Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Perhehoidon koordinaattori Pia Pajari aloitti uransa tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Perhevapaiden ja ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen veri veti Pajarin käytännön työhön ihmisten pariin ja viimeiset 10 vuotta hän on ollut Vantaan kaupungin ja nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluksessa.
Pia Pajari yhdistää perhehoidon koordinaattorina asiakastyön sekä tutkimus-ja kehittämisosaamisensa.
“Ihan käytännön syyt, tämä on lähellä sekä tietysti työkaverit: oma tiimini ja työyhteisöni on ihan paras” alueella itsekin asuva Pajari kertoo syyksi valita juuri VAKEn työpaikakseen. Alun perin sosiaalipsykologiaa opiskellut Pajari suoritti sosiaalityön maisterin opintonsa tutkintoa täydentävinä opintoina ja siirtyi tutkijan tehtävistään Vantaan kaupungille sosiaalityöhön. “Olen alanvaihtaja, olen vaihtanut teoriasta käytäntöön. Perhehoidon koordinaattorina olen lähellä asiakasrajapintaa mutta saan hyödyntää myös aikaisempaa tutkimus- ja kehittämisosaamistani.” Pajari kuvaa uramuutostaan. Sosiaalityön opintojen lisäksi Pajari on suorittanut Pesäpuu Ry:n järjestämän PRIDE-valmentajakoulutuksen, jota hän tarvitsee nykyisessä työssään perhehoidon koordinaattorina ja sijaisperheiden valmentajana.
VAKEssa Pajari vastaa uusien sijaisperheiden rekrytoinnista ja valmentamisesta. Joka syksy ja kevät Pajari pitää valmennusryhmän uusille sijaisperheille, minkä lisäksi hänen kollegansa järjestää yhden valmennusryhmän vuodessa. Pajarin vastuulla on myös nykyisten sijaisperheiden täydennyskoulutus. Työssään Pajari kokee erityisen tärkeäksi tietoisuuden levittämisen sijaisvanhemmuudesta, “Tämä ei ehkä ole sille tavan tallaajalle kauhean tuttu juttu”, Pajari myöntää. Nyt käynnissä oleva Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin –kampanja pyrkii lisäämään tietoisuutta sijaisperhetoiminnasta valtakunnallisesti ja Pajari iloitseekin aiheen saamasta mediahuomiosta, sillä tarve uusille sijaisperheille on suuri.
Pajari kuvaa sijaisperheeksi ryhtymistä antoisaksi, mutta myös vastuulliseksi päätökseksi. Sijaisperhetoiminta tarkoittaa sitä, että sijaisperheeseen sijoitetaan lastensuojelun kautta uutta kotia tarvitseva lapsi pitkäaikaisesti. Sijoitettava lapsi asuu perheen luona ja on käytännössä uusi perheenjäsen.
“Sun pitää avata sekä sun sydän että sun koti.”
Lastensuojelu ei tee päätöstä lapsen sijoittamisesta tämän oman kodin ulkopuolelle kevyin perustein, ja sijaisperheeseen tuleva lapsi tarvitsee sijaisperheeltä tukea varsinkin uuteen kotiin muuttaessaan. Varsinkin pienten ja vähän isompienkin lasten kohdalla Pajari toivoo, että yksi sijaisperheen vanhempi voisi olla täysin kotona lapsen ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. “Näin pyritään panostamaan kiintymyssuhteen rakentumiseen” Pajari selittää ja muistuttaa myös, että kiintymyksen rakentuminen on molemminpuolista, sekä lapsi että perhe tutustuvat toisiinsa ja oppivat uutta toisistaan.
Sijaisperhetoiminnan lähtökohta on aina sijoitettavan lapsen etu, mutta Pajari näkee toiminnan hyödyttävän parhaimmillaan kaikkia sen osapuolia. Lapsi saa turvallisen perheen kasvaa aikuiseksi ja perhe saa uuden odotetun ja toivotun ihmisen elämäänsä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sijaisperhetoiminta tarjoaa vaihtoehdon lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin, ja perhehoito on aina ensisijainen.
“Sijaisperheiden käyttäminen, jos se on mahdollista, on lapselle kaikista paras.”
Pajarin mukaan sijaisperheessä lapsi voi saada korvaavia ja eheyttäviä kokemuksia läheisissä ihmissuhteissaan, kehittää tervettä itsetuntoa ja kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Pajari korostaa nimenomaan psyykkisen turvallisuuden luomisen tärkeyttä. Sijoitetut lapset saattavat olla jääneet paitsi hyväksymisen ja kannustamisen kokemuksista, jotka ovat erittäin tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. “Jaksettaisiin koko ajan kannustaa ja olla tukena” Pajari toivoo sijaisperheiksi ryhtyviltä.
