Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17, Vantaa
Postiosoite: PL 1002, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Perheiden ennaltaehkäisevät palvelut/Neuvolapalvelut
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet ja etäpalvelut sekä yhteystiedot:
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Neuvolapalvelut
Toiminnasta vastaavat henkilöt:
Pakkalankuja 5
01510 Vantaa
sähköposti: etunimi.sukunimi@vakehyva.fi
Toiminta-ajatus/Perustehtävä
Terveydenhuoltolain 15 § pykälän mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä nevolapalvelut. Perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Neuvolapalvelu on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Palvelut ovat asiakkaille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Palvelu on tarkoitettu hyvinvointialueen asiakkaille sekä terveydenhuollon valinnanvapauttaan käyttäville.
Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea. Palvelut perustuvat huolellisesti toteutettuihin määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet.
Lastenneuvolan tehtävänä on edistää 0–6- vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempien vanhemmuutta mm. turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Palvelut perustuvat huolellisesti toteutettuihin määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet.
Neuvolapalveluita tuotetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kahdeksassa neuvolassa.
Neuvolatoiminnan toimintayksiköt ja neuvolat ovat vuonna 2026:
Palvelua tarjotaan lähtökohtaisesti lähivastaanotolla neuvolassa, asiakkaan kotona sekä etäpalveluna asiakkaan niin halutessa. Neuvoloiden lisäksi asiakkaita palvelee neuvolan puhelinpalvelu.
Neuvolan puhelinpalvelu toimii osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvolatoimintaa ja palvelee kaikkia neuvolan asiakkaita. Puhelinpalvelun kautta asiakkaat voivat varata ajan neuvolaan, kysyä neuvoa raskauteen tai lapsen terveyteen ja hyvinvointiin sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa sekä peruuttaa jo varatun ajan vastaajapalvelussa ympäri vuorokauden. Asiakas voi jättää puhelinpalvelun aukioloaikoina myös takaisinsoittopyynnön. Palvelulupauksessamme puhelut luvataan hoitaa saman päivän aikana. Puhelinpalvelun henkilökohtaisen palvelun lisäksi asiakkaat voivat hoitaa neuvolapalveluihin liittyviä asioita myös sähköisesti Maisa-palveluportaalin kautta. Puhelinpalvelu hoitaa asiakaspuheluiden lisäksi henkilökunnan äkillisten poissaolojen aiheuttamat asiakasaikojen siirrot.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat
1. Oikeudenmukaisuus • Kohtaamme asiakkaat arvostavasti ja yksilöllisesti • Selkeillä toimintamalleilla varmistamme yhdenvertaisen kohtelun • Johdamme tasapuolisesti ja ammattitaitoisesti • Toimimme yhdenvertaisesti, asiakaslähtöisesti ja läpinäkyvästi2. Vastuullisuus • Kehitämme osaamistamme jatkuvasti, ja toimimme tutkitun tiedon pohjalta • Teemme parhaamme asiakkaan hyvinvoinnin eteen • Kannamme vastuun työstämme ja arvostamme toisiamme • Toimimme kustannustehokkaasti • Toimimme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla3. Rohkeus
Neuvolapalvelut ovat yksi perhekeskuspalvelujen ydintoimijoista. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulee kantaa eettistä vastuuta ja edistää sen kehittymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien ammattilaisten työtä ohjataan laeilla, asetuksilla, normeilla ja suosituksilla. Keskeistä työssä on myös yhteinen arvopohja ja siihen sitoutuminen. Vuonna 2011 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) julkaisi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille yhteiset eettiset suositukset.Tämän lisäksi ovat useat terveydenhuollon ammattikunnat laatineet omat eettiset ohjeistonsa.
Terveydenhoitajan eettiset suositukset
Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvonnan suunnittelusta, valvontasuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja päivittämisestä vastaavat neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen tehtäväaluepäällikkö, terveysasemapalvelujen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri, neuvolapalvelujen osastonhoitajat sekä asiantuntijaterveydenhoitaja.
Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi henkilöstön kanssa kokouksissa lähijohtajien toimesta ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun ja päivittämiseen.
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia sekä osavuosikatsauksien yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Neuvolapalveluiden omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla sekä paperisena versiona jokaisessa neuvolassa neuvolan ilmoitustaululla ja Pakkalantie 5:n hallinnon tiloissa. Näiden lisäksi omavalvontasuunnitelma tallennetaan neuvolapalvelujen Teams- työtilaan.
Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialan keskeiset vastuuhenkilöt vuonna 2026 ovat:
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (93/2026) 5§ mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia.
Tarkastusten toteutumisprosenttia seurataan säännöllisesti neuvolan johtoryhmässä ja ne raportoidaan palvelualueen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Neuvolapalveluissa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa tehtäväaluepäällikkö Heidi Pasanen sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri Emil Bäckman. Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi henkilöstön kanssa kokouksissa lähijohtajien toimesta ja henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.
Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia tai vaikeakäyttöiset laitteet). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien minimoimiseksi tai poistamiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Riskienhallinnan työnjako
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Toiminnasta vastaavien on huolehdittava siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Esihenkilön vastuulla on saada aikaan myönteinen asenneympäristö turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista.
Tehtäväaluepäälliköllä on päävastuu riskienhallinnasta neuvolapalveluissa ja esihenkilöillä on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksiköissä. Muista vastuita on jaettu seuraavasti:
Kivistö: Anna Huttunen ja Petriina Malinen
Myyrmäki: Tuija Ristola, Katri Salmi, Heidi Collin ja Heini Suomalainen
Kartanonkoski: Dolores Loureiro Piñeiro ja Satu Cholmondeley
Tikkurila: Liisa Mankinen
Korso: Meriitta Kyötikki
Kerava: Suvi Antila ja Paula Penttinen
Hakunila: Heidi Luoma ja Maija Keskinen-Peltola
Koivukylä: Minna Suomi
Kivistö: Pauliina Holm ja Petriina Malinen
Myyrmäki: Marjo Pietikäinen ja Heidi Collin
Kartanonkoski: Jenni Nummela
Tikkurila: Maiju Lindqvist ja Eeva Gharrad
Korso: Henna Wilkman ja Johanna Kotiluoto
Kerava: Emma Miettinen ja Kirsi Mikkonen
Hakunila: Maria Saurila
Koivukylä: Sanni Silfver
Kivistö: Tarja Parikka
Myyrmäki: Mari Tuomisto, Sonja Aalto, Johanna Metso
Korso: Natalia Grensson
Kerava Suvi Antila
Hakunila: Susan Sundberg ja Heidi Luoma
Koivukylä: Tuula Kortelainen
Kartanonkoski: Tuulia Forsblom ja Rea Nevander-Aaltonen
Tikkurila: Lotta Ilveskoski ja Terhi Julkunen
Kivistö: Tarja Parikka ja Petriina Malinen
Myyrmäki: Mari Tuomisto Titta Kivimäki, Anu Aukeala ja Johanna Metso
Tikkurila: Saija Alatalo, Liisa Mankinen ja Henna Koivula
Koivukylä: Elina Kulmala
Hakunila: Susan Sundberg ja Maria Saurila
Korso: Meriitta Kyötikki ja Jonna Lindberg
Kerava: Tiina Lähteenmäki, Niina Rusanen
Hakunila: Heli Numminen
Koivukylä: Negin Nasseri-Mastazada
Kerava: Tiina Lähteenmäki
Korso: Jonna Lindberg
Tikkurila: Zainab Hussaini
Kartanonkoski: Tiia Volanen
Myyrmäki: Titta Kivimäki ja Kira Panelius
Luettelo laatua ohjaavista suosituksista
Riskien tunnistaminen
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle. Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
Biologiset altisteet
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Potilas- ja asiakasturvallisuudesta huolehtiminen ja kehittäminen ovat jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Poikkeamien ja vaaratilanteiden käsittelyssä keskitytään tapahtuman myötävaikuttaneisiin tekijöihin ja toiminnan kehittämiseen. Asiakkaisiin kohdistuvat haitta- ja vaaratapahtumat ilmoitetaan HaiPro- järjestelmällä.
Työntekijöitä kannustetaan ja rohkaistaan haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen matalalla kynnyksellä. Neuvoloiden toimintaa koskevat HaiPro -ilmoitukset käsitellään säännöllisesti yhteisissä kokouksissa henkilöstön kanssa ja ne pyritään käsittelemään moniammatillisesti, jos ilmoitusta koskevaan prosessiin osallistuu usean ammattikunnan edustajia. Painopisteenä tapahtumien käsittelyssä on oppiminen ja toimintatapojen kehittäminen turvallisemmaksi. Yksiköiden esihenkilöt tuovat tarvittaessa laajempia potilas- ja asiakasturvallisuusasioita tehtäväalueen johtoryhmän käsittelyyn. Neuvolassa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden prosessi kuuluu osaksi perehdytysohjelmaa, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti.
