Sydämellä

Tervetuloa lukemaan VAKEn Sydämellä-lehden verkkoversiota! 

Uusin lehti on jaettu 10.3.2025 kaikkiin Vantaan ja Keravan kotitalouksiin.

Sydämellä 1/2025 artikkelit

Kuva vuoden 2025 Sydämellä -lehden kannesta, jossa henkilö oranssissa toppatakissa hymyilee.

Vastaa asukaskyselyyn ja vaikuta!

Vastaa VAKEn kyselyyn ja kerro meille, mitä mieltä olet hyvinvointialueen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä viestinnästä.

Samalla voit vaikuttaa uuden hyvinvointialuestrategian valmisteluun.

Kysely on avoinna 24.2.–31.3.2025.

Siirry kyselyyn.

Anna palautetta sosiaali- ja terveyspalveluista!

Toivomme, että VAKEn asiakkaana kokemuksesi palveluistamme on positiivinen. Kun annat meille palautetta, saamme arvokasta tietoa onnistumisista sekä niistä asioista, joita meidän tulee toiminnassamme kehittää. 

Voit antaa meille palautetta verkkosivuillamme www.vakehyva.fi/anna-palautetta tai täyttämällä paperisen lomakkeen toimipisteessä, jossa asioit.

Ota käyttöön VAKEn digilaskut

E-lasku in sähköisessä muodossa saapuva lasku, joka sisältää samat tiedot kuin paperinen lasku. E-laskutilauksen voit tehdä omassa verkkopankissasi. VAKEn asiakkaana voit käyttää myös maksuttomia digipostipalveluja kuten Kivraa tai OmaPostia, joilla voit maksaa laskun suoraan pankkitililtä, ilman maksukortteja. 

Ohjeet digilaskujen käyttöönottoon: vake.fi/asiakasmaksut

Aluevaaleissa on kyse sinusta

Alue- ja kuntavaalit pidetään huhtikuussa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään yhtä aikaa aluevaalit ja kuntavaalit.  

Äänestyspaikoilla käytetään kahta vaalilippua. Valkoisella vaalilipulla äänestät kuntavaalien ehdokasta ja violetilla vaalilipulla aluevaalien ehdokasta. 

Aluevaaleissa valitaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 69 aluevaltuutettua. Valtuustokausi kestää neljä vuotta.  

Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen asioista. Aluevaaleissa on tärkeää äänestää. Äänestämällä vaikutat siihen, miten terveydestäsi ja turvallisuudestasi huolehditaan.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue huolehtii sosiaali- ja terveyspalveluista Vantaalla ja Keravalla. Pelastuspalvelut järjestää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 

Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (suomeksi ja englanniksi) ja 0800 9 4771 (ruotsiksi ja englanniksi). Käytössä on myös WhatsApp-viestipalvelu numerossa 050 438 8730.  

Lisätietoa aluevaaleista VAKEn aluevaalisivulta. VAKEn vaalisivu on käännettävissä Google Translatorilla yli 200 kielelle.

Tervetuloa viihtymään VAKEn vaalipodcastin pariin!

VAKEN Vaaligrilli -podcast käsittelee hyvinvointialueen toimintaa poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. Lähempänä vaaleja podcastissa kuullaan ehdokkaiden ajatuksia, vaalitentin muodossa.  

VAKEn Vaaligrilli -podcast on kuunneltavissa VAKEn YouTube-kanavalla

Löydä hyvinvointiasi parantavat palvelut hyvinvointitarjottimeltamme

Oletko jo tutustunut verkkosivustomme hyvinvointitarjottimeen, josta on helppo löytää alueemme hyvinvointia ja terveyttä edistävät (hyte) palvelut?  

Hyvinvointitarjottimelta voit etsiä apua ja tukea; tai sinulle sopivia ryhmiä, tapahtumia tai vapaaehtoistehtäviä, joita tarjoavat VAKEn alueen kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue.

Tarjottimen hakutoiminnon avulla voit etsiä palveluja ja tapahtumia seuraavista teemoista: kulttuuri ja taide; liikunta; mielen hyvinvointi; mielekäs arki; päihteet ja riippuvuudet; ravinto ja ruokailu; toimeentulo; turvallisuus; yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet.  

Kannustamme alueemme yhdistyksiä julkaisemaan tietonsa hyvinvointitarjottimella Lähellä.fi-palvelun tai Palvelutietovarannon kautta.

Katso video hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Tutustu hyvinvointitarjottimeen: vakehyva.fi/hyvinvointitarjotin 

”Mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa muita tekee hyvää.”

Kokemusasiantuntija Oliver Sievänen osallistui hyvinvointitarjottimen kehittämiseen.

