Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivaltaa. Jos herää huoli, että lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, on tärkeää selvittää mitä on tapahtunut ja tarvitseeko lapsi tai nuori suojelua, tukea tai hoitoa. Tämä edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä.
Tämä palvelupolku kuvaa, miten alle 18 vuotiaiden väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten tilannetta selvitetään ja tuetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palvelupolun tavoitteena on varmistaa lapsen tai nuoren turvallisuus, oikea aikainen apu ja eri viranomaisten sujuva yhteistyö väkivaltaepäilyjen käsittelyssä.
Palvelupolku etenee huolen heräämisestä viranomaisyhteistyön, tuen ja mahdollisen oikeusprosessin kautta kohti lapsen ja perheen arjen vakauttamista. Sen keskiössä ovat lapsen oikeus suojeluun, kuulluksi tulemiseen ja yksilölliseen tukeen sekä perheen voimavarojen vahvistaminen
On tärkeää, että lapsen, nuoren ja hänen perheensä arki säilyy mahdollisimman vakaana ja, että he saavat tarvitsemansa avun ja tuen.
Huoli lapseen tai nuoreen kohdistuvasta väkivallasta voi herätä kenelle tahansa — lapselle tai nuorelle itselleen, hänestä huolta pitävälle aikuiselle tai ammattilaiselle. Huoli tai epäily väkivallasta voi syntyä monella tavalla; lapsi tai nuori saattaa itse kertoa kokemuksistaan, hänen kehossaan voi näkyä jälkiä tai vammoja, tai hän voi oireilla eri tavoin.
Väkivalta on monimuotoista. Erilaisia väkivallan muotoja ovat esimerkiksi fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta, kaltoinkohtelu tai laiminlyönti, kurittaminen, väkivallan todistaminen sekä vaino ja kunniaan liittyvä väkivalta. Väkivalta voi olla myös taloudellista, digitaalista tai hengellistä.
Mikäli aikuiselle herää huoli väkivallasta, on asiasta tärkeää keskustella lapsen tai nuoren kanssa avoimesti ja johdattelematta sekä tehdä viipymättä tarvittavat ilmoitukset viranomaisille.
Tarkemmat ohjeet tarvittavista ilmoituksista löydät kohdista: Lastensuojeluilmoitus ja Ilmoitus poliisille.
Väkivallaton Vake -sivulta löydät tietoa väkivallasta ja sen puheeksi ottamisesta sekä ohjeet siitä, miten toimia, jos kohtaat väkivaltaa tai sen uhkaa. Sivun kautta löydät tietoa myös pääkaupunkiseudun turvakodeista ja niiden yhteystiedot. Tärkeintä on, ettet jää tilanteessa yksin.
Väkivallaton VAKE | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Lapsesta tai nuoresta huolestunut henkilö tai nuori itse voi olla yhteydessä lastensuojeluun tai poliisiin ja kysyä neuvoa, miten toimia väkivaltaepäilytilanteessa. Myös ammattilaiset voivat kysyä neuvoa kyseisiltä tahoilta, jos epäilevät lapseen tai nuoreen kohdistuneen väkivaltaa.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa yksityinen henkilö, lapsi tai nuori itse, tai lapsen huoltaja. Lasten ja perheiden parissa työskentelevillä ammattihenkilöillä on erityinen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos herää epäily alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta (Lastensuojelulain 25 §:n mukaiset ammattihenkilöt). Ilmoitusvelvollisuus on henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle.
Ohjeet lastensuojeluilmoituksen tekemiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella:
Huoli lapsesta tai nuoresta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Rikosilmoituksen poliisille voi tehdä kuka tahansa, esimerkiksi lapsi tai nuori itse, hänestä huolta pitävä aikuinen tai muu yksityishenkilö, joka epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.
