Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi (nimet):
Korson vanhustenkeskus
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Korson hoivakoti 1, Metsotie 23, 1. kerros, 01450 Vantaa
Korson hoivakoti 2, Metsotie 23, 2. kerros, 01450 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Puolanmaa Saija, tehtäväaluepäällikkö, saija.puolanmaa@vakehyva.fi, p. 040 6120317
Gröndahl Silja, lähijohtaja, Korson hoivakoti 1, silja.grondahl@vakehyva.fi p. 050 3181571
Junttanen Päivi, lähijohtaja, Korson hoivakoti 2, paivi.junttanen@vakehyva.fi p. 050 3121827
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): Vanhusten palvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeen mukaisista palveluista. Tehtävänä on mahdollistaa vanhuksen oman näköinen kotona asuminen tai asuminen kodinomaisessa asumisympäristössä elämän loppuun asti. Toimiala on organisoitu kotona asumisen palvelujen palvelualueeseen sekä hoiva-asumisen palvelujen palvelualueeseen.
Hoiva-asumisen palvelualue tuottaa pitkäaikaista ja lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista sekä arviointi- ja kuntoutustoimintaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yli 65-vuotiaille asukkaille. Asiakkaat ohjautuvat hoiva-asumisen palveluihin asiakasohjauksessa tehdyn laajan palvelutarpeen arvioinnin ja tämän pohjalta tehdyn palvelupäätöksen perusteella.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on sosiaalihuoltolain 21 c § mukaista asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan niille asiakkaille, jotka eivät enää pärjää itsenäisesti omassa kodissaan runsaidenkaan kotona annettavien palvelujen turvin. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää asiakkaan yksiköllisen tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja kassakäymistä edistävän toiminnan. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti.
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan omaishoitajan vapaapäiviksi, joilla tuetaan hoitavan läheisen voimavaroja. Oikea-aikaisella ja kotona asumista tukevalla lyhytaikaisella toiminnalla pyritään tukemaan asukkaan asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Lyhytaikainen kriisiasuminen on akuutista tarpeesta johtuva määräaikainen ympärivuorokautisen palveluasumisen jakso. Asiakas voidaan sijoittaa kriisipaikalle ennakoimattoman palvelun tarpeen vuoksi, joka johtuu esimerkiksi hoitajan sairastumisesta, kaltoin kohtelusta, asunnon menettämisestä tai muusta sosiaalisesta syystä. Asiakkaalla ei saa olla välitöntä sairaalahoitoa vaativaa hoitotarvetta. Yksikössä tarjotaan apua päivittäisissä toiminnoissa, lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja arvioidaan palveluiden tarvetta.
Ympärivuorokautista lyhytaikaista arviointi- ja kuntoutustoimintaa tarjotaan niille asiakkaille, joiden toimintakyky tai terveys on heikentynyt ja kotona asumisen turvallisuutta on tarpeen arvioida. Arviointi- ja kuntoutustoiminnan tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kuntoutuminen esimerkiksi sairaalajakson jälkeen siten, että kotiutuminen ensisijaisesti omaan kotiin mahdollistuu. Arviointi- ja kuntoutusjaksolla asiakkaan toimintakykyä ja edellytyksiä kotona pärjäämiseen arvioidaan laaja-alaisesti, jonka perusteella pystytään arvioimaan asiakkaan palvelujen tarvetta sekä järjestämään hänelle tarvitsemansa palvelut asiakkaan kotiutuessa.
Yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain 21 b § mukaista asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaan hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllisen asumisen asiakkaille on mahdollista turvata myös yöaikaiset palvelut yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yhteisöllistä asumista tarjotaan hoiva-asumisen palvelualueilla omissa erillisissä yhteisöllisen asumisen yksiköissä sekä yksiköissä, joissa tuotetaan sekä yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista palveluasumista samassa paikassa.
Korson hoivakoti 1:llä on 43 ja Korson hoivakoti 2:lla on 42 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ikäihmisille. Pyrimme järjestämään asiakkaillemme kodinomaisen, aktiivisen ja yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioivan elämän kodeissamme.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei tuoteta tällä hetkellä.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Valvontalain mukaan hyvinvointialue valvoo oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ostopalvelutuottajien palvelun sisältöä, laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvana toimintana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ulkoisen palvelutuottajan palvelun laadun varmistamisessa noudatetaan laadittuja sopimushallinnan ohjeita ja -periaatteita. Hyvinvointialue on ohjeissa määritellyt sopimushallinnan vastuuhenkilöt ja toteuttamisen periaatteet. Sopimusten sisällön seurantaa toteutetaan päivittäin osana toimintaa ja vastuu puuttua mahdollisiin laatu poikkeamiin on toiminnan vastuuhenkilöillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään säännöllisiä yhteistyö- ja seurantapalavereja, joiden avulla kehitetään toimintaa. Toiminnan seurannassa ja kehittämisessä huomioidaan palveluun liittyvät työntekijä- ja asiakaspalautteet. Mahdollisista epäkohdista ostopalveluihin liittyen reklamoidaan tai palveluntuottajan kanssa järjestetään neuvottelu palvelun toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti.
