Akos1 omavalvontasuunnitelma

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Sairaalapalvelut
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: 
Akos 1, Sairaalakatu 1, 01400 Vantaa

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Akos1: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.
Terapiapalvelut: Anna Aaltonen, osastonhoitaja, anna.aaltonen@vakehyva.fi, 050 312 1605.

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): 
Sairaalapalvelujen vuodeosasto Akos 1 tuottaa perusterveydenhuollon sairaalapalvelua yli 55-vuotiaille vantaalaisille ja keravalaisille, joilla on perusterveydenhuollon keinoin hoidettava akuutti sairaus (mm. infektio, yleistilanlasku, sekavuus). Potilaspaikkoja osastolla on yhteensä 20. Potilaat tulevat osastolle pääsääntöisesti Peijaksen sairaalan päivystyksen kautta ja tavoitteena on sairauden hoidon lisäksi turvallinen kotiuttaminen, jatkotukitoimien tarpeen kartoittaminen ja niiden järjestely sekä tarvittaessa jatkohoitoon siirtäminen.  
Fysioterapeutti arvioi jokaisen potilaan ja tekee potilaalle suunnitelman kuntoutumisen etenemiseksi. Toimintaterapeutille ohjaudutaan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksella. Toimintaterapeutti arvio ohjauksella tulleet potilaat ja tekee tarvittaessa suunnitelman kuntoutumisen etenemiseksi. Kuntoutus tapahtuu läsnä olevana sairaalantiloissa, kotikäynteinä potilaan kotona tai esimerkiksi apuvälinesovituksessa potilaan kanssa kyseisen palveluntuottajan toimipisteessä. 
Potilaan kotiutumisen lähestyessä osa potilaista ohjataan kotiuttamista edistävien palveluiden piiriin, missä työskentelee fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Terapeutit tekevät arvion ja suunnitelman potilaan kotiuttamisen tukemiseksi. Terapeutit voivat käydä potilaan luona osastolla ja kotiutumisen jälkeen yhdestä kolmeen kertaan potilaan kotona. 

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?
Akos1 osastolla voi olla hoidossa satunnaisesti maksusitoumuksella toisen hyvinvointialueen asiakkaita. 
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: 
Alihankintana ostetaan seuraavia palveluita
 

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa. 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Akos1: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.
Terapiapalvelut: Anna Aaltonen, osastonhoitaja, anna.aaltonen@vakehyva.fi, 050 312 1605.

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain marraskuussa tai aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia tai kun tapahtuu omavalvontasuunnitelmaan liittyviä henkilöstömuutoksia.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Osaston Akos 1 omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla, osaston Teams-sivuilla ja paperisena versiona osaston kansliatiloissa, mistä sitä voi yksikössä vieraileva pyytää myös luettavaksi. 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Käypä hoito -suositukset
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)
Hygieniaohjeet löytyvät VAKEn Intranetin työohjepankista.
Siivousohjeet löytyvät VAKEn Intranetin työohjepankista.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Sairaalapalveluihin hoitoon pääsyä ohjataan lakisääteisten määräaikojen osalta ainoastaan polikliinisissa palveluissa eli määräajat koskevat geriatrista ja palliatiivista poliklinikkaa, jotka tuottavat muuta kuin 14 vuorokauden enimmäisajan piiriin tarkoitettua perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa.
Ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma on järjestettävä potilaan terveydentila ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta eli siitä, kun lähete poliklinikalle saapui taikka poliklinikalla aikaisemmin tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. 
Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Osaston ylilääkärinä toimii Hetti Kirves, joka vastaa lääkäritoiminnasta ja toimintayksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Hän hyväksyy lääkehoitosuunnitelman ja myöntää lääkehoidon toteuttamisen luvat yksikön osastonhoitajan varmistettua työntekijöiden osaamisen. Osastonhoitaja Sanna Korhonen vastaa osaston henkilöstöhallinnosta, osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja kehittämistehtävistä. Apulaisosastonhoitaja Annika Keijälä vastaa päivittäisestä henkilöstö resurssoinnista, toimii opiskelija- ja perehdyttämisvastaavana sekä huolehtii työvuorosuunnittelusta. Vuorovastaavat toimivat jokaisessa työvuorossa vastaavina hoitajina. Vuorovastaavat huolehtivat päivittäin aamupalaverin vetämisestä sekä osastotaulun täyttämisestä. He pitävät hallussaan osaston puhelinta ja huolehtivat, että siihen vastataan ja ovat selvillä osaston kokonaistilanteesta. He huolehtivat työn tasapuolisesta jakautumisesta. Terapiapalveluiden osastonhoitajana toimii Anna Aaltonen, vastaten osaston terapiapalveluiden henkilöstöhallinnasta, osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja kehittämistehtävistä. Sihteeripalveluiden osastonhoitajana toimii Mikko Saarelainen. 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Osastolla Akos 1 on päävastuu riskienhallinnasta osastonhoitajalla. Riskienhallinnan koordinoimisessa on myös osaston apulaisosastonhoitajalla tärkeä rooli, osastonhoitajan rinnalla. Nimetyt vastaavat osallistuvat aiheen kokouksiin ja koulutuksiin ja tuovat yksikköön päivitetyn tiedon osastokokouksissa mahdollisuuksien mukaan kahden viikon sisällä. Kun vastuualueeseen ei ole erikseen nimettyä vastaavaa, nimeää osastonhoitaja vastuualueen kokouksiin ja koulutuksiin jonkun sopivasti työvuorossa olevan työntekijän, joka edelleen tuo päivitetyn tiedon yksikön tietoon, kuten edellä on mainittu.  
Muita vastuita on määritelty seuraavasti: 

