Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikön Tammirinteentien toimipiste, osasto Terhola ja Vaahteramäki (os. Tammirinteentie 2, ylätalo)
Palveluyksikön yhteystiedot: Tammirinteentie 2, ylätalo.
Vastuuhenkilön tiedot: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen, 0400-703918.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan palveluyksikön Tammirinteentien toimipisteessä toimivat lasten vastaanotto-osasto Terhola sekä lasten ja nuorten arviointiosasto Vaahteramäki. Osastoille sijoitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alaikäisiä lapsia lastensuojelullisin perustein. Osasto Terholassa on kuusi (6) asiakaspaikkaa ja Vaahteramäessä seitsemän (7).
Sijoitetut lapset ja heidän perheensä ovat usein kriisitilanteessa. Terholassa ja Vaahteramäessä pysäytetään ja rauhoitetaan tilanne, selvitellään lapsen ja hänen perheensä elämäntilannetta ja tuen tarvetta, sekä annetaan suosituksia jatkotuen tarpeesta. Usein otetaan myös kantaa huostaanoton tarpeellisuudesta.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Vartiointipalvelu ostetaan Securitakselta ja siivouspalvelut Sol Oy:ltä. Kiinteishuolto ostetaan Vantilta. Kameravalvonta ja Spider -hälytysjärjestelmä Telepulssi oy:ltä. Hyvinvointialue kilpailuttaa kyseiset palvelut säännöllisesti ja toimintaa valvotaan yhdessä hyvinvointialueen hankintayksikön kanssa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Toiminnasta vastaava henkilö on lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen, joka yhteistyössä yksikön vastaavien ohjaajien ja muun henkilöstön kanssa päivittää omavalvontasuunnitelmaa säännöllisesti 4 kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään 4 kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Omavalvontasuunnitelma julkaistaan internetsivuilla ja osastojen asiakastilan ilmoitustaululla, samoin kuin omavalvontanoston raportoinnit 4 kuukauden välein.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Hoidon ja toiminnan laatua seurataan säännöllisesti henkilökunnan ja esihenkilöiden toimesta, sekä asiakkaiden antaman palautteen perusteella. Laatuvaatimuksena on laitoshoidon kilpailutuksen laatuvaatimukset.
Asiakaspalaute ja mahdolliset laatupoikkeamat käsitellään toimintayksikön sisäisessä johtoryhmässä viikoittain. Asiakaspalautetta kerätään arkisen työnyhteydessä asiakkailta ja kirjataan asiakastietojärjestelmään. Lisäksi asiakkaat voivat antaa nimettömänä palautetta sähköisellä Qpro-palautelomakkeella.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Toimintayksikön vastuuhenkilönä toimii lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen. Osastoja johtavat yksikön vastaavat ohjaajat. Sisäisen johtoryhmän muodostaa neljän osaston yksikön vastaavat ohjaajat ja vastaanottoperheyksikön vastaava ohjaaja; sisäinen johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa tiedottamaan, linjaamaan ja päättämään yhteisistä asioista.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Viikoittaisessa sisäisessä johtoryhmässä käydään Haipro- ja Tutkailmoitukset läpi ja laaditaan linjauksia niiden perusteella. Sisäisessä johtoryhmässä päivitetään toimintaohjeita ja tiedotetaan niistä henkilökuntaa.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika:
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Lapsiasiakkaiden kohdalla heidän neurologisista ja psyykkisistä haasteista johtuvat väkivaltaiset käytöshäiriöt, jolloin asiakkaat ovat vaaraksi toisilleen osastolla ristiriitatilanteissa, nämä uhka- ja vaaratilanteet ovat myös suurin työturvallisuusriski henkilökunnalle.
Asiakkaat sijoitetaan kiireellisesti, jolloin tiedot asiakkaista ovat usein puutteellisia. Asiakkaiden toiminnan ennakointi on tällöin haastavaa. Vastaanottotoiminnan luonteen vuoksi osastoille sijoitetaan ympärivuorokauden uusia asiakkaita. Joskus sijoitettavat asiakkaat saattavat olla ensisijaisesti toisenlaisen avun tarpeessa, esimerkiksi vammaispalveluiden palveluiden tarpeessa.
