Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi (nimet): Hoiva-asumisen palvelujen palvelualue, Kuntouttava päivätoiminta
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Keravan päivätoimintakeskus, Metsolantie 2, 04200 Kerava
Myyrmäen päivätoimintakeskus, Ruukkukuja 5, 01600 Vantaa
Tikkurilan päivätoimintakeskus, Simontie 5 b, 01300 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Pirjo Randelin, tehtäväaluepäällikkö, pirjo.randelin@vakehyva.fi, 040 5795780
Helena Soilas, tehtäväaluepäällikkö, helena.soilas@vakehyva.fi, 040 5284681
Keravan kuntouttava päivätoiminta
Sariann Signus, asumispalvelujen esihenkilö, sariann.signus@vakehyva.fi, 040 6120669
Myyrmäen kuntouttava päivätoiminta
Martina Karawatski-Koistinen, asumispalvelujen esihenkilö, martina.karawatski-koistinen@vakehyva.fi, 040 5131592
Tikkurilan kuntouttava päivätoiminta
Marja Allonen, asumispalvelujen esihenkilö, marja.allonen@vakehyva.fi, 040 5892872
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammais- ja vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Tehtävänä on mahdollistaa vammaisen tai vanhuksen oman näköinen kotona asuminen tai asuminen kodinomaisessa asumisympäristössä elämän loppuun asti. Toimiala on organisoitu kotona asumisen palvelujen palvelualueeseen, hoiva-asumisen palvelujen palvelualueeseen ja vammaispalvelujen palvelualueeseen.
Hoiva-asumisen palvelualue tuottaa pitkäaikaista ja lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista, arviointi- ja kuntoutustoimintaa sekä kuntouttavaa päivätoimintaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yli 65-vuotiaille asukkaille. Asiakkaat ohjautuvat hoiva-asumisen palveluihin asiakasohjauksessa tehdyn laajan palvelutarpeen arvioinnin ja tämän pohjalta tehdyn palvelupäätöksen perusteella.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on sosiaalihuoltolain 21 c § mukaista asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan niille asiakkaille, jotka eivät enää pärjää itsenäisesti omassa kodissaan runsaidenkaan kotona annettavien palvelujen turvin. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja kassakäymistä edistävän toiminnan. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti.
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan omaishoitajan vapaapäiviksi, joilla tuetaan hoitavan läheisen voimavaroja. Oikea-aikaisella ja kotona asumista tukevalla lyhytaikaisella toiminnalla pyritään tukemaan asukkaan asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Lyhytaikainen kriisiasuminen on akuutista tarpeesta johtuva määräaikainen ympärivuorokautisen palveluasumisen jakso. Asiakas voidaan sijoittaa kriisipaikalle ennakoimattoman palvelun tarpeen vuoksi, joka johtuu esimerkiksi hoitajan sairastumisesta, kaltoin kohtelusta, asunnon menettämisestä tai muusta sosiaalisesta syystä. Asiakkaalla ei saa olla välitöntä sairaalahoitoa vaativaa hoitotarvetta. Yksikössä tarjotaan apua päivittäisissä toiminnoissa, lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja arvioidaan palveluiden tarvetta.
Ympärivuorokautista lyhytaikaista arviointi- ja kuntoutustoimintaa tarjotaan niille asiakkaille, joiden toimintakyky tai terveys on heikentynyt ja kotona asumisen turvallisuutta on tarpeen arvioida. Arviointi- ja kuntoutustoiminnan tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kuntoutuminen esimerkiksi sairaalajakson jälkeen siten, että kotiutuminen ensisijaisesti omaan kotiin mahdollistuu. Arviointi- ja kuntoutusjaksolla asiakkaan toimintakykyä ja edellytyksiä kotona pärjäämiseen arvioidaan laaja-alaisesti, jonka perusteella pystytään arvioimaan asiakkaan palvelujen tarvetta sekä järjestämään hänelle tarvitsemansa palvelut asiakkaan kotiutuessa.
Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain 21 b § mukaista asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaan hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllisen asumisen asiakkaille on mahdollista turvata myös yöaikaiset palvelut yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yhteisöllistä asumista tarjotaan hoiva-asumisen palvelualueilla omissa erillisissä yhteisöllisen asumisen yksiköissä sekä yksiköissä, joissa tuotetaan sekä yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista palveluasumista samassa paikassa.
Kuntouttava päivätoiminta on sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä ylläpitävää ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee ikäihmisen kotona asumista. Palvelu sisältää mm. kuntosaliharjoittelua, ulkoilua ja hienomotoriikkaa tukevaa toimintaa. Kuntouttava päivätoiminta tukee mielen hyvinvointia ja lievittää yksinäisyyden kokemusta. Kuntouttava päivätoiminta mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän.
Palvelua myönnetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vahvistamien myöntämisen perusteiden mukaisesti asiakkaan palvelutarvetta jatkuvasti arvioiden. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaiden erityispiirteinä korostuvat asiakkaiden hauraus, monisairaus, monilääkitys, muistisairaus, päihde- ja mielenterveyssairaus. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat ikääntyneitä.
Palvelua toteutetaan asiakastarpeiden pohjalta. Toimintaan tullaan ensisijaisesti itse järjestetyllä kuljetuksella. Tarvittaessa vähävarainen asiakas tai asiakas, joka ei muistisairauden tai läheisavun puuttumisen takia kykene kuljetusta järjestämään, voi päivätoiminnan päätöksen mukaisesti saada hyvinvointialueen järjestämän yhteiskuljetuksen, josta asiakkaalta peritään erillinen maksu.
Palvelu kohdennetaan ensisijaisesti omaishoitoperheiden tukemiseen ja mahdollisuuksien mukaisesti myös muille kotona asuville, joiden toimintakykyä ryhmätoiminta tukee ja joilla on myöntämisen perusteiden mukainen tarve palvelulle. Kuntouttava päivätoiminta korvaa kotihoidon käynnin tai omaishoitajan hoidon palvelupäivänä.
Päivätoiminnassa käydään pääsääntöisesti kuuden kuukauden ajan kerran viikossa, omaishoidettaville palvelua myönnetään toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä.
Yksiköiden asiakasmäärät keskimääräisesti: 7 asiakasta /ohjaaja. Asiakkaat käyvät palvelussa pääsääntöisesti 1 x viikossa.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei tuoteta.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Valvontalain mukaan hyvinvointialue valvoo oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ostopalvelutuottajien palvelun sisältöä, laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvana toimintana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ulkoisen palvelutuottajan palvelun laadun varmistamisessa noudatetaan laadittuja sopimushallinnan ohjeita ja -periaatteita. Hyvinvointialue on ohjeissa määritellyt sopimushallinnan vastuuhenkilöt ja toteuttamisen periaatteet. Sopimusten sisällön seurantaa toteutetaan päivittäin osana toimintaa ja vastuu puuttua mahdollisiin laatu poikkeamiin on toiminnan vastuuhenkilöillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään säännöllisiä yhteistyö- ja seurantapalavereja, joiden avulla kehitetään toimintaa. Toiminnan seurannassa ja kehittämisessä huomioidaan palveluun liittyvät työntekijä- ja asiakaspalautteet. Mahdollisista epäkohdista ostopalveluihin liittyen reklamoidaan tai palveluntuottajan kanssa järjestetään neuvottelu palvelun toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti.
Jokaisella palvelutuottajalla on omat palautekanavansa. Laatua seurataan päivittäin ja palaute annetaan mahdollisimman nopeasti palveluntuottajalle, joko palautekanavan kautta tai sähköpostitse/ puhelimitse.
Palautekanavia löytyy Vakka-portaalin kautta ateria- ja siivouspalveluille. Siivouspalvelut (SOL) pitävät laadunvalvonta kierroksen yksikössä Myyrmäen ja Tikkurilan päivätoiminnassa kerran kuussa, jolloin palautteet käydään läpi.
Puhtauspalveluiden esihenkilö ja työntekijät sekä yksikön lähijohtaja ja henkilökunta seuraavat siivoussuunnitelman toteutumista. Puhtauspalveluiden esihenkilön kanssa käydään keskustelua siivoustyön tasosta ja annetaan palautetta, jotta toiminta on siivoussuunnitelman mukaista. Puhtauspalveluiden esihenkilö osallistuu kutsuttuna yhteistyöpalaveriin tarvittaessa. Hän käy myös pyydettäessä yksiköissä.
Terveydenhuollon laiterekisteriä omien laitteiden osalta ylläpidetään Spotilla (Kerava)sekä Medusa (Vantaa)-järjestelmissä.
Keravan päivätoiminnan työvaatteet tilataan Purosta ja huolehditaan yhteisesti Keravan terveyskeskuksen kanssa. Myyrmäen ja Tikkurilan päivätoiminnan työvaatteet tilataan Lindström Oy:lta, joiden asiakaspalveluun voi olla yhteydessä päivittäisissä asioissa ja tilauksiin liittyvissä asioissa arkisin sähköpostilla tai soittamalla.
Yksiköiden yhteistyökumppani vuokrahenkilöstössä on Seure. Vuokrahenkilöstön tilaukset tehdään VAKEn resurssipalvelujen kautta. Vuokrahenkilöstön työntekijät noudattavat yksiköissä käytössä olevia ohjeita ja normeja. Lähijohdolla on heihin vuoron aikana työnjohdollinen oikeus ja mahdollisuus antaa työntekijälle suoraa palautetta vuoronsa aikana. Vuokratyöntekijöille (SEURE) on oma palautekanava- Omaseure. Tarvittaessa vuokratyöntekijöille annetaan palaute heti suullisesti.
Hoiva-asumisen palveluissa toteutetaan hyvinvointialueen strategian arvoja, missiota ja visiota. Hyvinvointialueen arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Lisäksi toimintakulttuurin toteuttamisessa on huomioitu lainsäädäntö ja laatusuositukset, kuten laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi.
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Asiakkaan arki rakentuu laadukkaan hoivan ja huolenpidon sekä yksilön oman näköisen arjen ympärille. Arki on myös yhteistä aikaa muiden asukkaiden kanssa, arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Kaiken toiminnan keskiössä on asiakas itse, ja asiakkaiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja sitä pidetään rikkautena. Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä aktiivisesti. Henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan yksikön arjesta ja mahdollistaa erilaiset aktiviteetit, tapahtumat ja yhteisöllisyyden toteutumisen yksikössä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Asiakkaita kannustetaan ja avustetaan osallistumaan päivittäiseen toimintaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Arvot oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus ohjaavat toimintaamme. Yhteisesti sovitut arvot ja toimintaperiaatteet muodostavat työyhteisössä vallitsevan toimintakulttuurin, joka näkyy myös asiakastyössä. Asiakas kohdataan käynnin aikana arvostavasti, ammattimaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Henkilökunta tukee omalla toiminnallaan asiakkaan kodin arkea ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Asiakkaita kannustetaan ja avustetaan osallistumaan päivittäisiin toimintoihin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden sekä toimintakyvyn mukaan.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, jota on täydennetty hyvinvointialueen yhteisillä ohjeilla ja hoiva-asumisen palvelualuetta koskevilla tiedoilla. Hoiva-asumisen omavalvontasuunnitelman pohjaa täydennetään edelleen kyseistä palvelua koskettavilla tiedoilla. Yhteiseen omavalvontasuunnitelmapohjaan kirjoitetaan, miten toiminnan vaatimusten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutuminen konkreettisesti arjessa toteutetaan. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen seurannasta vastaavat palvelun esihenkilöt yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmat julkaisee hyvinvointialueen nettisivuille hoiva-asumisen palvelualueen johdon asiantuntija. Yksikön esihenkilö(t) vastaa(vat) ajantasaisen omavalvontasuunnitelman sijoittamisesta saataville yksikössä.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun, asiakas/potilasturvallisuuteen tai olosuhteisiin liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaan päivitettäessä huolehditaan siitä, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta vastaa palvelun esihenkilö. Omavalvontasuunnitelmasta on verkkosivuilla nähtävillä aina viimeisin, päivitetty versio. Tämän lisäksi aiemmat versiot ovat tarvittaessa haettavissa verkkosivupäivittäjän oikeuksilla.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma laaditaan sähköisesti ja julkaistaan VAKEn nettisivuilla sekä pidetään julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Omavalvontasuunnitelma pidetään palveluyksikössä julkisesti nähtävänä siten, että asiakkaat, omaiset ja yksikön omavalvonnasta kiinnostuneet voivat tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä.
Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhdessä työntekijöiden kanssa. Omavalvonnan organisoinnista ja johtamisesta vastaa yksikön lähijohtaja ja tehtäväaluepäällikkö. He vastaavat siitä, että toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja tavoitteet, että toiminnassa on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa, tilat ja laitteet ovat asianmukaiset sekä sosiaalihuollon palvelutoiminta on näyttöön perustuvaa ja sillä on vaikuttavuutta.
Omavalvontasuunnitelma on jaettu yksikköjen työntekijöille sähköisesti sekä se on tulostettuna yksiköiden tuloauloissa. Omavalvontasuunnitelma kuuluu työyhteisön perehdytysmateriaaliin. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään yhdessä työntekijöiden kanssa. Päivittäminen tehdään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Hoiva-asumisen palvelualueella yksiköiden toimintaa ohjaavat keskeisesti Sosiaalihuoltolaki ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024–2027 tukee hallitusohjelman, vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Linkit lakeihin ja laatusuositukseen:
Hoiva-asumisen yksiköiden toiminnassa noudatetaan lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhtenäisiä ympärivuorokautisen palveluasumisen, kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksia. Palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia yksikön toiminnalle. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti tarjottavan palvelun osalta.
Henkilöstön perehdytyksessä käydään läpi palvelukuvaus ja toimintaa keskeisesti säätelevät lait ja asetukset. Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi yksikköpalavereissa, jonka perusteella henkilökunta on tietoinen omavalvonnan vaateista ja kanavista.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Vantaan ja Keravan hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen ja vastuut organisaatiorakenteen mukaisesti. Hallintosääntöön on kirjattu myös vastuut omavalvonnan ja valvonnan osalta. Jokainen johtamisvastuussa oleva henkilö on osaltaan vastuussa toiminnan omavalvonnasta sekä sen osana asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. Jokainen ammattihenkilö on vastuussa omasta työstään ja osallistuu osana päivittäistä työtään toiminnan kehittämiseen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen eri asiantuntijat sekä tukipalveluiden edustajat tukevat johtoa ja henkilöstöä tehtävien toteuttamisessa.
Omavalvonta on hyvinvointialueen ensisijainen keino varmistaa palveluiden laatu ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Omavalvontasuunnitelmaan on kuvattu keskeiset velvoitteet sekä niiden toteuttaminen ja seurannan menetelmät. Vammaisten ja vanhusten palveluiden johtamisrakenteeseen on luotu menetelmät omavalvonnan seurannan toteuttamiseen. Omavalvonnan keskeisiä sisältöjä seurataan säännöllisesti laaditun hoiva-asumisen esihenkilön vuosikellon mukaisesti. Sisältöjen toteutumisen seurannasta ja seurannan pohjalta tehdyt havainnot raportoidaan ja niitä käsitellään säännöllisesti kokouksissa aina työyhteisöistä hoiva-asumisen, vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan ja hyvinvointialueen johtoryhmälle sekä aluehallitukselle saakka.
Henkilöstölle ja asiakkaille on luotu erilaisia vaikuttamiskanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa onnistumisia ja epäkohtia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää. Tätä tietoa hyödynnetään omavalvonnan toteuttamisessa.
