Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: VAKE kotisairaala
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Plaza Business Park, Äyritie 18, 01510 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Lähijohtaja Katariina Stenman, katarina.stenman@vakehyva.fi, P: 0401627332
Ylilääkäri Hetti Kirves, hetti.kirves@vakehyva.fi, P: 0405450232
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Kotisairaala tuottaa hyvinvointialueen asukkaille lääkärin lähetteellä perusterveydenhuollon sairaalatasoista hoitoa kotiin vietynä palveluna. Pääsääntöisesti kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita sekä palliatiivisia ja saattohoitopotilaita. Tarpeen mukaan myös muita potilaita, joita voidaan hoitaa kotona kotisairaalan keinoin. Kotisairaalassa hoidetaan keskimäärin 250-300 potilasta kuukausittain.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?
Kotisairaala tuottaa palveluita maksusitoumuksella tarvittaessa toisen hyvinvointialueen potilaille.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelma tarkastetaan 1x vuodessa joulukuussa.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Yksikön toimintasuunnitelma on henkilöstölle nähtävillä sähköisenä Teamsissa. Potilaille ja omaisille suunnitelma on nähtävillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilta sekä pyydettäessä tulostettuna henkilökunnalta, koska palvelu on kotiin vietävää.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Käypä hoito -suositukset
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)
Hygieniaohjeet löytyvät VAKEn intranetsivuilta työohjepankista.
Siivousohjeet löytyvät VAKEn intranetsivuilta työohjepankista.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Yksikössä suoritetut asiakastyytyväisyyskyselyt, vuosittaiset henkilöstötyytyväisyyskyselyt, sekä asiakaspalautejärjestelmä QPro ja potilas-/asiakasturvallisuusilmoitukset HaiPro, työturvallisuusilmoitukset WPro.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Kotisairaalassa ylilääkärinä toimii Hetti Kirves ja lähijohtajana Katariina Stenman, joka vastaa osaston henkilöstöhallinnosta, osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja kehittämistehtävistä. Apulaisosastonhoitaja Tiina Mononen huolehtii päivittäisestä henkilöstö resurssoinnista, toimii opiskelija- ja perehdyttämisvastaavana sekä huolehtii työvuorosuunnittelusta lähijohtajan poissaollessa.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Sairaalapalveluissa lähijohtajat vastaavat haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset käsitellään viikoittain. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden koosteraportit käydään läpi johtoryhmissä osavuosikatsausten yhteydessä.
Esihenkilöllä on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. Yksikössä määriteltyjä riskienhallinnan vastuita
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Henkilöstö perehdytetään potilastyöhön sekä potilastietojen käsittelyyn. Myös tietosuoja- ja turvallisuusasiat ovat keskeinen osa perehdytystä.
Perehdytysmateriaalia löytyy yksiköstä yksikön teams kanavasta. Lisäksi intrassa (sairaalan yhteinen) on runsaasti hyvää perehdytysmateriaalia.
Lähijohtaja vastaa perehdytyksestä yhdessä uuden työntekijän kanssa. Jokaiselle uudelle työntekijälle määritellään perehdyttäjä ja työnsuunnittelussa huomioidaan tarvittava määrä perehdytystä. Perehdytyksessä voidaan hyödyntää myös sairaalan opetushoitajaa. Perehdytyksen edistymistä raportoidaan perehdytyslomakkeille.
Työntekijöiden osaamistarpeet kartoitetaan vuosittain lähijohtajan ja työntekijän välisessä kehitys- ja osaamistarvekartoituskeskustelussa. Näistä keskusteluista tehdään nostoja yksikön sekä koko sairaalan vuosittaiseen koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelmassa on myös määriteltynä säännöllisesti suoritettavat, jokaiselle pakolliset koulutukset. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki järjestelmän kautta ja sinne poimiutuu samalla jokaiselle rekisteri käydyistä koulutuksista.
Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle vuosittain.
Sairaalassa on joka keskiviikko tarjolla koulutusta. Nämä koulutustilaisuudet myös nauhoitetaan ja ovat siten kuunneltavissa jälkikäteen. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus tuoda lähijohtajalle tiedoksi itseään kiinnostavia ja työtehtävää hyödyntäviä koulutuksia.
