Omavalvontasuunnitelma Huumehoitopalvelut Myyrmäki

Mielenterveyslaki 1116/1990  

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? 

Myyrmäen korvaushoitoyksikössä voidaan toteuttaa korvaushoidon arviota tai korvaushoitoa henkilöille, jotka ovat valinneet terveyspalvelunsa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos potilas on Helsingin tai toisen hyvinvointialueen asiakas ja on valinnut terveyspalvelunsa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.  

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kilpailutettu ostopalveluna tuotettava korvaus- ja laitosvieroitushoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Palveluihin ohjaamisesta vastaa Myyrmäen Huumehoitopalveluissa työskentelevä korvaushoidonkoordinaattori. Ostopalveluna tuotettavat palvelut pohjatuvat VAKEn ja palveluntuottajan väliseen hankintasopimukseen.  

Korvaushoidon palveluntuottajina ovat:  

A-klinikka Oy, Rinnekodit Oy, Sininauha Oy ja Suuntasi Oy.  

Laitosvieroitushoidon palveluntuottajina ovat:  

A-klinikka Oy ja Suvera Oy.  

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajina ovat:  

A-klinikka Oy Päihdesairaala, Kantamo Oy Kärkölä, Kantamo Fenix Oy, Medivida Oy Sanaskoti, Toipumo Oy, Koutakoti Oy, Suvera Oy Avara Siuntio, Tervassalon Päihdeklinikka Oy, Kostamokoti Oy, Hoitokoti Tuhkimo Oy, Hoitokoti Kangaskartano Oy 

Myyrmäen Huumehoitopalveluihin alihankintana tuotettavat palvelut:  

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: 

Ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö on kuvattu palvelukuvauksessa. Palvelukuvaukset on tallennettu CaseM-asiakirja-arkistoon ja VAKEn Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Teams kansioon. Ostopalveluntuottajien sopimuksen aikaista valvontaa tekee Myyrmäen Huumehoitopalvelujen päihdetyön asiantuntija yhteistyössä VAKEn laadunvalvontayksikön kanssa.  

Alihankintana tuotettavien palvelujen laadunvarmistusta havainnoidaan päivittäin ja puutteista raportoidaan yksikön lähijohtajalle. Siivouspalveluiden kanssa järjestetään laadunseuranta tapaamisia tarvittaessa. Securitas vartijapalveluiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja tarvittaessa järjestetään yhteistyötapaamisia palvelun laadun parantamiseksi.  

Jos palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, pyydetään asiasta selvitys. Asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista palvelunjärjestäjän on vaadittava niiden välitöntä korjaamista. Palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa. Esimerkiksi puhtauspalvelujen osalta VAKE:n Intranetistä löytyy tilaus- sekä reklamaatio-ohjeet puhtauspalvelujen hankinnoille. 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: 

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: 

Terveysasemapalvelujen palvelualueella käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:  

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: 

Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. Riskienhallinnassa laatua ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa yksikössä toteutuneet läheltä-piti tapahtumat raportoidaan Haipro järjestelmään. Ilmoitukset käsitellään työryhmässä lähijohtajan johdolla ja niiden perusteella voidaan kehittää toimintoja riskien vähentämiseksi. Lisäksi toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet.

Yksikön lähijohtaja perehdyttää henkilökunnan omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa jokapäiväistä arjen työtä palveluissa. Yksikössä on lisäksi määritelty tarkempia eri toimintoihin liittyviä riskienhallinnan vastuutehtäviä kuten lääkehoitoon, lääkinnällisiin laitteisiin, hoitotarvikkeisiin, asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyen ja yhteistyöhön eri yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista: 

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen: 

 Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen: 

Henkilöstö ilmoittaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti yksikön lähijohtajalle, jos hän tehtävissään havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakas-, potilas- tai työturvallisuudessa, palvelun laadussa tai muun lainvastaisuuden. Haipro-ilmoitukset tehdään viipymättä ja ne käsitellään riittävällä laajuudella lähijohtajan toimesta ja yhdessä työryhmän kanssa viikoittaisissa tiimikokouksissa. Todetut vaaratapahtumat, havaitut epäkohdat ja läheltä piti – tilanteet käsitellään, kirjataan, analysoidaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sekä raportoidaan HaiPro- järjestelmään. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tehdään ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta. HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta. Tarvittaessa Haipro ilmoitukset viedään eteenpäin esim. työsuojeluun tai Turvallisuus ja varautumisyksikköön.  

