Puutu silpomiseen! Jokainen voi vaikuttaa​

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoiset sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Silpomisesta käytetään myös termiä FGM. Lyhenne tulee sanoista female genital mutilation.

​Useimmiten tyttöjen sukuelimet silvotaan 0–15-vuotiaina. Silpomisikä vaihtelee suuresti maasta, alueesta ja etnisestä ryhmästä toiseen. Sukuelimet voidaan silpoa vauvana, leikki-ikäisenä, kouluikäisenä tai teini-ikäisenä mutta myös esimerkiksi ensimmäisen raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto. Se rikkoo useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin myös Suomi on sitoutunut:​

• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta (1948)​
• YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (1979) ​
• YK:n lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta (1989)​
• Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus, 2015)​

Tytön sukuelinten silpominen on Suomen lainsäädännön mukaan rangaistava teko.​Silpomisen suunnittelussa on kyse lapsen törkeän pahoinpitelyn suunnittelusta, joka on rikos, josta viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus ylittää salassapitovelvollisuuden.

Maailman terveysjärjestö WHO (2008) luokittelee tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen eli ympärileikkauksen neljään pääryhmään sen mukaan, miten laajasti sukuelimiä vahingoitaan:

Tyyppi I: Klitoriksen ja/tai klitoriksen hupun osittainen tai täydellinen poistaminen. 

Tyyppi II: Klitoriksen sekä pienten häpyhuulien osittainen tai täydellinen poistaminen. Isot häpyhuulet saatetaan samalla typistää tai jättää typistämättä. (Toimenpidettä kutsutaan myös excisioksi.) 

Tyyppi III: Pienten ja/tai suurten häpyhuulten typistäminen ja typistettyjen häpyhuulten yhteen liittäminen niin, että virtsan ja kuukautisveren poistumituseksi jätetään vain pieni aukko. Klitoris saatetaan joko poistaa tai jättää emätinaukkoa kaventavan tai ahtauttavan ”kannen” alle. (Toimenpidettä kutsutaan myös infibulaatioksi tai faraoniseksi ympärileikkaukseksi.)

Tyyppi IV: Kaikki muut naisen sukuelimiä vahingoittavat toimenpiteet, jotka tehdään ei-lääketieteellisistä syistä. Näitä ovat esimerkiksi pistäminen, lävistäminen, viiltäminen, raapiminen ja kuumalla raudalla polttaminen (kauterisaatio).

Lähde:
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma (valtioneuvosto.fi)

Välittömät terveyshaitat

• Kipu: sokki
• Runsas tai pitkittynyt verenvuoto: Anemia, verenpaineen lasku, sokki, kuolema
• Virtsaamisvaikeudet: Virtsaputken vaurioituminen, kyvyttömyys virtsata (virtsaumpi), virtsatietulehdus
• Tulehdukset: haavatulehdus, lantionalueen tulehdus, verenmyrkytys, jäykkäkouristus, virusinfektiot (esimerkiksi B- ja C-hepatiitti, HIV), septinen sokki, kuolema
• Muiden kudosten ja elinten vaurioituminen leikkauksen yhteydessä
• Luunmurtumat ja jäsenten sijoiltaanmeno kiinnipitämisen vuoksi
• Psykologiset ongelmat: pelko, stressi, painajaisunet

Pitkäaikaiset terveyshaitat

• Kipu: kuukautiskivut, kipu virtsatessa ja yhdynnän aikana
• Virtsaamisvaikeudet: virtsatietulehdukset, virtsanpidätysongelmat, virtsatiekivet
• Arpeutumisen jälkiseuraukset: kuukautisvuodon kerääntyminen emättimeen, kystat ja märkäkertymät (absessit) ulkosynnyttimien alueella, hermokasvaimet (neuroomat), arpikasvannaiset (keloidit), kudosten joustamattomuus, avanteet (fistelit) virtsarakkoon ja suoleen, gynekologisen tutkimisen haasteet
• Hedelmällisyys ja seksi: yhdyntäpelko, yhdyntäkivut, yhdynnän mahdottomuus kiinniommeltujen sukuelinten vuoksi, orgasmiongelmat, hedelmättömyys
• Psykologiset ongelmat: posttraumaattinen stressireaktio, painajaisunet, unettomuus, syömishäiriöt, kognitiiviset häiriöt, matala itsetunto, ahdistus, masennus
• Krooniset tulehdukset: B- ja C-hepatiitti, HIV