Yksikössämme järjestetään myös vuosittain erilaisia yksikön profiilin mukaisia koulutuksia.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 5/2024
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Kotisairaalassa lähijohtaja ja/tai apulaisosastonhoitaja vastaavat haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset käsitellään seuraavana arkipäivänä moniammatillisessa aamutiimissä, ilmoituksen jättämisestä. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden koosteraportit käydään läpi moniammatillisessa osastokokouksessa huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa.
Korjaavat toimenpiteet kirjataan lähijohtajan toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (Haipro, SPro, WPro). Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle yksikkökokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.
Omaiset ja potilaat voivat antaa palautetta havaitsemistaan epäkohdista Qpro palautejärjestelmän kautta sekä suullisesti hoitohenkilökunnalle joka kirjaa palautteen ja se kirjataan järjestelmään.
Henkilökunta on perehdytyksessä jo ohjeistettu matalalla kynnyksellä tekemään Haipro-ilmoituksia havaitsemistaan epäkohdista ja huomioista.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Liikkuminen kotikäynneille sekä yksintyöskentely potilaiden kotona. Kuormitusta lisää työvälineiden siirtäminen yksiköstä potilaiden kotiin.
Kolmivuorotyö, joka voi vaikuttaa jaksamiseen. Vuorotyö lisää kroonisten sairauksien, kuten sydän ja verisuonisairauksien, aikuisiän diabeteksen ja mahdollisesti myös joidenkin syöpien, kuten rintasyövän riskiä. Vuorotyö voi lisätä myös sairauspoissaolojen ja työtapaturmien riskiä.
Henkinen kuormitus voi kasvaa potilaiden ja omaisten kanssa työskentelyssä.
Tartuntavaara esim. bakteerit ja virukset.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Kaikissa vuoroissa on mahdollisuus parityöskentelyyn. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti turvalliseen työskentelyyn VAKE:n sekä ulkopuolisilla koulutuksilla.
Työergonomia on huomioitu työvälineiden hankinnassa, esimerkiksi sähköpöydät, reput sekä ohjeistus työskentelyyn. Työterveyden kautta on mahdollista käydä työfysioterapeutin ohjauksessa.
Ihmissuhdekuormitusta ja eettistä kuormitusta käsitellään säännöllisissä työnohjauksissa, avoimella keskustelulla työyhteisössä. Varhainen puuttuminen epäasiallisen käyttäytymisen ohjeistuksen mukaisesti.
Asianmukainen suojautuminen tartuntavaaratilanteissa. Ohjeet ovat saatavilla yksikössä teamsissa sekä intrasivuilla. Huolehditaan asianmukaisista suojavarusteita sekä niiden riittävyydestä. Tarvittaessa konsultoidaan VAKE.n Hygieniahoitajaa.
Yksikössä on käytössä yhteisöllinen, ergonominen työvuorosuunnittelu, joka mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen sekä riittävän levon vuorojen välissä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät työtyytyväisyyttä sekä edistävät työn ja muun elämän yhteen sovittamista ja työhön osallistumista.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Yksikön lähijohtaja vastaa korjaavien toimenpiteiden etenemisestä, kirjaamisesta ja tiedottamisesta.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina Sairaalapalvelujen johtoryhmän kautta.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Lähijohtaja käy henkilöstön kanssa läpi palveluyksikön ohjeistuksen ilmoitusvelvollisuudesta ja epäkohtailmoituksen tekemisestä. Lisätietoa Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia ja -oikeuksia | Valvira
Henkilöstön määrä ja rakenne: Lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja, ylilääkäri, apulaisylilääkäri, sihteeri, osastonlääkärit: 3, sairaanhoitajat: 26
Sijaisten käytön periaatteet: Äkillisiin sairaspoissaoloihin käytetään ensisijaisesti henkilöstövuokrausta Seuresta. Tarvittaessa myös osaston oma henkilökunta voi tehdä näitä puutevuoroja. Arkisin sijaisjärjestelyistä vastaa yksikön lähijohtaja, tarvittaessa apunaan apulaisosastonhoitaja. Viikonloppuisin ja arkipyhinä puutokset ilmoitetaan yksikön vuorosta vastaavalle hoitajalle ja hän koordinoi sijaisjärjestelyä.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:Sairaalapalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä sekä oman henkilökuntaa lisävuoroina resurssi puutoksien paikkaamiseen. Resurssipalvelut voivat myös käyttää yksityisiä henkilöstövuokrausfirmoja henkilökunnan sijaishankintaan. Lähijohtaja vastaa sijaisten järjestämisestä pitkäaikaisiin poissaoloihin. Henkilökuntaa rekrytoidaan sijaisuuksiin sisäisten sekä avoimien hakujen avulla.