Ohjeet haittatapahtuman ja läheltä piti –tilanteiden sekä vakavien vaaratapahtumien kirjaamisesta käydään läpi perehdytyksen yhteydessä. Esihenkilöt ohjaavat tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä. Haipro –ilmoitukset käsitellään johtoryhmässä, jossa sovitaan tiedon jalkauttamisesta yksiköihin. Haittatapahtumat käsitellään työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta/potilasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
Korjaavat toimenpiteet
Korjaavat toimenpiteet kirjataan lähijohtajien toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (HaiPro, SPro, WPro) Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle yksikkökokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Laajempia kokonaisuuksia koskettavat tapahtumat käsitellään tarpeen mukaan tiimi- ja aluetasoisesti kokouksissa. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy Vakavan vaaratapahtuman tutkinta VAKE 2025 - oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella riskienarviointia toteutetaan vuosittain HaiPro-järjestelmän avulla. HaiPro on tarkoitettu potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen sekä raportointiin. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan potilaan turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. HaiPro- järjestelmään ilmoitetaan siis sekä läheltä piti -tapahtumia että haittatapahtumia. Ilmoitus tulee tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voitaisiin toiminnasta saada turvallisempaa. Tämän lisäksi työn vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia tehdään Riskienarvioinnin avulla. Alla olevassa taulukossa on koostettuna neuvoloissa tunnistetut konkreettiset riskit ja käytännön toimet niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Häirintä tai epäasiallinen kohtelu ja väkivallan uhka:
Neuvolassa ei työskennellä yksin. Jos uhka on ennakoitavissa, tilataan vartija paikan päälle.
Kiinnipitotilanteissa (rokotustilanne) ennakointi, asiakasohjaus ja kollegan avun hyödyntäminen turvallisen rokotustilanteen varmistamisessa.
Työntekijät koulutetaan rauhoittamaan uhkaava tilanne puhumalla.
Yksin työskentely
Kotikäynneillä noudatetaan Vaken Turvallinen kotikäynti- ohjetta. Jos uhka on tiedossa, kotikäyntiä ei tehdä yksin.
Neuvoloissa on huonekohtaiset hälyttimet, jotka hälyttävät neuvolassa sekä vartiointiliikkeessä.
Neuvolassa ei työskennellä yksin.
Työpisteen sekä tilojen siisteys ja järjestys
Suurimmassa osassa neuvolan vastaanottohuoneita on pako-ovet tai huonejärjestelyillä huomioitu turvallinen poistuminen ja työskentely.
Tilojen lattiatasot pidetään puhtaana leluista. Neuvolat ovat kengättömiä (tai käytetään kengänsuojia), jolloin lattiat pysyvät puhtaina ja turvallisina.
Ulkotilojen turvallisuuteen liittyvistä puutteista ilmoitetaan viipymättä huoltoyhtiölle.
Kaikkien hoitopöytien läheisyydessä on ohjeistus olla jättämättä lasta ilman valvontaa pöydälle.
Yleisestä siisteydestä ja siivouksen laadusta reklamoidaan viipymättä, lisäksi laatua tarkastellaan säännöllisillä laatukierroksilla.
Rokotuksiin liittyvät riskit:
Työntekijöiden jatkuva kouluttaminen rokottamiseen liittyen, lääkehoitolupa sisältää teorian ja rokotusnäytön.
Turvaneulat, lääke- sekä viiltojätteen ohjeen mukainen käsittely ja hävittäminen.
Aseptinen toiminta, hyvä valaistus ja siisti ympäristö.
Asiakasohjaus rokotustilanteessa ja sen jälkeen.
Rokotteiden ohjeen mukainen kirjaaminen ja huolellinen valmistautuminen rokotusohjelman toteuttamiseen.
Rokotteiden asianmukainen säilytys ja säännöllinen seuranta.
Käyttökatko- ja varautumissuunnitelma, varavirta, taskulamput, ämpärit ym.