Sijaisperheen tarjoama kannustus ja turva ovat Pajarin mukaan erityisen tärkeitä sijoitetuille lapsille.
Sijaisperheiltä odotetaan sitoutumista uuteen perheenjäseneen vuosien ajaksi ja Pajari kollegoineen haastatteleekin kaikki sijaisperheiksi hakeutuvat. Sijaisperheen elämäntilanteen tulee olla tasainen ja turvallinen ja esimerkiksi asunnossa tulee olla tilaa uudelle asukkaalle. PRIDE-valmennuksessa käydään läpi myös perheenjäsenten taustat ja omat lapsuuden kokemukset. Pajari muistuttaa myös, että, erona biologiseen vanhemmuuteen, sijaisperhetoiminnassa lapsen biologiset vanhemmat ja muut läheiset sekä viranomaiset ja muut mahdolliset auttamis- ja hoitotahot ovat läheisesti mukana lapsen ja perheen elämässä. Jos tilanne lapsen biologisten vanhempien perheessä paranee, hän saattaa myös muuttaa takaisin heidän luokseen, mikä sijaisperheen on myös hyvä tiedostaa, Pajari kertoo.
Perhemuodolla ei ole sijaisperhetoiminnassa merkitystä ja sijaisperheeksi sopivat lapsiperheet sekä myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevat pariskunnat tai itselliset vanhemmat. Niille, joille ei muuten ole mahdollista saada lapsia, sijaisperhetoiminta antaa mahdollisuuden toteuttaa unelma lapsiperheestä.
“Meillä onkin ollut myös lapsettomia pariskuntia, se on todella hienoa, että tällä tavalla voi jonkun haave toteutua.”
Perheen toiveet otetaan huomioon perheeseen sijoitettavaa lasta mietittäessä ja esimerkiksi lapsen iän suhteen voi esittää toiveita, vaikkakin lapset tarpeet määrittelevät ensisijaisesti tätä prosessia, ja lapselle lähdetään etsimään juuri hänen tarpeitaan vastaavaa perhettä, ei toisinpäin.
Perhehoito on vastuullista ja merkityksellistä toimintaa ja VAKE tukee perhehoitajia monin tavoin, Pajari kertoo. Sijaisperheet saavat kuukausittaista hoitopalkkiota, minkä lisäksi lapsen normaaliin elämään kuuluvat kulut kulukorvauksen muodossa. Myös pienen lapsen sijaisperheelle maksetaan lisäkorvausta vanhemman kotonaolosta lapsen ensimmäisen asuinvuoden ajalta. Sijaisvanhemmat tarvitsevat myös tukea ja Pajarin koordinoimien täydennyskoulutusten lisäksi perhettä tukevat muun muassa perheen oma vastuutyöntekijä ja sijoitetun lapsen oma sosiaalityöntekijä. Myös perhehoitajien vertaisryhmät, mentorit ja työnohjaus ovat tärkeä osa tukikokonaisuutta, Pajari kertoo. Sijaisperheeksi ryhtyessään perhe saakin uuden perheenjäsenen lisäksi myös verkostoja ja mahdollisesti jopa ystäviä toisista sijaisperheistä.
“Minulle saa soittaa ja kysellä tästä toiminnasta ihan yleisestikin.” Pajari kehottaa. Tarve sijaisperheille on suuri ja Pajari toivookin, että sijaisperhetoiminta saisi enemmän näkyvyyttä ja tieto siitä tavoittaisi perheet, joiden kodeissa ja sydämissä olisi tilaa uudelle lapselle. Tiedustelu taikka hakeminen sijaisperheeksi ei vielä tarkoita sitoutumista toimintaan, vaan ennakkovalmennuksen aikana voi vielä harkita, haluaako lähteä sijaisperheeksi. “Sijaisperheitä on VAKEssa jo yli 200 ja pyrimme koko ajan rekrytoimaan uusia hyviä perheitä.” Pajari kannustaa.
Lue lisää sijaisperheeksi hakeutumisesta verkkosivujemme Ryhdy sijaisperheeksi –sivulta.
Kiinnostuitko sijaisperhetoiminnasta? Soita tai lähetä Pialle sähköpostia, puh. 050 302 5192 tai pia.pajari@vakehyva.fi.
KATSO AVOIMET TYÖPAIKAT>