Yksikön lähijohtaja perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro-järjestelmän käyttämiseen. Työntekijä ilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. Keskeistä riskien ja epäkohtien tunnistamisessa on ennakoiva tunnistaminen ja havainnointi, jotta tarvittavia toimenpiteitä ehditään tehdä ennen ei-toivottujen tapahtumien toteutumista. Riskien hallinnassa keskeistä on työyksiköissä käytössä olevat prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja kirjaamisen käytänteet. 

Ilmoitukset riskien hallinnan järjestelmistä tulevat käsittelijöiden sähköpostiin. Yksikössä nämä viestit käsitellään päivittäin ja käsittelijä arvioi niiden kiireellisyyden. Mikäli tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tulee se käsitellä heti. Yksikön esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan tai mahdollisen muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. 

Asiakkailta tuleva palaute käsitellään lähijohtajan johdolla työryhmässä. Palautteiden pohjalta tehdään tarvittavia kehittämistoimenpiteitä ja tarvittaessa muutetaan yksikön toimintatapoja. 

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä. 

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy VAKEn Vakavan vaaratapahtuman tutkinta- oppaasta, joka löytyy Intrasta.  

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): 

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. (Työturvallisuuslaki 8§) 

VAKEssa riskienarviointia (Työturvallisuuslaki 10§) toteutetaan vuosittain HaiPro-järjestelmän avulla.  Huumehoitopalveluissa työn ominaispiirteenä on päihtyneisiin asiakkaisiin liittyviä riskitekijöitä. 

 Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: 

Myyrmäen Huumehoitopalveluihin on luotu oma yksikkökohtainen turvallisuusopas. Turvallisuusoppaassa on kuvattu työssä kohdattavat todennäköisimmät ja mahdolliset turvallisuusriskit, toimenpiteet niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintatavat riskin toteutuessa.  Turvallisuusoppaaseen perehtymistä edellytetään kaikilta yksikössä työskenteleviltä ja pyydetään lukukuittaus. Ohjeiden noudattaminen on jokaisen vastuulla. 

Ihmissuhdekuormitukseen liittyen tärkeää on työn tauotus, työnohjaus sekä säännölliset keskustelut. Väkivallan uhkaan varaudutaan tarkoilla turvallisuusohjeilla ja varautumissuunnitelmalla, joissa on määritelty esimerkiksi turvasana vaaratilanteita varten. Yksikössä tehdään tiivistä yhteistyötä turvallisuusyksikön kanssa. 

Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat tarvittaessa kokousten aiheena ja turvallisuusohjeita käydään läpi säännöllisesti. Apottiin on mahdollista merkitä, jos on huomioitava työskentelyssä asiakkaan mahdollisesti uhkaava tai aggressiivinen käytös. Oleellista on tilanteiden ennakointi ja havainnointi. 

Lisäksi tietosuojaan liittyvissä tilanteissa noudatetaan VAKEn ohjeistusta ja tietosuojapoikkeamat ilmoitetaan sovitulla tavalla. 

Perehdytys toteutetaan yksikön perehdytyssuunnitelman mukaisesti, lähijohtaja huolehtii siitä, että henkilöstö osallistuu säännöllisesti yksikön velvoittamiin koulutuksiin. Lääkehoitoon osallistuvat vain lääkeluvalliset hoitajat, lääkehoidosta tarkemmin yksikön lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikössä on laitevastaava, joka noudattaa VAKEn laitevastaavien käsikirjan mukaisia käytänteitä. Duodecim Oppiportissa on Laiteturvallisuus verkkokurssi, jonka käymistä edellytetään kaikilta lääkinnällisiä laitteita käyttäviltä.

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:  Valvontalaki 741/2023  velvoittaa ostopalveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelmat, joista käy ilmi toiminnan kannalta keskeiset riskit ja toimet niihin varautumiseksi. VAKEn hankintayksikkö on ennen hankintasopimuksen solmimista tarkastanut palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat.  Hankintasopimus määrittelee palveluntuottajien vähimmäisvaatimuksia, joita valvoo korvaushoidonkoordinaattori yhteistyössä VAKEn laadunvalvontayksikön kanssa.  

Alihankintana tuotettavien palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimuksen ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun/riskienhallinnan toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.   

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: 

Yksikössä seurataan osana johtamisjärjestelmää muun muassa seuraavia riskientunnistamisen lähteitä: 

 Havainnot ja erityisesti niiden pohjalta tehdyt korjaavat toimenpiteet käsitellään Päihde- ja mielenterveyspalveluiden esihenkilöiden työkokouksissa. 