Lasten ja perheiden parissa työskentelevät ammattihenkilöt (Lastensuojelulain 25 §:n mukaiset ammattihenkilöt) ovat velvollisia tekemään ilmoituksen poliisille alle 18-vuotiaaseen kohdistuvan väkivaltaepäilyn tullessa ilmi (Lastensuojelulain 25 §:n 3 mom). Ilmoitusvelvollisuus on henkilökohtainen, eikä sitä voi siirtää toiselle.
Poliisi.fi: Tee rikosilmoitus
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu tarjoavat tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Usein palvelu käynnistyy sosiaaliviranomaisen vastaanottaessa lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon.
Alaikäiseen kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Viranomaisten ensimmäinen tehtävä on varmistaa lapsen tai nuoren turvallisuus. Myös sisarusten ja tarvittaessa muiden perheenjäsenten turvallisuus varmistetaan. Viranomaiset saattavat lisäksi arvioida, ohjataanko lapsi tai nuori välittömästi lääkärin tarkastukseen.
Poliisin esitutkinnan turvaamisen kannalta on tärkeä sopia, kuka lasta tai nuorta haastattelee ja kuka tiedottaa huoltajia ilmoituksesta. Usein sosiaaliviranomaiset selvittävät tilannetta tapaamalla lasta tai nuorta sekä huoltajia ja tarpeen mukaan muuta läheisverkostoa. Lisäksi voidaan pyytää lasta tai nuorta koskevia tietoja tai virka-apua eri viranomaisilta.
Sosiaaliviranomaisten työskentelyn tavoitteena on taata lapselle turvallinen ja vakaa arki sekä tarjota perheelle tukea väkivallan käytön katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Kotiin vietävät palvelut ovat tällöin aina ensisijaisia. Viimesijaisena turvaamistoimenpiteenä voidaan alaikäinen lapsi tai nuori sijoittaa kiireellisesti sijaishuoltopaikkaan tai -perheeseen, jos hänen ei ole turvallista olla omassa kodissaan.
THL.fi: Kiireellinen sijoitus
Epäiltäessä lapseen tai nuoreen kohdistuvaa väkivaltaa, voi sosiaaliviranomainen käynnistää sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin. Arviointi käynnistyy yleensä lastensuojeluilmoituksesta tai sosiaalihuollon yhteydenotosta. Arvioinnin yhteydessä selvitetään usein myös lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.
Arvioinnissa lasta tai nuorta ja hänen perhettään tavataan ja kartoitetaan tilannetta sekä tuen tarvetta. Arviointi voidaan tehdä yhteistyössä myös muiden lapsen tai nuoren elämässä olevien tahojen, kuten päiväkodin tai koulun kanssa.
Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä asian vireille tulosta, ja sen täytyy olla valmis kolmessa kuukaudessa.
Jos palvelutarpeen arvioinnissa nousee esiin tarve sosiaalihuollon palveluille, aloitetaan lapselle tai nuorelle asiakkuus joko sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella. Asiakkuuden ajaksi lapselle tai nuorelle nimitetään vastuutyöntekijä, joka tapaa lasta ja perhettä, hakee ja tekee päätökset palveluista ja vastaa asiakassuunnitelmasta.
Palvelutarpeen arviointi (lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu) | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Jos palvelutarpeen arvioinnissa nousee esille tarve sosiaalihuollon palveluille, aloitetaan lapselle tai nuorelle asiakkuus joko sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella.
Väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea yleisillä sosiaalipalveluilla sekä lastensuojelun ja järjestöjen palveluilla. Tavoitteena on tukea lapsen ja perheen selviytymistä ja parantaa perheen tilannetta.
Lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa tehdään tarvittaessa monialaista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Sovitut palvelut, esimerkiksi perhetyö, kirjataan lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan. Palveluiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti, esimerkiksi kolmen tai kuuden kuukauden välein tai jos perheen tilanne muuttuu. Kun palveluille ei ole enää tarvetta, asiakkuus päätetään.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Lastensuojelun sosiaalityö | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Terveystarkastus eli somaattinen tutkimus voidaan tehdä kaikille lapsille tai nuorille, joiden epäillään joutuneen väkivallan kohteeksi. Lääkäri tutkii mahdolliset vammat ja jäljet ja arvioi lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen terveydentilan. Tarkastus tulee tehdä mahdollisimman pian väkivaltatilanteen jälkeen.
