Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikkö, Liljatien toimipiste; omavalvontasuunnitelma

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus:3221356–1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA

Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi: Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikkö, Nuorten vastaanotto-osasto 1 ja 2

Palveluyksikön yhteystiedot: Liljatie 24, 01300 Vantaa

Vastuuhenkilön tiedot: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen, 0400-703918.

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): 

Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan palveluyksikön Liljatien toimipisteessä toimivat nuorten vastaanotto-osastot 1 ja 2. Osastoille sijoitetaan kiireellisesti tai avohuollon tukitoimena Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuvia 12–17-vuotiaita nuoria. Molemmilla osastoilla on seitsemän (7) asiakaspaikkaa sekä kriisipaikka hatkalaisia varten.

Vastaanotto-osastoilla pysäytetään ja rauhoitetaan nuoren ja perheen tilanne. Työskentelyn tavoitteena on arvioida lapsen turvallista kasvua ja kehitystä lapsen omasta, perheen ja ympäristötekijöiden näkökulmista. Arvioimme ja kartoittamme lapsen kehityksellisiä tarpeita, lapsen elämässä olevia suojaavia ja riskitekijöitä sekä vanhempien voimavaroja ja keinoja vastata riittävästi lapsen tarpeisiin. Arvioimme kotiinpaluun edellytyksiä suhteessa huostaanoton tarpeellisuuteen. Vastaanotto-osaston työskentelyssä käytetään yhteistä arviointimallia, jonka viitekehyksenä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arviointisydän.

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Vartiointipalvelu ostetaan Securitakselta ja siivouspalvelut Sol Oy:ltä. Lisäksi Vantti vastaa kiinteistöhuollosta. Henkilöstön hälytinjärjestelmä on Vivago. Hyvinvointialue kilpailuttaa kyseiset palvelut säännöllisesti ja alihankkijoiden toimintaa valvotaan yhdessä hyvinvointialueen hankintayksikön kanssa.

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Toiminnasta vastaava henkilö on lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen, joka yhteistyössä yksikön vastaavien ohjaajien ja muun henkilöstön kanssa päivittää omavalvontasuunnitelmaa säännöllisesti 4 kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Omavalvontasuunnitelma päivitetään 4 kuukauden välein. 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Omavalvontasuunnitelma on kaikkien työntekijöiden nähtävillä Teams kanavalla kansiossa ja asiakkaille kirjallisena osastojen ilmoitustaululla.

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:

Hoidon ja toiminnan laatua seurataan säännöllisesti henkilökunnan ja esihenkilöiden toimesta, sekä asiakkaiden antaman palautteen perusteella. Laadunhallintaa toteutetaan säännöllisillä rakenteilla, joissa käsitellään palautetta ja mahdollisia laatupoikkeamia. 

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: 

Lastensuojelulaitoksen esihenkilö yhdessä yksikön vastaavien ohjaajien kanssa vastaavat toiminnan laillisuudesta, hoidon laadusta, taloudellisuudesta ja kehittämistyöstä. Virkavastuussa oleva laitoksen esihenkilö käyttää työnantajalle kuuluvaa puhevaltaa henkilöstöasioissa. Yksikössä on säännölliset päivittäiset ja viikoittaiset kokousrakenteet, sekä muita tarpeellisia rakenteita, kuten ryhmätyönohjauksia ja osastopalavereja.

5.1 Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaa lastensuojelulaitoksen sisäinen johtoryhmä yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Joka vuosi jokainen työryhmä päivittää työolojen arvioinnin. Haipro ja Tutka –ilmoitukset käsitellään viikoittain sisäisessä johtoryhmässä sekä osastojen rakenteissa.

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja 
• Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma.

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), Päivitetään vuosittain jokaisessa työryhmässä.
• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:
• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:
• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:
• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika:

• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika: Jokaisessa työryhmässä päivitetään lokakuussa.

  5.2 Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

• Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. 
• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 

• Tutka-ilmoitus tehdään työturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Lomake löytyy intran etusivulta. 

