Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Puheenvuorot tarjoavat ryhmien näkemyksiä käsitellyistä asioista ja täydentävät virallista päätösviestintää.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuustokollegat, virkahenkilöt ja muut kuulijat.
Rahoitustilanteemme oli alkujaan haasteellinen. Kumulatiivinen alijäämämme v.2023–24 oli 161 milj. euroa. Viime vuonna 2025 saimme ylijäämää ennakoitua enemmän eli 107 milj. euroa ja alijäämien kattamisvelvollisuutta jäikin vuodelle 2026 vain 54 milj. euroa, jonka siis pystymme tänä vuonna kattamaan. Tämän jälkeen voimmekin hyvillä mielin ja vapaammin kehittää palveluitamme.
Tälle rahoitustilanteen paranemiselle on luonut pohjan uudistusohjelmamme. Uudistusohjelmamme oli realistinen. Hyvä, että emme lähteneet yt-neuvotteluihin tai irtisanomisiin. Huolta herätti kuitenkin syksyllä 2024 ylimääräisen säästöohjelman laatiminen.
Huolta on herättänyt myös se, missä määrin palvelutarjontaamme on todellisuudessa jouduttu supistamaan.
Yhtä kaikki on aika esittää kiitoksen sanat virkahenkilöstölle ja koko VaKe alueen henkilökunnalle. Yhteen hiileen puhaltamalle tämä VaKen ihme toteutui.
Meillä oli vuodelle 2025 15 sitovaa tavoitetta ja niille yhteensä 19 mittaria, joista 13 mittaria toteutui ja vain 6 ei toteutunut. Ongelmia oli hoitoon pääsyssä terveysasemille, suun terveydenhoitoon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä päihde- ja riippuvuuspalveluihin. Lisäksi henkilöstön lähtövaihtuvuus ja työnantajan suositteluindeksi ei saavuttanut tavoitetasoa.
Tilannetta on tämän vuoden puolella jo pystytty korjaamaan ja esim. 86 % pääsi terveysasemille 14 vrk tavoitetasossa, kun vuonna 2024 14 vrk toteutui vain 49 %:ssa.
Kehityskohteina on edelleen erityisesti lastensuojelutarpeen kasvu. Tarvitsemme lisää ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka pitkässä juoksussa ovat inhimillisiä ja tuottavat säästöjä. Ryhmämme on ilahtunut erityisesti nk. Imatran mallin nostamisesta uudelleen keskusteluun. Sieltä on sovellettavissa alueellemme mm. varhaiset, matalan kynnyksen ja jalkautuvat palvelut. Konkreettinen apu ja tuki perheille esim. aiempina vuosina toimineiden kodinhoitajien muodossa olisi enemmän kuin toivottavaa ja myös kustannustehokasta.
Ryhmämme on tyytyväinen, että vanhuspalveluissa ympärivuorokautiseen hoivaan jonottavien määrä on laskenut merkittävästi. Osa aiemmista jonottajista lienee nk. kuntoutus- ja arviointiyksiköissä. Tavoitteena on siis edelleen kotihoidossa olevien määrän kasvu. Jotta tämä onnistuu turvallisesti, ryhmämme haluaa muistuttaa, että kotihoidon resursseja on kasvatettava ja ehkä jopa luotava jonkinlaiset mitoitustavoitteet eli max asiakasmäärä/hoitaja.
Meillä on myös tänään esillä yhdessä Kimmo Kiljusen kanssa tehty valtuustoaloite seniorineuvoloiden perustamisesta. Nämä neuvolat antaisivat turvallisemman pohjan kotona pärjäämiselle.
Arvoisa puheenjohtaja. Ryhmämme haluaa nostaa esille päihteettömien hätämajoitusratkaisujen tarpeen. Tämä on edelleen ajankohtainen asunnottomuuslukujen ollessa kasvussa. Taloustilanteemme helpottuessa tämäkin tavoite lienee toteutettavissa.