Akuutissa väkivaltatilanteessa lapsi tai nuori voi hakeutua terveydenhuollon päivystykseen huolta pitävän aikuisen kanssa tai itsenäisesti. Myös poliisi, sosiaaliviranomainen tai terveydenhuollon ammattilainen voivat ohjata lapsen terveystarkastukseen.
Terveydenhuollon ammattilainen arvioi terveystarkastuksen kiireellisyyden ja paikan, jossa tutkimus tehdään. Väkivaltaepäilyyn liittyviä terveystarkastuksia tehdään tilanteen vakavuudesta ja lapsen iästä riippuen terveysasemalla tai erikoissairaanhoidossa. Mikäli epäillään lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivaltaa, tehdään tutkimukset Uudessa lastensairaalassa (alle 16-vuotiaat) tai Seri-tukikeskuksessa (yli 16-vuotiaat).
Lääkäri kertoo mahdollisista lisätutkimuksista käynnin aikana. Tarvittaessa voidaan tehdä lähete laboratoriokokeisiin (esim. veri- tai pissakoe). Joskus voidaan tarvita röntgen- tai ultraäänitutkimuksia.
Tutkimuksen jälkeen huolehditaan, että kaikki terveyteen liittyvät asiat ovat kunnossa; esimerkiksi hoidetaan mahdolliset vammat ja huolehditaan tarpeellisesta lääkehoidosta.
Joskus voidaan tarvita uusi tutkimuskäynti myöhemmin tai lapsi voi jäädä sairaalaan tarvittavien lisätutkimusten vuoksi. Lääkäri voi viranomaisen pyynnöstä laatia erillisen lausunnon tutkimuksista rikosepäilyn selvittelyä varten.
Saadessaan tiedon lapseen tai nuoreen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä, poliisi arvioi, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja aloittaa esitutkinta. Ennen esitutkinnan aloittamista poliisi voi suorittaa asiassa esiselvitystä. Esiselvityksen tavoitteena on estää aiheeton esitutkinta ja turvata asianosaisten oikeusturva.
Esiselvitys voi johtaa esitutkinnan aloittamiseen tai sen toimittamatta jättämiseen. Esitutkinta voidaan myös lopettaa poliisin tai syyttäjän päätöksellä, jos esitutkintalaissa säädetyt edellytykset esitutkinnan päättämiselle tai rajoittamiselle ovat olemassa.
Esitutkinnan aikana poliisi hankkii lisätietoa väkivaltaepäilystä esimerkiksi kuulustelemalla asianomistajaa (uhria sekä alaikäisen kohdalla myös huoltajaa), rikoksesta epäiltyä ja mahdollisia todistajia. Keskeisiä esitutkintatoimenpiteitä ovat muun muassa lapsen tai nuoren kuuleminen ja tarvittaessa somaattinen tutkimus.
Esitutkinnan aikana poliisi tekee tiivistä yhteistyötä syyttäjän kanssa. Poliisi tekee yhteistyötä myös muiden asiaan liittyvien viranomaisten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Kun esitutkinta on valmis, poliisi kokoaa esitutkintapöytäkirjan ja toimittaa sen syyttäjälle.
Rikosasiassa tukea ja neuvontaa saa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.
Riku.fi Rikosuhripäivystys
Jos lapseen tai nuoreen kohdistuvassa rikoksessa epäiltynä on lapsen tai nuoren huoltaja tai muu lähipiiriin kuuluva henkilö, ei huoltaja voi yleensä toimia lapsen tai nuoren edustajana. Tällöin lapselle tai nuorelle määrätään edunvalvojan sijainen, joka huolehtii, että rikosasia etenee lapsen tai nuoren edun mukaisesti. Edunvalvojan sijainen toimii lapsen tai nuoren äänenä.
