Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Kotihoidon asiakkaan arkea kannattelevat usein pienet mutta merkitykselliset kohtaamiset. Hetket, joissa ikääntynyt kokee tulevansa nähdyksi.
Moni kotihoidon asiakas ei pääse liikkumaan helposti kodin ulkopuolelle. Tällöin ammattilaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli mielekkään arjen mahdollistajina korostuu.
Me Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvitimme yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa, mitkä toimijat voisivat tukea kotihoidon asiakkaita, ja millä tavoin yhteistyötä voitaisiin tehdä. Samalla pilotoimme Luonto kotiin -etäryhmätoimintaa, joka tukee hyvinvointia ja lisää yhteisöllisyyttä.
Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden arjessa toistuu usein sama haaste, että mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella ovat heikot. Tämä voi johtaa ikääntyneen yksinäisyyteen, passiivisuuteen ja toimintakyvyn heikkenemiseen.
Liikkumattomuus lisää kaatumisriskiä ja heikentää toimintakykyä. Sosiaalinen eristäytyminen voi lisätä yksinäisyyttä ja mielenterveyden haasteita.
Kun arkeen tuodaan pieniä aktiviteetteja, kuten kotijumppaa, ulkoilua tai virtuaalisia kulttuurielämyksiä, voidaan vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointi ei kuitenkaan synny vain liikkumisesta, vaan siihen tarvitaan myös kohtaamisia, kuulluksi tulemista ja arjen merkityksellisiä hetkiä.
Hyvinvoinnin puheeksiotto on ammattilaisen tekemä keskustelunaloite arjen hyvinvoinnista. Puheeksiottoon liittyy ohjausta ja kannustusta esimerkiksi järjestöjen, seurakuntien ja digitaalisten palvelujen pariin. Ikääntyneiden on tärkeää saada tietoa toiminnoista ja erityisesti matalan kynnyksen vaihtoehdoista. Lisäksi rohkaiseminen eteenpäin on tärkeää silloin, kun uusien asioiden aloittaminen jännittää.
Järjestöjen ja seurakuntien tarjoama tuki rikastuttaa kotihoidon asiakkaiden arkea. Kotihoidon asiakkaiden yleisiin toiveisiin, kuten juttu- ja ulkoiluseuraan, asiointiapuun sekä digitaaliseen tukeen, vastataan monin tavoin vapaaehtoisten avulla.
Ystävätoiminta, kuten seurakuntien ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset, mahdollistaa pitkäkestoisen tuen, keskustelun, ulkoilun ja yhdessä harrastamisen luotettavan rinnalla kulkijan kanssa.
Keikkaluonteinen vapaaehtoistoiminta puolestaan tuo apua arjen satunnaisiin tarpeisiin, kuten lampun vaihtamiseen tai saattaja-apuun lääkärikäynneille. Tätä seurakuntien koordinoimaa keikkavapaaehtoistoimintaa on hyödynnetty laajasti kotihoidon asiakkaiden arjen tukena.
Etäpalvelut, kuten etäjumppa, kulttuurielämykset, muistitreenit, luennot ja keskusteluryhmät, tarjoavat sisältöä niille asiakkaille, jotka pystyvät käyttämään digilaitteita. Moni asiakas tarvitsee kuitenkin vahvistusta digiosaamiseen ja mahdollisuuden lainalaitteisiin. Voimme kehittää tukea ja toimintaa sekä madaltaa kynnystä hyvinvointialueen ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä.
Diakonissalaitoksen ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen syksyllä 2025 tekemässä yhteistyössä pilotoitiin Luonto kotiin -ryhmiä, jotka vastasivat asiakkaiden toiveisiin kotiin tulevasta toiminnasta ja juttuseurasta. Ryhmät tarjosivat ikääntyneille mahdollisuuden osallistua muun muassa tietovisoihin ja luontoaiheiseen jumppaan omasta kodista käsin.
Ryhmät toteutettiin pääasiassa etänä etäkotihoidon laitteiden kautta, mutta mukana oli myös yksi kasvokkain toteutettu tapaaminen osallistujien lähialueella. Ryhmiä pilotoitiin Tikkurilassa ja Myyrmäessä, jotka ovat mukana myös kotihoidon vertaiskehittämisen pilotissa.
Monet ryhmään osallistujat yllättyivät laitteiden helppokäyttöisyydestä. Etäkotihoidon laitteilla ohjaaja avasi ja sulki yhteyden ilman, että ikääntyneen tarvitsi itse käsitellä laitetta. Etälaitteisiin liittyvää jännitystä lievensi myös ohjaajan kotikäynti ennen ryhmän alkua, jolloin etälaitetta kokeiltiin yhdessä.