Tarvitsemme jatkuvaa ja toimivaa yhteistyötä alueemme kaupunkien ja kolmannen sektorin kanssa. Alueemme asukkaat ovat meille yhteisiä ja tavoitteenamme tulee olla heidän hyvinvointinsa. Hyte-työn merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Ryhmämme kiittää kaikkia sujuvasta yhteistyöstä. Ja toivottaa hyvää, rentouttavaa kesää jokaiselle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloitti toimintansa, talous oli syvällä alijäämässä. Lähtötilanne oli vaikea ja paineet näyttäviin pikaleikkauksiin olivat suuret.
Me päätimme silti tehdä toisin. Palvelujen saatavuutta vaarantavien pikaleikkausten sijaan käynnistimme monivuotisen uudistusohjelman, jolla haluttiin korjata talous kestävällä tavalla.
Tuo päätös toi meille hetkeksi kapinamaakunnan maineen, mutta nyt nähdään, että se oli oikea ratkaisu. Matka kapinamaakunnasta luokan priimusten joukkoon on tosiasia.
Arvoisa valtuusto,
Uudistusohjelma perustui yksinkertaiseen mutta vaativaan tavoitteeseen: parantaa tuottavuutta noin kaksi prosenttia vuodessa suhteessa palvelutarpeen kasvuun.
Tulokset näkyvät selkeästi. Menojen kasvu saatiin lähes pysähtymään samaan aikaan kun väestö kasvaa. Alijäämä on pienentynyt nopeasti, ja talous on jo kääntynyt ylijäämäiseksi. Näillä näkymin aikaisempien vuosien alijäämät saadaan katettua jo kuluvan vuoden aikana.
Tämä on poikkeuksellisen kova saavutus suomalaisessa hyvinvointialuekentässä.
Haluan korostaa yhtä asiaa: tätä ei tehty leikkaamalla palveluja, vaan uudistamalla tapaa tuottaa niitä.
Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi vuokratyövoiman voimakasta vähentämistä, oman palvelutuotannon vahvistamista, hoitoketjujen sujuvoittamista ja talouden ohjauksen tiukentamista. Kyse ei ole ollut yhdestä yksittäisestä toimenpiteestä, vaan koko toiminnan systemaattisesta kehittämisestä.
Sain noina vuosina toimia uudistusohjelma- ja budjettineuvottelukunnan puheenjohtajana. Tekemämme Ratkaisut eivät olleet helppoja. Helpompi tie olisi ollut siirtää ongelmat eteenpäin. Voimme olla yhdessä ylpeitä hyvän virkakoneiston ja henkilöstömme kanssa siitä, että VAKEssa ei tehty niin vaan onnistuttiin uudistamaan toimintatavat.
Hyvät valtuutetut,
yhtä tärkeää kuin talouden tasapainottaminen on se, mitä on tapahtunut palveluille.
Usein ajatellaan, että tehokkuus tarkoittaa heikennyksiä. Tässä tapauksessa on valtaosin käynyt päinvastoin. Hoitoon pääsy on nopeutunut useissa palveluissa, jonoja on purettu, asiakastyytyväisyys on parantunut ja henkilöstötilanne on vahvistunut merkittävästi. Kun vuokratyövoimasta on päästy eroon ja vakinaiset tehtävät on saatu täytettyä, myös hoidon jatkuvuus ja laatu ovat parantuneet.
Toisin sanoen olemme onnistuneet samanaikaisesti parantamaan sekä taloutta että suurta osaa palveluista. Se on tämän työn tärkein tulos.
Arvoisa puheenjohtaja,
työ ei kuitenkaan ole valmis. Väestö kasvaa ja palvelutarve kasvaa, eikä talouden paine ole poistumassa. Siksi uudistusohjelman perusajatus – jatkuva tuottavuuden parantaminen – säilyy välttämättömänä myös tulevina vuosina.
Samalla kun talous on saatu vakaammalle pohjalle, voimme entistä vahvemmin keskittyä palvelujen kehittämiseen.
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmälle tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten arjessa näkyvät asiat asetetaan etusijalle. Me haluamme, että
Hyvät kollegat,
tämä tilinpäätös osoittaa, että vaikeasta lähtötilanteesta voi nousta, kun valitaan kestävä strateginen talouslinja, päätökset tehdään ajoissa ja niistä pidetään kiinni.