Palveluyksikössä seurataan ostopalvelun sisältöä, laatua sekä asiakasturvallisuutta.
Ateriapalveluista on erillinen omavalvontasuunnitelma, johon kuuluu ruuan- ja säilytystilojen/ laitteiden tarkka lämpötilaseuranta ja siivous/ siistiminen. Lämpötilat kirjataan seurantalistoihin ruuan toimituksien vastaanotossa (x3/ vk) ja mitataan jokaisella aterialla ennen ruuan tarjoilua ja tarjoilun jälkeen ja kirjataan seurantalistoihin x1/ vk maanantaisin. Havaittuihin poikkeamiin reagoidaan välittömästi ja ollaan yhteydessä palveluntuottajaan. Elintarvike valvontaviranomainen tekee tarkistuskäyntejä ohjelmansa mukaisesti, joko suunnitellusti tai suunnittelemattomasti. Ateriapalveluun liittyvien laitteiden kuten uunit, jääkaapit, pakastimet ja astianpesukoneet vioista ilmoitetaan välittömästi laitehuoltoon, jonka yhteystiedot löytyvät laitteesta. Palveluntuottajan kanssa ollaan yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse, sekä puolivuosittain ja tarvittaessa yhteistyöpalavereissa, joihin osallistuvat palveluntuottajan edustajat, hyvinvointialueen ateriapalvelujen hankinnoista vastaavat, yksiköiden lähijohtajat ja tehtäväaluepäällikkö.
Lääkkeiden säilytyksestä ja lääkehoitoon liittyvästä toiminnasta on kerrottu tarkasti yksikön lääkehoitosuunnitelmassa. Lääkkeidensäilytys (lääkehuoneet, lääkekaappi ja lääkevaunut) lämpötiloja seurataan päivittäin ja säilytyslämpötilat kirjataan erillisiin tiloissa oleviin seurantalistoihin. Lääkkeiden annosjakelupussit kaksois tarkistetaan ennen lääkerullien aloitusta. Lääkkeen antaja tarkistaa lääkkeiden oikeellisuuden jokaisella lääkkeen antokerralla jokaisen asiakkaan kohdalla. Lääkehoitoon osallistuvat vain lääkeluvalliset hoitajat (aoh, sh, lh), sekä lääkeluvallinen lähijohtaja. Lääkkeiden annosjakeluun liittyvissä poikkeamissa ollaan yhteydessä palveluntuottajaan puhelimitse tai sähköpostitse. Lääkehuoneiden lämpötila saadaan pidettyä sopivana huoneisiin asennettujen ilmalämpöpumppujen avulla. Lääkejääkaapin lämpötilapoikkeamien osalta ollaan yhteydessä huoltoon välittömästi ja siirretään lääkkeet väliaikaisesti johonkin vanhustenkeskuksen ehjään lääkejääkaappiin.
Hoitotarvikkeiden laatua seurataan heti toimitusten tultua yksikköön ja poikkeamista ollaan yhteydessä tarvikkeen toimittajaan joko puhelimitse tai sähköpostitse.
Asiakasturva ja -hyvinvointijärjestelmän ja hoitajakutsujärjestelmän toimivuutta seurataan koko ajan henkilöstön toimesta ja ilmoitetaan vioista välittömästi Vivago- huoltoon. Yksiköissä on nimetty Vivago-vastuutyöntekijät, jotka osallistuvat yhteistyöpalavereihin lähijohtajien kanssa ja huolehtivat kiireettömistä järjestelmään liittyvistä poikkeamien ilmoittamisesta palveluntuottajalle. Vastuutyöntekijät perehdyttävät uudet työntekijät järjestelmän käyttöön. Yhteyttä palveluntuottajaan pidetään sähköpostitse ja puhelimitse asian kiireellisyys huomioiden.