Palautteet sekä uhka- ja vaaratilanteet käsitellään esihenkilön toimesta sekä työntekijän ja tiimin kanssa. Kirjaaminen Haipro- tai Qpro-järjestelmään. Tietosuojapoikkeamissa toimitaan VAKEn ohjeistuksen mukaisesti. 

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: 

Esimerkiksi Valviran/Avin/Eduskunnan oikeusasiamiehen/VAKEn valvonta- ja tuottajaohjausyksikön kautta tulleet selvityspyynnöt, ohjaus tai erilaiset päätökset tulevat yksikön tietoon esihenkilön kautta, jos pyyntöjä tulee. Selvityspyyntöihin vastataan riittävällä laajuudella ja viipymättä. Hus Apteekin valvontakäynnillä tekemien havaintojen pohjalta on tehty muutoksia mm. Yksikön lääkehoidon lämpötilaseurantaan.  Muistutuksiin ja kanteluihin on hyvinvointialuetasoiset prosessiohjeet, joita yksiköt noudattavat. Muistutuksiin vastaamisen yhteydessä tarkastellaan myös kehittämistarpeita yksikön toiminnassa. 

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus: 

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:  

Muut ilmoitusvelvollisuudet 

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: 

Ilmoitusvelvollisuuksia käydään läpi yhteisissä kokouksissa. Lisäksi VAKE järjestää lainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Kannustetaan käymään asiaan liittyvissä infoissa/ koulutuksissa, etsimään tietoa ja pidetään asia arjessa esillä. 

Yksikön lähijohtaja perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro- järjestelmän käyttämiseen. Työntekijä ilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. 

Henkilöstön määrä ja rakenne: 

Myyrmäen Huumehoitopalvelujen työryhmään kuuluu 18 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista: 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sekä sosionomin että sairaanhoitajan ammattia laillistettuina ammattihenkilöinä henkilöille, jotka ovat suorittaneet sosiaali- ja terveysalalle soveltuvat ammattikorkeakoulututkinnot Suomessa. 

Huumehoitopalvelujen esihenkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto (TtM). 

Huumehoitopalveluihin kuuluu erillinen terveys- ja sosiaalineuvontapiste (Vinkkari) Tikkurilassa, joihin resursoidaan neljä (minimissään kolme) sote-ammattilaista kahtena päivänä viikossa. (Vinkkari-pisteellä myös erillinen omavalvontasuunnitelma) 

Sijaisten käytön periaatteet:  

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on käytössä hyvinvointialueella ja tarkemmin terveydenhuollon palvelujen toimialalla määritellyt yhteiset sijaisten käytön periaatteet. 

   
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: 

Poikkeustilanteissa priorisoidaan opioidikorvaushoidon lääkehoito niin, että sitä hoitaa oman työryhmän hoitohenkilökunta ja Vinkkari-vuorosta puuttuva vahvuus korvataan Seuren kautta hankittavalla sijaisella. Seuren kautta hankittavat sijaiset ovat yksikössä vakiintuneita sijaisia, jotka tuntevat Vinkkarin käytännöt.   

Rekrytointi: 

Pääsääntöisesti sekä virka- että työsuhteisten tehtävien täytössä noudatetaan julkista hakumenettelyä. Hallintosäännön 8 luvun 54 §:ssä on määritelty poikkeukset, milloin virka voidaan täyttää ilman julkista hakumenettelyä.  

Kelpoisuusvaatimukseksi tulee määritellä alin koulutustaso, joka viran/tehtävän onnistuneen hoidon kannalta on mahdollinen. Suoraan laista tulevien kelpoisuusvaatimusten kohdalla tämä tarkoittaa laissa säädettyä koulutustasoa. Kelpoiseksi katsotaan hakija, joka täyttää kelpoisuusehdon hakuajan päättymiseen mennessä. 

Hakuajan päätyttyä hakijoiden ansioita vertaillaan työhakemusten perusteella LAURA-rekrytointijärjestelmässä. Huomioon otetaan sellaiset tiedot ja taidot, jotka ovat objektiivisesti osoitettavissa, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoidossa ja jotka käyvät ilmi hakuilmoituksesta. 
  
Haastatteluun valitaan kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden joukosta yhteneväisillä, yhdenvertaisilla kriteereillä sopiva määrä potentiaalisia hakijoita. Haastatteluun kutsuttavien määrä suhteutetaan hakijoiden määrään. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: 

Ammattioikeudet selvitetään ammattihenkilörekisteristä (Terhikki ja Suosikki – rekisterit). Rikostaustan selvittäminen ei koske yksikköä. 