   

• Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
• Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

• Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

  5.3 Palveluyksikön keskeiset riskit

• Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
• Vastaanotto-osastoilla tehdään hektistä kriisiluonteista työtä. Työpäivän aikana työntekijä saattaa kohdata monenlaisia mahdollisia riskejä sekä erilaisia haastavia ja vaikeita tilanteita. Asiakkaat ovat usein huonovointisia ja he tulevat hyvin erilaisista taustoista. Asiakkaiden moninaiset haasteet, esimerkiksi psyykkisesti huonovointiset ja päihteillä oireilevat nuoret hankaloittavat perustyötehtävistä suoriutumista. Osastoilla on väkivaltatilanteita, joita on vaikea ennakoida ja välttää. Tällaiset tilanteet ovat vaaraksi muille asiakkaille sekä suuri työturvallisuusriski henkilökunnalle.
• Vastaanotto-osastoille sijoitetaan ympärivuorokauden uusia asiakkaita. Asiakkaat sijoitetaan useimmiten kiireellisesti, jolloin esitiedot asiakkaista ovat usein vähäiset. Asiakkaat ovat työntekijöille entuudestaan tuntemattomia, kriisissä olevia nuoria ja tämä saattaa vaikeuttaa tilanteen ennakointia ja lisätä näin ollen erilaisten riskien mahdollisuutta. Joskus sijoitettavat asiakkaat saattavat olla ensisijaisesti toisenlaisen avun tarpeessa, esimerkiksi vammais-, päihde-, tai terveydenhuollon palveluiden tarpeessa.
• Vastaanotto-osastolla annetaan myös virka-apua muille lastensuojeluyksiköille ottamalla vastaan ja huolehtimalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta löytyneitä hatkalaisia. Hatkalaisia on vuositasolla noin 100–120. Hatkalaiset ovat työntekijöille tuntemattomia, usein huonovointisia ja mahdollisesti päihtyneitä tai aggressiivisia nuoria. Hatkalaisia varten osastoilla ei ole ylimääräistä resurssia ja hatkatila ei vastaa nykypäivän tarpeita. Hatkalalaiset erityisasiakasryhmänä aiheuttavat merkittävän työturvallisuusriskin osastolla.
• Vastaanotto-osastoilla työntekijöillä sekä asiakkailla on riski kuulla, kokea ja nähdä niin fyysistä kuin myös henkistä väkivaltaa. Erilaiset tilanteet saattavat pitkittyä ja aiheuttaa pitkäaikaista kuormitusta. 
• Toimintayksikön tilat eivät monelta osin vastaa nykypäivän tarpeita. Yksikön sisäilmatilanne on lisäksi ollut pitkään huono ja aiheuttanut oirehdintaa niin henkilökunnalle kuin asiakkaille. 
• Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
• Vastaanotto-osastoilla pyritään ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan mahdollisia riskejä asiakastilanteissa. Tunnistamalla päihtyneen, uhkaavan tai aggressiivisen käytöksen tunnusmerkkejä, voidaan joitakin tilanteita välttää tai niihin voidaan valmistautua.
• Jokainen työntekijä ja uusi sijainen perehdytetään työvuoron alussa työ- ja asiakasturvallisuuden sekä lääkehoidon osalta. Keskeisiä perehdytettäviä alueita ovat paloturvallisuus, turvallinen lääkehoito ja hatkalaiskäytäntö.
• Työryhmän jokaisella jäsenellä on työvuoron ajan Vivago -hälytin mukanaan, jonka avulla paikalle on mahdollista kutsua vartija sekä työryhmän jäseniä. Työntekijöillä on myös tietokoneilla auki Vivagon sovellus, joka ilmoittaa talon sisällä tapahtuvista hälytyksistä reaaliaikaisesti. Henkilökunta voi tarvittaessa tilata vartijan etukäteen paikalle tilanteissa, joissa tiedetään, että asiakkaalla voi esiintyä väkivaltaista tai uhkaavaa käyttäytymistä. Esimerkiksi aloitus- ja arviointineuvottelut.
• Työntekijöitä on koulutettu toimimaan erilaisissa uhka- ja vaaratilanteissa. Työntekijät käyvät Mapa-koulutuksen ja osallistuvat säännöllisesti kertauskoulutuksiin. Työryhmät päivittävät vuosittain riskianalyysin, minkä avulla seurataan ja tarvittaessa puututaan työn kuormittavuutta lisääviin riskitekijöihin. Riskianalyysia hyödynnetään uhka- ja vaaratilanteiden ennakoimiseksi.