Siivouspalveluiden laatua seurataan yhdessä palveluntuottajan kanssa kuukausittain järjestettävillä yksiköiden laatukierroksilla ja puolivuosittain yhteistyöpalavereissa siivoussopimuksen mukaisesti. Siivoukseen/ siistimiseen liittyviä asioita seurataan päivittäin ja keskustellaan epäkohdista välittömästi palveluntuottajan lähijohdon kanssa sähköpostitse tai asian mukaan myös suoraan palveluntuottajan työntekijän kanssa.
Kiinteistöhuollon palvelun laatua seurataan päivittäin ja huolto/ korjaustarpeista ilmoitetaan välittömästi VAV:n kiinteistöhuoltoon, palvelunumero voimassa 24/7. Tarvittaessa reklamoimme VAV:n isännöitsijälle.
Terveydenhuollon laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti ja viallinen laite otetaan välittömästi pois käytöstä. Yksikön omien ja apuvälinelainaamon lääkintälaitteiden huoltopyynnöistä vastaavat yksiköiden fysioterapeutit apulaisosastonhoitajan/ asiakasvastaavan kanssa yhteistyössä. Hoidollisten laitteiden (Imut, happirikastin, RR-mittarit, lämpömittarit, happisaturaatiomittari ja stetoskooppi) huollosta vastaa apulaisosastonhoitaja/asiakasvastaava. Vanhustenkeskuksen yhteisen kuntosalin laitteiden huollosta vastaa Korson hoivakoti 1:n fysioterapeutti. Lääkäripalveluun liittyvien yksiköiden yhteiskäytössä olevien laitteiden (CRP- mittari) huollosta vastaa Korson hoivakoti 2 apulaisosastonhoitaja yhdessä henkilökunnan kanssa. Edellä nimetyt vastuuhenkilöt huolehtivat myös laitteiden vuosihuolloista.
Pyykkihuollon toimivuutta seurataan koko ajan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ja käydään vastuuhenkilöiden kanssa keskustelua välittömästi havaituista poikkeamista ja toiminnan muutoksista. Tarvittaessa kutsutaan koolle palveluntuottajan ja lähijohtajien yhteistyöpalaveri.
Henkilöstövuokrauksen työntekijöiden toimintaa seurataan ja annetaan tarvittaessa palautetta varahenkilöstön lähijohtajalle, joka reklamoi palveluntuottajaa poikkeamista puhelimitse, sähköpostitse ja yhteistyöpalavereissa.
Hoiva-asumisen palveluissa toteutetaan hyvinvointialueen strategian arvoja, missiota ja visiota. Hyvinvointialueen arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Lisäksi hoivakulttuurin toteuttamisessa on huomioitu lainsäädäntö ja laatusuositukset, kuten laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi.
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Asiakkaan arki rakentuu laadukkaan hoivan ja huolenpidon sekä yksilön oman näköisen arjen ympärille. Lähtökohtana on, että asiakkaan arki asumisyksikössä on mahdollisimman samanlaista kuin elämä asumisyksikön ulkopuolellakin. Arki on myös yhteistä aikaa muiden asukkaiden kanssa, arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Kaiken toiminnan keskiössä on asiakas itse, ja asiakkaiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja sitä pidetään rikkautena. Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä aktiivisesti. Henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan asumisyksikön arjesta ja mahdollistaa erilaiset aktiviteetit, tapahtumat ja yhteisöllisyyden toteutumisen asumisyksikössä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Asiakkaita kannustetaan ja avustetaan osallistumaan päivittäiseen toimintaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Ennen asiakkaan saapumista yksikköön nimetään hänelle oma/varatyöntekijä, ja tutustutaan asiakkaasta saatavilla oleviin tulotietoihin. Asiakkaan saavuttua yksikköön vastaanottava työntekijä, joka ei aina ole oma/varahoitaja aloittaa kartoittaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita esim. päivärytmi, nukkumaan meno aika, mieluisat harrastukset ja elämykset, peseytymisen toiveet; haluaako saunoa ja kuinka usein haluaa käydä suihkussa, ruokailutottumukset, millaisia apuvälineitä käyttää ym. asiakkaalle tärkeät, merkitykselliset asiat (ns. tulokeskustelu).
Omatyöntekijä kutsuu asiakkaan ja läheisen hoitokeskusteluun (hoitoneuvottelu) mahdollisimman pian (n. 2 vk sisällä asiakkaan saapumisesta yksikköön) ja antaa ”info-kirjeen” asiasta, jossa on tietoa hoitokeskustelusta, sekä ”Elämäni tarina”- lomake, jonka avulla kartoitetaan asiakkaan elämänhistoriaa ja asiakkaalle tärkeitä, merkityksellisiä asioita mm. mistä asioista asiakas tykkää ja mistä ei. Tavoitteena on, että läheinen ja asiakas yhdessä täyttävät lomakkeen, jos asiakkaan toimintakyky siihen riittää. Läheisyhteistyö korostuu asiakkaan hyvän, omanlaisen elämän toteutuksessa yhdessä monimuotoisen henkilökunnan kanssa.