VAKEn linjauksen mukaisesti kaikki Terveyspalveluissa työskentelevä henkilökunta noudattaa Tartuntatautilain 48§ mukaista rokotussuojaa. Myös harjoittelussa olevilta opiskelijoilta edellytetään Tartuntatautilain mukaista rokotussuojaa. Rokotukset saadaan työterveyshuollosta tai kausirokotteet VAKEn ohjeistuksen mukaisesti VAKEn omasta yksiköstä.  

Lähijohtaja huolehtii, että asiakas- ja potilastyössä aloittava työntekijä täyttää rokotuskyselylomakkeen työsuhteen alkaessa. Lähijohtaja saa kuittauksen työterveyshoitajalta, kun työntekijän täyttämä lomake on saapunut työterveyshuoltoon.  

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:  

Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa 559/1994, Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa 817/2015 ja Terveydenhuoltolaissa 1326/2010 säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.   

Yksikkö noudattaa hyvinvointialueen yleistä lääkehoidonsuunnitelmaa sekä yksikön lääkehoitosuunnitelmaa. Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla on lääkehoitosuunnitelman mukaiset ajantasaiset lääkehoitoluvat, jotka ylilääkäri allekirjoituksellaan hyväksyy. Lisäksi yksikössä on mahdollista päivittää lääkehoidon osaamista muilla täydentävillä koulutuksilla. Hyvinvointialueen Intranet -sivuilla on henkilöstölle useita ohjeita ja koulutuslinkkejä lääkehoidon osaamisen kehittämiseen.   

Yksikön lähijohtaja toteuttavat yksikön henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Käydyt koulutukset tallentuvat Loki-järjestelmään, josta lähijohtaja voi seurata henkilöstön koulutuksia ja saada niistä kootusti raportointitietoa. 

Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Tarkemmat toimialan ja palvelualueen koulutussuunnitelmat sekä yksiköiden osaamisen kehittämisen tarpeet täydennetään vuosittain.  

Henkilöstön riittävän kielitaidon varmistaminen tapahtuu jo rekrytointivaiheessa. VAKEn koulutusohjelmasta löytyy tarvittaessa ruotsin ja suomen kielen täydennyskoulutusta.   

Henkilöstön perehdytys: 

Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakas- ja potilastyöhön, potilastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Perehdytyksen koordinoinnista vastaa apulaisosastonhoitaja. Uusille työntekijöille nimetään perehdyttäjä. Perehdytystä ohjaa kirjallinen perehdytyssuunnitelma, jota täydennetään perehdytyksen edetessä yhdessä perehtyjän ja perehdyttäjän kanssa. Perehdytyssuunnitelmat säilytetään perehdytyksen jälkeen Teams kansiossa. Perehdytyksen osana työntekijöitä velvoitetaan käymään Navisecin Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset, Toiminta työssä kohdattavassa vaara- tai uhkatilanteissa koulutus, Apotti koulutukset ja Love lääkehoitolupakoulutukset yksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoidon perehdytys on tarkemmin kuvattu yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.  Lääkinnällisen Crp-laitteen käytön perehdytyksen toteuttaa laitevastaava, perehdytysdokumentit säilytetään lähijohtajan huoneessa.  

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:  

Yksikön lähijohtaja toteuttavat yksikön henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Käydyt koulutukset tallentuvat Loki-järjestelmään, josta lähijohtaja voi seurata henkilöstön koulutuksia ja saada niistä kootusti raportointitietoa. 

Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Tarkemmat toimialan ja palvelualueen koulutussuunnitelmat sekä yksiköiden osaamisen kehittämisen tarpeet täydennetään vuosittain.  

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: 

Yksikössä toteutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelujaksoja. Käytössä on Jobiili harjoittelupaikkavarausjärjestelmä. Harjoittelut ilmoitetaan aina kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Syksyllä ilmoitetaan tulevan vuoden kevään harjoittelupaikat ja vastaavasti keväällä tulevan syksyn harjoittelupaikat. Yksikköön otetaan vain loppuvaiheen opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet mielenterveys- ja päihdetyön opinnot ja lisäksi terveydenhuollon opiskelijoilta velvoitetaan lääkehoidon hyväksyttyjä suorituksia. Yksikköön tulevat opiskelijat haastatellaan lähijohtajan ja aoh:n toimesta.  

Opiskelijoille nimetään harjoittelun ohjaaja, joka vastaa yksikön käytäntöjen perehdyttämisestä. Opiskelijat työskentelevät nimetyn ohjaajan valvonnassa ja ohjauksessa.   Harjoittelupaikkavastaavana toimii apualaisosastonhoitaja. Loppuvaiheen opiskelijat voivat työskennellä sijaisina VAKEn erillisen ohjeistuksen mukaisesti, jolloin valvonnasta vastaa lähijohtaja.  

