Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Katriinan sairaala osasto 4
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Osasto 4, Katriinankuja 4, 01760 Vantaa p. 040 821 0785
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Katja Hamunen, lähijohtaja katja.hamunen@vakehyva.fi p. 050 312 2128
Vili Arminen, ylilääkäri vili.arminen@vakehyva.fi p. 040 3541490
Heini Häkkinen, apulaisylilääkäri heini.hakkinen@vakehyva.fi p. 040 6259741
Terapiapalveluiden omavalvontasuunnitelma:
2024_Terapiapalvelu_Sairaalapalvelut_omavalvontasuunnitelma.docx
Tuotamme perusterveydenhuollon tasoista sairaalapalvelua hyvinvointialueen asukkaille sairaalassa. Osasto 4 on profiloitunut haavapotilaiden hoitoon. Yksikkö tuottaa vuorokaudessa 27 potilaalle läsnäpalvelua.
Osastolla voi olla satunnaisesti maksusitoumuksella toisen hyvinvointialueen asiakkaita.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat :
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamienkorjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Katja Hamunen, osastonhoitaja katja.hamunen@vakehyva.fi p. 050 312 2128
Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun, asiakas/potilasturvallisuuteen tai olosuhteisiin liittyviä muutoksia. Yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internet-sivuilla sekä tulostettuna osaston päiväsalissa.
Suunnitelman laadintaan osallistuvat osastontyöntekijät; lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja, hoitotyöntekijät, fysioterapeutit sekä lääkärit. Lähijohtaja laatii pohjan ja esittelee sen moniammatilliselle työryhmälle täydennettäväksi. Tämän jälkeen suunnitelma hyväksytään.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Käypä hoito -suositukset
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)
Hygienia- ja siivousohjeet löytyvät Vaken Intra-sivustolta työohjepankista.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Lähijohtaja sekä apulaisosastonhoitaja seuraavat säännöllisesti potilaan hoitotyön laatua ja potilasturvallisuuden toteutumista yksikössä. Laatua seurataan seuraavilla hoidon mittareilla: potilaskutsuun vastaamista keskimääräisellä hälytysajalla, Barthel-mittarilla, vajaaravitsemuksen-, painehaavan, -kivun ja kaatumisriskimittarilla. Potilaan pistopaikkaa (kanyylia) arvioidaan VIP-score-asteikolla joka vuorossa. Potilas- ja henkilöstöturvallisuutta seurataan HaiPro- ja tutka-ilmoitusten avulla. Potilastyytyväisyyttä mitataan Roidun asiakaspalautteiden avulla. Apotti potilastietojärjestelmästä seuraamme lääkkeiden anto prosessin toteutumista.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Ylilääkäri Vili Arminen vastaa yksikön lääketieteellisestä toiminnasta, hoidon lääketieteellisestä laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä toimii lääkäreiden esihenkilönä. Lähijohtaja Katja Hamunen vastaa osaston hoitotyön henkilöstöhallinnosta. Ylilääkäri ja lähijohtaja vastaavat alaisensa henkilöstön osaamisen varmistamisesta, henkilöstöresurssoinnista ja kehittämistehtävistä.
Apulaisosastonhoitaja Piia Honkanen vastaa päivittäisestä henkilöstöresurssoinnista, toimii opiskelija- ja perehdyttämisvastaavana sekä huolehtii työvuorosuunnittelusta lähijohtajan poissaollessa.
Ylilääkärin vastuulla ovat lääkärityön kokonaisuus, lääketieteelliset linjaukset, lääkäreiden osaamisen varmistaminen sekä lääkärien resursointi ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä lähijohtajan kanssa. Apulaisylilääkäri toimii osaston kliinisenä johtajana ja vastaa lääkäreiden päivittäisen työn ohjauksesta sekä perehdyttämisestä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa ylilääkärit ja lähijohtajat ovat vastuussa riskienhallinnasta yksikössä.