Työryhmissä on kertyneen kokemuksen ja toimintaohjeiden vuoksi ennakoivatyöote erilaisille asiakastilanteille.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Viikoittaisten sisäisen johtoryhmän muistioihin kirjataan havaittujen mahdollisten laatupoikkeamien aiheuttamat uudet linjaukset ja ohjeistukset. Muistiot ovat koko henkilöstön luettavissa Teams kanavassa.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Lastensuojelulaitoksen esihenkilö ja yksikön vastaavat ohjaajat vastaavat yhteistyössä henkilöstön kanssa selvityspyyntöihin vastaamisesta
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia toimintayksikön henkilökuntaa. Samoin rikosilmoituksen tekemisen tarpeesta konsultoidaan tapauskohtaisesti poliisia.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Molemmilla osastoilla on mitoituksessa 9 sosiaaliohjaajaa (joista yksi toimii vanhemmuustyön sosiaaliohjaajana), 1 sairaanhoitaja ja 0,5 toimintaterapeutti. Lisäksi molemmilla osastoilla on lähijohtajina yksikön vastaavat ohjaajat, jotka vastaavat omien osastojensa operatiivisesta johtamisesta. Toimintayksikön ruokahuollosta vastaa ruokapalveluvastaava. Osastot voivat myös konsultoida asiakasasioissa yksikön perheterapeuttia. Koko lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikön toiminnasta vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.
Sijaisten käytön periaatteet:
Lyhytaikaiset sijaiset hankitaan ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti Vaken oman resurssipalvelukeskuksen tai Seuren kautta. Sijaisten hankinta on yksikön vastaavien ohjaajien vastuulla.
Rekrytointi:
Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistuksia. Vakituiset ja pitkäaikaiset sijaisuudet laitetaan pääsääntöisesti aina avoimeen hakuun.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Uusien vakituisten työntekijöiden ammattioikeus (sote-tutkinto) tarkistetaan esihenkilöiden toimesta Julkiterhikista. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan rikosrekisteriotteen näyttämistä palkkaamisen yhteydessä. Seura vastaa omien työntekijöidensä rikosrekisteriotteen tarkastamisesta.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Vastaanotto-osastot ovat erityistason laitoshuoltoa, joille on kilpailutuksessa asetettu mitoitusvaatimukseksi 1.5. Täydennyskoulutusvelvollisuus on 5 koulutuspäivää erityistason osastoilla. Täydennyskoulutusta on kaikille yhteistä sekä henkilökohtaisia koulutuksia, jotka perustavat henkilökohtaisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin.
Henkilöstön perehdytys:
Molemmilla osastoilla on kirjallinen perehdytysohjelma, sekä erilaisia pikaperehdytys ohjeistuksia erilaisista keskeisimmistä työn sisältöön liittyvistä asioista. Uudelle työntekijälle nimetään työryhmästä perehdytysvastaava.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Molemmat osastot ottavat säännöllisesti vähintään toisen vuoden AMK-opiskelijoita työharjoitteluihin. Tavoitteena on, että molemmilla osastoilla olisi harjoittelija joka kevät ja joka syksy. Lisäksi sairaanhoitajat voivat ottaa sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluun. Työharjoittelijoiden ohjaajaksi nimetään joku työntekijöistä, vaikka käytännössä koko työryhmä vastaa harjoittelijan ohjauksesta. Harjoittelijaa ei lasketa mitoitukseen, eikä hän voi olla osastovastuussa tai yksin vastuussa asiakkaista. Yksikön vastaavat ohjaajat johtavat ja valvovat harjoittelijoiden toimintaa.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kerää kahden kuukauden välein henkilökunnaltaan Pulssi-työhyvinvointi kyselyllä palautetta. Kaikki esihenkilöt saavat nimettömän Pulssi-kyselyn tulokset itselleen. Pulssi-kyselyn tulokset käydään läpi sisäisessä johtoryhmässä ja kaikissa ylemmän tason johtoryhmissä.