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: 

VAKE-Pulssi kysely toteutetaan säännöllisesti ja vastaukset käsitellään lähijohtajan johdolla työryhmässä. Anonyymin kyselyn perusteella johto saa tietoa henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. Pulssikyselyn vastausten perusteella kehitetään työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyviä asioita.  

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Lähijohtaja seuraa henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta sekä puuttuu tarvittaessa niissä havaittuihin epäkohtiin. Lähijohtaja havainnoi työyhteisön toimivuutta ja puuttuu häirintään, epäasialliseen kohteluun tai kiusaamiseen.  

VAKEn toimintaohjeen mukaisesti varhaisen tuen toimenpiteet käynnistyvät, kun lähijohtaja huomaa esimerkiksi merkkejä työntekijän työssä suoriutumisesta, asiakaspalautteesta, myöhästelyistä, toistuvista ylitöistä, lisääntyneistä lyhyistä tai pitkistä poissaoloista, työssä uupumisesta, käyttäytymisen muutoksista tai työyhteisön ristiriidoista. 

Tarvittaessa lähijohtaja ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon, kun terveydellinen syy uhkaa heikentää työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä ilman toimenpiteitä. 

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: 

Yksikössä ei ole lakisääteistä mitoitusvaatimusta. Yksiköllä on omia hoitotyön laatuun ja turvallisuuteen liittyviä henkilöstömitoitus vaatimuksia. Korvaushoidon lääkehoitoon resursoidaan päivittäin 4 sairaanhoitajaa. Vinkkariin resursoidaan päivittäin 4 työntekijää, joista 2 on sairaanhoitajaa. Olkkaritilassa on aina oltava vähintään kaksi työntekijää. Tarvittaessa työtehtäviä priorisoidaan siten, että yksikön henkilöstömitoitus vaatimukset täyttyvät.  

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: 

Yksikössä on käytössään tietty määrä vakansseja, joista kaikki ovat kokoaikaisia toimia. Avoimet vakanssit pyritään täyttämään mahdollisimman pian. Työn rajaamista ja työn sisällöstä käydään jatkuvaa keskustelua ja arviointia. 

Työvuorosuunnittelussa huomioidaan mahdolliset lomat, suunnitellut poissaolot ja koulutukset. Erityissosiaaliohjaaja laatii työvorolistan aina kolmeksi viikoksi kerrallaan. Lähijohtaja tarkistaa ja hyväksyy työvorolistan ennen sen julkistamista.  

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: 

Kiireelliset ja akuutit tilanteet sijaistetaan työryhmässä yhteisvastuullisesti. Poikkeusoloissa turvataan kriittiset toiminnot, kuten opioidiriippuvaisten korvaushoito ja ruiskuhuumeita käyttävien terveysneuvontapalvelut. Tarpeen vaatiessa päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöä siirretään näihin kriittisiin palveluihin. Äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin voidaan palkata yksittäisiin vuoroihin Seuren kautta sijainen. Pidempiin poissaoloihin kuten kesäloma-aikoina rekrytoidaan kesälomasijaisia. Kesälomasijaisten määrä arvioidaan vuosittain tarpeen mukaan.  

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:  

Lähijohtaja Ulla Seppänen-Lång 

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ylilääkäri Agnes Stenius 

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: 

Yksikkö noudattaa lainsäädäntöä sekä hyvinvointialueen yhteisiä linjauksia. Ohjeet ja suositukset hyvinvointialueen intranet sivustolla Lääkintälaiterekisteri. Sivustolla on myös koulutuslinkit henkilöstölle. Yksikön laitevastaava toimii Intrasta löytyvän Laitevastaavan käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Yksikön laitevastaava huolehtii mm., että laitteet on hankittu, rekisteröity, otettu käyttöön, huollettu ja poistettu asianmukaisesti. Yksikön lääkinnälliset laitteet on viety lääkintälaiterekisteriin Medusaan. 

Toimintayksikön nimetty laitevastaava:  

Apulaisosastonhoitaja Katja Saikkonen 

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: 

Asiakasvastaanottoa tehtävissä työtiloissa on pako-ovet. Pako-ovista esteetön kulku varmistetaan päivittäin. Työhuoneiden ovissa on vapaa/varattu kyltti, joka käännetään asiakastapaamisten ajaksi ”varattu” asentoon. Henkilöhälyttimet on uusittu 11/2025 Vivago järjestelmään.  

