Omavalvontasuunnitelma Nuorten aikuisten sosiaalityö

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Nuorten aikuisten sosiaalityö, jälkihuollon työryhmä
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Vernissakatu 8c, 01300 Vantaa
Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Johanna Hankomäki
sosiaalityön esimies
johanna.hankomaki@vakehyva.fi
 

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Sosiaalityö on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Lain mukaan sosiaalityö on sosiaalialan ammattilaisen toteuttamaa asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan ja hänen perheensä turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Nuorten sosiaalityön työyksikkö muodostaa yhdessä nuorten jälkihuollon työyksikön kanssa Nuorten sosiaalityön toimintayksikön. Nuorten sosiaalityön toimintayksikkö kuuluu osaksi Aikuisten ja nuorten sosiaalipalvelujen palveluyksikköä. Nuorten sosiaalityön työyksikkö palvelee 18-24 vuotiaita vantaalaisia ja keravalaisia nuoria aikuisia, jotka saavat sosiaalityön palveluita sosiaaliohjaajilta, erityissosiaaliohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Lisäksi asiakkaalle tarvittaessa hankitaan sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita pääosin kilpailutetuilta palveluntuottajilta. 
Nuorten sosiaalityön yksikössä laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella hänelle järjestetään hänen tarvitsemansa palvelut. Asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma, joka päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään vuosittain.

Yksikön asiakkaat tarvitsevat sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelun lisäksi monia muita palveluita, kuten päihde- ja mielenterveyshuollon palveluita, asumisen tuen palveluita sekä tukea taloudellisiin kysymyksiin ja työllistymiseen. Näissä tilanteissa asiakkaan asiassa tehdään yhteistyötä tarkoituksenmukaisten yhteistyötahojen kanssa.

Aikuisten- ja perheiden sosiaalipalvelut ovat tarveharkintaista palvelua eli asiakkaaksi tulevilla on jokin ongelmatilanne, johon tarvitaan asiakkaan tukemista, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa elämän pulmatilanteissa, kuten taloudelliseen tilanteeseen, työllisyyteen tai elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa. 
Ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Nuorten aikuisten asiakkaille ostetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kilpailutetuilta sopimuskumppaneilta tarkoituksenmukaisia palveluja. Palveluntuottajat ovat sekä yksityisiä yrityksiä että kolmannen sektorin toimijoita.
Ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Valvontaa tehdään monella tasolla. Hankinnan yhteydessä palveluille on määritelty kriteerit ja ammattihenkilöstön koulutustaso. Vastaava sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja valvoo yksittäisen asiakkaan saamaa palvelua. Lisäksi hyvinvointialue tekee säännöllisesti valvontakäyntejä yksiköihin. Epäkohta-asioita nostetaan aktiivisesti esille ja niiden osalta tehdään yhteistyötä jälkihuollon yksikön, palveluntuottajan ja Vaken valvontayksikön kanssa.
 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 
Sosiaalityön esimies Johanna Hankomäki
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhdessä henkilöstön kanssa ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Omavalvontasuunnitelma on julkinen ja se löytyy VakeHyvan internetsivuilta.
 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:

Keskeiset yksikön toimintaa ja palvelua ohjaavat lait ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä hallintolaki. Lisäksi toimintaa ohjaa vahvasti sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet Lukusali - Talentia

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:

Jokainen yksikössä työskentelevä työntekijä on oman ammattikuntansa laillistettu edustaja. Tilapäisille sosiaalityöntekijöille on nimetty ohjaaja. 

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:

Yksikön johtoryhmään kuuluvat yksikön esimies, kolme johtavaa sosiaalityöntekijää, joista kaksi vastaa lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon tiimeistä ja yksi sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön työryhmästä.  Johtavat sosiaalityöntekijät ovat työntekijöiden lähijohtajia ja vastaavat lähijohtajille kuuluvista tehtävistä sekä asiakastyön operatiivisesta johtamisesta. Yksikön esimies vastaa koko yksikön toiminnasta ja on yksikkönsä budjetista vastuussa oleva henkilö. 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Sosiaalityön esimies Johanna Hankomäki 
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Sosiaalityön esimies Johanna Hankomäki
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Sosiaalityön esimies Johanna Hankomäki
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 4.10.2023
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:  13.3.2023 (Kielotie 7), Sampola 6.3.2025
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 18.3.2025
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 26.7.2024