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Mahdolliset esille tulevat epäkohdat työntekijöiden toiminnassa käsitellään esihenkilöiden toimesta kyseisten työntekijöiden kanssa. Mahdollisista työnjohdollisista toimenpiteistä vastaa lastensuojelulaitoksen esihenkilö.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Vastaanotto-osastot ovat erityistason laitoshoitoa, jonka henkilöstömitoitus on kilpailutuksessa asetettu 1,5 työntekijään per yksi asiakas. Vaahteramäessä on 7 asiakaspaikkaa, jolloin mitoituksessa olevaa henkilöstöä on oltava 10,5. Terholassa on 6 asiakaspaikkaa, jolloin mitoituksessa olevaa henkilökuntaa on oltava laskennallisesti vähintään 9, mutta Terholassa on haastavan asiakasryhmän vuoksi 10,5 mitoituksessa olevaa työntekijää.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Riittävän henkilöstön varmistamisesta vastaavat yksikön vastaavat ohjaajat lastensuojelulaitoksen esihenkilön ohjauksessa. Lisäresurssia otetaan osastoilla aina tarvittaessa. Äkillisissä tilanteissa sopivan sijaisen saaminen voi olla joskus haastavaa. Omia työntekijöitä pyydetään välillä paikkaamaan resurssointia; käytössä on kutsuraha, jonka omat työntekijät saavat korvaukseksi paikkaamisestaan. Mahdolliset kertyneet ylityötunnit maksetaan työvuorolistan päätyttyä. Lisäksi vuonna 2025 on otettu käyttöön Vaken oma resurssipalvelukeskus, joka paikkaa suunnitelmallisia ja äkillisiä poissaoloja. Resurssipalvelukeskuksessa työskentelee 7 lähihoitajaa eri työvuoroissa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilöt:
Molempien osastojen laillistetut sairaanhoitajat.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Lasten lääkäri Aija Lampinen-Helle (Tikkurilan terveysasema)
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Toimintayksikössä ei ole rajattua lääkevarastoa. Asiakkaiden lääkkeet hankitaan asiakaskohtaisesti sopimusapteekeista.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Ainoat lääkinnälliset laitteet ovat kuumemittari ja verenpainemittari. Laastarit lasketaan myös lääkinnällisiksi laitteiksi. Laillistetut sairaanhoitajat vastaavat laitteiden huollosta ja kalibroinnista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Osastojen laillistetut sairaanhoitajat Pia Sallankivi ja Ynhi Luong.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Osastoilla kaikilla lapsilla on omat huoneet, joissa on oma vessa ja suihku. Jokaisella asiakkaalla on oltava mahdollisuus omaan rauhalliseen tilaan. Sijoituksien keston vuoksi huoneet pyritään pitämään sisustuksen osalta yksikertaisina ja selkeinä. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa huoneissaan huonekalujen sijaintiin sekä sisustustekstiileihin tarvittaessa. Jokaisessa huoneessa on sänky, matto, työpöytä, tuoli, likavaate astia sekä vaatekaappi tai muu säilytyskaluste.
Keittiö-, leikki-, peli- ja olohuonetilat ovat yhteisiä tiloja. Osaston kansliat ovat vain työntekijöitä varten. Asiakkaat eivät mene toistensa henkilökohtaisiin huoneisiin tai tiloihin ilman lupaa. Asiakkaan ollessa poissa osastolta, ei hänen huoneessaan käydä, jos ei tarvitse varmistaa paloturvallisuuden toteutumista. Asiakkaiden omaiset tai muut tärkeät henkilöt voivat vierailla yksikössä osastokohtaisten vierailuaikojen puitteissa. Osastolla vierailevat henkilöt voivat viettää aikaa osaston yhteisissä tiloissa, sekä tapaamansa asiakkaan huoneessa.
Tallentava kameravalvonta on kulunvalvonnan vuoksi talon ulkopuolella kuvaten kaikkia talon sivuja ja sisäänkäyntejä ulkoapäin. Tammirinteentien toimipisteessä on käytössä henkilökunnan henkilöturvajärjestelmä Spider, jolla voi hälyttää apua haastavassa ja uhkaavassa asiakastilanteessa talon sisältä ja vartiointifirma Securitakselta vartijat turvaamaan tilannetta. Spider järjestelmää testataan kerran kuukaudessa poistumisharjoituksen yhteydessä yhteistyössä kiinteistön huoltomiehen kanssa. Securitaksen vartijat tekevät öisin kahdesti tarkistuskierroksen kaikissa yksikön tiloissa.