Kevään 2025 aikana on uusittu lääkehuone, jonka yhteydessä on asennettu iLoq kulunvalvonta lääkehuoneeseen. Avaimet ovat vain lääkeluvallisilla. Kameravalvonta kuvaa yleisiä tiloja ja porraskäytävää sekä. Lääkehuoneesta on myös mahdollista katsoa tallenteita Turvallisuus ja varautumisyksikön kanssa.  

Työvälineiden (kannettava tietokone ja puhelin) käyttöön perehdytetään ja vanhentuneet välineet uusitaan. Hyvinvointialueen ICT-palvelut huolehtivat viestinnästä ja ohjeistuksista koskien välineitä. Toimitilojen ongelmissa otetaan yhteyttä huoltoyhtiöön. 

Palotarkastus tehdään säännöllisesti yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. 

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: 

Työterveyden työpaikkaselvitys on tehty 3/2023. 

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:  

Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmä. 

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: 

Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan järjestelmään. Tietohallinto huolehtii henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä toimi- ja palvelualueiden kanssa. Yksikössä varmistetaan perehdytyksen sujuvuus. Uusilta työntekijöiltä edellytetään Apotti-koulutusten suorittamista. Yksikön Apotti-tukihenkilöt ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Apotti-tukihenkilöiden vastuulla on järjestelmään liittyvien uusien työohjeiden jalkauttaminen ja muutoksista tiedottaminen yksikössä. 

Lähijohtaja vastaa työroolin mukaisten Apotti -tunnusten tilaamisesta uudelle työntekijälle sekä tunnusten poistamisesta käytöstä, kun työntekijä ei enää työskentele kyseisissä tehtävissä. Työntekijä sitoutuu työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä noudattamaan tietosuojaa koskevaa ohjeistusta.  

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: 

Yksikössä noudatetaan VAKE-tasoista tietoturvasuunnitelmaa, joka on hyväksytty 1/2025. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja. Yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan. Yksikön vastuuhenkilönä lähijohtaja Ulla Seppänen-Lång. 

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: 

Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa. 

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: 

Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja pyynnöissä otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelman vuoksi työnteko ei ole estynyt. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita haku -toiminnolla.  Mikäli kyseessä on työtä estävä ongelma, tulee soittaa IT-asiakastukeen, joka palvelee 24/7. 

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:  

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä niin, että toiminnan turvallisuutta varmistetaan myös käyttökatkotilanteissa. Käyttökatkojen aikana yksiköissä toimitaan Apotin toimintaoppaasta löytyvän ”Käyttöohje käyttökatkon varalle” -ohjeen mukaisesti. Jokainen työntekijä on velvoitettu käymään Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti -järjestelmän käyttökatkoksissa.  

Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.​  

Vaara- ja häiriötilanteiden varalta on laadittu toimintasuunnitelma, joka sisältää ohjeet asiakastietojärjestelmän käyttökatkon varalle. Yksiköissä säilytetään valmiina paperisia lomakkeita asiakastietojen kirjaamiseen ja tiedon siirtoon. Käyttökatkon aikana manuaalisesti kerätyt tiedot siirretään mahdollisimman pian takaisin asiakastietojärjestelmään, kun se on taas toiminnassa. 

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:  

Tietohallinto vastaa teknologian soveltuvuudesta. Henkilöstöä velvoitetaan käymään tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen kerran vuodessa vuoden loppuun mennessä. Henkilöstöä velvoitetaan käymään työrooliaan vastaavat Apotti koulutukset. Apotin asianmukaiseen käyttöön perehdytetään perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Työntekijät allekirjoittavat työsopimuksen yhteydessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen salassapito ja tietosuojasopimuksen. 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: 

Yksikkö toimii hyvinvointialueelle luotujen valmius- ja varautumisohjeiden mukaisesti. Valmiussuunnitelman julkinen osuus löytyy VAKEn intrasta. Apotti BCA-jatkuvuustyöaseman avulla on varauduttu sähkökatkoksiin tai tietoliikenneongelmiin. Yksikössä on vara-akkuja, joiden käyttökunto tarkastetaan vuosittain vahtimestarin toimesta. 

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: 

Lähtökohtana potilaan hoidossa on potilaan itsemääräämisoikeus, eli potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta hoidosta, ilman hoitosuhteen katkeamista. Potilaan hoitoon liittyvät tiedot kirjataan kirjaamisvelvoitteen mukaisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmään Apottiin.  

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: 

Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja. 

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: 

Anna Palviainen, tietosuojavastaava@vakehyva.fi 

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus.  