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
•    HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
•    HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
•    Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
•    Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
•    WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. 
•    Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Yksikössä on jatkuvan työturvallisuuden parantamisen kulttuuri työtapoja ja työoloja kehittämällä: 
•    Tunnistamme työoloissa riskejä uhka- ja vaaratilanteisiin
•    Luomme riskejä pienentäviä toimintatapoja
•    Ennakoimme 
•    Seuraamme riskienhallintaa ja parannamme sitä
Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan sille osoitettuun järjestelmään. Asiakastyössä tapahtunutta haittatilannetta lähijohtaja käsittelee työntekijöiden kanssa heti tapahtuneen jälkeen ja kuittaa saapuneen haittailmoituksen jälkikäteen. Haittailmoitukset tuodaan tiedoksi Nuorten aikuisten sosiaalityön ja jälkihuollon sisäiseen johtoryhmään, jossa ne käsitellään tarvittaessa laajuudessa. Tarvittaessa ja muutoinkin säännönmukaisesti yksikössä tarkastellaan omia menettelytapoja ja haittailmoituksia käydään yleisellä tasolla myös työntekijöiden kanssa läpi. Vakavat vaaratilanteet ilmoitetaan viipymättä esihenkilölle ja esihenkilö informoi tarvittaessa organisaation ylempää johtoa. Vakavista vaaratilanteista täytetään HaipPro järjestelmässä ilmoitus, joka menee esihenkilöiden lisäksi tiedoksi myös työsuojeluvaltuutetulle. 
SPro-ilmoitukset käsitellään kuten edellä, mutta ilmoitus menee automaattisesti kaikille esihenkilötasoille tiedoksi. 
Tietosuojaloukkauksista raportoidaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojalakimiehelle, joka arvioi jatkotoimenpiteiden tarvetta. Henkilökunnan tulisi aina kääntyä esihenkilön puoleen epäillessään tietosuojaloukkausta.
Asiakkailla on oikeus vaatia oikaisua heitä koskeviin päätöksiin sekä tehdä muistutus, mikäli havaitsevat epäkohtia yksikön tai yksittäisen työntekijän toiminnassa. Asiakkaiden ja omaisten on myös mahdollista antaa palautetta yksikön toiminnasta vapaamuotoisesti suullisesti tai kirjallisesti sekä saattaa havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit tiimin johtavan sosiaalityöntekijän tai yksikön esihenkilön tietoon. Työntekijöiden tulee neuvoa asiakasta asioiden eteenpäin viemiseksi.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Riskit tunnistetaan pitkälti liittyväksi asiakastyöhön (väkivallan uhka), kotikäynnit, tietosuojaan, henkiseen kuormittumiseen, yksin työskentelyyn ja tapaturmiin (lähinnä kaatumiset ja kompastumiset). Riskien tunnistamisen kartoittamiseen käytämme Tutka-järjestelmään tehtävää riskienarviointilomakkeistoa.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Riskienhallinta on esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyötä. Pyrimme tunnistamaan riskejä etukäteen ja laatimaan riskejä pienentäviä toimenpiteitä liittyen yksikön työolosuhteisiin, työn kuormittavuustekijöihin ja mahdollisiin vaaratekijöitä. Tavoitteenamme on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvan kuormituksen vähentäminen. Pyrimme koko ajan parantamaan toimintaamme ja kehittämään turvallisempaa työkulttuuria. Riskienhallinta näkyy myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja se on jatkuvaa työtä asiakastyön tiimeissä ja yksikkökokouksissa.
Nuorten aikuisten sosiaalityön ja jälkihuollon yksikössä nimetään työsuojeluyhdyshenkilöt, jotka toimivat henkilöstön edustajina yksikön työsuojeluasioissa ja osallistuvat hyvinvointialueen järjestämiin koulutuksiin teemasta. Lisäksi mm. omavalvontasuunnitelman ja riskienarvioinnin valmistelussa on henkilöstön edustajia laajemmin mukana ennen koko yksikön osallistumista. Työhyvinvointiin yksikössä on nimettynä tyhy-tiimi, jonka tehtävänä on järjestävää epävirallisempaa tyhy-toimintaa yksikössä.   
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Ostopalveluiden osalta valvontaa tehdään yhteistyössä Vantaan ja Keravan Hyvinvointialueen hankinnan ja Nuorten sosiaalityön yksikön kanssa mm. ilmoittamalla epäkohdista ja yhteisillä valvontakäynneillä.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienhallinnan toimenpiteitä seurataan yksikön johtoryhmässä ja Vaken muissa johtoryhmissä. Työturvallisuusilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja tarvittaessa tiedotamme myös työsuojeluvaltuutettua. Työturvallisuusilmoitukset menevät myös suoraan työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa teemme korjaavat toimenpiteet ja perehdytämme henkilöstöä.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Valvovien viranomaisten ohjaus käsitellään yksikön johtoryhmässä ja tarvittaessa tehdään korjaavat toimenpiteet ja perehdytämme henkilöstöä.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
•    Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
•    Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
•    Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
•    Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
•    Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
•    Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
•    Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 
Henkilöstömme on velvoitettu tekemään lastensuojelulain mukainen ilmoitus, kun työntekijän arvion mukaan lapsen tilanne edellyttää lastensuojelutarpeen arviota. Lisätietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista löydät täältä: https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuudet-jaoikeudet
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Henkilöstölle perehdytetään ilmoitusvelvollisuus työsuhteen alussa.
 