Synnytykseen liittyvät ongelmat

• Synnytyksen kulun seurannan hankaluus
• Sikiön voinnin seurannan hankaluus
• Pitkittynyt ponnistusvaihe
• Repeämät: verenvuoto, tulehdukset (alkeellisissa oloissa riski saada esimerkiksi jäykkäkouristus, tai verenmyrkytys)
• Välilihan leikkaus eli episiotomia
• Keisarileikkaus
• Kroonisten tulehdusten siirtyminen äidiltä lapselle (esimerkiksi B- ja C-hepatiitti, HIV)
• Psykologiset ongelmat: synnytyspelko, takaumat silpomistilanteesta, haluttomuus synnyttää uudelleen.

Eri puolilla maailmaa elää tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Vuosittain noin neljällä miljoonalla tytöllä on riski joutua silvotuksi. 

Silpomisen esiintyvyys vaihtelee alueittain:

Korkea esiintyvyys: Somalia, Guinea, Djibouti, Sierra Leone, Mali, Egypti, Sudan, Eritrea

Melko korkea esiintyvyys: Burkina Faso, Gambia, Etiopia, Mauritania, Liberia, Guinea-Bissau, Tsad, Norsunluurannikko, Nigeria, Senegal, Keski-Afrikan tasavalta, Kenia, Indonesia

Matala esiintyvyys tai esiintyy paikoitellen: Jemen, Tansania, Benin, Irak, Togo, Ghana, Niger, Uganda, Kamerun, Afganistan, Kurdialueet (Iran, Syyria, Turkki), Thaimaa, Pakistan, Venäjän Kaukasus (Georgia, Dagestan), Intia

Kuvio 1. Silpomisen läpikäyneiden 15–49-vuotiaiden tyttöjen ja naisten prosentuaalinen määrä Afrikan ja Lähi-idän maissa. (UNICEF 2018.)

Lisää tietoa:
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma (valtioneuvosto.fi)

Lähde: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma (valtioneuvosto.fi) (sivu 96)

Kiinnitä huomiota, jos: 

• perhe suunnittelee pidempää lomamatkaa kotimaahansa tai tyttö ollaan lähettämässä muuhun silpomisperinnettä harjoittavaan maahan
• tyttö tietää, että perheessä on lähestymässä seremonia tai hänen kunniakseen järjestettävät juhlat
• tyttö, vanhemmat tai muu perheen läheinen henkilö tuo ilmi, että silpomisperinne on perheelle kulttuurisesti tai uskonnollisesti tärkeä 
• tytön neuvola- tai kouluterveydenhuollon seuranta on ollut puutteellista tai ikäkausitarkastuksia on jäänyt tekemättä 
• tyttö, tämän ystävä tai sukulainen kertoo huolensa tytön joutumisesta silvottavaksi 
• perheessä esiintyy muuta kunniaan liittyvää väkivaltaa, kuten pakottavaa kontrollia tai avioliittoon painostamista

Huomioi, että silpomisen lisäksi maasta pois viemiseen voi liittyä myös muita uhkia, joista myös tulee ilmoittaa lastensuojeluun ja poliisille esimerkiksi pakkoavioliitto, ”rangaistusmatka” tai sota-alueelle vieminen.