Meitä kutsuttiin kapinamaakunnaksi. Tänään meidät tunnetaan alueena, joka teki vaikeat ratkaisut ja onnistui. Hyvät ystävät – tämä seurausta vastuullisesta politiikasta ja hyvästä yhteishengestä. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on sitoutunut jatkamaan tätä yhteistyötä valtuuston muiden ryhmien kanssa.
Kiitos.
Ärade ordförande, bästa fullmäktigekolleger
Vi har gått en lång väg i uppförsbacke i VAKE, men vi har gjort det och dessutom tillsammans med personalen. Vi har gjort förnyelseprogram och verkligen tittat på nya modeller hur man kan ge service. Vi har inte gjort sparprogram och inte sagt upp människor. Vi har valt en egen väg som dessutom visat sig vara effektiv.
Dagens bokslut för 2025 är dessutom bevis på att vi är på rätt väg och faktiskt kan investera för framtiden. Men det finns områden vi måste utveckla vidare bla socialvården i synnerhet barnskyddet, vård för handikappade och även hälsovårdstjänsterna. De språkliga tjänsterna är viktig att de även utvecklas så att vi följer språklagen, det måste beaktas och satsas på i alla verksamhetsområden på alla plan.
SFP:s fullmäktigegrupp är nöjd med resultatet i vårt bokslut och hoppas på många fler fina år, där vi kan satsa på att utveckla våra tjänster och utöka personalen på de områden som har behov för det.
Dessutom är vi nöjda att VAKEs förhandlingar med staden så småningom börjar bära frukt att vi får bygga och investera det vi har behov för.
Ha en skön och avkopplande sommar!
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kokouksen seuraajat,
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuosi 2025 jää aikakirjoihin merkittävänä talouskäänteen vuotena.
Viime vuoden 107 miljoonan euron tulos ylitti kaikki ennakko-odotukset.
Alueen alkuvuosien huomattavasta alijäämästä saatiin kertaheitolla sulatettua suuri osa pois. Katettavaa alijäämää jäi enää 54 miljoonaa euroa. Se tullaan kattamaan kuluvan vuoden aikana.
VAKE pystyy siis toimimaan hyvinvointialueiden rahoituslain alkuperäisessä aikataulussa.
Ilman lisäaikaa.
Se kertoo, että VAKE seisoo nyt tukevammalla pohjalla kuin vielä hetki sitten näytti.
Tämä ei tapahtunut itsestään.
Taloutta on johdettu tiukasti. Samalla on vältetty äkkivääriä säästöjä.
Peruspalveluja ei ole romutettu.
Eikä lähipalveluja ole suljettu tavalla, joka kostautuisi myöhemmin kasvavina menoina muualla.
Sen sijaan kallista vuokratyötä on vähennetty.
Ostopalveluja on karsittu siellä, missä oma tuotanto on ollut kustannustehokkaampaa.
Ja erikoissairaanhoidon käytön kasvu on ollut maltillisempaa kuin muualla Uudellamaalla.
Uudistusohjelman määrätietoinen toimeenpano ja tuottavuuden vahvistaminen näkyvät nyt tuloksessa.
Tämä on ollut keskustan mielestä oikea linja.
Hyvät VAKEn työntekijät,
Iso kiitos kuuluu koko henkilöstölle.
Uudistusohjelman toimeenpano on vaatinut venymistä. Se on vaatinut myös uudenlaista ajattelua koko organisaatiolta.
Keskustan valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että vakelaiset saivat tänä vuonna kiitoksena hyvästä työstä konkreettisen korotuksen liikunta-, kulttuuri- ja joukkoliikenne-etuun.
VAKE pärjää sairauspoissaoloissa monia muita hyvinvointialueita paremmin.
Mutta meilläkin sairauspoissaoloja kertyy vuodessa lähes 100 000 päivää. Niiden inhimillinen ja taloudellinen hinta on suuri.
Siksi työkyvyn, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukea on edelleen vahvistettava.
Tilinpäätös kertoo myös sen, että asiakastyytyväisyys on asteittain parantunut.
Se on tärkeä viesti.
Talouden tasapainottaminen ei ole johtanut palvelujen yleiseen heikkenemiseen.
