Kenelle näitä palveluita oikein tehdään?

Blogi Vakenteissa

Sosiaalisessa kuntoutuksessa perustettiin yhteiskehittäjäryhmä asiakkaiden, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteiseksi toiminta-areenaksi. Vuosina 2022–2023 toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämistyössä ja sen tulosten juurruttamisessa tavoitellaan positiivista muutosta ammattilaisen, kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden välisessä yhteistoiminnallisessa suhteessa sekä kehittäjäkumppanuuden vahvistumisessa.

Puita ja kävelytie

Sisältö

Osallisena oleminen ja kuuluminen ryhmään, tuotti eriasteisia merkityksellisyyden kokemuksia osallistujilleen. Voimavaraistavan ja ratkaisuja tuottavan yhteiskehittämisen tuloksena rakentui monipuolisesti osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisääviä väyliä sosiaalisen kuntoutuksen palveluun ja sen rajapinnoille.

Voimavaraistavien työtapojen avulla kohti kehittäjäkumppanuutta

Sosiaalisessa kuntoutuksessa järjestetyssä tutkimuksellisessa, mutta sovelletusti kokeilevassa kehittämistyössä tavoiteltiin asiakkaiden ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osallistumisen- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistumista entisestään sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja sen rajapinnoilla. Tarkoituksena oli luoda alustava rakenne kehittäjäkumppanuudelle sosiaaliseen kuntoutukseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Voimavaraistavan ja ratkaisuja tuottavan yhteiskehittämisen tuella, oli tavoitteena vahvistaa yhteistoimijuutta monialaisen tiimin, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkainen kesken.

Yhteiskehittämisen lomassa toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimuskysymyksiksi nousivat kehittämisryhmän näkemykset voimavaraistavasta ja valtaistavasta osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen mahdollistamisesta entistä vahvemmin palvelussa ammatillisen tuen rinnalla. Lisäksi haluttiin selvittää elämäntarinallisen työskentelyn mahdollisuuksia toipumisen tukena erilaisissa osallistumisen ja vaikuttamisen prosesseissa. Yhteiskehittäjäryhmässä luotiin sosiaaliseen kuntoutukseen uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä, elämäntarinoiden esille nostamisen ja uudenlaisten merkityksen mahdollistamisen tueksi.

Merkityksellisyyden kokemukset edesauttamassa voimavaraistumistumista ja valtaistumista 

Sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön keskeisiksi tuloksisiksi muodostui alustava rakenne tulevaisuuden yhteiskehittäjäryhmälle, tulkinta merkityksellisyyden kokemuksia tuottavasta polusta sekä voimavaraistavassa yksilö- ja ryhmämuotoisessa työskentelyssä hyödynnettäviä ”karttoja”. Merkityksellisten kokemusten polku elementteineen syntyi kehittäjäryhmäläisten ajatusten pohjalta siitä, mitkä tekijät mahdollistavat voimavaraistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia, tukien asiakkaiden voimavaraistumista ja valtiastumista sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja sen rajapinnoilla. Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistamalla palvelussa, voidaan tukea myös osallisuutta yhteiskuntaan.

Merkityksellisten kokemusten polku

Merkityksellisten kokemusten polku

Tahtotilamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalisessa kuntoutuksessa on tarjota asiakkaillemme vahvempi rooli osallisuuteen, mahdollistamalla yhteistoimijuutta, yhdessä kehittämistä ja monitasoisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Asiakkaillemme, koulutetuille kokemusasiantuntijoille ja ammattilaisille nämä tekijät näyttäytyvät rooliasetelmasta riippumatta tärkeinä ja merkityksellisenä. Pilottiryhmäämme osallistuminen ja siinä vaikuttaminen koettiin tärkeänä ja merkityksellisenä sekä osaltaan se myös auttoi murtamaan ennakkoluuloja ryhmätoimintaa ja jopa palvelujärjestelmää kohtaan.

Sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutettu tutkimuksellinen kehittämistoiminta tuotti vastauksia siihen, kuinka yhteistyötä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa voidaan entisestään vahvistaa ja mahdollistaa vertaistoimintaa sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kehittämisprosessin varrella syntyi kokemusasiantuntijayhteistyön ja vertaisuuden vahvistamiseen liittyen konkreettisia toimintatapoja ja ideoita kumppanuuksista käytännön työssä. Kehittämistyön pohjalta sosiaalisen kuntoutuksen palvelulähetteeseen lisättiin kohta, jossa kysytään halukkuutta tavata kokemusasiantuntijaa. Tällöin koulutetun kokemusasiantuntijan tuen tarjoaminen ei jää pelkästään yksittäisten työntekijöiden varaan. Kuukausittain alettiin kokeiluluonteisesti järjestämään myös teemoitettuja kokemustarinoita Teams-sovelluksen välityksellä verkossa.

