Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
VAKEssa olemme laatineet luonnoksen siitä, miten suunnittelemme järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut alueellamme vuoteen 2034 asti. Kutsumme asukkaat ja muut sidosryhmät tutustumaan luonnokseen ja antamaan palautetta. Käytämme saatua palautetta hyödyksi jatkosuunnittelussa.
Palveluverkkosuunnitelma on suunnitelma siitä, miten ja missä sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Palveluverkkosuunnittelun keskeisiä tavoitteita ovat asukkaiden tarpeiden mukaisten palveluiden tuottaminen, taloudellinen ja toiminnallinen tehokkuus sekä palveluverkon monikäyttöisyys.
Lopullinen suunnitelma on tarkoitus hyväksyä hyvinvointialueen aluevaltuustossa 29.4.2024.
Palveluverkon päivityksen tarve johtuu esimerkiksi alueen kasvavasta väestöstä, mikä vaikuttaa palveluiden tarpeeseen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on rakenteeltaan tiivis, eli palveluverkon supistamista ei ole samalla tavalla suunnitelmissa kuin useilla muilla hyvinvointialueilla. Suunnitelmassa näkyy sen sijaan useita investointeja esimerkiksi uusiin vanhustenkeskuksiin, pelastuslaitoksen valmiusasemiin ja palveluiden laajentamiseen nopeasti kasvavalle Kivistön alueelle.
Suunnitelmassa otetaan kantaa myös siihen, miten turvataan fyysisten ja digitaalisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Digitaalisten palveluiden kehittämistä tehdään alueella vain siinä määrin, kuin niistä tunnistetaan olevan aidosti hyötyä.
Palveluverkkosuunnittelu tukee aluevaltuuston hyvinvointialuestrategiassa määrittämiä strategisia tavoitteita.
Palveluverkkosuunnittelun keskeinen tavoite on, että eri toimialojen prosessit muodostavat kokonaisuuden, jossa yhteistyön ja yhteisen tietopohjan avulla kyetään muodostamaan toimivia palvelukokonaisuuksia ja asiakastarpeisiin vastaavia palveluja. Tarkastelua tehdään yhdessä hyvinvointialueen palvelualueiden sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa.
Investointien suunnittelussa arvioidaan ja vertaillaan niiden kannattavuutta ja laatua.
Toimitilojen ja asuntojen hankintaa tarkastellaan tilojen toiminnallisuuden, tilatehokkuuden ja kokonaistaloudellisen edullisuuden näkökulmasta koko hyvinvointialueen näkökulmasta pitkällä aikavälillä.
Hyvinvointialuekonsernin kokonaisetu tulee ottaa huomioon kaikissa toimitiloihin ja asuntoihin liittyvissä hankkeissa ja sopimuksissa.
Toimitilojen vuokra-ajat vaihtelevat toimitilatarpeeseen perustuen. Lähtökohtaisesti omassa käytössä olevien toimitilojen käytön tulee olla pitkäjänteistä toimintaa. Merkittäviä investointeja vaativien kohteiden käytön tulee olla luonteeltaan pysyvää.
Sähköisten palvelujen ja hyvinvointiteknologian käyttöä laajennetaan asteittain.
Tavoitteena on vahvistaa kotiin vietäviä palveluja ja kotona asumista tukevia palveluja osana palvelurakenteen keventämistä.
Hyvinvointialueen ruotsinkieliset palvelut järjestetään muun palveluverkon yhteydessä ja ne suunnitellaan vastaamaan tarpeeseen. Erillisiä uusia ruotsinkielisiä yksiköitä ei ole tarkoitus perustaa.
Hyvinvointialue toimii aktiivisessa yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Erityisesti tonttien hankinta edellyttää toimivaa ja aktiivista yhteistyötä kaupunkien kaupunkisuunnitteluyksiköiden kanssa.
Palveluverkkosuunnittelun tulee olla pitkäjänteistä ja palveluita järjestämistä varten varattavien tonttien tarve on esitettävä kunnille jo kaavoitusvaiheessa riittävän aikaisin, jotta tarpeet voidaan huomioida kuntien tonttivarannossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteena on osallistua Vantaan suuralueiden ja Keravan alueen keskustojen kehittämiseen asemakaavoitusta edeltävässä ns. kaavarunkojen valmisteluvaiheessa. Keskustojen ulkopuolisten alueiden kehittämistä seurataan aktiivisesti ja alueilla pyritään tekemään hyvinvointialueen palvelutarpeiden mukaisia tonttivarauksia.
Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluiden palveluverkko muodostuu toiminnasta Katriinan sairaalassa, Peijaksen sairaalassa ja Keravan terveyskeskuksessa. Kiinteistöissä on korjausvelkaa eivätkä tilat vastaa nykyaikaisen sairaalahoidon vaatimuksia. Tiloja ei ole riittävästi väestön palvelutarpeeseen nähden. Kokonaisuuteen kuuluvat koko alueen kattavat kotisairaala- ja LiiSa –liikkuva sairaalapalvelut.
Tulevaisuuden palveluverkkovisiossa sairaanhoito- ja kuntoutuspalvelut on keskitetty Peijas-kampukselle, jossa toimii myös tarvittavat sosiaalipalvelut, yhteispäivystys ja erikoisairaanhoidon palveluja. Tukipalvelut on järjestetty yhteisesti kaikille kampuksen alueella toimiville tahoille.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon palveluverkko muodostuu 23 hammashoitolasta, autohoitolasta sekä pop up –hoitoyksiköistä. Palveluverkko on hajanainen sekä pienet koulujen yhteydessä sijaitsevat kiinteistöt ja osa terveysasemien yhteydessä sijaitsevista hammashoitoloista ovat rakennusteknisesti elinkaarensa päässä (Myyrmäki, Tikkurila).
Tulevaisuudessa hammashoitolat sijaitsevat terveysasemien tai sairaalan yhteydessä. Isoissa yksiköissä (Myyrmäki, Tikkurila) tuotetaan perushoidon ja erikoishoidon palvelut. Alueelliset palvelut mahdollistetaan muilla terveysasemilla sijaitsevissa n. 15 hoitohuoneen yksiköissä, joissa mahdollistuu asiakaslähtöiset vaikuttavat hoitoprosessit. Kiireellinen hoito tuotetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kiireellisen hoidon yksiköissä. Peijas-kampuksella hoidetaan vaikeasti yleissairaita potilaita ja tarjotaan anestesiahammashoitoa. Liikkuvilla yksiköillä käydään myös vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköissä.
Terveysasemapalvelut
Terveysasemien palveluverkko muodostuu yhdeksästä terveysasemasta, joilla kaikilla on hoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoimintaa. Lisäksi tuotetaan aikuisten kuntoutuspalveluja, apuvälinepalveluja, ehkäisyneuvolatoimintaa, hoitotarvikejakelua, jalkaterapiaa sekä diabetes- ja endoskopiayksiköiden palveluja. Kiinteistöissä on vakavia iästä ja korjausvelasta johtuvia ongelmia (pois lukien Kivistön terveysasema). Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan terveysasemien lisäksi päihdepoliklinikoilla, terveysneuvontapisteissä sekä päihdevieroitusyksikössä.
Tulevaisuudessa terveysasemapalvelut toimivat 8–9 kiinteistössä. Suunnitteilla on Hakunilan ja Länsimäen terveysasemien yhdistäminen ja Tikkurilan terveysaseman siirto uuteen terveys- ja perhekeskukseen. Jatkossa voimakkaan väestökasvun vuoksi Pakkala-Aviapoliksen alueen mahdollinen uusi terveysasema tulee harkittavaksi. Tilaratkaisuissa tulee huomioida mahdollinen aukioloaikojen laajentaminen ja uudet toimintamallit kuten Omatiimi. Apuvälinepalvelujen kehittämisessä ja tilaratkaisuissa tulee huomioida sijainti terveysasemien yhteydessä, yhteistyö kotihoidon kanssa, tukipalvelujen keskittäminen sekä liikkuvien apuvälinepalvelujen tarkastelu.
Tulevaisuuden visiossa matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä avopalvelut (mielenterveyspalvelut, päihdehuollon kuntouttava avohoito ja opioidikorvaushoito) toimisivat kolmessa osaamiskeskuksessa terveysasemien yhteydessä. Selviämishoitoasema on suunniteltu sijoitettavaksi Peijas-kampuksen yhteyteen.
Perhekeskuskokonaisuus rakentuu vuoteen 2030 mennessä neljälle toiminnalliselle alueelle: pohjoinen, itäinen, läntinen ja keskinen.
Pohjoiselle alueelle on suunniteltu Keravan perhekeskus, jossa perhekeskustoimintaa toteutuu jo laajalti samoin kuin itäisellä alueella Koivukylän perhekeskuksessa.