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti, ja se on olennainen osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Perehdytykseen sisältyvät keskeisinä osa-alueina:
Omavalvontaan liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti yksikköpalavereissa koko työyhteisön kesken. Päivittäiset akuutit asiat käsitellään tarvittaessa viipymättä.
Yksikön lähijohtaja laatii kuukausittain raportin yksikön toiminnasta. Raportin tulokset käydään yhdessä työyhteisön kanssa läpi, mikä tukee toiminnan läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa kehittämistä.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvonnan avulla parannetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa. Lisäksi turvataan lakisääteisten palvelujen toteutuminen. Tieto laatupoikkeamasta voidaan saada esimerkiksi asiakaspalautteena, muistutuksena, kanteluna, huoli- tai epäkohtailmoituksena tai viranomaisilmoituksena. Laatupoikkeama voi ilmetä myös hyvinvointialueen omavalvontaa toteuttaessa esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä. Hoiva-asumisen palveluissa seurataan erilaisin järjestelmin ja mittarein laatua ja mahdollisia laatupoikkeamia. Laatupoikkeaman ilmetessä suunnitellaan tarpeelliset toimenpiteet ja toimenpiteiden seuranta.
Yksiköiden esihenkilöt sekä tehtäväaluepäälliköt raportoivat kuukausittain yksikköä sekä tehtäväaluetta koskevat keskeiset havainnot ja tehdyt toimenpiteet ns. nelikenttäanalyysissä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan vastuuhenkilö kokoaa kuukausittain keskeisimmät havainnot ja tehdyt toimenpiteet sovittujen neljän kokonaisuuden alle, joita ovat asiakas, henkilöstö, prosessi ja talous. Vastaavasti seuraava vastuuhenkilö kokoaa keskeisimmät tiedot seuraavalle johtamisen tasolle. Tämän mallin avulla pienemmät asiat pystytään ratkaisemaan toiminnan tasolla ja ylemmälle tasolla tuodaan asioita, joihin mahdollisesti tarvitaan linjauksia tai toimintamallien tarkastamista.
Hoiva-asumisen palvelualueella käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Laatuvaatimuksilla ja -suosituksilla varmistetaan, että palvelut tuotetaan laadukkaasti ja ne vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin. Näillä linjauksilla tuetaan sekä asiakkaiden hyvinvointia että palvelun vaikuttavuutta. Keskeiset kokonaisuudet ovat:
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Palvelujen tulee tukea ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitää ja edistää heidän toimintakykyään arjessa.
• Henkilöstön määrä ja osaaminen
Kuntouttavassa päivätoiminnassa henkilöstömäärän ja osaamisen tulee vastata asiakkaiden palveluntarvetta. Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja vanhustyön erityisosaaminen ovat keskeisiä laadun edellytyksiä.
• Asuin- ja työympäristö
Päivätoiminnan ympäristön tulee olla esteetön, turvallinen ja viihtyisä. Tilojen tulee mahdollistaa asiakkaiden turvallinen liikkuminen ja toiminnan sujuva toteuttaminen.
• Asiakaslähtöisyys
Palvelujen tulee olla aidosti asiakaslähtöisiä: asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan, heidän valinnanmahdollisuuksiaan tuetaan ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikissa tilanteissa.
Yksiköissä lähijohtaja sekä apulaisosastonhoitajat/vastaavat sairaanhoitajat seuraavat jatkuvasti asiakasjärjestelmän kautta hoitosuunnitelmien ja kirjausten ajantasaisuutta.
Palautteet käsitellään heti niiden saavuttua sekä säännöllisesti yksikköpalavereissa. Apulaisosastonhoitaja tai lähijohtaja seuraa henkilöstön määrää päivittäin ja tiedottaa työntekijöitä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta niin oman palveluntuotannon kuin ostopalvelutuotannon osalta. VAKEssa palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Laatu ja valvonta -tehtäväalue, joka sijoittuu osaksi konsernipalvelujen toimialaa. Laatu- ja valvonta tehtäväalue suunnittelee, toteuttaa ja kehittää valvontaa sekä kerää, analysoi ja kokoaa valvontatietoa. Tiimi toimii yhteistyörajapinnoissa, toimialojen tukena sekä tehden yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa.
Laatu- ja valvonta tehtäväalue järjestää palveluntuottajille neuvontaa ja tukea esimerkiksi vuosittaisten seminaarien sekä omavalvontasuunnitelmien laatimisen tuen kautta. Keskitetyn valvontatiimin avulla varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta on autonomista toimien erillään palvelutuotannosta. Laatu- ja valvontatiimissä valvontatyötä tekee siihen erikoistunut henkilökunta yhteistyössä toimialojen kanssa. Keskitetyn yksikön avulla varmistetaan omavalvonnan toteutumista, palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Laadunvalvontakäyntejä tehdään ennalta ilmoitetusti sekä ennalta ilmoittamatta yksiköihin säännöllisesti kerran vuodessa. Käynneistä kirjoitetaan yksikkökohtaiset raportit sekä annetaan yksiköille mahdolliset korjaustoimet/selvityspyynnöt sekä valvotaan näiden toimien toteutuminen.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaan palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Hoiva-asumisen yhteisöllisessä asumisessa käytetään interRAI-HC- välinettä, ympärivuorokautinen palveluasumisessa interRAI- LTCF- välinettä ja lyhytaikaisissa hoivan palveluissa sekä kuntouttavassa päivätoiminnassa interRAI-CHA-välinettä. Hyvinvointialueen välineet ovat kuvattuina RAI-intrasivustolla tarkemmin.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita ja toimintamalleja henkilöstölle on kuvattu Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan laadun arvioinnissa ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoivan, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Ammattihenkilöiden työn tueksi Raisoft -järjestelmään on kehitetty mukautetut henkilötason RAI-raportit; hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisen sekä ravitsemuksen arvioimisen tueksi.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista esihenkilön rinnalla. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin henkilöstölle tehdyllä RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Hoiva-asuminen määrittelee itse oman toimintansa laatuindikaattorit ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Laatuindikaattorit ja tavoitteet hoiva-asumisen palveluissa ajalla 2025–2027:
Ympärivuorokautinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen
Arviointi- ja kuntoutustoiminta
Kuntouttava päivätoiminta
RAI-intrasivuilla on kuvattuna tarkemmat ohjeistukset laatuindikaattoreiden tavoitteisiin pääsemiseksi ja seurantaan.
Kuntouttavaa päivätoimintaa saaville asiakkaille, joilla omaishoitajan vapaapäivä toteutuu päivätoiminnan aikana, tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi. Arviointi toteutetaan asiakasta haastattelemalla ja havainnoimalla. Läheisen/omaisen toivotaan osallistuvan arviointilaisuuteen.
RAI-arvioinnin perusteella muodostuu asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPit), joita hyödynnetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Hoitohenkilökunta seuraa ja arvioi säännöllisesti suunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Päivätoiminnalle ei ole määritelty laatuindikaattoreita, koska RAI-arviointia ei tehdä kaikille palvelussa oleville asiakkaille.
Riskien hallinta tarkoittaa koordinoitua ja systemaattista toimintaa, jolla sosiaali-, terveys ja pelastustoimintaa johdetaan sekä ohjataan riskien osalta. Toimintaa vaarantavien ennakollinen riskien tunnistaminen päivittäisessä toiminnassa on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon keskeinen lähtökohta. Tunnistamalla mahdolliset riskit toimintaympäristössä ja toiminnassa, voidaan niitä ennaltaehkäistä sekä puuttua epäkohtiin suunnitelmallisesti.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista (Ohjeet löytyvät VAKEn intrasta tai internetsivuilta):
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Suunnitelmat löytyvät sähköisinä versioina yhteisistä sähköisistä kanavista. Tarvittaessa ohjeita käydään läpi yksikköpalavereissa, joissa tiedotetaan myös ohjeiden päivityksistä. Ohjeiden päivitysaikataulua ohjaa vanhuspalveluiden vuosikello. Ohjeita tulee päivittää aiemmin, mikäli toimintaan tulee olennaisia muutoksia. Työntekijät velvoitetaan lukemaan suunnitelmat perehdytyksessä sekä sen jälkeen vähintään kerran vuodessa
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Hyvinvointialueen jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia osaltaan siitä, että toimintaympäristö ja olosuhteet mahdollistavat turvallisen ja laadukkaan hoidon sekä työolosuhteet. Toimintaa uhkaavia riskejä on tunnistettu ja tunnistetaan ennakkoon, niiden vaikutuksia turvallisuuteen arvioidaan sekä laaditaan riskien ehkäisyyn tarvittavat toimintaohjeet sekä vaikuttamisen kanavat. Keskeiset riskit, niiden seuranta ja seurannan pohjalta tehtävät kehittämistoimenpiteet on kirjattu tarkemmin omavalvontasuunnitelman asiakohtiin kuten henkilöstö, lääkehoito, laitteet ja toimitilat.
Yksiköiden riskienhallinnasta vastaavat yksiköiden lähijohtajat yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, ja koko henkilökunnalla on velvollisuus reagoida havaitsemiinsa puutteisiin välittömästi ilmoittamalla niistä esimerkiksi huoltoyhtiölle ja/tai lähijohtajalle. Työntekijät laativat Haipro- ja läheltä piti-ilmoituksia, jotka lähijohtaja käsittelee määräajan sisään. Ilmoituksia käsitellään välittömästi tai yhteisesti yksikkökokouksissa säännöllisesti kuukausittain. WPro-riskienarviointi analyysiä päivitetään tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä ja että varautumisessa varmistetaan palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmiussuunnitelman julkinen versio löytyy hyvinvointialueen internetsivuilta. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelma sisältää Hoiva-asumisen oman valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelma kuvaa miten organisaation kokonaisturvallisuus rakentuu ja miten häiriöihin varaudutaan normaali ja poikkeusoloissa. Hoiva-asumisen valmiussuunnitelma ei ole julkinen.
Vastaava henkilö: vanhusten palvelujen palvelualuejohtaja Armi Hyry p. 050 3121 773
Työntekijöiden tulee suorittaa alkusammutuskoulutukset säännöllisesti. Koulutukset järjestetään yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Yksiköiden poistumisturvallisuuteen liittyvät tunnuspiirteet on kuvattu kunkin yksikön poistumisturvallisuusselvityksessä.
Yksiköissä on merkityt turvallisuusvastaavat, jotka huolehtivat turvakävelyistä uusille työntekijöille sekä pitävät turvakävelyitä säännöllisin väliajoin. Arjen ennakointiin kuuluu esimerkiksi esteetön pääsy varauloskäynneille. Palon sattuessa henkilökunta tarkistaa automaattiselta paloilmoittimelta hälytyksen sijainnin ja toimii yhteisten ohjeiden mukaisesti. Ohjeet löytyvät pelastussuunnitelmasta. Sähkö- ja vesikatkoon liittyvät toimintaohjeet on kuvattu yksiköiden sähköisissä kanavissa ja niiden läpikäyminen sisältyy perehdytykseen.
VAKEn toimintaohjeet löytyvät yksiköiden yhteisistä sähköisistä kanavista.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Ilmoitusvelvollisuus ja epäkohtailmoituksen tekeminen käydään läpi henkilöstön kanssa osana perehdytystä.
Ilmoitusvelvollisuudesta keskustellaan työyksikköpalavereissa säännöllisesti ja tiedotetaan muita sähköisiä kanavia käyttäen.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Yksiköiden tavoitteena on ylläpitää ammatillisesti ja eettisesti vahvaa toimintakulttuuria, jossa epäkohtien esilletuominen on osa asiakkaan hyvää hoitoa. Työntekijää perehdytetään ilmoittamiskanavista, ja tähdennetään työntekijän velvollisuutta ilmoittaa epäkohdista välittömästi lähijohtajalle.
Henkilöstö ilmoittaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti palveluyksikön esihenkilölle, jos hän tehtävissään havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakas-, potilas- tai työturvallisuudessa, palvelun laadussa tai muun lainvastaisuuden. Hoiva-asumisessa ilmoittaminen tehdään ensisijaisesti HaiPro- ja Spro-ilmoitusjärjestelmiä käyttäen. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa ja/tai asiakkaan/läheisen palautteeseen perustuen epäkohdat, vaaratapahtumat tai niiden uhat ilmoitusjärjestelmien kautta. Todetut vaaratapahtumat, havaitut epäkohdat ja läheltä piti – tilanteet käsitellään, kirjataan, analysoidaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sekä raportoidaan HaiPro- järjestelmään.
Yksikön esihenkilö perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro- ja Spro-järjestelmän käyttämiseen. Työntekijäilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. Keskeistä riskien ja epäkohtien tunnistamisessa on ennakoiva tunnistaminen ja havainnointi, jotta tarvittavia toimenpiteitä ehditään tehdä ennen ei-toivottujen tapahtumien toteutumista. Riskien hallinnassa keskeistä on työyksiköissä käytössä olevat prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja kirjaamisen käytänteet.
Ilmoitukset riskien hallinnan järjestelmistä tulevat käsittelijöiden sähköpostiin. Yksikössä nämä viestit käsitellään päivittäin ja käsittelijä arvioi niiden kiireellisyyden. Mikäli tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tulee se käsitellä heti. Yksikön esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan tai mahdollisen muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Kiireettömien ilmoituksen käsittely aloitetaan viikon kuluessa.
Epäkohtien, haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittely yksikössä
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään työyhteisössä esihenkilön toimesta, jonka tehtäviin kuuluu luoda toimintamallit vahingon läpikäymiseen. Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään aina yhdessä yksikön henkilöstön kanssa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota avoimeen, rakentavaan ja syyllistämättömään keskusteluun työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa asiakkaan läheisen kanssa. Asiakas- ja potilas vaaratapahtuman käsittelyssä huomioidaan, että se ei aiheuta vahinkoa pelkästään asiakkaalle, vaan myös tapahtumassa osallisena ollut työntekijä tarvitsee tukea. Työntekijälle ja työyhteisölle järjestetään tapahtumasta riippuen heidän tarvitsemaansa tukea tilanteen käsittelyyn ja siitä oppimiseen.
Jokaiselle työntekijälle opastetaan vaara- ja haittatapahtumien ilmoitusten tekeminen perehdytyksessä. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa läheisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai läheistä informoidaan korvausten hakemisesta.
Tieto vaara- ja haittatapahtumien ilmoituksista tulee sähköpostilla esihenkilölle ja apulaisosastonhoitajalle/vastaavalle sairaanhoitajalle. Yksiköissä vaara- ja haittatapahtumia käsitellään tapahtuman vakavuuden mukaan välittömästi sen tapahduttua, esimerkiksi heti päivän alussa sekä säännöllisesti yksikköpalavereissa. Käsittelyn pohjalta mietitään yhdessä haittatapahtumien ja läheltä piti –tilanteiden juurisyitä ja mietitään yhdessä toimintatapoja näiden ehkäisemiseksi ja toiminnan turvallisuuden kehittämiseksi. Ilmoitukset käsitellään aina oppimisen eikä syyllistämisen näkökulmasta.
Toimenpiteet kirjataan sekä HaiPro-järjestelmässä ilmoitukseen sekä palaverimuistioon. Vakavista poikkeamista HaiPro- järjestelmästä tieto menee aina myös tehtäväaluepäällikölle, palvelualuejohtajalle sekä toimialajohtajalle. Syyllistämätön kulttuuri on osa vanhuspalveluiden toimintakulttuuria, jota korostetaan ilmoituksia käsiteltäessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Vakavien vaaratapahtumien tutkinta oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Tätä opasta noudatetaan myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vakavien vaaratapahtumisen tunnistamisessa ja käsittelyssä.