• Työntekijät täyttävät uhka- ja vaaratilanteiden jälkeen potilas- ja asiakasturvallisuusilmoituksen sekä työturvallisuusilmoituksen. Ilmoituksissa työntekijät pohtivat tilanteiden kulkua sekä miten vastaavia tilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää tai ennaltaehkäistä. Esihenkilöt käsittelevät kaikki saapuneet ilmoitukset ja ilmoituksia käsitellään myös työryhmien kesken. Henkilökunnalle on tarvittaessa tarjolla myös debriefing istuntoon tai muuta vastaavaa kriisiapua. Esimerkiksi työterveyden palvelut.

  5.4 Riskienhallinnan seuranta

• Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
• Viikoittaisten sisäisen johtoryhmän muistioihin kirjataan havaittujen mahdollisten laatupoikkeamien aiheuttamat uudet linjaukset ja ohjeistukset. Muistiot ovat koko henkilöstön luettavissa Teams-kanavassa. 
• Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:

• Lastensuojelulaitoksen esihenkilö ja yksikön vastaavat ohjaajat vastaavat yhteistyössä henkilöstön kanssa selvityspyyntöihin.

  5.5 Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

• Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
• Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 
• Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus ja mahdollisen rikosilmoituksen tekeminen koskee koko toimintayksikön henkilökuntaa. Rikosilmoituksen tekemisestä konsultoidaan poliisia.

6.1 Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Molemmilla osastoilla on mitoituksessa 9 sosiaaliohjaajaa (joista yksi toimii vanhemmuustyön sosiaaliohjaajana), 1 sairaanhoitaja ja 0,5 toimintaterapeutti. Lisäksi molemmilla osastoilla on lähijohtajina yksikön vastaavat ohjaajat, jotka vastaavat omien osastojensa operatiivisesta johtamisesta. Toimintayksikön ruokahuollosta vastaa ruokapalveluvastaava. Osastot voivat myös konsultoida asiakasasioissa yksikön perheterapeuttia. Koko lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikön toiminnasta vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö. 

Sijaisten käytön periaatteet: 

Lyhyt aikaiset sijaiset hankitaan ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti resurssipalvelukeskuksen tai Seuren kautta. Sijaisten hankinta on yksikön vastaavien ohjaajien vastuulla.

Rekrytointi:

Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistuksia. Vakituiset ja pitkäaikaiset sijaisuudet laitetaan pääsääntöisesti aina avoimeen hakuun. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:

Uusien vakituisten työntekijöiden ammattioikeus (sote-tutkinto) tarkistetaan esihenkilöiden toimesta Julkiterhikistä. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan rikosrekisteriotteen näyttämistä palkkaamisen yhteydessä. Seura vastaa omien työntekijöidensä rikosrekisteriotteen tarkastamisesta.

6.2. Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Vastaanotto-osastot ovat erityistason laitoshuoltoa, joille on kilpailutuksessa asetettu mitoitusvaatimukseksi 1,5. Täydennyskoulutusvelvollisuus on 5 koulutuspäivää erityistason osastoilla.

Henkilöstön perehdytys:

Molemmilla osastoilla on kirjallinen perehdytyssuunnitelma, sekä pikaperehdytysohje keskeisimmistä työn sisältöön liittyvistä asioista. Osastoilla on käytössä perehdyttäjän muistilista, jonka avulla voidaan varmistaa, että keskeiset asiat tulevat perehdytettyä uusille työntekijöille. Osastoilla on jaettu työntekijöille perehdytysvastuualueet ja jokaisella työntekijällä on päävastuu oman alueensa läpikäymisestä.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Molemmat osastot ottavat säännöllisesti vähintään toisen vuoden AMK-opiskelijoita työharjoitteluihin. Tavoitteena on, että molemmilla osastoilla olisi harjoittelija joka kevät ja joka syksy. Lisäksi sairaanhoitajat voivat ottaa sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluun. Työharjoittelijoiden ohjaajaksi nimetään joku työntekijöistä, vaikka käytännössä koko työryhmä vastaa harjoittelijan ohjauksesta. Harjoittelijaa ei lasketa mitoitukseen, eikä hän voi olla osastovastuussa tai yksin vastuussa asiakkaista. Yksikön vastaavat ohjaajat johtavat ja valvovat harjoittelijoiden toimintaa.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kerää 2 kuukauden välein henkilökunnaltaan Pulssi-työhyvinvointi kyselyllä palautetta. Kaikki esihenkilöt saavat nimettömän Pulssi-kyselyn tulokset itselleen. Pulssi-kyselyn tulokset käydään läpi sisäisessä johtoryhmässä ja kaikissa ylemmän tason johtoryhmissä.