Omahoitaja tekee asiakkaalle yhdessä monimuotoisen henkilöstön kanssa hoito- ja ohjaussuunnitelman, jonka avulla varmistetaan asiakkaan tarpeiden- ja toiveiden mukainen palvelukokonaisuus.
Fysioterapeutti tekee asiakkaalle yksilöllisen kuntoutussuunnitelman. Asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan viikoittain järjestettävässä kuntoutuskokouksessa. Yksikössä järjestetään päivittäin asiakkaiden toiveiden mukaista yksilö ja pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnasta kerrotaan internetissä ja yksikön käytävätauluilla esillä olevassa viikko-ohjelmassa.
Oma/varatyöntekijä järjestää asiakkaalle yksilöllistä ohjelmaa viikoittain (= ns. ”oma-aika asiakkaalle”). Vanhustenkeskuksessa käy myös, Korson seurakunnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisia toimijoita, koululaisia ja opiskelijoita järjestämässä erilaisia tapahtumia joko yksiköissä tai koko vanhustenkeskuksen yhteisinä tapahtumina.
Eläinystävien vierailut ovat myös asiakkaille mieluisia. Teemme vuosittain useita asiakkaiden toiveiden mukaisia retkiä. Läheiset ovat tervetulleita mukaan retkille ja tapahtumiin.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, jota on täydennetty hyvinvointialueen yhteisillä ohjeilla ja hoiva-asumista koskevilla tiedoilla. Hoiva-asumisen omavalvontasuunnitelman pohjaa täydennetään edelleen kyseistä palvelua koskettavilla tiedoilla. Yhteiseen omavalvontasuunnitelmapohjaan kirjoitetaan miten toiminnan vaatimusten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutuminen konkreettisesti arjessa toteutetaan. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen seurannasta vastaavat palvelun esihenkilöt yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmat julkaisee hyvinvointialueen nettisivuille hoiva-asumisen toimistosihteeri tai hänen sijaisenaan palvelualueen asiantuntija. Yksikön esihenkilö(t) vastaa ajantasaisen omavalvontasuunnitelman sijoittamisesta saataville yksikössä.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun, asiakas/potilasturvallisuuteen tai olosuhteisiin liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaan päivitettäessä huolehditaan siitä, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta vastaa palvelun esihenkilö.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma laaditaan sähköisesti ja julkaistaan VAKEn nettisivuilla sekä pidetään julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Omavalvontasuunnitelma pidetään palveluyksikössä julkisesti nähtävänä siten, että asiakkaat, omaiset ja yksikön omavalvonnasta kiinnostuneet voivat tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja päivityksestä vastaavat lähijohtajat yhdessä apulaisosastonhoitajan/asiakasvastaavan kanssa. Omavalvontasuunnitelman laatimisessa ovat myös mukana yksikön henkilöstö. Ennen julkaisua omavalvontasuunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Korson hoivakoti 1:n A-aulan ilmoitustaululla ja Korson hoivakoti 2:n B-oven hissiaulassa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Hoiva-asumisen palvelualueella yksiköiden toimintaa ohjaavat keskeisesti Sosiaalihuoltolaki ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024–2027 tukee hallitusohjelman, vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Linkit lakeihin ja laatusuositukseen:
Hoiva-asumisen yksiköiden toiminnassa noudatetaan lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhtenäisiä ympärivuorokautisen palveluasumisen sekä kotihoidon palvelukuvauksia. Palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia yksikön toiminnalle. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti tarjottavan palvelun osalta.
Palveluyksikössä on varmistettu uuden työntekijän perehdytyksessä, että henkilöstö tietää ja tuntee toimintaa keskeisesti säätelevät lait ja asetukset, sekä palvelukuvauksen. Asioita käydään läpi työyksikkökokouksissa. Omavalvontasuunnitelma ja palvelukuvaus löytyvät sähköisesti yksiköiden Sharepoint-kansioista, joihin työntekijöillä on pääsy. Asiakirjat löytyvät tulostettuina yksiköiden perehdytyskansioista.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Vantaan ja Keravan hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen ja vastuut organisaatiorakenteen mukaisesti. Hallintosääntöön on kirjattu myös vastuut omavalvonnan ja valvonnan osalta. Jokainen johtamisvastuussa oleva henkilö on osaltaan vastuussa toiminnan omavalvonnasta sekä sen osana asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. Jokainen ammattihenkilö on vastuussa omasta työstään ja osallistuu osana päivittäistä työtään toiminnan kehittämiseen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen eri asiantuntijat sekä tukipalveluiden edustajat tukevat johtoa ja henkilöstöä tehtävien toteuttamisessa.
