Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Tältä sivulta löydät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastuullisuuden vähimmäisehdot sopimustoimittajille ja alihankkijoille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue otti vastuulleen alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen.
Hyvinvointialueen vastuulla olevia tehtäviä ovat muun muassa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilashuolto, pelastustoimi ja ensihoito. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palvelee noin 275 000 asukasta, ja väestörakenne on moninainen, väestön määrä kasvaa ja tarpeet muuttuvat väestön mukana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hankintalain (1397/2016) tarkoittama hankintayksikkö. Hyvinvointialue on volyymiltaan suuri hankkija, joten vaikutus markkinakenttään ekologisuuden, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökulmasta on merkittävä.
Hankinnoilla pystytään edistämään alueen elinvoimaisuutta ja tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja sosiaalista vastuullisuutta sekä varmistaa että hankitut tavarat ja palvelut on tuotettu sosiaalisesti vastuullisissa ja ympäristön kannalta kestävissä olosuhteissa.
Toimittajien tulee sitoutua tähän Code of Conductiin ja varmistaa, että tässä asetetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät toiminnassa ja toimitusketjussa. Toimittajan ja Tilaajan väliseen sopimukseen viitataan termillä ”hankintasopimus”.
Toimitusketjua ja alihankkijoita koskevia vaatimuksia on korostettu tässä Code of Conductissa viittaamalla ”työnantajaan”. ”Työnantaja” tarkoittaa myös toimittajaa itseään tämän toimiessa työnantajana.
Toiminnan ja yhteistyön Tilaajan kanssa tulee olla avointa, läpinäkyvää ja keskustelevaa.
Tilaajalle tuotettavat tavarat ja palvelut tulee tuottaa olosuhteissa, jotka ovat vähintään seuraavien kansainvälisten sopimusten mukaisia:
Toimittajan ja sen alihankkijoiden tulee noudattaa tavaroiden ja palvelujen tuottamisvaltiossa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä. Sosiaalisen vastuullisuuden osalta Toimittaja ja sen alihankkijat noudattavat muun ohella työntekijöiden suojelua, työehtoja ja työoloja sekä ympäristönsuojelua koskevaa, tavaran ja palvelun tuotantomaassa voimassa olevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien minimipalkkoja ja sosiaalista hyvinvointia koskeva sääntely.
Jos tässä dokumentissa esitetyt velvoitteet ylittävät tuottamisvaltion lainsäädännön mukaiset velvoitteet, Toimittajan ja sen alihankkijoiden tulee kuitenkin noudattaa tässä dokumentissa esitettyä.
Toimittaja varmistaa alihankkijoidensa kanssa tehtävillä sopimuksilla, että alihankkijat sitoutuvat tässä dokumentissa esitettyihin tai niitä sisällöltään vastaaviin vaatimuksiin ja valvoo sopimusten toteutumista.
Yhdistyneiden Kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia. Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia tarkoittaa, että niiden tulee ensinnäkin välttää aiheuttamasta haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia toiminnassaan tai myötävaikuttamasta haitallisten ihmisoikeusvaikutusten syntyyn, toiseksi puuttua näihin vaikutuksiin, jos niitä esiintyy yrityksen toiminnassa tai alihankintaketjuissa sekä kolmanneksi etsiä tapoja ehkäistä tai hillitä haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, jotka liittyvät liikesuhteen kautta suoraan yrityksen liiketoimintaan, tuotteisiin, palveluihin tai järjestelmiin, vaikka yritys ei itse myötävaikuttaisikaan kyseisten vaikutusten syntymiseen.
Tämän ehtokohdan taustalla olevia sopimuksia ovat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, KP-sopimus ja TSS-sopimus. Ks. myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet.
Toimittaja on velvollinen kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä omissa toiminnoissaan että toimitusketjussaan. Toimittaja varmistaa, ettei se ole osallisena, suoraan tai epäsuorasti, haitallisten ihmisoikeusvaikutusten aiheutumiseen. Haitallinen ihmisoikeusvaikutus poistaa yksilöltä mahdollisuuden nauttia ihmisoikeuksistaan tai heikentää tätä mahdollisuutta. Toimittaja edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista myös sen toimitusketjuun kuuluvilta yrityksiltä. Toimittajalla on menetelmät haitallisten ihmisoikeusvaikutusten havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi kaikissa toiminnoissaan, mukaan lukien sen toimitusketjussa mahdollisesti tapahtuvat haitalliset ihmisoikeusvaikutukset.