Osastolla määriteltyjä vastuita on:
hygienia: Titta Toropainen, Viktoriya Åke
turvallisuus: Johanna Salmela, Kirsi Kettunen, Anjali Kunwar
lääkintälaitteet: Viktoriya Åke
lääkehoito: Anita Dong, Ashley Tiilikka, Lenah Boen
elvytys: Katja Nyman, Paula Numbisi
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Yksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, potilastietojen käsittelyyn, tietosuojaan, turvallisuuteen sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. LOKI-koulutustenhallintajärjestelmän kautta ilmoittaudutaan Noheva-verkko-oppimisympäristössä toteutettuun perehdytysohjelmaan. Osaston teams-kanavalla on perehdytysmateriaalia. Lääkäreiden perehdytysmateriaali on sairaala- ja kuntoutuspalveluiden lääkäreiden teams-kanavalla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä.
Osastolla kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle. Lääkäreiden koulutustavoite on 10pvä/vuosi.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 5/2026
Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
Potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelmisto. Työturvallisuutta vaarantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmistossa.
HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan potilaan turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan siis sekä läheltä piti -tapahtumia että haittatapahtumia. Ilmoitus tulee tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voitaisiin toiminnasta saada turvallisempaa. Jos ilmoittaja on epävarma ilmoittamisesta, on varminta tehdä ilmoitus.
Alla olevaan taulukkoon on lueteltu kaikki hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat.
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.
Omaiset ja potilaat voivat antaa palautetta havaitsemistaan epäkohdista Roidu-palautejärjestelmän kautta sekä suullisesti hoitohenkilökunnalle joka kirjaa palautteen ja se kirjataan järjestelmään.
Henkilökunta on perehdytyksessä jo ohjeistettu matalalla kynnyksellä tekemään Haipro-ilmoituksia havaitsemistaan epäkohdista ja huomioista.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Ylilääkäri ja lähijohtaja vastaa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset käsitellään viikoittain. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden koosteraportit käydään läpi johtoryhmissä osavuosikatsausten yhteydessä.
Korjaavat toimenpiteet kirjataan käsittelijän toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (Haipro, SPro, WPro). Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle yksikkökokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksikössä riskiä aiheuttaa vaihtuva potilasmäärä sekä potilaiden hoitoisuus, joka näkyy ajoittaisena kiireenä. Yövuorossa työskentelee vain kaksi hoitajaa.
Lääkäreiden osalta työn ajoittainen pakkotahtisuus poissaolojen kasautuessa.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Työn hyvällä suunnittelulla, parityöskentelyllä sekö tilanteiden ennakoinnilla pyritään välttämään kiireen aiheuttamaa riskiä. Yövuorossa hyödynnetään kiinteistön turvallisuuspalvelua.
Lääkäreiden osalta poissaolojen aiheuttamaa kuormitusta pyritään helpottamaan resursoimalla kiertävä sijainen sairaala- ja kuntoutuspalveluihin ja tarvittaessa auttamaan yli lääkärilinjarajojen.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienhallinta tehdään yksikössä joka vuosi moniammatillisesti. Riskienhallinnan epäkohdat kirjataan riskienhallintalomakkeelle. Valmis riskienhallinta jaetaan henkilökunnalle ja he saavat sitä tarvittaessa kommentoida. Riskienhallinta päivitetään vuosittain ja tarvittaessa tarkastetaan vuoden aikana, mikäli tullut uusia riskejä esille. Lähijohtaja vastaa riskienhallinnan loppuun saattamisesta. Tiedottaminen hoidetaan moniammatillisissa aamutiimeissä ja osastotunneilla.
Yksikössä omaisia ja potilaita tiedotetaan mahdollisista riskeistä esimerkiksi eristystä vaativista toiminnoista ja aktiivisesti ohjataan heidän toimintaa.
Yksikön ylilääkäri ja lähijohtaja vastaa korjaavien toimenpiteiden etenemisestä, kirjaamisesta ja tiedottamisesta.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtoryhmän kautta.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koekevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Jokaisen uuden työntekijän kanssa ylilääkäri ja lähijohtaja käyvät läpi epäkohtien ilmoittamisvelvollisuuden ja kuinka se tehdään. Asia kerrataan kaksi kertaa vuodessa.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
1 asiantuntijasairaanhoitaja, 11 sairaanhoitajaa,11 lähihoitajaa, lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja (osastot 4 ja 6), 2 lääkäriä, apulaisylilääkäri ja ylilääkäri. Lisäksi osastolla työskentelee fysioterapeutteja, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia.