Lapsella tai nuorella on oikeus myös oikeudenkäyntiavustajaan. Oikeudenkäyntiavustajana voi toimia sama henkilö, joka on määrätty edunvalvojan sijaiseksi tai erillinen oikeudenkäyntiavustaja. Avustaja huolehtii muun muassa, että lasta tai nuorta kuultaessa esitutkinnassa selvitetään rikosasian kannalta kaikki olennaiset asiat.
Poliisi voi pyytää terveydenhuollon viranomaiselta virka-apua somaattiseen tutkimukseen eli fyysiseen lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastus tarkoittaa lapsen tai nuoren kehon tutkimista mahdollisten rikoksella aiheutettujen vammojen toteamiseksi ja näytteiden taltioimiseksi. Poliisi voi tilata tutkimuksesta lääkärinlausunnon. Edunvalvojan sijainen voi antaa suostumuksen tutkimukseen ja lääkärinlausunnon tilaamiseen huoltajan sijasta.
Väkivaltaepäilyn selvittämiseksi poliisi voi kuulla lasta tai nuorta itse tai pyytää kuulemiseen virka-apua HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksiköstä. Kuulemisia voi olla yksi tai useampia.
Alle 15-vuotiaan ja tapauskohtaisesti usein myös 15–17-vuotiaan kuuleminen tallennetaan kuva- ja äänitallenteena ja litteroidaan, eli kirjoitetaan auki sanasta sanaan. Alle 15-vuotiasta ei yleensä kuulla oikeudenkäynnissä, ja sama koskee usein myös 15–17-vuotiaita. Oikeudenkäynnissä katsotaan tällöin lapsen tai nuoren kertomus esitutkinnan aikana kuulemisesta tehdyltä tallenteelta.
Lapsen tai nuoren kuuleminen edellyttää riittäviä kielellisiä valmiuksia. Tämä tarkoittaa, että lapsen tai nuoren pitää osata puhua ymmärrettävästi ja ymmärtää häneltä kysyttyjä kysymyksiä. Lapsi tai nuori voidaan jättää kuulematta, mikäli hän ei ikänsä tai kehitystasonsa perusteella ole kuultavissa. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Kuulemisessa käytetään tarvittaessa tulkkia.
Kuulemisesta ilmoitetaan huoltajalle tai edunvalvojan sijaiselle eli lailliselle edustajalle. Laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä lapsen tai nuoren kuulemistilanteessa, mutta tätä oikeutta voidaan rajoittaa tai kieltää tilanteissa, joissa edustaja on itse rikoksesta epäilty tai jos läsnäolon voidaan muuten olettaa vaikeuttavan asian selvittämistä. Kuuleminen suoritetaan usein ilman vanhemman läsnäoloa. Vanhemman läsnä ollessa lapsi tai nuori voi esimerkiksi jättää kertomatta asiasta arkaluontoista, mutta tutkinnan kannalta olennaista tietoa, esimerkiksi ajatellessaan vanhemman reaktiota asiaan. Vanhempi voi tutustua tallenteeseen ja siitä tehtyyn litterointiin halutessaan myöhemmin esitutkinnan aikana.
Esitutkinnan aikana epäillyllä on oikeus katsoa lapsen tai nuoren kuulemisesta tehty tallenne sekä litterointi. Koska lasta ja usein nuortakaan ei kuulla henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä, epäillyllä on oikeus esittää lisäkysymyksiä lapselle tai nuorelle esitutkinnan aikana. Tällöin poliisi esittää nämä kysymykset lapselle tai nuorelle.
Lapsi rikoksen uhrina - Oikeus.fi
Syyttäjä ja poliisi tekevät usein yhteistyötä esitutkinnan aikana. Näin varmistetaan, että kaikki tarvittavat seikat selvitetään. Syyttäjä voi myös päättää esitutkinnan rajoittamisesta tutkinnanjohtajan esityksestä. Syyteharkinnassa syyttäjä perehtyy poliisilta saamaansa esitutkintapöytäkirjaan ja päättää, nostaako hän asiasta syytteen vai tekeekö hän asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Jos syyttäjä on nostanut syytteen ja lähettänyt haastehakemuksen käräjäoikeuteen, käräjäoikeus kysyy rikoksen uhrilta vaatimukset, määrää käsittelyajankohdan ja kutsuu asianosaiset oikeuteen.
Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että asia käsitellään suljetuin ovin. Seksuaalirikokset käsitellään oikeudessa yleensä suljetuin ovin ja asiakirjat ja rikoksen uhrin henkilöllisyys määrätään salassa pidettäviksi. Oikeudenkäynti tapahtuu yleensä rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa.
Oikeudenkäyntikäsittelyn jälkeen käräjäoikeus antaa tuomion. Tuomio voidaan julistaa suullisesti samana päivänä tai antaa myöhemmin kirjallisena. Tuomiot ovat yleensä julkisia. Suljetuin ovin käsitellyistä seksuaalirikoksista tuomio annetaan usein vain osittain julkisena niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu. Päätöksestä ilmenee, tuomitaanko vastaaja rikoksesta vai ei, mahdollinen rangaistus, mahdolliset asianomistajalle tuomitut korvaukset sekä tuomion perustelut.
Lapsi tai nuori rikoksen uhrina - Tuomioistuinlaitos
Kun lapsen tai nuoren epäillään kokeneen väkivaltaa, on hänelle ja perheelle tarjottava ja järjestettävä tukea. On tärkeää, ettei perhe jää yksin.
Tuen tarkoituksena on edistää arjen vakautumista ja sujumista sekä helpottaa lapsen tai nuoren mahdollista oireilua, joka voi ilmetä heti tai myöhemmin. Oireilu on hyvin yksilöllistä ja siksi on tärkeää kuunnella lapsen, nuoren sekä perheen tarpeita. Myös lapsesta tai nuoresta huolta pitävän aikuisen tuen tarve on tärkeä huomioida, jotta hänellä on voimavaroja ja kykyjä tukea lasta tai nuorta arjessa.
Alkuvaiheen tuki on tärkeää ja voi estää vakavampien mielenterveyshäiriöiden kehittymistä. Lapset ja nuoret voivat toipua vakavistakin väkivaltakokemuksista ilman pitkäaikaista terapeuttista hoitoa.
Tukea voidaan antaa sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta, opiskeluhuollosta sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidosta (kuten lasten- ja nuortenpsykiatrian yksiköistä) ja kolmannelta sektorilta.
Psyykkinen tuki - Barnahus
Sosiaali- ja kriisipäivystys
Kiireellisistä lastensuojelutehtävistä vastaavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella virka-aikana lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys ja virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa myös tukea äkillisen traumaattisen kriisin kohdanneille henkilöille ympäri vuorokauden. Molempiin palveluihin voi ottaa itse yhteyttä soittamalla.
Kiireelliset sosiaalihuollon palvelut on tarkoitettu kaikille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuville ja siellä oleskeleville henkilöille, joilla on akuutti lastensuojelullinen tai sosiaalihuollollinen hätätilanne, joka ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.
Lastensuojelun päivystyksessä ja sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tehdään arvio kiireellisten sosiaalihuollon palvelujen tarpeesta sekä tarvittavat päätökset. Asiakkaiden tilannetta arvioidaan puhelimitse ja tarvittaessa tapaamalla asiakkaita heidän kotonaan, toimistolla tai muussa paikassa.
Lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Sosiaali- ja kriisipäivystys | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Opiskeluhuolto
Kaikissa kouluissa, oppilaitoksissa ja esiopetusyksiköissä on tarjolla opiskeluhuoltopalveluita. Näissä palveluissa työskentelee terveydenhoitajia, lääkäreitä, kuraattoreita ja psykologeja. Heidän tehtävänsä on tukea lapsen tai nuoren terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä koko esiopetus-/kouluyhteisön hyvinvointia.