Oliver oranssissa toppatakissa ulkona. Katsoo kameraa

Vantaan Leinelässä asuva Oliver Sievänen, 27, on toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022, käytyään ensin KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen.

Kokemusasiantuntijat ovat henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta vaikeista sairauksista tai elämäntilanteista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kokemusasiantuntijoita Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle välittää EskoTyö Oy.

Palveluja kehitetään asiakkaita kuunnellen

Kokemusasiantuntijat kertovat palveluita suunnitteleville ammattilaisille, millainen apu ja tuki auttaa. He tuntevat esteet, jotka vaikeuttavat avun saamista.

Erityisopetuksen koulunkäynnin ohjaajana työskentelevälle Oliverille on tärkeää tuoda esiin vähemmistöjen näkökulma palvelujen kehittämisessä.

”Neurokirjohäiriöni vuoksi huomaan yksityiskohdat, jotka muut saattavat ohittaa. Esimerkiksi nuorten tiedonhakutaidot voivat olla puutteellisia, joten pitää miettiä tarkasti, miten ja missä palveluista kerrotaan.”

Hyvinvointitarjottimelta mielekästä tekemistä

Oliverin asiantuntijuutta on hyödynnetty Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen kehittämisessä. Hyvinvointitarjotin on verkkopalvelu, johon on koottu hyvinvointia edistäviä palveluja ja tapahtumia. Niiden tarjoajina ovat Vantaan ja Keravan alueen järjestöt, kunnat ja hyvinvointialue.  

Käsitöitä ja laulamista harrastavalle Oliverille tärkeitä ovat erityisesti kulttuuriin, liikuntaan ja luontoon liittyvät harrastusmahdollisuudet.

”Taiteen pitäisi olla mahdollista kaikille, mutta rahan puute voi olla esteenä. Hyvinvointitarjottimen etu on, että sieltä voi löytää maksuttomia kulttuuritapahtumia ja museokäyntejä.”

Mahdollisuus auttaa muita tekee hyvää

Hyvinvointitarjottimella voidaan ilmoittaa myös vapaaehtoistehtäviä.

”Monella ihmisellä on halu tehdä hyvää, mutta ei tietoa, miten. On kätevää, kun itselle sopivia tehtäviä voi löytää lähialueelta yhdestä verkkopalvelusta.”

Yhteiskehittäminen ammattilaisten kanssa on myös osa kokemusasiantuntijan omaa kuntoutumisprosessia.

”Mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa muita tekee hyvää”, Oliver toteaa. 

Omatiimi huolehtii sinusta terveysasemalla

Kaikilla VAKEn terveysasemilla kiireettömästä ja kiireellisestä hoidostasi vastaa Omatiimi. 

Omatiimissäsi työskentelee muun muassa sairaanhoitajia, lääkäreitä ja terveydenhoitaja. Tarvittaessa omatiimi konsultoi muita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

”Omatiimimallissa potilas kohtaa todennäköisemmin saman lääkärin tai hoitajan. Tämä taas parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilastyytyväisyyttä”, kertoo ylilääkäri Jari Mäkelä Tikkurilan terveysasemalta. 

Tikkurilan terveysasema on VAKEn alueen suurin ja palvelee yli 70 000 asukasta. Aseman henkilökunnan mukaan asiakkaat ovat ottaneet omatiimimallin hyvin vastaan. 

”Potilaan, hoitajan ja lääkärin välinen tuttuus mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman hoidon, koska tiimin jäsenet tuntevat toisensa ja potilaan paremmin”, osastonhoitaja Päivi Lindqvist sanoo.

Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat potilaat ovat Mäkelän ja Lindqvistin mukaan kokeneet oman tiimin turvalliseksi ja tärkeäksi kontaktipisteeksi. 

Omatiimisi määräytyy sukunimen alkukirjainten perusteella. Yhteyden omatiimiisi saat joko sähköisesti Klikkaa oire -palvelun kautta tai puhelimitse arkisin. Yhteystiedot löytyvät terveysasemien sivuilta

Huomioithan, että mikäli sinulla on jo nimetty omalääkäri, terveysaseman omatiimisi voi olla eri kuin sukunimesi mukaan määräytyvä. Omatiimin voi tarkistaa Maisasta ennen yhteydenottoa.  

Muistisairaan omaishoitaja Satu Lingman: "Halusin hoitaa itse"

Satu Lingman on ollut puolisonsa virallinen omaishoitaja vuodesta 2022. Tie tähän alkoi jo vuotta aiemmin, eräänä alkusyksyn päivänä.

Satu Lingman.

"Olimme mökillä, ja katsoin mieheni touhua. Sanoin, etten jätä häntä enää yksin”, Satu muistelee.