Lähijohtajat ovat vastuussa oman työnsä organisoinnista niin, että tarvittaviin osa-alueisiin järjestyy riittävästi aikaa. Tarvittaessa oman lähijohtajan kanssa keskustellaan ja sovitaan työn tekemisestä, jos työn tekemiselle ei löydy riittävästi aikaa. Lähijohtajien lisäksi sairaalapalveluissa on apulaisylilääkäreitä, apulaisosastonhoitajia, opetushoitaja sekä nimettyjä vastuuhenkilöitä huolehtimassa omista vastuualueistaan mahdollisimman itsenäisesti. Vastuualueita pyritään jakamaan henkilökunnalle tasaisesti, omien mielenkiinnonkohteiden sekä vahvuuksien mukaan.
Rekrytointi:Sairaalapalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Kotisairaalaan pyritään rekrytoimaan Palliatiivisen erikoistumiskoulutuksen omaavia sairaanhoitajia. Rekrytoitavien sairaanhoitajien tulee olla soveltuvia palliatiivisten –ja saattohoitopotilaiden hoitamiseen, heillä tulee olla tarvittava hoitotyön kokemus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen Palkkaava lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Kotisairaalassa myös ajokortti ja tarvittava ajotaito on tarpeellinen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:Sairaalapalvelujen henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen sekä osaston Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä. Perehdytysaika sovitaan yksilöllisesti työntekijän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Henkilöstön perehdytys:Hoitotyön tekijöiden perehdytyksestä vastaa yksikön lähijohtaja sekä lääkäreiden perehdytyksestä vastaa ylilääkäri. Jokaiselle uudelle työntekijällä tehdään yksikössä henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, sen toteutumista valvotaan sekä tiedot sen toteutumisesta arkistoidaan tämän jälkeen lähijohtajan toimesta. Uudelle työntekijälle valitaan perehdyttäjät ja hänelle järjestetään perehdytysvuoroja. Perehdytyksen suunnittelusta vastaa yksikön lähijohtaja ja apulaisosastonhoitaja. Uudelle työntekijälle annetaan perehdytysmateriaalia esim. lääkehoidosta, laitteista, tietokoneohjelmistoista jne. Lähijohtaja huolehtii säännöllisistä perehdytyskeskusteluista. Työntekijää kannustetaan myös kantamaan itse vastuu perehdytyksen saamisesta. Hänelle annetaan tukikaavake, jonka avulla hän voi seurata perehdytyksen saamistaan ja etenemistä.
Sairaalapalveluissa on tavoitteena, että jokainen työntekijä suorittaa lääkeluvat neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarvittaessa voimme myös käyttää opetushoitajaa perehdytyksen tukena. Kotisairaalassa on erilaista materiaalia, joihin uuden työntekijän tulee tutustua: turvallisuusohjeet, hygienia- ja eristyskäytänteet, rajoittamistoimenpiteet, lääkehoitosuunnitelma, omavalvontasuunnitelma sekä perehdytyskansio. Lähijohtaja vastuulla on järjestää aikaa työntekijälle myös tähän materiaaliin tutustumiseen.
Lähijohtaja keskustelee palkkauksen jälkeen 1-2 kk palveluksen kohdalla perehdytyksen etenemisestä. Vastaavanlainen keskustelu käydään myös 4 kk-5 kk kohdalla. Näin voidaan tarjota perehdytystä niihin sisältöihin mihin tarvetta ilmenee.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain sekä lisäksi arviointi keskustelu tarvittaessa. Apuna tässä on MyJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3 -10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle. Loki-koulutusjärjestelmän avulla toteutumista seurataan.