Ennen tapaamista

• Pohdi etukäteen, mitä ajatuksia ja tunteita aihe sinussa herättää. Mikäli aiheen käsittely tuntuu vaikealta, konsultoi jotain sopivaksi katsomaasi tahoa tai hanki muulla tavoin lisää tietoa, jotta kykenet keskustelemaan asiasta mahdollisimman neutraalisti ja faktapohjaisesti, kun tilanne sitä vaatii.
• Ongelma on kohdattava avoimesti, mutta samalla on pystyttävä osoittamaan, että kielteisen suhtautumisen perusteluna on yksilön inhimillisen elämän suojelu, ei vieraiden tapojen kieltäminen tietämättömyyden ja ennakkoluulojen vuoksi. 
• Varaa keskustelulle rauhallinen ja yksityinen tila. ​
• Tee tietoinen valinta, keskusteletko asiasta yksin naisen kanssa, tai yhdessä toisen vanhemman kanssa.
• Tiedosta, että aihe on sensitiivinen, mutta ota silpominen puheeksi rohkeasti. Älä kuiski - aiheen hyssyttely tai siitä vaikeneminen antaa ymmärtää, että silpomista tulee hävetä, joka voi vaikeuttaa aiheesta puhumista.
• Aiheesta keskustelu voi olla helpompaa ja luontevampaa, jos asian puheeksi ottava ammattilainen on naispuolinen. ​
• Mikäli yhteistä kieltä ei ole, käytä asioimistulkkia. ​Tulkin tulee ensisijaisesti olla naispuolinen.

Tapaamisella 

• Kerro velvollisuudesta ottaa huoli puheeksi.​
• Konkretisoi, mistä huoli on herännyt. ​
• Kerro että otat aiheen puheeksi, koska olet aidosti kiinnostunut lapsen/nuoren/asiakkaasi hyvinvoinnista.​
• Kerro, mitä terveyshaittoja sukuelinten silpomisesta on.​
• Mikäli juttelet lapsen/nuoren kanssa, huomioi, että hieman vanhemmatkaan tytöt eivät välttämättä ole koskaan kuulleet silpomisesta ja aihe voi olla vieras ja pelottava.​
• Kysy vanhemmilta heidän omaa mielipidettään perinteestä ja siitä, ovatko he valmiita jatkamaan sitä oman tyttärensä kohdalla.
• Kerro, että kaikilla lapsilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, terveyteen ja elämään.
• Kerro, että Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on kielletty rikoslaissa.​
• Käytä termejä, jotka keskustelukumppanisi ymmärtää. Selvitä mitä termiä asiakas itse aiheesta käyttää, ja varmista että myös tulkki ymmärtää. Ympärileikkaus voi olla tutumpi sana kuin silpominen, joka saattaa kuulostaa pelottavalta ja herättää torjuntaa.​
• Älä kauhistele, sääli tai tuomitse. Muista, että vaikka kyseessä on tyttöihin ja naisiin kohdistuva vakava ja monin eri tavoin haitallinen väkivalta, kyseessä on myös yhteisöllinen perinne, johon liittyy myönteisiä käsityksiä kauneudesta, puhtaudesta, arvostuksesta, moraalista jne.​ 
• Silpomista on voitu tehdä niin kauan sitten, että siitä on tullut osa naisen identiteettiä, ja naisten on vaikea kuvitella ulkoisia sukupuolielimiään tarpeellisena osana naisellisuuttaan. Perinteen tai ihmisen jyrkkä tuomitseminen ei edesauta keskustelua silpomisen läpikäyneen tuen tarpeesta tai asenteista perinnettä kohtaan.
• Muistuta, että sinulla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille, jos herää epäilys tytön sukuelinten silpomisesta.​ 

Apukysymyksiä keskusteluun aikuisen kanssa

• Mitä lomasuunnitelmia teillä on? Mitä odotatte lomalta?​
• Onko kanssanne keskusteltu tyttöjen silpomisesta Suomessa? ​
• Miten teidän kulttuurissanne suhtaudutaan tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen?​
• Mitä perheessänne/suvussanne ajatellaan tästä perinteestä?
• Onko tytön äiti itse ympärileikattu?​ Onko vanhempia sisaruksia, muita lähisukulaisia ympärileikattu?
• Miten olette itse ajatelleet toimia oman tyttärenne kanssa?​
• Tiedättekö, että tytön ympärileikkauksesta aiheutuu monenlaisia terveysongelmia?
• Oletteko tietoinen/tietoisia, että Suomessa tytön ympärileikkaus on rikos ja lastensuojelun asia?​

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Tyttöjen silpominen/ympärileikkaus koskettaa jo alle kouluikäisiä lapsia. Yleisin silpomisikä on 4-10 vuotta.​ Tyttöjen silpominen otetaan perheen kanssa puheeksi aina huolen noustessa esille.  Täältä löydät apua puheeksi ottamiseen.