Mökkireissun jälkeen meni pari viikkoa, kun muistisairaan puolison vointi romahti. Satu mietti, mistä saisi apua, koska töihin oli kuitenkin mentävä. Tilanteen aiheuttama stressi johti univaikeuksiin, ja lopulta hän jäi sairauslomalle.

”Uni on niin tärkeää. Kun ihminen väsyy, sitä on vihainen, kiukkuinen ja ajatus ei kulje.”

Sairausloman jälkeen Satu palasi töihin, mutta puolikkaalla työajalla. Nyt hoitoalalla työskennellyt Satu on täysipäiväinen omaishoitaja.

Lue koko juttu täältä: Muistisairaan omaishoitaja Satu Lingman: "Halusin hoitaa itse"

Esteettömyyskävelyt apuna saavutettavuuden parantamisessa

VAKE järjesti ensimmäisen esteettömyyskävelyn Koivukylän terveysasemalle, arvioidakseen terveysaseman esteettömyyttä ja tunnistaakseen kehittämiskohteita. Kävelyyn osallistuivat vammaispalvelujen asiakasraadin jäsenet sekä edustajat tilakeskuksesta, vammaispalveluista ja asiantuntija- ja kehittämispalveluista.

Kierroksella havaittiin haasteita, kuten puutteelliset opasteet ja riittämätön valaistus. Haasteita oli erityisesti kehitysvammapoliklinikan toimipisteessä, joka on saavutettavissa vain yhdellä hissillä.

Esteettömyyskävelyn järjestäjät Pia Tasanko-Lavikainen ja Miia Lahtinen VAKEsta kommentoivat: "Kävely oli silmiä avaava kokemus. Saimme arvokasta palautetta, joka auttaa meitä parantamaan tilojemme esteettömyyttä."  

Havainnot hyödynnetään tulevissa projekteissa ja tilasuunnittelussa, opasteiden kehittämisessä sekä palveluiden saavutettavuuden parantamisessa. Esteettömyyskävelyjä on tarkoitus jatkaa tänä vuonna, vaikka seuraavaa käyntikohdetta ei ole vielä valittu.  

"Tämä on vasta alkua," totesi Tasanko-Lavikainen. "Tavoitteenamme on luoda toimintamalli, joka tekee esteettömyyden arvioinnista jatkuvan prosessin."

Avaa ovi avoimeen kohtaamispaikkaan – kohtaat hymyn

Kun astut sisään VAKEn lapsiperheille tarkoitettuun avoimeen kohtaamispaikkaan, kohtaat ehkä ensimmäiseksi iloisen hymyn. Sinut saattaa toivottaa tervetulleeksi kohtaamispaikan työntekijä, vapaaehtoinen tai toinen vanhempi. Niin tai näin: tavoitteena on, että avoimeen kohtaamispaikkaan on aina mukava tulla.

Avoimissa kohtaamispaikoissa voit vaihtaa vanhemmuuden kokemuksia ja ystävystyä alueen muiden vanhempien kanssa samalla, kun lapset leikkivät keskenään. Muiden vanhempien lisäksi perheesi tukena ovat kohtaamispaikkojen työntekijät ja vapaaehtoiset.

Avoimia kohtaamispaikkoja löydät ympäri Vantaata ja Keravaa. Koivukylän avoimen kohtaamispaikan, Keravan Onnilan ja Hakunilan lasten ja perheiden yhteisötalon lisäksi VAKEn alueella on monia varhaiskasvatuksen avoimia kohtaamispaikkoja ja asukaspuistoja.

Sirkuskoulua lapsille, yhteisiä leipomishetkiä, vertaistukea erityislapsiperheille, suomen kielen opetusta... Avointen kohtaamispaikkojen ohjelmasta löydät mukavaa tekemistä koko perheelle! 

Tapaa Virve ja monet muut Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa!

Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa voit tavata Virven, joka käy asiakastapaamistensa lomassa mielellään kahvilla kohtaamispaikan yhteisissä tiloissa: seuraamassa leikkiviä lapsia ja tutustumassa paikalla oleviin vanhempiin.

Ammatiltaan Virve on psykoterapeutti. Hän auttaa avoimessa kohtaamispaikassa käyviä perheitä lasten kasvatukseen ja perhesuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Virven kanssa voi tulla juttelemaan pienistä tai suurista oman perheen asioista. Virve auttaa löytämään ratkaisuja perheen tilanteeseen ja siihen, miten perhe pääsee asiassa yhdessä eteenpäin.

Virve kertoo, että Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa kaikki työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat sinne tulevia perheitä. Kaikkia kiinnostavat perheen asiat, ja jokainen auttaa omalla tavallaan.

”Se on jotenkin semmoista eläväistä”, Virve kuvaa Koivukylän avointa kohtaamispaikkaa.  

