Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi: Lapsiperheiden kotipalvelu
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:Lapsiperheiden kotipalvelu Itä-Pohjoinen, Karsikkokuja 17, 4. krs. 01360 VantaaKultasepänkatu 7, 3.krs 04250 KeravaLapsiperheiden kotipalvelu Länsi-Keskinen, Rajatorpantie 8, 3. krs. 01600 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:Lapsiperheiden kotipalvelu: Itä-Pohjoinen alue Suvi Nurminen, lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilö, suvi.nurminen@vakehyva.fi, puh. +358407735199Länsi-Keskinen alue Virpi Saarikko, lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilövirpi.saarikko2@vakehyva.fi, puh. +358408616801Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen tehtäväaluepäällikkö Hanna Hukkanen hanna.hukkanen@vakehyva.fi, p. +358406120625
Toiminta-ajatusPalvelua tuotetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 18a§ sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asettamien lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen kriteerien mukaisesti.Asiakaspaikkamäärää ei ole rajoitettu.Lapsiperheen kotipalvelua (sosiaalihuoltolaki 18a§) tuotetaan monituottajamallillaomana palveluna, ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Lapsiperheen kotipalvelulla tuetaan ja autetaan perheiden selviytymistä arjessa sekä vahvistetaan perheiden voimavaroja, kun vanhempien toimintakyky on alentunut. Kotipalvelu sisältää ohjausta ja neuvontaa arjen hallintaan liittyvissä asioissa, päivittäisissä kodinhoidollisissa töissä auttamista sekä auttamista lasten hoidossa. Työskentely on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Palvelusta laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa toteuttamissuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten- ja kodinhoidossa ja vahvistamalla arjen hallintaa. Palvelun piiriin pääsee olemalla yhteydessä lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen palvelunumeroon, Maisa-hakemuksella tai yhteistyökumppanin tekemällä Apotin hakemuksella. Lapsiperheiden kotipalvelu on asiakkaalle maksutonta.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:Lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilöt: Virpi Saarikko ja Suvi Nurminen.Tiimikokouksissa keskustellaan säännöllisesti omavalvonnasta sekä omavalvontasuunnitelman sisällön tarkentamisesta ja kehittämisestä. Keskusteluihin osallistuvat kaikki lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät.Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Kun omavalvontasuunnitelmaa päivitetään, julkaistaan suunnitelman viimeisin versio viiveettä. Lapsiperheiden kotipalvelun omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään neljän kuukauden välein yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijäedustajina toimivat Inge Priha, Helena Mäntynen ja Milja Oikarinen.Omavalvontasuunnitelman julkisuus:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivuilla: www.vakehyva.fiAsiakas saa halutessaan luettavakseen myös omavalvontasuunnitelma paperiversion.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:Lapsiperheiden kotipalvelua toteutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 18a§ sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asettamien lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen kriteerien mukaisena palveluna.Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla tavoin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Kuitenkin aina ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkuus päättyy, kun sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan merkitään tiedoksi, että sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole perustetta. (Sosiaalihuoltolaki 33§) Palvelun tulee alkaa vireilletulosta kolmen kuukauden sisällä. (Sosiaalihuoltolaki 45§)Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta QPro- asiakaspalautteella. Sieltä seurataan erityisesti NPS (Net promoter score) lukua. Luvulla seurataan sitä, että kuinka todennäköisesti palvelua suositellaan. Lisäksi asiakaspalautteiden avulla saadaan tietoa asiakkaiden kokemuksesta palvelun sisällöstä ja asiakastyytyväisyydestä. Asiakaspalautteet käydään viikoittain läpi yksikkökokouksissa ja niistä ja mahdollisista kehittämisen kohdista raportoidaan säännöllisesti linjaorganisaatiossa. Mikäli asiakas jättää yhteystietonsa palautteeseen, yksikön esihenkilö vastaa hänelle ja kertoo millä tavalla asia etenee. Asiakastyön laatua seurataan myös asiakastyön dokumenttien kautta.Tehtäväalueen johtamisjärjestelmä ja vastuut:Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen tehtäväaluetta johtaa tehtäväaluepäällikkö Hanna Hukkanen ja lapsiperheidenkotipalvelua johtavat lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilöt Virpi Saarikko ja Suvi Nurminen. He kaikki ovat yhdessä vastuussa siitä, että omavalvontasuunnitelmaa noudatetaan lapsiperheiden kotipalvelun toteuttamisessa.