Näiden lisäksi perhekeskukset avataan läntiselle alueelle Myyrmäkeen 2025 ja keskiselle alueelle Tikkurilaan (Tikkurilan terveys- ja perhekeskus) 2028.
Toimialalla varaudutaan mahdollisuuteen perustaa perhekeskuksia edellisten neljän lisäksi tarvittaessa myös Hakunilaan ja Kivistöön. Näiden tarvetta arvioidaan vuosikymmenen kuluessa väestönkasvua ja kysyntää seuraten. Perhekeskusten toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tulee myös arvioida ennen uusien perustamista.
Perhekeskustoimintaa kehitettäessä kiinnitetään huomiota toiminnan saavutettavuuteen. Toimipisteiden sijoittelun näkökulmasta tärkeää on turvata keskeisten palvelujen tasapuolinen jakautuminen hyvinvointialueen asiakkaiden saataville. Digitaalinen saavutettavuus täydentää palveluja.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on runsaasti jalkautuvia palveluja ja asiakkaille mahdollistetaan kotikäynnit ja palvelut perheen lähiympäristössä esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö.
Ympärivuorokautista lastensuojelun laitoshoitoa tuotetaan omana palveluna yhdeksässä yksikössä. Lastensuojelun osalta pitkän aikavälin tavoitteena ja mahdollisuutena on vähentää alueemme huostaanottopainotteisuutta ja löytää uusia vaikuttavia avohuollon tukimuotoja sekä vahvistaa yhteistyökumppanuuksia vaihtoehdoksi kodin ulkopuolisille sijoituksille.
Omaa sijaishuollon palvelutuotantoa vahvistetaan ja suunnataan ajankohtaisen asiakastarpeen kysyntää vastaavaksi.
Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa on kaksiosastoisen lastensuojelulaitoksen perustaminen vuodelle 2027. Toisen lastensuojelulaitoksen rakentaminen on tavoitteena vuosikymmenen loppuun mennessä. Suunnitelma edellyttää valtionrahoitusta sekä tarkoitukseen sopivaa tonttia tai kiinteistöä hyvinvointialueen alueelta.
Uusien lastensuojelulaitosten perustaminen on tehtävä hallitusti ja vaiheittain. Laitosten suunnittelussa on huomioitava niiden sijoittamisen alueellinen tasapainoisuus, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen näkökulmat sekä liikenneyhteydet myös rekrytoinnin näkökulmasta.
Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityön palvelualueen palveluverkon ydinalueet ovat Vantaan Tikkurilassa ja Myyrmäessä sekä Keravalla. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa väestönkasvun myötä sosiaalityön palveluja myös Kivistön alueelle.
Asumispalveluissa on tarkoitus lisätä palveluasumisen, asumispäivystyksen ja avoin olohuone -palvelun omaa palvelutuotantoa mm. Vantaan Myyrmäessä ja Keravalla. Lisäksi tarkoituksena on saada omaksi palveluksi nuorille suunnattu tuetun ja yhteisöllisen asumisen yksikkö.
Työllistämistä ja osallisuutta tukevissa palveluissa laajennetaan omaa palvelutuotantoa vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnassa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa hyödyntämällä olemassa olevia tiloja tai siirtämällä pieniä yksikköjä isompiin tai toiminnan näkökulmasta soveltuvimpiin tiloihin.
Koko palvelualueella tarkastellaan omien palvelujen ja asiakastarpeiden vastaavuutta, digitaalisten palvelujen ja tilojen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä ostopalvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä, jotta kasvavalle asiakasmäärälle tarjottavat palvelut olisivat vaikuttavia.
Vammaisten palvelut
Vammaispalveluiden palvelualueen tavoitteena on luoda tulevaisuudessa kestävä ja innovatiivinen palveluverkko, joka tukee vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja itsenäistä elämää. Vammaispalvelut on tuotettu hyvinvointialueella monituottajamallilla, joka on edelleen keskittynyt ostopalveluihin.
Palvelualueen tavoitteena on laajentaa omaa palvelutuotantoa seuraavan 10 vuoden aikana. Ensisijainen tarve on erityisen vaativan tason asumisyksiköllä, joka tarjoaa intensiivistä tukea haastavasti käyttäytyville asiakkaille. Lisäksi tavoitteena on viiden uuden asumisyksikön rakentaminen, joista kukin tarjoaa noin 15 uutta asiakaspaikkaa.