Yhteiskehittäjäryhmään osallistuminen itsessään oli osallistujille merkityksellistä, opettavaista ja eritavoin vapauttavaa ja auttoi osaltaan luoman myös suuntaa tulevaan omissa henkilökohtaisen elämän projekteissaan. Ryhmään osallistuminen loi toivoa, vähensi stigmaa, kehitti työelämätaitoja ja vahvisti itsemyötätuntoa sekä se kirkasti käsitystä omasta arvokkuudesta ja siitä, että itsellä on arvokasta annettavaa yhteiseen hyvään.

”Ennen kaikkea mulla on tässä kai niinku silleen vahvistunut ja kirkastunut käsitys siitä, että mä oon arvokas ja että mulla on annettavaa. Ja että niinku sekin, että mä oon ollu heikoilla on antanut mulle näitä valmiuksia toimia tämmöisessä ympäristössä ja tehdä tämmöistä arvokasta duunia.”

Elämäntarinoita esille nostamalla vahvistetaan kumppanuutta

Elämäntarinoita ja erilaisia selviytymisen mekanismeja olisi hyödyllistä tuoda sosiaalisen kuntoutumisen asiakasprosessissa vahvemmin tarkasteluun. Elämäntarinallisen työskentelyn kautta voisi avautua uudenlaisia mahdollisuuksia omaan identiteettityöhön ja oman yksilöllisen tarinansa eteenpäin suuntaamiseen. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet näyttäisivät vahvistuvan jo itsessään kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden vahvistamisen kautta.

Paperilappuja pöydällä

Suuntaa tulevaan hahmoteltiin yhteiskehittäjäryhmässä tiekarttamenetelmän tuella

Yhteiskehittäjäryhmä itsessään näyttäytyi tärkeänä kehittäjäkumppanuuden vahvistamisen ytimenä, sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden sekä ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Asiakkailla ja koulutetuilla kokemusasiantuntijoilla on tahtotilaa sekä monenlaisia tietoja ja taitoja yhdessä työskentelyyn meidän ammattilaisten kanssa, heidän omista vahvuuksistansa, voimavaroistaan ja omasta kokemuspohjastaan käsin. Päämäärät voidaan nähdä yhteisinä, mutta vastuut jakautuvat kerroksittaisina. Päävastuun tulee kuitenkin olla ammattilaisilla.

Seuraava yhteiskehittäjäryhmämme aloitti sosiaalisen kuntoutuksen toiminnassa loppukeväästä, mukaan on saatu edustusta myös aikuissosiaalityöstä. Ryhmä kokoontuu syyskaudella 2023, kolmen viikon välein yhteensä kuusi kertaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen (2023–2025) osallisuusohjelman ohjaavaksi teemaksi on nimetty tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus. (Vakehyva 2023). Suhtaudumme avoimesti kaikenlaiseen tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön. Jatkossa raportoimme yhteiskehittäjäryhmässä meneillään olevia projekteja yhteiskirjoittamisen keinoin. Toivomme, että pysytte  mukana meidän matkassamme.

Ollemmeko me ammattilaiset aidosti valmiita kehittäjäkumppanuuteen ja millaista tukea me siihen  tarvitsemme ja toivomme saavamme? Jotta kehittäjäkumppanuus voi todella onnistua, näitä kysymyksiä tulisi pohtia laajemmin koko organisaatiossa.

Bogitekstin on kirjoittanut sosiaaliohjaaja Marika Aalto, tuoden esille sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutettua tutkimuksellista kehittämisprosessia, tarjoillen maistiaisia pilottina toteutetun yhteiskehittäryhmän tuloksista. Kokonaisuudessaan sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittäjäryhmän syntyyn liittyvä yhteiskehittämisprosessi ja ryhmäläisten kokemukset siitä ovat luettavissa Marika Aallon tuoreesta YAMK-opinnäytetyöstä.

Lähteet: Vakehyva 2023. Osallisuus.

Marika Aalto, sosiaaliohjaaja

Avainsanat

AikuissosiaalityöOsallisuus

Liittyvä sisältö

Kaikki Vakenteissa julkaisut