Jatkuvuustyöasemat
Pelastussuunnitelma
Turvallisuusvastaavat, säännönmukaiset turvallisuuskävelyt
Joissakin neuvoloissa on väestösuoja
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Työn vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia tehdään Riskienarvioinnin avulla. Yllä olevassa taulukossa on koostettuna neuvoloissa tunnistetut konkreettiset riskit ja käytännön toimet niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Riskien arviointi tehdään jokaisessa neuvolayksikössä joka toinen vuosi ja aina tarvittaessa. Työntekijät osallistuvat arvioinnin tekemiseen ja se käydään yhdessä läpi neuvolan tiimikokouksessa esihenkilön kanssa.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Tyytymättömyyden aiheet on suositeltavaa käsitellä ensisijaisesti keskustelulla palvelua tai hoitoa antaneessa yksikössä. Asiaa voi selvitellä palvelua tai hoitoa antaneen työntekijän, päätöksen tekijän tai tarvittaessa esihenkilön kanssa. Keskustelu on usein tehokkain ja nopein keino asian selvittämiseksi. Mikäli keskustelu palvelua tai hoitoa antaneessa yksikössä ei auta, voi asiakas tehdä muistutuksen.
Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain 23 § tai potilaslain 10 § mukainen muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle.
Asiakkaalla, potilaalla tai hänen omaisellaan on oikeus tehdä kantelu, jos hän on tyytymätön sosiaali- tai terveydenhuollossa saamaansa palveluun tai hoitoon. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä kantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Palveluissa on määräajat muistutusten ja kanteluiden käsittelemiseksi.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä velvoittaa lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus salassapitosäännösten estämättä, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä. §25 (Finlex 12.2.2010/88)
Neuvolassa on ohjeistettu ammattihenkilöitä sekä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen että lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ja puheeksi ottoon asiakkaan kanssa. Ammattihenkilö saa tarvittaessa tukea lähijohtajaltaan.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Henkilöstön kanssa käydään ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat läpi perehdytyksessä sekä säännöllisissä yhteistyökoulutuksissa Vantaan ja Keravan lastensuojelun kanssa.
Kuvaus henkilöstön määrästä ja rakenteesta
Neuvolapalvelut ovat osa perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Neuvolapalveluissa toimii 8 neuvolaa, Vantaan alueella 7 ja Keravalla 1 neuvola.
Neuvola-alueita on viisi: itäinen-, pohjoinen-, keskinen-, läntinen- ja luoteinen neuvola-alue. Alueita johtaa tehtäväaluepäällikkö ja viisi osastonhoitajaa, terveydenhoitajan vakansseja on 105.
Neuvoloissa toimivat lääkärit ovat terveysasemapalvelujen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden yleislääkäreitä ja erikoislääkäreitä. Lääkärin esihenkilönä toimii joko terveysaseman ylilääkäri tai terveysasemapalvelujen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri.
Terveysasemapalvelujen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden lääkärit työskentelevät sekä neuvoloissa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lisäksi neuvoloissa työskentelee sektorilääkäreitä terveysasemien kautta. Lääkäreiden työtä ohjaa terveysasemapalvelujen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri.
Lääkärit työskentelevät neuvoloissa ennalta sovittuina vastaanottopäivinä. Muina aikoina lääkäreitä voidaan konsultoida Apotti-potilastietojärjestelmän kautta tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Neuvolan terveydenhoitajana voi toimia vain terveydenhoitajaksi laillistettu ammattihenkilö, kelpoisuusvaatimuksena on Terveydenhoitaja (Laki 559/1994 5§) mukainen laillistus. Terveydenhoitajan tutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä. Tilapäisesti terveydenhoitajan tehtävissä voi toimia terveydenhoitajaopiskelija, jolla on suoritettu opinnoistaan vähintään 180 opintopistettä. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikistä.
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen suomenkielentaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito
Rekrytoinnissa arvioidaan työntekijän soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviinsä haastattelun, suositusten, lupien ja todistusten perusteella.
Henkilöstön rokotesuojasta huolehtiminen
Neuvolassa työskenteleviltä ja opiskelevilta ammattihenkilöiltä edellytetään Tartuntatautilain (1227/2016 48§) mukaista rokotesuojaa. Tämän lisäksi edellytetään kausittaista influenssarokotussuojaa neuvolan tiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita.
Rokotteet ovat työntekijöille maksuttomia ja rokotesuojan päivittäminen voidaan toteuttaa työterveydenhuollossa.