Opiskeluhuoltopalveluihin ei tarvita lähetettä ja nämä palvelut ovat maksuttomia. Lapsella/nuorella on itsellään myös suoraan mahdollisuus hakeutua tuen piiriin. Opiskeluhuoltopalveluissa arvioidaan lapsen/nuoren vointia sekä millaista tukea hän tarvitsee. Tarvittaessa lapsi/nuori ja perhe ohjataan muihin palveluihin.
Kouluterveydenhuollon palveluissa tavataan jokainen lapsi/nuori vuosittain, jolloin on mahdollisuus havaita ja ottaa puheeksi mahdollisia väkivallan kokemuksia. Jos opiskeluhuollon palveluissa epäillään tai havaitaan, että lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, tilannetta selvitetään ja tehdään asianmukaisesti lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille. Lapselle/nuorelle voidaan tarjota lyhytkestoista tukea, työskennellä monialaisessa asiantuntijaryhmässä tai ohjata muiden tukitoimien piiriin.
Opiskeluhuollon palvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on 0–17-vuotiaan lapsen tai nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen tukeminen vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistamalla. Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut toteutetaan moniammatillisena työnä.
Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja voimavarojen vahvistamiseksi. Palvelu toteutetaan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa.
Vanhemmuuden tuki kasvatus- ja perheneuvonnassa on aikuisen ja lapsen/nuoren välisen vuorovaikutus- ja tunnesuhteen, vanhemman kasvatuskeinojen ja ohjaustaitojen sekä vanhempien välisen yhteistyötyövanhemmuuden vahvistamista tukien lapsen kehitystä ja hyvinvointia.Kasvatus- ja perheneuvontaan voi hakeutua oma-aloitteisesti tai yhteistyötahon ohjaamana. Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen, avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Lapsen asiakkuus edellyttää hänen huoltajiensa hyväksyntää ja pääsääntöisesti vanhempien sitoutumista työskentelyyn.
Perheneuvola voi tukea kiireettömästi lasta, nuorta tai vanhempia, kun väkivaltakokemukseen liittyen tarvitaan perhekeskeistä tukea ja keskusteluapua. Perheneuvola tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Jokainen tilanne arvioidaan yksilöllisesti ja palvelu pyritään aloittamaan nopeasti. Työskentely suunnitellaan perheen tarpeiden mukaisesti turvallisuus huomioiden.
Perheneuvolaan hakeudutaan lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen kautta tai toisen viranomaisen ohjauksesta. Lähetettä ei tarvita. Jos perheen lapsi on 0–12-vuotias, soita lapsiperheiden neuvontaan ja ohjaukseen arkisin klo 9–12 numeroon 09 4191 5200. Jos perheen lapsi on 13–21-vuotias, soita perheneuvolapalvelujen nuorten tiimiin ma-to klo 9–11 numeroon 09-4191 5191. Käytössä on myös chat ja takaisinsoittopalvelu.
Lapsiperheiden neuvonta ja ohjaus | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kasvatus- ja perheneuvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Nuorten psykososiaalinen tuki | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin palveluissa arvioidaan, tutkitaan ja hoidetaan 6–21-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdehäiriöitä, kun toimintakyky kotona, koulussa tai vapaa-ajalla on selkeästi heikentynyt tai kasvu ja kehitys häiriintynyt. Mikäli palvelussa olevien potilaiden kohdalla epäillään tai ilmenee väkivaltakokemuksia, selvitetään tilannetta ja tehdään asianmukaiset ilmoitukset lastensuojeluun sekä poliisille.
Palveluun ohjaudutaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksella. Yksikössä ei järjestetä päivystyksellistä tai akuuttia konsultaatiota tai hoitoa. Kiireelliset, päivystystä vaativat tilanteet kuuluu ohjata aina suoraan terveysaseman kiirevastaanotolle, kiireellisellä lähetteellä erikoissairaanhoitoon tai suoraan päivystykseen.
Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, HUS
Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä tutkitaan lapsiin ja nuoriin liittyviä rikosepäilyjä poliisin tai syyttäjän pyynnöstä. Yksikön asiakkaaksi ei tulla esimerkiksi lääkärin tai sosiaalitoimen lähetteellä.