Lisäksi lähijohtaja kartoittaa päivittäin henkilöstön osaamista ja järjestää aina tarvittaessa lisäkoulutuksia henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi. Lääkäreiden ammattitaidon ylläpitämisen vastuu on ylilääkärillä lääkäreiden osalta.
Yksikössämme järjestetään ja mahdollistetaan osallistuminen vuosittain erilaisiin Palliatiivisiin- ja saattohoito koulutuksiin. Hoitajat ja lääkärit kouluttavat ja jakavat osaamista osastotunneilla. Osastolta osallistutaan alueellisiin HUS Palliatiivisen keskuksen järjestämiin koulutuksiin kuukausittain etäyhteyksin.Lääkehoito-osaaminen varmistetaan viiden vuoden välein (sairaanhoitajat, lähihoitajat), verkko koulutuksella LOVE-lääkehoidon osaaminen, teoriaopinnoilla, tenttimisellä sekä käytännön näytöillä. Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:Opiskelijat valikoituvat amk:n osalta Jobiili järjestelmän kautta. Opiskelijoita otetaan kotisairaalaan harjoittelemaan opiskelun loppuvaiheissa ja ohjaus suunnitellaan sekä opiskelijan opintolinjan, koulun asettamien yleisten tavoitteiden sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi opiskelija työskentelee kiinteästi ohjaajansa kanssa ja opiskelijat toimivat aina ohjaajan valvonnassa potilastyössä (lääkkeenjako, lääkkeiden antaminen, hoitotoimet).Opiskelija vastaavana toimivat sh Essi Eero ja aoh Tiina Mononen. Opiskelijoita määritellään aina kaksi omaa ohjaajaa harjoittelujaksolle. Opiskelijoiden perehdytyksestä ja ohjauksesta vastaavat osaston aoh ja opiskelijalle nimetyt ohjaajat yhdessä. Opiskelijoiden johto ja valvonta tapahtuu yhteistyössä opettajien, lähijohtajan, apulaisosastonhoitajan ja opiskelijalle nimettyjen ohjaajien toimesta. Opiskelijat on vakuutettu koulun toimesta.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:Yksikön työntekijöiltä kerätään säännöllisesti palautetta toiminnasta organisaation pulssi-kyselyn avulla. Kysely jaetaan kaikille sähköpostilla ja siitä informoidaan myös suullisesti yksikössä. Henkilöstöä kannustetaan vastaamaan Pulssi kyselyyn. Pulssi kyselyn tulokset käydään läpi osastokokouksessa. Tulosten perusteella arvioidaan miten voimme yhdessä vaikuttaa tuloksiin tai pitää yllä esimerkiksi tyytyväisyyttä omaa työtä kohtaan. Yksikössä pyritään avoimeen ilmapiiriin ja kannustetaan antamaan palautetta matalalla kynnyksellä.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Osaston henkilöstön osaamista seurataan säännöllisesti sekä heitä kannustetaan omatoimisesti tuomaan esille osaamishaasteita. Yksikön lähijohtaja puuttuu epäkohtiin välittömästi ja järjestää tarvittaessa lisäkoulutusta henkilöstölle. Yksikön henkilöstö velvoitetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin vähintään 3 päivää vuodessa/henkilö. Lähijohtaja mahdollistaa työntekijöille koulutukset.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Arkipäivisin aamuvuoroissa on kliinisessä hoitotyössä 6-7 sairaanhoitajaa. Arki aamuisin paikalla on apulaisosastonhoitaja, joka antaa tukea kliiniseen hoitotyöhön. Arkisin iltavuoroissa on 5-6 sairaanhoitajaa. Viikonloppuisin ja pyhinä aamu- ja iltavuoroissa on on 5-6 sairaanhoitajaa. Yövuoroissa on 2 sairaanhoitajaa.