Sijaisten käytön periaatteet:
Yksikössä pyritään aina täyttämään kaikki työntekijä puutokset. Arkiaamuisin akuuttipuutoksien sijaishankinnasta vastaa lähijohtaja, tarvittaessa apunaan apulaisosastonhoitaja. Muuna aikana tästä vastaa vuorovastaava.
Käytettävissämme on sairaalan varahenkilöstö, jota koordinoi resurssikeskus. Joka arkiaamu sairaalan päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään läpi kunkin yksikön henkilöstöresurssit suhteessa potilasmäärään ja hoitoisuuteen. Tämän lisäksi meillä on käytössä Seure henkilöstövuokrausyritys, josta hankimme sijaisia akuutteihin puutteisiin. Mikäli näistä ei saada työntekijää vuoroon niin resurssikeskus voi hakea työntekijää henkilöstövuokrausyrityksistä sopimusten mukaisesti. Tarvittaessa myös osaston oma henkilökunta voi tehdä näitä puutevuoroja.
Lääkäreiden osalta äkillisiin poissaoloihin ei ole kattavaa paikkausjärjestelmää. Kun mahdollista, pyritään käyttämään kiertävää sijaista tai paikkaamaan poissaolo omasta linjasta tai tarvittaessa auttamalla yli lääkärilinjarajojen. Sijaisjärjestelyistä vastaa ylilääkäri apulaisylilääkärin avustuksella.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä resurssipuutoksien paikkaamiseen. Resurssipalvelut voivat käyttää myös yksityisiä henkilöstövuokrausfirmoja sijaishankintaan.
Lähijohtaja vastaa sijaisten järjestämisestä pitkäaikaisiin poissaoloihin. Henkilökuntaa rekrytoidaan sijaisuuksiin sisäisten sekä avoimien hakujen avulla.
Lähijohtaja ovat vastuussa oman työnsä organisoinnista niin, että tarvittaviin osa-alueisiin järjestyy riittävästi aikaa. Tarvittaessa oman lähijohtajan kanssa keskustellaan ja sovitaan työn tekemisestä, jos työn tekemiselle ei löydy riittävästi aikaa. Lähijohtajien lisäksi sairaala-ja kuntoutuspalveluissa on apulaisylilääkäreitä, apulaisosastonhoitajia, opetushoitaja sekä nimettyjä vastuuhenkilöitä huolehtimassa omista vastuualueistaan mahdollisimman itsenäisesti. Vastuualueita pyritään jakamaan henkilökunnalle tasaisesti, omien mielenkiinnonkohteiden sekä vahvuuksien mukaan.
Rekrytointi:
Sairaala- ja kuntoutupalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen
Lähijohtaja tai ylilääkäri tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Opiskelijoita palkatessa lähijohtaja tarkastaa aina työntekijän opintokortista suoritetut opintopisteet sekä opinto-oikeuden voimassaolon. Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.
Lääkäreiden osalta rekrytoinnin päävastuu on johtavalla ylilääkärillä.
Rokotussuoja selvitetään rekrytointivaiheessa ja tarvittaessa työsuhteen aikana. Työntekijä toimittaa rokotus‑ ja hengityselinten tuberkuloositilannetta koskevat selvitykset työterveyshuoltoon työnantajan ohjeistuksen mukaisesti ja esihenkilö huolehtii siitä, että selvitykset on pyydetty ja toimitettu ennen työn aloittamista tai työsuhteen alussa. Tartuntatautilain 48 §:n mukaisesti työnantaja varmistaa, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita hoitaa riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työterveyshuolto arvioi rokotussuojan ja huolehtii tarvittaessa rokotusten täydentämisestä ja tehostamisesta. Käytäntöjen toteutumista seurataan osana omavalvontaa potilas‑ ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Opiskelijan aloittaessa yksikössä, heidän tulee myös esittää opiskelijaterveydenhuollosta saatu tartuntatautiselvitys todistus, jossa ilmenee tiedot saaduista rokotteista ja esimerkiksi tuberkuloosiin liittyvät asiat.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, potilastietojen käsittelyyn, tietosuojaan, turvallisuuteen sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä. Riittävän kielitaidon varmistaminen alkaa jo rekrytointi vaiheessa kirjallisella kielitestillä (tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito) sekä sen vahvistamisesta huolehditaan kielikoulutukseen ohjaamisella.
