Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Sosiaali- ja kriisipäivystysten työntekijöiden vuoden ykköstapahtuma järjestetään Vantaalla 27.–28.10.2026! Tule kuulemaan uusinta tutkimustietoa, inspiroivia puheenvuoroja ja verkostoitumaan. Päivät huipentaa ilta legendaarisessa Hotelli Vantaassa!
Maailma on ollut viime vuosina jatkuvassa myllerryksessä. Sota on tullut Eurooppaan ja tutut säännöt eivät tunnu enää pätevän. Miten maailman muutokset näkyvät akuutissa sosiaalityössä ja kriisityössä ja miten voimme varautua tulevaan? Tämän vuoden sosiaali- ja kriisipäivystyspäivien teema "Sosiaali- ja kriisipäivystys muuttuvassa maailmassa" on ajankohtaisempi kuin koskaan!
Sosiaali- ja kriisipäivystyspäivät kokoaa yhteen kiireellistä sosiaalityötä ja akuuttia kriisityötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Vantaan Heurekaan 27-28.10.2026.
Ilmoittautuminen tapahtumaan on suljettu. Toivotamme kaikki ilmoittautuneet tervetulleiksi!
Tutustu tapahtuman puhujien taustoihin
Ferdinand Garoff on psykologiantohtori, psykologi (oikeuspsykologi) ja psykoterapeutti. Hän väitteli Helsingin yliopistossa maahanmuuttajien mielenterveydestä ja on työskennellyt mm. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa ja psykiatrisessa avohoidossa. Hän on toiminut SPR:ssä vuodesta 2006 psykologien valmiusryhmässä ja ollut komennuksilla mm. Tšetšeniassa, Ugandassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Jordaniassa.
Minulla on lähes 20 vuoden kokemus psykososiaalisesta tuesta ja akuutista kriisityöstä erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa. Tällä hetkellä työskentelen johtavana kriisityöntekijänä Keski-Uudenmaan Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Sosiaali- ja kriisipäivystyspäivillä kerron kokemastani Puolassa keväällä 2022 kun olin suunnittelemassa psykososiaalisen tuen järjestämistä Ukrainasta pakeneville. Sosiaalihuollon varautuminen ja valmius on osa yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä ja on tärkeää ottaa oppia sieltä, missä tarve on resursseihin nähden suuri.
Olen koulutukseltani psykiatrinen sairaanhoitaja YAMK, kriisi- ja traumapsykoterapeutti sekä työnohjaaja. Olen tehnyt kriisi- ja traumatyötä lähes 30 vuotta sairaanhoitajana, johtavana kriisityöntekijänä ja psykoterapeuttina, mikä on tuonut paljon ymmärrystä ihmisen mielen toiminnasta kriisi- ja häiriötilanteissa.
Tällä hetkellä työskentelen Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksessa HUSissa erikoissuunnittelijana, ja vastuualueenani on sosiaalihuollon varautuminen ja valmiussuunnittelu.
Sosiaalihuollon poikkeusolojen valmiussuunnittelussa on mielestäni tärkeää huomioida kriittisten palveluiden jatkuvuudenhallinnan ja sosiaalihuollon perustehtävien lisäksi väestön ja henkilöstön toimintakyvyn tukeminen poikkeusoloissa. Näistä ajatuksistani puhun sosiaali- ja kriisipäivystyspäivillä lisää.
Olen työskennellyt sosiaali- ja kriisipäivystyksissä vuodesta 2010 sekä aiemmin sosiaalityöntekijänä vankilassa ja psykiatrian poliklinikalla. Toimin viiden vuoden ajan psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattorina, vastaten STM:n toimeksiannoista sekä varautumisen kehittämisestä ja ylläpidosta. Tällä hetkellä opiskelen Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisteriksi viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa, jonka tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita kansallisen turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen tarpeisiin Puolustusvoimien näkökulmasta.