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Akos 1: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.
 

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. 
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. LOKI-koulutustenhallintajärjestelmän kautta ilmoittaudutaan Noheva-verkko-oppimisympäristössä toteutettuun perehdytysohjelmaan. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä.
Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toiminta¬kulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja osaamiseen käytetään täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyä, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seurantaa ja kehityskeskusteluja, joiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.     
Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.
    
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 09/24
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:   08/24
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: valmistelussa
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 13.6.2024
•    Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 09/24

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
•    Psykososiaaliset kuormitustekijät
•    Tapaturman vaarat
•    Ergonomian / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät
•    Fysikaaliset vaaratekijät
•    Kemialliset altisteet
•    Biologiset altisteet

Riskienarviointi päivitetty: Yksikkökohtaiset arvioinnit päivitetty 9/2024 ja terapiapalveluiden 10/2023. 
Potilas- /asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelma. Haipro-ilmoitusten tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.

SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka -ilmoituksiin ja niiden raportointiin. 
Työturvallisuutta varantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmiston avulla. Myös tämän ilmoituksen tekemiseen perehdytetään jokainen työntekijä. Muistutuksin ja keskustelua ylläpitämällä, pidetään yllä kulttuuria, jossa ilmoituksen tekeminen, niin tapahtuneesta poikkeamasta kuin vähältä piti -tilanteesta, on osa arjen toimintaa.

Alla olevaan taulukkoon on lueteltu kaikki hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat.

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Osastonhoitaja vastaa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset otetaan tarvittaessa esille osaston aamukokouksessa välittömästi, jos kyseessä on merkittävä poikkeama. Ilmoituksen käsitellään mahdollisimman nopeasti, mutta kaikki viimeistään johtoryhmän osavuosikatsauksiin mennessä. Tärkeimmät poikkeamailmoitukset kootaan raportiksi vähintään kerran kuukaudessa moniammatilliseen osastokokoukseen ja käydään siinä läpi keskustellen, jotta jatkossa vastaavia poikkeamia ei tapahtuisi. 
Osastonhoitaja käsittelee aina kyseisen työntekijän kanssa työturvallisuusilmoituksen (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma) ja vie tarvittaessa asiaa eteenpäin esim. työterveyshuollon ja työntekijän sekä työsuojelun edustajan kanssa. 
Korjaavat toimenpiteet kirjataan osastonhoitajan toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (Haipro, SPro, WPro). Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle osastokokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse tai puhelimitse. 
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: 
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. 

Työturvallisuutta seurataan HaiPro-järjestelmän työturvallisuusilmoitusten, riskien arviointi –työkalun ja työterveyshuollon työpaikkakäyntien avulla. Yksikköjen tukena ovat VAKEn työhyvinvointitiimi, työsuojelu ja työterveyshuolto.  Työterveyshuollon toteuttaa Aava työterveyspalvelut. Työterveyshuolto palvelee työntekijöitä ja tekee mm. terveystarkastuksia, yötyötä tekevien tarkastuksia ja työpaikkakäyntejä.  

Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta seurataan aktiivisesti yksiköiden henkilökunnan toimesta. Turvallisuuden poikkeamat ilmoitetaan HaiPro-järjestelmän kautta. Lähijohtajat vastaavat turvallisuusilmoitusten käsittelystä. Asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus Digi- ja väestötietovirastolle edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään.  

Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi sairaalapalvelujen johtoryhmä ottaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa puheeksi turvallisuutta koskevat asiat ja niistä keskustellaan myös yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahoille annetaan mahdollisuus antaa palautetta ja huomautuksia liittyen turvallisuuteen. 

Riskien arviointi tehdään osastolla vuosittain moniammatillisena työryhmänä. Riskit päivitetään, riskiluokitellaan ja kirjataan toimenpideohjelma havaituista haasteista. Aihealueina ovat psykososiaaliset kuormitustekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, / tuki-ja liikuntaelinten kuormitustekijät, kemialliset altisteet, fysikaaliset vaaratekijät ja biologiset altisteet.