Vanhuspalveluilla on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan tiloja alueellisissa terveys- ja perhekeskuksissa. Kotiin vietävien palvelujen alueellinen sijainti arvioidaan terveysasemien ja vanhustenkeskusten peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä.
Osana palveluverkkotyötä on tarkasteltu vanhuspalvelujen tilojen kuntoa ja soveltuvuutta käyttöön.
Tiloista 34 % oli soveltuvia, 53 % tiloista oli muutos- tai korjaustarpeita tai muuta huomioitavaa ja 13 % arvioitiin soveltumattomaksi.
Huomioitavaksi tila luokiteltiin, jos siinä on haasteita tai korjaustarpeita, jotka kuitenkin korjaamalla tai muutostöillä voidaan saada kuntoon ja tila soveltuvaksi. Tällaiseksi luokiteltiin tilat, joissa on esimerkiksi lämpötilahaasteita tai heikko äänieristys.
Osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmaa ollaan tekemässä tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelua, optimointia ja kapasiteetin hallintaa.
Vanhusten palveluita keskitetään alueittain vanhustenkeskuksiin. Uusia vanhustenkeskuksia ovat Tikkurilan (2024–2025), Keravan (2026–2029), Hakunilan (2026–2028) sekä Kivistön (2029– 2030) vanhustenkeskukset.
Erillisiä yhteisöllisen asumisen kohteita ei enää rakenneta, vaan vanhustenkeskuksiin rakennetaan eritasoista tuettua asumista; yhteisöllistä asumista sekä hoiva-asumista, jotta asukkaiden ei tarvitse toimintakyvyn heiketessä muuttaa toiseen yksikköön.
Tavoitteena on, että vanhustenkeskusten asukkaat tulevat maksamaan vuokran suoraan kiinteistön omistajalle, eikä hyvinvointialue tule siten toimimaan vuokranmaksussa välivuokraajana. Hyvinvointialue vuokraa vain käytössään olevat tilat, esimerkkinä päivätoiminta ja kotihoidon toimistotilat.
Vanhusten asumispalvelujen hybriditalomallin lisäksi keskuksissa on kuntouttavaa päivätoimintaa, neuvonnan ja asiakasohjauksen toimipisteitä sekä kotihoidon toimistotiloja. Tiloihin suunnitellaan yhteiskäyttöisiä, muunneltavia tiloja, jotta tilojen käyttö on mahdollisimman joustavaa ja tarpeen mukaista myös esimerkiksi kolmannelle sektorille.
Tällä hetkellä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta noin 70 % on ostopalvelua. Tavoitteena on, että ympärivuorokautista palveluasumista lisätään omana tuotantona tulevina vuosina siten, että oman ja ostopalvelun suhde tasoittuu ollen mahdollisesti 50 %–50 % (tuotantotapa-analyysit). Tavoitteena on, että hoivakotiyritykset sijaitsevat jatkossa hyvinvointialueella tai sen välittömässä läheisyydessä.
Pelastustoiminta ja ensihoito ovat lähipalveluita, joissa keskeinen kriteeri on auttamaan pystyvän henkilöstön saaminen asiakkaan luo mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi onnettomuustilanteessa kohde pitäisi saavuttaa tiheästi asutuilla seuduilla kuudessa minuutissa hälytyksestä
Tällä hetkellä paloasemia on liian vähän, joten palveluverkko on vielä liian harva – eikä pelastuslaitos pysty saavuttamaan toimintavalmiuden lakisääteistä minimiä.
Paloasemien määrää kasvatetaan ja sijainteja optimoidaan, vuoteen 2027 mennessä rakennetaan Vantaalle uudet valmiusasemat Tikkurilaan, Hakunilaan, Korsoon ja Myyrmäkeen. Lisäksi sisäilmaongelmainen Mäntsälän paloasema korvataan uudella. Mäntsälän paloaseman rahoittaa KEU.
Uudenmaan asukasluvun kasvu ja kaupunkien/kuntien yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisäävät tulevina vuosina entisestään tarvetta paloasemaverkoston tihentämiselle. Käynnissä olevien hankkeiden jälkeen seuraavana on vuorossa vuosikymmenen vaihteen tienoilla Kivistö, jonne rakentuu keskikokoisen suomalaisen kaupungin kokoinen asukaskeskittymä.
Paperisella lomakkeella palautetta voi jättää Vantaa-infoissa Tikkurilassa, Korsossa ja Myyrmäessä sekä Keravan yhteisasiointipisteellä.