Kyse ei ollut pelkästään teknisestä opastuksesta, vaan ohjaajan rinnalla kulkemisesta koko pilotin ajan – luottamuksen rakentamisesta, kuulluksi tulemisesta ja ikääntyneen tukemisesta tilanteessa, jossa uusi teknologia herätti epävarmuutta. Turvallinen ensikokemus loi pohjaa luottamukselle ja rohkaisi osallistujia heittäytymään mukaan ryhmätoimintaan.
Ryhmään osallistuneiden palautteissa korostui, kuinka luontevalta kommunikointi etälaitteiden kautta tuntui ja miten toisten ryhmäläisten kasvojen ja ilmeiden näkeminen koettiin erityisen mukavana. Ryhmän ilmapiiriä kuvattiin lämpimäksi, rennoksi ja helposti lähestyttäväksi. Pieni ryhmäkoko koettiin vahvuudeksi, sillä näin jokainen sai äänensä kuuluviin. Samoin mahdollisuus kasvokkaiseen tapaamiseen sai osallistujilta kiitosta. Kaikki osallistujat kertoivat olevansa valmiita osallistumaan vastaavaan toimintaan myös jatkossa.
Luonto kotiin -ryhmän kaltainen matalan kynnyksen etätoiminta mahdollisti osallisuuden kokemuksia myös niille ikääntyneille, jotka eivät pysty liikkumaan kodin ulkopuolelle tai avaamaan ovea kotiin tulijalle. Ryhmässä syntyneet kohtaamiset voivat parhaimmillaan johtaa uusiin ystävyyssuhteisiin, joita on mahdollista ylläpitää esimerkiksi puhelimitse myös ryhmätoiminnan päätyttyä.
Etäryhmätoiminnalla voidaan tukea ikääntyneen tämän hetken hyvinvointia, mutta myös osallisuutta ja toimijuutta muuttuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Pilotin pohjalta syntyi idea etänaapurustosta. Etänaapurusto olisi säännöllisesti kokoontuva ryhmä, joka muodostuisi saman taloyhtiön tai alueen kotihoidon asiakkaista.
Etänaapuruston jäsenet kohtaisivat tosiaan etäkotihoidon laitteiden avulla, sekä mahdollisuuksien mukaan myös kasvokkain. Etätapaamiset voisivat rakentua mukavan yhdessäolon ja jutustelun lisäksi jaetuista kiinnostuksen kohteista, kuten luonnosta, musiikista tai kulttuurista.
Toimintaa koordinoitaisiin kotihoidon, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Etänaapurustotoiminnan kautta kotihoidon asiakkaiden ympärille rakentuisi pieniä, turvallisia ja saavutettavia yhteisöjä, jotka lisäisivät turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaisivat pienen vertaisavun.
Pilotoitujen etäryhmien palautteista korostui, että kohtaaminen oli monelle yksi päivän kohokohdista, jopa etäyhteyden kautta. Inhimillinen yhteys, kuulluksi tuleminen ja yhdessäolo voivat todistetusti toteutua myös teknologian välityksellä.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että digilaitteet ovat väline, eivät päämäärä. Oikein käytettynä teknologia ei syrjäytä kohtaamista, vaan voi jopa vahvistaa sitä.
Etäryhmissä katsottiin vahvasti myös tulevaisuuteen. Ikääntyneiden digitaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti, ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Erilaiset matalan kynnyksen digikokeilut vahvistavat ikääntyneiden valmiuksia kohdata tulevaa ja myönteiset ensikokemukset teknologian kanssa edistävät avointa suhtautumista uusiin teknologioihin, myös tulevaisuudessa.
Diakonissalaitoksen ja hyvinvointialueen kehittämisyhteistyö vahvisti havaintoa siitä, että ikääntyneiden mielekäs arki rakentuu yhteistyössä. Se syntyy ennen kaikkea ikääntyneiden omista toiveista, voimavaroista ja osallisuudesta, mutta on tärkeää, että tarvittaessa tukena on ammattilaisten, järjestöjen, seurakuntien, vapaaehtoisten ja läheisten antama panos ja tuki.
Selvitystyö ja pilotti toteutettiin syksyllä 2025 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvaa VAKEhyva - Hyvät palvelut -hanketta.
Tutustu hyvinvoinnin puheeksioton toimintamalliin: Mitä sinulle kuuluu? | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tutustu Diakonissalaitoksen etsivän vanhustyön toimintamalliin: Etsivä vanhustyö - toimintamalli vanhustyöhön | Diakonissalaitos