Spiderin tekninen tuki p.0400-444196
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisäinen valvonta ja AVI ovat tuoneet esille, että osastojen kaksikerroksisuus asettaa haasteen osaston valvonnalle – erityisesti yövalvonnalle ja siihen on kiinnitettävä huomiota toiminnassa. Työntekijöillä on yläkerrassa, jossa asiakashuoneet sijaitsevat, mahdollisuus valvoa toimintaa nojatuoleilla.
Omavalvonnan havaintona osastoilla olevat kierreportaat ovat asiakas- ja työturvallisuus haaste. Tähän on kiinnitettävä huomiota toiminnassa osastolla ennakoitavasti.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Kiinteistöhuolto on Vantin vastuulla toistaiseksi. Epäkohtailmoituksia varten on olemassa Vakka-tiketti järjestelmä. Yksikölle on nimetty oma huoltomies, sekä virka-ajan ulkopuolella on kiinteistöhuollon päivystys äkillisiä tilanteita varten.
Palo- ja terveysviranomaiset tekevät säännöllisesti tarkastukset vastaanottotoiminnan yksikköön Tammirinteentielle. Tarkastusten pöytäkirjat ja muistiot käydään läpi henkilökunnan kanssa. Alkuperäiset kirjalliset asiakirjat säilytetään johtajan huoneessa. Asiakirjat tallennetaan myös sähköisessä muodossa Teamsiin, jossa ne ovat henkilökunnan luettavissa.
Kiinteistössä on palotarkastajan hyväksymä palohälytinjärjestelmä sekä osastoilla automaattinen sprinklerijärjestelmä, joka on kytketty suorahälytyksellä hälytyskeskukseen. Palohälytinjärjestelmää huolletaan ja testataan säännöllisesti kiertävän talonmiehen toimesta. Kerran kuukaudessa pidetään henkilökunnan ja asiakkaiden pelastautumisharjoitukset, jolloin myös testataan palohälytysjärjestelmää ja ulko-ovien sähkölukituksen aukeamista.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Käytössä on Apotti asiakastietojärjestelmä. Työntekijät saavat Apottiin perehdytystä ja koulutusta. Apotti-tukihenkilöt ja esihenkilöt vastaavat riittävästä Apotti-osaamisesta osastoilla.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on erillinen ohjeistus tietoturvailmoitusten tekemisestä, kun havainto tietoturvan vaarantumisesta havaitaan.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Jokaisessa työvuorossa jokaisesta paikalla olevasta asiakkaasta kirjataan Apottiin vuorokirjaus. Asiakkaisiin liittyviä tietoja raportoidaan ainoastaan asiakastietojärjestelmä Apottiin. Asiakkaista ei säilytetä tietokoneella sähköisessä muodossa mitään asiakirjoja. Kaikki asiakkaisiin liittyvät paperiset asiakirjat säilytetään henkilökunnan kansliassa erillisessä lukitussa kaapissa, jonne on pääsy vain asianomaisilla. Asiakkuuden päättyessä kaikki paperiset asiakirjat, kuten yhteenvedot, lähetetään asiakkaan asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle arkistoitavaksi eteenpäin. Asiakkaalla on oikeus tiedonsaantiin koskien hänestä kirjattuja asiakirjoja, joita asiakas voi pyytää saatavaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamosta erillisellä lomakkeella.