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä löytää konkreettisia keinoja puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena on oppia tapahtumasta, ei etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä. Hoiva-asumisen ja hyvinvointialueen tutkintaryhmän yhteyshenkilönä toimii hoiva-asumisen palvelualueen johdon asiantuntija.
Vakavan vaaratapahtuman sattuessa tärkeintä on sujuva tiedonkulku. Hoiva-asumisen palveluissa on sovittu kriisiviestinnän periaatteet ja toimintatavat. Hoiva-asumisessa on sovittu toiminnan kannalta vakavat vaaratapahtumat, jotka ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle vakava@vakehyva.fi sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Tällaisia tapahtumia ovat asukkaan katoaminen tai vakava vaaratapahtuma, joka on uhannut asukkaan henkeä tai niiden uhat kuten tulipalot tai muut ulkoiset uhkat sekä kuuman linjan indikaattoreita (Never Event) kuvaavat tapahtumat. Nopea tiedon saaminen on tärkeää, jotta tapahtuman tutkinta saadaan aloitetta riittävän nopeasti. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä.
Vakavan vaaratapahtuman tapahduttua on ensisijaista hoitaa akuutti tilanne lisävahinkojen välttämiseksi. Tilanteessa mukana olevat henkilöt hoitavat tilanteen ja hälyttävät tarvittaessa lisäapua.
Vakavasta vaaratapahtumasta ilmoitetaan nopeasti esihenkilölle, joka ilmoittaa asiasta edelleen omille esihenkilöilleen. Vakavasta vaaratapahtumasta tehdään ilmoitus erillisen ohjeen mukaan myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Erillinen ohje löytyy yksiköistä ja siinä on kuvattu millä tavoin ja keneen ollaan yhteydessä sekä tarvittavat puhelinnumerot.
Yksiköissä on esillä ohjeet vakavien vaaratilanteiden viestintään. Ohjeet käydään läpi perehdytyksen yhteydessä ja esimerkiksi turvallisuuskävelyn aikana.
Palveluyksikön keskeisten riskien tunnistamisessa hyödynnetään vuosittain tehtävää työturvallisuusriskien arviointia sekä omavalvonnan havainnoista saatavaa tietoa. Asiakaspalautteet, työntekijöiden ja asiakkaiden/läheisten vaaratapahtumailmoitukset, vakavat vaaratapahtumat ja muistutukset sekä kantelut antavat arvokasta tietoa työyksikön mahdollisista keskeisistä riskeistä, joihin voidaan kehittää suojaavia toimenpiteitä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Yksiköiden keskeiset riskit:
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Psykososiaaliset riskit: Asiakkaiden yksilöllisyyden huomioiminen ja arjen aktiviteettien lisääminen, työntekijöiden aktiivinen osallistuminen työn suunnitteluun, kannustavalla sekä läsnä olevalla johtamisella.
Uhka- ja väkivaltatilanteisiin sekä yksintyöskentelyyn on olemassa erilliset ohjeistukset. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tutustua niihin ja toimia ohjeiden mukaisesti.
Potilas- ja asiakasturvallisuusasiat tulee olla aktiivisesti esillä yksikön toiminnassa ja sisäisissä kokouksissa. Lähijohtaja informoi henkilöstöä säännöllisesti potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten havaituista riskeistä sekä kertoo potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Lähijohtajat varmistavat, että yhteisesti sovitut riskien hallintakäytännöt ovat osa päivittäistä toimintaa. Henkilöstö osallistuu toimintayksikön potilas- ja asiakasturvallisuus- tai omavalvontasuunnitelman päivitykseen ja seurantaan.
Työpaikkakokouksissa on huolehdittava, että kaikille työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn. Lähijohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana, huolehtii asioiden kirjaamisesta sekä laajakantoisten asioiden viemisestä edustukselliseen yhteistoimintaan.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Alihankkijoiden ja ostopalveluiden toimijoiden palvelukuvauksen poikkeamista informoidaan palveluntuottajaa käytössä olevien yhteydenottokanavien kautta ja asiasta tiedotetaan myös tehtäväaluepäällikölle. Työntekijät perehdytetään ilmoitusten tekemiseen.
Hoiva-asumisessa seurataan osana johtamisjärjestelmää muun muassa seuraavia riskientunnistamisen lähteitä:
Saadun tiedon pohjalta on luotu rakenteita, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus aina kaikissa yksiköissä, vaikka havainto olisi tullut vain yhdestä kohteesta. Havainnot ja erityisesti niiden pohjalta tehdyt korjaavat toimenpiteet jaetaan osana laajennettua johtoryhmää.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Henkilöstön määrää ja rakennetta säätelee palveluntuottajan toimilupa, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palvelukuvaus. Palveluyksikön henkilöstön määrä ja rakenne:
Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti palveluyksikön riittävällä henkilöstöresurssilla, asiakastarpeiden mukaisella työvuorosuunnittelulla, henkilöstön liikkumisella yksiköiden välillä sekä tarvittaessa sijaisia käyttämällä. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmässä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen resurssipalvelut tukevat hoiva-asumisen yksiköitä sekä äkillisissä että pidempiaikaisissa sijaistarpeissa. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan resurssipalvelujen varahenkilöstön tai resurssipalveluiden kautta hankittavan vuokrahenkilöstön avulla. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään ensisijaisesti palkkaamaan määräaikaisesti yksikköön työntekijä.
Toiminnan esihenkilö vastaa henkilöstön riittävyydestä ja rekrytoinnista.
Äkillisissä poissaoloissa toimitaan seuraavalla ohjeistuksella:
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:Alle 14 vrk sijaisuudet tilataan aina VAKEn resurssipalvelujen kautta. Sijaisuuksiin hankintaan vuokratyöntekijä, mikäli yksikön henkilöstömitoitus ei muilla toimenpiteillä toteudu vähintään lain vaatimalla tasolla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensisijaisena kumppanina henkilöstövuokrauksessa toimii Seure. Hyvinvointialueella on käytössä myös lähihoitajia ja sairaanhoitajia koskeva henkilöstövuokrauksen puitesopimus, joiden molemmissa kategorioissa on valittuna kolme eri henkilöstöpalveluntuottajaa. VAKEn resurssipalvelut vastaa myös puitesopimuksen kautta tilattavasta vuokrahenkilöstöstä.
Rekrytointi: Esihenkilö vastaa rekrytointiprosessista sen valmistelusta aina päättämiseen asti. Rekrytointi valmistellaan ja suunnitellaan hyvin, jotta rekrytointi sujuu asianmukaisesti ja siitä syntyy myös työnhakijoille hyvä kokemus. Rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa. Jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa monimuotoisuus huomioidaan ja kannustetaan eri taustaisia ja osaajia hakemaan avoimia tehtäviä. Rekrytointiprosessin eri vaiheista löytyy kuvaukset ja ohjeet VAKEn intrasivuilta, jossa ne ovat esihenkilöiden saatavilla. Pääsääntöisesti tehtävien täytössä noudatetaan julkista hakumenettelyä.
Esihenkilö vastaa siitä, että rekrytointi tehdään oikeilla tiedoilla ja hakee tarpeen mukaisesti täyttöluvan. Rekrytoinnin valmistelun jälkeen esihenkilö suunnittelee rekrytoinnin aikataulun huomioiden haastatteluihin kuluvan ajan. Hakuaika tehtäviin on vähintään 14 vuorokautta. Rekrytointisuunnitelma luodaan LAURA-rekrytointijärjestelmässä, jonka lomakkeelle esihenkilö kirjaa tarvittavat rekrytoinnin tiedot. Rekrytointipalvelut julkaisevat työpaikkailmoituksen vastuuhenkilön täyttämän lomakkeen tietojen perusteella. Työpaikkailmoitukset julkaistaan automaattisesti VAKEn nettisivuille sekä tietyillä julkaisukanavilla (Työmarkkinatori, Laura.fi, Duunitori).
Hakemukset käsitellään arvioiden työntekijän kelpoisuus ja hakijoiden ansioita vertaillaan työhakemusten perusteella LAURA-rekrytointijärjestelmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ja hakijoita arvioidaan heidän pätevyytensä ja ansioidensa perusteella ilman ennakkoluuloja. Haastatteluun valitaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden joukosta yhteneväisillä kriteereillä sopiva määrä potentiaalisia hakijoita.
Haastattelujen ja kokonaisarvioinnin perusteella valitaan tehtävään sopivin hakija. Päätöksen rekrytoinnista tekee yksiköiden esihenkilöiden osalta tehtäväaluepäällikkö ja yksikön työntekijöiden osalta yksikön esihenkilö. Vastuuhenkilöiden valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Esihenkilö /tehtäväaluepäällikkö tiedottaa valituksi tulleelle hakijalle sekä valitsematta jääneille rekrytoinnin päättymisestä. Esihenkilö/tehtäväaluepäällikkö tekee valitun henkilön kanssa työsopimuksen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen, luottotietojen tarkastaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoiva esihenkilö tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (JulkiTerhikki/JulkiSuosikki). Tarkastettu ammattihenkilön rekisteröintinumero kirjataan työsopimukseen. Mikäli henkilön oikeuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä on rajoitettu, rajoituksen sisällöstä tulee tiedustella numerosta 0295 256 932 (arkisin klo 9–15) tai sähköpostilla osoitteesta ammattioikeudet@lvv.fi
Rekrytoinnin yhteydessä tarkastetaan hoiva-asumisen asumispalveluihin työhön otettavan henkilöstön luottotiedot. Rekrytoivan esihenkilön tulee ilmoittaa henkilölle etukäteen tieto luottotietojen selvittämisestä ja selvityksessä saaduista tiedoista ennen kuin niitä käytetään henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi henkilölle tulee ilmoittaa mistä luottotietorekisteristä tieto on hankittu. Rekrytointi tapahtuu kokonaisharkintaa käyttäen, jolloin rekrytointiyksikkö avustaa esihenkilöä luottotietojen merkityksen arvioinnissa kussakin yksittäistapauksessa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta velvoittaa työnantajaa selvittämään rikostaustan iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Sääntelyllä pyritään ehkäisemään iäkkäiden ja vammaisten kokemia väärinkäytöksiä. Rikosrekisteritausta selvitetään vähintään kolme kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin tulevilta. Toimen/viran hakuilmoituksessa on mainittava siitä, että tehtävään valittavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Asia tuodaan esiin myös haastattelussa. Rikosrekisteriotteen pyytäminen on mahdollista myös kolmea kuukautta lyhyemmissä tehtävissä, mutta otetta ei lain mukaan ole pakko pyytää.
Esihenkilö pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi, kun henkilö valitaan työ- tai virkasuhteeseen, joka kestää yhden vuoden aikana vähintään kolme kuukautta ja johon sisältyy pysyväisluontoisesti tai olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa. Rikosrekisteriote ei saa olla yli kuusi (6) kuukautta vanhempi. Työsopimusta ei saa tehdä ennen kuin rikosrekisteriote on esitetty. Rikosrekisteriotteen esittämisestä ja siitä ilmenevien tietojen käsittelystä löytyy ohje VAKEn Intrassa Meillä työssä -käsikirjasta.
Tartuntalain 48 § mukainen suojan arviointi ja 55 § mukaiset selvitykset: Tartuntatautilain 48 § perusteella työnantajan on varmistuttava, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita kohtaa vain riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Kaikilta asiakas- ja potilastyötä tekeviltä työntekijöiltä vaaditaan selvitys hengityselinten tuberkuloosista (tartuntatautilaki § 55) ja rokotustilanteesta.
Esihenkilö huolehtii rekrytointivaiheessa, että jokainen työntekijä täyttää selvityksen työntekijän tuberkuloosi- ja rokotustilanteen suhteen ja toimittaa selvityslomakkeen työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto tarkistaa rokotussuojan alkutarkastuksen yhteydessä, mikäli alkutarkastus tehdään. Alkutarkastus tehdään, kun tarkastukseen on lakisääteinen peruste. Työterveyshuolto huolehtii rokotusten tehostamisesta ja tarvittaessa täydentää puuttuvan rokotussuojan myös työsuhteen aikana.
Esihenkilö on perehdytetty hyvinvointialueen toimintaohjeisiin ja on virkansa puolesta sitoutunut noudattamaan annettuja rekrytointiohjeita. Rekrytoitavan työntekijän tulee osoittaa rekrytointivaiheessa olevansa sitoutunut lainmukaisiin selvityksiin. Tartuntalain 48 § mukainen suojan arviointi ja 55 § mukaiset selvitykset suoritetaan heti työsuhteen alussa, koska em. laki koskee toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimuksista säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammattien harjoittamisesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Lisäksi Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) säädetään henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja tehtävärakenteesta. Rekrytoinnissa varmistetaan, että palkattavalla henkilöstöllä on riittävästi tietoa ikääntyneiden sairauksista, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn sekä toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Yksiköihin rekrytoidaan luotettavaa henkilöstöä, joka soveltuu vanhusten ja muistisairaiden hoitotyöhön. Monimuotoinen henkilöstö tukee monimuotoisten asiakkaiden tarpeita, sillä erilaiset taustat ja osaamiset mahdollistavat paremman ymmärryksen ja joustavuuden asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee lisäksi olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/riittava-kielitaito.
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita, pitkäaikaisia sijaisia ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Lyhytaikaisten sijaisten kohdalla perehdytys tapahtuu kokeneemman hoitajan työparina työn ohella.
Perehdyttäminen on uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Perehdytys on kokonaisvaltainen prosessi. Perehdyttämisen tueksi käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistä perehdyttämissuunnitelman pohjaa, jota on täydennetty tehtävän mukaisesti. Toimintayksikkökohtaisella perehdytysohjelmalla varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävän, käytettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan opastuksen etenemistä ja varmistetaan työntekijän osaaminen. Työnopastukseen kuuluu myös työpaikan toimintamalleihin tutustuminen. Näitä ovat esimerkiksi yksintyöskentelyyn ja väkivallan uhkaan liittyvät toimintaohjeet.
Esihenkilö vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esihenkilö huolehtii myös työtilojen, tarvittavien työvälineiden, sähköisten käyttäjätunnusten sekä kaiken tarpeellisen välineistön järjestämisestä. Uutta työntekijää kannustetaan olemaan myös itse aktiivinen kyselijä ja tiedonhakija, sillä oma aktiivisuus edistää perehtymistä.
Henkilöstön perehdytyksen tueksi löytyy koottuna materiaalia VAKEn Intranetistä sekä yksikön Teams-kanavista. Meillä töissä -käsikirja on VAKEn Intranetistä löytyvä sivusto, josta löytyy ohjeita lähijohtajille sekä työntekijöille työhön ja työsuhteeseen liittyvistä asioista. Työn tueksi Intra-sivustolta löytyy tukipalveluiden ohjeita perehdytyksen tueksi. Lisäksi vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialla on omat Intra-sivut, jonne viedään toimialan ja palvelualueiden ohjeita. Prosessien kuvaamiseksi on otettu keväällä 2024 käyttöön IMS-järjestelmä, jonne tullaan kuvaamaan prosesseja.
Yksiköihin on laadittu sijaisia varten pikaperehdytysopas sekä uusille vakituisille ja määräaikaisille työntekijöille perehdytyskansio tai sähköinen perehdytysmateriaali. Kaikki perehdytysmateriaalit ovat saatavilla yksiköiden Teams-kansiossa.