Osasto saa apua HUS Peijaksen vartiointipalvelusta ympärivuorokauden äkillisiin tilanteisiin. Pidemmissä tarpeissa yhteistyötä tehdään Securitas-vartiointipalvelun kanssa. Työntekijät osallistuvat HUS-Peijaksen palo- ja henkilöturvallisuuskoulutuksiin. Tarvittaessa pidetään osastolla omia pelastautumiskoulutuksia/ -simulaatioita. Kaikkien uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa tehdään turvallisuuskävely osastolla. Tästä vastaa yksikön turvallisuusvastaava, apulaisosastonhoitaja tai osastonhoitaja. Turvallisuuskävelyssä käydään läpi mm. poistumistiet, alkusammutusvälineet, happisulut, paloilmoitintaulut, turvallisuuskansion sijainti ja kansion tiedoista tärkeimmät kohdat. 
                          
Henkilöturvahälyttimien käyttö varmistetaan pistokokeella kerran kuukaudessa. Tämä raportoidaan kirjallisesti Teamsin turvallisuuskansioon. Henkilöturvahälyttimistä muistutellaan viikoittain/ päivittäin. 
Jokaiselle yksikköön tulevalle potilaalle huolehditaan tullessa yksikön potilasranneke. Myös potilasrannekkeiden osalta tehdään pistotarkistuksia. 

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen. 
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus.

Terapiapalvelut:
 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienarviointi suoritetaan kerran vuodessa moniammatillisesti. Korjaavista toimenpiteistä tehdään suunnitelma tai kehittämisehdotus, ja uusi ohjeistus dokumentoidaan. Korvaavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niihin sovitaan erikseen vastuuhenkilöt. Niiden toteutumista seurataan tarvittaessa osastokokouksissa. Sovituista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan sähköpostilla, teamsilla ja osastokokouksessa. Muistiot tallennetaan Akos1 osaston teamsiin, josta jokainen työntekijä pääsee ne katsomaan ja käymään tarvittaessa aiheesta keskustelua. 
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina Sairaalapalvelujen johtoryhmän kautta.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
•    Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
•    Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
•    Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
•    Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
•    Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
•    Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
•    Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Vaaratapahtumailmoituksen voi tehdä työntekijä ja asiakas/potilas tai läheinen/omainen. Ilmoittaminen perustuu luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita käyttäjätunnuksia tai kirjautumista. Työntekijöiden vastuulla on epäkohtien tunnistaminen arjen työssä, niihin reagointi ja tiedon saattaminen johdon käyttöön. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen intranetistä löytyvän Asiakas- ja potilasturvallisuusvaaratapahtumailmoitus (HaiPro) -sovelluksen kautta. Vaaratapahtumailmoitusta tehdessä kiinnitetään huomiota tapahtumahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen, miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Ilmoituksen tekemisen tueksi on laadittu HaiPro asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksen täyttöohje. Asiakas/potilas tai läheinen/omainen voi tehdä internetissä asiakkaan/potilaan/läheisen vaaratilanneilmoituksen hoitoon, hoivaan tai palveluun liittyvästä vaaratilanteesta. 
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään kerran viikossa joko osastokokouksessa tai aamun osastopalaverissa. 
 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:
Osastolla Akos 1 on 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan, 12 sairaanhoitajan ja 7 lähihoitajan vakanssia sekä kaksi osastolääkäriä. Lomien, osa-aikaisuuksien ja muiden poissaolojen vuoksi, todellinen työntekijämäärä tietyllä hetkellä on suurempi. Lisäksi osastolla työskentelee lääkäreitä, fysioterapeutteja 7, toimintaterapeutteja 2, osastosihteeri ja laitoshuoltajia. Osan työajastaan osastolla tekevät myös mm. farmaseutti, jonohoitaja, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä. Osastolla harjoittelee myös vaihdelleen 0-2 opiskelijaa, pitkin vuotta. 
Hoitajista osastolla työskentelee aamuissa 5-6 hoitajaa, illoissa 4-5 hoitajaa ja yössä 2 hoitajaa. Aamuvuoroissa työskentelee myös muita ammattiryhmiä. Kuormittavuus osastolla vaihtelee, mutta yleensä kuormittavuutta ja kiirettä on, joten työntekijäresurssi riittää työn vaativuuteen nähden juuri ja juuri. Työvuoroja suunniteltaessa pyritään täyttämään kaikki vuorot, sovitulla määrällä hoitajia. 
Osastonhoitajalla on arjessa työparina apulaisosastonhoitaja, jolloin tehtävien jakaminen antaa lisäaikaa osastonhoitajalle. 
Sijaisten käytön periaatteet: 
Jokaisen poissaolon kohdalla mietitään, tarvitaanko poissaoloon sijainen ja kuinka se järjestetään. Yksikön kokonaistilanne arvioidaan arkipäivisin päivittäisjohtamisen kokouksessa. Lyhytaikaisiin poissaoloihin sijaisen hankinta toteutetaan ensisijaisesti resurssipalveluiden sairaalan poolista. Apulaisosastonhoitaja ilmoittaa tarpeen sähköpostitse resurssipalveluun. Resurssipalvelun käytöstä on sovittu pelisäännöt. 
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Mikäli varahenkilöä ei ole saatavilla, voidaan tilata ulkopuolinen sijainen. Kokonaistarve arvioidaan päivittäisjohtamisen kokouksessa. Apulaisosastonhoitaja laittaa tarpeet auki Seureen.
Lähijohtaja vastaa sijaisten järjestämisestä pitkäaikaisiin poissaoloihin. Henkilökuntaa rekrytoidaan sijaisuuksiin sisäisten sekä avoimien hakujen avulla.
Rekrytointi:
Sairaalapalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Palkkaava lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Edellisten lisäksi valittavalta työntekijältä tai viranhaltijalta voidaan tietyissä tapauksissa tarkistaa luottotiedot ja hänelle voidaan tehdä suojelupoliisin toimesta turvallisuusselvitys. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Haastateltaessa työtehtävään hakijaa on haastattelijoita aina kaksi ja haastattelu pyritään pitämään läsnäolohaastatteluna. 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen 
Työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki).