Poikkeustilanteissa lähijohtajan tai vuorovastaavan toimesta tehdään tilannekatsaus ja tarvittaessa resurssointia muutetaan potilasmäärää vastaavaksi.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi lähijohtaja ohjaa aina loma- ja työvuorosuunnittelua niin, että osaaminen ja henkilöstö riittää ympärivuoden kaikkiin vuoroihin tasaisesti. Sairaalapalveluissa arkiaamuisin henkilöstöresurssia ohjataan lähijohtajien kokouksessa, jossa tarvittaessa henkilöstöä siirretään resurssien tasaamiseksi. Viikonloppuisin yksikön vuorovastaava vastaa henkilöstöresurssien tasaamisesta. Henkilöstön riittävyys turvataan ensisijaisesti asianmukaisella työvuorosuunnittelulla. Työvuorosuunnittelusta vastaa viimekädessä lähijohtaja.Työvuorot suunnitellaan yhteisöllisesti sähköisessä työvuorosuunnittelussa. Työvuorosuunnitteluun on yhdessä sovitut pelisäännöt. Pelisäännöillä turvataan riittävä resurssi ja osaaminen kaikissa vuoroissa. Vuorovastaavana kaikissa vuoroissa on kokenut sairaanhoitaja. Vuorovastaava merkitään työvuorosuunnitteluun. Näin varmistetaan, että jokaisessa vuorossa on riittävä sairaanhoitaja kokemus ja pätevyys.Vuosilomasuunnittelu on yhteisöllistä. Kesäloma-aikana lomat suunnitellaan tasapuolisesti. Kokeneet sairaanhoitajat ovat eri aikaan lomalla, jotta riittävä kokemus voidaan turvata koko kesän ajan. Lomasuunnittelulla saadaan myös luotua ennakoitavuutta, tasapuolisuutta sekä tyytyväisyyttä lomasuunnitteluun.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Jokaisena arkiaamuna sairaalapalveluissa on päivittäisen johtamisen palaveri, jossa arvioidaan jokaisen osaston potilasmäärä suhteessa hoitaja määrään. Sairaalassa toimii varahenkilöjärjestelmä, jota koordinoi resurssikeskus. Sairaalapalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä, omaa henkilökuntaa lisävuoroihin. Jos näillä toimenpiteillä henkilöstöä ei saada riittävästi yksikköön vuoroon. Tällaisessa tilanteessa työtehtäviä joudutaan mahdollisesti priorisoimaan. Ensisijaisesti hoidetaan kriittiset käynnit, ei kiireellisiä käyntejä voidaan tarpeen mukaan siirtää. Näissä tapauksissa asiasta informoidaan potilasta ja/tai omaista.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:Hetti Kirves, Ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, puhelin + 358 40 545 0232Katariina Stenman, Lähijohtaja, katarina.stenman@vakehyva.fi, puhelin +358 401627332
Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali-ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy intranetistä. Lisäksi jokaisella yksiköllä on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:
Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi
Kotisairaalan lääkehoitosuunnitelman allekirjoittaa ylilääkäri Hetti Kirves, hetti.kirves@vakehyva.fi
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010.
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista. Sairaalapalveluissa käytetään lääkintä-, hoito- ja diagnostiikkalaitteita, ohjelmistoja, hoitotarvikkeita, instrumentteja ja suonensisäisesti annosteltavia nesteitä. Yksikkökohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu siellä käytössä olevat laitteet ja tarvikkeet. Lääkintälaitteet on kirjattu kahteen eri rekisteriin johtuen siirtymävaiheesta hyvinvointialueelle. Vantaalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet ovat Mequsoft-rekisterissä ja Keravalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet Spotilla-rekisterissä. Apuvälineet ovat omassa Effector-rekisterissään. Diagnostiikkalaitteet on vuokrattu HUS-diagnostiikkakeskukselta, joka ylläpitää niiden rekisteriä. Ohjelmistot rekisteröity VAKEn tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuriin. Hoitotarvikkeet tilataan HUS logistiikan ja VAKEn tilausportaaleiden kautta, joihin rekisteröityvät tilatut ja toimitetut tuotteet. Instrumenteissa käytetään pääasiassa kertakäyttötuotteita. Monikäyttöisten tuotteiden rekisteröinti ja huolto kuuluu HUS runkopalveluihin kuuluvalle välinehuollolle. Suonensisäiset nesteet rekisteröi ja toimittaa tilausten pohjalta HUS Apteekki. Laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet ilmoitetaan kohdassa 5.1 riskien tunnistaminen ja ilmoittaminen kuvatun mukaisesti. Ilmoitusten tekeminen, samoin kuin muut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät ohjeet sekä velvollisuus niiden noudattamisesta, on osa perehdytystä.