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Mahdolliset esille tulevat epäkohdat työntekijöiden toiminnassa käsitellään esihenkilöiden toimesta kyseisten työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden poissaoloja seurataan hr-työpöydän kautta ja poissaolojen määrään puututaan tarvittaessa, esimerkiksi työkykykeskustelun avulla. Vuosittain henkilökunnalle pidetään myös kehityskeskustelu vastaavan ohjaajan toimesta. Mahdollisista työnjohdollisista toimenpiteistä vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.

6.3. Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Vastaanotto-osastot ovat erityistason laitoshoitoa, jonka henkilöstömitoitus on kilpailutuksessa asetettu 1,5 työntekijään per yksi asiakas. Molemmilla nuorten vastaanotto-osastoilla on 7 asiakaspaikkaa, jolloin mitoituksessa olevaa henkilöstöä on oltava 10,5. 

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Riittävän henkilöstön varmistamisesta ovat vastuussa yksikön vastaavat ohjaajat lastensuojelulaitoksen esihenkilön ohjauksessa. Äkillisissä poissaolotilanteissa sijaisen saaminen voi olla hankalaa ja näissä tilanteissa myös omia työntekijöitä voidaan pyytää paikkaamaan resurssointia. Osastoilla on käytössä kutsuraha, jonka omat työntekijät saavat korvaukseksi paikkaamisestaan. Mahdolliset kertyneet ylityötunnit maksetaan työvuorolistan päätyttyä. Osastotilanteen ollessa erityisen haastava lisäresurssia otetaan tarvittaessa. 

6.4. Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilöt: Molempien osastojen laillistetut sairaanhoitajat.

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Lastenlääkäri Aija Lampinen-Helle (Tikkurilan terveysasema). 

Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Toimintayksikössä ei ole rajattua lääkevarastoa. Asiakkaiden lääkkeet hankitaan asiakaskohtaisesti sopimusapteekista.

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Lääkinnälliset laitteet ovat kuumemittari, verenpainemittari ja laastarit. Laillistetut sairaanhoitajat vastaavat laitteiden huollosta ja kalibroinnista.

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Osastojen laillistetut sairaanhoitajat Suvi Sohkanen ja Fereshteh Ahmadi, jonka sijaisena tällä hetkellä toimii Hanna Lindholm.

6.5. Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: 

Osastoilla kaikilla lapsilla on omat huoneet. Jokaisella asiakkaalla on oltava mahdollisuus omaan rauhalliseen tilaan. Sijoituksien lyhyen keston vuoksi huoneet pyritään pitämään sisustuksen osalta yksikertaisina ja selkeinä. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa huoneissaan huonekalujen sijaintiin sekä sisustustekstiileihin tarvittaessa. Jokaisessa huoneessa on sänky, matto, työpöytä, tuoli, pyykkikori sekä vaatekaappi tai muu säilytyskaluste.   

Keittiö-, peli- ja olohuonetilat ovat yhteisiä tiloja. Osaston toimistot ovat vain työntekijöitä varten. Asiakkaat eivät mene toistensa henkilökohtaisiin huoneisiin tai henkilökunnan tiloihin ilman lupaa. Asiakkaan ollessa poissa osastolta ei hänen huoneessaan käydä, ellei tarvitse varmistaa paloturvallisuuden toteutumista. Asiakkaiden omaiset tai muut tärkeät henkilöt voivat vierailla yksikössä osastokohtaisten vierailuaikojen puitteissa. Osastolla vierailevat henkilöt voivat viettää aikaa osaston yhteisissä tiloissa sekä tapaamansa asiakkaan huoneessa.  

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Tilat sopivat niille tarkoitettuun toimintaan. Tilojen viihtyvyydestä on tullut negatiivista palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Pintaremonttia yritetään järjestää vo1 osastolle. Vo2:sen sisäilmaremontin tulisi alkaa kesäkuussa 2025.

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Kiinteistöhuolto on Vantin vastuulla toistaiseksi. Epäkohtailmoituksia varten on olemassa Vakka-tiketti järjestelmä. 