Uusille työntekijöille ja harjoittelijoille nimetään perehdyttäjä, joka käy läpi henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyviin asioihin yksikön perehdytysohjelman mukaisesti. Perehdytyksessä käydään läpi myös vaitiolovelvollisuuteen ja salassapitosäädöksiin liittyvät asiat. Uudet työntekijät käyvät asiakastietojärjestelmä Apotin käyttöön liittyvän koulutuksen. Apotin käyttöön liittyvää lisäkoulutusta järjestetään henkilökunnalle tarvittaessa.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Lastensuojelun vastaanottolaitos on ympärivuorokautista toimintaa. Otamme vastaan asiakkaita vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Ylipaikkatilanteissa haetaan uusille asiakkaille toinen sijoituspaikka seuraavana arkipäivänä esihenkilöiden toimesta. Sijoitusten pituudet ovat keskimäärin 30–60 vuorokautta.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Moniammatillinen työyhteisö on kokonaishoitovastuussa sijoitetuista lapsista sijoituksen ajan. Sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin palvelut ovat asiakkaiden käytössä sijoituksen ajan. Sairaanhoito saadaan julkisen sairaanhoidon puolelta; erikoissairaanhoito HUS:n palveluista. Sijoitettujen lasten harrastuksia tuetaan sijoituksen ajan ja lapset ulkoilevat säännöllisesti.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Toimintayksikössä on oma ruokapalveluvastaava, joka vastaa ravitsevan ruokavalion ja asiakkaiden mahdollisten erikoisruokavalioiden tekemisestä omassa valmistuskeittiössä.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Siivouksesta vastaa ostopalveluna alihankkija SOL. Asiakkaiden pyykit pestään osaston pyykkikoneilla, muu pyykki laitoksen yhteisillä pyykkikoneilla. Myös pyykinpesupalvelua voidaan tarvittaessa käyttää.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Osastoilla pyritään pitämään kiinni työntekijöiden ja asiakkaiden käsihygieniasta ohjeistuksilla ja ohjauksella. Tartuntatautien aikana suoritetaan ylimääräistä pintojen pyyhkimistä esim. ovenkahvojen pyyhkimistä oman henkilökunnan tai siivousfirman SOL:n toimesta. Henkilökunta käyttää tarvittaessa suojausta sairastuneiden asiakkaiden kanssa toimiessa (esim. hengityssuojaimia). Vantaan ja Keravan tartuntatautiyksikköä konsultoidaan tarvittaessa. Toimintayksikössä on myös erilliset ohjeistukset mahdollisiin lude- ja täitartuntoihin.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Lähtökohtaisesti jokainen asiakas säilyttää omia tavaroitaan omassa henkilökohtaisessa käytössään olevassa asiakashuoneessa. Viikkorahoja voidaan asiakkaan pyynnöstä säilyttää osaston kansliassa.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Asiakkaat käyttävät julkisen terveydenhuollon yleis- ja erikoissairaanhoidonpalveluita VAKE:n tai HUS:n ohjeistusten mukaisesti. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat yleisin erikoissairaanhoidon palvelu, joita vastaanottotoiminnan yksikön asiakkaat käyttävät.
Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä hoidetaan hoitavan lääkärin ohjeistuksen mukaisesti. Lääkehoidon ohjaamisesta vastaa Liljatien toimipisteen omat sairaanhoitajat hoitavan lääkärin määräysten mukaisesti.
Vastaanottotoiminnan yksikön asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa Tammirinteentien toimintayksikössä sairaanhoitajat Pia Sallankivi ja Luyng Ynhi sekä lastenylilääkäri Aija Lampinen-Helle, joka on konsultoiva lastenlääkäri. Erikoissairaanhoidon lääkärit vastaavat omalta osaltaan asiakkaan hoidosta, mikäli asiakas kuuluu sellaisen palvelun piiriin.
Kuoleman tapauksissa pyydämme asianosaisille ja henkilökunnalle kriisiapua VAKE:n sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, sekä Aava työterveyshuollosta debriefingiä.
Yksikön lääkehoito perustuu yksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, jota päivitetään säännöllisesti. Lääkehoitosuunnitelma on osa henkilöstön perehdyttämistä.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Säännöllinen yhteydenpito sijoitettujen lasten vastuusosiaalityöntekijän kanssa on selkeä toimintamalli, jota rytmittävät neuvottelut asiakkaan asioissa. Sosiaalityöntekijää tiedotetaan asiakkaiden asioista ja mahdollisista rajoituspäätöksistä Apotin työkorin ja kirjausten kautta.