Sairaalapalvelujen vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot: Palvelualuejohtaja Pia Rantamäki, pia.rantamaki@vakehyva.fi
Kuvaus toimipaikassa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:
Kipupumppu Cadd solis VIP 2120, sekä Kipupumppu CADD- Legacy PCA Pumppu, ultraäänilaite, happirikastimia, nebulisaattoreita, imulaitteita, verenpainemittarit, saturaatio-, kuume- ja verensokerimittarit, henkilövaaka, Nutricia ravintopumppu, suonensisäiseen nesteytykseen ja ravitsemukseen tippatelineitä ja infuusiopumppuja sekä nesteitä. Lääkkeitä varten on lääkejääkaappi- sekä viileäkaappi. Yksikön laitevastaava huolehtii määräaikaishuollot ja pitää yllä lääkelaiterekisteriä Medusa lääkelaiterekisterissä. Vastuuhenkilöt koulutetaan uuden rekisterin käyttöön. Jokaisen työntekijän vastuulla on puuttua ja tehdä ilmoitus, mikäli havaitsee vaaratilanteita/ vikaa laitteissa ja tarvikkeista. Viallinen laite tulee poistaa käytöstä välittömästi. Jos laitteessa havaitaan virhe, siitä ilmoitetaan Tekniseen huoltoon. Lääkejääkaappien lämpötilapoikkeamista tulee viesti vuorosta vastaavan puhelimeen. Lääkejääkappien lämpötilaa seurataan päivittäin.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Sairaanhoitaja Piia Häkkinen
Sairaanhoitaja Maxim Bespalov
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Kotisairaala toimii Sairaalapalveluiden vuokraamissa tiloissa Plaza Business Parkissa. Vuokrasopimus on 5 vuotinen. Tilat on toimistokäyttöön tarkoitettuna tiloja, mutta kotisairaalatoimintaa varten on erikseen rakennettu kulunvalvollinen lääkehuone.Kaikki käytössä olevat tilat ovat kulunvalvonnan ja vartiointipalvelujen piirissä. Tarkemmin tilojen suojauksesta kerrotaan kiinteistökohtaisissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa. Avainhallinnasta hankittaviin avaimiin lähijohtaja määrittelee jokaiselle kulkualueet. Siivouksen hoitaa sopimuksen mukaisesti SOL ja tätä valvotaan mm aiemmin kuvatuilla laatukierroilla kerran kuussa. Kotisairaalassa on käytössä ohjeistuksenmukainen jätteiden lajittelu. Särmäjäte lajitellaan asianmukaisiin särmäjäteastioihin ja huolehditaan niiden oikea-aikaisesta tyhjentämisestä. Tableteille ja nestemäiselle lääkejätteelle on omat lääkejäteastiat lääkehuoneessa.
Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija. Palotarkastukset ja harjoitukset tehdään kiinteistön ohjeistuksen mukaan vuosittain
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Kotisairaala on muuttanut tiloihin 1.6.2025 alkaen, jolloin tehty loppukatselmus tiloihin.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toimitilojen huollot hoitaa kiinteistöhuolto ja ilmoitukset tehdään sähköisesti tai soittamalla päivystys aikaan. Toimintaohjeet ja tarvittavat ohjeet ovat nähtävissä ja jaettu henkilöstölle.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Jokainen hoitotyöntekijä vastaa potilaan hoitotyön kirjaamisesta Apottiin reaaliaikaisesti. Hoitohenkilökunnalla käytössä puhelimet, jossa Rover toiminto, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kirjaamisen. Kotisairaalan käytössä on avopuolen Apotti näkymä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen. Koko henkilöstön on suoritettava joka vuosi kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä. Jokainen yksikön työntekijä suorittaa myös Apotti-potilastietojärjestelmän verkkokoulutuksen. Yksikön lähijohtaja valvoo kirjaamisen laatua ja tarvittaessa järjestää lisäkoulutusta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä kohdasta tietosuoja ja tietoturvaloukkaukset.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Tietoturva seuraa ja raportoi tietoturvan toteutumista yksikössä, sekä koordinoi tietoturvapoikkeamien havainnointia ja näihin vastaamista. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:Yksikössä on toimintavalmiudessa jatkuvuustyöasema. Sen tarkoituksena on kyseisessä tilanteessa takaa kriittisen tiedon saanti. Lähijohtaja huolehtii, että jokainen työntekijä saa perehdytyksen aikana ohjauksen vikatilanteissa toimimiseen. Yksikön vuorovastaava lähijohtajan valtuuttamana toimii vuorossa vastuuhenkilönä vikatilanteissa. Lähijohtaja huolehtii, että vuorovastaavat ovat koulutettu tähän ja heillä on ajantasainen kirjallisen ohjeistus asiaan. Jatkuvuustyöaseman toiminta testataan säännöllisesti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa jokaiselle potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtajat:
Toimialajohtaja Kati Liukko, kati.liukko@vakehyva.fi, p. 0404891763
Hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle.
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät VAKE intranetistä tietoturva- ja tietosuoja kohdasta.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Kotisairaalaan tullaan lääkärin lähetteellä. Ensimmäinen kotikäynti on järjestettävä potilaan terveydentila ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Kotisairaalassa on tarpeen mukaan potilailla mahdollisuus saada psykososiaalista tukea koulutetun sairaanhoitajan ja/tai lääkärin toimesta. Kotisairaalan henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti psykososiaalisen tuen toteuttamiseen.
Potilaan hoito suunnitellaan asettamalla hoitojaksolle tavoitteet ja arvioidaan oirehoidon riittävyys. Hoitosuunnitelma tehdään moniammatillisessa yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Tärkeässä roolissa on myös potilaan ja omaisen näkemys ja toiveet hoitoon.
Kotikäynneillä sairaanhoitajat arvioivat potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Lääkäri tekee kotikäyntejä tarpeen mukaan.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri: Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla. Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti. Muita yhteistyötahoja: • Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset • Seurakunnat
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Kotisairaalaan pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Omatyöntekijän nimeäminen: Potilaan lääkäri valikoituu asuinalueen mukaan. Hoitajien osalta pyritään hoidonjatkuvuuteen työnjaollisin keinoin.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.
Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen takia on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu.
Muistutuksen takia annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot :
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja (pia.rantamaki@vakehyva.fi)
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri (kaisa.rajala@vakehyva.fi)
Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö (maritta.korkiamaki@vakehyva.fi)
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö (tarja.mietolakoivist@vakehyva.fi)
Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Yksikössä toteutetaan potilaan hoitopolkua, joka sisältää seuraavia kokonaisuuksia: Potilaan tulotilanne, potilaaseen tutustuminen, oirehoidon ja hoidon suunnittelu, hoidon toteutus, hoidon seuranta ja arviointi, voinnin vaatiessa siirtyminen tarvittaessa tukiosasto 5 sekä hyvä kuolema.
Hoitopolku suunnitellaan moniammatillisesti, jossa jokaisella ammattiryhmällä on omat tehtävänsä. Moniammatillisessa tiimissä käydään läpi toimintakykyä ja sen edistymisen seurantaa. Läheisiin ja omaisiin ollaan yhteydessä tarpeen mukaan.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Suunnitelmat ja ohjeistukset löytyvät intranetistä kohdasta laatu. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.
Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle. Sairaalapalvelujen johtoryhmä käsittelee asiakaspalauteraportin kehittämistoimenpiteineen osavuosikatsausten yhteydessä.