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle.
Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.

Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. 
Henkilöstön perehdytys:
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. LOKI-koulutustenhallintajärjestelmän kautta ilmoittaudutaan Noheva-verkko-oppimisympäristössä toteutettuun perehdytysohjelmaan. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 
Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja osaamiseen käytetään täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyä, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seurantaa ja kehityskeskusteluja, joiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.     
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle.
Loki koulutustenhallintajärjestelmää käytetään myös täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisen seurantaan. Lähijohtajat pääsevät seuraamaan työntekijöiden koulutuspäivien lukumäärää ja laatua järjestelmän raportointiosion kautta. Tarvittaessa työntekijät voidaan määrätä koulutuksiin, jos täydennyskoulutusvelvoite ei toteudu.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikön opiskelijavastaavana toimii apulaisosastonhoitaja, joka avaa paikat ammattikorkeakoulussa opiskeleville sairaanhoitajaopiskelijoille Jobiili-harjoittelupaikka varausjärjestelmään sekä toisen asteen lähihoitajaopiskelijoille Titus-järjestelmään. Opiskelijavastaava nimeää opiskelijoille kaksi ohjaajaa, joiden kanssa opiskelija pääsääntöisesti työskentelee työvuoroissa. Opiskelija työskentelee harjoittelussa ohjaajansa valvonnassa. 
Opiskelijaa pyydetään harjoittelujakson lopuksi täyttämään gless-palaute. 
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKE-Pulssi kertoo työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin avulla henkilöstön ääni saadaan kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten osaston henkilöstömme voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.

VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi. Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselystä nousevien asioiden perusteella seuraamme yksikkömme työilmapiiriä ja johtamisen tasoa. Seurantamittaukset mahdollistavat tilanteen seuraamisen ja tarvittavien toimenpiteiden työstämisen. 
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Akos1 osastolla työskentelee moniammatillinen ja osaston potilastarpeita vastaava henkilöstö. Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiessa työntekijältä edellytetään koulutusta ja Valviran laillistusta tai rekisteröintiä. Tämän lisäksi työskentely edellyttää riittäviä ammattitaitoja ja – tietoja sekä sitä, että työntekijä on kykenevä terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Terveystoimialan ohjeistuksen mukaan työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamisesta, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä laillistus tai rekisteröinti. Toimiala edellyttää, että sekä laillistetut ammattihenkilöt että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sama koskee myös ostopalveluina mahdollisesti työhön tulevia työntekijöiltä. 
Osaamisen seurannan yksi mittari on omasta työstä selviytyminen. Työskentelyn asianmukaisuus tulee ilmi asiakaspalautteiden kautta tai suoraan potilailta/heidän omaisiltaan ja työyhteisöltä. Mahdolliset epäkohdat otetaan puheeksi asianosaisen henkilön kanssa ja näin pyritään heti puuttumaan hankaliin tilanteisiin. 
Fysio- ja toimintaterapeutit työskentelevät itsenäisesti osastoilla. Osaamista seurataan säännöllisillä kehityskeskusteluilla sekä seuraamalla kirjaamisia Apotissa. Jos osaamisessa huomataan epäkohtia, näihin puututaan välittömästi. Asiasta keskustellaan asianomaisen kanssa ja mietitään, miten havaittu epäkohta saadaan muutettua (esim. koulutus, ohjeistus, opastus)

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Akos1 osastolla työskentelee arkiaamuisin viisi-kuusi työntekijää, joista lähtökohtaisesti vuorossa on neljä sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Iltavuoroissa arkisin on myös viisi työntekijää, samalla ammattiryhmäjakaumalla. Viikonloppuisin aamuissa on viisityöntekijää, joista neljä sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Viikonloppuilloissa työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Yövuoroissa on yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja. Osaamisvaatimuksena meillä vaaditaan ajantasaiset lääkeluvat hoitotyöhön osallistuvilta. Mikäli työntekijä on juuri suorittamassa lääkelupia, hän voi osallistua potilaiden perushoitoon. 
Terapiapalvelut
 

