Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Tasapainoinen arki rakentuu riittävästä levosta, palautumisesta ja hyvästä unesta. Kun keho ja mieli saavat rauhoittua, jaksat paremmin ja voit tehdä arjessa asioita, jotka tuntuvat mielekkäiltä.
Lepo ja rentoutuminen ovat hyvinvoinnin perusta. Päivän aikana pidetyt tauot, rauhoittumisen hetket ja riittävä yöuni auttavat palautumaan arjen kuormituksesta ja tukevat sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.
Pienet muutokset uneen, palautumiseen ja arjen rytmiin voivat lisätä jaksamista, vähentää stressiä ja parantaa hyvinvointia. Tältä sivulta löydät tietoa, omahoito-ohjelmia ja palveluja hyvinvointisi tueksi
Rentoutusharjoitukset ja hengitystekniikat voivat auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä. Ne sopivat erityisesti stressin lievittämiseen ja unen tukemiseen.
Riittävä ja laadukas uni on tärkeää hyvinvoinnillesi ja terveydellesi. Riittävä uni parantaa jaksamista, tarkkaavaisuutta, mielialaa ja vaikuttaa muun muassa positiivisesti elimistösi puolustusjärjestelmään.
Unen aikana aivoista poistuu haitallisia aineenvaihduntatuotteita ja energiavarastot täyttyvät uudelleen.
Unen laadusta ja määrän riittävyydestä kertoo se, että herätessä olo on virkeä ja toimintakyky säilyy hyvänä koko päivän. Useimmille aikuisille sopiva unen määrä on noin 7–8 tuntia yössä. Lapsen unentarve on suurinta heti syntymän jälkeen, ja vähenee yksilöllisesti lapsen kasvaessa.
Hyvä tasapaino arjessa auttaa varmistamaan, että kaikki tärkeät asiat saavat riittävästi huomiota. Yritä varata riittävästi aikaa arkesi tärkeisiin asioihin ja vapaa-aikaan. Muista pitää säännöllisiä taukoja päivän aikana ja huolehdi siitä, että sinulla on aikaa palautua päivittäin. Opi sanomaan tarvittaessa ei, jotta et kuormitu liikaa.
Ongelmia unen kanssa? Et ole yksin. Monet kokevat joskus vaikeuksia nukahtaa, heräilevät öisin tai tuntevat itsensä väsyneiksi. Univaikeuksien taustalla voivat olla esimerkiksi stressi, huolet, epäsäännöllinen päivärytmi tai kuormittava elämäntilanne. Satunnaiset huonot yöt ovat normaaleja, mutta jatkuessaan univaikeudet voivat heikentää jaksamista, keskittymiskykyä, mielialaa ja hyvinvointia. Useimmat univaikeudet ovat tilapäisiä ja niitä voi hoitaa itse. Joskus taustalla voi olla unisairaus.
Monia univaikeuksia voi helpottaa omilla valinnoilla. Säännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika, rauhoittavat iltarutiinit, riittävä liikunta, päivän aikana saatu luonnonvalo sekä kofeiinin ja runsaan ruutuajan välttäminen iltaisin voivat tukea hyvää unta. Myös rentoutumis- ja hengitysharjoituksista voi olla apua. Satunnaiset unettomat yöt kuuluvat elämään, eikä niistä yleensä tarvitse huolestua.
Unihaasteisiin tarjoavat tukea ja tietoa useat eri järjestöt ja yhdistykset. Ne järjestävät muun muassa ohjattuja uniryhmiä, vertaistukitoimintaa ja tarjoavat luotettavaa tietoa unettomuuden hoitoon.
Tukea kannattaa hakea, jos univaikeudet jatkuvat useita viikkoja, toistuvat säännöllisesti tai alkavat haitata arkea, työ- tai opiskelukykyä, mielialaa tai toimintakykyä. Terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa selvittämään univaikeuksien taustalla olevia tekijöitä ja arvioimaan, millaisesta tuesta olisi hyötyä.
Unisairauksia ovat esimerkiksi uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä, uni-valverytmin häiriö ja narkolepsia. Jotkin fyysiset ja psyykkiset sairaudet tai lääkkeet voivat aiheuttaa unettomuutta, mitä kutsutaan toissijaiseksi unettomuudeksi.
Suomen punaisen ristin nuorten turvatalon unirytmitys on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat tukea sekä apua vuorokausirytmiin ja arjen rutiineihin.