Mutta kehittämisen varaa on myös edelleen paljon.
Erityisesti palveluihin pääsyssä.
Vaikka lakisääteiset määräajat pääosin toteutuvat, omiin kunnianhimoisempiin tavoiteaikoihin emme vielä pääse.
Asukkaalle palvelun laatu näkyy lopulta yksinkertaisesti: saako vaikuttavaa apua silloin, kun sitä tarvitsee.
Hoidon ja avun on oltava oikea-aikaista.
Niiden on vastattava ihmisen todelliseen palveluntarpeeseen.
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanotoille on päästävä ripeämmin myös kiireettömissä tilanteissa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä päihdehoitoon on päästävä nykyistä sujuvammin.
Myös pelastustoimessa saavutettavuudessa on edelleen parannettavaa. Siksi investoinnit uusiin asemiin ovat tärkeitä.
Nyt kun talous on saatu terveemmälle pohjalle, meillä on mahdollisuus ottaa seuraava askel.
Vahvistaa niitä palveluja, joissa tarvitaan vielä läpimurtoa.
Tällaisia ovat esimerkiksi hoidon jatkuvuutta vahvistava, todellinen omalääkäri- ja omatiimimalli, päihdepalvelut, kouluterveydenhuolto ja lapsiperheiden varhainen tuki.
Tarkastuslautakunta nostaa yhtenä esimerkkinä esiin ikääntyneiden perhehoidon kehittämisen.
Keskusta näkee perhehoidossa paljon potentiaalia.
Se voi tukea kotihoitoa ja omaishoitoa.
Se voi tarjota kodinomaisen vaihtoehdon pitkäaikaiseen hoivaan.
Ja parhaimmillaan se voi rakentua myös paikallisen pienyrittäjyyden varaan.
Vahva tilinpäätös ei poista tulevia huolia.
Koko julkinen talous on vaikeassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat iso osa valtion menoja.
Siksi VAKEn on jatkossakin nostettava tuottavuutta. Ja käytettävä jokainen euro mahdollisimman vaikuttavasti.
Tilinpäätös osoittaa, että palvelut voivat parantua samaan aikaan, kun taloutta tasapainotetaan määrätietoisesti.
Tästä työstä kannattaa ottaa oppia myös muualla julkisessa taloudessa, esimerkiksi Vantaalla.
VAKEn uuden strategian visiona on, että vuonna 2030 olemme vakaa edelläkävijä — ja että asukkaat luottavat palveluihimme.
Viime vuoden vahva tilinpäätös antaa tähän hyvät lähtökohdat.
Terveellä pohjalla oleva talous on väline.
Väline vaikuttaviin palveluihin.
Väline henkilöstön jaksamiseen.
Ja ennen kaikkea väline siihen, että asukkaat voivat luottaa saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsevat.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja muut kuulijat,
Vihreä aluevaltuustoryhmä haluaa aluksi kiittää viranhaltijoita ja henkilöstöä erinomaisesta ja sitkeästä työstä.
Tilinpäätös osoittaa, että taloutta ei pelkästään saatu vakaalle pohjalle, vaan se käännettiin ensimmäistä kertaa ylijäämäiseksi.
Erityisen myönteistä on, että kyse ei ole ollut vain kustannusten sopeuttamisesta, vaan samalla on onnistuttu parantamaan palvelujen laatua, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta - vieläpä hyvin haastavassa toimintaympäristössä.
Tämä luo vahvan perustan tulevaisuuteen.
Olemme nimittäin tilanteessa, jossa meidän on varauduttava sekä väestön ikääntymiseen että lasten ja nuorten merkittävään palvelutarpeeseen. Myös ilmastonmuutos tulee haastamaan meitä jatkossa.
Talous on saatu vakaammalle pohjalle. Nyt on aika investoida hyvinvointiin.
Väestön ikääntyminen lisää tulevina vuosina terveys- ja hoivapalveluiden tarvetta merkittävästi. On meidän tehtävämme rakentaa vaikuttavia palveluita pitkäjänteisesti ja ennakoivasti – niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvitsemansa tuen myös tulevaisuudessa.