Puheenvuorossani esittelen pro-gradu tutkielmaa jossa olen tutkinut siviiliväestön psykososiaalisen tuen palveluita sotilaallisen voimankäytön tilanteissa. Tutkimukseni osoittaa, että psykososiaalisen tuen palvelut ovat välttämättömiä, sillä ne ylläpitävät väestön toimintakykyä, tukevat yhteisöjen selviytymistä kriisin aikana ja toipumista sen jälkeen ja vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Ilman näitä palveluita sodan aiheuttamat psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset voivat heikentää yhteiskunnan resilienssiä merkittävästi. Varautuminen ei siten ole ainoastaan sotilaallinen kysymys, vaan laaja yhteiskunnallinen tehtävä, jonka tavoitteena on turvata väestön hyvinvointi ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Siviilien selviytyminen on sekä humanitaarinen että strateginen kysymys. Siviilien tukeminen ei ole vain heidän fyysistä suojeluaan, vaan se on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämistä että selviytymisen tukemista ja toimintakyvyn ylläpitoa.
Hanna Holmberg työskentelee johtavana sosiaalityöntekijänä Vantaan ja Keravan lastensuojelun päivystyksessä ja paneutuu puheenvuorossaan lapsikaappauksiin moniviranomaisyhteistyön sekä erityisesti sosiaalihuollon ja lastensuojelun toimenpiteiden, riskinarvioinnin ja toimivallan näkökulmasta.
Antti Klemettilä on psykologi ja psykoterapeutti, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus kriisi- ja traumatyöstä sekä mielenterveyden edistämisestä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parissa. Hän työskentelee kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä yksityisenä ammatinharjoittajana.
Antin erityisosaamista ovat kriisityö, traumapsykoterapia, traumainformoitu työote sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä jaksaminen. Hänellä on vahva käytännön kokemus akuutista kriisityöstä, traumatisoituneiden asiakkaiden kohtaamisesta sekä psykososiaalisen tuen kehittämisestä erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän on työskennellyt muun muassa Turun kriisikeskuksessa, HUS:ssa sekä useissa kansallisissa mielenterveyden kehittämishankkeissa.
Yli 40 vuotta kokemusta kriisityöstä – ja katse tulevaisuuden osaamiseen!
Meillä molemmilla on yli 20 vuoden kokemus sosiaali- ja kriisipäivystystyöstä, asiakastyöstä, sekä kriisityön johtamisesta.
Sosiaali- ja kriisipäivystyspäivillä esittelemme sosiaali- ja kriisipäivystyksiin kohdennettua kriisityön koulutusmateriaalia, joka on laadittu yhteistyössä Uudenmaan päivystysten johtavien kriisityöntekijöiden työryhmässä.
Kriisityö on vuosien aikana muuttunut lämpimästä läsnäolosta ja välittömästä tuesta yhä vahvemmin vaativaksi psykososiaalisen tuen, traumaosaamisen ja yhteiskunnallisen varautumisen asiantuntijatyöksi. Sosiaalihuollon varautuminen ja valmius ovat tärkeä osa yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä.
Meeri Keurulainen on johtava psykologi HUS Psykiatriassa, psykologian tohtori, terveyspsykologian erikoispsykologi ja sosionomi (AMK). Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kriisityöstä, somaattiseen sairastumiseen liittyvästä psykologisesta tuesta, menetysten käsittelystä sekä lastensuojelusta. Hänen asiantuntemuksensa painottuu kriiseihin, resilienssiin, psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen sekä selviytymiseen kuormittavissa elämäntilanteissa. Hän on osallistunut myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustoimintaan.
Katariina Bärlund on johtava sosiaalityöntekijä HUS Psykiatriassa, valtiotieteiden tohtori, hyvinvointipalvelujen erikoissosiaalityöntekijä, ratkaisukeskeinen yksilöpsykoterapeutti (ET) sekä mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja. Hänellä on yli 20 vuoden työkokemus sosiaali- ja terveydenhuollossa toimimisesta. Hän on osallistunut vapaaehtoisena Suomen Punaisen Ristin toimintaan ja on Psykiatrian liikkuvan valmiusryhmän varajohtaja.