“Meillä on paljon tapahtumia ja toimintaa erilaisille perheille: yhteistä ruokailua, lastentavaroiden kierrätystä ja sen sellaista. Avoimessa päiväkodissa perhe voi myös harjoitella päiväkodin rutiineja ennen lapsen varsinaisen päiväkodin aloitusta”, Virve vinkkaa. 

VAKEn perheneuvolat tukevat koko perhettä

Tiesitkö, että äitiysneuvolan lisäksi Vantaalla ja Keravalla on myös perheneuvoloita? Perheneuvolat auttavat lapsen kasvaessa – vauvasta aina aikuistuvaksi nuoreksi asti. Meiltä saat neuvoja ja tukea vauvaperhearkeen, lapsen kasvatukseen, perheen sisäisten suhteiden parantamiseen ja moneen muuhun perheen arjen kysymykseen. Soita meille ja kysy rohkeasti neuvoa!

Perheneuvolamme on jaettu lapsen iän mukaan 0–12-vuotiaiden ja 13–21-vuotiaiden palveluihin. Voit tulla perheneuvolaan perheesi kanssa tai yksin. Nuorten palveluissa myös nuoret voivat asioida itsenäisesti.

Perheneuvoloiden puhelinnumerot:

  • Perheet, joiden lapset ovat 0–12-vuotiaita: 09 4191 5200 maanantaista perjantaihin kello 9–12.
  • Perheet, joiden lapset ovat 13–21-vuotiaita: 09 4191 5191 maanantaista torstaihin kello 9–11. 

Avun saanti nopeutuu: Vantaalle tulossa vielä kolme uutta valmiusasemaa

Vantaa kasvaa voimakkaasti. Asuinalueille tarvitaan uusia valmiusasemia, joista pelastus- ja ensihoitoyksiköt pääsevät nopeasti avun tarvitsijoiden luokse.

Syksyllä 2024 ensimmäinen uusi valmiusasema valmistui Tikkurilaan. Loput kolme asemaa valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä Korsoon, Hakunilaan ja Myyrmäkeen.

Suurimman riskiluokan alueella pelastuslaitoksen tavoite on olla paikalla kuudessa minuutissa, kun onnettomuus sattuu. Suurimpaan riskiluokkaan kuuluvat tiheästi rakennetut kaupunkialueet Tikkurila, Korso, Hakunila ja Myyrmäki. 

Tavoiteaikaan tulisi päästä vähintään joka toisessa kiireellisessä tehtävässä, mutta tähän ei vielä ylletä. Suurimman riskiluokan alueet ovat lisääntyneet ja hälytysajoa hidastaa lisääntyneet liikennemäärät. Uusien valmiusasemien myötä kuuden minuutin tavoiteaikaan tullaan pääsemään entistä useammin.

Oletko varautunut häiriö- ja kriisitilanteisiin?

Sisäministeriön julkaisema väestön omatoimisen varautumisen opas tarjoaa kattavat ohjeet, joiden avulla voit varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Oppaan aiheita ovat muun muassa:

  • pitkät sähkö- ja vesikatkot,
  • pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa,
  • luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo,
  • pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.

Opas on suunnattu kaikille yksityishenkilöille. Se kokoaa yhteen eri toimijoiden varautumis- ja toimintaohjeet Suomi.fi-sivustolle. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja osaamista omatoimisesta varautumisesta ja vahvistaa ymmärrystä jokaisen omasta sekä viranomaisten roolista.

Opas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Pääkohdat on käännetty useille kielille.

Tutustu oppaaseen osoitteesta: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen.

Soita 112 vain todellisessa hädässä

Hätänumeroon kuulumattomat ilmoitukset ruuhkauttavat hätäkeskuksen puhelinlinjoja ja viivästyttävät avun saamista heiltä, jotka ovat todellisessa hätätilanteessa.

Soitathan hätänumeroon ainoastaan hätätilanteessa. Esimerkiksi kiireellistä terveysneuvontaa ja -ohjausta saa päivystysavusta, numerosta 116 117

Lisääntyneet sosiaaliset hätätilanteet näkyvät myös hätäkeskussoitoissa. Kiireellisissä tilanteissa hätäkeskus voi välittää tehtävän sosiaali- ja kriisipäivystykselle. 

Jos tarvitset keskusteluapua kriisitilanteessa, voit soittaa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen 09 2525 0111

Myrskytilanteissa pelastuslaitos hoitaa ensisijaisesti kaikki välitöntä vaaraa aiheuttavat vahingontorjuntatehtävät. 

Sähkölinjoille kaatuneet puut kuuluvat sähköyhtiöille. Kiinteistönomistajat ja kunnat vastaavat vaarattomista raivaustehtävistä alueillaan.

Katso lisää: https://112.fi/kansalaisohjeet

Vanhemmat julkaisut