Tehtäväalueen toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Hyvinvointialueen toimialan linjajohdon vastuulla on riskienhallinnan ja turvallisuuden järjestäminen. Johdon vastuulla on ohjauksen ja turvallisen toiminnan mahdollistaminen sekä ohjeistuksen ja tiedon välittäminen. Lähiesihenkilöiden vastuulla on henkilöstön riittävä perehdytys ohjeistuksiin sekä työssään kohtaamiin riskitekijöihin. Työntekijän vastuulla on perehtyä saamiinsa ohjeistuksiin ja noudattaa niitä omassa työssään.Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen tehtäväalueelle on laadittu turvallinen kotikäynti- ohjeistus. Tehtäväalueen työntekijöille on järjestetty turvallisuuskoulutus asiakkaiden kohtaamiseen. Lisäksi jokainen työntekijä suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutukset. Lapsiperheiden kotipalvelussa käydään säännöllisesti läpi turvallisuuteen liittyviä asioita.Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Valmius- ja jatkuvuudenhallintaa toteutetaan organisaation valmiussuunnitelman mukaisesti.Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:Lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimissä käydään säännöllisesti läpi turvallisuuteen liittyviä asioita, vähintään 4 kuukauden välein samalla, kun päivitetään omavalvontasuunnitelmaa. Tarvittaessa konsultoidaan työsuojelua ja Vaken turvallisuustiimiä. Valmiussuunnitelman mukaisesti virka-ajan ulkopuolella työntekijät voivat olla tarvittaessa yhteydessä palvelualuejohtaja Elina Eevaan p. +358406120260.Avoin ilmapiiri työyhteisössä kannustaa henkilöstöä tuomaan aktiivisesti esille havaitsemansa poikkeamat, riskit ja epäkohdat. Henkilöstö osallistuu turvallisuusuutta parantavien toimenpiteiden noudattamiseen sekä riskien arviointiin.Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• KaksikielisyysohjelmaLuettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:Päivitetään vuosittain, 2025.• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: kts. kiinteistökohtainen palo- ja pelastussuunnitelma Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Lanupen valmius- ja varautumissuunnittelu.pptx• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:o Perehdytyso Perehdyttämissuunnitelma pohja.docxo Lisäksi kotipalvelussa on oma sisäinen perehdytyssuunnitelma
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing- direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Työntekijät on perehdytetty käyttämään HaiPro- järjestelmää ja tekemään ilmoituksia. Ilmoitusten sisällöt käydään läpi säännöllisesti lapsiperheiden kotipalvelun yksiköiden viikkokokouksissa. Lisäksi keskustellaan miten epäkohtia ja vaara- ja haittatapahtumia sekä läheltä piti -tilanteita voitaisi jatkossa ehkäistä. Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnastaja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muullevastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Lapsiperheiden kotiin vietävässä työssä keskeiset havaitut riskit:
Tilanteen laajuudesta, vakavuudesta ja kestosta riippuen edellä mainittuja seikkoja koskevat suunnitelmat ovat osa poikkeustilanteisiin varautumista ja valmiussuunnittelua.