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Uuden työntekijän perehdytys suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan. Perehdytysvastuu jakautuu lähijohtajan, perehdytyksestä vastaavan lääkärin, apulaisosastonhoitajan ja tutorterveydenhoitajan sekä työntekijän kesken. Työntekijän osaamisen mukaan työntekijälle suunnitellaan alkuun neuvolatyöhön perehtymistä. Tämän jälkeen asiakastyötä tehdään kevennetysti sovittu aika riittävän osaamisen varmistamiseksi. Perehdytykseen on laadittu kirjalliset ohjeet ja materiaalit, joihin työntekijä voi itse palata myöhemmin sekä muut perehdyttäjät tietävät, missä perehdytyksen osalta mennään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Työntekijöiden täydennyskoulutustarpeet kerätään kehityskeskusteluissa sekä yhteisissä kokousrakenteissa. Neuvolapalveluissa tehdään vuosittainen koulutussuunnitelma. Lisäksi täydennyskoulutusta tarjotaan palvelualueen yhteisen koulutussuunnitelman mukaisesti.
Työntekijöiden ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä osaamisesta huolehditaan myös osastotunnein, säännöllisin työnohjauksin, esihenkilön ja työntekijän kahdenkeskisin ketterin keskusteluhetkin sekä kehityskeskusteluin.
Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolatyössä, jota myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvoloissa tehdään, terveydenhoitaja ja lääkäri toimivat yhteistyössä perheen kanssa äidin raskausajan ja lapsen kouluikään asti.Yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla, joka tekee puolet työajasta äitiys- ja puolet lastenneuvolatyötä, suositus on seuraava:
Äitiysneuvolan henkilöstömitoitukset on laadittu kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän toimesta vuonna 2013.
Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on:
Määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään äitiysneuvolassa ensisynnyttäjille vähintään yhdeksän ja uudelleen synnyttäjälle vähintään kahdeksan. Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle ja synnyttäneelle järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan.
Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositus 2023 (THL)
Neuvolapalvelut toteutetaan valtioneuvoston asetuksen neuvolapalveluista sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (93/2026) mukaisesti. Toiminnassa korostuvat suunnitelmalliset terveystarkastukset, perheen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen, varhainen tuki sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvat palvelut. Asetuksen velvoitteet on huomioitu myös henkilöstömitoituksen ja resurssien suunnittelussa.
Mitoituslaskelmassa on huomioitu erityisesti:
Lähteet: Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan 2013Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset 2023
Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito-oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.
Lisäksi jokaisella yksiköllä on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.
VAKE neuvolan lääkehoitosuunnitelma 7_2026.pdf
Tehtäväalueen lääkehoitovastaavan nimi ja yhteystiedot:
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1- 4 /2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein.
Yksikön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot:
Kuvaus toimipaikassa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:
Neuvoloissa käytössä olevia lääkinnällisiä laitteita ovat dopplerit, sähköiset gynekologiset tutkimuspöydät, korvalamput, Hb-mittarit, vaa’at ja mittalaitteet, virtsantutkimuslaitteet, ultrat, verenpainemittarit, audiometrit. Laitteet on rekisteröity Vantaan neuvoloissa HUS Medusa-järjestelmään ja Keravan neuvolassa Spotilla -järjestelmään.
Lääkintälaitteiden määräaikaishuollot ja uusien laitteiden vastaanottotarkastukset toteutetaan HUS Peijaksen sairaalan lääkintälaitehuollon kautta. Jokaisessa neuvolassa on lääkintälaitevastaava, joka koordinoi laitteiden määräaikaishuollot.
Lääkintälaitevastaavilla on oma Teams -tiimi. Tiimi on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen lääkintälaitevastaaville tai lääkintälaitteista muuten kiinnostuneille työntekijöille. Tiimissä jaetaan ajankohtaisia asioita ja tiedotteita lääkintälaitteisiin liittyen ja lisäksi voit kysyä lääkintälaitteisiin liittyviä asioita muilta tiimiin kuuluvilta lääkintälaitevastaavilta
Kuvaus menettelytavoista laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien vaaratilanteiden ilmoitusten tekemisestä ja muiden laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Vaaratilanteella tarkoitetaan tapahtumaa, joka on johtanut tai olisi saattanut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat lääkinnällisen laitteen:
1) ominaisuuksista;
2) ei-toivotuista sivuvaikutuksista;
3) suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä;
4) riittämättömästä merkinnästä;
5) riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta;
6) muusta kuin 1–5 kohdassa tarkoitetusta käyttöön liittyvästä syystä.
Huolehdimme neuvolassa lääkintälaitteiden määräaikaistarkastusten toteutumisesta ohjeen mukaisesti.
Esimerkkitilanne vaaratilanteesta neuvolassa:
Sähköiskut esim. dopplerista/uä:stä/audiometristä/tutkimuspöydästä.