Samalla on muistettava, että lähes viidennes alueemme asukkaista on lapsia ja nuoria. Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla on suuri merkitys alueellamme.
Kyseisellä toimialalla näkyikin paljon myönteistä kehitystä. Palvelujen saatavuus parani, henkilöstötilanne vakautui ja ennaltaehkäisevää tukea vahvistettiin. Kiireellisten sijoitusten määrä väheni 7,6 % ja huostaanottojen määrä laski 20,1 % edellisvuodesta samalla, kun avohuollon tukitoimia vahvistettiin.
Samaan aikaan on huomioitava, että tuoreen osavuosikatsauksen mukaan lastensuojelun palvelutarve on alkuvuonna kasvanut - kiireellisten sijoitusten määrä on noussut jopa 30 %, ja lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on merkittävä.
Tilanne korostaa edelleen ennaltaehkäisevien palvelujen, varhaisen tuen sekä perheiden tukemisen merkitystä myös jatkossa.
Myös mielenterveyspalveluissa on kehitetty toimintaa ja iloitsemme, että uusia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja on perustettu. Toisaalta tiedämme erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden kysynnän jatkuneen kasvavana ja moninaisena.
Emme voi tarkastella näitä ilmiöitä irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta.
Monien lapsiperheiden, työttömien ja pienituloisten arjen epävarmuus on viime vuosina lisääntynyt.
Myös lähisuhdeväkivallan ja asunnottomuuden kasvu ovat hälytysmerkkejä, joita emme voi sivuuttaa.
Vaikka hyvinvointialue ei voi ratkaista kaikkia näiden ilmiöiden taustalla olevia syitä ja tekijöitä, meillä on tärkeä rooli niiden vaikutusten lieventämisessä ja ihmisten tukemisessa.
Me voimme olla se turvaverkko, joka estää ihmisiä putoamasta kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin.
Hyvinvointialueemme erityispiirre on myös monimuotoisuus. Olemme yksi Suomen monikielisimmistä hyvinvointialueista - alueella puhutaan yli 120 kieltä ja edustettuna on yli 130 kansalaisuutta. Väestön monimuotoisuus näkyy palvelutarpeissa, ja siksi palvelujen saavutettavuuteen sekä asiakkaiden osallisuuteen on tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota.
Myös järjestöillä on merkitystä. Ne vahvistavat lasten ja nuorten hyvinvointia, tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tarjoavat matalan kynnyksen tukea ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Väestön ikääntyessä niiden merkitys korostuu entisestään, ja Vihreä ryhmä pitää tärkeänä, että järjestöt nähdään hyvinvointialueen strategisina kumppaneina.
Hyvinvointialueen toimintakyvyn turvaaminen edellyttää pitkäjänteistä varautumista tulevaisuuden haasteisiin.
Elinympäristön laatu ja ilmanlaatu sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ihmisten terveydessä, hyvinvoinnissa ja palvelutarpeessa.
Siksi on tärkeää, että hyvinvointialue on käynnistänyt ilmasto-ohjelmansa toimeenpanon. Kestävien ratkaisujen edistäminen tukee sekä ympäristötavoitteita että hyvinvointialueen pitkän aikavälin toimintakykyä.
Arvoisat aluevaltuutetut,
Vuoden 2025 tilinpäätös ja toimintakertomus osoittaa, että hyvinvointialueella on edetty monilla osa-alueilla oikeaan suuntaan. Taloudelliset tavoitteet ovat ylittyneet. Hyvinvointialueen menestystä ei kuitenkaan mitata vain talousluvuilla, vaan sillä, kuinka hyvin pystymme huolehtimaan ihmisistä silloin, kun he tarvitsevat apua kaikkein eniten.
Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja palvelut taustastaan riippumatta - että lapsi saa hyvän alun elämälleen, nuori saa tukea silloin kun sitä tarvitsee ja ikääntynyt voi luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut myös tulevaisuudessa.
Talous on saatu vakaalle pohjalle. Nyt on aika investoida hyvinvointiin - lapsiin, nuoriin, ikääntyvän väestön palveluihin, yhdenvertaisuuteen sekä kestävään tulevaisuuteen.