Lääkäreiden asianmukainen koulutus ja kielitaito varmistetaan rekrytointivaiheessa. Käytännön osaaminen varmistetaan työsuhteen alettua apulaisylilääkärin ja ohjaavan lääkärin seurannalla. Työsuhteisiin määritetään koeaika.
Henkilöstön perehdytys:
Hoitotyön tekijöiden perehdytyksestä vastaa lähijohtaja. Terapiahenkilöstön perehdytyksestä vastaa lähijohtaja sekä lääkäreiden perehdytyksestä vastaa ylilääkäri ja apulaisylilääkäri.
Jokaiselle uudelle hoitotyön työntekijällä tehdään yksikössä henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, sen toteutumista valvotaan sekä tiedot sen toteutumisesta arkistoidaan tämän jälkeen. Uudelle työntekijälle valitaan perehdyttäjät ja hänelle järjestetään perehdytysvuoroja. Perehdytyksen suunnittelusta vastaa yksikön lähijohtaja. Uudelle työntekijälle annetaan perehdytysmateriaalia esim. lääkehoidosta, laitteista, tietokoneohjelmistoista jne. Lähijohtaja ja ylilääkäri huolehtii säännöllisistä perehdytyskeskusteluista. Työntekijää kannustetaan myös kantamaan itse vastuu perehdytyksen saamisesta. Hänelle annetaan tukikaavake, jonka avulla hän voi seurata perehdytyksen saamistaan ja etenemistä.
Lääkäreiden osalta ensimmäinen työpäivä käytetään laite- ja tietoturvaperehdytykseen, jota antaa palveluassistentti. Tämän jälkeen apulaisylilääkäri perehdyttää tietojärjestelmään ja yksikön toimintatapoihin. Perehdytyksen edistymistä seurataan perehdytys-checklistalla. Lisäksi kesäsijaisille on kesälääkärikoulu, johon kuuluu 16 luentoa/työpajaa.
Yksikössä on tavoitteena, että jokainen työntekijä suorittaa lääkeluvat neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarvittaessa voimme myös käyttää opetushoitajaa perehdytyksen tukena. Osastolla on erilaista materiaalia, joihin uuden työntekijän tulee tutustua: turvallisuusohjeet, hygienia- ja eristyskäytänteet, rajoittamistoimenpiteet, lääkehoitosuunnitelma, omavalvontasuunnitelma sekä perehdytyskansio. Lähijohtajan vastuulla on järjestää aikaa työntekijälle myös tähän materiaaliin tutustumiseen. Jokainen uusi työntekijä tutustuu Vivago potilashälytysjärjestelmään ja henkilökunnan hätäpainikkeen käyttöön tullessaan ensimmäistä kertaa osastolle.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Yksikössä kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle. Loki koulutustenhallintajärjestelmällä seurataan täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista.
Lähijohtaja kartoittaa päivittäin henkilöstön osaamista ja järjestää aina tarvittaessa lisäkoulutuksia henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi. Terapiahenkilöstön ja lääkäreiden ammattitaidon ylläpitämisen vastuu on ylilääkärillä lääkäreiden osalta ja terapiahenkilöstön lähijohtajalla terapiahenkilöstön osalta.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikössä toimii sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita, lääketieteen opiskelijoita sekä fysioterapeutti opiskelijoita. Sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden ohjaamisen järjestämisestä vastaa yksikön apulaisosastonhoitaja lähijohtajan valtuuttamana. Opiskelijat ohjautuvat yksikköön Jobiili-järjestelmän kautta sairaanhoitajaopiskelijat sekä Tiitus-järjestelmän kautta lähihoitajaopiskelijat. Apulaisosastonhoitaja valvoo ja ohjaa yksikössä tapahtuvaa hoitotyön opiskelijoiden ohjausta yhdessä lähijohtajan kanssa. Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaamisvastuu on terapiapalveluiden lähijohtaja Anna Aaltosella ja lääketieteenopiskelijoista vastaa jyl Kaisa Rajala.