Neuvolasta tehdään vaaratilanneilmoitus Fimeaan ja laite menee välittömästi käyttökieltoon. Laite lähetetään Peijaksen lääkintälaitehuoltoon (HUOM! Vaken hyvinvointialueen oma toimintaohje, poikkeaa Fimean ohjeesta). Peijaksen lääkintälaitehuolto ei koske laitteeseen, vaan siirtää vian tutkimisen ja laitteen mahdollisen korjaamisen laitteen valmistajalle.
Lääkinnällisestä laitteesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus 11_23.pptx (sharepoint.com)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- a muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoinkohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.
Osana asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt
Konsernipalveluiden tilakeskus vastaa hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä varten tarvittavien toimitilojen rakennuttamisesta, vuokraamisesta tai ostamisesta sekä niihin liittyvien prosessien hallinnoinnista. Tilakeskus seuraa toimitilojen terveellisyyttä, ottaa vastaan esimiesten tekemät ilmoitukset sisäilmaongelmista ja aloittaa sisäilmaongelmien selvittämisen. Tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä
Tilakeskus valmistee vuokrakohteiden sisäpuolisiin töihin liittyvät kunnossapidon työohjelmat ja vastaa kunnossapitotöiden toteutuksesta. Tilakeskus hankkii vuokrasopimuksiin liittymättömät kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät palvelut. Palvelupyyntöihin käytetään Vakka-portaalia erityisesti selkeissä palvelutarpeissa kuten pienissä korjaustöissä.
Sisäilma-asioista huolehditaan moniammatillisena yhteistyönä. Sisäilmaan liittyvissä asioissa meillä on hyvinvointialueen oma toimintamalli, jonka mukaan edetään. Tilakeskus-palvelualue kantaa keskeisen vastuun tilojen viihtyvyydestä ja sisäympäristöstä sekä yhteydenpidosta hyvinvointialueen hallinnassa olevien tilojen vuokranantajiin. Vuokratilojen kiinteistönhuollon järjestäminen kuuluu pääosin vuokranantajien vastuulle.
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta
Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu. Riskien ja vaarojen arviointi tehdään vuosittain. Samalla sovitaan toimenpiteistä ja riskien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä ja seurannasta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden asiakas- ja potilasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, niiden turvallisuus ja turvallinen käyttö
Neuvoloissa ei koskaan työskennellä yksin, vaan työvuorot suunnitellaan niin, että aina vähintään kaksi ammattihenkilöä on paikalla työyksikössä. Tiloissa on päällekarkausjärjestelmät, joista lähtee vartijakutsu vartijapalveluihin. Ennalta tiedetyissä mahdollisissa vaaratilanteissa, vartija voidaan kutsua yksikköön ennen vastaanottoa. Työhuoneissa on hätäpoistumistie naapurihuoneeseen.
Uusi työntekijä käy Apotti-koulutukset neuvolapalveluiden ohjeistusten mukaisesti työsuhteen alussa. Koulutusohjelma on määritelty uuden työntekijän perehdytysohjelmassa ja sovitaan lähijohtajan kanssa yksilöllisen tarpeen mukainen koulutuspolku. Apottiin ja kirjaamiseen perehdytään oman yksikön apottitukihenkilön kanssa sovituissa perehdytystapaamisissa. Alkutapaamisessa käydään läpi oman yksikön keskeisimmät kirjausohjeet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjauskäytänteet. Seurantatapaamisissa apottitukihenkilön kanssa käydään läpi Apotin käytön sujuminen, mahdolliset ongelmatilanteet ja kerrataan kirjauskäytänteitä.
Tunnukset
Lähijohtaja hakee Apotti-tunnukset Apotti-Tukiportaalista. Mikäli työntekijällä on ollut aiemmin missä tahansa Apottiorganisaatiossa Apottitunnukset, tulee ennen Apottiin kirjautumista käydä vaihtamassa Tukiportaalin kautta työrooli. Navitas on Kantaan liitetty tietojärjestelmä, jonka viitetietohakemisto mahdollistaa potilasasiakirjojen alueellisen katselun sote-ammattilaisille. Navitas-tunnukset haetaan Navitas-pääkäyttäjältä lähijohtajan toimesta.
Koulutukset ja harjoittelu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvolapalveluissa on terveydenhoitajille määritelty Apotti-koulutusten opinto-oppaan pohjalta, mitä Apottikoulutuksia työntekijän tulee käydä.