Tämä ehtokohta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiin yleissopimuksiin, jotka on mainittu myös hankintalaissa.
Lapsityön kielto
Tämän ehtokohdan taustalla ovat seuraavat sopimukset kuten ILO nro 138 ja 182, YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 32 art.
Lapsilla teetettävä työ (jäljempänä ”lapsityö”) on kielletty, lukuun ottamatta ILOn sopimuksessa nro 138 perusteltuja poikkeuksia. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai kehitykselleen.
Lapsella tarkoitetaan tässä henkilöä, joka: on alle 15-vuotias tai alle kansallisessa lainsäädännössä vaadittavan vähimmäisiän, jos se on korkeampi kuin 15 vuotta; ja joka on alle iän, jossa kansallinen perusopetuksen oppivelvollisuus päättyy. Alle 18-vuotiaat lapset voivat työskennellä vain tehtävissä, jotka eivät ole niiden luonteen tai olosuhteiden johdosta haitallisia lasten terveydelle, turvallisuudelle ja moraalille. Alle 18-vuotiailla ei saa teettää yö- tai ylityötä.
Jos lapsityötä havaitaan, toimittajalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja varmistaa lapsen edun toteutumisen yhteistyössä työnantajan, lapsen ja hänen perheensä sekä tarvittaessa muiden tahojen kanssa.
Pakkotyön kielto
Tämän kohdan taustalla on seuraavat sopimukset kuten ILO nro 29 ja 105.
Pakkotyö on kielletty. Pakkotyöllä tarkoitetaan kaikenlaista työtä tai palvelusta, joka rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Pakkotyö voidaan tunnistaa käyttämällä ILOn pakkotyötä koskevia indikaattoreita. Pakkotyön lisäksi orjatyö, velkojen maksamiseksi vaadittu työ ja ei-vapaaehtoinen vangeilla teetettävä työ on kielletty.
Kaikkien työsuhteiden tulee olla vapaaehtoisia ja työntekijällä tulee aina olla oikeus päättää työsopimus kohtuullisella irtisanomisajalla. Työntekijän kanssa tulee tehdä kirjallinen työsopimus kielellä, jota työntekijä ymmärtää.
Työantajat ja työnvälitysagentit eivät saa pitää hallussaan tai muutoin piilottaa, takavarikoida tai tuhota työntekijän henkilöllisyyttä ja oleskeluoikeutta osoittavia asiakirjoja, kuten henkilöllisyystodistuksia, passeja tai työlupia, eivätkä estää työntekijältä pääsyä näihin asiakirjoihin. Jos kansallisen lainsäädännön velvoitteet edellyttävät asiakirjojen tilapäistä haltuunottoa, asiakirjat on palautettava työntekijälle viipymättä heti, kun se on mahdollista.
Työntekijöiltä ei saa vaatia rekrytointipalkkioita tai rekrytointiin liittyviä maksuja. Jos tällaisia maksuja havaitaan, työntekijöille on palautettava näiden maksamat maksut. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijät eivät ole joutuneet maksamaan rekrytointipalkkioita tai rekrytointiin liittyviä maksuja myöskään työnvälitysagenteille tai muille tahoille.
Syrjinnän ja häirinnän kielto
Tämän kohdan taustalla olevia sopimuksia ovat ILO nro 100 ja 111.
Rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, siviilisäätyyn, raskauteen, uskontoon, sosiaaliseen tai etniseen alkuperään, kansalaisuuteen, fyysisiin ominaisuuksiin, ikään, poliittisiin mielipiteisiin, ammatilliseen järjestäytymiseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä sekä kaikenlainen muu syrjintä on kielletty. Syrjinnällä tarkoitetaan mitä tahansa henkilöiden erilaista kohtelua, kuten erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, joka ei perustu työtehtävän vaatimuksiin tai laatuun, vaan viittaa asenteista johtuvaan eriarvoiseen kohteluun.
Toimittajan tulee tukea erilaisuuden hyväksymistä ja työntekijöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Syrjittyjä ryhmiä tulee tarvittaessa tukea myös positiivisella erityiskohtelulla. Työntekijöiden ahdistelu ja häirintä on kielletty. Ahdistelulla ja häirinnällä tarkoitetaan työntekijöiden epäinhimillistä kohtelua, mukaan lukien seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö, ruumiilliset rangaistukset, henkinen tai fyysinen pakottaminen ja häirintä; sekä tällaisen kohtelun uhkaa.