Amanuenssit työskentelevät yksikkönsä erikoislääkärin ja erikoistuvan lääkärin välittömässä ohjauksessa.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Työntekijöiltä kerätään säännöllisesti palautetta Pulssi-kyselyn avulla. Kysely jaetaan kaikille sähköpostilla ja siitä informoidaan osastolla. Tulokset käydään läpi osastokokouksessa ja yhdessä mietitään tarvittaessa kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat luettavissa kokousmuistiosta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Henkilöstön osaamista seurataan säännöllisesti sekä kannustetaan tuomaan esille osaamishaasteita. Lähijohtaja puuttuu epäkohtiin välittömästi ja järjestää tarvittaessa lisäkoulutusta. Henkilöstö velvoitetaan osallistumaan vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Lähijohtaja mahdollistaa koulutukset.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Hoitotyöntekijät jakautuvat vuoroihin seuraavasti:
aamuvuoro: on 6-7 hoitotyöntekijää, joista vähintään 1-2 on sairaanhoitajaa, joista vähintään yhdellä on i.v.-lääkeluvat.
iltavuoro: 6 hoitotyöntekijää, joista 1-2 on sairaanhoitajaa, joista vähintään yhdellä on i.v.-lääkeluvat.
yövuoro: 1 lähihoitaja ja 1 sairaanhoitaja.
Tavoitteena on, että kaikki työntekijät vuoroissa ovat lääkeluvallisia. Lisäksi arkisin osastolla on 1 osastonhoitaja sekä 50% apulaisosastonhoitaja.
Lisäksi osastolla työskentelee arkisin aamuvuorossa 2 fysioterapeuttia, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia 2. Iltavuorossa osastolla vain 1 laitoshuoltaja.
Lääkäreitä on virka-aikaan töissä yhteensä kaksi. Poissaoloihin pyritään järjestämään sijainen joko omasta linjasta tai tarvittaessa naapurilinjoista aina kuin mahdollista. Päivystysaikaan käytettävissä on VAKE puhelinpäivystäjä klo 8-22 joka päivä, ja yöaikaan Peijaksen päivystyksen ensiarviolääkäri.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi lähijohtaja ohjaa aina loma- ja työvuorosuunnittelua niin, että osaaminen ja henkilöstö riittää ympärivuoden kaikkiin vuoroihin tasaisesti. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa arkiaamuisin henkilöstöresurssia ohjataan lähijohtajien kokouksessa, jossa tarvittaessa henkilöstöä siirretään resurssien tasaamiseksi. Viikonloppuisin yksikön vuorovastaava vastaa henkilöstöresurssien tasaamisesta.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Jokaisena arkiaamuna sairaala- ja kuntoutuspalveluissa on päivittäisen johtamisen palaveri, jossa arvioidaan jokaisen osaston potilasmäärä suhteessa hoitaja määrään. Sisäisillä siirroilla voidaan hallita osastojen henkilöstömäärää. Sairaalassa toimii varahenkilöjärjestelmä, jota koordinoi resurssikeskus. Varahenkilöstöä käytetään akuuttien henkilöstöpuutoksia hallintaan. Lisäksi sairaalapalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä, omaa henkilökuntaa lisävuoroihin sekä hoitotyön opiskelijoita puutoksien paikkaamiseen. Resurssipalvelut voivat myös käyttää yksityistä henkilöstövuokrausfirmojen henkilökuntaa sijaishankintaan.
Jos näillä toimenpiteillä henkilöstöä ei saada riittävästi yksikköön vuoroon, on yksikköön tehty ohjeet henkilöstölle kriittisistä toiminnoista, jotka minimissään tulee silloin toteuttaa.
Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy intranetistä.