Yksikössä tehdään rikosepäilyihin liittyviä tutkimuksia moniammatillisena tiiminä, johon kuuluu mm. psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Lisäksi tarjoamme ensi vaiheen psykososiaalista tukea lapselle ja hänen perheelleen esitutkinnan aikana.
Lisätietoa yksikön toiminnasta löydät täältä:
Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, Tallberginkatu | HUS
Naistenklinikan Seri-tukikeskus
Naistenklinikan Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-tukikeskus tarjoaa matalan kynnyksen palvelua, johon voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta seksuaaliväkivallasta. Kiireelliset asiat hoidetaan ympärivuorokautisesti, myös viikonloppuisin. Tulosta on aina hyvä soittaa etukäteen, jos mahdollista. Lähetettä ei tarvita ja palvelut ovat maksuttomia. Alle 16-vuotiaat hoidetaan Uuden lastensairaalan päivystyksessä.
Seri-tukikeskuksen palvelu sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton, tilanteen kokonaisarvion, seksitautien testauksen, psyykkisen tuen lähipäivien selviytymiseen ja traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen sekä jatkohoitosuunnitelman. Seri-tukikeskuksesta saa myös tietoa kolmannen sektorin toimijoista ja tukea oikeusprosessin käynnistämiseen.
Seri-tukikeskuksen asiakkaille voidaan tarvittaessa varata aika psykologille, sosiaalityöntekijälle tai sairaalapastorille. Tarvittaessa voidaan myös tarjota seksuaaliväkivaltaa kokeneen läheisille neuvontaa ja tukikäyntejä.
Potilasta tuetaan alkuvaiheen toipumisessa, tarvittaessa arvioidaan jatkohoidon tarvetta ja ohjataan eteenpäin. Keskusteluissa voidaan tarvittaessa käyttää tulkkia. Psykososiaalisen tuen käynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.
www.hus.fi/seri
Vantaan turvakodin Lähisudenväkivaltatyön palvelut
Vantaan turvakoti ry tarjoaa apua ja tukea 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai pelkoa läheisissä suhteissaan — perheessä, seurustelussa tai kaverisuhteissa.
Keskusteluapua on saatavilla Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä Tikkurilassa, missä voi jutella työntekijän kanssa turvallisesti ja luottamuksellisesti. Jos väkivalta tapahtuu perheen sisällä, myös vanhemmille tarjotaan omaa tukea asiantuntijan kanssa.
Jalkautuvassa työssä työntekijät vierailevat kouluissa esitysten ja työpajojen muodossa. Näissä keskustellaan siitä, mitä lähisuhde- ja seurusteluväkivalta on ja mistä voi hakea apua. Koulukäyntien yhteydessä nuoret voivat myös jutella väkivaltatyöntekijöiden kanssa henkilökohtaisesti. Nuoria aikuisia kohdataan lisäksi nuorten aikuisten olohuoneilla ja Ohjaamoissa, joissa voi tulla juttelemaan väkivaltatyöntekijän kanssa ilman ajanvarausta. Myös henkilökohtaisen tapaamisen työntekijälle voi varata etukäteen. Väkivaltatyöntekijä on tavattavissa lisäksi lapsiperheiden avoimilla kohtaamispaikoilla ilman ajanvarausta.
Apua lapselle ja nuorelle - Vantaan turvakoti ry
Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo
Nuorten turvatalossa kuunnellaan ja etsitään ratkaisuja, kun asiat menevät solmuun kotona tai muualla. Turvatalolla autetaan 12–28-vuotiaita nuoria sekä heidän perheenjäseniään ja läheisiään riippumatta siitä, onko kyse äkillisestä kriisistä vai pitkäaikaisesta huolesta. Turvatalosta voi kysyä mistä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta – yhtä lailla arkisesta huolesta kuin elämän kriisistä.
