulta. Vikatilanteen tai huoltokatkon jälkeen jokainen työntekijä huolehtii, että potilastiedot on kirjattu jatkuvuussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Paperille kirjatut tai tulostetut potilastiedot tulee hävittää tietoturvallisesti.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon sekä kuntoutuksen tarve ja tavoite, toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi. 

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:

Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko tai palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö. 

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi 

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset. 
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden. 
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. 
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.  
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetin työohjepankista. 

Palvelun saatavuuden määräajat:
Liikkuvaa sairaalaa toimintaa ei koske palvelun saatavuuden määräajat.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 
Liikkuvan sairaalan toiminta perustuu asiakkaan luona tapahtuvaan tutkimukseen ja arviointiin sekä välittömään hoidon aloittamiseen sekä toteutetaan diagnostiikkaa tukevia mittauksia ja tutkimuksia. Liikkuvan sairaala vie yksiköihin tai asiakkaiden koteihin sairaalatasoista hoitoa, mutta tarkoitus ei ole lähtökohtaisesti toimintakyvyn edistäminen, vaan sen turvaaminen tai hoidon aloitus. 
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 
Ei koske Liikkuvaa sairaalaa. 
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 
Liikkuvan sairaalan toimiston siivouksesta vastaa HUS runkopalvelut. 
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.  

       
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri: 
Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi                 
Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.  
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Ei koske Liikkuvaa sairaalaa.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Liikkuva sairaala vie sairaalatasoisen palvelun asiakkaiden luo. 
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.   
 
Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden kuten päivystyksen, ensihoidon, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.   
 
Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti.  Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.   

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Liikkuva sairaala tuottaa palveluita erityisasumisen, asumispalveluiden sekä kotihoidon ja vammaispalvelun asukkaille ja sen avulla vältetään tarpeettomia siirtoja päivystyspoliklinikoille ja tuotetaan hoito omaan asumisympäristöön. Ammattilainen kontaktoi Liikkuvaa sairaalaa avun tarpeesta.

Omatyöntekijän nimeäminen:
Ei ole. 
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin. Liikkuvassa sairaalassa seurataan käyntien tai muiden kontaktien yhteydessä.   
Toimintatavat hoitosuunnitelmaan liittyen ovat osa perehdytysohjelmaa. Perehdytysohjelmaan ja täydennyskoulutukseen kuuluvat myös potilastietojärjestelmä Apottiin liittyvät ammattiryhmäkohtaiset koulutukset. Lähijohtamiseen kuuluu sovittujen toimintatapojen noudattamisen valvonta ja tarvittaessa korjaavien toimenpiteiden tekeminen.      
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.  
 Liikkuvan sairaalan henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtaja käsittelee ilmoitukset ja puuttuu epäkohtiin niitä havaitessaan.  
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.   

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.  

Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa palvelualuetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.   

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot 
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja  pia.rantamäki@vakehyva.fi

Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri  kaisa.rajala@vakehyva.fi

Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö  maritta.korkiamaki@vakehyva.fi

Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö  tarja.mietola-koivisto@vakehyva.fi

Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi  
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA  
 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot  
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on toimia asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, joka ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai henkilökunnan toimintaan.  
Sosiaali- ja potilasvastaavien yhteystiedot: 

Sosiaali- ja potilasvastaava Miikkael Liukkonen 
p. 09-41910230 
Sosiaali- ja potilasvastaava Clarissa Kinnunen 
p. 040-7755720 
sähköposti: potilasvastaava@vakehyva.fi 

Sosiaali- ja potilasvastaavat ovat tavoitettavissa: 
Arkisin maanantaisin ja tiistaisin 12:00-15:00 
Arkisin keskiviikkoisin ja torstaisin 9:00-11:00 
Puhelin aikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
 
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista  
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.  
P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella 

Kuluttajaneuvonta - Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään myös henkilöstön kanssa yksikkökokouksien yhteydessä ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä.  
 Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Liikkuvassa sairaalassa ei ole käytössä hoitosuunnitelmaa. Potilaan tarvittavat tiedot hoidon toteuttamiseksi kirjataan lääkärin määräyksinä sekä hoitotyön erillisinä määräyksinä Apotti-järjestelmään. 

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Liikkuvassa sairaalassa mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa.  
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Suunnitelmaa ei ole.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan liikkuvan sairaalan palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. 
Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikköön keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajan kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksikön työntekijälle tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä.  
Väärinkäytösilmoituksen voi tehdä epäillystä lakien tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta tai muusta epäeettisestä toiminnasta. Ilmoittajalla ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoitus tehdään täyttämällä hyvinvointialueen internetsivuilla oleva lomake. Ilmoittajan vastuulla on antaa asian edistämiseksi tarvittavat tiedot. Puutteellisia ilmoituksia ei voida käsitellä. Ilmoituksen käsittelijä antaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa palautteen, jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä ilmoituksen myötä on suoritettu, tai mitä tullaan suorittamaan, jotta ilmoituksen käsittely saadaan päätökseen.  
Havaittuaan tietoturvapoikkeaman, haavoittuvuuden tai heikkouden liikkuvan sairaalan palveluissa, voi internetsivujen kautta tehdä myös siitä ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja niihin pyritään reagoimaan asianmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti.  
Kaikki ilmoituskanavat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät osoitteesta Anna palautetta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle. Sairaalapalvelujen johtoryhmä käsittelee asiakaspalauteraportin kehittämistoimenpiteineen osavuosikatsausten yhteydessä.

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Muistutuksen vastaanottajat, virka-asema ja yhteystiedot: 
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja pia.rantamäki@vakehyva.fi
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri kaisa.rajala@vakehyva.fi

Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö maritta.korkiamaki@vakehyva.fi
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö tarja.mietola-koivisto@vakehyva.fi

Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi 
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  

Muistutuksista ilmitulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioonottaminen: 

Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin. 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 
Hyvinvointialueella on laadittu aluevaltuuston hyväksymä lakisääteinen omavalvontaohjelma. Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Omavalvontaohjelman raportointi perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Lain mukaan omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden (4 kk) välein julkisessa tietoverkossa. VAKEn raportin sisältö perustuu omavalvontaohjelmaan, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan, lainsäädäntöön, valvontaviranomaisten huomioihin sekä tavoitteisiin. Raportissa huomioidaan VAKEn strategia ja osavuosikatsauksiin nostettavat asiat. Raportti julkaistaan samassa syklissä osavuosikatsausten kanssa. 

Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee Liikkuvan sairaalan omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa. Raportti kattaa ajanjakson 1.1.-30.4.2025 ja sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä, asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta. 

1. Asiakaspalautteet (potilaiden ja läheisten palautteet)

Liikkuvaan Sairaalaan ei ole tullut ajalla 1.1.-30.4.2025 yhtään palautetta. 

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

Omavalvontasuunnitelman hyväksyvät ja vahvistavat toimintayksikön vastaavat johtajat.