Ongelmat ja virhetilanteet
Mahdollisessa ongelma- tai virhetilanteessa toimiminen:
Käyttökatkotilanteessa toimiminen:
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin
Sähkökatkoihin on varauduttu yksiköissä valmius- ja varautumissuunnitelmalla. Nämä suunnitelmat on tulostettu kaikkiin yksiköihin myös paperisina.
Sähkökatkoihin varautuminen neuvolassa päiv. 2026.pdf
Yksikössä on käytössä asiakas- ja potilastietojärjestelmänä Apotti (tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä). Käytön tueksi on laadittu kirjallinen kirjaamis- ja tilastointiohje. Uudet työntekijät käyvät asiakastietojärjestelmäkoulutuksen ja asiakastyön tukihenkilöt perehdyttävät tämän lisäksi järjestelmän käyttöön. Kirjaamis- ja tilastointiohjetta päivitetään tarpeen mukaan.
Jokaisen työntekijän on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-koulutusjärjestelmässä vuosittain ja koulutukset tulee olla suoritettuna aina kalenterivuoden loppuun mennessä. Osaaminen varmistetaan tentein. Koulutukset voi käydä läpi omaan tahtiin eli suorituksen voi tallentaa ja jatkaa myöhemmin siitä mihin jäi. Kysymysosiot voi myös käydä läpi haluamassaan järjestyksessä.
Selainpohjainen Navisec-koulutusjärjestelmä löytyy osoitteesta: Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset_Navisec.
Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset muodostuvat neljästä osa-alueesta:
Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojakoulutus
Henkilötietoja käsittelevien GDPR-koulutus
Terveydenhuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus
Sosiaalihuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavan yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittely on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Käytännössä sosiaalihuollon toiminnassa asiakasta koskevien henkilötietojen käsittelyssä muodostuu lainsäädännössä tarkoitettu henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.
Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Rekisterinpitäjän tulee ohjeistaa mm. alaisuudessaan toimivat henkilöt, joilla on pääsy tietoihin (tietosuoja-asetus 29 artikla).
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt. Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta löytyy kattavasti ohjeita henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt
Lainsäädäntö velvoittaa kirjaamaan tilasto- ja rekisteritietoa kaikista perusterveydenhuollon avokäynneistä, myös neuvolakäynneistä. Kirjaukset tehdään terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) ohjeistuksen mukaisesti. (Kirjaamisopas Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992 4§) todetaan, että terveydenhoitoa toteutettaessa on laadittava tutkimusta ja hoitoa vastaava suunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on tiedonsaantioikeus häntä koskevasta suunnitelmasta sekä hoitoon liittyvistä seikoista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992 5§). Potilasta on myös hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992 6§).
Neuvolassa käyntikirjaus pyritään kirjaamaan yhdessä asiakkaan kanssa jo käynnin aikana, jolloin voidaan varmistua siitä, että ammattihenkilö on ymmärtänyt asiakkaan oikein. Jos kirjauksia ei pystytä tekemään asiakaskäynnin aikana tulee ne tehdä kuitenkin viipymättä.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (93/2026) 5§ mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve.
Tarkastusten toteutumista määräajassa seurataan kuukausittain PowerBin avulla ja käsitellään johtoryhmässä sekä raportoidaan osavuosikatsauksissa.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään noudattamalla ja perehdyttämällä uusi henkilöstö kulloinkin voimassa olevia säädöksiä sekä tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön antamia erillisiä ohjeita. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroilla.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltavat potilasta avusta potilasasiamies.
Neuvolapalveluiden henkilöstö on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Lisäksi henkilöstön osaamista ylläpidetään tarvittavilla lisäkoulutuksilla. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä HaiPro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoituksen ja puuttuvat epäkohtiin havaitessaan.
Asiakkaiden kokemukset haittatapahtumista ovat tärkeitä turvallisuuden ja laadun kehittämiseksi. Asiakkaat voivat antaa palautetta terveydenhoitajalle tai lääkärille vastaanotolla, sähköpostitse, sähköisen palautejärjestelmän kautta tai tekemällä muistutuksen tai kantelun. Poikkeamat käsitellään tilannekohtaisen arvioinnin perusteella joko keskustelemalla tai vastaamalla kirjallisesti asiakkaalle. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä neuvolayksiköiden esihenkilöihin. Esihenkilö on yhteydessä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja ohjaa esim. muistutuksen tekemisessä. Asia viedään tarvittaessa tiedoksi ja käsiteltäväksi neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen johtoryhmään.