Toimintayksikössä lähijohtaja nostaa asiakaspalautteista esille tulleet kehittämiskohteet henkilöstön tietoon yksikön kokouksissa. Yhdessä lähijohtajan johdolla kehittämiskohteet ja toimenpiteet käsitellään.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Yksikön lähijohtaja vastaa muistutuksen käsittelystä yksikössä. Lähijohtaja vastaa muistutuksen asiallisesta käsittelystä ja antaa kirjallisen vastineen siihen sekä selvityksen siihen, mihin toimenpiteisiin yksikössä on ryhdytty sen takia.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Vastauksen muistutukseen antaa tehtäväaluepäällikkö Tarja Mietola-Koivisto, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja Pia Rantamäki, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutukset otetaan esille yksikön henkilökunnan kanssa ja tehdään yhdessä kehittämistoimenpiteitä toiminnan laadun parantamiseksi.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee Kotisairaalan omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa. Raportti kattaa ajanjakson 1.1-30.4.2025 ja sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä, asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta.
Yksikön omavalvontasuunnitelman seuranta on sisällytetty Sairaalapalveluiden vuosikelloon ja seuranta toteutetaan sen mukaan.
1. Valvontakäyntien tai yksikön omat havainnot
Laadunvalvonnan valvontakäynti on suunniteltu tehtäväksi marraskuussa 2025, koska kotisairaala on muuttanut uusiin tiloihin 1.6.2025.
2. Asiakaspalautteet (potilaiden ja läheisten palautteet)
- Palautteet yhteensä 6
- Viidessä palautteessa positiivisia, yhdessä palautteessa moitteita, kehittämisehdostuksia ei ollut missään palautteessa.
- Positiivisia: Ihana henkilökunta, niin huolehtivaisia ja auttavaisia, Apua sai kun pyysi, Hoitajat olivat aktiivisia minua kohtaan, yksi puhelinnumero johon soittaa on hyvä, välittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta.
- Moitteita: Tietoa ei saa, eikä yhteyttä.
Kehitysehdotukset ja niiden pohjalta tehdyt konkreettiset kehittämistoimenpiteet
- Suoranaisia kehittämisehdotuksia palautteista ei tullut, mutta yhteydensaamiseksi on resurssoitu vuorovastaavan avuksi hoitaja vastaamaan puheluihin.
3. Henkilöstön osallistuminen
Henkilöstö on osallistunut omavalvontasuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan seuraavasti:
-Henkilökunta osallistunut lukemalla omavalvontasuunnitelma ja he ovat antaneet palautetta. Henkilökuntaa tiedotettu asiasta ja pyydetty lukemaan päivitykset. Uusille hoitajille kerrottu, että toimii hyvänä perehdytysmateriaalina.
4. Mittarit ja seuranta
Laadun ja turvallisuuden mittareita on seurattu seuraavasti:
- Haiprot käsitellään pääsääntöisesti reaaliajassa ja puututaan välittömästi jos kyseessä vakava haittatapahtuma. Jokaviikkoisella osastotunnilla käydään läpi hairpot.
- Q-Pro palautteet käsitellään kuukausittain moniammatillisessa osastokokouksessa.
5. Yhteenveto
Kotisairaala, Plaza Business Park, Lähijohtaja Katariina Stenman ja apulaisosastonhoitaja Tiina Mononen 9.7.2025
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaavat johtajat Katariina Stenman ja Hetti Kirves
Paikka ja päiväys Vantaa 9.7.2025
Allekirjoitus Lähijohtaja Katariina Stenman
Allekirjoitus Ylilääkäri Hetti Kirves
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Omavalvontasuunnitelman julkaisun 1.3.2024 jälkeen tehdyt päivitykset
Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee Kotisairaalan omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa. Raportti kattaa ajanjakson 1.5-30.8.2025 ja sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä, asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta.
- Palautteet yhteensä 4
- Kaikissa palautteissa positiivista palautetta sekä kiitosta hyvästä ja kokonaisvaltaisesta hoidosta. Välittävä henkilökunta.
Kotisairaala, Plaza Business Park, Lähijohtaja Katariina Stenman ja apulaisosastonhoitaja Tiina Mononen 14.10.2025