Järjestäytymisvapaus
Tämän kohdan taustalla olevia sopimuksia ovat ILO nro 87 ja 98.
Työnantaja kunnioittaa työntekijöiden oikeutta ja vapautta ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen neuvotteluun. Näillä tarkoitetaan erilaisia muodollisia ja epämuodollisia yhteistyön muotoja, joiden tarkoituksena on tukea ja puolustaa yhteisesti työntekijän intressejä työpaikalla sekä työyhteisössä. Työnantajan tulee informoida työntekijöitä tästä oikeudesta.
Valtioissa, joissa järjestäytymisvapautta ei ole täysimääräisesti tunnustettu, työnantaja ottaa käyttöön ja tukee menettelytapoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden tai heidän vapaasti valitsemiensa edustajien ja työpaikan johdon tapaamiset ja neuvottelut liittyen palkkausta ja työoloja koskeviin kysymyksiin, ilman pelkoa tästä johtuvista haitallisista seuraamuksista.
Palkkaus ja työajat
Palkka on maksettava suoraan työntekijälle sovittuna ajankohtana kokonaisuudessaan. Palkasta ja muista eduista ei saa tehdä vähennyksiä kurinpitotarkoituksissa, eikä muita kuin kansallisessa lainsäädännössä eriteltyjä vähennyksiä. Palkan yhteydessä työntekijälle on annettava kirjallinen palkkakuitti tai vastaava erittely, josta hän voi tarkistaa palkan oikeellisuuden.
Työntekijöille maksettava palkka ei missään olosuhteissa saa olla alempi kuin työskentelymaassa voimassa oleva kyseiseen toimialaan sovellettava vähimmäispalkka tai soveltuvan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka, sen mukaan kumpi näistä on korkeampi.
Ylityön tekemisen on oltava vapaaehtoista. Työntekijöille on maksettava lainsäädännön, toimialan käytännön tai sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset, sen mukaan mitkä näistä ovat korkeimmat. Ylityökorvaukset on eriteltävä palkkakuitissa selkeästi.
Työntekijöillä on vähintään työskentelypaikan lainsäädännön mukainen vapaaaika ja lomaoikeudet. Työtuntien määrä ei saa ylittää työskentelypaikan lainsäädännön mukaista maksimimäärää, ylityö mukaan lukien. Enimmäistuntimäärän saa ylittää vain tapahtuneen tai uhkaavan onnettomuuden vuoksi, ylivoimaisen esteen vuoksi, taikka kiireellisen korjaus- tai huoltotyön vuoksi, kuitenkin vain siinä määrin kuin tämä on välttämätöntä, jottei työnantajalle tehtävä säännöllinen työ huomattavasti häiriinny.
Poissaolot, kuten loma, sairausaika ja vanhempainvapaat on korvattava kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Terveellinen ja turvallinen ympäristö
Työympäristön tulee olla työntekijöille terveellinen ja turvallinen. Tällä tarkoitetaan, että työntekijä ei työpaikalla altistu olosuhteille, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijän fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle, tai että työnantaja varmistaa, että työntekijä on asianmukaisesti suojautunut tällaisia altisteita vastaan.
Työnantajan vastuulla on suojata työntekijöitä myös fyysisistä tekijöistä riippumattomien vaaratekijöiden aiheuttamilta työterveysriskeiltä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työuupumukseen tai työperäiseen stressiin liittyvät riskit.
Työnantaja ehkäisee, seuraa ja raportoi työperäisten tapaturmien, läheltä-piti tilanteiden, terveydellisten haittojen ja sairauksien ilmenemistä. Työntekijöitä kannustetaan raportoimaan näistä tapaturmista ja sairauksista, läheltä-piti tilanteista, terveyshaitoista sekä mahdollisista vaaratekijöistä. Altisteet ja vaaratekijät kartoitetaan, niitä seurataan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Työnantaja kartoittaa mahdolliset hätätilanteet ja laatii niiden varalta tarpeelliset suunnitelmat ja ohjeistukset, joiden tavoitteena tulee olla työntekijöille ja tuotannolle aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimointi.