Esihenkilö sekä apulaisosastonhoitaja/vastaava sairaanhoitaja seuraavat perehdytyksen toteutumista. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään oma perehdyttäjä. Jokainen työntekijä on myös vastuussa uuden työntekijän perehdytyksestä. Henkilöstön osaamista käydään vuosittain läpi henkilökohtaisilla keskusteluilla. Perehdytyksestä käydään keskustelua eri keskustelujen avulla lähijohtajan ja työntekijän välillä sekä osaamiskartoitusta hyödyntäen.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksista edellyttää, että henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävällä ja kehittävällä täydennyskoulutuksella edistetään henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja turvataan asiakas- ja potilasturvalliset sekä vaikuttavat, väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
VAKEn vammaisten ja vanhuspalvelujen toimialalla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan osana toimialan, palvelualueiden, tehtäväalueiden ja yksiköiden johtamista. Henkilöstön koulutustarpeita kartoitetaan vuosittain osaamiskartoitus -lomakkeella kehityskeskustelujen yhteydessä ja saatua tietoa hyödynnetään koulutussuunnitelman laatimisessa. Myös laadun seurannan kautta kertynyt tieto ohjaa koulutustarpeiden määrittelyssä.
Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä kouluttautumisen keinoin hyödynnettävissä ovat hyvinvointialueen oma sisäinen koulutustarjonta sekä ulkoinen koulutustarjonta. Sisäistä
koulutusta ovat sekä hyvinvointialueen kaikille yhteinen henkilöstökoulutus (yhteinen
koulutustarjonta) että toimialojen omat koulutukset (toimialakohtainen koulutustarjonta). Lisäksi hyödynnettävissä ovat ulkoisten koulutustarjoajien järjestämät koulutukset.
Hoiva-asumisen palvelualueella työskenteleville järjestetään keskiviikkoisin säännöllisenä opetushoitajien koordinoimat sisäiset keskiviikkokoulutukset, joiden aiheet vaihtelevat ja joiden sisältö suunnitellaan toimialan tarpeiden näkökulmasta. Opetushoitajat toimivat henkilöstön osaamisen kehittämisen tukena. Tarpeen mukaan järjestetään kohdennetumpaa koulutusta työntekijöiden/toimintayksiköiden tarpeiden mukaisesti.
Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan LOKI-järjestelmässä. Hyvinvointialueella on käytössä verkko-oppimisympäristö Noheva, johon kehitetään sisältöä työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi.
Jokaisella työntekijällä on oikeus vuosittaisiin täydennyskoulutuksiin. Koulutustarpeiden toteutumista seurataan säännöllisissä henkilökohtaisissa keskusteluissa työntekijän ja esihenkilön välillä, kuten kehityskeskusteluissa. Keskusteluissa otetaan huomioon työntekijän omat toiveet ja tavoitteet. Lisäksi työntekijällä on vastuu huolehtia siitä, että hänen täydennyskoulutustarpeensa tulee asianmukaisesti täytetyksi.
Hoitotyöntekijät suorittavat LoVe-lääkehoidon verkkokoulutuksen viiden vuoden välein. Apotti- ja RAI-koulutus kuuluvat kaikille asiakastyötä tekeville työntekijöille. Tietosuojan varmistamiseksi jokainen työntekijä suorittaa vuosittain Navisec-tietosuojaverkkokoulutuksen. Pelastusturvallisuuteen liittyviä koulutuksia järjestetään säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Näihin voivat sisältyä esimerkiksi turvallisuuskävelyt ja muut käytännönläheiset turvallisuustoimenpiteet.
Koulutuksiin Ilmoittautuminen tapahtuu Loki- järjestelmän kautta, josta esihenkilö voi seurata työntekijöiden osallistumista erilaisiin koulutuksiin. Yksikköjen omia perehdytyskoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan, ja tarpeen vaatiessa koulutustilaisuus järjestetään saman sisältöisenä useampaan otteeseen tai koulutustilaisuus tallennetaan, jotta voidaan varmistaa kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuus koulutukseen.
Opiskelijat työryhmän jäseninä: Opiskelijoiden osalta esihenkilön on arvioitava tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Myös opiskelijan kohdalla varmistetaan kielellinen valmius tehtävässä toimimiseen. Esihenkilön on määriteltävä riittävän tarkasti opiskelijan tehtävät, vastuu, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi on varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijalle tulee aina olla nimettynä ohjaaja.
Opiskelijoilta kerätään säännöllistä palautetta. Opiskelijapalautteesta saatujen tulosten avulla kehitetään oppimisympäristöjämme ja niissä toteutettavaa opiskelijaohjausta. Lisäksi vastauksia tullaan käyttämään kansallisessa vertaisarvioinnissa hyvinvointialueiden kesken.
Yksikössä huolehditaan, että jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja/ ohjaajat. Opiskelija suunnittelee yhdessä ohjaajan kanssa harjoittelujakson suunnitelman ja tavoitteet. Ohjaaja antaa opiskelijalle säännöllisesti palautetta harjoittelujakson aikana ja huolehtii omalta osaltaan, että opiskelijan osaaminen karttuu harjoittelujakson aikana.
Arviointikeskustelun ajankohta ja muut käytännön asiat sovitaan yhdessä opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Esihenkilö on tarvittaessa tukena opiskelijan harjoittelujaksoon liittyvissä asioissa. Jokaista opiskelijaa kehotetaan vastaamaan palautekyselyyn harjoittelujakson päättyessä.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta eri menetelmien avulla. Johtamisessa panostetaan välittömään vuoropuheluun ja ilmapiiriin, jolloin henkilöstö voi tuoda kehittämisehdotukset sekä onnistumiset esiin matalalla kynnyksellä. Riskienhallinnan osiossa kuvatut ilmoituskanavat ovat yksi henkilöstön palautteen antamisen menetelmä.
Henkilöstölle pidetään säännöllisesti vuosittain kehityskeskustelut, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen. Palautetta kerätään systemaattisesti myös esimerkiksi henkilöstöinfoista kerättävällä palautekyselyllä.
VAKE-Pulssi-kysely toteutetaan säännöllisesti. Pulssikyselyssä on seitsemän kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselyn vastaukset kertovat henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saadaan henkilöstön ääni kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.
VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi.
VAKE-Pulssi on keskeinen työkalu työpaikan kehittämisessä. Tuloksia hyödynnetään toimialojen johtoryhmissä sekä muilla kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvillä foorumeilla. Myös tiimeiltä odotetaan tulosten käsittelyä ja toimintatapojen kehittämistä tulosten pohjalta. Vastuuhenkilöt saavat ohjeita ja vinkkejä tulosten käsittelyyn ja kehitystoimenpiteiden asettamiseen.
Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan VAKE-Pulssi –kyselyyn, ja vastausaikana kyselystä muistutetaan useaan otteeseen. Kyselyn tulokset käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa yksikkökokouksessa, jossa käydään yhteistä keskustelua tulosten pohjalta. Tulosten ja keskustelujen perusteella yksikön toimintaa kehitetään sovituilta osin.
Henkilöstön osaamien ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Esihenkilöt ja apulaisosastonhoitajat seuraavat henkilöstön osaamista esimerkiksi kirjaamisen sisältöä ja laatua. Kehityskeskustelun yhteydessä kartoitetaan osaamistarpeita.
Esihenkilö puuttuu mahdollisiin epäkohtiin sellaisia havaitessaan. Henkilöstöä koskevat palautteet käsitellään mahdollisimman nopeasti niiden tultua lähijohtajan tietoon, joka käsittelee epäkohdat työntekijän kanssa. Yhteisessä palaverissa sovitaan työsuorituksen parantamisen aikataulusta, sekä mahdollisesta tuen tarpeesta. Jokaisella työntekijällä on ammattieettinen velvollisuus puuttua huomaamiinsa mahdollisiin puutteisiin, epäkohtiin tai vaaratilanteisiin.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Henkilöstömitoitusta ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä ohjaa Vanhuspalvelulaki. Toimintayksikössä tulee olla henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Vanhuspalvelulain mukaisesti välitön asiakastyö ja välilliset tehtävät tulee erottaa toisistaan. Hoiva-asumisen palvelualueella noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaista henkilöstömitoitusta.
Henkilöstömitoitusta seurataan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) laskentakaavan mukaan. Henkilöstömitoituksessa lasketaan yhteen kolmen viikon seurantajakson aikana toteutuneet välittömän asiakastyön tunnit, jotka jaetaan yhden henkilön laskennallisella kolmen viikon työajalla (114,75 h) ja saatu luku jaetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden määrällä.
Vastuuhenkilö arvioi henkilöstövoimavarojen riittävyyttä asukkaiden hoidon ja hoivan tarpeisiin perustuen. RAI-järjestelmästä saatavaa tietoa asukkaiden hoitoisuudesta hyödynnetään henkilöstömitoituksen määrittelyssä. Henkilöstöä voidaan palkata tilapäisesti lisää, mikäli asiakastilanne tai asiakasturvallisuus sitä edellyttää. Näitä tilanteita voi olla esimerkiksi saattohoito- ja infektiotilanteiden yhteydessä tai asukkaiden haastavan käytöksen yhteydessä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:Esihenkilö seuraa päivittäin henkilöstön riittävyyttä ja tekee siihen liittyviä toimenpiteitä. Esihenkilö vastaa oman yksikkönsä henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön optimaalisesta käytöstä ja riittävyydestä. Johtamisessa hyödynnetään Apotista saatavia raportteja asiakasmääristä, käyntien määristä ja palvelun jonotilanteesta. Työvuorosuunnittelussa hyödynnetään asiakasmääriä suhteessa työntekijäresurssin tarpeeseen. Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Kuntouttavassa päivätoiminnassa ei ole lakiin perustuvaa henkilöstömitoitusta. Päivätoiminnassa 7 asiakasta/ohjaaja on minimisuositus perustuen palvelun tuottamisen kustannustehokkuuteen ja mahdollisuuksiin olemassa olevissa tiloissa.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Sijaisten käytön periaatteet ja ohje löytyy omavalvontasuunnitelman kohdasta 6.1
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman ohella Hoiva-asumisessa ja yksiköillä on laadittuna yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joissa on lääkehoitotoiminnan kannalta olennaisia tarkennuksia ja lisäohjeita. Nämä lisäohjeet eivät voi kumota hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman yhteisiä ohjeita. Tässä kappaleessa tarkoitetaan palveluyksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikön esn tehtävänä on seurata ja arvioida turvallisen lääkehoidon toteutumista omassa yksikössään. Esihenkilö vastaa, että yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, joka on linjassa organisaation lääkehoitosuunnitelman kanssa. Esihenkilö huolehtii siitä, että lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Esihenkilö kokoaa tarvittaessa yksikön lääkehoitosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten moniammatillisen työryhmän.
Yksiköiden lääkehoidosta vastaavat yksikön esihenkilö ja apulaisosastonhoitaja/vastaava sairaanhoitaja.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja lääkehoitoluvat myöntää yksikön lääkehoidon toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri.
Lääkehoitosuunnitelman ja lääkeluvat hyväksyy ylilääkäri Pia Hukkanen.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Hoiva-asumisen palvelualueen yksiköissä ei ole tällä hetkellä käytössä rajattua lääkevarastoa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla turvallisia niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Laissa lääkinnällisistä laitteista (719/2021) on säädetty laitteiden ja tarvikkeiden turvallisesta käytöstä sekä vastuista ja velvoitteissa. Laki sisältää velvoitteita ja vastuita ammattimaiselle käyttäjälle, kuten hyvinvointialueen toimintayksiköille ja näiden yksittäisille työntekijöille. Lain vaatimukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen tärkeään osa-alueeseen: yleisiin vaatimuksiin, velvollisuuteen ilmoittaa vaaratapahtumista ja velvollisuuteen ylläpitää lääkintälaitteiden seurantajärjestelmää. Yleiset vaatimukset sisältävät velvollisuuksia liittyen lääkintälaitteisiin perehtymiseen ja kouluttautumiseen, laitteiden hankintaan sekä käyttöön ja huoltoon. Lain yleisten vaatimusten yksityiskohtaisesta toteuttamisesta on laadittu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Laitevastaavan käsikirja, jossa kuvataan tarkemmin lain velvoittama vastuuhenkilö ja yleiset vaatimukset.
Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilönä toimii hyvinvointialueella konsernipalvelujen toimialan laatu ja valvonta -tehtäväalueen laadunvalvonnan erityisasiantuntija. Yksilön esihenkilö vastaa yksikön lääkintälaitteista ja varmistaa, että yksikössä on nimetty laitevastaava. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan laiteturvallisuuden toteutumisesta ja siitä, että laitteiden käyttö on asianmukaista ja ilmoittaa välittömästi viallisista laitteista. Laitteen käyttäjällä on velvollisuus perehtyä laitteen oikeaan käyttöön. Yksiköissä on nimetyt laitevastaavat, joiden tehtäviin kuuluu perehtyä eri laitteisiin ja perehdyttää muuta henkilöstöä laitteiden käyttämiseen. Lisäksi kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat. Hoiva-asumisen palvelualueella koordinoivina lääkintälaitevastaavina toimii yksi tehtäväaluepäälliköistä sekä hoiva-asumisen palvelualueen johdon asiantuntija.
Hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä toimii laiteturvallisuusasioissa ohjausryhmänä ja se on myös nimennyt lääkintälaitetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti lääkintälaiteasioiden edistämiseen liittyen. Laitekäsikirjan ohjeen mukaisesti kaikkien laitteiden parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee suorittaa Duodecim Oppiportin Laiteturvallisuus -verkkokurssi 5 vuoden välein. Laitevastaavan tulee suorittaa lisäksi Duodecim Oppiportin Laitehallinnan perusteet verkkokoulutus.
Hoiva-asumisen palvelualueella on laadittu kuvaus lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisen prosessista. Lähtökohtana on, että yksikön laiterekisteri ja laitteiden huollot ovat ajan tasalla, vastuu näitä on yksikön esihenkilöllä ja laitevastaavalla. Palvelualueella on tehty syksyllä 2025 laiteryhmäkohtaisesti ja moniammatillisesti yhteiskäyttöisten lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvä riskin arviointi, jonka mukaisesti laaditaan palvelualueelle yhtenäinen laiteosaamisen varmistamisen ja dokumentoinnin tapa. Arvio laitteen käyttöön liittyvästä riskistä ja suunnitelma osaamisen varmistamisesta laitekohtaisesti tehdään uudelleen tarvittaessa tai otettaessa käyttöön uusia lääkinnällisiä laitteita palveluissa.
Ammattilaisella on velvollisuus ilmoittaa lääkintälaitteisiin liittyvistä vaaratapahtumista, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan, laitteen käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ilmoitus tulee tehdä Fimeaan ja lääkintälaitteen valmistajalle. Lisäksi vaaratapahtumasta/läheltä piti-tilanteesta tehdään aina vaaratapahtumailmoitus HaiPro -järjestelmässä. Ilmoitukset tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Laitevastaavan käsikirjan ohjeen mukaisesti. Vaaratapahtumia seurataan ja niihin liittyviä mahdollisia trendejä käsitellään lääkintälaitetyöryhmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköllä tulee olla käytössä lääkintälaitteiden seurantajärjestelmä, johon lääkintälaitteet on kirjattu ja jonka avulla voidaan seurata esimerkiksi laitteiden huoltoja ja niihin liittyviä vaaratapahtumia. VAKElla käytössä on kaksi lääkintälaiterekisteriä. HUS-lääkintätekniikan Medusa-rekisteriin on syötetty Vantaan yksiköiden käytössä olevat laitteet, ja Keravan yksiköiden osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on mm. merkinnät laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Lääkinnällisten laitteiden käyttöä käydään läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Tarpeen mukaan yksikköön järjestetään lisäkoulutusta jonkin lääkinnällisen laitteen käyttöön liittyen. Jokaisella laitteita käyttävällä työntekijällä on velvollisuus pitää yllä omaa osaamistaan sekä ilmoittaa mahdollisista koulutustarpeista esihenkilölle. Yksiköissä olevilla asiakkailla on oltava mukanaan omat henkilökohtaiset apuvälineet. Tarvittaessa henkilökunnalle järjestetään lisäkoulutusta, jos asiakkaan henkilökohtaisten apuvälineiden käyttö sitä vaatii.