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:
Nuorten aikuisten sosiaalityön työryhmässä toimii sosiaaliohjaajia (7), erityissosiaaliohjaajia (2) sosiaalityöntekijöitä (7) ja jälkihuollon kanssa yhteinen toimistosihteeri. Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat toimivat viroissa, toimistosihteeri on toimessa. Sijaisia voidaan palkata pääosin perhevapaiden ajaksi. Muita sijaisuuksia voi olla tilanteessa, joissa emme saa palkattua laillistettua sosiaalityöntekijää sosiaalityöntekijän virkaan. Pääosin sairauslomiin sijaisia ei voida palkata. Yksikössä on johtava sosiaalityöntekijä ja yksikön esimies.
Resurssien riittävyys pyritään turvaamaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla.
Sijaisten käytön periaatteet: 
Sijaisia voidaan palkata perhevapaiden ajaksi. Rekrytoinnin periaatteet ovat samat kuin vakituisen henkilöstön osalta. Sijaisia hankittaessa arvioidaan ensin yksikön sisäiset työjärjestelymahdollisuudet. Sijaisen palkkaamiseen vaikuttaa sijaisuuden kesto, sekä pätevän sijaistyövoiman saatavuus. 
Etenkin lyhyemmissä sijaisuuksissa sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisen pätevyyden omaavia sijaisia (etenkin sosiaalityöntekijöiden kohdalla) on ollut haasteellista saada   
Rekrytointi:
Rekrytointi toteutetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yleisiä periaatteita noudattaen. Yleisenä periaatteena se, että toistaiseksi avoinna olevat toimet ja virat laitetaan julkiseen hakuun samoin kuin yli vuoden kestävät sijaisuudet. Sosiaaliohjaajien, erityissosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa noudatetaan tarkasti sosiaalihuollon ammattihenkilölakia ja siinä mainittuja pätevyysvaatimuksia. Rekrytoinnissa korostetaan asiakastyön taitojen lisäksi hyviä tiimi- ja vuorovaikutustyön taitoja sekä työelämätaitoja. 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Ammattihenkilöoikeudet tarkastetaan kaikilta sosiaalialan ammattilaisilta rekrytoinnin yhteydessä.  

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen ja perehdytys:
Työyhteisössä on tehty uusille työntekijöille perehdytyssuunnitelma. Lähiesihenkilö vastaa perehdytyssuunnitelman ajantasaisuudesta sekä huolehtii siitä, että suunnitelmaan kirjatut osa-alueet tulevat käydyksi läpi uuden työntekijän kanssa. Omavalvontasuunnitelma on osa perehdytystä. Perehdytyssuunnitelman kaikkien osa-alueiden omaksuminen voi viedä uudella työntekijällä pidemmän ajan. Hyvä käytäntö on, että esimerkiksi kehityskeskustelussa palataan perehdyttämissuunnitelmaan ja kartoitetaan mahdolliset lisäperehdytystarpeet uudelleen. Koko työyhteisö osallistuu uuden työntekijän perehdyttämiseen. Lähiesihenkilö varaa viikoittaisia aikoja uuden työntekijän hyödynnettäväksi.  
Esihenkilöt ylläpitävät osaamistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä aikuisten ja vammaisten palvelujen toimialan periaatteiden mukaisesti ja osallistuvat säännöllisesti esimerkiksi lähijohtajapäiviin. 
Aikuisten ja vammaisten palvelujen toimialalla järjestetään koko henkilöstön teemakahveja.      
Uudelle työntekijälle tarjotaan myös mentorointia kokeneemmalta kollegalta. 
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 
Työntekijöitä kannustetaan kartuttamaan ammattitaitoaan ja hyödyntämään koulutuksia (Loki – järjestelmän kautta). Koulutus on pääasiassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisäisen koulutusohjelman mukaista. Työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua myös omaehtoiseen koulutukseen. Työntekijäkohtainen koulutussuunnitelma laaditaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskustelut käydään vuosittain.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Työyksikössä harjoittelua suorittavalle opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka koordinoi harjoittelijan työssäoloa. Harjoittelija allekirjoittaa salassapitositoumukset harjoittelun ajaksi. Työsuhteista opiskelijaa koskee työsuhteen ehdot.  
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKEssa on käytössä neljä kertaa vuodessa tehtävä Pulssi-kysely. VAKE-Pulssi kertoo henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saadaan henkilöstön ääni kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.

VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi. Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Henkilöstön osaamisen seuranta kuuluu lähiesihenkilön tehtäviin. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa käydään läpi osaamistarpeita. Yksikön toimintasuunnitelman tekemisen yhteydessä käydään myös yksikön osaamistarpeet ja niihin vastaaminen läpi. Työntekijöitä voidaan ohjata eripituisiin täydennyskoulutuksiin tai koulutusta voidaan järjestää yksikölle kohdennetusti.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Yksikköä ei koske lakisääteiset henkilöstömitoitukset.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstön riittävyys arvioidaan henkilöstösuunnitelmassa
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Nuorten aikuisten työryhmään työntekijäsaatavuus on ollut pääsääntöisesti hyvää. Tilanteissa, joissa henkilöstö ei ole riittävää, esim. pidemmät sairauspoissaolot, muut lomat, tyhjät vakanssit, on asiakkaiden asioita hoitanut tilapäisesti toinen työntekijä. Ajoittain palvelun saanti on hidastunut.

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Yksikössä ei ole lääkehoitoa.

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Kiinteistökohtaisia, joka kiinteistössä omat ohjeistuksensa.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Kiinteistökohtaisissa palo- ja pelastussuunnitelmien laatimisissa ja tarkastuksissa noudatetaan niille asetettuja määräyksiä.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Vernissakadun pelastussuunnitelma on päivitetty 4/2023.
Sampolan pelastussuunnitelma on päivitetty 3/2025.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Toimitiloissa on sovittu käytäntö sisäilman seurantaan ja muiden epäkohtien seurantaan. Yksiköllä on edustaja sekä Vernissakatua että Sampolan koko kiinteistöä koskevissa työryhmissä. Myös työturvallisuuslakiin perustuvassa riskienkartoituksessa huomioidaan kiinteistön työskentelyolosuhteet. Toimitiloissa järjestetään yhteinen poistumisharjoitus ja sisällesuojautumisharjoitus pelastussuunnitelman mukaisesti. Asiaa edistetään yhteisen työryhmän ja tarvittaessa turvallisuusyksikön kanssa. 
Kotikäynneillä noudatetaan säännöllisesti päivitettävää kotikäyntiohjeistusta sekä huomioidaan esimerkiksi terveysturvallisuuteen liittyvät riskit sekä huomioidaan ilmoitusvelvollisuus liittyen ilmeiseen palonvaaraan tai muuhun onnettomuusriskiin.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toimitiloja koskevat epäkohta/ huoltoilmoitukset tehdään VAKKA-portaalin kautta tai ollaan suoraan yhteydessä huoltoyhtiöön. Lisäksi epäkohdat tuodaan esille kiinteistökohtaisissa talokokouksissa, joissa on läsnä myös alueisännöitsijä, että työsuojelun edustus.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelut järjestetään pääosin ulkoa vuokratuissa tiloissa. Konsernipalveluiden tilakeskus -palvelualue kantaa keskeisen vastuun tilojen viihtyvyydestä ja sisäympäristöstä sekä yhteydenpidosta hyvinvointialueen hallinnassa olevien tilojen vuokranantajiin. Vuokratilojen kiinteistönhuollon järjestäminen kuuluu pääosin vuokranantajien vastuulle. Konsernipalveluiden toimialan järjestämisen tuki ja hankinnat -palvelualue vastaa keskitetyistä puhtauspalveluhankinnoista.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Yksikössä huoltoa vaativa väline on jauhesammuttimet, jotka vaihdetaan uusiin päivämäärän mukaisesti. Vernissakadulla on defibrillaattori, jonka huollosta vastaa kotoutumisen tuen terveydenhuollon tiimi. Muuta koulutusta tai huoltoa vaativaa välineistöä yksikössä ei ole. 

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 
Yksikössä on käytössä Apotti asiakastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Uusien työntekijöiden sekä harjoittelijoiden ja opiskelijoiden kanssa käydään läpi yksikön kirjaamiseen, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan liittyvät käytännöt. Kirjaamiskäytäntöjen läpikäymisen yhteydessä käydään läpi, että kirjaamisen tulee tapahtua viipymättä ja kannustetaan myös reaaliaikaiseen kirjaamiseen. Dokumentointiin järjestetään koulutusta ja dokumentoinnista keskustellaan toimintayksikön kokouksissa. 
Yksiköissä on kirjaamisasiantuntijoita, jotka ovat käyneet Kansa-koulu kirjaamisvalmennuksen. 
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
Noudatetaan hyvinvointialueen yhteistä tietoturvasuunnitelmaa.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Tietosuojaosaamisesta huolehditaan vuosittaisilla pakollisilla Navisec-koulutuksilla. Lähijohtaja vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojaosaamista pidetään yllä käymällä tietosuojaa koskevia asioita läpi työkokouksissa.  Lakien muuttuessa hyvinvointialue järjestää lakikoulutusta. Jokaisesta asiakastiedosta, jota on käyty katsomassa, jää asiakastietomerkintä eli asiakastietoja käsitellään vain, mikäli se on työtehtävän hoitamisen kannalta välttämätöntä. 
Kaikki asiakastietoja käsittelevät työntekijät allekirjoittavat tietosuojasitoumuksen. Vuosittain tehdään tarkastus, jossa joidenkin satunnaisesti valittujen työntekijöiden lokitiedot tarkistetaan asiakastietojärjestelmästä. Asiakastietojärjestelmään jää merkintä jokaisesta työntekijän vierailusta asiakastiedoissa ja lokitietojen tarkistamisella varmistetaan, että asiakastietojen katsominen on liittynyt työtehtäviin ja on ollut perusteltua. Tarvittaessa voidaan tilata työntekijäkohtaisesti rekisteriselosta, josta selviävät kaikki kyseisen työntekijän katsomat asiakastiedot.
Työntekijöille on koottu lisätietoa tietosuojasta ja tietoturvasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Intrassa ja asiakkaille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Palveluntuottajien osalta tietoturva-asiat hoidetaan hankinnan asiakirjojen yhteydessä ja toimintaa valvotaan valvontakäynneillä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat.
Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi 
•    Haittaohjelmatartunta, kuten kiristyshaittaohjelma tai virus 
•    Kyberhyökkäys, kuten palvelunestohyökkäys 
•    Haavoittuvuus tietojärjestelmässä 
•    Identiteettivarkaus 
•    Kadonnut tai varastettu työasema, puhelin tai tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku 
•    Käyttäjätilin vaarantuminen, esimerkiksi tilanne, jossa hyökkääjä pystyy esiintymään käyttäjänä 
•    Epätavalliset kirjautumisyritykset 
•    Tietomurto eli luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään tai palveluun 
•    Verkkosivuston kaappaus eli käyttäjä luulee vierailevansa VAKEn sivustolla, joka on todellisuudessa hyökkääjän rekisteröimä verkkoalue 
•    Tietovuoto, hyvinvointialueen salassa pidettäviä tietoja on vuotanut ja väärinkäytetty 
•    Onnistunut tietojenkalastelu, esimerkiksi haitallisen linkin klikkaaminen, tiedoston lataaminen tai tietojen luovuttaminen kalastelijoille
Kalasteluviestit tulee aina raportoida Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella joko työpöytäsovelluksella, selainversiossa tai mobiiliapplikaatiolla.
Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi 
•    Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle) 
•    Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä 
•    Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä 
•    Lukitsemattomat tilat 
•    Huono äänieristys 
•    Asiakirjat ovat kadonneet tai varastettu (väliaikaisesti tai pysyvästi) 
•    Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus 
•    Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet 
•    Ulkopuolinen henkilö on päässyt henkilötietoihin käsiksi tietojärjestelmässä tai ohjelmistossa 
•    Henkilötietoja sisältävä tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku, on kadonnut tai varastettu
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi 
•    virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä 
•    yhteydenotto tietohallintoon tai 
•    pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto
Henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, niin tällöin loukkauksesta on informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa.   
Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 
Noudatamme VaKen yleisiä toimintaohjeita häiriötilanteiden aikana. Yksikössä on varavirtalähteitä koneiden toimivuuden varmistamiseksi.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Teknologian soveltuvuutta arvioidaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella keskitetysti. Olemassa olevat laitteet vastaavat yksikön tarvetta ja henkilöstö opastetaan perehdytysvaiheessa teknologian käyttöön.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin on tärkeä osa riskienhallintaa ja jatkuvuuden varmistamista.
Asiakastietojärjestelmän suunnitelluista käyttökatkoista tiedotetaan koko henkilöstöä hyvissä ajoin ja käyttökatkot on pääsääntöisesti sijoitettu yöaikaan tai viikonloppuihin, jolloin yksikössä ei ole asiakaspalvelua.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle (BCA PC-koneelle) tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla. Sosiaalityön yksikössä jatkuvuustyöasemat on keskitetty Ohjauksen ja neuvonnan yksikköön.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Teknologisten ratkaisujen tulee tukea asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista.

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja. Asiakastietojen käsittelyyn annetusta ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja. 
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi 
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 
Sosiaalihuollossa on voimassa yleinen kirjaamisvelvollisuus. Asiakasasiakirjalaki (4 §) sisältää säännöksen siitä, että sosiaalihuollon ammattihenkilö sekä muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina. Tämä velvollisuus kirjaamiseen alkaa siitä, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palveluntarpeesta tai palvelunantaja on ryhtynyt toteuttamaan sosiaalipalvelua. Kirjaukset on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty. Myös tieto asiakkuuden päättymisestä tulee kirjata asiakasasiakirjaan. Asiakasasiakirjoissa käytettävän kielen on oltava selkeää ja ymmärrettävää. Kirjauksissa tulee käyttää vain yleisesti tunnettuja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä.
Apotti – järjestelmä mahdollistaa rakenteisen kirjaamisen reaaliaikaisesti. Asiakkaat voivat katsoa omat asiakaskirjauksensa Maisa-portaalin kautta. Apotti tarjoaa myös hyvän koulutustarjonnan ohjelman käyttämiseksi.
Asiakkaiden kanssa käydään säännöllisesti läpi, mitä tietoa kerätään, miten ja mitä varten. Asiakkaat voivat myös itse pyytää selvitystä omien lokitietojen katselemisesta. Tietopyyntölomake löytyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen www-sivuilta.
Asiakkaiden asiakirjat ovat pääsääntöisesti sähköisessä muodossa. Paperiset asiakirjat säilytetään lukollisissa kaapeissa vastuutyöntekijän huoneessa tai arkistossa. Ylimääräiset paperit kerätään tietosuojaroska-astioihin hävittämistä varten. Asiakkaalla on mahdollista pyytää asiakastietojaan koskevia asiakirjoja itselleen.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot on säädetty pysyvästi salassa pidettäviksi. Jo tieto siitä, että henkilö on sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas, on salassa pidettävä. Salassa pidettävää asiakastietoa ei saa näyttää tai luovuttaa eikä siitä saa kertoa sivulliselle.
Asiakastietoja käsittelevillä työntekijöillä on kaikkea asiakkaasta saatua tietoa koskeva vaitiolovelvollisuus, joka jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen.
Asiakastiedot on säilytettävä ja suojattava niin, etteivät ulkopuoliset niitä näe ja niin, ettei tietojen voida luvattomasti muuttaa, hävittää tai luovuttaa sivullisille. Sekä  
paperimuodossa että tietokoneella tai muutoin sähköisessä muodossa olevat tiedot on  
suojattava asianmukaisesti. Paperimuotoisia asiakastietoja on säilytettävä esimerkiksi  
lukitussa kaapissa tai lukitussa huoneessa. Asiakkaan asioista ei saa puhua niin, että ulkopuoliset kuulevat sen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luvaton hankkiminen omiin tarkoituksiin  
tai käsittely uteliaisuudesta on ehdottoman kiellettyä ja voi johtaa rangaistuksiin.  
Tietojärjestelmiin tallentuu tiedot kaikesta tietojen käsittelystä. Epäiltäessä tietojen  
väärinkäyttöä voidaan lokirekisteristä selvittää kaikki yksittäisen käyttäjän suorittamat  
tietojen käsittelytapahtumat. Mikäli viranhaltijat tai työntekijät havaitsevat tietoturvaa tai tietosuojaa uhkaavia tekijöitä tai riskejä taikka heidän tietoonsa tulee mahdollinen luvaton toiminta asiakastietojen käsittelyssä, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi esihenkilölle, jonka tehtävänä on ryhtyä asianmukaisiin toimiin tietojen käytön valvonnasta annetun ohjeen mukaisesti.  
 

Palvelun saatavuuden määräajat:
Palveluntarpeen arviointi tulee valmistua 3kk:n määräajassa ilmoituksesta / yhteydenotosta. Kiireellinen sosiaalityön on hoidettava välittömästi. Asiakassuunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa. 
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 
Edistämme asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta sosiaalityön keinoin: annamme psykososiaalista tukea, tuemme nuoren aikuisen opiskelua, taloudellista tilannetta, asumista ja itsenäistymisvalmiuksia, harrastustoimintaa ja työllistymistä sekä mielekkään arjen rakentumista. Sosiaalityössä ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoin pyrimme vahvistamaan asiakkaiden toimintakykyä.
Nuoria tuetaan yhteydenpitoon läheisverkostonsa kanssa. Sairaanhoitajan tuki on nuorten käytössä. Asiakkaat osallistuvat aina oman asiakassuunnitelmansa laatimiseen ja nuoren toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavan toiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioidaan yhdessä nuoren kanssa säännöllisesti tapaamisissa sekä asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Nuorta tuetaan hänen mielenkiintoaan vastaavaan toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen(vertaistuki).
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 
Palveluyksikössä ei järjestetä ruokahuoltoa.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 
Palveluyksikössä siivoaa sopimusyritys. 
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
SOL Palvelut Oy ylläpitää kiinteistöjen riittävää hygieniatasoa. Toimipisteissä on viikkosiivoukset, siivoussopimukset on tehty kiinteistökohtaisesti. Kerran vuodessa on isompi perussiivous. Palveluyksikköä siivoava yritys noudattaa heidän hygieniakäytäntöjään. Tarvittaessa tilataan lisäsiivousta.
Työtiloissa ja asiakasvastaanottotiloissa käytetään maskia suositusten mukaisesti. Työntekijät desinfioivat puhelimia ja näppäimistöjä säännöllisesti myös yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Käsidesiä on sekä toimisto- että asiakasvastaanottotiloissa. Epidemioiden aikana henkilöstöä ohjataan noudattamaan erityistä hygieenisyyttä ja tarpeen tullen yksikköön lisätään käsidesipisteitä. Huomioimme tapaamistilojen käytössä tarttuvien tautien ehkäisyn: poistamme tyynyt ja viltit, mietimme istuimet yms. Asiakastarjoilujen osalta käytämme kertakäyttöastioita ja huolehdimme elintarvikehygieniasta. Kotikäynneillä huomioimme hygieniaan liittyvät asiat huolellisesti: kenkäsuojien käyttö tarvittaessa, istuinpaikan valitseminen.
Pyrimme omalla toiminnallamme välttämään epidemian ja muiden virustautien leviämistä.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Yksikössä ei säilytetä asiakkaan omaisuutta.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yksikössä ei toteuteta terveyden- eikä sairaanhoitoa.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Tiedonkulku toteutuu omatyöntekijän koordinoinnin kautta sekä Apotti -asiakastietojärjestelmän kautta.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Yksikössä ei toteuteta edellä mainittuja toimenpiteitä.
 

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Palvelutarpeen arviointi
Nuorten aikuisten sosiaalityön asiakkuuteen hakeudutaan joko omalla yhteydenotolla tai esim. omaisen, läheisen tai viranomaisen ilmoituksen perusteella. Suuri osa nuorten sosiaalityön asiakkaista tulee palvelun piiriin ottamalla itse yhteyttä asumiseen, taloudellisiin ongelmiini tai elämänhallintaan liittyvien asioiden johdosta. Uusille asiakkaille tehdään tarvittaessa palvelutarpeen arvio. 
Arvioinnin pohjana tulemme käyttämään AVAIN-hyvinvointimittaria, jossa tulee esiin myös asiakkaan oma näkemys omasta toimintakyvystään. Osa asiakkaista on niin huonossa kunnossa, etteivät he kykene täyttämään AVAIN-mittaria, jolloin työntekijä huolehtii siitä, että arvioinnissa otetaan esiin kattavasti AVAIN-mittarissa olevat asiat.
Palveluntarve arvioidaan aina yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa arvio tehdään moniammatillisesti ja asiakkaan luvalla palvelutarpeen arvioon voidaan kutsua myös asiakkaan lähiverkosto. Palvelutarpeen tulee valmistua 3 kk:n kuluttua ilmoituksen / yhteydenoton saapumisesta, tai asiakkuuden siirtymisestä esimerkiksi lastensuojelusta tai perhesosiaalityöstä.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Nuorelle nimetään omatyöntekijä silloin, kun aloitetaan palvelutarpeen arviointi.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkaalle kerrotaan hänen tiedonsaantioikeuksistaan jo heti asiakkuuden alussa, sekä useita kertoja työskentelyn kuluessa. Nuoren asiakkuus yksikössä voi kestää jopa seitsemän vuoden ajan. Nuori osallistuu kaikkien asioidensa hoitamiseen ja nuorta kannustetaan olemaan aktiivinen omissa asioissaan sekä yksikössä asioidessaan että muualla. Yksikössä pyritään sosiaalityön keinoin vahvistamaan asiakkaan osallisuutta.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Nuorten sosiaalityön yksikön toimintaperiaate perustuu asiakkaiden asialliseen kohteluun jokaisessa asiakaskontaktissa. Toiminnan asiakaslähtöisyyttä reflektoidaan yksikkötasolla ja analysoidaan saatujen asiakaspalautteiden valossa. 
Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan tai siitä saadaan asiakaspalaute, lähiesimies keskustelee asiakastilanteessa olleen työntekijän kanssa asian vaatimalla tavalla. Asiakkaan kanssa keskustellaan tilanteesta ja kerrotaan tarvittaessa toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että vastaavaa asiakkaiden asiatonta kohtelua ei toistu. Asiakkaaseen ollaan yhteydessä joko puhelimitse tai kirjeitse, mikäli tilannetta ei pystytä asiakkaan kanssa heti selvittämään.
Asiakaslain 23§ mukaisiin muistutuksiin ja kanteluihin antaa vastauksen toimintayksikön esimies.  Työntekijät antavat aina oman selvityksensä asiassa. Nuoret aikuiset tekevät muistutuksia ja kanteluita omassa asiassaan verrattain vähän. Muistutuksista ja kanteluista nousseet asiat käydään yleisellä tasolla koko työyksikön kanssa läpi säännöllisesti ja tarvittaessa tarkastetaan omat toimintakäytännöt paremmin asiakastarpeita vastaaviksi.
Julkisesti esitettyihin asiakkaiden kokemiin huonoihin kohteluihin vastaa johto ja tai viestintä yleisellä tasolla julkisesti.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Asiakkaille informoidaan hänen oikeusturvakeinoistaan asiakassuhteen kuluessa asiakastapaamisilla. Asiakkaita ohjataan tekemään muistutus, mikäli ensisijaiset korjaavat toimenpiteet eivät ole asiakasta tyydyttäneet. Ensisijaisesti työntekijä korjaa päätöksiä tai asiakaskirjausmerkintöjä itseoikaisuna. Asiakkaalla on oikeus valittaa päätöksistä. Myös johtava sosiaalityöntekijä voi osallistua asiakkaan asian uudelleenharkintaan / korjaamiseen työntekijän ohella. 
Asiakasta ohjataan tekemään ensisijaisesti kirjallinen muistutus, joka ohjataan kaupungin kirjaamon kautta sosiaalityön esimiehelle. Asiakkaalla on erityisistä syistä kuitenkin oikeus tehdä muistutus myös suullisesti. Sosiaalityön esimies käsittelee muistutuksen yhdessä työntekijän kanssa ja tutustuu asiakkaan asiakirjausmerkintöihin. Ensisijaisesti muistutukset koskevat asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua. Muistutuksiin pyritään vastaamaan 2-4 viikon sisällä.
Asiakas voi halutessaan muistutuksen jälkeen kannella joko AVIin tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asiakkaita ohjataan tähän tarvittaessa. 
Asiakkaiden tuomat epäkohdat käydään tarvittavassa laajuudessa yksikössä läpi ja kehitetään palvelutuotantoa ja korjataan epäkohtia. Ensisijaisesti yksikössä pyritään työskentelemään avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti, jotta asiakasmuistutuksiin ei olisi aihetta.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Asiakassuunnitelma
Sosiaalihuoltolaissa on määritelty asiakassuunnitelman sisältö. 
Tarkoitus on, että palvelusuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. 
Sosiaalihuoltolain mukaan asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa seuraavat asiat.
1.    asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta;
2.    asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä;
3.    omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta;
4.    tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan;
5.    asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista;
6.    asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään;
7.    arvion asiakkuuden kestosta;
8.    tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken;
9.    suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot.

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
•    Yksikössä pyritään sosiaalityön keinoin vahvistamaan asiakkaiden toimintakykyä, ja tätä kautta vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Aikuisten ja nuorten sosiaalipalveluissa asiakkailla on rajaamaton itsemääräämisoikeus asioissaan, eikä nuorten yksikössä käytetä sitä rajoittavia menetelmiä.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Aikuisten ja nuorten sosiaalipalveluissa asiakkailla on rajaamaton itsemääräämisoikeus asioissaan, eikä nuorten sosiaalityön yksikössä käytetä sitä rajoittavia menetelmiä.

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asiakastyöhön on sisäänrakennettu jatkuvan palautteen toimintamalli, jolloin työskentelyä ohjaa asiakkailta saatu positiivinen ja negatiivinen palaute työskentelyn eri vaiheissa ja toimintoja kehitettäessä. Asiakkaat ja läheiset otetaan mukaan toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen ja heidän osallistamisekseen tehdään tarkempi suunnitelma.
Toimialan asiakaspalautejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: 
1) Jatkuva asiakaspalaute (suora palaute asiakkailta työntekijöille/johdolle) 
2) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastyytyväisyyskysely
3) Lakisääteinen palaute 
- oikaisuvaatimukset
- muistutukset
- kantelut 
- valitukset 
- vahingonkorvausvaatimukset.

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Asiakastyöstä saatu palaute käsitellään työyksikön tiimikokouksissa, toimintayksikön sisäisessä johtoryhmässä sekä viedään tarvittaessa eteenpäin johtoryhmätasolle. Kaikessa toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon asiakaspalautteet ja tavoitteena on, että kaikki kehittämistyö olisi ensisijaisesti asiakastarpeista lähtevää. Palautteita käsiteltäessä tarkastellaan toimintaprosessin kulku, havaitaan mahdolliset toiminnan epäkohdat tai puutteet, joiden perusteella pyritään selkeyttämään prosesseja ja tekemään niistä asiakasystävällisempiä.

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Sosiaalityön esimies Johanna Hankomäki
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Sosiaalityön esimies käy muistutuksen kohteena olleen tilanteen asianosaisten kanssa läpi ja arvioi menettelyä. Muistutuksesta annetaan kirjallinen vastaus muistutuksen tehneelle henkilölle. Muistutuskirjoitus ja -vastaus tallennetaan CaseM diaarijärjestelmään.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutuksista ilmi tulleet epäkohdat käydään läpi asianosaisten ja tarvittaessa koko työyhteisön kanssa. Tarvittaessa tiivistetään perehdytystä tai muutetaan työskentelytapoja.
 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivuilla.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 
Yksikön johtoryhmä seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelma toteutumisesta raportoidaan vähintään neljän kuukauden välein.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Tarkastettu 28.4.2025.