6.6. Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 

Käytössä on Apotti asiakastietojärjestelmä. Työntekijät saavat Apottiin perehdytystä ja koulutusta. Apotti-tukihenkilöt ja esihenkilöt vastaavat riittävästä Apotti-osaamisesta osastoilla.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on erillinen ohjeistus tietoturvailmoitusten tekemisestä, kun havainto tietoturvan vaarantumisesta havaitaan. Ohjeet tietoturvailmoitusten tekemiseen löytyy intrasta. 

6.7. Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen.

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: 

tietosuojavastaava@vakehyva.fi

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:

Jokaisessa työvuorossa jokaisesta paikalla olevasta asiakkaasta kirjataan Apottiin vuorokirjaus. Lisäksi työvuoron aikana käydyistä keskusteluista ja tapaamisista kirjataan omat kirjauksensa. Esimerkiksi yksilökirjaus ja vanhemmuustyönkirjaus. Kirjauksissa huomioidaan arviointi- ja selvittelytyön kannalta olennaiset asiat ja palvelusuunnitelmaan kirjatut tavoitteet työskentelylle. Kirjaamisessa noudatetaan salassapito ja tietosuoja käytänteitä.

Palvelun saatavuuden määräajat:

Lastensuojelun vastaanottolaitos on ympärivuorokautista toimintaa. Kiireellinen sijoitus kestää korkeintaan 30 vuorokautta. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa tarvittaessa 30 vuorokaudella, eli kiireellinen sijoitus voi yhteensä kestää 60 vuorokautta. 

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 

Moniammatillinen työyhteisö on kokonaishoitovastuussa asiakkaista koko sijoituksen ajan. Sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin palvelut ovat asiakkaiden käytössä sijoituksen ajan. Sairaanhoito saadaan julkisen sairaanhoidon puolelta; erikoissairaanhoito HUS:n palveluista. Asiakkaiden harrastuksia tuetaan ja asiakkaita kannustetaan ulkoilemaan säännöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan osastoilla järjestetään yhteistä tekemistä, jolla tuetaan asiakkaiden hyvinvointia monipuolisesti.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:

Toimintayksikössä on ruokapalveluvastaava, joka vastaa ravitsevan ruokavalion ja asiakkaiden mahdollisten erikoisruokavalioiden tekemisestä.

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 

Siivouksesta vastaa ostopalveluna alihankkija; Sol. Asiakkaiden pyykit pestään osaston pyykkikoneilla. Ulkoista pyykinpesupalvelua käytetään muun pyykin kohdalla.

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Osastoilla pyritään pitämään kiinni työntekijöiden ja asiakkaiden käsihygieniasta ohjeistuksilla ja ohjauksella. Tartuntatautien aikana suoritetaan ylimääräistä pintojen pyyhkimistä esim. ovenkahvojen pyyhkimistä oman henkilökunnan tai siivousfirman Sol:n toimesta. Henkilökunta käyttää tarvittaessa suojausta sairastuneiden asiakkaiden kanssa toimiessa (esim. hengityssuojaimia). Vantaan ja Keravan tartuntatauti yksikköä konsultoidaan tarvittaessa. Toimintayksikössä on myös erilliset ohjeistukset mahdollisiin lude- ja täitartuntoihin. 

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Lähtökohtaisesti jokainen asiakas säilyttää omia tavaroitaan omassa henkilökohtaisessa käytössään olevassa asiakashuoneessa. Viikkorahoja voidaan säilyttää osaston kansliassa.

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Säännöllinen yhteydenpito sijoitettujen lasten vastuusosiaalityöntekijän kanssa on selkeä toimintamalli, jota rytmittävät neuvottelut asiakkaan asioissa. Sosiaalityöntekijää tiedotetaan asiakkaiden asioista ja mahdollisista rajoituspäätöksistä Apotin työkorin, kirjausten kautta.

Terveydenhuollon palveluissa käytämme normaaleja julkisia palveluita; hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluita ja erikoissairaanhoidossa Hus:n palveluita. Toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksymisestä ja ohjaamisesta, sekä sijoitettujen lasten lääkärin tulotarkastuksista vastaa lääkäri Aila Lampinen-Helle

8.1. Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Vastaanottolaitoksen palveluihin pääsee ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Mikäli kaikki omat osastot ovat täynnä, etsitään asiakkaalle osastopaikka ostopalveluista sijaishuollon sosiaalityön asiakasohjauksen kautta.   