Potilaan tiedot kirjataan päivittäin jokaisessa palvelukontaktissa sähköisesti Apotti-järjestelmään. Kirjaaminen toteutetaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.   

Sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on mahdollisuus katsella ja kirjata myös sosiaalihuollon rekisterissä asiakastietoa niiltä osin, kun palvelu on sosiaalihuollon alaista päihdetyötä. 

Myyrmäen Vinkkarin sosiaali- ja terveysneuvonnassa potilaalla on oikeus asioida myös nimettömästi nimimerkillä tietyin lakisääteisin rajoittein saakka. Apotti-järjestelmään on luotu jokaiselle potilaalle yksilöllinen nimimerkki, jota he käyttävät asioidessaan terveysneuvontapisteissä, jossa on Apotti-järjestelmä käytössä. 

Apotissa on käytössä THL:n määrittelemät tietorakenteet, jotka ohjaavat kirjaamista. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on yhteisiä linjauksia kirjaamisen yhtenäistämiseksi, jotka löytyvät Päihde ja mielenterveyspalvelujen Teams kansiosta. Yksikön yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä käsitellään mm. ammattiryhmäkohtaisissa kokouksissa ja koko tiimin yhteisissä tiimikokouksissa. Työntekijöitä velvoitetaan käymään vuosittain Navisecin Tietosuojaan- ja tietoturvaan liittyvät koulutukset.  

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: 

Hyvä tietojenkäsittely edellyttää, että se on suunniteltu aina potilastyön kirjaamisesta arkistointiin ja hävittämiseen saakka potilaan tietosuoja ja tietoturva sekä yksityisyyden suoja huomioiden. 

Asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) määrittelee henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn. Tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyn kansallisia perussäännöksiä ovat myös perustuslain pykälä 10.1 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö, kuten potilaslaki (785/1992) ja asiakaslaki (812/2000) määrittelevät laillisen oikeuden käsitellä potilaan ja asiakkaan henkilötietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

Rekisterinpitäjällä eli hyvinvointialueella on velvollisuus tiedottaa potilasta siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään sekä millaisissa rekistereissä niitä säilytetään. Rekisteröidyt eli asiakkaat ja potilaat löytävät lisätietoa henkilötietojen käsittelystä hyvinvointialueen verkkosivuilta kirjaamalla hakuun Henkilötietojen käsittely. Lisäksi tietosuojaseloste ja informointilomake löytyy yksikön ilmoitustauluilta potilaiden nähtävillä. 

Potilaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut ja miten tietoja on käytetty. Ammattihenkilöiden sähköisesti kirjaamia tietoja voi tarkastella myös Maisa-asiakasportaalissa ja Omakannassa. Potilas voi myös pyytää korjausta virheellisiin ja epätarkkoihin tietoihin. Tietopyyntöihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta kirjaamalla hakutoimintoon Tietopyynnöt. 

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: 

Terveydenhuoltolaki määrittelee asiakkaan ja potilaan palveluihin sekä hoitoon pääsyn. Myyrmäen Huumehoitopalveluissa päihdekoordinaattori vastaa potilaan korvaushoidon arvion aikaisesta prosessista. Päihdetyön asiantuntija käsittelee potilaiden korvaushoitolähetteet ja ohjaa potilaat potilaan tarpeita parhaiten vastaavaan yksikköön korvaushoitoon. Lisäksi PMP Teams kansiossa ja VAKEn Intrassa ohjeistuksia potilaiden hoitoon pääsystä.  

Omatyöntekijän nimeäminen: 

Päihdetyön asiantuntija nimeää potilaille omatiimin tiimien resurssien mukaan. Omatiimiin kuuluu sairaanhoitajia, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Omatiimit vastaavat potilaidensa hoitosuunnitelman mukaisesta hoidosta.  

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: 

Terveydenhuollon palvelujen toimiala on laatinut osallisuussuunnitelman 2023—2025, perustana VAKEn osallisuusohjelma 2023—2025. Suunnitelmassa määritellyt tavoitteet toimivat perustana terveysasemapalvelujen asiakasosallisuudelle. Hyvinvointialueen osallisuusohjelma löytyy vakehyva internetsivustolta kohdasta Osallisuus. Terveydenhuollon toimialan osallisuussuunnitelma on puolestaan tallennettu Targetor -järjestelmään.   

Osallisuus voidaan nähdä liittymisenä tai kuulumisena johonkin. Osallisuuteen liittyy myös osallistuminen ja vaikuttaminen. Osallisuuden kokemuksen on todettu lisäävän hyvinvointia, turvallisuudentunnetta sekä tulevaisuudenuskoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Osallisuutta edistämällä tavoitellaan eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemistä. 