Yksiköllä on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
sh Anita Dong, sh Ashley Tiilikka, sh Lenah Boen
lähijohtaja Katja Hamunen
ylilääkäri Vili Arminen
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:
Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:
Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.
Yksikössä käytetään lääkintä-, hoito- ja diagnostiikkalaitteita, ohjelmistoja, hoitotarvikkeita, instrumentteja ja suonensisäisesti annosteltavia nesteitä. Yksikön lääkintälaitteet ovat Medusa-rekisterissä. Apuvälineet ovat omassa Effector-rekisterissään. Diagnostiikkalaitteet on vuokrattu HUS-diagnostiikkakeskukselta, joka ylläpitää niiden rekisteriä. Ohjelmistot rekisteröity VAKEn tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuriin. Hoitotarvikkeet tilataan HUS logistiikan ja VAKEn tilausportaaleiden kautta, joihin rekisteröityvät tilatut ja toimitetut tuotteet. Instrumenteissa käytetään pääasiassa kertakäyttötuotteita. Monikäyttöiset tuotteet on rekisteröinyt ja ne huoltaa HUS runkopalveluihin kuuluva välinehuolto. Suonensisäiset nesteet rekisteröi ja toimittaa tilausten pohjalta HUS Apteekki.
Laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet ilmoitetaan kohdassa 5.1 riskien tunnistaminen ja ilmoittaminen kuvatun mukaisesti. Ilmoitusten tekeminen, samoin kuin muut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät ohjeet sekä velvollisuus niiden noudattamisesta, on osa perehdytystä.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
lh Viktoriya Åke
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Osasto 4 toimii vuokratiloissa Katriinan sairaalassa. Kaikki käytössä olevat tilat on rakennettu sairaalakäyttöön mutta ne eivät enää monin tavoin vastaa tämän päivän sairaalahoidon vaatimuksia. Haasteita aiheuttavat monen hengen potilashuoneet sekä liian vähäinen saniteetti- ja tukipalvelutilojen määrä. Käynnissä on ollut useamman vuoden ajan ns. Peijas-kampus hanke, jonka tavoitteena on saada VAKEn alueen sairaalapalvelut keskitettyä Peijaksen sairaala-alueelle.
Kaikki käytössä olevat tilat ovat kulunvalvonnan ja vartiointipalvelujen piirissä. Tarkemmin tilojen suojauksesta kerrotaan kiinteistökohtaisissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa.
Katriinan sairaalassa siivouspalvelut tuottaa SOL-siivouspalvelut. Jätteiden lajittelu tapahtuu yksiköissä, joista ne kuljetetaan jätehuoneeseen.
Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Yksikkö toimii kiinteistössä, johon tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija.
Tarkastus tehty 2/2026.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Kaikki käytössä olevat tilat on rakennettu sairaalakäyttöön, mutta ne eivät enää monin tavoin vastaa tämän päivän sairaalahoidon vaatimuksia. Haasteita aiheuttavat monen hengen ahtaat potilashuoneet sekä liian vähäinen saniteettitilojen määrä.
Potilashuoneista siirretään tarvittaessa tarpeettomat apuvälineet pois. Epidemiatilanteissa saniteettitilat jaetaan eristykset huomioiden.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toiminta-ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intrasta.
Toiminta-ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intrasta.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Potilastyön kirjaamiseen yksikössä käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Jokainen hoitotyöntekijä vastaa potilaan hoitotyön kirjaamisesta Apottiin reaaliaikaisesti. Hoitohenkilökunnalla käytössä puhelimet, jossa Rover toiminto ja skannaus mahdollisuus, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kirjaamisen. Päivittäinen kirjaaminen tapahtuu rakenteisesti.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Hoitohenkilöstön osalta lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Lääkäreiden osalta palveluassistentti ja ylilääkäri perehdyttävät tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin. Apulaisylilääkäri tai yksikön erikoislääkäri perehdyttää tietojärjestelmän käyttöön.
Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka hyväksytty 1/2025. Lisätietoa THL:n määräys 3/2024 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista. Yksikön lähijohtaja vastaa, että tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja ja ylilääkäri vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä sivulta tietoturva- ja suoja.