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Osastolla on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu sähköisessä Titania-työvuorosuunnittelussa. Apulaisosastonhoitaja huolehtii työvuorojen hienosäädöstä ja yhdessä osastonhoitajan kanssa hän varmistaa riittävän henkilöstövahvuuden jokaiseen työvuoroon. Vakanssilistaa seuraamalla varmistetaan, että jokaisessa toimessa on työntekijä. Akos1 osastolla on käytössä myös Akos henkilöstöresurssoinnin seurantataulukko, josta nähdään koko viikon vahvuudet kerralla ja voidaan seurata puuttuvien työvuorojen paikkaamistarpeita. 
Vuosilomat osastolla ns. ketjutetaan eli yhtä aikaa ei ole useita työntekijöitä poissa. Äkillisiä poissaoloja paikataan varahenkilöstöllä, kysymällä omia työntekijöitä vuoroihin tai viimeisenä vaihtoehtona yksityisen palveluntuottajan työntekijän vuokraamisella. 
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Tilanteissa, joissa henkilöstöä ei ole riittävästi, on tärkeintä turvata potilaiden lääkehoito sekä ravitsemus. Näistä huolehtimisen jälkeen voidaan aloittaa hygienian hoito. Suihkuttamiset siirretään seuraavaan päivään. Tarvittaessa osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja tulevat mukaan hoitotyöhön. 

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.
Akos 1: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.

Lääkehoitosuunnitelma on laadittava Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.  
Akos1 osastolla on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.  
Osaston Akos 1 lääkehoitovastaava on sairaanhoitaja Svea Äro ja sairaanhoitaja Anastassia Sikka.

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Hetti Kirves, hetti.kirves@vakehyva.fi.

Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:
Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. 
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy VAKEn intranetistä kohdasta asiakas- ja potilasturvallisuus). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista. 
Osastolla Akos 1 olevat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet: 
Kipupumppu, suihkutuoli, potilasnosturi, verenpainemittarit, saturaatio-, kuume- ja verensokerimittarit, henkilövaaka, istumavaa’at, Ella-ravintopumppu, suonensisäiseen nesteytykseen ja ravitsemukseen liittyviä tarvikkeita, suonensisäisesti annettavia nesteitä, lääkejääkaappi, viileäkaappi, elvytyskärry, defibrillaattori, EKG-laite, potilasvuoteita. 
 Yksikön laitevastaava huolehtii määräaikaishuollot ja pitää yllä lääkelaiterekisteriä.  Lääkintälaiterekisteri Medusa otettiin käyttöön 2024. Vastuuhenkilöt koulutetaan uuden rekisterin käyttöön. Jokaisen työntekijän vastuulla on puuttua ja tehdä ilmoitus, mikäli havaitsee vaaratilanteita/ vikaa laitteissa ja tarvikkeista.  Viallinen laite tulee poistaa käytöstä välittömästi. Jos laitteessa havaitaan virhe, siitä ilmoitetaan tekniseen huoltoon, Peijaksessa HUS:n lääkintälaitehuoltoon. Osastolla osastosihteeri tekee huoltoilmoituksen, mutta sen voi tehdä myös osaston muu työntekijä.   
Lääkejääkaappien lämpötilapoikkeamista tulee viesti yksikön puhelimeen. Lääkejääkappien lämpötilaa seurataan päivittäin.  
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: 
Lähihoitaja Jenni Poikolainen
Apuvälinevastaava fysioterapeutti Jasmin Lounia
Anna Aaltonen, osastonhoitaja (apuvälineet, Effector)