Henkilökunta, ja erityisesti fysioterapeutti, tekee yhteistyötä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tarvittaessa fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa henkilökohtaisten apuvälineiden hankinnassa, käytössä ja huollossa.
Palvelukuvaus edellyttää, että asumisyksikön tilat ovat asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia asumisyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilojen tulee mahdollistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen myös toimintarajoitteisille asiakkaille. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen.
Yleisten tilojen tulee olla kalustettu ikääntyneille ja toimintakyvyltään rajoittuneille asiakkaille soveltuvilla kalusteilla. Yleisissä tiloissa tulee olla riittävä määrä tukikaiteita. Lisäksi WC- ja pesutiloissa tulee olla tarvittavat tukikaiteet, wc-korokkeet ja suihkutuolit.
Tilaturvallisuudessa on huomioitu ennakollisesti esimerkiksi riittävä palo-osastointi ja poistumistiet. Toimitilojen tekniset vaatimukset kuten lämmönsäätely eri vuodenaikoina ja ilmanvaihto sekä laatu ovat osa turvallisuutta. Hoiva-asumisen kiinteistöissä on tupakointi kielletty sisätiloissa.
Myyrmäen kuntouttava päivätoiminta sijaitsee Myyrinkodin 1. kerroksessa kahdessa eri tilassa. Tiloissa on ns. tupakeittiöt sekä oleskelutilat. Toisessa tiloista sijaitsee myös toimisto. Päivätoiminta 1:n asiakkaat käyttävät yleisiä WC-tiloja, ja päivätoiminta 2:n asiakkailla on tiloissaan erillinen WC. Asiakkailla on myös Myyrinkodin kellaritilojen kuntosalin säännöllinen käyttömahdollisuus.
Tikkurilan kuntouttava päivätoiminta sijaitsee Simonkylän vanhustenkeskuksen 1.kerroksessa. Tiloista löytyy iso ryhmätila, jonka yhteydessä on myös keittiö sekä kaksi pienempää ryhmätilaa. Päivätoiminnan asiakkaiden käytössä on myös samassa kerroksessa sijaitseva kuntosali sekä useampi pienehkö ryhmätila, joita voi tarpeen mukaan varata käyttöön. Päivätoiminnan tiloissa on kaksi erillistä wc:tä. Lisäksi vanhustenkeskuksen ala-aulassa on yleinen wc, jota on myös päivätoiminnan asiakkaiden mahdollista käyttää.
Keravan kuntouttava päivätoiminta sijaitsee Hopeahovin palvelukeskuksessa yhteydessä. Tilat ovat esteettömät ja sijaitsevat yhdessä kerroksessa, 1 krs. Tiloihin kuuluu monitoimitila, jossa tapahtuu ruokailu ja ryhmätoiminta. Lisäksi päivätoiminnan tiloihin kuuluu 3 wc:tä, keittiö, toimintakammari, kuntosali ja ohjaajien työtila. Asiakkaiden käytössä on iso aidattu piha-alue.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Toimitilat ovat asiakaspalvelutiloiksi soveltuvia, kaikissa yksiköissä on rauhallisuutta vaativan työn tila toimistotyötä (tilaukset, kirjalliset työtehtävät) ja asiakassoittoja varten. Työvälineitä ovat tietokoneet, kopiokone ja puhelimet, toimistoissa huonekalut ovat erilaisia – osassa yksiköitä on sähköpöydät käytössä.
Henkilökunta on paikalla asiakaspalveluaikana. Toimitilat ovat erilaiset eri yksiköissä. Myyrmäessä ja Tikkurilassa ei päivätoiminnan omiin tiloihin ole ulkopuolisilla pääsyä, mutta Keravalla päivätoiminnan tiloissa on mahdollista liikkua kaikkien, jotka pääsevät sisään kiinteistön pääovesta. Kuntouttavan päivätoiminnan tiloja on muina kuin asiakaspalveluaikoina käyttäneet ulkopuoliset tahot (eläkeläisjärjestöt, kiinteistön muut toimijat, yhteistyökumppanit) sopimuksen mukaisesti. Ulkopuolisten käyttäjien kanssa tehdään määräaikainen tilojen käyttösopimus.
Kaikkien toimitilojen ja toimintaympäristön soveltuvuutta ja turvallisuutta arvioidaan koko ajan. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus reagoida havaitessaan toimitiloissa, välineissä tai turvallisuudessa vaaran tai poikkeaman. Havainnosta ilmoitetaan isännöitsijälle/ huoltoyhtiölle, huoltomiehelle, esihenkilölle ja/ tai hätäkeskukseen riippuen havainnon laadusta, vakavuudesta ja laajuudesta.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset perustuvat terveyssuojelulakiin, jonka keskeisenä tehtävänä on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä poistaa elinympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Palveluntuottajan on järjestettävä toiminta niin, että terveydensuojelulaki toteutuu ja tunnistettava toimintansa terveyshaittoja aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä omavalvonnassaan. Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset tekevät ympäristökeskuksen terveyssuojelutarkastajat. Tarkastuksista kirjataan terveystarkastajan laatima tarkastuskertomus, jossa on ovat kirjattuna havainnot sekä edellytetyt toimenpiteet.
Terveydensuojeluviranomaisentarkastus:
Tikkurila, päivämäärästä ei tietoa
Myyrmäki, päivämäärästä ei tietoa
Kerava 23.10.2024
Pelastusviranomaisen lausunnot ja tarkastukset:
Tikkurila 08/2023
Myyrmäki 7.3.2025
Kerava 18.11.2024
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Tiedossa ei ole erityisiä havaintoja ja nostoja päivätoiminnan yksiköiden kohdalla
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Henkilökunnan perehdytyksessä käydään läpi toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyviä riskejä sekä annetaan käyttäjäkoulutusta tarvittaessa.
Myyrinkodin päivätoiminta: Ilmanvaihto ja sisäilman laadussa on puutteita. Huoneistossa on koneellinen ilmanvaihto. Henkilökunta on kokenut vuosia erilaisia oireita, jotka on liitetty huoneiston ilmanvaihtoon. Asiaa on hoidettu yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, kiinteistönomistajan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilakeskuksen kanssa. Suositeltu sisäilman lämpötilan seuraamista mittauksin hellejaksojen aikana.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Jokaisella yksiköllä on oma yhteistyöhenkilö, kiinteistön huolto ja alueisännöitsijä, johon ollaan yhteydessä.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
VAKEn tilakeskus hoitaa kiinteistön pitkäjänteisen ylläpidon ja suunnittelun ja huolehtii mm. alla olevat asia.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Hoiva-asumisen palveluissa on käytössä Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Tietohallinnon toimiala vastaa VAKEn tietojärjestelmien ja tietotekniikan toimivuudesta. Se huolehtii laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja saatavilla. Lisäksi se tukee toimialoja teknologian hyödyntämisessä.
VAKEn Asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmä -tiimi vastaa omalta osaltaan Apotin jatkuvista palveluista yhdessä hyvinvointialueen Tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tiimin vastuulle kuuluu mm. Apotin kehittäminen, koulutukset, tukihenkilötoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudet työntekijät mukaan lukien vastuuhenkilöt suorittavat työroolinsa mukaiset Apotti-koulutuksen osana perehdytystä. Tämän lisäksi työntekijät voivat syventää Apotti-osaamistaan hyödyntäen Apotin kattavaa koulutustarjontaa.
Hoiva-asumisessa on nimettynä koordinoiva Apottitukihenkilö ja yksiköissä Apotti-tukihenkilöt, jotka tukevat ja ohjaavat henkilöstöä Apotti-järjestelmän käytössä. Tukihenkilöt seuraavat aktiivisesti järjestelmään tulevia uusia päivityksiä ja keräävät tiedotteista omaa palvelualuetta/toimintayksikköänsä koskevat sisällöt. He vastaavat, että omalla palvelualueella/yksikössä tiedetään ja ymmärretään, mitä tuleva muutos tarkoittaa kunkin työntekijän ja työnkulun kannalta. Tukihenkilötoiminta varmistaa Apotin oikeat ja tehokkaat kirjaamistavat jatkuvasti muuttuvan järjestelmän käytössä. Häiriötiedotteiden sisältöjen eteenpäin viestiminen kuuluu koordinoivan tukihenkilön työnkuvaan.
Esihenkilö vastaa työroolin mukaisten AD- ja Apotti -tunnusten tilaamisesta uudelle työntekijälle sekä tunnusten poistamisesta käytöstä, kun työntekijä ei enää työskentele kyseisissä tehtävissä. Työntekijä sitoutuu työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä noudattamaan tietosuojaa koskevaa ohjeistusta.
Henkilöstö suorittaa Apotti-potilastietojärjestelmän koulutuksen. Jokaiselle työntekijälle tulee työsopimuksen tekohetkellä Vakehyva-verkkoon kirjautumisen oikeudet ja esihenkilö tai apulasiosastonhoitaja tilaa lisäksi Apotti-järjestelmän oikeudet.
Lyhytaikaisten sijaisten ja vuokratyöntekijöiden tunnukset esihenkilö tai apulaisosastonhoitaja hakee tarvittaessa, jos työntekijällä ei niitä jo edeltävästi ole. Sijaiset ja keikkalaiset perehdytetään tarvittaessa työvuoron aluksi Apotin käyttöön. Perehdytyksen hoitaa erikseen sovittu työntekijä.
Apotin tukiportaalissa on mahdollista käydä itsenäisesti opiskelemassa, kertaamassa kurssien sisältöjä (Oppimispolut) sekä hakea tarvittaessa ohjeita Apotti-oppaasta. Vanhuspalveluiden Apotti-asiantuntijat ja ICT-asiakasvastaava ovat käytettävissä Apotin käyttöön liittyvissä haasteellisissa tilanteissa.
Esihenkilön tulee kerran vuodessa pyytää yksikön satunnaisesti valitun yksittäisen työntekijän Apotin lokitiedot kuukauden ajalta ja tarkistaa, että ne vastaavat tietojärjestelmän käytön asianmukaisuutta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka julkaistaan syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja pyynnöissä otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelman vuoksi työnteko ei ole estynyt. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita haku -toiminnolla. Mikäli kyseessä on työtä estävä ongelma, tulee soittaa IT-asiakastukeen, joka palvelee 24/7.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä niin, että toiminnan turvallisuutta varmistetaan myös käyttökatkotilanteissa. Käyttökatkojen aikana yksiköissä toimitaan Apotin toimintaoppaasta löytyvän ”Käyttöohje käyttökatkon varalle” -ohjeen mukaisesti. Jokainen työntekijä on velvoitettu käymään Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti -järjestelmän käyttökatkoksissa.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Häiriötilanteiden aikana asiakkaan tiedoista kirjataan käsin paperille, jotka tilanteen ratkettua siirretään Apotin asiakastietoihin.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Jokainen yksikön työntekijä velvoitetaan suorittamaan pakollisen tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen Navisecin kerran vuodessa. Esihenkilö valvoo, että koulutus käydään vuosittain.
Henkilöstölle on tarjolla eri järjestelmien koulutusta ja heitä opastetaan teknologian käyttöön.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Yksiköissä on käyttökatkokansiot, joissa tulostettuna ohjeet käyttökatkon varalle ja lisäksi paperinen lomake asiakastietojen kirjaamista varten. Käyttökatkon päätyttyä asiakastiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään.
Yksiköissä ei ole käytössä lääkeautomaatteja asiakkailla.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Kuntouttavassa päivätoiminnassa voidaan tuottaa etäpalvelua joko yksittäisinä ryhminä tai hybridipalveluna. Etäpalveluilla tarkoitetaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvia reaaliaikaisia digitaalisia palveluja, joissa vähintään yksi osapuoli on eri paikassa kuin muut. Sosiaalihuollon etäpalvelut voivat kohdistua esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Etäpalveluilla toteutettavaksi soveltuva osa asiakkaan hoidosta voi perustua esimerkiksi videon välityksellä verkossa.
Etäpalveluille ei ole kattavia säännöksiä lainsäädännössä. Suomessa annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalveluja koskevat samat periaatteet riippumatta siitä, tuotetaanko niitä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Etäpalvelua antava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa aina itse antamastaan palvelusta ja sen asianmukaisuudesta. Etäpalveluun on oltava asiakkaan tietoinen suostumus.
Etäpalvelun on oltava lainmukaista sekä hyvien hoito- ja palvelukäytänteiden mukaista, ja siinä tulee ottaa huomioon asiakas- ja potilasturvallisuus. Etäpalvelujen antamisessa käytettävien järjestelmien sekä asiakkaan tunnistamiseen käytettävien menetelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevat säännökset. Palvelunantaja vastaa etäpalveluissa käytettävien yhteyksien ja syntyvien henkilötietojen käsittelyn tietosuojasta ja tietoturvasta.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Minna Lahnalampi Lahtinen, Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava, tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asia on käsitelty (Laki sosiaalihuollon asiakirjoista §4).
Kirjaamisen tulee olla rakenteista ja yhdenmukaista. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laatua ja lisäävät potilasturvallisuutta. Hyvin laaditut kirjaukset ovat osa hoitajan ja asiakkaan oikeusturvaa. Laadukkaalla kirjaamisella on myös tärkeä rooli sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä.
Kirjaaminen tehdään hoiva-asumisen palveluissa Apotti -asiakastietojärjestelmään jokaisessa työvuorossa. Kirjaaminen on asiakkaan hoidon ja hoito- ja ohjaussuunnitelmien toteutuksen kirjaamista. Vuoron aluksi työntekijä tarkastaa vastuullaan olevien asiakkaiden Apotin Tehtäväkeskuksen ja Omakeskuksen hoidettavat tehtävät. Vuoron aikana tulee kirjata asiakaskohtaisesti vähintään tärkeimpiin päivittäiskirjaamisen osioihin, jotka ovat: peruselintoiminnot, liikkuminen, aktiviteetti, ravinto, hygienia ja pukeutuminen, iho, ulostaminen ja virtsaaminen sekä mielialan seuranta/kognitio. Tarpeen vaatiessa kirjataan myös muihin päivittäiskirjauksen osioihin. Asiakkaan osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin ja niistä kieltäytyminen kirjataan päivittäin. Lisäksi kirjataan jokaisessa vuorossa asiakkaan mielipide sekä vuoroyhteenveto. Kirjaaminen tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan luona vuorovaikutuksessa, kuitenkin tietosuoja varmistaen (näyttösuojat, koneen lukitseminen).
VAKEn Intranetistä löytyy organisaation omia kirjaamisohjeita, jotka opastavat ammattilaisia kirjaamisessa. Intranetin asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa -sivustolta löytyy laajasti ohjeita sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyen. Hoiva-asumisen palvelualueen työohjeista löytyy palvelualueen kirjaamista koskevia ohjeita. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kirjaamisohjeet ovat saatavilla Apotti-oppaasta. Käytössä on myös Apotin harjoitteluympäristö, jossa kirjaamista voi harjoitella.
Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palvelutarpeesta tai ryhtynyt toteuttamaan palvelua. Kirjaukset tulee tehdä asiakkaan asian käsittelyn jälkeen viipymättä. Kirjausten kieli on oltava selkeää sekä ymmärrettävää. Kuntouttavassa päivätoiminnassa tavoitteena on kirjata mahdollisimman kuvaavasti asiakasta kanssa yhdessä. Kirjauksista tulee käydä ilmi asiakkaan toimintakyky, kokonaistilanne ja vointi. Asiakastiedot kirjataan rakenteisesti eli kirjaamisessa noudatetaan ennalta sovittuja, yhtenäisiä tiedon rakenteita. Lisää rakenteisesta kirjaamisesta sekä kirjaamisen ohjeitä löytyy THL:n ohjeista Sosiaalihuollon kirjaamisohjeet - THL.
Henkilökunta kirjaa reaaliaikaisesti asiakkaan hoitoon ja hyvinvointiin liittyvät asiat asiakastietojärjestelmään. Esihenkilö ja apulaisosastonhoitaja seuraavat kirjaamista ja sen laatua. Kirjaamiseen liittyviä asioita käydään läpi henkilökunnan kanssa säännöllisesti läpi yksikköpalavereissa.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Hyvä tietojen käsittely edellyttää, että se on suunniteltu aina asiakastyön kirjaamisesta arkistointiin ja hävittämiseen saakka asiakkaan tietosuoja ja tietoturva sekä yksityisyyden suoja huomioiden.
Asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) määrittelee henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn. Tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyn kansallisia perussäännöksiä ovat myös perustuslain pykälä 10.1 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö, kuten potilaslaki (785/1992) ja asiakaslaki (812/2000) määrittelevät laillisen oikeuden käsitellä potilaan ja asiakkaan henkilötietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Rekisterinpitäjällä eli hyvinvointialueella on velvollisuus tiedottaa asiakasta siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään sekä millaisissa rekistereissä niitä säilytetään. Rekisteröidyt eli asiakkaat ja potilaat löytävät lisätietoa henkilötietojen käsittelystä hyvinvointialueen verkkosivuilta kirjaamalla hakuun Henkilötietojen käsittely.
Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut ja miten tietoja on käytetty. Ammattihenkilöiden sähköisesti kirjaamia tietoja voi tarkastella myös Maisa-asiakasportaalissa ja Omakannassa. Asiakas voi myös pyytää korjausta virheellisiin ja epätarkkoihin tietoihin. Tietopyyntöihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta kirjaamalla hakutoimintoon Tietopyynnöt.
VAKEn sisäisen valvontasuunnitelman mukaan esihenkilön vastuulla on hakea kerran vuodessa yksikkönsä yhden työntekijän sormenjälkiraportti noin kuukauden ajalta Apotista. Sormenjälkiraportti on lokiraportti ammattihenkilön käsittelemistä kansalaisten tiedoista määritellyltä ajanjaksolta. Tällä menetelmällä tarkistetaan satunnaisotannalla, ettei henkilöstö väärinkäytä asiakastietojärjestelmää. Tarvittaessa väärinkäytöksiin puututaan työnjohdollisin menetelmin.
Intranetistä löytyvien tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ja toimintatapojen avulla tarkennetaan annettuja määräyksiä ja ohjataan niiden soveltamista käytäntöön. Henkilökunnalle on määritetty pakolliset tietosuoja ja tietoturvakoulutukset, jotka huomioidaan työntekijän perehdytyksessä ja uusitaan vuosittain.
Henkilöstölle suunnattuja ohjeita, liittyen tietosuojaan ja asiakastietojen käsittelyyn, löytyy kattavasti Intrasta. Jokainen työntekijä suorittaa tietoturvaan liittyvän verkkokoulutuksen vuosittain ja toimittaa todistukset suoritetuista koulutuksista esihenkilölle.
Vanhuspalvelulaki 980/2012 18 § mukaan päätös ikääntyneen muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä. Niitä koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää aikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Sosiaalihuoltolain 36 § mukaan Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias, palvelutarpeen arviointi on aloitettava 7. arkipäivänä vireilletulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa. Muussa tapauksessa arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee sosiaalihuoltoon.
Hoiva-asumisessa osana omavalvontaa seurataan asukkaan hoitoon pääsyn määräaikoja sekä asukasjonotilannetta. Asiakaspaikkojen sujuva täyttö tukee määräaikojen pysymistä lakisääteisissä rajoissa sekä asukasjonotilanteen hallintaa.
Kuntouttavassa päivätoiminnassa palvelu voidaan aloittaa silloin kun ryhmässä on tilaa.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Vanhuspalvelulain 3 luku määrittää ikäihmisen palveluiden tarpeen arvioinnista ja tarpeisiin vastaamisesta. Osana palvelutarpeen arviointia asiakkaille laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa lakisääteinen asiakassuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on luoda asiakkaalle saumaton, joustava, yksilöllinen ja yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu kokonaisuus.
Hoiva-asumisessa jokaisella asiakkaalla on nimettynä omahoitaja/omatyöntekijä. Omahoitajuus/omatyöntekijyys on tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Omahoitaja/omatyöntekijä huolehtii yhdessä muun hoitotiimin kanssa asukkaan yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja viihtyvyyden toteutumisesta sekä hoito- ja ohjaussuunnitelman toteutuksesta. Omahoitaja/omatyöntekijä tuntee asukkaan parhaiten, joten hän toimii asukkaan asioidenhoitajana sekä valvoo hoito- ja ohjaussuunnitelman toteutumista.
Hoiva-asumisessa jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen, konkreettinen, moniammatilliseen arviointiin perustuva hoito- ja ohjaussuunnitelma asiakkaan muuttaessa yksikköön. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan voimavarat ja niiden vahvistaminen, toiveet sekä kokonaisvaltaisen hoidon toteuttaminen. Suunnitelmassa ja hoidon toteuttamisessa huomioidaan kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat asukkaan fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenevistä ennakoivat riskitekijät kuten ravitsemus, turvattomuus, sosiaalisten suhteiden vähäisyys tai kipu. Suunnitelmassa kuvataan, miten asiakasi itse osallistuu suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sekä miten tuetaan asiakasta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaan kirjataan asiakkaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan sairauksien hyvä hoito sekä asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyttäminen ja kuntoutuminen. Suunnitelma luo pohjan asiakkaan päivittäisen hoidon kirjaamiselle.
Asiakkaan omahoitaja/omatyöntekijä vastaa hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisesta ja sen säännöllisestä arvioimisesta yhdessä asiakkaan, läheisen ja muun työryhmän kanssa. Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat hoito- ja ohjaussuunnitelman laadintaan ja arviointiin. Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelman perustaksi kerätään myös tietoja hänen elämästään (elämäntarina): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedon avulla suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen yksilöllistä elämää hoivakodissa ja pyritään tutustumaan ihmiseen. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakkaan asiakirjoissa.
Hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisessa hyödynnetään RAI-arvioinnista saatua tietoa. RAI-arviointi tehdään asiakkaalle yhden (1) kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein. Asiakasta ja läheistä tiedotetaan, mikä on RAI ja miten se liittyy palveluihin. Hoito- ja ohjaussuunnitelma tulee viimeistellä viimeistään kuukauden kuluessa asiakkaan muutosta siten, että se perustuu asiakkaan ajantasaiseen RAI-arviointiin. Hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisessa hyödynnetään lisäksi myös tarvittavia muita mittareita, joita ovat mm. kaatumisvaaran arviointia (Frat), painehaavariskimittausta (Braden) sekä vajaaravitsemustilan arviointia (MNA) koskevat mittaukset.
Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kuuden (6) kuukauden välein RAI:n päivittämisen yhteydessä ja aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. Arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset hoito- ja ohjaussuunnitelmaan. Hoito- ja ohjaussuunnitelman arviointi- sekä päivityspäivämäärät merkitään selkeästi hoito- ja ohjaussuunnitelmaan. Yksikön esihenkilö seuraa ja varmistaa oman yksikkönsä RAI-arviointien sekä hoito- ja ohjaussuunnitelmien ajantasaisuutta Apotin esihenkilön koontinäytöltä. Esihenkilö raportoi näihin liittyvät huomiot kuukausiraportoinnin yhteydessä.
Asiakkaan hoidon toteutuksessa kiinnitetään huomiota jatkuvaan palvelutarpeen arviointiin sekä seurantaan, joilla varmistetaan, että asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelma on ajan tasalla ja että hoito toteutuu asiakkaan tarpeen ja yhdessä hoitoneuvottelussa sovitun mukaisesti. Asiakkaan palvelutarpeessa voi tapahtua muutoksia hoitojakson aikana.
Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan jatkuvasti ja esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas on kuntoutunut päätöksentekohetkestä, tulee asiakkaalle mahdollistaa siirtyminen omaan kotiin tai kevyemmän palvelun piiriin, jos se on asiakkaan edun ja toiveiden mukaista. Mikäli yksikössä havaitaan asiakkaan palvelutarpeen muuttuneen, tulee siihen reagoida viipymättä. Yksiköstä toimitetaan Apotin työkoriviestillä asumisen arviointitiimiin asiakkaan ajantasainen RAI-arvio sekä asiakastietojärjestelmään kirjattu arvio asiakkaan tilanteesta, joka kuvaa asiakkaan toimintakykyä, voimavaroja ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Palvelutarpeen muuttumisen myötä järjestetään hoitoneuvottelu, jossa sovitaan, kuka vastaa asiakkaan palvelutarpeen mukaiseen palveluun siirtymiseen liittyvien asioiden hoitamisesta.
Jokaisella päivätoimintakäynnillä työntekijän tulee arvioida asiakkaan/asukkaan fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Muutoksista tulee informoida asiakkaan omaishoitajaa, kotihoidon tiimiä tai tarvittaessa otetaan yhteyttä asiakkaan terveysasemaan, ellei ole muuta tahoa.
Äkillisissä voinnin muutoksissa konsultoidaan lähimmän hoiva-asumisen yksikön sairaanhoitajaa tai soitetaan 112.
Omahoitajuus
Hoitaja laatii yhteistyössä tiimin, asiakkaan ja tämän läheisten kanssa hoito- ja ohjaussuunnitelman, kirjaa sen Apottiin ja tiedottaa sen sisällöstä muulle henkilökunnalle. Hoitaja on vastuussa siitä, että hoito- ja ohjaussuunnitelma tehdään ja toteutetaan siten, että se tukee asiakkaan toimintakykyä, aktiivista arkea ja hänen yksilöllisiä toiveitaan. Koko tiimi on vastuussa siitä, että asiakkaan hoito ja kuntoutus toteutuvat laaditun hoito- ja ohjaussuunnitelman mukaisesti. Hoito- ja ohjaussuunnitelma päivitetään aina asiakkaan tilanteen muuttuessa, tai viimeistään puolenvuoden välein. Esihenkilö ja/tai apulaisosastonhoitaja seuraavat hoito- ja ohjaussuunnitelmien ajantasaisuutta.
Asiakkaiden hyvän ravitsemukset toteuttamisessa noudatetaan kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten lisäksi THL:n Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositusta. Ravitsemushoito on olennainen osa asiakkaan hyvää elämää ja hoitoa. Hyvinvointialueen asiakkaille ja yksiköissä asuville asiakkaille tarjottavat ateriat ovat ravitsemuksellisesti täysipainoisia, valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvia, terveyttä edistäviä ja maistuvia aterioita, joissa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet. Ruokalistat ovat laadittuna ennakkoon, ne ovat helppolukuisia ja sijoitettuna yksikössä siten, että ne ovat asukkaiden ja läheisten esteettömästi saatavilla. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asiakkaiden ja läheisten nähtävillä.
Hoiva-asumisen palveluissa arvioidaan säännöllisesti asiakkaan ravitsemustilaa ja pyritään tunnistamaan vajaaravitsemusriski ajoissa. Vajaaravitsemustilan arviointiin ja vajaaravitsemustilan tunnistamiseen käytetään säännöllistä painon seurantaa vähintään kuukausittain, RAI- yksilötason ravitsemusraporttia sekä MNA-menetelmää. Ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan mahdolliset, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin perusteella tarvitsemat erityisruokavaliot (mukaan lukien uskontoon ja eettiseen vakaumukseen liittyvät ruokavaliot) sekä tarve rakennemuunnellulle ruoalle. Asiakkaan ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan terveydentila sekä ravitsemuksen tila. Tarvittaessa asiakkaan ravitsemuksen toteuttamiseen ja suunnittelussa konsultoidaan lääkäriä tai esimerkiksi ravitsemusterapeuttia/suuhygienistiä.
Asiakkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa. Asiakasta kannustetaan ruokailuhetkissä omatoimisuuteen, mutta tarvittaessa asiakasta avustetaan ruokailussa hänen tarpeidensa mukaisesti.Asiakasta osallistetaan yksilöllisten voimavarojen mukaan ravitsemukseen liittyvissä toiminnoissa. Asiakas annostelee voimavarojensa mukaan ruoan lautaselleen itse, valitsee juoman, leivän ja jälkiruoan. Lisäksi asiakas voi osallistua voimavarojensa ja toiveidensa mukaisesti esimerkiksi pöytien kattamiseen.
Asiakkaiden ravitsemushoidon toteutuksen tueksi on ammattihenkilöille laadittu hyvinvointialueella Ravitsemuskäsikirja. Ravitsemuskäsikirjan tavoitteena on edistää asumispalvelujen asiakkaiden ravitsemushoitoa ja ylläpitää asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Ravitsemuskäsikirja sisältää kuvauksen palveluissa käytössä olevista ruokavalioista ja sekä keskeisistä periaatteista ja tilauskäytänteistä. Lisäksi noudatetaan palvelualueella koostettua ohjeistusta ”Asiakkaan ravitsemustilan seuranta ja hyvän ravitsemuksen edistäminen hoiva-asumisessa”. Yksiköissä on nimetyt ravitsemusvastaavat sekä heille nimetyt sijaiset, jotka huolehtivat asiakkaiden ateriatilausten tekemisestä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: VAKElla hoiva-asumisen yksiköiden ateriapalvelut tuotetaan ostopalveluna. Hoiva-asumisen palvelualueella on tällä hetkellä kolme eri ateriapalveluita tuottavaa palveluntuottajaa. Hyvinvointialue seuraa sopimuskauden aikana säännöllisesti ateriapalveluiden laatua yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen kirjatuin toimenpitein, raportein ja mittarein.
Palveluyksiköt ovat asukkaiden koteja, joissa sijaistee yhteiset keittiötilat. Hyvinvointialueen ohjeen mukaisesti osana omavalvontaa toimintayksiköt laativat suunnitelman siitä, miten varmistamme elintarvikehygienian toteutumisen. Elintarvikkeisiin liittyvän omavalvonnan peruskoulutusvideo, omavalvontasuunnitelman pohja sekä muut ohjeet/lomakkeet omavalvontaan liittyen ovat yksiköiden saatavilla ja hyödynnettävissä hyvinvointialueen Intranet -sivuilta.
Päivätoiminnan asiakkaiden ruokahuolto tapahtuu sopimustuottajan toimesta. Päivätoiminnan ohjaajat tilaavat Aromin kautta asiakkaille lounaan ja päiväkahvin, jotka sisältyvät asiakkaan päivämaksuun.
Myyrmäen kuntouttava päivätoiminta: Ruokailuajat: lounas klo 11, päiväkahvi klo 14. Asiakas osallistuu voimavarojensa mukaan ruokansa annosteluun Myyrinkodin ruokasalissa, ja siellä on käytössä buffet ruokailu.
Tikkurilan kuntouttava päivätoiminta: Asiakkaat syövät isossa ryhmätilassa ja tarvittaessa osa asiakkaista voi ruokailla myös pienemmässä ryhmätilassa.
Keravan kuntouttava päivätoiminta: Ruokailu tapahtuu talon yhteiskäytössä olevassa ruokasalissa. Ruoka noudetaan linjastosta. Hoitajat seuraavat asiakkaan ravitsemustilaa.
Hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä on säädetty tartuntatautilaissa (1277/1227, 17§). Laki sisältää velvoitteen, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet tulee sovittaa yhteen terveydenhuoltolain 8. §:ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Suosituksia omavalvontasuunnitelman hygieniakäytännöt- ja infektioidentorjuntaosioihin -sivuston, jonka sisältöjä käytetään hygieniakäytäntöjen ja infektioiden ennaltaehkäisyn tukena.
Tavanomaiset varotoimet muodostavat turvallisen hoivan perustan. Käsihygienia on tärkeä osa tavanomaisia varotoimia. Yleisen hygieniatason ylläpitäminen ja seuranta on kaikkien yksikössä toimivien tehtävä. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka ohjaa ja perehdyttää henkilökuntaa hygieniaan liittyen. Hygieniavastaava osallistuu VAKElla järjestettäviin hygieniayhdyshenkilöiden koulutuksiin ja kokouksiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tartuntatautien ja infektoiden torjuntayksikkö tiedottaa ajankohtaisista ohjeista sekä pitää yllä intranetistä löytyvää materiaalia tartuntatautien ja infektioiden torjunnasta. Tarvittaessa hygieniahoitajaa konsultoidaan puhelimitse tai sähköpostitse. Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö järjestää koulutuksia, ja hygieniahoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan pyydettäessä yksikkökokouksiin toivotuilla aiheella.
Hygieniahoitajat tekevät kierrot yksiköissä erikseen sovittaessa. Kierrot toteutuvat muutaman vuoden välein sekä aina tarpeen mukaan. Kierrolla kiinnitetään huomiota tilojen toimivuuteen aseptiikan ja infektioiden torjunnan näkökulmasta, yksikön hygieniakäytänteisiin sekä tilojen ja työtapojen yleiseen toimivuuteen. Huomiota kiinnitetään myös työntekijöiden käsihygieniaan. Hygieniakierrolta kirjoitetaan hygieniahoitajan toimesta raportti, joka sisältää huomiota kuvitettuna sekä mahdollisia korjaustoimenpiteitä vaativia asioita. Korjaustoimien osalta tehdyt toimet lähetetään dokumentoituina hygieniahoitajalle. Yleinen siisteys ja viihtyisyys sekä hyvän käsihygienian toteuttaminen ohjeiden mukaisesti ovat jokaisen työntekijän vastuulla.
Hoiva-asumisen palvelualueella on otettu käyttöön infektioiden torjunnan omavalvontalomake, jonka avulla yksilön esihenkilö ja yksikön nimetty hygieniavastaava tarkastavat vuosittain yksikön infektioiden torjunnan käytänteet ja mahdolliset kehittämiskohteet. Näin mahdollistetaan yksikön toiminnan, tilojen ja käytäntöjen tarkastelu injektiotorjunnan näkökulmasta. Omavalvontalomakkeen pohjana toimii asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen laatima infektiontorjuntatoimien omavalvontalomake.
Palveluyksikön siivouksen järjestäminen: Siivouksen toteuttaa jokaisen päivätoimintakeskuksen puhtaanapitosopimuskumppani.
Myyrmäen ja Tikkurilan kuntouttava päivätoiminta:
Keravan kuntouttava päivätoiminta:
Siistijä työskentelee arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–14.39. Siivous toteutetaan sopimuksen mukaisen siivoustaajuuden mukaisesti. Lisäsiivousta voidaan tarvitessa pyytää erillisestä tilauksesta. Siivouksen laatua seurataan Keravan kaupungin toimesta tekemällä yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Palautetta on mahdollista antaa tarvittaessa viipymättä siivoustyön nimetylle päällikölle tai suoraan siistijälle. Yllä kuvatun lisäksi päivätoiminnan henkilöstö täydentää omalta osaltaan tilojen yleisestä siisteyttä esim. pyyhkimällä ruokailujen jälkeen pöydät ruuantähteistä, siistimällä tarvittaessa isoimmat ruokatahrat/ ruuantähteet lattialta.
Palveluyksikön pyykkihuollon järjestäminen:
Myyrmäen kuntouttava päivätoiminta:
Käsihuuhteiden sijoittaminen yksikössä:
Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Yksiköissä on käytössä runsas määrä käsihuuhteita.
Käsihuuhteita löytyy vähintään wc-tiloista, ruokailutiloista, kaikista ryhmähuoneista, toimistosta/ henkilökunnan sosiaalitilasta. Siivouspalvelun työntekijä huolehtii suspensiopullojen vaihdoista ja tilauksista. Keravan kuntouttavassa päivätoiminnassa esihenkilö (tai hänen nimeämänsä henkilö) huolehtii suspensiopullojen tilauksista siivouspalvelun työntekijän pyynnöstä.
Asiakkaiden käteisvarojen säilyttämisessä noudatetaan laadittua ohjeistusta ”Asiakkaan käteisvaroihin liittyvä ohjeistus Vanhusten palveluissa”. Asiakas itse, hänen läheisensä tai edunvalvojansa huolehtivat asiakkaan varoista ja taloudellisista asioista. Asiakkaan varojen hoitaminen perustuu lainsäädännön antamiin valtuuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta huolehtia asiakkaan taloudellisista asioista.
Lähtökohtaisesti asiakas itse huolehtii omien raha-asioidensa hoitamisesta. Asiakas pitää hallussaan tiliotteensa, pankkikorttinsa ja tunnuslukunsa sekä hoitaa itse laskujensa maksamisen ja käteisvarojensa käsittelyn. Tällöin henkilökunta ei vastaa asiakkaan rahan käytöstä eikä sen seurannasta. Jos asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioidensa hoidossa, sitä tulee hänelle antaa. Mikäli asiakas ei ole kykenevä huolehtimaan omista raha-asioistaan, tulee työntekijän tehdä ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä.
Mikäli asiakkaalle on nimetty edunvalvoja, hoitaa edunvalvoja kokonaisuudessaan asiakkaan raha-asiat. Mikäli asiakkaalla on tarve tehdä hankintoja, ollaan yksiköstä yhteydessä edunvalvojaan asian eteenpäin viemiseksi.
Asukkaan arvotavaroiden osalta noudatetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen- ja hybridiyksiköissä ohjeistusta ”Asiakkaan arvotavarat vanhusten palveluiden asumisyksiköissä”. Ohjeen lähtökohtana on, ettei asiakkaan tulisi pitää yksikössä hallussaan arvotavaroita niiden mahdollisen häviämis- ja vahingoittumisriski vuoksi ja mikäli asiakas haluaa säilyttää esimerkiksi sormuksen tai kaulakorun, on säilyttäminen omalla vastuulla. Henkilöstön tulee käsitellä asiakkaan arvotavaroita huolellisesti. Asiakkaan arvotavarat kirjataan hoitoneuvottelun yhteydessä Apotin arvotavaraluetteloon ja luetteloa päivitetään ohjeen mukaisesti.
Päivätoiminnassa ei käsitellä asiakasvaroja ja asiakkaita suositellaan jättämään arvoesineet ja rahat kotiin. Mikäli asiakas tuo mukanaan rahaa tai muuta omaisuutta, hän vastaa niistä itse.
VAKEn hoiva-asumisen yksiköiden lääkäripalvelut tuottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaalapalvelut.
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, yhteisölliseen asumiseen ja arviointi- ja kuntoutustoimintaan on tehty opas ja toimintaohjekortit päivystyksellisiä tilanteita varten. Ohjeissa kuvataan yleisimmät äkilliset akuutit tilanteet ja toimintaohjeet niissä. Ohjeissa on selkeästi kuvattu, mitä tahoa milloinkin konsultoidaan ja milloin soitetaan hätäkeskukseen. Ohjeiden ajantasaisuus tarkastetaan säännöllisesti ja yksiköiden tulee aina ilmoittaa, mikäli huomaa ohjeissa päivitettävää.
Lääkäripalvelut ympärivuorokautisessa palveluasumisessa:
Lääkäripalvelujen toimintamalliin kuuluvat säännöllisten palvelujen piiriin tulevien asiakkaiden tulotarkastukset 1kk sisällä palveluun saapumisesta. Vuosittaiset kontrollitarkastukset tehdään säännöllisesti asiakkaan syntymäpäiväkuukauden mukaisesti. Vuositarkastuksessa arvioidaan mm. lääkehoidon kokonaisuus, sairauksien tila ja seuranta, hoitolinjaukset, ravitsemus ja yleinen tilanne. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan lääkärin arviointi asiakkaan voinnin muuttuessa.
Lääkäri kiertää säännöllisten palvelujen yksiköiden osalta kerran viikossa yksikkökohtaisesti etäkierron, jonka lisäksi lääkäri tekee lähikierron yksikössä kerran kuukaudessa. Etäkierrolla hoidetaan sellaiset kiireettömät asiat, jotka eivät voi odottaa lähikiertoon, seuranta-asiat, omaisten yhteydenottopyynnöt sekä todistus- ja läheteasiat. Lähikierrolla hoidetaan uusien asiakkaiden tulotarkastukset, vuositarkastukset, mahdolliset akuutit asiat ja toimenpiteet.
Virka-aikana yksiköt voivat konsultoida kiireettömissä asiakkaan asioissa omalääkäriä puhelimitse. Klo 8–22 välisenä aikana yksiköt voivat soittaa akuuteissa asioissa päivystyspuhelimeen. Klo 22–24 välisenä aikana soitetaan aina ensin Liikkuvaan Sairaalaan (LiiSa) ja jos LiiSa suosittaa, soitetaan Peijaksen sairaalan ensiarviolääkärille. Klo 24–08 soitetaan Peijaksen sairaalan päivystykseen konsultointia varten ja ennen kuin asiakasta lähetetään päivystykseen.
Lääkäripalvelut lyhytaikaisen palveluasumisen yksiköissä
Lyhytaikaishoidon asiakkaan lääkäri on yleensä oman alueen terveysaseman lääkäri, jota voidaan konsultoida tarvittaessa Apotin työkoriviestillä tai puhelimitse esimerkiksi päivystystilanteissa. Henkilökunta arvioi jokaisen akuutin tilanteen yksilöllisesti ja on yhteydessä joko Liikkuvaan sairaalaan, päivystykseen tai hätäkeskukseen.
Lääkäripalvelut arviointi- ja kuntoutusyksiköissä
Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä työskentelee nimetyt lääkärit. Kuntoutusyksikön lääkäri ottaa osaa yksikön asiakkaiden lääketieteelliseen kuntoutukseen osana osaston monimuotoista tiimiä ja ottaa myös kantaa jatkosuunnitelmiin ja selvittelyihin, esim. muistitutkimuksien tarpeeseen. Lääkäri tekee myös tarvittavat todistukset ja lausunnot.
Kuntoutusyksikön lääkäri käy paikan päällä kerran viikossa ja kiertää yksikön asiakkaat yhdessä yksikön hoitajan kanssa. Lääkäri osallistuu kerran viikossa järjestettäviin kuntoutuskokouksiin. Nimetyt lääkärit ovat yksikön hoitajien tavoitettavissa arkisin virka-aikana akuuteissa asioissa. Mikäli nimettyä lääkäriä ei saada kiinni, ollaan yhteydessä apulaisylilääkäriin. Virka-ajan ulkopuolella konsultoidaan ensisijaisesti Liikkuvaa Sairaalaa, joka tarvittaessa ottaa yhteyttä Peijaksen sairaalan päivystykseen.
Liikkuvan sairaalan palvelut
Liikkuvan sairaalan eli LiiSan- palvelut toimivat yksiköiden päivystyksellisenä tukena. LiiSa toteuttaa hoidon tarpeen arviointia ja pystyy tarvittaessa aloittamaan i.v. tasoisen lääkehoidon. Tavoitteena on välttää päivystyskäynnit tuomalla päivystykselliset palvelut asiakkaan luokse. Suonen sisäisen tai lihakseen annettavan lääkehoidon jatkuessa voi kotisairaala resurssien puitteissa toteuttaa lääkehoidon yksikössä. Tavoitteena on välttää asukkaan siirtäminen sairaalaan.
Asiakas käyttää itse valitsemiaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluja, päivätoiminta ei tarjoa lääkäripalveluita.
Ohje kuolemantapausten varalta
Kuolemantapauksia varten on olemassa toimintaohjeet, jotka löytyvät VAKEn Intranetistä.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon järjestää hyvinvointialueen hammashuolto, jonka suuhygienistit käyvät kerran vuodessa säännöllisiä palveluita tuottavissa yksiköissä tekemässä asiakkaiden hampaiden/suuntarkastuksia. Tarvittaessa suuhygienistit ohjeistavat henkilöstöä asiakkaiden suun terveyden ylläpitämiseen liittyvissä asioissa ja ohjaavat tarvittavaa jatkohoitoa. Kiireelliset suun terveydenhuollon tilanteet hoidetaan Hyvinvointialueen hammashoidon kiireellisen hoidon ajanvarauksella.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Sosiaalihuollon asiakas voi tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti, erityisesti iäkkäillä asiakkailla on monenlaisia tarpeita, jolloin monialainen yhteistyö korostuu. Monialaisuus saman asiakkaan hoidossa haastaa tiedonkulkua. Palvelusta siirtymä toiseen ovat riskialttiita tiedonkulun näkökulmasta. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, tiedonkulkua korostaen eri toimijoiden välillä. Tavallisimpia yhteistyökumppaneita asiakasohjaus, kotihoito ja läheisverkosto.
Tiedonkulkua ja tiedon löytämistä helpottaa se, että suuri osa yhteistyökumppaneista käyttää Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Kaikki tieto ei kuitenkaan näy kaikille. Yhteistyötä ja viestintää tehdään paljon Apotissa tapahtuvan sähköisen ja tietoturvallisen viestinnän keinoin sekä puhelimitse. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee kirjata asiakkaan hoitoverkostoon kuuluvat yhteistyötahot yhteystietoineen, jotta asiakkaan hoitoon liittyviä asioita voidaan puolin ja toisin tarkentaa sekä varmistetaan tiedonkulku. Tietoja välitetään asiakkaan suostumuksella. Joskus yhteisen tilannekuvan syntymistä helpotetaan päivätoiminnassa tapahtuvalla hoitokokouksella, johon osallistuvat asiakkaan lisäksi hänen läheisensä ja kaikki tarvittavat hoitotahot.
Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin esimerkiksi järjestöjen kanssa. Kuntouttavan päivätoiminnan ohjaaja tekee yhteistyötä järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten kanssa. Kaikenlaisessa yhteistyössä ja viestinnässä huomioidaan tietoturva- ja salassapito-ohjeistukset.
Ensisijainen hoitovastuu asiakkaiden on hyvinvointialueen hammashuollossa. Asiakkaan tarvitessa kiireellistä sairaanhoitoa soitetaan ambulanssi 112.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Sosiaalipalveluja myönnetään hyvinvointialueen asukkaille yksilökohtaisen, laajan palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuollon palveluiden määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2012), toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) ja laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaissa. Kiireellisissä tapauksissa palveluja on järjestettävä myös hyvinvointialueella tilapäisesti oleskeleville.
Vanhuspalvelulain mukaan päätös ikääntyneen henkilön muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä. Niitä koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää aikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Asiakaspaikan sujuva vapautumisen ja täyttämisen prosessi turvaa osaltaan uuden asiakkaan mahdollisuutta muuttaa asumispalveluun mahdollisimman pian palvelupäätöksen saatuaan. Palvelualueella pyritään minimoimaan viiveet asukaspaikan siirtyessä asukkaalta toiselle. Yksiköt ilmoittavat vapautuneet asukaspaikat aina välittömästi asiakasohjaukseen. Asiakasohjaus vastaa asiakkaiden sijoittamisesta yksikköön. Mikäli hoitoon pääsyn määräajat eivät ole toteutuneet, voi asiakas tai hänen läheisensä olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaaviin, jotka neuvovat ja antavat ohjausta oikeuksista ja etuuksista.
Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä nimetään asiakkaalle asiakasohjausyksiköstä tarpeen mukaan. Omatyöntekijä huolehtii osaltaan siitä, että asukkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaan osallisuudella tarkoitetaan vuorovaikutusta, asiakkaan kuuntelemista ja hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan hoitoonsa tai palveluunsa. Asiakasosallisuudella tarkoitetaan omaa palvelua laajemmin asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen tai arviointiin. Asiakkaan aktiivisen roolin varmistaminen lisää palvelun turvallisuutta, vahvistaa asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa tai palveluun ja kasvattaa erinomaisen asiakaskokemuksen ja palvelun vaikuttavuuden mahdollisuutta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma ohjaa alueen asukkaiden, palvelun käyttäjien, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä niiden edistämisen toteutumista. Ohjaavana teemana osallisuusohjelmassa on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus. Vanhuspalveluissa on lisäksi laadittu oma osallisuussuunnitelma.
Asukas voi tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä, harrastuksensa ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Yksiköissä on tarjolla erilaista toimintaa, johon asukas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asukkaiden ottamista mukaan yksikön arjen toimintaan, kannustamista ja tukemista heille mielekkääseen toimintaan. Asukkaiden osallisuus ja itsemäärääminen kytkeytyvät toisiinsa.
Yksikössä järjestetään asukaskokouksia, joissa asukkaat voivat osaltaan vaikuttaa elämäänsä ja arjen asioihin palvelutalossa. Asukaskokouksissa käsitellään jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita, asukkaiden toiveita ja ajatuksia yhteisestä toiminnasta. Kokouksissa kysytään palautetta ja kuullaan mahdollisia huolia.
Asukkaan muuttaessa yksikköön järjestetään yhdessä asukkaan ja läheisen kanssa hoitoneuvottelu, jossa sovitaan yhteydenottotavoista tietosuojan puitteissa. Hoitoneuvottelussa voidaan yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa käydä hoitosuunnitelmaa läpi ja keskustella mieltä askarruttavista asioista.
Läheisillä on tärkeä rooli asukkaiden osallisuuden tukemisessa. Läheisiä kannustetaan olemaan herkästi yhteydessä henkilökuntaan. Läheisille järjestetään säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, läheisten iltoja tai muita tapaamisia, joissa kerrotaan yksiköiden toiminnasta ja kuullaan läheisiä. Tavoitteena on luoda läheisiin hyvä keskusteluyhteys, jotta asukkaan hyvä elämä yksikössä mahdollistuu yhteistyössä läheisten kanssa.
Päivätoiminnan asiakkailla on mahdollisuus osallistua päivittäin yhteisiin aktiviteetteihin ja läheiset ovat aina tervetulleita osallistumaan tilaisuuksiin. Asiakkaan toiveita kartoitetaan toiminnan suunnittelussa. Asiakkaalla on aina oikeus tietää, mitä hänelle suunnitellaan ja häntä osallistetaan mukaan hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimiseen. Asiakas saa kertoa päivittäin oman mielipiteensä omasta hoidostaan. Osallisuutta edesautetaan vuorovaikutteisella ja monipuolisella viestinnällä. Tavoitteena on turvata asiakkaiden tiedonsaanti, jossa pyritään käyttämään kaikkia viestinnän kanavia tehokkaasti ja tuottamaan ajankohtaista sisältöä asiakaslähtöisesti. Viestinnän ja tiedonsaannin turvaamisen lisäksi osallisuutta varmistetaan muun muassa asiakaspalautteen avulla. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa henkilöstölle ja asiakkaalle eri asioita, on eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön toiminnan kehittämisessä.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.
Jos epäasiallista kohtelua esiintyy, siihen puututaan välittömästi. Asiakas, läheinen tai muu palautteen antaja voi antaa palautetta toiminnasta tai toimintayksiköstä suullisesti tai kirjallisesti. Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään välittömästi ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin laadunvalvontatoimenpiteisiin.
Jokaisen velvollisuus on tehdä huoli-ilmoitus, jos herää huoli iäkkään pärjäämisestä. Huoli-ilmoitus on ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Se tehdään
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa iäkkään henkilön tilanteesta huolestunut henkilö. Viranomaisilla on vanhuspalvelulain 25§:n mukainen ilmoitusvelvollisuus, jos iäkkäästä henkilöstä herää huoli.
Iäkkäitä henkilöitä koskevat huoli-ilmoitukset käsitellään Seniorineuvonnassa. Ilmoituksen perusteella selvitetään henkilön avuntarpeet ja järjestetään tarvittava apu ja tuki. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi yksityishenkilöön liittyviä tietoja ei voida antaa huoli-ilmoituksen tekijälle.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä Seniorineuvontaan:
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaan oikeusturvakeinoja ovat esimerkiksi muistutuksen tai kantelun tekeminen. Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Lisäksi potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.
Yksiköissä on esillä tiedot palautteen antokanavista sekä sosiaali- ja potilasasiavastaavan yhteystiedot.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeus pohjautuu Suomen perustuslakiin (731/1999). Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä tukea hänen osallistumistaan palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Vanhuspalvelulain 14 §:n 2 momentin mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Ihmislähtöinen hoiva ohjaa toimintakulttuuria VAKEn hoiva-asumisen palveluissa. Henkilöstö tutustuu uuteen asiakkaaseen ja hänen historiaansa, jotta asiakkaalle voidaan tarjota oman näköistä elämää. Asiakkaan omaa näkemystä kunnioitetaan häntä koskevissa päätöksissä. Asiakas tekee elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Palveluasumisessa on tarjolla erilaista toimintaa, johon asiakas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Henkilökunta kunnioittaa ensisijaisesti asiakkaan toiveita ja valintoja, vaikka ne tuntuisivat joskus läheisen tai työntekijän näkökulmasta vääriltä tai asiakkaalle epäedullisilta, jos ne eivät akuutisti tai vakavasti vaaranna asiakkaan tai toisen asiakkaan terveyttä ja turvallisuutta. Muistisairaus ei poista asukkaan itsemääräämisoikeutta (Muistiliitto).
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja toteutumisesta sisältyy asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaan, joka tehdään asukkaan, läheisten ja hoitohenkilöstön yhteisen hoitoneuvottelun pohjalta. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan asukkaan yksilölliset tarpeet ja tottumukset.
Hoiva-asumisen palveluissa noudatetaan rajoittamisen osalta laadittua ohjeistusta: Ohje liikkumisen rajoittamiseen asumispalvelusyksikössä. Ohjeen laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat sairaalapalvelujen ylilääkäri ja johtava ylilääkäri. Ohjeen hyväksyy sairaalapalvelujen johtoryhmä.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asumispalveluissa rajoitteiden käyttöä pyritään välttämään ja vähentämään työntekijöiden toiminnalla ja hoitokäyttäytymisellä: kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät rajoittamisen tarvetta. Myös yksilöllisellä aktiivisella arkitoiminnalla voidaan ehkäistä ja vähentää tarvetta käyttää rajoitteita. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti muistisairaiden ja käytösoireisten asukkaiden kohtaamiseen.
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on tärkeä hoitopäätös, josta on keskusteltava asiakkaan itsensä kanssa. Mikäli asiakas ei pysty päättämään hoidostaan itse, asiasta pitää keskustella asiakkaan läheisten kanssa. Lääkärin päätös kirjataan aina asiakasasiakirjoihin.
Fyysisiä liikkumisen rajoitteita voivat olla esimerkiksi turvavyöt, ylös nostetut sängynlaidat, hygieniahaalarin käyttö. Hoitaja toimii lääkärin ohjeiden mukaisesti ja päättää rajoituksien käyttämisestä. Vaikka lupa rajoittamistoimenpiteen käyttöön on, käytön tarvetta tulee harkita jokaisella käyttökerralla erikseen. Kaikista rajoitustoimenpiteistä tehdään merkinnät asiakasasiakirjoihin ja kirjataan rajoittamistoimenpiteen käytön aloitusaika, toteuttamistapa, käytettävät rajoitusvälineet, rajoitustoimenpiteen käytön lopettaminen.
Yksikköä koskevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, esim. pandemiatilanne asukkaiden liikkumista yksikössä ja yksiköstä pois tai muita perusoikeuksia ei voida rajoittaa perusteetta tai ylimitoitetusti. Vain tartuntatautilääkäri voi tehdä päätöksen asukkaan mahdollisesta karanteenista tai tehdä päätöksen eristysmääräyksestä yksikössä. Virallinen karanteeni tai eristysmääräys on aina hallinnollinen päätös. Yksikössä noudatetaan aina hyvinvointialueen infektioyksikön ohjeita, eikä rajoiteta oma-aloitteisesti asukkaiden liikkumista tai läheisten tapaamista poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kuunneltava ja kunnioitettava. Asiakas saa itse päättää kaikista asioistaan, jotka hänen kognitiivinen ja toimintakykynsä mahdollistavat. Rajoitustoimenpiteet ovat viimeinen keino, jos asiakas on vaaraksi itselleen. Tällöin kaikki muut mahdolliset keinot on jo kokeiltu, ja rajoituksia vältetään mahdollisimman pitkään.
Kuntouttavassa päivätoiminnassa rajoittamistoimenpiteitä ei ole käytössä ja jos niihin ilmenee tarve, tulee asiakkaan tilanne arvioida moniammatillisesti mahdollisimman pian.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa, jotka tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Sosiaali- ja potilasasiavastaaville ei saa laittaa salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset tulee sopia aina etukäteen. Palvelu on maksutonta
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 09 4191 0230 ja puhelinajat:
Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot ovat yksiköissä asiakkaiden ja läheisten saatavilla.
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella halutaan tuottaa asiakkaille toimivia ja vaikuttavia palveluja sekä hyvä kokemus jokaisen kohtaamisen yhteydessä. Asiakaskokemuksen ymmärtäminen lähtee halukkuudesta kysyä ja vastaanottaa palautetta. Tietoa asiakkaan palvelukokemuksesta ja asiakastyytyväisyydestä saadaan systemaattisella ja monikanavaisella jatkuvan palautteen keräämisellä.
Hyvinvointialueella käytössä olevan Qpro -asiakaspalautejärjestelmän avulla asiakkaat voivat antaa palautetta verkkosivuilla tai paperilomakkeella. Asiakaspalautteen avulla seurataan mm. asiakastyytyväisyyttä, asiakkaiden osallisuutta, palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi palautetta voi antaa aina myös suullisesti tai kirjallisesti työntekijöille, yksiköiden esihenkilöille, tehtäväaluepäälliköille, palvelualuejohtajalle tai hyvinvointialueen kirjaamoon.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Toimialoilla on nimetty nimetyt palautteen tallentajat, jotka kirjaavat paperisessa muodossa saapuneet asiakaspalautteen QPro-järjestelmään. Hoiva-asumisen palveluissa paperisen asiakaspalautteen tallentajana toimii toimistosihteeri.
Yksiköiden esihenkilöt toimivat saapuneiden palautteiden käsittelijöinä ja kehittämisehdotusten esittelijöinä ja he saavat sähköpostihälytteen jokaisesta saapuneesta asiakaspalautteesta. Saapuneet palautteet käydään läpi säännöllisesti henkilöstön kanssa yksikkökokouksissa ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.
Hoiva-asumisen palvelualueen koonti asiakaspalautteista ja nostot kehittämiskohteista tehdään osavuosikatsausten yhteydessä kolme kertaa vuodessa. Lisäksi vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialojen nimetyt pääkäsittelijät ja käsittelijät kokoavat raportteja asiakaspalautteiden määrällisistä ja laadullisista osioista hyvinvointialueen ja toimialan raportointiprosesseja noudattaen.
Yksiköissä on esillä nettiosoitteilla ja QR-koodeilla varustettuja julisteita ja tarroja, joissa kerrotaan palautteen antamisen mahdollisuudesta. Lisäksi saatavilla on paperisia palautelomakkeita. Kaikki palautteet käsitellään yksiköissä henkilökunnan kanssa yksikkökokouksen yhteydessä.
VAKEn ohjeistuksen mukaan HaiPro ja SPro ilmoitukset on otettava käsittelyyn 2–5 vrk:n kuluessa ilmoituksen saapumisesta ja tavoiteaikataulu ilmoituksen valmiiksi saattamiselle 4 viikkoa.
Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on lakiin perustuva oikeus tehdä muistutus. Muistutuksen voi tehdä hoitonsa tai palvelunsa laatuun taikka saamaansa kohteluun tyytymätön. Jos asiakas/potilas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä.
Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, ja se toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Muistutuksen käsittelee sosiaali- tai terveydenhuollosta vastaava henkilö. Muistutukseen on oikeus saada perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa, jonka katsotaan olevan 1–4 viikkoa. Mikäli muistutuksen vastausaika pitenee, tulee asiakasta tiedottaa määräajan puitteissa selvityksen etenemisestä ja aikataulusta.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Muistutukseen liittyvän selvityksen antaa yksikön vastuuhenkilö. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti tehtäväaluepäällikkö päättää vastauksen antamisesta tehtäväalueensa toimintaa koskevaan muistutukseen, kanteluun ja muuhun vastaavaan selvityspyyntöön.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Annettu muistutus velvoittaa antamaan kirjallisen selvityksen ja tuomaan esille oman näkemyksensä asian kulusta. Muistutus sekä siihen annettu vastaus tallennetaan CaseM -tiedonhallintajärjestelmään, jolloin jää kirjallinen jälki siitä, että oletettu epäkohta on nostettu esille, siihen on reagoitu ja muistutuksen tekijä on saanut vastauksen. Jokaiseen saapuvaan muistutukseen reagoidaan vakavasti ja vastaus laaditaan huolella. VAKEssa muistutuksen käsittelystä on laadittu prosessikuvaus, jonka mukaisesti toimitaan. Lisäksi hoiva-asumisessa on tarkennettu prosessin aikataulu palvelualueella.
Hyvässä muistutusvastauksessa:
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Muistutus tarjoaa yksikölle mahdollisuuden korjata toimintaansa, reflektoida omaa tekemistä ja mahdollistaa asian hoitamisen kuntoon ennen kuin siitä tulee mahdollisesti isompi haaste tai ongelma. Muistutuksissa esille tuodut asiat käydään esihenkilön johdolla läpi yksikkökokouksissa säännöllisesti ja suunnitellaan tarpeen mukaiset toimenpiteet.
Muistutusten kautta tullut palaute käsitellään yksikössä henkilökunnan kanssa ja käydään yhteistä keskustelua siitä, miten toimintaa voidaan kehittää.
Muistutusasiakirjoja ei tallenneta asiakas- tai potilastietoihin. Muistutus tulee lähettää kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@vakehyva.fi tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA.
Hoiva-asumisen palveluissa omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin osana työtä. Seurannasta saatua tietoa ja saadun tiedon pohjalta tehtyjä toimenpiteitä seurataan johtamisessa kuukauden välein sekä osavuosiraporttien yhteydessä.
Hyvinvointialueen osavuosiraporteissa on Hoiva-asumisen omavalvonnan toteuttamisen koonti ja vuoden 2025 aikana aloitetaan omavalvontasuunnitelma tasoinen raportointi hyvinvointialueen yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Omavalvontasuunnitelma on laadittu hoiva-asumisen palvelualueen omavalvontasuunnitelmapohjalle 2–4.2026
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
19.5.2026 Omavalvontasuunnitelma julkaistu verkkosivupohjalle