Myyrmäen Huumehoitopalveluissa asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta varmistetaan monin eri tavoin. Asiakkailla ja potilailla on mahdollisuus hakeutua vertaistyöntekijäksi joko korvaushoidon tai Vinkkarin yhteisöön. Vertaistyöntekijät osallistuvat työntekijöiden ohjauksessa tarjoilujen esille laittoon, keittiöaskareisiin, ympäristötyöhön, uusien asiakkaiden perehdyttämiseen ja muihin avustaviin tehtäviin. Vertaistyöntekijät saavat pienen korvauksen työstään.  

Kokemusasiantuntijat auttavat saamaan asiakkaan äänen kuuluviin palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokemusasiantuntijuus täydentää kehittämistyötä ja tuo siihen kokemukseen pohjautuvaa tietoa palveluiden toimivuudesta. Myyrmäen Huumehoitopalveluissa työskentelee kokemusasiantuntijoita viitenä päivänä viikossa. Kokemusasiantuntijat ovat läsnä asiakas/potilasyhteisössä, ohjaavat ryhmiä ja heille voi varata keskusteluaikoja. 

Korvaushoidossa järjestetään yhteisökokouksia, johon osallistuu lähijohtaja, työntekijät ja potilaat. Yhteisökokouksien tarkoituksena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja lisätä potilaiden osallisuuden kokemusta.  

Ilmoitustauluilla ja yhteisön pöydillä on tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ryhmistä ja muita tiedotettavia asioita liittyen klinikan toimintaan. Potilaat ovat omassa hoidossaan aktiivisia toimijoita. Potilaan hoidon tavoitteet asetetaan yhdessä potilaan kanssa ja potilaan hoidon arviointia käydään jatkuvasti omien työntekijöiden kanssa. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Lisäksi asiakkaille ja potilaille järjestetään säännöllisesti tyytyväisyyskysely. Asiakaspalautetta voi antaa myös palautelaatikkoon tai suullisesti suoraan työntekijöille. Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään säännöllisesti ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin laadunvalvontatoimenpiteisiin. 

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: 

Yksikkö tarjoaa asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaiset palvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti hyvinvointialueen strategian mukaisesti. Kuuntelemme asiakkaita ja kohtelemme heitä kunnioittavasti. Huomioimme asiakkaan toiveet, mielipiteet, yksilölliset tarpeet sekä äidinkielen ja kulttuuritaustan.  

Henkilökunnalla on Valvontalain 741/2023 mukainen ilmoitusvelvollisuus, mikäli havaitsee epäasiallista kohtelua, epäkohtia tai muuta asiatonta käytöstä. Yksikön vastuuhenkilö ryhtyy välittömästi toimenpisteisiin epäkohdan tai poikkeaman selvittämiseksi ja korjaamiseksi.  

Asiakas voi tehdä kirjallisen tai suullisen valituksen epäasiallisesta kohtelusta. Kirjallinen tai suullisen palautteen voi antaa toimintayksikössä suoraan henkilökunnalle. Yksikössä kerätään myös jatkuvaa asiakaspalautetta asiakaspalautejärjestelmän QPron avulla. Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä säännöllisesti ja palveluja kehitetään palautteen perusteella. 

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: 

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa.  

Asiakkaille lisätietoa vakehyva.fi verkkosivulla Muistutus ja kantelu | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)  

Henkilöstön tueksi Intranetissä ohjeet sivustolla Laatu, Muistutukset ja Kantelut.  

Muistutuksen vastaanottaja, kirjaamo@vakehyva.fi 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Kirjaamo PL 1000, 01301 Vantaa 

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: 

Korvaushoidon hoitosuunnitelmat laaditaan hoidon alkuvaiheessa ja päivitetään vähintään kerran vuodessa tai potilaan tavoitteiden muuttuessa. Hoitosuunnitelmien päivittämisestä vastaa potilaan omatiimi.  

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: 

Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa johtava periaate, ja se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Asiakasta ja potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Potilailla on myös mahdollisuus kieltäytyä hänelle tarjotusta hoidosta, jolloin selvitetään muita potilaan edun mukaisia hoitovaihtoehtoja.  

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: 

Yksikön toimintaa ohjaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Yksikön lain mukaisesta toiminnasta vastaa lähijohtaja Ulla Seppänen-Lång. 

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: 

Julkaisu VAKEn ohjeen mukaan 

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 4 kk välein ja aina toiminnan oleellisesti muuttuessa.