Tutustu meihin ja muihin sosiaali- ja kriisipäivystyspäivillä!
Jos olet kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan näytteilleasettajana, ole yhteydessä Henna Niskaseen, henna.niskanen@vakehyva.fi.
MIELI ry koordinoi 20 kriisikeskuksen verkostoa ympäri Suomea. Päivillä esittelyständistä vastaa MIELI Kriisikeskus Helsinki. Kriisivastaanottotyön lisäksi kriisikeskukset järjestävät vertaistukiryhmiä mm. läheisensä menettäneille. Kriisikeskusverkosto osallistuu 24/7 Kriisipuhelimen päivystämiseen sekä verkkokriisityön muotoihin. Keskiössä ovat elämän kriiseissä tukeminen sekä itsemurhien ehkäisy. Kriisikeskukset tekevät yhteistyötä hyvinvointialueiden sosiaali- ja kriisipäivystysten kanssa erityisesti asiakasohjauksen suhteen niin arjessa kuin erityistilanteisiin varautumisessa.
Senop Communications on luotettava kumppanisi ammattilaisviestinnässä.
Toimimme Erillisverkkojen kumppanina Virve 2 -päätelaitteiden toimituksissa ja niiden elinkaaripalveluissa.
Vastaamme Virve 2 -palvelussa käytettävien päätelaitteiden ja lisävarusteiden toimituksista sekä kokonaisvaltaisesta palvelusta, joka kattaa esikonfiguroinnin, käyttöönoton, huollon, korjaukset, elinkaarenhallinnan ja varastoinnin.
Surevan kohtaaminen -toiminta on Surujärjestöjen yhteistä toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa surevien tuen saantia. Toiminnalla tuetaan ammattilaisia, vapaaehtoisia ja opiskelijoita kohtaamaan läheisensä menettäneitä. Surevan kohtaaminen -toiminnassa on kaksi keskeistä osa-aluetta: Kokemusasiantuntijatoiminta sekä tiedonvälitys ja asiantuntijatoiminta.
Toiminnan verkkosivuilla: surevankohtaaminen.fi on tietopankki, johon on koottuna tietoa surusta, surevan kohtaamisesta ja tukemisesta sekä tukitahoista. Verkkosivuilta voi tilata myös kokemusasiantuntijan puheenvuoron. Kokemusasiantuntijat ovat Surujärjestöjen vapaaehtoisia ja kertovat kokemuspuheenvuoroissaan oman menetyksensä lisäksi yleistä tietoa surusta ja surevan tukemisesta.
Toiminnan taustajärjestöt ovat: Huoma-Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Nuoret Lesket ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry ja Surunauha ry -tukea itsemurhan tehneiden läheisille. Esittelypöydästä saat tietoa myös näiden järjestöjen tarjoamasta tuesta.
Olemme ammattiliitto, johon voivat liittyä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset. Myös alojen opiskelijat ovat meille tervetulleita.
Tunnemme sosiaalialan työn, ja olemme alan ammattilaisten vahva edunvalvoja.
Jäsenemme työskentelevät monissa eri ammateissa. He ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja sosionomeja. Myös yrittäjät voivat liittyä jäseneksi.
Huolehdimme siitä, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat, ja meille on tärkeää, että edustamillamme aloilla on hyvä tehdä töitä.
Neuvottelemme useita työehtosopimuksia. Tavoitteemme on myös vaikuttaa lakeihin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Olemme merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja kotimaassa ja myös kansainvälisesti.
Kun liityt jäseneksi, saat tukea myös omalla työpaikallasi. Paikallinen ammattiosasto valvoo etujasi työpaikalla ja auttaa työelämän kysymyksissä. Ammattiosastoja toimii ympäri Suomen.
Me autamme sinua, jos sinulle tulee ongelma töissä. Pidämme huolta oikeuksistasi ja neuvomme sinua aina ongelmatilanteissa.