Omatyöntekijän nimeäminen:

Jokaiselle sijoitetulle lapselle nimetään omaohjaaja työpari. Lisäksi jokaisen sijoitetun lapsen perheelle nimetään vanhemmuustyön sosiaaliohjaaja. Osastojen sairaanhoitajat ovat mukana jokaisessa asiakasprosessissa.  Asiakkaan omatiimi kirjataan apotissa asiakkaan perustietoihin. Asiakasprosesseissa tehdään yhteistyötä myös perheen muiden hoitotahojen kanssa, esimerkiksi nuorten intensiivinen perhetyö.

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus saada omat kirjaukset Apotista tekemällä tiedonpyyntöhakemuksen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamoon.

Asiakkaiden osallisuutta pyritään vahvistamaan jokapäiväisessä toiminnassa, esimerkiksi nuoret voivat itse kirjata vuoroyhteenvetoja sekä yhteenvedon nuoren näkemys -osiota. Asiakkaiden mielipiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään. Asiakkaiden palautetta kerätään Qpro -asiakaspalaute järjestelmällä.

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Mahdollisen epäasiallinen asiakkaan kohtelu otetaan puheeksi esihenkilöiden toimesta työntekijän, asiakkaan ja asiakkaan huoltajan kanssa. Hyvänkohtelun suunnitelmalla pyritään ohjaamaan toimintaa siten, että se on asiakasta kunnioittavaa ja huomioivaa. 

Isoimpia lapsen perusoikeuksien rikkomista ovat mahdolliset kiinnipitotilanteet, jotka ovat usein raskaita kokemuksia asiakkaille sekä työntekijöille.

Lastensuojelulain mukaisista muista rajoituspäätöksistä asiakkaat saavat suullisen selvityksen ja kirjallisen päätöksen. Jokaisesta rajoituspäätöksestä tehdään jälkikäteen asiakaskohtainen arviointi, jolla pyritään jatkossa estämään rajoitukseen johtaneet tilanteet. 

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Jokaisella sijoitetulle lapselle sosiaalityöntekijä laatii lainmukaisen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Aloitusneuvottelussa tehdään lisäksi palvelusuunnitelma, mihin kirjataan esimerkiksi neuvottelussa sijoitukselle sovitut tavoitteet. 

8.2. Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Asiakkaiden osallisuutta omiin asioihinsa pyritään vahvistamaan kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaisesti. Lastensuojelun mukaisia rajoituspäätöksiä käytetään vain, kuin lain edellytykset täyttyvät. Lastensuojalain mukaisia rajoituspäätöksiä ei koskaan käytetä rangaistuksena. Esihenkilöt seuraavat toiminnan laatua ja laillisuutta säännöllisesti.

8.3. Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali-ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4. Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: 

Jokaiselta asiakkaalta (lapselta ja vanhemmalta) pyydetään antamaan nimettömänä palautetta Qpro-palautelinkin kautta sijoituksen päätteeksi. Lisäksi asiakkaat antavat päivittäin palautetta arjessa sekä neuvotteluissa, jotka kirjataan asiakastietojärjestelmään ja käsitellään asiakkaiden sekä työntekijöiden kanssa. Asiakaspalautetta käsitellään säännöllisesti sisäisen johtoryhmän kokouksissa ja osastojen kokousrakenteissa.

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Asiakkailta saatua palautetta käsitellään säännöllisesti viikoittaisissa sisäjohtoryhmän kokouksissa. Mahdolliset nostot kirjataan muistioihin ja käydään läpi henkilökunnan kanssa osastojen kokousrakenteissa.

8.5. Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Kirjallinen vastine muistutukseen annetaan 30 vuorokauden sisällä asiakkaalle. Kaikki muistutukset viedään CaseM asiakirjahallinnointi ohjelmaan, jonne tallennetaan myös kirjallinen vastine.

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Mahdolliset puutteet ja epäkohdat otetaan puheeksi asianosaisten kanssa esihenkilöiden toimesta, jotka vastaavat toiminnan laadusta ja laillisuudesta

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:

Omavalvonnan raportointi tehdään 4 kuukauden välein; lastensuojelulaitoksen esihenkilö kutsuu koolle osastojen henkilökunnan edustuksen ja raportointi sekä mahdolliset päivitykset omavalvontasuunnitelmaan tehdään. Raportoinnit julkaistaan internetsivuilla sekä osastojen ilmoitustauluilla.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

RAPORTOINTI AJALTA 1.1.2025 – 30.4.2025 – pvm TI 6.5.2025