Turvatalot toimivat nuoren ja tämän perheen omista lähtökohdista käsin. Apua ja tukea on tarjolla monipuolisesti. Turvataloon voi ottaa yhteyttä nuori itse tai kuka tahansa hänen voinnistaan huolta kantava. Yhteyttä voi ottaa soittamalla, sähköpostitse tai menemällä suoraan käymään turvatalolla ilman ajanvarausta. Verkossa tapahtuvan keskusteluajan voivat nuoret sekä heidän läheisensä varata Nettiturviksesta. Apua on saatavilla arkisin ympäri vuorokauden ja viikonloppuisin ilta- ja yöaikaan. Turvatalo tarjoaa nuorelle myös turvallisen yösijan tarvittaessa.
Turvatalojen apu on maksutonta. Apua on mahdollista saada omalla äidinkielellä, tarvittaessa tulkin avustuksella.
Vantaa- Kerava –alueen Nuorten turvatalo sijaitsee Rekolan kartanossa, lähellä Peijaksen sairaalaa. Nuorten turvatalot toimivat myös suomeksi ja ruotsiksi verkossa Sekasin-chatissa.
Nuorten turvatalot – tukea, turvaa ja toimintaa - Punainen Risti
On tärkeää, että lapsen, nuoren ja perheen arkielämä säilyy vakaana. Tutut rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat toipumaan väkivaltakokemuksesta.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaista toimintaa, joka tapahtuu ennen kouluikää. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Varhaiskasvatus tarjoaa joustavia hoitoaikoja, jotka tukevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Haastavassa elämäntilanteessa lapsi voi tarvita varhaiskasvatuksessa erityistä tukea ja huomiota. Jos kriisi tai tapahtuma järkyttää lasta ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, vanhemman ja yksilöllisen tilanteen mukaan myös sosiaalitoimen edustajan voi olla hyvä tiedottaa varhaiskasvatusta asiasta. Tieto lapsen vaikeasta elämäntilanteesta auttaa henkilökuntaa ymmärtämään lapsen mahdollista oireilua ja käyttäytymistä hoitopäivän aikana. Esikouluikäisillä on käytössään myös opiskeluhuollon palvelut.
Lisää varhaiskasvatuksesta ja haku varhaiskasvatukseen tapahtuu oman kotikunnan verkkosivujen kautta.
Varhaiskasvatus | Vantaa
Varhaiskasvatuksen palvelut Keravalla - Kerava
Perusopetus ja toinen aste
Perusopetus ja toiseen asteen opetus (lukio ja ammattikoulu) ovat mukana lapsen ja nuoren päivittäisessä kodin ulkopuolisessa arjessa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Koulu on lapselle tärkeä paikka myös haastavan elämäntilanteen keskellä, koska se tuo arkeen jatkuvuutta. Joskus kriisitilanteissa lapsen tai nuoren on tarpeen jäädä lyhyelle sairaslomalle, mutta usein kouluun palaaminen heti kun mahdollista tukee kehitystä ja toipumista.
Koulua on hyvä tiedottaa lasta, nuorta tai perhettä kuormittavasta tilanteesta. On tärkeä ottaa huomioon lapsen tai nuoren oma toive siitä, kuinka paljon ja kenelle koulun aikuisista asiasta kerrotaan. On hyvä miettiä, kenen puoleen lapsi tai nuori voi kääntyä koulupäivän aikana, jos hän tarvitsee tukea.
Kasvatus ja koulutus | Vantaa
Kasvatus ja opetus - Kerava
Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelut tarjoavat yhteisöllistä tekemistä ja harrastustoimintaa vapaa-ajalle sekä edistävät lasten ja nuorten osallistumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Ne tarjoavat myös tukea, ohjausta ja opastusta erilaisiin elämäntilanteisiin.
Nuorisopalveluiden työntekijä voi olla nuorelle luonteva henkilö, johon turvautua väkivaltakokemuksen jälkeen. Nuorisotyöntekijät tekevät kohtaamistyötä ja voivat ohjata tarvittaessa nuoren jatkoavun piiriin.
Nuorisopalvelut | Vantaa
Tutustu Keravan nuorisopalveluihin - Kerava