Suomen Punainen Risti tukee ihmisiä kriiseissä, onnettomuuksissa ja muissa vaikeissa elämäntilanteissa sekä vahvistaa yhteisöjen hyvinvointia, osallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Järjestö tarjoaa vapaaehtoistoimintaa, psykososiaalista tukea, ensiapuosaamista sekä apua ja tukea niin arjen haasteissa kuin poikkeusoloissa. Suurin osa SPR:n toimijoista on vapaaehtoisia ja sen lisäksi ammattimaista tukea antavat muun muassa Nuorten Turvatalot ja Psykologien valmiusryhmä. Lisätietoa Suomen Punainen Risti - Punainen Risti
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä Aktiivinen toimijuus -hanke, jossa kehitetään työkaluja ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja tunnistamiseen sosiaalihuollossa. Hankkeessa on julkaistu Vakauta ja arvioi – työkaluja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi -käsikirja, joka tarjoaa käytännön välineitä ihmiskaupan tunnistamiseen, traumatietoiseen kohtaamiseen, mielenterveyden tukemiseen sekä vakauttavaan työskentelyyn.
Aktiivinen toimijuus -hankkeen tavoitteena on vahvistaa ihmiskaupan uhrien osallisuutta, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja aktiivista toimijuutta.
Lisäksi hankkeessa järjestetään koulutuksia, lisätään tietoisuutta ihmiskaupasta ja vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, jotta uhrit tunnistetaan paremmin ja he saavat kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa tukea.
Hanketta ovat esittelemässä Marjukka Nyström, sosiaalityöntekijä ja hankevastaava sekä Larissa Söderling, psykologi ja hankeasiantuntija.
”Aktiivinen toimijuus - yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut” on kahdeksan toteuttajan ryhmähanke. Hanke keskittyy maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romanien palveluiden kehittämiseen. Lisätietoa hankkeestamme voit lukea tästä ja THL.fi.
Mari Hämäläinen on Helsingissä asuva kuvantekijä. Hänelle joka- aamuinen piirtäminen on tapa tutkia suhdetta maailmaan ja elämään. Piirustukset syntyvät alitajunnan ja tiedostamisen rajamailla.
Heurekassa sosiaali- ja kriisipäivystys päivillä nähtävä näyttely keppitutkielma 2026 käsittelee äkillisen kriisin aikana tapahtuneen posttrauman aktivoitumisen tuomia tuntemuksia. Piirtämisen ja luontohavainnoinnin yhdistelmä antoi keinot tutkia näitä kokemuksia sekä toi mielelle turvallisen tilan käsitellä vaikeaa aihetta.
Muusikko Juho Vornanen on tehnyt Heurekan päiville äänimaailman tukemaan Hämäläisen näyttelyn tunnelmaa ja luomaan rauhallisen tilan kokemukselle.
Nollalinja on valtakunnallinen, anonyymi ja maksuton auttava puhelin (p. 116 016) ja chat (ma-ke klo 9-15 ja to-pe klo 14-20, osoitteessa nollalinja.fi) kaikille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille. Väkivaltaa kokeneiden lisäksi Nollalinjalle voivat ottaa yhteyttä läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.
Turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Palvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille.
Turvakodissa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Palveluun voi hakeutua asuinpaikasta riippumatta. Suomessa on 29 turvakotia, joissa on yhteensä 243 perhepaikkaa.
Turvakoti on asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelua on tarjolla kaikille iästä, sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta.
Turvakodin ja Nollalinjan työntekijät ovat joko sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia. Henkilökunta on koulutettu kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita aikuisia ja lapsia.
THL vastaa turvakotipalvelujen ja Nollalinjan järjestämisestä, ohjaamisesta, kehittämisestä ja arvioinnista.