Tietoturva seuraa ja raportoi tietoturvan toteutumista yksikössä, sekä koordinoi tietoturvapoikkeamien havainnointia ja näihin vastaamista. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana.
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Yksikössä on poikkeavien tilanteiden varalle toimintakortit, joiden ohjeiden mukaan osastolla toimitaan.
Toimintakortit löytyvät intrasta ja osaston kanslian seinältä.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Henkilökunta perehdytetään tietojärjestelmien käyttöön esim. Apotti-koulutukset ja perehdytetään henkilökuntaa tekemään Vakka-tiketit häiriötilanteissa. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksikössä on jatkuvuustyöasema eli BCA-kone, joilta saa esimerkiksi potilas- ja lääkelistat häiriötilanteessa. Yksikön jokainen työntekijä suorittaa pakollisen BCA-koulutuksen. BCA-koneen käyttöohjeet löytyvät kansliasta. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana. Sen tarkoituksena on kyseisessä tilanteessa takaa kriittisen tiedon saanti. Lähijohtaja huolehtii, että jokainen hoitotyötyöntekijä saa perehdytyksen aikana ohjauksen vikatilanteissa toimimiseen. Yksikön vuorovastaava lähijohtajan valtuuttamana toimii vuorossa vastuuhenkilönä vikatilanteissa. Lähijohtaja huolehtii, että vuorovastaavat ovat koulutettu tähän ja heillä on ajantasainen kirjallisen ohjeistus asiaan. Lääkärityön osalta perehdytyksestä vastaa ylilääkäri.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa jokaiselle potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan yhdessä myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko tai palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Yksikköön hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Vuorokauden sisällä potilaan saapuessa yksikköön järjestetään hänelle moniammatillinen aloituskokous. Aloituskokouksen tavoitteena on arvioida potilaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivistä toiminta kykyä sekä asettaa tavoitteet sairaalajaksolle. Aloituskokoukseen osallistuvat yksikön moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja tai lähihoitaja, fysioterapeutti, lääkäri, tarvittaessa puheterapeutti, toimintaterapeutti. Potilaan toivoessa myös omainen tai omaiset kutsutaan kokoukseen. Aloituskokouksessa asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti viikoittain moniammatillisessa tavoitekokouksessa sekä potilaskierroilla.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Ravitsemuspalvelut yksikössä tuottavat Attendo Majakka. Sol palvelut Oy jakaa ruuan osaston henkilöstön kanssa potilaille. Yksikköön potilaiden ruuat tilataan Aromi tilausjärjestelmän kautta.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Yksikön siivouspalveluista vastaa SOL palvelut Oy. Potilaiden pyykkihuollosta vastaa PURO ja sairaalan palvelutyöntekijät toimittavat puhtaat pyykit osastoille. Henkilökunnan suojavaatetuksesta vastaa Lindström Oy. Henkilökunta hakee työvaatteensa älyvaatevarastosta. Jätteiden lajittelu tapahtuu yksikössä, jossa on jätehuone sekajätettä ja pyykkiä varten. Sieltä ne haetaan pois sairaalan teknisen huollon toimesta.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioidentorjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista.
Eristyskäytäntöjen toimintaohjeet löytyvät intrasta, toimintakorteista sekä osaston teamsistä.
Yksikössä on varauduttu epidemioihin esimerkiksi varautumalla Katriinan sairaalassa riittävällä määrällä suojavarusteita. Tämän lisäksi yksikössä perehdytään kaikki työntekijät eristyskäytäntöihin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi
Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Osastolle saapuvan potilaan tavarat säilytetään potilashuoneessa siihen varatussa kaapissa. Kaappi on mahdollista lukita. Potilaan tavaroita ei luetteloida, ellei hän sitä halua. Potilaan tavarat kirjataan kuitenkin potilastietojärjestelmä Apottiin. Sairaala ei vastaa potilaan huoneeseen jätetystä omaisuudesta. Tämä ohjataan potilaalle ja omaiselle yksikköön tullessa.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yksikössä hoidetaan potilaita geneerisen hoitopolun mukaan, potilaan vastaanottamisesta aina lähtöön asti.