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Sairaalapalvelut toimivat vuokratiloissa Katriinan sairaalassa, Keravan terveyskeskuksessa ja Peijaksen sairaalassa. Kaikki käytössä olevat tilat on rakennettu sairaalakäyttöön mutta ne eivät enää kaikin tavoin vastaa tämän päivän sairaalahoidon vaatimuksia. Haasteita aiheuttavat monen hengen potilashuoneet sekä liian vähäinen saniteetti- ja tukipalvelutilojen määrä. Toiminnan hajautuminen kolmeen eri kiinteistöön lisää tarvetta erilaisille logistisille ratkaisuille ja kasvattaa resurssien tarvetta. Käynnissä on ollut useamman vuoden ajan ns. Peijas-kampus hanke, jonka tavoitteena on saada VAKEn alueen sairaalapalvelut keskitettyä Peijaksen sairaala-alueelle.  
Toimitilat ovat sairaalan tiloja, mutta aika ja toimintojen muuttuminen on tehnyt monilta osin tilat huonosti toimiviksi. Tilat sijaitsevat maan tasalla ja rakennuksen osassa, jossa päivystysaikaan ei ole lähettyvillä muita toiminnassa olevia yksiköitä. Kulku sairaalan muista sisäosista toimii päivystysaikaan kulkutunnisteen avulla. Osastolta on yksi varauloskäynti sairaalan sisätiloihin ja kaksi suoraan ulos. Lääkehuoneita on yksi, lukollisten ovien takana. Lääkehuoneessa sijaitsee vaarallisen lääkejätteen keräys.  Kansliatilat ovat osittain sokkeloiset.   
Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija. 
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Osastolla on yhden ja kahden hengen huoneita. Kahden hengen huoneissa potilaspaikat on erotettu toisistaan kankaisilla väliverhoilla, jotka läpäisevät mm. pisaratartuntana leviävät sairaudet. Verhot eivät myöskään anna muunlaista yksityisyyden suojaa kuin näköesteen. Eristyspotilaat hoidetaan yhden hengen huoneissa. Potilashuoneissa on huonekohtaiset verenpaine-, saturaatio ja verensokerimittarit, joiden käytöllä estetään sairauksien leviäminen huoneesta toiseen. 
Huoneissa välineet pyyhkäistään desinfektioliinalla joka käyttökerran jälkeen. Potilaskohtaisia lääkkeitä kuten insuliinit ja inhalaattorit säilytetään koreissa lääkehuoneessa ja joka käytön jälkeen ennen sinne vientiä, nekin pyyhitään desinfektioliinalla. Potilaskohtaisten lääkkeiden lääkehuoneessa säilyttämisellä varmistetaan niiden väärinkäytön riski. 
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intrasta VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa.
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intrasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset. Käytössä ovat myös Rover-laitteet, jotka antavat mahdollisuuden ainakin osittain kirjata reaaliajassa, vaikka potilaan luona.   
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä. 
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Osaston henkilöstön tulee tuntea yksikön turvallisuusohjeet ja -suunnitelmat sekä työympäristön turvallisuusjärjestelyt. Osaston henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan turvallisuutta uhkaavista epäkohdista ja puutteista esihenkilölleen. Työntekijät ovat velvollisia ennaltaehkäisemään ja torjumaan onnettomuuksien syntymistä sekä puuttumaan vaaratilanteisiin. 
Poikkeama ja häiriötilanteissa jokainen on velvollinen turvaamaan toiminnalliset edellytykset, jotka tarvitaan perustehtävän eli potilashoidon toteuttamiseksi keskeytyksittä ja häiriöttömästi. 
Vaara-, poikkeama- ja onnettomuustilanteissa jokainen on velvollinen hälyttämään apua ja ryhtymään kykynsä mukaisiin pelastustoimenpiteisiin. 
Toimintaohjeet poikkeama ja häiriötilanteisiin löytyvät Peijaksen sairaalan Turvallisuus ja pelastussuunnitelmasta Intranetistä kohdasta 5.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: 
Kriittiset potilastiedot ovat käytettävissä Apotti-jatkuvuustyöaseman kautta esim. tietoliikennehäiriöiden yhteydessä. Potilasjärjestelmäkatkoksesta tulee ilmoittaa intran etusivulla, mikäli tätä ilmoitusta ei ole tullut, työtekijä soittaa numeroon 76000 tai tekee häiriöilmoituksen ATK-avun verkkopalvelun kautta. Potilaskertomusmerkinnät voidaan vikatilanteissa kirjata paperille tai word-tiedostoon. Käyttökatkon aikana henkilötiedot ja potilaan muut tiedot voidaan kirjata tätä varten suunnitelluille lomakkeille tai paperille. Lomakkeet löytyvät Apotti jatkuvuussuunnitelmat -sivulta. Vikatilanteen tai huoltokatkon jälkeen jokainen työntekijä huolehtii, että potilastiedot on kirjattu jatkuvuussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Paperille kirjatut tai tulostetut potilastiedot tulee hävittää tietoturvallisesti. 
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: 
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon sekä kuntoutuksen tarve ja tavoite, toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi. Kuntoutuksen suunnitelmaa laadittaessa jokaiselle potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja kuntoutusvaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Kuntoutusta suunniteltaessa sovitaan yhdessä myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset. 

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko tai palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö. 
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi 
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset. 
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden. 
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. 
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.  
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät VAKEn Intranetin kohdasta tietoturva ja tietosuoja.

Palvelun saatavuuden määräajat:
Sairaalapalveluihin hoitoon pääsyä ohjataan lakisääteisten määräaikojen osalta ainoastaan polikliinisissa palveluissa eli määräajat koskevat geriatrista ja palliatiivista poliklinikkaa, jotka tuottavat muuta kuin 14 vuorokauden enimmäisajan piiriin tarkoitettua perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa. 
Ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma on järjestettävä potilaan terveydentila ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta eli siitä, kun lähete poliklinikalle saapui taikka poliklinikalla aikaisemmin tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.  
Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.  
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 
Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on edistää ja ylläpitää toimintakykyä. Tässä korostuvat potilaan omat tavoitteet, hyvinvointi sekä yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavat kokonaisvaltaisen kuntoutumisen toimintamallit. Potilas osallistuu omien tavoitteiden määrittelyyn sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman suunnitteluun yhdessä sairaalan moniammatillisen työryhmän ja läheisten kanssa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan sovituin välein yhdessä työryhmän kanssa. 
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 
Akos1 osastolla ruokahuolto järjestetään yhteistyössä HUS Runkopalveluiden kanssa. Henkilökunnan vastuulla on tehdä yksilöllinen ruokatilaus (annoskoon, ruoan rakenteen ja erityisruokavalioiden määrittely) sekä kirjata ruokavaliotiedot. Ruokatilaukset tehdään Apotin kautta Aromijärjestelmään. Henkilökunta myös arvioi, onko potilaalla tarvetta täydennysravintovalmisteisiin ja antaa tarvittavat valmisteet potilaalle yksikön käytäntöjen mukaisesti. Hoitohenkilökunnan vastuulla on tarvittaessa avustaa potilasta ruokailussa. 
Laitoshuoltaja osallistuu tuotetilauksen tekemiseen, ruoan jakeluun ja tarjoiluun. Laitoshuoltaja kattaa potilastarjottimet, kerää ne pois potilaspöydiltä ja osallistuu siivoukseen, ruoan esille laittoon ja jälkisiivoukseen. 
Potilaille tarjotaan viisi ateriaa päivässä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Valmiiksi annostellut ateriat tuodaan osastolle vaunuissa tai huputettavissa kehikkovaunuissa.

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 
Peijaksen sairaalassa siivouspalvelun ja jätehuollon (pääasiassa) tuottaa HUS runkopalvelut. Ylläpitosiivous tehdään osastolla päivittäin. Lääkejätteiden ja muiden erityisjätteiden hoidosta on sopimus Lassila & Tikanojan kanssa. 
Laitoshuoltaja tekee pyykkitilaukset ja lajittelee pyykit. Puhtaiden tekstiilien vastaanotto ja hyllyttäminen varastoon tapahtuu HUS runkopalveluiden kautta. 
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioidentorjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät intranetistä. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri: 
Ylilääkäri Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi      
Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.  
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Potilaan omaisuutta ei luetteloida, mikäli hän ei itse halua. Tämä on kerrottava potilaalle. Luetteloinnissa käytetään sisääntulonavigaattoria, kohta omaisuus. 
Omaisuuden luettelointi (arvotavarat, vaatteet) Arvotavarat luetteloitu ja Vaatteet luetteloitu kohtaan kyllä/ei ja lisää kommenttikenttään esim. ppkl tullut, vaatepussi laitettu avaamattomana potilashuoneen kaappiin ja avain potilaalla.
Itsellä hallussa oleva omaisuus esim. hammasproteesit, silmälasit, kuulolaitteet yms. jotka havaittavissa tulovaiheessa rastilla
Omaisuus potilashuoneen kaapissa  kohtaan kyllä/ei ja lisää kommenttikenttään kaapin avain annettu potilaalle. HUOM! Tästä omaisuudesta osasto on vastuussa. 
Osaston säilytykseen otettu omaisuus (tällainen tilanne mahdollinen)  rasti tarvittaviin kohtiin ja lisää kommenttikenttään, minne sijoitettu osastolla.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: 
Sairaanhoidon toteuttaminen Akos1 osastolla tapahtuu potilaan hoitolinjan mukaisesti moniammatillisessa yhteistyössä. 

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.  

Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.  

Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti.  Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.  

Muita yhteistyötahoja: 
•    Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset 
•    Seurakunnat 
•    Erilaiset yhdistykset 
•    Yksityinen parturi, jalkahoitaja  
•    Vapaaehtoistyöntekijät 

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Sairaalapalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Akos1 osasto on akuuttiosasto, jossa hoitovuorokaudet ovat keskimäärin 4-6 vuorokautta. Tästä syystä omahoitaja käytäntöä ei ole. Vuorovastaava jakaa potilaat työvuoroissa oleville työntekijöille. Osastolla työskentelee kaksi lääkäriä arkipäivisin, joista toinen vastaa huoneiden 1-6 potilaista ja toinen huoneiden 7-13 potilaista. 
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin. 

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies. 
Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan. 

Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.  
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.  
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. 
Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on toimia asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, joka ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai henkilökunnan toimintaan. 
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot: 
Sosiaali- ja potilasasiavastaavatovat Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen 
Puh. 09 4191 0230 
Sähköposti: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi   
Sosiaali- ja potilasasiavastaavat ovat tavoitettavissa: 
•    Arkisin maanantaisin ja tiistaisin 12:00-15:00 
•    Arkisin keskiviikkoisin ja torstaisin 9:00-11:00 
Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista 
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa. 
P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella.             
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään sairaalapalveluissa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä. 

