Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Tältä sivulta löydät tietoa, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon, kun harkitset omaishoitajaksi ryhtymistä.
Omaishoitajana tarjoat tukea ja apua läheisellesi hänen jokapäiväisessä elämässään. Omaishoitajana mahdollistat läheisesi kotona asumisen niin pitkään kuin mahdollista.
Omaishoitajuus voi ilmetä monin eri tavoin. Läheisesi saattaa esimerkiksi tarvita hoivaa ympäri vuorokauden tai vain tietyissä päivittäisissä toimissa.
Saatat olla omaishoitaja, jos:
Huolehditko jo sairaasta, vammautuneesta, ikääntyneestä tai muuten erityistä apua ja tukea tarvitsevasta läheisestäsi? Läheisesi avun tarve voi lisääntyä asteittain, minkä takia et välttämättä heti tunnista omaa tilannettasi omaishoitajuudeksi.
Läheisesi hoidon tulee olla päivittäistä, jatkuvaa ja sitovaa. On tärkeää, että tunnistat tilanteesi ajoissa ja haet tarvittavaa apua sekä läheisesi hoitoon että omaan jaksamiseesi.
Voit pohtia omaa tilannettasi lukemalla Omaishoitajaliiton Olenko omaishoitaja-sivua. Jos olet alaikäinen ja huolehdit läheisestäsi, voit tehdä testin Alisa-projektin sivuilla.
Voit toimia omaishoitajana sairaalle, vammaiselle tai ikääntyneelle läheisellesi.
Omaishoitajalta ei edellytetä asumista samassa taloudessa. Työssä käynti, opiskeleminen, työttömyys tai eläkkeellä olo eivät ole este omaishoitajuudelle, mutta varmistathan vaikuttaako omaishoidon palkkio saamiisi muihin tukiin.
Mahdollisia esteitä omaishoitajuudelle ovat:
Omaishoidon tuki on hyvinvointialueen järjestämä harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään sitä eniten tarvitseville. Omaishoidon tuki muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluvat hoitopalkkio, tarpeelliset palvelut hoidettavalle läheisellesi, omaishoitoa tukevat palvelut ja omaishoitajan vapaiden järjestäminen. Omaishoidon tuki ei sulje pois muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue maksaa omaishoitajille omaishoidon tuen hoitopalkkioita sen mukaan, kuinka sitovaa tai vaativaa hoito on. Palkkion suuruus tarkistetaan vuosittain.
Hoitoryhmään 1 kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja hoitoa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa säännöllisesti joka päivä. Omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista vähintään kaksi kertaa vuorokauden aikana. Mikäli kyseessä on pelkästään vaativan valvonnan tarve: omaishoitaja huolehtii vaativasta valvonnasta lähes kaiken aikaa osan vuorokaudesta. . Hoitopalkkion suuruus on 472,15 euroa (2025) kuukaudessa.
Hoitoryhmään 2 kuuluvat henkilöt tarvitsevat sairauden tai vamman johdosta runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista keskimäärin kuusi kertaa vuorokauden aikana, myös yöaikaan, mutta ei välttämättä joka yö kuitenkin vähintään puolet öistä viikon aikana. Mikäli kyseessä on pelkästään vaativan valvonnan tarve, omaishoitaja huolehtii vaativasta valvonnasta lähes kaiken aikaa vuorokauden ympäri. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä vuorokauden eri aikoina. Hoidettava ei voi asua yksin. Omaishoitaja ei pääsääntöisesti voi olla säännöllisesti työssä. Hoitopalkkion suuruus on 944,32 euroa (2025) kuukaudessa.
Hoitoryhmään 3 kuuluvat henkilöt tarvitsevat runsaasti vaativaa, laitoshoitoa vastaavaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoitaja huolehtii hoidettavasta lähes kaiken aikaa koko vuorokauden ajan. Omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista keskimäärin yli kuusi kertaa vuorokauden aikana. Tarkoitettu erityisen raskaisiin hoitotilanteisiin. Hoitopalkkion suuruus on 1731,21 euroa (2025) kuukaudessa.
Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Alle 68-vuotiaille omaishoitajan palkkio kerryttää eläkettä samalla tavalla kuin muut työansiot.
Omaishoidon palkkion saaminen saattaa vaikuttaa oikeuteesi työttömyysturvaan. Jos saat työttömyysturvaa, selvitä omaishoidon aloittamisen vaikutukset Vantaan ja Keravan työllisyyspalveluista tai TE-toimistosta.
Jos huomaat olevasi omaishoitaja, sinun kannattaa hakea omaishoidontukea. Omaishoidon tuen hakemisen jälkeen tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja toimintakykymittaukset, joiden perusteella arvioidaan asiakkaan tuen ja palveluiden tarvetta yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tuki myönnetään hyvinvointialueen myöntämisperusteiden mukaisesti.