Terveyden‑ ja sairaanhoito toteutetaan lääkärin tekemien lääketieteellisten arvioiden, hoitopäätösten ja määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa hoidon aloittamisesta, hoitolinjojen määrittelystä sekä hoidon seurannan ja jatkosuunnitelmien asettamisesta.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.
Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.
Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti. Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.
Muita yhteistyötahoja:
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Sairaala- ja kuntoutuspalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Osastolla on vuorokohtainen omahoitaja potilaalle. Lääkäri valikoituu potilaalle potilaspaikan mukaan.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.
Yksikön henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtaja ja ylilääkäri käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Yksikössä toteutetaan potilaan hoitopolkua, joka sisältää seuraavia kokonaisuuksia: tulotilanne, potilaaseen tutustuminen, hoidon ja kuntoutumisen suunnittelu, hoidon toteutus, hoidon seuranta ja arviointi, kotiutumisen/ jatkohoitoon siirtymisen valmistelu ja kotiin/ jatkohoitoon lähtö.
Hoitopolku suunnitellaan moniammatillisesti, jossa jokaisella ammattiryhmällä on omat tehtävänsä. Moniammatillisessa aloituspalaverissa ja tavoitekokouksessa käydään läpi toimintakykyä ja sen edistymisen seurantaa.
Moniammatillinen aloituspalaveri vuorokauden sisällä potilaan saavuttua osastolle. Moniammatillinen tavoitekokous on kerran viikossa. Potilaskierto on jokaisen potilaan kohdalla 2 kertaa viikossa. Päivittäin olevassa moniammatillisessa aamukokouksessa käydään läpi potilaiden akuutit asiat.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Yksikössä mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa. Suurin osa potilashuoneista on useamman hengen huoneita, mikä ei mahdollista täydellistä yksityisyyttä. Samoin laitosolosuhteet rajoittavat potilaiden mahdollisuutta päättää vapaasti jokapäiväisistä toiminnoista; ruokailut ovat ajoitettuja, vuoroaan esimerkiksi wc- ja suihkutiloihin voi joutua odottamaan ja televisio- tai radiolaitteita ei ole saatavilla jokaiselle potilaalle omaan käyttöön.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen varmistetaan yksikössä moniammatillisen tiimin kesken Vaken toimintaohjeita noudattaen. Yksikön toiminnasta vastaa lähijohtaja Katja Hamunen sekä ylilääkäri Vili Arminen.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä Roidu. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. Roidu-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.
Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään.
Väärinkäytösilmoituksen voi tehdä epäillystä lakien tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta tai muusta epäeettisestä toiminnasta. Ilmoittajalla ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoitus tehdään täyttämällä hyvinvointialueen internetsivuilla oleva lomake. Ilmoittajan vastuulla on antaa asian edistämiseksi tarvittavat tiedot. Puutteellisia ilmoituksia ei voida käsitellä. Ilmoituksen käsittelijä antaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa palautteen, jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä ilmoituksen myötä on suoritettu, tai mitä tullaan suorittamaan, jotta ilmoituksen käsittely saadaan päätökseen.
Havaittuaan tietoturvapoikkeaman, haavoittuvuuden tai heikkouden VAKEn palveluissa, voi internetsivujen kautta tehdä myös siitä ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja niihin pyritään reagoimaan asianmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti.
Kaikki ilmoituskanavat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät osoitteesta https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta
Roidun kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Yksikön lähijohtaja Katja Hamunen vastaa muistutuksen käsittelystä yksikössä. Lähijohtaja vastaa muistutuksen asiallisesta käsittelystä ja antaa kirjallisen vastineen siihen sekä selvityksen siihen, mihin toimenpiteisiin yksikössä on ryhdytty sen takia.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Vastauksen muistutukseen antaa tehtäväaluepäällikkö Tarja Mietola-Koivisto, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja Pia Rantamäki, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutukset otetaan esille yksikön henkilökunnan kanssa ja tehdään yhdessä kehittämistoimenpiteitä toiminnan laadun parantamiseksi.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Omavalvontasuunnitelman julkaisun 1.3.2024 jälkeen tehdyt päivitykset