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Osastolla Akos 1 ei ole käytössä varsinaista hoitosuunnitelmaa. Potilaan tarvittavat tiedot hoidon toteuttamiseksi kirjataan lääkärin määräyksinä sekä hoitotyön erillisinä määräyksinä Apotti-järjestelmään. Näiden määräysten yhteyteen voidaan sisällyttää myös potilaan tai potilaan läheisen näkemystä/ toivetta hoidon toteuttamisesta sekä hoidon tavoite. Hoitotyön toimintoja, jotka vievät eteenpäin potilaan hoitoprosessia, syötetään myös Apotin omakeskuksen tehtäviksi, jolloin potilaan hoidon toteuttaminen suunnitelman mukaan toteutuu varmemmin. Määräyksiä päivitetään tarpeen mukaan, potilaan hoidon ja voinnin muuttuessa. Seurantalomakeosioon kirjataan seurantaa ja arviointia potilaan hoidon tavoitteiden arviointia.   

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Sairaalapalveluissa mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa. Suurin osa potilashuoneista on useamman hengen huoneita, mikä ei mahdollista täydellistä yksityisyyttä. Samoin laitosolosuhteet rajoittavat potilaiden mahdollisuutta päättää vapaasti jokapäiväisistä toiminnoista; ruokailut ovat ajoitettuja, vuoroaan esimerkiksi wc- ja suihkutiloihin voi joutua odottamaan ja televisio- tai radiolaitteita ei ole saatavilla jokaiselle potilaalle omaan käyttöön. 
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. 
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Suunnitelmaa ei ole.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. 
Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä. 
Väärinkäytösilmoituksen voi tehdä epäillystä lakien tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta tai muusta epäeettisestä toiminnasta. Ilmoittajalla ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoitus tehdään täyttämällä hyvinvointialueen internetsivuilla oleva lomake. Ilmoittajan vastuulla on antaa asian edistämiseksi tarvittavat tiedot. Puutteellisia ilmoituksia ei voida käsitellä. Ilmoituksen käsittelijä antaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa palautteen, jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä ilmoituksen myötä on suoritettu, tai mitä tullaan suorittamaan, jotta ilmoituksen käsittely saadaan päätökseen. 
Havaittuaan tietoturvapoikkeaman, haavoittuvuuden tai heikkouden VAKEn palveluissa, voi internetsivujen kautta tehdä myös siitä ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja niihin pyritään reagoimaan asianmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti. 
Kaikki ilmoituskanavat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät osoitteesta Anna palautetta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle. Sairaalapalvelujen johtoryhmä käsittelee asiakaspalauteraportin kehittämistoimenpiteineen osavuosikatsausten yhteydessä.

Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Muistutuksen vastaanottajat, virka-asema ja yhteystiedot: 
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja 
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri 
Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö 
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö 
Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi 
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin. 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 
Hyvinvointialueella on laadittu aluevaltuuston hyväksymä lakisääteinen omavalvontaohjelma. Dokumentti löytyy  Omavalvontaohjelma 2024_0.pdf

Omavalvontaohjelman raportointi perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Lain mukaan omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden (4 kk) välein julkisessa tietoverkossa. VAKEn raportin sisältö perustuu omavalvontaohjelmaan, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan, lainsäädäntöön, valvontaviranomaisten huomioihin sekä tavoitteisiin. Raportissa huomioidaan VAKEn strategia ja osavuosikatsauksiin nostettavat asiat. Raportti julkaistaan samassa syklissä osavuosikatsausten kanssa. 
Sairaalapalvelut valmistelee omavalvontasuunnitelman seurantaan vuosikellon kevään 2024 aikana. 

Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee Akos1 osaston omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa. Raportti kattaa ajanjakson 1.1.-30.4.2025 ja sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä, asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta. 

1. Asiakaspalautteet (potilaiden ja läheisten palautteet)

Akos1 osastolle on ajalla 1.1.-30.4.2025 tullut 30 palautetta, joista positiivisia on 90%. Palautteissa on kommentoitu mm. hyvää hoitoa, kiitetty henkilökuntaa kaikesta, oltu tyytyväisiä osaston lääkäreihin sekä mainittu ystävällinen henkilökunta. Moitteissa esiin on noussut mm. pitkät yksinoloajat osastolla, kielitaidon puute, viileät huoneet ja huonot vuoteet sekä sairaalan ruoka. 

Kehitysehdotukset ja niiden pohjalta tehdyt konkreettiset kehittämistoimenpiteet:

Yksinoloaikoja on pyritty lyhentämään mm. yhteisten aularuokailujen avulla sekä hoitajien säännöllisellä huoneissa käynneillä. Huoneiden viileydestä on tehty ilmoitus HUS:lle. Ruokatilauksissa pyritään huomioimaan potilaiden henkilökohtaiset mieltymykset. 

30.10.2024 oh Sanna Korhonen    Muokattu omavalvontasuunnitelma uudelle pohjalle.