Tule tutustumaan Nollalinjaan, turvakotipalveluun ja turvakodissa tehtävään työhön!
thl.fi/turvakodit
thl.fi/nollalinja
nollalinja.fi
Ensimmäisen päivän teemoina ovat varautumisen ja valmiuden ajankohtaiset asiat sosiaali- ja kriisipäivystyksen näkökulmasta. Pureudumme erityisesti psykososiaalisen tuen järjestämiseen sotatilanteissa ja sotaa paenneiden ihmisten auttamisessa. Toisen päivän aiheet painottuvat työn laadun kehittämiseen ja työtä tukeviin toimintarakenteisiin. Kuulemme puheenvuoroja mm. kansainvälisistä lapsikaappauksista, resilienssistä ja moniviranomaisyhteistyöstä.
Ajankohtaisen tiedon ja ansioituneiden luennoitsijoiden lisäksi tapahtuma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin alan ammattilaisiin. Mukana on myös monipuolinen joukko näytteilleasettajia eri toimialoilta.
Tiistai 27.10
klo 8.15 ilmoittautuminen ja aamukahvit
9—9.15 Tervetulosanat
9.15–10.00 Sosiaali- ja terveydenhuollon rooli poikkeusoloissa ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät osana kokonaisuutta; Krista Lyyra, erityisasiantuntijasosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikkö
10.00–10.15 Tauko
10.15–11.00 Sosiaalihuollon varautuminen ja valmiussuunnittelu sotilaallisen voimankäytön tilanteessa; Riikka Vikström, erikoissuunnittelija ja psykoterapeutti. HUS Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus
11.00–12.15 Lounas
12.15–13.00 Siviiliväestön psykososiaaliset palvelut sotilaallisen voimankäytön tilanteissa; Katariina Halonen, varautumisen ja valmiuden asiantuntija
13.00–13.45 Psykososiaalisen tuen suunnittelu ja järjestäminen suurille ihmismäärille. Kokemuksia Puolasta Ukrainan sodan alkuvaiheessa keväällä 2022; Niko Nurminen, johtava kriisityöntekijä ja SPR:n kansainvälinen delegaatti
13.45—14.30 Kahvitauko
14.30–15.15 HUS Psykiatrian liikkuvan valmiusryhmän toiminta ja omahoito äkillisissä kriiseissä; Meeri Keurulainen, johtava psykologi ja psykologian tohtori sekä Katariina Bärlund, johtava sosiaalityöntekijä ja ratkaisukeskeinen yksilöpsykoterapeutti. HUS psykiatria.
15.15–16.00 Kaikkein altistuneimpien tuki ja hoito sota- ja konfliktitilanteiden jälkeen; Ferdinand Garoff, psykologian tohtori ja psykoterapeutti
Iltaohjelma klo 18.00 alkaen Sokos Hotelli Vantaa Tulisuudelma
9—10.15 Resilienssi ja työssä jaksaminen;Antti Klemettilä, psykologi ja psykoterapeutti
10.15–10.30 tauko
10.30–11.15 Mikä ohjaa päätöksentekoa, kun aikaa ei ole; Tuuli Kotisaari, väitöskirjatutkija ja johtava sosiaalityöntekijä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
12.15.- 13.00 Kansainväliset lapsikaappaukset, työnjako ja virkavastuut; Hanna Holmberg, johtava sosiaalityöntekijä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
13.00–13.45 Virve2 ja Kejo:n ajankohtaiset asiat sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, Johanna Virtanen kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tomi Pekkonen Virve- päällikkö ja aluepääkäyttäjä ja Pasi Vastamäki ERICA-pääkäyttäjä, HUS valmiusyksikkö
14.30–15.15 Kriisityö sosiaali- ja kriisipäivystyksessä; Riikka Hämäläinen, johtava kriisityöntekijä Helsingin kaupunki ja Niina Mäkinen, johtava kriisityöntekijä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
15.15–16.00 Moniviranomaisyhteistyö, Nina Vaahtera, psykososiaalisen tuen koordinaattori Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Päätössanat
Tilaisuus pidetään tiedekeskus Heurekassa, osoitteessa Teidepuisto 1, 01300 Vantaa. Katso saapumisohjeet Heurekan verkkosivuilta.
Tämän vuoden tapahtuman järjestävät yhteistyössä Keski-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystykset.