Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelukuvaus.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 alkaen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue otti tuolloin vastuulleen Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen.
Vantaan ja Keravan kaupungit ovat kilpailuttaneet vanhusten asumispalvelut itsenäisesti ennen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perustamista. Tämän vuoksi molemmilla kaupungeilla on ollut omat toisistaan eroavat palvelukuvaukset ja hankintasopimukset, jotka ovat 1.1.2023 siirtyneet hyvinvointialueelle. Palvelukuvaus päivitetään, jotta hyvinvointialue pystyy tuottamaan asukkailleen yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita vanhusten asumispalveluja. Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelukuvaus ohjaa sekä hyvinvointialueen omien yksiköiden että ostopalveluyksiköiden toimintaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on väestöltään ja samalla palvelutarpeiltaan kasvava alue. Alueella oli asukkaita vuoden 2023 lopussa noin 284 500. Väestön ennustetaan kasvavan noin 4 600 asukkaalla vuosittain vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin asukkaita arvioidaan olevan yli 316 700. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 26 % vuodesta 2023 vuoden 2030 loppuun mennessä (+ 5 800), ja yli 85-vuotiaiden määrä 56 % (+ 2 750). Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on alueella maan suurin, yli 23,4 % asukkaista. Vuonna 2030 muunkielisten osuuden ennustetaan olevan noin 32 % alueen asukkaista.
Yhdistetty Vantaan ja Keravan väestöennuste 2023-2030 (Väestöennusteen laadinnassa on yhdistetty Vantaan kaupungin laatiman Vantaan väestöennusteen ja tilastokeskuksen Keravan kaupungin väestöennusteen tiedot.):
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vanhusten asumispalveluissa palveluja ja asumista keskitetään aiempaa enemmän vanhustenkeskuksiin. Erillisiä yhteisöllisen asumisen kohteita ei enää rakenneta hyvinvointialueen toimesta, vaan vanhustenkeskuksiin rakennetaan eritasoista tuettua asumista; yhteisöllistä asumista sekä ympärivuorokautista palveluasumista, jotta asukkaiden ei tarvitse toimintakyvyn heiketessä muuttaa toiseen yksikköön. Vuonna 2024 yhteisöllisen asumisen peittävyys 75-vuotta täyttäneessä väestössä on 0,8 %, ja tavoitteena on nostaa yhteisöllisen asumisen peittävyyttä 2,0 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi yhteensä noin 600 paikkaa lisää nykytilan nähden eli vuositasolla noin 80–100 paikkaa. Yhteisöllistä asumista lisätään vanhustenkeskuksiin niiden rakentamisen yhteydessä.
Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelutarve on väestön nopean ikääntymisen vuoksi jatkuvasti kasvava. Tällä suunnitelmakaudella 2024–2034 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 75-vuoden iän saavuttaa joka vuosi noin 800 henkilöä ja 85 vuotta noin 500 henkilöä. Kymmenessä vuodessa 75-vuotta täyttäneitä on nykytilaan verrattuna yli 8 000 enemmän ja 85-vuotta täyttäneitä yli 5 000 enemmän.
Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien määrä kasvaa ja täten palvelutarve lisääntyy. Väestön ikääntymisen myötä myös palvelujen järjestämisen ja asiakaskohtaisen laadunvalvonnan tarve kasvaa. Vuonna 2024 ympärivuorokautisesta palveluasumisesta on noin 70 % ostopalvelua. Tavoitteena on, että ympärivuorokautista palveluasumista omana tuotantona lisätään tulevina vuosina siten, että oman tuotannon ja ostopalvelun suhde tasoittuu ollen mahdollisesti 50 % – 50 %. Tavoitteena on, että hoivakotiyritykset sijaitsevat jatkossa hyvinvointialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tämä mahdollistaa asiakkaan ja hänen läheistensä välistä kanssakäymistä sekä parantaa laadunvalvonnan havaitsemiin poikkeamiin reagoimista ja luo työpaikkoja alueelle.
Väestön nopean kasvun ja ikääntymisen myötä tarvitaan pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen lisää kapasiteettia. Tavoitteena on laskea peittävyyttä 6,2 %:sta 5,5 %:iin vuoteen 2030 mennessä, joka tarkoittaisi noin 15–65 lisäpaikan tarvetta vuosittain. Tämä edellyttää sitä, että yhteisöllisen asumisen paikkoja saadaan lisättyä sekä kotiin vietäviä palveluja kehitettyä ja lisättyä. Edellä kuvatun tavoitteen pohjalta vuonna 2030 tarvittaisiin noin 220 paikkaa enemmän verrattuna nykytilanteeseen.
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeen ennuste vuosille 2024–2030 tavoitepeittävyyden laskiessa 5,5 % (väestöennusteeseen pohjaten):
Hoitoketjun sujuvan toiminnan turvaamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lisää kuntoutus- ja arviointitoiminnan paikkoja. Kuntoutus- ja arviointitoiminnan tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kuntoutuminen esimerkiksi sairaalajakson jälkeen siten, että kotiutuminen ensisijaisesti omaan kotiin mahdollistuu. Kuntoutus- ja arviointijaksolla asiakkaan toimintakykyä ja edellytyksiä kotona pärjäämiseen arvioidaan laaja-alaisesti, jonka perusteella pystytään arvioimaan asiakkaan palvelujen tarvetta. Arviointi- ja kuntoutustoiminnan lisäämisen myötä ympärivuorokautiseen asumispalveluun pystytään ohjaamaan aidosti sitä tarvitsevat henkilöt ja muiden asiakkaiden kuntoutuminen mahdollistetaan tukien kotona pärjäämistä.
Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista asumispalvelua (entinen tehostettu palveluasuminen), joka järjestetään asumisyksiköissä, joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti ja asiakas saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikääntyneitä, jotka palvelutarpeen arvion perusteella tarvitsevat tässä palvelukuvauksessa kuvattujen palvelukokonaisuuksien palveluita.
Ympärivuorokautista palveluasumista hyvinvointialueen omana toimintana tarjotaan kolmessatoista (13) eri toimipisteessä. Lisäksi tarjotaan yhteisöllistä asumista ns. hybriditaloissa, joissa on sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista. Palveluverkkoa täydennetään palvelutarpeen kasvun myötä rakenteilla olevalla Tikkurilan vanhustenkeskuksella sekä suunnitteilla olevilla kolmella (3) muulla vanhustenkeskuksella (Kuva 1).
Ostopalvelutuottajien hoivakoteja on kaksikymmentä (20) yksikköä ja ne sijaitsevat ympäri Vantaan ja Keravan aluetta (Kuva 2). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sijaitsevien yksiköiden lisäksi ostopalvelutuottajille on sijoitettu hyvinvointialueen asiakkaita myös kolmeenkymmeneenkahteen (32) hyvinvointialueen ulkopuolella sijaitsevaan yksikköön pääsääntöisesti lähialueilla.
Palvelukuvaukseen kuvatuilla palvelun laatuvaatimuksilla turvataan vanhusten mielekäs ja arvokas arki. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (jatkossa Tilaaja) hankkii vanhusten ympärivuorokautista palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta tässä palvelukuvauksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin määritellyin ehdoin. Tämä palvelukuvaus ohjaa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oman tuotannon asumispalveluyksiköiden toimintaa.
Tässä palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia asumisyksikön toiminnalle omassa toiminnassa ja ostopalveluissa. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti jokaisen tarjotun palvelun kohdalla koko sopimuskauden ajan. Kaikki palvelujen sisällölle ja laadulle asetetut vaatimukset sisältyvät palvelun hintaan.
Palvelun tuottamisessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevien lakien ja viranomaismääräysten asettamia vaatimuksia ja suosituksia, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään ja sitoutumaan. Mikäli valtakunnallisissa säädöksissä tai suosituksissa tapahtuu muutoksia, on palveluntuottaja velvollinen noudattamaan uusimpia säädöksiä ja suosituksia laadukkaan toiminnan turvaamiseksi. Palvelun tarjoamista ohjaavat ainakin liitteen 1 mukaiset keskeiset säännökset ja laatusuositukset, jotka on aina huomioitava kulloinkin voimassa olevassa sisällössään.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen keskiössä on vanhusasiakkaiden mielekäs elämä ja rikas arki asumispalveluyksiköissä. Elämä asumisyksikössä tulisi lähtökohtaisesti olla samanlaista kuin elämä asumisyksikön ulkopuolella. Vanhuksella tulee olla oikeus päättää elämisestään asumisyksikön arjessa ja tehdä valintoja elämäänsä koskien. Vanhuksella tulee olla oikeus ja mahdollisuus myös tehdä muiden mielestä ”huonoja” valintoja elämässään esimerkiksi halutessaan poiketa ravintosuosituksista ruokaillessaan. Nämä valinnat eivät kuitenkaan saa olla elämänlaatua määrittäviä, vaan palveluntuottajilla on velvollisuus ohjata ja tukea vanhusta tekemään hänen oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa kannalta kestäviä päätöksiä. Kunnioitus ihmisen itsemääräämisoikeutta kohtaan tulee säilyä hänen elämänsä loppuun saakka.
Elämä asumisyksikössä on arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Arki on myös yhteistä aikaa muiden kanssa; keskusteluja, pelejä, saunomista, ulkoilua, laulamista ja tapaamisia läheisten ihmisten kanssa. Arjen ympärille on kuitenkin tärkeää rakentaa muutakin toimintaa. Erilaisista kokemuksista ja aktiviteeteista nauttiminen pitää mielen virkeänä ja luo yhteisöllisyyden tunnetta asumisyksikön arkeen. Kaiken toiminnan keskiössä on vanhus itse.
Yksikön henkilökunta on avain vanhusten elämisenarvoisen elämän toteutumiseen. Henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan asumisyksikön arjesta ja mahdollistaa erilaiset aktiviteetit, tapahtumat ja yhteisöllisyyden toteutumisen asumisyksikössä. Henkilökunnan osaamisen tärkeyttä ei voida korostaa liikaa - osaava ja motivoitunut henkilökunta on palvelun laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tulee muistaa, että vaikka asumisyksikkö on siellä työskentelevälle ihmiselle työpaikka, niin asumisyksikkö on jokaisen siellä asuvan ihmisen koti.
Palveluntuottajalla tulee olla kirjallisesti kuvattuna asumispalveluyksikön toiminta-ajatus, toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteista tulee käydä selville,
Hyvän hoidon toteuttamiseksi yksiköllä tulee olla toiminta-ajatus (hoidon periaatteet), johon yksikön koko henkilökunta on sitoutunut. Yksiköllä tulee olla käytössä omahoitaja- tai omatyöntekijäjärjestelmä.
Edellä mainittujen asiakirjojen tulee olla asiakkaiden ja heidän läheistensä nähtävillä
Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa lain asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) mukaisen vuokrasopimuksen lukuun ottamatta palvelutuotetta E, jossa vuokra sisältyy hoitovuorokauden hintaan. Lisäksi palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan hyvää vuokratapaa. Palveluasumiseen kuuluu asunto ryhmäkodissa. Vuokra sisältää lämmitys-, vesi, sähkö ym. kulut. Vuokraan sisältyvät asiakkaan omassa käytössä olevat huonetilat sekä ryhmäkodeissa asiakasmäärän mukainen osuus yhteistiloista. Vuokra voi olla suuruudeltaan korkeintaan Kelan eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenot + 20 %. ARA-kohteiden osalta palveluntuottaja noudattaa voimassa olevaa ARA-lainsäädäntöä. Asukas maksaa vuokran suoraan palveluntuottajalle. Vuokran osuus huomioidaan kulloinkin voimassa olevan asiakasmaksulain mukaisesti vähennyksenä tilaajan perimässä asiakasmaksussa lukuun ottamatta palvelutuotetta E, jossa vuokra sisältyy hoitovuorokauden hintaan.
Palveluntuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat sekä toimintaympäristö, jotka mahdollistavat palveluasumisen tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia asumisyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen.
Asumisyksikön tiloille asetetaan seuraavat yleiset vaatimukset:
Asumisyksikön tiloista on oltava esteetön pääsy ulkoilemaan vuoden ajasta riippumatta. Yksiköllä tulee olla viihtyisä piha-alue istutuksineen, tilava ulkoiluparveke tai asiakkaille on järjestetty muutoin päivittäinen ulkoilumahdollisuus. Ulkoiluun tarkoitettujen tilojen tulee olla esteettömiä, turvallisia ja aidattuja (aita ei ole ehdoton vaatimus). Ulkoilun tulee tapahtua valvotusti. Asiakkaan tulee voida siirtyä ulkoilemaan avustettuna huoneestaan myös vuoteessa ollessa. Ympäristössä ei ole olennaisia asiakkaiden viihtyisyyttä rajoittavia tekijöitä. Palveluntuottaja osoittaa asukkaille paloturvallisen ulkotupakointipaikan, jossa tupakointi tapahtuu henkilökunnan valvonnassa ja josta savu ei kulkeudu sisätiloihin. Mikäli asumisyksikössä on parvekkeet ja/tai terassit, on ne mitoitettava siten, että myös apuvälineitä käyttävät asiakkaat voivat liikkua tiloissa. Palveluntuottajan tulee toimia asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Asiakkaiden huoneille asetetaan seuraavat yleiset vaatimukset:
Asiakkailla on yhden hengen tai kahden hengen huoneet, joissa on riittävät henkilökohtaiset tilat sekä oma wc ja suihku. Poikkeuksena vanhalla toimiluvalla toimivat yksiköt, joissa kahdelle asukkaalle voi olla yhteinen wc ja suihkutila. Kahden hengen huoneita voi olla korkeintaan 10 % asiakkaista. Asiakas asuu kahden hengen huoneessa ainoastaan pariskuntana tai erikseen yhteistyössä Tilaajan ja asiakkaan sekä hänen läheistensä kanssa sovittaessa muusta perustellusta syystä.
Huonekoko määräytyy Valviran tai Aluehallintoviraston myöntämän toimiluvan mukaisesti. Asiakas voi halutessaan ottaa kotivakuutuksen omalle irtaimistolleen, mutta palveluntuottaja ei voi velvoittaa asiakasta ottamaan sitä.
Tilojen suunnittelussa tulee ottaa seuraavat asiat huomioon:
Palveluntuottajalla tulee olla ajan tasalla oleva pelastuslain (379/2011) mukainen pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys. Henkilökunnan tulee säännöllisesti harjoitella suunnitelman toimivuutta. Suunnitelmissa tulee huomioida asiakkaiden mahdollinen evakuointi sängyn kanssa. Suunnitelmaan tulee kirjata sängyn reititys ulos asti tai esim. toiseen palo-osastoon, jossa on tilaa sängyille. Lisäksi palveluntuottajalta edellytetään suunnitelmaa siitä, millä keinoin palvelujen jatkuminen turvataan poikkeusoloissa ja tavallisimmissa normaaliolojen häiriötilanteissa (kuten sähkö-, vesi- tai lämpökatko), jotka voivat tehdä tilat väliaikaisesti käyttökelvottomiksi. Kyseinen suunnitelma voi sisältyä pelastussuunnitelmaan. Palveluntuottaja huolehtii aina asiakkaan turvallisuudesta.
Palveluntuottajan tulee huomioida toiminnassaan seuraavat turvallisuutta lisäävät tekijät:
Palveluntuottajalla tulee olla kirjattu suunnitelma kaatumisvaaran ehkäisemiseksi. Asiakkaiden kaatumisalttius lisääntyy, kun liikkumiskyky heikkenee ja hoivan sekä huolenpidon tarve kasvaa. Systemaattinen ja tehokas kaatumisten ehkäisy parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä vähentää kaatumisista aiheutuvia kustannuksia.
On erityisen tärkeää tunnistaa ne asiakkaat, joilla kaatumisvaara on huomattavasti lisääntynyt. Tehokkaan ja tuloksellisen kaatumisten ehkäisyn perustana on iäkkään asiakkaan yksilöllisten kaatumisille altistavien syiden eli kaatumisten vaaratekijöiden kartoittaminen. Selvittämällä, mitkä tekijät lisäävät iäkkään kaatumisalttiutta ja kuinka paljon, määritetään henkilön ”kaatumisvaara”. Kaatumisvaaran arvioinnin perusteella asiakkaalle tehdään yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää tai poistaa arvioinnissa havaitut kaatumisille altistavat vaaratekijät ja vähentää iäkkään kaatumisvaaraa ja kaatumisia.
Palveluntuottajan tulee käyttää kaatumisvaaran arviointimittaria, joka kartoittaa tärkeimmät kaatumisvaaraa lisäävät tekijät ja antaa tulokseksi arvion henkilön kaatumisvaaran suuruudesta ja ohjeita jatkotoimiin. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tulee käyttää IKINÄ-mallin mukaista FRAT-mittaria kaatumisriskin arvioinnissa.
Palveluntuottajan ympäristön turvallisuuden ja ulkoisten kaatumisriskiä lisäävien vaaratekijöiden kartoituksessa on keskeistä, että:
Palvelukuvaukseen kirjatuilla laatuvaatimuksilla varmistetaan asiakkaiden mielekkään ja arvokkaan arjen toteutuminen yksikössä. Laatua ei tulisi kuitenkaan nähdä ainoastaan tilaajan määrittämänä vaatimusten listana, vaan kokonaisuutena, jolla tavoitellaan hyvinvointia, merkityksellisyyttä, elämyksiä, vaikuttavuutta sekä elämisen iloa vanhuksille.
On tärkeää miettiä, miten laatuvaatimusten asettama tavoitetila tosiasiallisesti toteutuu asiakkaiden elämässä ja miten arki asumisyksikössä saadaan asiakkaan näkökulmasta tuntumaan kodinomaiselta. Asiakkaan tehtävä ei ole sopeutua yksikön arkeen, vaan palveluntuottajan tehtävä on huolehtia asumisyksikön kodikkuudesta ja arjen asiakaslähtöisyydestä. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden tulee säilyä hänen elämänsä loppuun saakka.
Palveluntuottaja kehittää oman toimintansa laatua kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti.
Palveluntuottaja toimittaa seuraavat asiakirjat sekä materiaalit Tilaajalle erikseen pyydettäessä:
Tilaaja ja palveluntuottajat sitoutuvat seuraamaan palvelun laatua. Palveluntuottaja sitoutuu vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön tilaajan kanssa palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteydenpito on jatkuvaa siten, että mahdollisiin ongelmiin etsitään välittömästi ratkaisut ja palvelun edelleen kehittäminen on osa normaalia toimintaa. Palveluntuottajan ja tilaajan välillä järjestetään säännöllisesti yhteistyökeskusteluja.
Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti. Palveluntuottajalla tulee olla sähköinen järjestelmä asiakas- ja potilastietojen kirjauksiin. Palveluntuottaja vastaa annetun hoidon ja palvelun dokumentoinnista palveluntuottajan järjestelmään.
Lisäksi laadunhallinnalle ja johtamiselle asetetaan seuraavat vaatimukset:
RAI-tietojärjestelmä
Palveluntuottajalla on käytössä RAI-tietojärjestelmä palveluntuottajan omalla lisenssillä. RAI-järjestelmää hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Henkilöstö on koulutettu RAI:n käyttöön ja yksikössä on nimetty RAI-vastaava. Palveluntuottaja varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen tehdä RAI-arviointeja sekä hyödyntää arviointeja asiakkaiden palvelusuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa.
Tilaaja pääsee tarkastelemaan palveluntuottajan yksikkökohtaisia RAI-tuloksia THL:n tilaajatietokannasta (ostopalveluyksiköiden tarkastelu ja vertailu), joka on tilaajan käytössä. Tilaaja vastaa palveluntuottajan yksiköiden ilmoituksesta THL:lle. Lisäksi palveluntuottaja toimittaa tilaajalle pyydettäessä toimintayksikkö- ja asiakaskohtaista RAI-tietoa. Palveluntuottaja vastaa kaikista RAI-tietojärjestelmään liittyvistä kustannuksista. Palveluntuottajan tulee sitoutua tilaajan vuosittain vahvistamiin RAI-laatutavoitteisiin.
Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksenmukainen organisointi, koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen kannustava, sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä.
Toimintayksikön palvelujen vastuuhenkilöllä tulee olla:
Toimintayksikön esihenkilöllä tulee olla vähintään:
Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen kuvaus yksikön johtamisjärjestelmästä, joka voi olla osa omavalvontasuunnitelmaa. Kuvauksessa tulee olla vähintään seuraavat asiat:
Henkilöstön määrää ja rakennetta säätelee palveluntuottajan toimilupa, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, jatkossa ”vanhuspalvelulaki”) sekä tämä palvelukuvaus. Palveluntuottajan lupapäätökseen merkitty hoito- ja huolenpitohenkilöstön mitoitus tarkoittaa sitä henkilöstön vähimmäismäärää, joka tarvitaan asiakkaiden välittömään hoitoon ja huolenpitoon. Samoin välilliseen työhön tarvittavan henkilöstön määrä on arvioitu ja merkitty lupapäätöksiin (tuki- ja muissa tehtävissä oleva henkilöstö).
Toiminnan aikana henkilöstön määrä ja rakenne tulee olla mitoitettu asiakkaiden tarpeiden ja heidän toimintakykynsä mukaan. Palveluntuottajan huomioi toiminnassaan voimassa olevan vanhuspalvelulain vaatimukset henkilöstön määrästä, rakenteesta sekä moniammatillisuudesta.
Henkilöstön rakenteen ja mitoituksen vaateissa tulee noudattaa suhteellisesti tiukempaa vaatimusta Palvelutuotteessa C (Ympärivuorokautinen erittäin haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palveluasuminen), jossa välittömän hoitotyön mitoitusvaatimus on vähintään 0,7, vaikka palveluntuottajan toimilupaan tai lakiin olisi kirjattu vaade matalammasta mitoituksesta.
Muissa tämän palvelukuvauksen mukaisissa palvelutuotteissa noudatetaan aina vanhuspalvelulain mukaista ympärivuorokautisen palveluasumisen vähimmäismitoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos palvelukuvauksen voimaan astuessa edellytetty välittömän työn henkilöstömitoitus on esimerkiksi ollut 0,65, mutta vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus laskee 0,6:en, Tilaajan vähimmäismitoitusvaade laskee lain mukaiselle tasolle.
Palveluntuottajalla tulee olla asiakasrakenteeseen nähden riittävä vakanssipohjainen henkilöstö edellytetyn toteutuneen henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi. Palveluntuottajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä (kelpoisuusvaatimukset täyttäviä) jokaisessa työvuorossa. Henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Mitoitusvaatimus tulee täyttyä kaikissa tilanteissa, myös vakituisen henkilökunnan poissaolojen aikana. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön poissaolojen aikana sijaisjärjestelyistä. Henkilöstö on myös jaettava työvuoroihin siten, että asiakkaiden mahdollisuus normaaliin elämään ja tarvittavaan hoitoon turvataan kaikkina vuorokauden aikoina viikonpäivästä riippumatta.
Välillisen ja välittömän asiakastyön määrittelyssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa ajantasaista valvontaviranomaisen ohjeistusta. Tilaajan näkemyksen mukaan suurimpaan osaan ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä hoidettavien asiakkaiden palvelutarpeista voidaan vastata lain mukaisella välittömän asiakastyön henkilöstömitoituksella, mutta palveluntuottaja on velvollinen nostamaan toteutunutta henkilöstömitoitusta, mikäli asiakkaiden palvelutarve sitä vaatii. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun suurella osalla yksikön asiakkaista on samanaikaisesti vaativia palvelutarpeita. Palveluntuottaja huomioi henkilöstösuunnittelussaan toimintaan sovellettavan lainsäädännön. Tarvittava kokonaishenkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, asiakasprofiilista, asiakkaiden määrästä ja toimintaympäristöstä.
Palveluntuottaja noudattaa vanhuspalvelulain sekä valvontaviranomaisten kulloinkin voimassa olevia määritelmiä välittömään asiakastyöhön osallistuvan ja laskettavan henkilöstön osalta sekä välittömään asiakastyöhön osallistumisen edellytyksiä muun muassa opiskelijoiden sekä lääkehoidon toteuttamiseen osallistumisen osalta.
Palkattaessa työntekijöitä palveluntuottajan on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus hoiva- ja hoitotyöhön. Rekrytointitilanteessa palveluntuottajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Lisäksi palveluntuottajan tulee lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) mukaisesti tarkistaa työntekijän rikosrekisteriote. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito Valviran kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Ruotsinkielistä palvelua tuottavissa yksiköissä (palvelutuotteet B ja E) hoitohenkilökunnalla tulee vastaavasti olla työntekijän hoitamien tehtävien edellyttävä riittävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito.
Välittömän asiakastyön henkilöstömitoituksen tulee perustua vanhuspalvelulakiin (980/2012) sekä valvontaviranomaisen myöntämään lupaan yksityisten sosiaalipalvelujen antamisesta. Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan muun muassa asiakkaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä. Toteutuneella välittömällä henkilöstömitoituksella tarkoitetaan todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä olevien asiakkaiden määrään. Toteutuneen henkilöstömitoituksen seurannassa käytetään laskentakaavana THL:n (THL - Henkilöstömitoituksen seuranta) tai valvontaviranomaisen kulloinkin voimassa olevaa ajankohtaista laskentakaavaa ja ohjeistusta.
Välillinen asiakastyö
Toimintayksikössä tulee olla vähintään toimiluvan mukainen erillinen mitoitus avustavaa henkilökuntaa (omana toimintana tai alihankintana) välillisiä ateria-, siivous-, ja vaatehuollon tehtäviä varten. Välillistä työtä tekevällä henkilöstöllä tulee olla voimassa oman työnkuvansa edellyttämät koulutukset sekä pätevyydet. Välillisellä työllä tarkoitetaan iäkkäiden henkilöiden hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavat tehtävät, kuten huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykkihuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä. Välilliseen mitoitukseen voidaan huomioida myös mahdollinen lääkkeiden koneellinen annosjakelu.
Pääsääntöisesti välillisistä tehtävistä vastaa välillisen työn henkilöstö, tai jos mainittu tehtävä säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, se määriteltäisiin tehtävänkuvassa, eikä sitä otettaisi huomioon välittömän hoitotyön mitoituksessa.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että työsopimussuhteessa olevalla ja mitoitukseen laskettavalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijalla on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen ja riittävät edellytykset toimia tehtävässään.
Oppisopimuskoulutuksessa olevien henkilöiden osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Koulutuksessa olevalle henkilölle määrätään toiminnasta vastuussa oleva vastuuhenkilö koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi.
Palveluntuottaja arvioi tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja sen, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen suunnitelma siitä, millä perusteilla palveluntuottaja arvioi opiskelijan osaamisen riittävyyden eri tehtäviin. Palveluntuottaja määrittelee riittävän tarkasti kirjallisena opiskelijan tehtävät, vastuun ja toiminnan rajat.
Palveluntuottajan tulee pyydettäessä selvittää kirjallisesti tilaajalle työntekijöiden (ml. sijaisten) koulutustaso sekä tekemänsä arvioinnin perusteet. Mitoitukseen laskettavilla opiskelijoilla tulee olla voimassa oleva työsuhde palveluntuottajaan ja opiskelijan tulee olla läsnä olevaksi kirjautuneena oppilaitokseen.
Palveluntuottajan tulee huolehtia, että jokaisessa vuorossa on asiakkaiden tarpeeseen nähden riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattirekisteriin merkittyä koulutettua henkilöstöä ja yksikään työvuoro ei voi yksinomaan koostua pelkästään sellaisista työntekijöistä, jotka toimivat tehtävässä opiskelijoina. Palveluntuottajan tulee selkeästi merkitä henkilöstöluetteloonsa ja työvuorolistoihinsa tieto siitä, että ketkä vuorossa olevat henkilöt ovat opiskelijoita (esim. sairaanhoitajaopiskelija, lähihoitajaopiskelija).
Kuluva työvuorolista tulee olla näkyvillä yksikössä (reaaliaikainen, korjattu lista). Koko henkilöstön toteutuneet työvuorot ja -ajat pitää olla todennettavissa ja esillä yksikössä. Toteutuneista työajoista tulee olla nähtävillä todelliset, toteutuneet työajat (toteutuneet tunnit ja minuutit) sekä välittömän ja välillisen työn osuus. Myös alihankintana tuotettujen palvelujen toteutuneet työajat tulee olla vastaavalla tavalla todennettavissa toimintayksikössä. Palveluntuottaja sitoutuu turvaamaan henkilöstön saatavuuden silloin, kun hoitoyksikön vakinainen henkilöstö on pois työstä.
Palveluntuottaja huolehtii siitä, että:
Palveluntuottaja vastaa yhteiskäytössä olevien varusteiden ja hoitovälineiden sekä ergonomista työskentelyä tukevien välineiden hankinnasta ja kustannuksista. Tällaisia hoitovälineitä ovat mm. stetoskooppi, verenpainemittari, verensokerimittari, vaaka ja imulaite. Palveluntuottaja kustantaa ja hankkii wc- ja käsipaperit, pesulaput, ruokalaput, hoitokäsineet, eristysvaatteet ja -välineet, hengityssuojaimet sekä ensiapuvälineet. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön tulevat henkilökohtaiset hygieniatuotteet kuten pesuemulsiot, rasvat ja talkit ym. vastaavat asiakas hankkii ja maksaa itse.
Asumispalvelussa olevat vanhukset voivat saada Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hoitotarvikejakelusta terveydenhuollon ammattihenkilön lähetteellä maksuttomia hoitotarvikkeita samoin perustein kuin kotona asuvat asiakkaat (esim. diabetes- ja avannehoitotuotteet, urologiset hoitotarvikkeet, inkontinenssituotteet). Palveluntuottajan tulee huolehtia, että asiakas saa tarvitsemansa ja hänelle myönnetyt hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden saanti perustuu aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja lähetteen tehneen terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arviointiin ja seurantaan. Hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve tulee kirjata myös asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Lähetteestä tulee käydä ilmi lääketieteellinen syy ja diagnoosi, mihin lähete perustuu. Lisäksi siinä tulee olla selkeästi esitettynä tarvittavien hoitotarvikkeiden määrät.
Palveluntuottajalla tulee olla hoitotarvikkeet haavan ensihoitoon. Haavojen hoitoon perehtynyt hoitaja arvioi aina asukkaan haavan tilanteen (esim. ulkonäkö, erityksen määrä, koko) ja haavan hoidossa tarvittavat hoitomenetelmät sekä soveltuvat haavahoitotuotteet yhteistyössä lääkärin kanssa. Hoito-ohjeet ja hoidon tavoite kirjataan hoitosuunnitelmaan. Tämän jälkeen haavanhoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta tilaajan erillisten ohjeiden mukaisesti, mikäli haava täyttää haavahoitotuotteiden myöntämisen perusteet. Haavahoitotuotteita luovutetaan asiakkaan lähetteen ja/tai hoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakaskohtaiseen hoitosuunnitelmaan on kirjattava tarvittavat hoitotuotteet ja niiden määrä, haavahoidon toteutus, seuranta ja arviointi 1–3 viikon välein tai tarpeen mukaan sekä haavan hoidosta vastuussa oleva lääkäri ja/tai hoitaja. Tilaajan lääkärin asiakastietoihin varmentama ja kirjaama haavan diagnoosi on edellytys haavahoitotuotteiden saamiselle.
Hoitotarvikejakelusta luovutettavat tuotteet ovat sopimustuotteita ja enimmäismäärä on 1–3 viikon tarve. Haavanhoidossa tarvittavat reseptilääkkeet kuten lääkesalvat ja -liuokset asiakas hankkii itse, mutta palveluntuottajan tulee avustaa asiakasta tuotteiden hankkimisessa. Haavanhoitotarvikkeissa on kolmen (3) kuukauden omavastuuaika. Uusiutuvissa ja/tai kroonisissa haavoissa omavastuuaika haavahoitotuotteiden saamiselle on vain kerran. Hoitotarvikejakelun myöntämisen perusteissa on mainittu ne haavatyypit (esim. valtimoperäinen haava), joiden kohdalla ei omavastuuaikaa edellytetä. Luettelo ilman asiakkaan omavastuuta hoidettavista haavoista löytyy hoitotarvikkeiden jakeluohjeesta.
Hoitotarvikkeiden jakeluohje- ja luettelo löytyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internetsivuilta. Tilaajan hoitotarvikejakelu ohjeistaa palveluntuottajia erillisellä ohjeistuksella tarvikkeiden käytännön tilaamisesta.
Palveluntuottajan on huolehdittava, että asumisyksikön varusteet ovat asiakkaiden hoitoon soveltuvia. Yhteiskäyttöön tarkoitettuja liikkumisen tai siirtymisen apuvälineitä, sekä hygienian hoidossa tarvittavia apuvälineitä tulee olla riittävästi. Palveluntuottaja vastaa yhteiskäytössä olevien varusteiden sekä ergonomista työskentelyä tukevien välineiden hankinnasta ja kustannuksista. Yhteiskäyttöön tarkoitettuja ja/tai ergonomista työskentelyä tukevia apuvälineitä ovat mm. suihkutuoli, henkilönostin, kuljetuskäyttöön tarkoitettu pyörätuoli sekä tuettuun istumiseen tarkoitettu korkeaselkäinen kallistettava pyörätuoli.
Asiakkaan henkilökohtaiset apuvälineet
Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalla on käytössään riittävät ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet, jotka tukevat hänen omatoimista liikkumistaan. Asiakas voi saada henkilökohtaiset apuvälineet tilaajalta yksilöllisen tarveharkinnan perusteella valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti samoin perustein kuin kotona asuva asiakas. Apuvälineen tarpeenarvion, apuvälinehuollon ja palautukseen liittyen tulee olla yhteydessä tilaajan apuvälinepalveluihin erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Asumisyksikkö ei voi siirtää yksilöllisesti luovutettuja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä asiakkaalta toiselle. Yksilölliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelusta saadut apuvälineet tulee palauttaa puhdistettuna lähimpään apuvälinelainaamoon. Suurikokoisten apuvälineiden osalta kuljetuksesta sovitaan erikseen apuvälineyksikön kanssa.
Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja puhtaanapito ovat olennainen osa yksikön kodikkuutta sekä asiakkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen jätehuoltosuunnitelma, jossa on määritelty vastuut ja tehtävät. Osana jätehuoltosuunnitelmaa palveluntuottajan tulee määritellä kestävän kehityksen mukaiset toimintaperiaatteet jätteiden synnyn ehkäisyssä ja jätteiden lajittelussa.
Yhteisten tilojen sekä asiakashuoneiden yleisilmeen tulee olla siistit. Asiakkaiden huoneet siivotaan vähintään kerran viikossa ja tarpeen mukaan. Työ tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakasta pyritään osallistamaan kodin arjen askareisiin hänen voimavarojensa puitteissa.
Palveluntuottajan toimesta tulee järjestää liinavaatehuolto ja tavanomainen vaatehuolto (sisältää asiakkaan tavanomaisten käyttövaatteiden huollon). Siivousta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla riittävä osaaminen.
Ateriapalveluissa tulee noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ravitsemushoitosuositusta sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin, sekä Vireyttä Seniorivuosiin: ikääntyneiden ruokasuositusta (THL 4/2020). Helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöstöllä on oltava osaamistodistukset (hygieniapassit) elintarvikelain (297/2021) vaatimusten mukaisesti. Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla laadittu ravitsemuksen omavalvontasuunnitelma ja kuvaus siitä, miten se toteutuu ateriapalvelussa (mm. ruuan ja jääkaapin lämpötilojen seuranta).
Hoitopäivän hintaan kuuluu kaikki vuorokauden ateriat asiakkaiden yksilöllisen tarpeen mukaan toteutettuna (sisältää myös esimerkiksi rakennemuunnellut ateriat ja lääkärin määräämät erikoisruokavaliot).
Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että asiakkaille tarjottava ruoka maistuu hyvältä ja näyttää houkuttelevalta. Palveluntuottajalla on käytössään suolaa ja muita perusmausteita, joita asiakkaat voivat lisätä ruokaan omien makutottumustensa mukaisesti.
Palveluntuottaja tarjoaa asiakkaalle hyvää, ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaista ruokaa seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Palveluntuottajan tulee osallistaa asiakasta yksilöllisten voimavarojen mukaan ravitsemukseen liittyvissä toiminnoissa. Asiakas voimavarojensa mukaan annostelee ruoan lautaselleen itse, valitsee juoman, leivän ja jälkiruoan. Näitä toimintoja voivat olla esimerkiksi pöytien kattaminen, ruoan valmistus tai tiskaus.
Palvelukuvaus koskee viittä (5) alla kuvattua ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelutuotetta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikääntyneitä, jotka heille tehdyn palvelutarpeen arvion perusteella tarvitsevat tässä palvelukuvauksessa kuvattujen palvelukokonaisuuksien palveluita. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut turvataan asiakkaalle, joka tarvitsee runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa vuorokauden kaikkina aikoina. Kukin palvelu tulee tuottaa omassa erillisessä palvelukohtaisessa asumisyksikössä.
Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla on sairauksista ja ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn rajoitteita ja haasteita sekä usein myös keskivaikea tai vaikea muistisairaus, joka estää asiakkaan itsenäisen selviytymisen kotiin tuotettavista tukitoimista ja palveluista huolimatta. Asiakkailla voi myös olla harhoja, jotka aiheuttavat turvattomuutta sekä käytösoireita. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja terveytensä hoidossa. Avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Pitkäaikaisen palveluasumisen asiakkaat eivät selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin.
Asiakkaalla on hoitojakson alkaessa kohtalaisesti fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn rajoituksia. Asiakkaalle voidaan järjestää palvelu myös vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin perustuen. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden tai kahden henkilön auttamana. Hoidon tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta ja hoito. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää.
Palveluun kuuluu myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Asiakkaan on mahdollista asua asumisyksikössä elämänsä loppuun saakka. Osalla asiakkaista on myös kuntoutumismahdollisuuksia, jolloin asiakkaalle mahdollistetaan siirtyminen kevyempien palvelujen piiriin yhteistyössä tilaajan asiakasohjauksen kanssa.
Sisällöltään palvelu vastaa palvelutuotetta A. Asiakkaat ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja palvelu tuotetaan ruotsin kielellä.
Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla on erityisiä haasteita arjessa pärjäämisessä (mm. turvattomuus, harhat, käytöshäiriöt, karkailu ja aggressiivisuus). Asiakkailla on sairauksista ja ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn rajoitteita ja haasteita sekä usein myös keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta, joka estää asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Asiakkailla voi olla monimuotoista psykiatrista oireilua, kuten harhoja ja käytösoireita sekä usein heikentynyt kognitio. Psykiatriset oireet, alentunut kognitio ja mahdolliset käytösoireet vaikeuttavat oleellisesti välinetoimintojen (IADL) lisäksi päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja osa asiakkaista tarvitsee runsaasti apua niistä selviytyäkseen. Asiakkailla esiintyvät käytösoireet ovat pitkäaikaisia tai pysyviä ja ne vaikuttavat sekä asiakkaaseen itseensä että ympäristöön. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa valvontaa.
Asiakkaan hoidon tarpeen ensisijainen syy hoidon alkaessa perustuu vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden tai kahden henkilön auttamana. Hoidon tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien oireiden hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Lisäksi tavoitteena on käytösoireiden hallinta ja vähentäminen. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja terveytensä hoidossa. Avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Pitkäaikaisen palveluasumisen asiakkaat eivät selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin.
Palveluun kuuluu myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Asiakkaan on mahdollista asua asumisyksikössä elämänsä loppuun saakka, mutta osalla asiakkaista on myös kuntoutumismahdollisuuksia, jolloin asiakkaalle mahdollistetaan siirtyminen kevyempien palvelujen piiriin yhdessä tilaajan asiakasohjauksen kanssa.
Hoitohenkilökunnan asiakaskohtainen välitön mitoitus on asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti vähintään 0,7. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että erittäin haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden asumispalvelu ympäristöltään ja toiminnaltaan vastaa kohderyhmän palvelutarpeeseen. Erittäin haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden yksiköissä tulee esimerkiksi huomioida turvallinen terävien esineiden säilytys.
Lisäksi palvelua tarjoavan palveluntuottajan on huomioitava seuraavat vaatimukset:
Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla on sairauksista ja ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn rajoitteita ja haasteita sekä usein myös keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta, joka estää asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Osalla asiakkaista on taustallaan runsasta päihteiden käyttöä ja sen seurauksena syntyneitä fyysisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. Asiakkailla voi olla päihteiden käyttöä edelleen ja tällöin hoidon tulee tukea asiakkaan päihteiden käytön hallintaa. Asiakkailla voi myös olla harhoja, jotka aiheuttavat turvattomuutta sekä käytösoireita. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja terveytensä hoidossa. Avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Pitkäaikaisen palveluasumisen asiakkaat eivät selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin.
Asiakkaalla on hoitojakson alkaessa kohtalaisesti fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn rajoituksia. Asiakkaalle voidaan järjestää palvelu myös vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin perustuen. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden tai kahden henkilön auttamana. Hoidon tavoitteena on asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta ja hoito. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää.
Lyhytaikaishoidon jakson tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Asiakkaan kunkin hoitojakson pituus sovitaan tilaajan ja palveluntuottajan kanssa asiakaskohtaisesti. Asiakkaiden palvelutarve ja tuotettu palvelu vastaa pääsääntöisesti palvelutuote A:n kuvausta. Palvelu on suunnattu äidinkieleltään ruotsinkielisille, muun muassa omaishoidon tuen asiakkaille.
Lyhytaikaisen hoidon tehtävä on tukea asiakkaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia, ja siten mahdollistaa omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan elämänhistoria, perheen nykytilanne sekä asiakkaan ja häntä hoitavan läheisen jäljellä oleva toimintakyky ja voimavarat.
Lyhytaikaishoito on suunnitelmallista kotona asumista tukevaa hoitoa ja kuntoutusta, joka voidaan järjestää jaksottais- tai intervallihoitona tai yksittäisenä hoitojaksona esimerkiksi omaishoitajan sairastapauksen vuoksi. Asiakkaat tuovat jaksolle mukanaan omat lääkkeensä, henkilökohtaiset hygieniatuotteet sekä apuvälineet.
Asiakkaan hoitojakson päättyessä asiakkaasta tehtyjen arviointien lisäksi tulee käydä keskustelu asiakkaan hoitavan tahon sekä mahdollisen omaishoitajan tai läheisen kanssa siitä, miten jakso on mennyt ja mitä jaksolla on tapahtunut. Läheisen on hyvä tietää, millaisena esimerkiksi asiakkaan toimintakyky näyttäytyy yksikössä ollessa. Omaishoitaja/läheinen nähdään asiantuntijana ja yhteistyökumppanina asiakkaan asioissa ja hänet otetaan mukaan hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Yhteistyö muiden kotona asumista tukevien palveluiden kanssa tapahtuu asiakkaan palvelukokonaisuuden mukaisesti tehden tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Mikäli asiakas on kotihoidon asiakas, tulee kotihoitoon olla yhteydessä aina tarvittaessa sekä asiakkaan kotiutuessa, mikäli asiakas ei kotiudu suunnitelmien mukaisesti. Mahdollisista jaksomuutoksista tulee lisäksi tiedottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusten asumisen järjestämisen tiimiä.
Asiakkaaksi tulon prosessi:
Palvelu myönnetään asiakkaille, jotka täyttävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen asettamat kyseisen palvelun myöntämisen perusteet. Asiakkaille tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella asiakasohjauksessa tehdään palvelupäätös. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve ja päätös käsitellään asiakasohjausyksikössä moniammatillisesti. Myönteisen palvelupäätöksen saaneiden palvelun asia siirtyy palvelujen järjestämiseen, jossa aloitetaan asiakkaalle soveltuvan paikan kartoittaminen.
Tilaajan edustaja
Palveluntuottaja sitoutuu tilaajan palvelujen järjestämisen prosessiin, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluntuottaja ottaa uuden asukkaan vastaan viivytyksettä. Lisäksi asumisyksikössä tulee olla vastuutettu ja aikataulutettu toimintamalli uuden asiakkaan vastaanottamiselle. Palveluntuottaja ei saa siirtää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaita pois yksiköstä, yksikön sisällä tai yksiköstä toiseen ilman asiakkaan sekä tilaajan edustajan suostumusta. Järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialue voi muuttaa asiakkaan sijoituspaikkaa tilanteessa, jossa asiakkaan palvelutarve niin vaatii.
Vanhuspalvelulain 14 §:n mukaisesti iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Palveluntuottajan kanssa voidaan neuvotella ei-ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevan puolison muuttamisesta ylimääräisenä asiakkaana yksikköön, jos se on tilojen ja toiminnan puolesta mahdollista. Tällaisissa tapauksissa, joissa puolisolla ei ole palveluntarvetta, vastaa hän itse kustannuksista.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että tilaajalla on ajantasainen tieto asumisyksiköiden vapaista paikoista.
Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen, konkreettinen, moniammatilliseen palvelutarpeen arviointiin perustuva hoito- ja palvelu- tai vastaava suunnitelma (jatkossa hoito- ja palvelusuunnitelma) heti asiakkaan muuttaessa yksikköön. RAI-arviointi tehdään asiakkaalle yhden (1) kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein. Asiakasta ja läheistä tiedotetaan, mikä on RAI ja miten se liittyy palveluihin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulee viimeistellä viimeistään kuukauden kuluessa asiakkaan muutosta siten, että se perustuu asiakkaan ajantasaiseen RAI-arviointiin.
Asiakkaan omahoitaja/-työntekijä vastaa hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta ja sen säännöllisestä arvioimisesta yhdessä asiakkaan, läheisen ja muun työryhmän kanssa. Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja arviointiin. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman perustaksi kerätään myös tietoja hänen elämästään (elämäntarina, elämänkaarikysely tai -haastattelu): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedon avulla suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen yksilöllistä elämää hoivakodissa ja pyritään tutustumaan ihmiseen. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakkaan asiakirjoissa.
Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa arvioidaan vähintään kuuden (6) kuukauden välein RAI:n päivittämisen yhteydessä ja aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. Arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman arviointi- sekä päivityspäivämäärät tulee selkeästi merkata hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Muuttuneesta palveluntarpeesta ilmoitetaan aina Tilaajalle. Asiakkaan hoitosuunnitelmaan kirjataan asiakkaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan sairauksien hyvä hoito sekä asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyttäminen ja kuntoutuminen.
Hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu järjestelmälliseen ja vertailun mahdollistavaan asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn seurantaan ja raportointiin eli yksiköllä tulee olla olemassa oleva seuranta- ja arviointisuunnitelma.
Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa on asetettu RAI-arvioinneista nousseet tavoitteet ja keinot vähintään seuraaviin (sisältää esimerkkejä aihetta kuvaavista InterRAI-HC-mittareista ja herätteistä):
Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan käyttöön myös muita asiakkaan toimintakykyä koskevia mittareita tilaajan niin edellyttäessä. Palveluntuottaja sitoutuu käyttämään/seuraamaan samoja vuosittain määriteltäviä RAI-laatutavoitteita tilaajan kanssa.
Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan myös RAI:n ulkopuolelta nousevat huomiot, tavoitteet ja keinot, kuten
Hoito- ja palvelusuunnitelmassa tulee arvioida asiakkaan kaatumisvaara FRAT-mittaria käyttäen ja kirjata asiakkaan kaatumista ehkäisevät toimenpiteet
Asiakkaalla on palveluntuottajan nimeämä, sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinnon suorittanut omahoitaja/-työntekijä muuttopäivästä alkaen. Palveluntuottaja on määritellyt omahoitajan/-työntekijän tehtävänkuvan kirjallisesti ja vastaa siitä, että omahoitaja/-työntekijä ja hänen tehtävänsä ovat asiakkaan ja hänen läheisensä tiedossa.
Palveluntuottaja järjestää asiakkaalle ja hänen läheiselleen yhteistyö- ja hoitoneuvottelun kuukauden kuluessa muutosta sekä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yhteistyö- ja hoitoneuvottelussa tutustutaan asiakkaaseen ja varmistetaan, että asiakas tulee kuulluksi. Neuvottelussa suunnitellaan asiakkaan toiveiden ja näkemysten mukaisen arjen sujumista ja sovitaan käytännön asioista. Jos asiakas ei ole halunnut tai jaksanut osallistua hoitoneuvotteluun, omahoitajan/-työntekijän tulee asiakkaan toimintakyvyn sen mahdollistaessa selvittää asiakkaan toiveet sekä keskustellaan asiakkaan läheisten kanssa suunnitelluista hoidon, palvelun ja kuntoutuksen tavoitteista ja sisällöistä. Asiakkaan ja hänen läheistensä mielipide sovituista asioista kirjataan. Jos asiakas ei itse osallistu, eikä hänellä ole läheistä, pidetään asiakasta koskeva hoitoneuvottelu hoitavan tiimin kesken asiakasta kuullen.
Asiakkaan toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan päivittäin. Asiakkaiden toimintakyvyn seurannassa tulee sitä peilata asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalla olevaan RAI-arviointiin. Asiakkaat saavat tarvitsemaansa kannustusta ja aktivointia päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Toimintakykyä tukevan ja kuntoutumista edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti asiakasta rohkaistaan toimimaan mahdollisimman pitkälle itsenäisesti (esim. liikkumisessa, pukeutumisessa ja ruokailussa), jotta hänen elämänhallintansa ja toimintakykynsä päivittäisissä toiminnoissa säilyisivät ja mahdollisuuksien mukaan kohenisivat. Läheisiä kannustetaan ylläpitämään yhteyksiä asiakkaaseen ja osallistumaan aktiivisina toimijoina asiakkaan arkeen.
Heikkokuntoisten asiakkaiden kohdalla toimintakykyä tukeva ja kuntoutumista edistävä työote näkyy mm. siinä, että asiakkaat avustetaan päivittäin ylös vuoteesta, heillä on mahdollisuus käyttää päivävaatteitaan ja ruokailu tapahtuu tuolissa istuen, jos se heidän vointinsa kannalta on mahdollista. Kukaan asiakas ei elä vuoteessa ilman lääketieteellistä syytä.
Asumispalveluyksikössä voi hoitojakson aikana tapahtua muutoksia asiakkaan palvelutarpeessa. Asiakkaan toimintakykyä tulee arvioida jatkuvasti ja esimerkiksi siinä tilanteessa, kun asiakas on kuntoutunut päätöksentekohetkestä, tulee asiakkaalle mahdollistaa siirtyminen omaan kotiin tai kevyemmän palvelun piiriin, jos se on asiakkaan edun ja toiveiden mukaista.
Muuttuneen tilanteen tunnistaminen ja yhteydenotto:
Kun yksikkö havaitsee RAI-tulosten, sekä tekemänsä arvioinnin perusteella asiakkaan palvelutarpeen muuttuneen, (esimerkiksi asiakkaan kuntoutumisen seurauksena) tulee siihen reagoida viipymättä.
Asiakkaasta tulee toimittaa ohjeistuksen mukaisesti ajantasainen RAI-arvio (korkeintaan 1kk vanha) sekä asiakastietojärjestelmään kirjattu arvio asiakkaan tilanteesta, joka kuvaa asiakkaan toimintakykyä, voimavaroja sekä niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.
Arviosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat asiat:
Käytännössä arvio asiakkaan sen hetkisestä toimintakyvystä toimitetaan:
Palvelutarpeen muuttumisen myötä järjestettävässä hoitoneuvottelussa sovitaan kuka vastaa asiakkaan palvelutarpeen mukaiseen palveluun siirtymiseen liittyvistä asioiden hoitamisesta (läheinen/asioidenhoitaja, hoivakoti, asiakasohjaus, vastaanottava taho yms.). Hoitava taho vastaa siitä, että siirtyminen toteutuu turvallisesti ja tarvittaessa pyydetään tukea asiakasohjauksesta mm. taloudellisten asioiden hoitoon. Vastaanottava taho vastaa uuden palvelun käynnistymisestä laadittavan palvelusuunnitelman mukaisesti.
Asiakkaan elämän tulee yksikössä rakentua laadukkaan hoivan ja huolenpidon sekä elämänmakuisen arjen ympärille. Tämän tulisi näkyä jokaisen asiakkaan arjessa erilaisina päivittäisinä aktiviteetteina, kulttuurina sekä nauruna, ilona ja merkityksellisinä hetkinä.
Yksikön tulee järjestää ja tarjota asiakkaille elämyksiä sekä harrastuksia, joiden avulla irrottautua arjen rutiineista ja nauttia elämästä. Palveluntuottaja laatii asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden perusteella elämys- ja harrastetoiminnan päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelmat. Suunnitelmat koostuvat asiakkaiden elämää rytmittävästä toiminnasta. Suunnitelmista tulee myös todentua tässä palvelukuvauksessa elämys- ja harrastetoiminnalle asetetut vaatimukset. Elämys- ja harrastetoiminnaksi luetaan sellainen toiminta, jossa henkilökunta ohjaa sitä ja osallistuu aktiivisesti toimintaan. Seuraavan viikon viikkosuunnitelma tallennetaan sähköisesti viimeistään edellisen viikon perjantaina palveluntuottajan verkkosivuille. Viikkosuunnitelman tulee olla helposti luettavassa muodossa sekä asukkaiden ja läheisten nähtävillä esimerkiksi yksikön seinällä.
Elämys- ja harrastetoiminnassa tulee huomioida seuraavat vaatimukset:
Palveluntuottaja antaa asiakkaalle saatto- ja asiointiavun sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen, vaatteiden ja henkilökohtaisten tarvikkeiden hankkimiseen sekä muun välttämättömän asiointiavun. Asiointiin liittyvät kuljetuskustannukset maksaa asiakas itse.
Omaisia rohkaistaan ylläpitämään yhteyksiä asiakkaaseen. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilökunnalta ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä arkeen yksikössä. Yksiköllä on suunnitelma ja käytäntö siitä, miten omaisille tiedotetaan asiakkaan asioista. Yksikkö järjestää yhteisiä tilaisuuksia, kuten läheisteniltoja säännöllisesti vähintään kahdesti vuodessa ja kutsuu näihin mukaan myös hyvinvointialueen edustajan.
Vanhuksen tehtävä ei ole sopeutua asumisyksikköön, vaan palveluntuottajan tehtävä on huolehtia asumisyksikön kodikkuudesta. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja päättää itse omasta arjestaan. Palveluntuottaja kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta kaikissa tilanteissa sekä takaa asiakkaan oikeudenmukaisen ja hyvän kohtelun. Palveluntuottaja takaa asiakkaiden yksityisyyden suojan kaikissa tilanteissa. Palveluntuottajien vastuulla on, että asumisyksiköt noudattavat aina voimassa olevien lakien, asetusten sekä tämän palvelukuvauksen vaatimuksia, jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus, hyvinvointi ja inhimillinen arvokkuus säilyvät heidän elämänsä loppuun saakka.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että koko henkilökunta on tietoinen lain sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta ja palveluntuottaja sekä henkilöstö osaavat toimia sen mukaisesti.
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan vain poikkeustilanteissa. Palveluntuottaja kirjaa omavalvontasuunnitelmaan ohjeen asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. Ohjeessa kuvataan, miten rajoittaminen toteutetaan turvallisesti asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen, mitkä ovat rajoittamistoimenpiteiden perusteet, menetelmät ja rajoitusten seurata sekä ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöt. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on laadittu erillinen ohje asiakkaiden liikkumisen rajoittamisesta ikäihmisten asumispalveluyksiköissä, jota palveluntuottajan tulee sitoutua noudattamaan ja joka ohjaa esimerkiksi rajoittamistoimenpiteiden käyttämistä, kirjaamista sekä periaatteita hyvinvointialueen asiakkailla.
Palveluntuottaja avustaa asiakasta tarvittaessa taloudellisten asioiden hoidossa, esimerkiksi toimeentulotuen hakemisessa ja vuokra- ja tulotietojen toimittamisessa tilaajalle asiakasmaksun määrittelemistä varten. Palveluntuottaja avustaa asiakasta ja/tai asiakkaan asioidenhoitajaa hakemaan asiakkaalle kuuluvat etuudet kuten Kelan eläkettä saavan hoitotuen ja eläkkeensaajan asumistuen. Palveluntuottaja kertoo Asiakkaalle edunvalvonnasta sekä edunvalvontavaltuutuksen mahdollisuudesta ja avustaa tarvittaessa edunvalvontaprosessin käynnistämisessä.
Palveluntuottajalla on kirjallinen ohje asiakkaan käteisvarojen hoidosta. Asiakkaan käteisvarat säilytetään lukollisessa kaapissa asiakkaan näin tahtoessa. Tällöin palveluntuottaja sopii varojen säilyttämisestä asiakkaan kanssa kirjallisesti ja pitää varojen käytöstä kirjallista seurantaa, jossa vahvistetaan allekirjoituksin varojen käyttöä koskevat tapahtumat ja ajankohdat.
Palveluntuottajalla tulee olla sovitut toimintatavat asiakkaan fyysisten tarpeiden tyydyttämiseksi hyvän hoidon periaatteiden mukaisesti. Hoidon toteuttamisessa tulee ottaa huomioon asiakkaiden yksilökohtaiset tarpeet hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi ummetuksen, virtsainkontinenssin, kivun ja unettomuuden hoito sekä painehaavaumien, nivelten jäykistymien ja kaatumisten ehkäisy. Palveluntuottajalla tulee olla suunnitelma ja käytäntö, miten läheisten osallistumista asiakkaan ja yksikön arkeen tuetaan ja milloin läheisille tiedotetaan asiakkaan asioista.
Palveluntuottajan henkilökunta toteuttaa asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää työotetta huomioiden asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset voimavarat. Asiakas toimii itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Asiakkaan hyvään hoitoon kuuluu päivittäisissä toimissa avustaminen, sairauden- ja terveydenhoito sekä asiakkaan sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Palveluntuottaja toimii yhteistyössä asiakkaan läheisten kanssa ja huolehtii asiakkaan sosiaalisen verkoston ylläpitämisestä ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustamisesta. Palveluntuottaja hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon mm. omaisten ja läheisten kanssa.
Asiakkaan tulee saada hänen palvelutarpeeseensa perustuvaa, tämän palvelukuvauksen mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa, harrastetoimintaa sekä elämyksiä. Palvelutuottaja vastaa asiakkaan päivittäisen elämisen toiminnoissa tarvittavasta hoidosta ja huolenpidosta, johon sisältyy muun muassa
Asiakkaan vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan päivittäin hoitotilanteissa ja hoitosuunnitelman toteutumista arvioidaan päivittäiskirjauksilla. Hoidon toteutuminen ja asiakkaan vointia ja toimintakykyä koskevat arvioinnit kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Kirjaamisen sisältö on asiakkaan toimintakykyä, voimavaroja ja selviytymistä kuvaavaa ja arvioivaa suhteessa hoito- ja palvelusuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja valittuihin hoitotyön auttamismenetelmiin. Asiakkaan tyytyväisyyttä hoitoon seurataan ja hänen näkemyksiään kysytään ja kirjataan häntä koskeviin asiakirjoihin. Kirjaaminen tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan luona vuorovaikutuksessa, kuitenkin tietosuoja varmistaen (näyttösuojat, koneen lukitseminen).
Asiakkaan ravitsemus ja riittävän ravinnon saaminen suunnitellaan yksilöllisesti osana asiakkaan hoito-, palvelu- tai vastaavaa suunnitelmaa. Ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan mahdolliset, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin perusteella tarvitsemat erityisruokavaliot (mukaan lukien uskontoon ja eettiseen vakaumukseen liittyvät ruokavaliot) sekä tarve rakennemuunnellulle ruoalle. Asiakkaan ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan terveydentila sekä ravitsemuksen tila. Tarvittaessa asiakkaan ravitsemuksen toteuttamiseen ja suunnitteluun konsultoidaan lääkäriä.
Asiakkaan painoa sekä ravitsemuksen tilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaan ravitsemushoidon suunnittelussa ja seurannassa hyödynnetään BMI-mittausta ja MNA-mittaria tai vastaavaa mittaria vähintään puolivuosittain RAI:n yhteydessä. Asiakkaan painoa seurataan säännöllisesti kuukausittain ja ravitsemushoidon riittävyyden arvioimiseksi useammin, jos paino laskee tahattomasti. Tulokset ja niistä tehdyt toimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään. Palveluntuottajan tulee puuttua välittömästi asiakkaan mahdolliseen aliravitsemustilaan. Painossa tai tehdyissä mittauksissa havaitut muutokset viedään viipymättä lääkärin tiedoksi.
Asiakasta kannustetaan ruokailuhetkissä omatoimisuuteen, mutta tarvittaessa asiakasta avustetaan ruokailussa hänen tarpeidensa mukaisesti.
Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkehoidosta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on tilaajan edellyttämät voimassa olevat lääkeluvat. Lääkehuollon lisäkoulutuksen saanut lähihoitaja voi toteuttaa lääkehuoltoa, kun hänellä on tehtävän edellyttämät tiedot sekä kirjallinen lupa lääkehoidon toteuttamiseen.
Asiakas vastaa itse lääkkeidensä kustannuksista. Palveluntuottajan henkilökunnan tulee tarvittaessa auttaa ja huolehtia esimerkiksi asiakkaan lääkkeiden tilaamisesta, riittävyydestä, reseptin uusinnassa ja tuotteiden hankinnasta.
Asumispalveluyksikön lääkehoidon käytännöt tulee olla kuvattu asumispalveluyksikön lääkehoitosuunnitelmassa, joka noudattaa STM:n Turvallinen lääkehoito- opasta (kulloinkin voimassa oleva). Palveluntuottaja vastaa yksikön lääkehoitosuunnitelman laatimisesta sekä päivittämisestä tarpeen mukaan ja vuosittain tilaajan tuottamaan pohjaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Tilaajan lääkäri vastaa lääkehoitosuunnitelman ja lääkehoitolupien hyväksymisestä. Jos palveluntuottaja käyttää lääkehoitosuunnitelman laatimiseen palveluntuottajan omaa pohjaa, hyväksyy suunnitelman palveluntuottajan lääkäri ilman erillistä korvausta.
Lisäksi lääkehoidolle asetetaan seuraavat vaatimukset:
Palveluntuottaja vastaa asiakkaiden turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Lääkkeiden säilytys
Asumispalveluyksikön asiakas on julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas samoin perustein kuin kotona asuva henkilö. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan terveyden ja sairauden hoidosta asiakkaan hoito-, palvelu- tai vastaavan suunnitelman, tilaajan asumispalveluyksikölle osoittaman vastuulääkärin laatiman suunnitelman sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan yksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita, huolehdittava tartunnan torjunnasta ja asiamukaisesta suojauksesta. Palveluntuottaja laatii asumisyksikön hygieniakäytännön toimintaohjeet ja varautuu normaaliajan ja poikkeusajan tilanteisiin hyödyntäen kulloinkin voimassa olevia viranomaisohjeita ja -suosituksia.
Palveluntuottajan tulee seurata tartuntatautien ja infektioiden sekä lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja raportoida niistä edelleen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen infektiotorjuntayksikköön (tartuntatauti@vakehyva.fi). Lisäksi palveluntuottajan tulee huolehtia hoitoon liittyen infektioiden seurannasta ja raportoinnista THL:n kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Yksikköön nimetään vähintään yksi hygieniavastaava, joka toimii linkkinä HUS:in sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen infektioidentorjuntayksikön ja yksikön välillä. Palveluntuottaja toimii yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön kanssa.
Tartuntatautien ehkäisemiseksi palveluntuottaja vastaa käsihuuhteen hankinnasta ja kulutuksen seurannasta. Käsihuuhdetta tulee olla asiakkaiden, henkilöstön ja vierailijoiden käytössä. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tilaajan sekä HUS:n kulloinkin voimassa olevia hygieniaohjeistuksia. Yksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen tilaajan tai HUS-yhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa.
Yksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Yksikön on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä.
Jokaisen työntekijän tulee osata tavanomaiset varotoimet. Muiden varotoimien tarve pitää osata arvioida ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Infektioiden diagnosoinnin ja hoidon tulee olla asianmukaista. Hallittua mikrobilääkkeiden käyttöä tulee seurata. Epidemioita tulee osata torjua ja hallita tehokkaasti. Lisäksi moniresistenttien mikrobien leviämistä tulee ehkäistä ja seurata. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii työn huolellista organisointia sekä henkilökunnan kouluttamista ja myös asiakkaiden opastamista. Palveluntuottaja vastaa henkilökunnan säännöllisestä kouluttamisesta ja asiakkaiden opastamisesta.
Tilaaja järjestää lääkäripalvelut Vantaan ja Keravan alueella sijaitsevien asumisyksiköiden asiakkaille. Lääkäripalvelut voidaan järjestää joko terveysasemalla tai hoivakotiin tuottamalla.
Jos asiakas on sijoitettu asumispalveluyksikköön, joka sijaitsee toisella hyvinvointialueella, lääkäripalvelut järjestetään kyseessä olevan hyvinvointialueen puolesta. Asiakkaalla on oikeus valita lääkäripalvelut myös kyseessä olevan hyvinvointialueen terveysasemalta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).
Tässä kappaleessa kuvataan tiiviisti yhteistyötä tilaajan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueella sijaitsevaan asumispalveluyksikköön järjestämän lääkäripalvelun (jatkossa ”lääkäri”) sekä palveluntuottajan välillä, vuoden 2025 alussa voimassa olevan mallin mukaisesti.
Kaikista suunnitelluista lääkärikontakteista varataan lääkäriltä aika tilaajan erillisen ohjeen mukaan. Ennen lääkärikontaktia yksikössä tehdään erillisen ohjeistuksen mukaiset tutkimukset ja kirjaukset (konsultaatio).
Lääkärin lähikierto:
Vuosikontrollit:
Lääkärin etäkierto:
Kiireelliset asiat
Päivystysasiat
Palveluntuottajan tulee avustaa asiakasta tarvittaessa tekemään mahdolliset tarvittavat ilmoitukset terveysaseman vaihdosta ja valinnasta. Mikäli palveluntuottaja tarjoaa yksityistä lääkäripalvelua, asiakkailla on oikeus valita tämä palvelu ja maksaa siitä itse. Tällöin myös kaikki diagnostiset tutkimukset tulee maksaa itse.
Saattohoito tarkoittaa vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään eli kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Saattohoito voi olla osa palliatiivista hoitoa.
Saattohoidon tarkoituksena on tukea ja hoitaa yksilöllisesti kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään parhaalla mahdollisella tavalla sekä inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa huomioidaan asiakkaan ja hänen läheistensä toiveet sekä henkinen tukeminen. Saattohoidossa korostuu kuolevan oikeus riittävään oireenmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoa kunnioittavaan huolenpitoon (kts. STM-Saattohoito).
Lisäksi saattohoidolle asetetaan seuraavat vaatimukset:
Asiakkaan hoitosuhteen päättyessä palvelutuottaja sopii asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa asiakkaan omaisuuden (irtaimisto) siirtämisestä ja huoneen tyhjentämisestä sekä vuokranmaksuvelvollisuuden päättymisestä. Tarvittaessa palveluntuottaja auttaa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asiakkaan muutto ei viivästy. Palveluntuottajalla tulee olla sovitut järjestelyt asiakkaiden kalusteiden ja tavaroiden lyhytaikaiseen varastointiin asumisyksikön asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä.
Ostopalveluntuottaja on sitoutunut asiakkuuden päättyessä siirtämään maksutta hallussaan olevat asiakkaista tallennetut sähköisessä tai manuaalisessa muodossa olevat tiedot oma-aloitteisesti ja viipymättä tilaajan käyttöön. (OHJE: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimeksianto- ja ostopalvelusopimuksilla hankittujen asiakas- ja potilasasiakirjojen arkistointi).
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ns. vanhuspalvelulaki
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Tietosuojalaki (1050/2018)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994)
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005)
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (598/2022)
Pelastuslaki (379/2011)
Elintarvikelaki (297/2021)
Työsopimuslaki (55/2001)
Työaikalaki (872/2019)
Vuosilomalaki (162/2005)
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Työturvallisuuslaki (738/2002)
Kielilaki (423/2003)
Arkistolaki (831/1994)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009)
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992)
Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 §:n muuttamisesta (1251/2022)
IKINÄ-malli: THL_Opas_16_verkko.pdf (julkari.fi) (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79998/THL_Opas_16_verkko.pdf)
Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FRAT, Falls Risk Assessment Tool) (https://thl.fi/documents/155392151/190140691/FRAT_.pdf/895413f0-490a-4a87-8269-cb99912453bb/FRAT_.pdf?t=1519112851870)
Hyvä vuokratapa (https://vuokranantajat.fi/wp-content/uploads/2019/11/Hyv%C3%A4-vuokratapa-2018.pdf)
Kielitaito. https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020–2023 (Valvontaohjelmia 1:2020)
Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2024)
Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys. Valvira 1/2014
Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus VRN ja THL 2020 (https://www.julkari.fi/handle/10024/146233)
STM - Saattohoito / Muistiliitto - Muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito (STM - Saattohoito / Muistiliitto - Muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito)
Asiakas vastaa kuljetuskustannuksista (ja saa niihin mahdollisesti Kelasta tukea).
Palveluntuottaja vastaa kuljetusten järjestämisestä, esim. taksin, ambulanssin kutsumisesta.
Tarvittaessa vaihtuvapaineinen patja myönnetään asiakkaalle tilaajaan apuvälinepalvelusta.
Tilataan erillisen ohjeen mukaisesti. Kustannuksista vastaa tällöin tilaaja.
Asukas voi halutessaan tuoda huoneeseensa radion, television ja/tai tietokoneen.
Asiakas vastaa henkilökohtaisesta irtaimistostaan.
Palveluntuottaja avustaa asiakasta apuvälineiden hankkimisessa sekä palauttamisessa tilaajan erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Palveluntuottaja vastaa apuvälineiden säännöllisestä puhdistuksesta.
Asiakkaiden henkilökohtaisten, hänelle myönnettyjen apuvälineiden kustannuksista vastaa tilaaja.
Muut kuin ohjeistuksen mukaiset apuvälineet (kuten hammasproteesit, silmälasit) asiakas hankkii itse.
Yhteiskäyttöön tarkoitetut ergonomista työskentelyä tukevat apuvälineet kuten;
Tilataan erillisen ohjeen mukaisesti hoitotarvikejakelusta.
Kustannuksista vastaa tilaaja.
Henkilökunnan työturvallisuuteen tai hygieniaan liittyvien hoitotarvikkeiden hankinta.
Poikkeuksena ilmaistuotteena saatavat asiakaskohtaiset mittarit ja lansetit, esim. diabeetikon verensokerimittari.
Palveluntuottaja tilaa erillisen, tilaajan ohjeistuksen mukaisesti tarvikkeet asiakkaalle.
Tilaaja ja asiakas maksaa tarvikkeista ohjeistuksen mukaisesti.
Palveluntuottajalla tulee olla haavan ensihoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet.
Asiakkaan avustaminen taloudellisten asioiden hoitamisessa yhteistyössä asiakkaan asioiden hoitajan kanssa
Asiakas voi halutessaan tuoda kokonaan tai osittain omat liinavaatteet.
Pesu- ja petauskuluista vastaa palveluntuottaja.