Riskissä olevan lapsen tunnistaminen ja huolen aiheita ovat:​

• Perheen lähtömaa tyttöjen silpomisen suhteen suuren riskin alueella (linkitys tämän dokumentin alun karttaan)​.
• Perhe ilmoittaa nopealla aikataululla pitkästä lomasta lähtömaahan, jossa on kohonnut tyttöjen silpomisriski​.
• Lapsen puheet ”isoksi kasvamisesta” ja siihen liittyvistä juhlista tai palkinnoista​.
• Esiopetusikäisen lapsen anoessa yli kahden viikon pidempää poissaoloa esiopetuksesta​.

Akuutti huoli​

• Kun lapsesta on akuutti huoli, tulee sen työntekijän, jolla huoli on herännyt olla välittömästi puhelimitse yhteydessä lastensuojelun päivystykseen ja poliisiin ja tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on, jos epäillään, että lapsi ollaan viemässä maasta nopealla aikataululla silvottavaksi.
• Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella otetaan yhteyttä sosiaalipäivystykseen. 
• Jos lapsen henki tai terveys on akuutissa vaarassa, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen, joka arvioi tilanteen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. 
• Työntekijä tiedottaa päiväkodin johtajaa välittömästi tekemästään ilmoituksesta tai konsultaatiosta.

Tarkemmat ohjeet akuutin tilanteen varalta löydät täältä.

Epäily jo tehdystä silpomisesta voi herätä lapsen muuttuneesta käytöksestä pitkän poissaolon jälkeen:​

• Lapsi voi olla kivulias, hiljainen, vetäytyvä, ahdistunut, masentunut, aggressiivinen, pelokas tai itkuinen​
• Hänellä voi olla keskittymis- ja oppimisvaikeuksia​
• Vessakäynnit ja riisuutuminen tuntuvat haastavilta 

Konsultaatioapua ​

Jos tarvitset tukea puheeksi ottamiseen tai asia askarruttaa sinua, konsultoi apua matalalla kynnyksellä.

Vantaa

• Kieli- ja kulttuurikoordinaattorit​
• Laaja-alainen tai koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja​
• Kasvatuksen ja oppimisen toimialan turvallisuusasiantuntija​

Lisää tietoa löydät: Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen käsikirja

Kerava

• Kieli- ja kulttuuriopettaja​
• Alueelliset varhaiskasvatuksen erityisopettajat​

Lisää tietoa löydät: Keravan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmasta ja Tuen käsikirjasta Keravan Intanetistä.

Yhteys lastensuojeluun ja poliisiin

Lastensuojelua voi konsultoida siitä, onko huoli aiheellinen tai jos huoli ei poistu​. Yhteistyötä kannattaa käynnistää matalalla kynnyksellä. Tarkemmat ohjeet löydä täältä (linkki taulukkoon).​

• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen - THL​
• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma (valtioneuvosto.fi)​
• THL_Tiedä ja toimi_Tyttöjen_ymparileikkaus_web.pdf (julkari.fi)​
• http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tyttojen_ja_naisten_ymparileikkaus_Suomessa_Suositus_sosiaali_ja_terveydenhuollon_henkilostolle_IOL_2011.pdf​
• NEUKO-tietokanta - Duodecim (terveysportti.fi)​
• #VIGORtalk - tyttöjen ympärileikkauksen puheeksiotto (youtube.com)​
• Mitä silpominen tarkoittaa ja miten kohdata sen läpikäynyt asiakas? (youtube.com)​

Africancare:​

• suomeksi:  FGM_kirjanen_SUOMI.pdf (africancare.fi)
• englanniksi:  SayNoToFGM_ENG.pdf (africancare.fi)
• somaliksi: SayNoToFGM_SOM.pdf (africancare.fi)
• arabiaksi: SayNoToFGM_ARABIC.pdf (africancare.fi)