Asiakasta informoidaan työskentelyn reunaehdoista. Huomioidaan ulkoilun kesto ja sään mukainen pukeutuminen, työntekijän tilannekohtainen harkinta. Työntekijä itse huolehtii riittävästä nesteytyksestä ja ihon suojaamisesta
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:Haipro-ilmoitusten säännöllinen käsittely ja seuranta.Lapsiperheiden kotipalvelun yksiköissä käydään vuosittain läpi yhteinen riskien ja vaarojen arviointi. Toimenpiteitä tehdään tunnistettujen riskien mukaisesti, toimenpiteet kirjataan riskien ja vaarojen arvioinnin työkaluun sähköisesti.Lähiesihenkilöt ja tehtäväaluepäällikkö vastaavat riskienhallinnan seurannasta sekä korjaavien toimenpiteiden kirjaamisesta ja tiedottamisesta.Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:Tehtäväaluepäällikkö vastaa tulleisiin selvityspyyntöihin yhdessä lähiesihenkilöiden kanssa. Asia käsiteltäisiin hyvinvointialueen prosessien mukaisesti tehtäväaluepäällikön ja yksikön esihenkilön johdolla. Esihenkilöt vastaavat mahdollisten toimenpiteiden kehittämisestä ja työntekijöiden tiedottamisesta, sekä käytäntöön viennistä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Työntekijöillä on lastensuojelulain 13.4.2007/417 25§ mukainen ilmoitusvelvollisuus, joka tarkoittaa, että he ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä. Heillä on myös tietyissä tilanteissa velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalihuoltoon jo ennen lapsen syntymää. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla tahoilla on myös velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.Työntekijöitä koskee myös Sosiaalihuoltolain 35§ mukainen ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeesta. Laki velvoittaa työntekijän ohjaamaan asiakkaan ottamaan yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Työntekijä voi tehdä yhteydenoton asiakkaan suostumuksella. Mikäli lapsen etu kuitenkin vaatii yhteydenottoa, mutta vanhempi ei ole siihen suostuvainen, on tehtävä lastensuojeluilmoitus.Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:Ilmoitusvelvollisuus on osa henkilöstön perehdytystä ja lisätukea saa tarvittaessa esihenkilöltä.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Lähihoitajia 28, sosiaaliohjaajia 3 ja esihenkilöitä 2Sijaisten käytön periaatteet: Yksikössä ei käytetä sijaisia.Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Yksikössä ei käytetä täydentävää työvoimaa.Rekrytointi:Rekrytoinnista vastaavat yhdessä Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen tehtäväaluepäällikkö sekä esihenkilöt. Rekrytointi toteutetaan Laura- rekrytointi järjestelmän avulla. Rekrytoinnissa suositaan yleensä ensin ryhmähaastattelua, mistä valitaan hakijoita yksilöhaastatteluun. Hakijoiden kelpoisuus tarkistetaan Julkiterhikistä sekä ryhmähaastattelussa tarkistetaan hakijoiden henkilöllisyys.Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:Rekrytointiprosessin aikana tehtävään valitulta työntekijältä tarkistetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustaote. Ammattioikeus tarkistetaan Julkiterhikistä.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Lapsiperheiden kotipalveluun ei rekrytoida henkilöitä, jotka eivät täytä koulutusvaatimusta. Työntekijöiltä edellytetään riittävää suomen kielen kirjallista ja suullista osaamista.Henkilöstön perehdytys:Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluihin on laadittu yhteinen perehdytysrunko. Perehdytyksestä vastaa yhdessä yksikön työntekijät sekä esihenkilö. Uusi työntekijä perehtyy käytännön työhön yhdessä toisen työntekijän kanssa 1–2 viikon ajan. Perehdytystä tarjotaan työntekijälle niin kauan kuin se on tarpeen, esihenkilö käy säännöllistä keskustelua työntekijän kanssa ja varmistaa, että hänellä on riittävät tiedot työstä suoriutumiseen.Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään muun muassa täydennyskoulutuksilla sekä vertaisoppimisella. Henkilöstön riittävä ammattitaidon ylläpitäminen varmistetaan säännöllisesti tehtävillä osaamiskartoituksilla sekä onnistumis- ja kehityskeskusteluilla, joiden perusteella henkilöstöä koulutetaan ja ammattitaidon kehittymistä tuetaan. Nämä kirjataan käytössä olevaan MyJopi alustaan. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki-järjestelmän kautta. Vuosittain pakollisia täydennyskoulutuksia ovat tietoturvaan liittyvä koulutus.Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:Opiskelijoille ilmoitetaan avoimista työharjoittelumahdollisuuksista Jobiilissa. Lapsiperheiden kotipalvelun yksikössä sovitaan 2-3 työntekijää, jotka vastaavat opiskelijan ohjauksesta. Lisäksi opiskelijan ohjaaja osallistuu näytön arviointiin oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti. Yksikön esihenkilö tapaa opiskelijan vähintään 2 kertaa työharjoittelun aikana. Opiskelija allekirjoittaa vaitiolovelvollisuus- sopimuksen. Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely jahyödyntäminen:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä koko henkilöstön anonyymi Pulssi-palautekysely. Kysely järjestetään kolme kertaa vuodessa. Kyselyn tulokset käydään työntekijöiden kanssa läpi ja toimintaa kehitetään yhdessä saadun palautteen perusteella. Palautteen antamiseen rohkaistaan myös arkisissa kohtaamisissa kollegojen ja esihenkilöiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilöt vastaavat palautteen käsittelystä ja mahdollisten toimenpiteiden suunnittelusta ja seurannasta.Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:Henkilöstön osaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksen lisäksi kollegiaalisilla, reflektiivisillä keskusteluilla sekä esihenkilön ja työntekijän välisillä tapaamisilla. Esihenkilöiden vastuulla on puuttua havaittuihin epäkohtiin, antaa palautetta, ohjata toiminnan muuttamisessa ja sopia seurannasta.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Lapsiperheiden kotipalvelulleei ole määritelty henkilöstömitoitusta. Lapsiperheiden kotipalvelussa on 28 lähihoitajan toimea, kolme sosiaaliohjaajan virkaa sekä kaksi esihenkilön virkaa. Lisäksi palvelua ostetaan sopimustuottajilta. Lapsiperheiden kotipalveluun kuuluu asiakasohjaus, jossa nimetyt työntekijät ottavat vastaan asiakaspuheluita, viranomaispuheluita, käsittelevät saapuneita hakemuksia, tekevät hallintopäätöksiä sekä hoitavat ostopalveluprosessia. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Esihenkilöt varmistavat, että asiakkaat saavat palvelua lain edellyttämällä tavalla. Vakanssin vapautuessa, pyritään se täyttämään rekrytoinnilla viipymättä.Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät työskentelevät pääsääntöisesti nimetyillä alueilla. Kaikilla on velvollisuus tehdä työtä kuitenkin koko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, mikäli asiakastyön tarve näin edellyttää. Lapsiperheiden kotipalvelua ostetaan sopimustuottajilta hankintasopimusten mukaisesti tarvittaessa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät käyttävät työssään Apotin aikataulupohjaa. Lapsiperheiden kotipalvelulle on laadittu suoran asiakastyön velvoite (vähintään 60 %) työajasta. Esihenkilöt seuraavat toteutunuttaasiakastyön määrää muun muassa Apotista saatavilla olevilta raporteilta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelussa ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimitilat vastaavat palvelun tarpeisiin. Tilat on suunniteltu esteettömiksi. Siivous toteutuu hyvinvointialueen sopimusten mukaisesti.Lapsiperheiden kotipalvelussa asiakkaat eivät käytä lapsiperheiden kotipalvelun tiloja, vaan tilat on tarkoitettu henkilöstön käyttöön. Työhuoneet sijaitsevat Keravalla, Myyrmäessä ja Koivukylässä. Työhuoneet on järjestelty niin, että toimintaympäristön turvallisuus toteutuu.Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvatpäivämäärineen: Toimitilojen tarkastukset ja hyväksynnät suoritetaan erillisten tiloille luotujen suunnitelmien mukaan. Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:Lapsiperheiden kotipalvelun asiakastiedot ovat asiakastietojärjestelmä Apotissa. Apottiin kirjaudutaan työntekijän henkilökohtaisilla tunnuksilla sote-ammattikorttia käyttäen. Työntekijät noudattavat tietoturva- ja tietosuojaohjeita. Lapsiperheiden kotipalvelun sopimustuottajat kirjaavat asiakastiedot omiin järjestelmiin ja välittävät asiakastietoja sisältäviä asiakirjoja sekä dokumentteja hyvinvointialueelle käyttäen suojattua sähköpostia. Asiakaskirjamerkinnät sekä palvelusuunnitelmat siirretään suojatusta sähköpostista hyvinvointialueen toimesta Apottiin. Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Epäkohdista ollaan yhteydessä kunkin kiinteistön huollosta vastaavaan tahoon tai alueisännöitsijään. Tarvittaessa tehdään Haipro -ilmoituksia.Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:Lapsiperheiden kotipalvelun asiakastyötä tehdään pääsääntöisesti asiakkaiden kodeissa tai kodin lähiympäristössä.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: ApottiTietojärjestelmisen käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti / Rover ja Effector/Palse (maksusitoumukset sekä palveluseteli). Henkilöstö koulutetaan järjestelmien käyttöön tarvittavalla laajuudella.Lapsiperheiden kotipalvelulla on kaksi Apotti- tukihenkilönä. Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen tehtäväalueella on lisäksi kaksi Apotti- koordinaattoria. Uudet työntekijät käyvät Apotin ja Apotin mobiilisovellus Roverin peruskäyttöön liittyvät koulutukset ja koko henkilöstö käy Kantaan liittyvät koulutukset. Lapsiperheiden kotipalvelulle on laadittu eri työnkulkuihin käyttöohjeet. Esihenkilö tilaa uusille työntekijöille Apotti-käyttöoikeudet ja poistaa ne työntekijän työsuhteen päättyessä.Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaistu syksyllä 2024. Lisätietoa THL:n määräys 3/2024 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista. Tietoturvasuunnitelmaan perehdyttämisestä vastaa yksiköiden esihenkilöt. Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen. Ei-kiireellisissä tilanteissa ilmoituksen voi tehdä myös VAKKA-portaalin lomakkeen "Ilmoita tietoturvapoikkeamasta" avulla.Jokainen henkilöstön jäsen on velvoitettu ilmoittamaan havaitsemastaan poikkeamasta tai häiriöstä myös esihenkilöille.Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Kaikista poikkeamista ja häiriötilanteista ilmoitetaan heti esihenkilöille. Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat. Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi • Haittaohjelmatartunta, kuten kiristyshaittaohjelma tai virus • Kyberhyökkäys, kuten palvelunestohyökkäys • Haavoittuvuus tietojärjestelmässä • Identiteettivarkaus • Kadonnut tai varastettu työasema, puhelin tai tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku • Käyttäjätilin vaarantuminen, esimerkiksi tilanne, jossa hyökkääjä pystyy esiintymään käyttäjänä • Epätavalliset kirjautumisyritykset • Tietomurto eli luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään tai palveluun • Verkkosivuston kaappaus eli käyttäjä luulee vierailevansa VAKEn sivustolla, joka on todellisuudessa hyökkääjän rekisteröimä verkkoalue • Tietovuoto, hyvinvointialueen salassa pidettäviä tietoja on vuotanut ja väärinkäytetty • Onnistunut tietojenkalastelu, esimerkiksi haitallisen linkin klikkaaminen, tiedoston lataaminen tai tietojen luovuttaminen kalastelijoille Kalasteluviestit tulee aina raportoida Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella joko työpöytäsovelluksella, selainversiossa tai mobiiliapplikaatiolla. Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen. Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja. Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi • Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle) • Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä • Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä • Lukitsemattomat tilat • Huono äänieristys • Asiakirjat ovat kadonneet tai varastettu (väliaikaisesti tai pysyvästi)• Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus • Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet • Ulkopuolinen henkilö on päässyt henkilötietoihin käsiksi tietojärjestelmässä tai ohjelmistossa • Henkilötietoja sisältävä tiedonsiirtoväline, on kadonnut tai varastettu Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi • virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä • yhteydenotto tietohallintoon tai • pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto Henkilötietojen tietoturvaloukkaus ilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, on loukkauksesta informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa. Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Työssä käytetään ainoastaan it-yksikön esiasentamia mobiililaitteita ja työasemia, työprofiililla. Henkilöstöä opastetaan käytössä osana perehdytystä. IT-tuen käyttöopastusta pyydetään tarvittaessa myös puhelimitse tai lähitukena.Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:Henkilöstöllä on tiedossa lähituen puhelinnumero, osoite ja aukioloajat. Asiakastyötä on mahdollista toteuttaa äkillisistä teknologian vikatilanteista huolimatta ja liikkuva työ mahdollistaa lähituen hyödyntämisen joustavasti.Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelussa toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan osallistavaa kirjaamista mobiilisovellus Roveria ja Apottia hyödyntäen. Sähköinen dokumentointi on kiinteä osa työtä. Maisa-asiakasportaali antaa asiakkaalle mahdollisuuden määrittää dokumenttien näkyvyyksien oikeuksia.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Asiakastietolain 7 §:n mukainen tehtäväalueen asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:tietosuojavastaava@vakehyva.fiAsiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakastietojen kirjaamisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Asiakkaan tilanteesta kirjataan ilman tarpeetonta viivytystä palvelun järjestämisen kannalta oleellinen tieto, riittävässä laajuudessaan. Yksikössä toteutetaan asiakkaan osallistavaa dokumentointia ja suositaan reaaliaikaista dokumentointia. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, mitä hänen asiassaan kirjataan asiakastietojärjestelmään. Kirjaamiseen liittyviä käytänteitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti lapsiperheiden kotipalvelun esihenkilöiden ja tehtäväaluepäällikön johdolla.Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi potilas- ja asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovelletaan tietosuojalakia, potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia.Henkilötietojen käsittelyssä on aina noudatettava tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita. Työntekijöiden osaamista tuetaan vuosittaisilla pakollisilla tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksilla.
Palvelun saatavuuden määräajat:Lapsiperheiden kotipalvelussa tehdään jokaiselle palvelua hakeneelle asiakkaalle hallintopäätös. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. (Sosiaalihuoltolaki 45§)Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Lapsiperheiden kotipalvelussa laaditaan kaikille asiakkaille palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa asiakastietojärjestelmä Apotissa. Työskentely perustuu palvelusuunnitelmassa laadittujen tavoitteiden pohjalle ja asiakaskirjaukset laaditaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarvittaessa tavoitteita tarkennetaan tai muutetaan vastamaan paremmin asiakkaan tarpeeseen.Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Toimipisteiden siivous suoritetaan osana yleistä siivousta. Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät VAKEn Intranetistä. Tehtäväalueen henkilöstön käytössä on suojavarusteita, kuten kasvomaskeja ja käsineitä.Henkilöstön käytössä on myös käsien desinfiointiainetta. Työntekijät huolehtivat yhdessä työterveyshuollon kanssa riittävästä rokotesuojastaan. Lapsiperheiden kotipalvelussa noudatetaan tartuntatautilain (1227/2016) mukaista rokotesuojaa. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla hinkuyskää vastaan. Lisäksi työntekijä toimittaa työsuhteen alussa tuberkuloosiselvityksen työterveyshuoltoon. Yksikössä ei työskennellä sairaana ja tartuntariski pyritään minimoimaan asiakastyössä. Asiakkaita suositellaan siirtämään sovittu lapsiperheiden kotipalvelun käynti toiseen ajankohtaan, jos perheessä on tarttuvaa sairautta. Lapsiperheiden kotipalvelun käynti on tarvittaessa mahdollista toteuttaa osittain ulkoiluna, jolla estetään tarttuvan taudin leviäminen.Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Lapsiperheiden kotipalvelussa ei oteta vastaan asiakkaan rahaa,maksukortteja tai arvotavaraa missään tilanteissa, esimerkiksi kaupassa- tai apteekissa käyntiä varten. Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Tehtäväalue ei vastaa asiakkaiden terveydenhoidon toteuttamisesta. Tarvittaessa asiakasta ohjataan sairaanhoidon piiriin.Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:Lapsiperheidenkotipalvelu on sosiaalihuollon palvelua. Sosiaalihuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten (esimerkiksi neuvola) väliseen tiedonvaihtoon pyydetään asiakkaan suullinen lupa määritellyksi ajaksi, joka kirjataan asiakastietojärjestelmä Apottiin. Asiakas voi antaa myös rajoitetun tiedonvaihtoluvan. Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä tekee aina kirjauksen asiakkaan tietoihin käymästään tiedonvaihdosta.Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:Lapsiperheiden kotipalvelu ei ole vastuussa em. asioista.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Asiakas voi itse olla suoraan yhteydessä lapsiperheiden kotipalveluun puhelimitse tai Maisa-hakemuksella. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasohjaus tekee yhteydenotosta hakemuksen ja lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa. Ammattilainen tekee Apotissa hakemuksen lapsiperheiden kotipalveluun. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasohjaus käsittelee hakemuksen ja tekee lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa pidetään verkostoneuvottelu. Omatyöntekijän nimeäminen:Lapsiperheiden kotipalvelussa ei ole sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisia omatyöntekijöitä.Lapsiperheiden kotipalvelussa nimetään hyvinvointialueen omasta tuotannostatyöntekijä tai palveluntuottaja nimeää työntekijän työskentelemään perheen kanssa. Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Asiakkaalla on lainmukainen tiedonsaantioikeus ja sitä toteutetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti. Jokaisella on oikeus pyytää tietoa viranomaisen julkisista asiakirjoista sekä itseään tai läheistään koskevista tiedoista tiedonsaantioikeuden mukaisesti. Tiedonsaantioikeus voi perustua viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (julkisuuslaki 621/1999), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin (asiakastietolaki 703/2023), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen tai muuhun erityislainsäädäntöön. Jokaisella on myös oikeus pyytää korjausta omiin virheellisiin tai epätarkkoihin tietoihinsa.Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on asiakkaasta tallentanut ja miten on käytetty. Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto itseään koskevista tiedoista, jotka sisältyvät viranomaisen asiakirjaan. Henkilöllä on näin ollen oikeus itseään koskeviin muihin kuin julkisiin tietoihin myös silloin, kun hän ei ole asiassa asianosainen. Tiedonsaantioikeuden rajoitusperusteista on säädetty julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä sähköisen asioinnin palvelu https://asiointi.vakehyva.fi/, jonne kirjaudutaan käyttämällä pankkitunnistautumista tai mobiilivarmennetta. Sähköisen asioinnin palvelussa Tietopyynnöt -kohdassa on eri tarkoituksiin sopivia tietopyyntölomakkeita. Asiakas voi tehdä tietopyynnön myös lomakkeella, joka ovat tulostettavissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilla ja toimipisteillä. Pyyntö toimitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Vantaa-infoon tai Keravan asiointipisteeseen. Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi ottaa asian puheeksi palvelua antaneessa yksikössä, olla yhteydessä sosiaali- tai potilasasiavastaavaan, tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle tai tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueen aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).Tyytymättömyyden aiheet on suositeltavaa käsitellä ensisijaisesti keskustelulla palvelua tai hoitoa antaneessa yksikössä. Asiaa voi selvitellä palvelua antaneen työntekijän, päätöksen tekijän tai tarvittaessa esihenkilön kanssa. Keskustelu on usein tehokkain ja nopein keino asian selvittämiseksi. Henkilöstö sitoutuu noudattamaan ammattieettisiä ohjeita ja periaatteita asiakkaan asiallisesta kohtelusta. Asiakkaisiin suhtaudutaan kunnioittavasti. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa epäasialliseen kohteluun tai käytökseen asiakkaita kohtaan, huomauttaa asiasta ja/tai tuoda asia esihenkilön tietoon. Esihenkilön tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että jokainen työntekijä toimii asiakaskohtaamisissa asiallisesti ja eettisesti oikein. Epäkohdan tultua esiin, esihenkilö käy asian läpi työntekijän ja asiakkaan kanssa. Toimintakulttuurista käydään tarpeen mukaan yhteistä keskustelua ja tarkastellaan tietoisesti omaa ja yhteistä tapaa puhua asiakkaista ja asiakkaan kanssa.Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:Asiakkaalle kerrotaan työskentelyn aikana, että hänellä on oikeus muistutuksen tai kantelun tekemiseen. Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Lapsiperheiden kotipalvelussa laaditaan palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa 1–3 käyntikerralla. Työskentelyn vaikuttavuutta arvioidaan työskentelyn aikana ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Lapsiperheiden kotipalveluntyöskentely pohjautuu palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin.Henkilöstö on koulutettu palvelusuunnitelman tekemiseen.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Lapsiperheiden kotipalvelu on lakisääteisiä ja asiakkaalle vapaaehtoinen palvelu. Asiakkaat pystyvät vaikuttamaan palvelun sisältöön ja kestoon palvelulle asetetut palvelukriteerit ja sosiaalihuoltolaki huomioiden. Lapsiperheiden kotipalvelussa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluja. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:Lapsiperheiden kotipalvelussa ei käytetä rajoittamistoimenpiteitä.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim.kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:Toimialan asiakaspalautejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: 1. Jatkuva palaute: Jatkuvaa asiakaspalautetta kerätään pääasiassa hyvinvointialueen internet sivujen kautta. Jatkuvaa asiakaspalautetta saadaan myös suullisesti ja kirjallisesti.2. Kohdennetut asiakaskyselyt: Esimerkiksi erikseen toteutettavat asiakaspalautteet3. Lakisääteinen palaute: • Oikaisuvaatimukset• Muistutukset• Kantelut• Valitukset• Vahingonkorvausvaatimukset Lapsiperheiden kotipalvelussa on käytössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakaspalautejärjestelmä Qpro. Asiakkaille toimitetaan tekstiviestillä linkki, minkä avulla hän voi palautetta antaa. Lisäksi palautetta voidaan antaa kirjallisesti paperiversiona asiakkaan niin toivoessa. Palautetta kerätään vähintään kerran asiakkuuden aikana. Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:Lapsiperheiden kotipalvelun tiimikokouksessa käsitellään viikoittain saatu asiakaspalaute. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä sekä ylläpitämisessä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö Hanna HukkanenMuistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain 23 § mukainen muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Jos asiakas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voi tehdä muistutusta, voi muistutuksen tehdä myös omainen, muu läheinen tai laillinen edustaja. Muistutuksen tekemiseen on mahdollista saada apua sosiaali- ja potilasasiavastaavalta. Muistutus tulee tehdä kirjallisesti. Valmiita lomakkeita löytyy internet sivulta tai se voi olla muu vapaamuotoinen kirjallinen muistutus. Muistutuksessa tulee kertoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mihin asiaan tai asioihin on tyytymätön saamissaan sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa. Jos mahdollista, muistutukseen tulee nimetä myös henkilö tai henkilöt, joiden toimintaan on tyytymätön. Muistutusasiakirjoja ei tallenneta asiakas- tai potilastietoihin.Tehtäväalueen vastuuhenkilö valmistelee vastineen yhdessä yksikön esihenkilön kanssa, kokoaa tarvittavat asiakirjat ja tallentaa ne asianhallintajärjestelmään. Muistutukseen tulee vastata 3 viikon kuluessa muistutuksen saapumisesta. Toimialan vastuuhenkilö lähettää vastineen määrätylle taholle. Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Mikäli muistutuksia tulee, ne käsitellään yksikössä ja kaikki puutteet pyritään korjaamaan viipymättä.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:Omavalvontasuunnitelman sisältöä käsitellään vähintään neljä kertaa vuodessa sekä aina toiminnassa tapahtuneiden muutosten tai omavalvontasuunnitelman päivittämisen myötä. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteetsekä ajankohta: Seuranta toteutetaan lapsiperheiden kotipalvelun yksikkökokouksessa. Siinä huomioidaan muun muassa asiakaspalautteiden tuomat kehitysedotukset sekä Haipro- ilmoitukset.Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):16.12.2025 Laadittu suunnitelma; Suvi Nurminen, Virpi Saarikko, Hanna Hukkanen10.2.2026 Tarkastettu ja julkaistu; Suvi Nurminen ja Hanna Hukkanen