Terveydenhuollon palveluissa käytämme normaaleja julkisia palveluita; hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluita ja erikoissairaanhoidossa HUS:n palveluita. Toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksymisestä ja ohjaamisesta, sekä sijoitettujen lasten lääkärintarkastuksista vastaa lääkäri Aija Lampinen-Helle.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Vastaanottolaitoksen palveluihin pääsee ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Mikäli kaikki omat osastot ovat täynnä, etsitään asiakkaalle osastopaikka ostopalveluista sijaishuollon sosiaalityön asiakasohjauksen kautta.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Jokaiselle sijoitetulle lapselle nimetään omaohjaajatyöpari. Lisäksi jokaisen sijoitetun lapsen perheelle nimetään vanhemmuustyön sosiaaliohjaaja. Sairaanhoitajan, toimintaterapeutin ja perheterapeutin työskentelystä päätetään tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeen mukaan.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus saada omat kirjaukset Apotista tekemällä tiedonpyyntöhakemuksen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamoon.
Asiakkaiden osallisuutta pyritään vahvistamaan jokapäiväisessä toiminnassa. Asiakkaiden mielipiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään. Asiakkaiden palautetta kerätään Qpro -asiakaspalaute järjestelmällä.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Mahdollisen epäasiallinen asiakkaan kohtelu otetaan puheeksi esihenkilöiden toimesta työntekijän, asiakkaan ja asiakkaan huoltajan kanssa. Hyvänkohtelun suunnitelmalla pyritään ohjaamaan toimintaa siten, että se on asiakasta kunnioittavaa ja huomioivaa.
Isoimpia lapsen perusoikeuksien rikkomista ovat mahdolliset kiinnipitotilanteet, jotka ovat usein raskaita kokemuksia asiakkaille sekä työntekijöille.
Lastensuojelulain mukaisista muista rajoituspäätöksistä asiakkaat saavat suullisen selvityksen ja kirjallisen päätöksen. Jokaisesta rajoituspäätöksestä tehdään jälkikäteen asiakaskohtainen arviointi, jolla pyritään jatkossa estämään rajoitukseen johtaneet tilanteet.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Jokaisella sijoitetulle lapselle laaditaan lainmukainen hoito- ja kasvatussuunnitelma (Apotissa nimellä lastensuojelun palvelusuunnitelma) sijoituksen ajaksi. Tämä pohjautuu vastuusosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan ja aloitusneuvottelussa sovittuihin tavoitteisiin.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Asiakkaiden osallisuutta omiin asioihinsa pyritään vahvistamaan kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaisesti. Lastensuojelun mukaisia rajoituspäätöksiä käytetään vain, kuin lain edellytykset täyttyvät. Lastensuojalain mukaisia rajoituspäätöksiä ei koskaan käytetä rangaistuksena. Esihenkilöt seuraavat toiminnan laatua ja laillisuutta säännöllisesti.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Jokaiselta asiakkaalta (lapselta ja vanhemmalta) pyydetään antamaan nimettömänä palautetta Qpro-palautelinkin kautta. Lisäksi asiakkaat antavat päivittäin palautetta sekä neuvotteluissa, jotka kirjataan asiakastietojärjestelmään ja käsitellään asiakkaiden sekä työntekijöiden kanssa. Asiakaspalautetta käsitellään säännöllisesti sisäisen johtoryhmän kokouksissa.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Asiakkailta saatua palautetta käsitellään säännöllisesti viikoittaisissa sisäjohtoryhmän kokouksissa. Mahdolliset nostot kirjataan muistioihin ja käydään läpi henkilökunnan kanssa osastojen kokousrakenteissa.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: lastensuojelulaitoksen esihenkilö Tommi Hiltunen
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Kirjallinen vastine muistutukseen annetaan 30 vuorokauden sisällä asiakkaalle. Kaikki muistutukset viedään CaseM asiakirjahallinnointi ohjelmaan, jonne tallennetaan myös kirjallinen vastine.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Mahdolliset puutteet ja epäkohdat otetaan puheeksi asianosaisten kanssa esihenkilöiden toimesta, jotka vastaavat toiminnan laadusta ja laillisuudesta.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvonnan raportointi tehdään 4 kuukauden välein; lastensuojelulaitoksen esihenkilö kutsuu koolle osastojen henkilökunnan edustuksen ja raportointi sekä mahdolliset päivitykset omavalvontasuunnitelmaan tehdään. Raportoinnit julkaistaan internetsivuilla sekä osastojen ilmoitustauluilla.