Työnantaja ryhtyy viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin saatuaan tiedon mahdollisista altisteista ja vaaratekijöistä. Työn tekemisessä käytettävissä koneissa ja työvälineissä on asianmukaiset turvalaitteet ja suojat. Tiloissa on oltava palovaroittimet tai vastaava paloilmoitinjärjestelmä. Hätäpoistumistiet on merkittävä selkeästi eikä niitä saa lukita tai tukkia. Evakuointiharjoituksia on pidettävä säännöllisesti. Paloilmoitinjärjestelmät on testattava säännöllisesti.
Työntekijöille on järjestettävä koulutusta ja tietoa työhön liittyvistä menettelytavoista, riskeistä ja niiden ehkäisemisestä, mukaan lukien paloturvallisuus, vaaralliset työtehtävät sekä ensiapu. Työntekijöille on annettava asianmukainen suojavarustus.
Työnantaja järjestää työntekijöille lainsäädännön mukaisen työterveyshuollon.
Tavaroiden valmistuksessa ja palvelujen sekä järjestelmien tuotannossa on noudatettava edellä kohdassa ”Kansainväliset sopimukset” mainittujen Wienin yleissopimuksen ja Montrealin pöytäkirjan, Baselin yleissopimuksen, Tukholman yleissopimuksen sekä PICyleissopimuksen mukaisia menettelytapoja sekä kansallista ympäristölainsäädäntöä.
Toimittaja huolehtii, että sen myymät tavarat ja palvelut on tuotettu ympäristön kannalta vastuullisesti. Toimittaja pyrkii mittaamaan ja seuraamaan toimintaansa ja toimitusketjunsa ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintansa ympäristöystävällisyyttä ja vähentämään materiaalien käyttöä ja jätteentuotantoa.
Toimittaja pyrkii tuottamiensa tavaroiden, palvelujen ja järjestelmien koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusten arviointiin ja pyrkii asettamaan ympäristöystävällisyyttä ja hiilijalanjäljen pienentämistä koskevia vaatimuksia myös toimitusketjulleen.
Katso OECD:n opas konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta tuotujen mineraalien tuotantoketjuja koskevasta huolellisuusperiaatteen noudattamisesta. Katso myös tämä.
Konfliktimineraaleja ovat kulta, tantaali, tina ja volframi, jotka tuotetaan konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla. Toimittajalla on käytössä OECD:n ohjeistuksen mukainen tai muu vastaavan tasoinen toimintapolitiikka konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin oleviin mineraaleihin liittyvien haitallisten vaikutusten estämiseksi.
Toimittaja edellyttää ja valvoo toimintapolitiikan noudattamista toimitusketjussaan. Toimittaja pyrkii vähentämään konfliktimineraalien käyttöä.
Toimittaja pyrkii siihen, että se ja sen toimitusketjussa olevat yritykset hankkivat hankintasopimuksessa tarkoitettujen tavaroiden tuottamisessa tarvittavat konfliktimineraalit ainoastaan vastuullisista sulatoista.
Tämän kohdan taustalla on seuraava sopimus kuten Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus.
Toimittaja ei suoraan tai epäsuorasti tarjoa kenellekään maksua tai muuta vastiketta saadakseen tai säilyttääkseen liiketoimia tai saavuttaakseen ansiotonta hyötyä toiminnoissaan.
Toimittaja ei suoraan tai epäsuorasti pyydä eikä ota vastaan maksua tai muuta vastiketta kolmannelta osapuolelta, siten että tällä voi olla vaikutusta toimittajan liiketoimintapäätösten objektiivisuuteen.
Toimitusketjun läpinäkyvyydellä pyritään takaamaan tämän Code of Conductin asettamien velvoitteiden noudattaminen. Toimittaja ja/tai sen emoyhtiö sitoutuu kehittämään vastuullisuusraportointiaan sopimuskauden aikana.
Tilaaja voi velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi vaatia Toimittajaa esittämään selvityksiä ja asiakirjoja, korjaamaan havaittuja puutteita sekä esittämään selvitystä korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Tilaaja voi auditoida Toimittajan ja/tai sen alihankkijoita hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti. Toimittajan tulee sopimuksilla varmistaa, että hankintasopimusehtojen ja tämän Code of Conductin mukaiset vaatimukset toteutetaan sekä sen omissa toiminnoissa että toimitusketjussa.
Tämän Code of Conductin vastaisesta toiminnasta ilmoitetaan Tilaajalle seuraavasti: hankinnat@vakehyva.fi, kirjoita aihe/otsikkokenttään ”Code of Conduct”.