Muistutus
Asiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.
Kantelu
Kantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Aluehallintovirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita, mutta Valvira käsittelee ne silloin, jos hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan tai pysyvään, vaikeaan vammaan.
Liitteet:
Hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus Vake
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakaspalautejärjestelmä ROIDU
Neuvolan asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus saada tietää häntä kohdanneesta lääkehoidon poikkeamasta tai virheestä. Poikkeaman aiheuttanut henkilö itse on oikeutettu kertomaan asiakkaalle tapahtuneesta, mutta yksikön esihenkilö vastaa tiedon kulkemisesta ja on tarvittaessa mukana tilanteessa. Asiakkaat haluavat tavallisesti tietää poikkeamasta, he haluavat keskustella siitä sekä odottavat hoitohenkilökunnalta selvitystä asiasta.
Jos asiakkaalle tulee selvää haittaa lääkepoikkeaman johdosta, kerrotaan hänelle mahdollisuudesta tehdä korvaushakemus Suomen Keskinäiseen Lääkevakuutusyhtiöön. Tarvittavat lomakkeet annetaan asiakkaalle ja autetaan tarvittaessa häntä täyttämään ne.
Neuvolassa käyntikirjaus pyritään kirjaamaan yhdessä asiakkaan kanssa jo käynnin aikana, jolloin voidaan varmistua siitä, että ammattihenkilö on ymmärtänyt asiakkaan oikein. Jos kirjauksia ei pystytä tekemään asiakaskäynnin aikana tulee ne tehdä kuitenkin viipymättä. Asiakkaalla on käynnin jälkeen mahdollisuus pyytää oikaisua virheellisen kirjaukseen olemalla suoraan yhteydessä neuvolaan tai suoraan neuvolayksikön esihenkilöön. Poikkeamat käsitellään tilannekohtaisen arvioinnin perusteella joko keskustelemalla tai vastaamalla kirjallisesti asiakkaalle. Esihenkilö on yhteydessä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja ohjaa esim. muistutuksen tekemisessä.
Äitiysneuvolassa asiakkaana on pääsääntöisesti lasta odottava henkilö ja lastenneuvolassa asiakkaana on lapsi sekä hänen perheensä. Jos äitiysneuvolan asiakkaana on alaikäinen henkilö, noudatetaan lakia alaikäisen potilaan hoidosta. Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteisiin on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992 8§).
Lähteet:
Kirjaamisopas Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh 09 41910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Kuluttajaneuvonnasta asiakas saa tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
sähköisellä kaavakkeella https://www.kkv.fi/kuluttajaasiat/kuluttajaneuvonta/
Asiakkaat pääsevät osallistumaan yksikön palvelun ja omavalvonnan kehittämiseen palautekyselyiden kautta, sekä henkilöstön koulutuksissa ja neuvolatyön kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita.
ROIDU-asiakaspalautejärjestelmän avulla hyvinvointialueen asiakkaat voivat antaa verkkosivuilla tai paperilomakkeella jatkuvaa palautetta alueen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Asiakaspalautteiden avulla seurataan mm.
Palautteiden laadukas ja systemaattinen käsittely nostaa esille palvelujen ja prosessien kehitettäviä osa-alueita. Palautteiden avulla voidaan myös seurata pitkällä aikavälillä palvelujen kehittämistyön tuloksellisuutta.
ROIDUn kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. ROIDUn kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:
Heidi Pasanen, Neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen tehtäväaluepäällikkö, 040 6105879
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsittelee tehtäväaluepäällikkö. Tarvittaessa päätökset käydään läpi sen yksikön esihenkilön kanssa, jota päätös koskee ja tarpeen mukaan jalkautetaan käytäntöön sekä asiakastyöhön. Muistutusten käsittelyn tavoiteaika on kolme viikkoa.
Omavalvontasuunnitelman seurantaOmavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksi sekä osavuosiakatsauksien yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuusNeuvolapalveluiden omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla sekä paperisena versiona jokaisessa neuvolassa ja Pakkalantie 5:n hallinnon tiloissa. Näiden lisäksi omavalvontasuunnitelma tallennetaan neuvolapalvelujen Teams- työtilaan.
Valvontalain myötä palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteuttamisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella raportointi toteutetaan osana palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa, joka julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivuilla. Hyvinvointialuetasoista seurantaa tehdään lisäksi neljännesvuosittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.