Omavalvonta on hyvinvointialueen ensisijainen keino varmistaa palveluiden laatu ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Omavalvontasuunnitelmaan on kuvattu keskeiset velvoitteet sekä niiden toteuttaminen ja seurannan menetelmät. Vanhuspalveluiden johtamisrakenteeseen on luotu menetelmät omavalvonnan seurannan toteuttamiseen. Omavalvonnan keskeisiä sisältöjä seurataan säännöllisesti laaditun vuosikellon mukaisesti. Sisältöjen toteutumisen seurannasta ja seurannan pohjalta tehdyt havainnot raportoidaan ja niitä käsitellään säännöllisesti kokouksissa aina työyhteisöistä hoiva-asumisen, vanhuspalveluiden ja hyvinvointialueen johtoryhmälle sekä aluehallitukselle saakka.
Henkilöstölle ja asiakkaille on luotu erilaisia vaikuttamiskanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa onnistumisia ja epäkohtia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää. Tätä tietoa hyödynnetään omavalvonnan toteuttamisessa.
Yksiköiden esihenkilöt ovat yksiköissä paikalla arkisin työntekijöiden tavoitettavissa sekä seuraavat ja ohjaavat yksikön toimintaa esimerkiksi laadukkaan hoitotyön toteutumisessa. Yksiköiden lähijohtajat vastaavat yksikön toiminnasta ja sen johtamisesta yhdessä tehtäväaluepäällikön kanssa. Jokainen työntekijä toimii tehtävän kuvansa mukaisesti monimuotoisissa tiimeissä. Omavalvontasuunnitelmaa käydään lähijohtajien toimesta läpi henkilökunnan kanssa vuosittain ja toiminnan muuttuessa työyksikkökokouksissa.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvonnan avulla parannetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa. Lisäksi turvataan lakisääteisten palvelujen toteutuminen. Tieto laatupoikkeamasta voidaan saada esimerkiksi asiakaspalautteena, muistutuksena, kanteluna, huoli- tai epäkohtailmoituksena tai viranomaisilmoituksena. Laatupoikkeama voi ilmetä myös hyvinvointialueen omavalvontaa toteuttaessa esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä. Hoiva-asumisen palveluissa seurataan erilaisin järjestelmin ja mittarein laatua ja mahdollisia laatupoikkeamia. Laatupoikkeaman ilmetessä suunnitellaan tarpeelliset toimenpiteet ja toimenpiteiden seuranta.
Yksiköiden esihenkilöt sekä tehtäväaluepäälliköt raportoivat kuukausittain yksikköä sekä tehtäväaluetta koskevat keskeiset havainnot ja tehdyt toimenpiteet ns. nelikenttäanalyysissä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan vastuuhenkilö kokoaa kuukausittain keskeisimmät havainnot ja tehdyt toimenpiteet sovittujen neljän kokonaisuuden alle, joita ovat asiakas, henkilöstö, prosessi ja talous. Vastaavasti seuraava vastuuhenkilö kokoaa keskeisimmät tiedot seuraavalle johtamisen tasolle. Tämän mallin avulla pienemmät asiat pystytään ratkaisemaan toiminnan tasolla ja ylemmälle tasolla tuodaan asioita, joihin mahdollisesti tarvitaan linjauksia tai toimintamallien tarkastamista.
Hoiva-asumisen palvelualueella käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin koontinäytöiltä yksikön esihenkilö seuraa mm. RAI-arviointien, hoito- ja ohjaussuunnitelmien ajantasaisuutta ja rajoittamistoimenpiteiden käyttöä.
Yksikössä varmistetaan laadunhallintaa yhteistyössä henkilöstön kanssa esimerkiksi puolivuosittain tehtävien RAI-arviointien, ajantasaisien hoito- ja ohjaussuunnitelmien, sekä kuntoutussuunnitelmien avulla. Vaara- ja haittatapahtumailmoitukset ja toiminnasta saadut suulliset ja kirjalliset palautteet käsitellään mahdollisimman pian työyksikkökokouksissa ja tiimipalavereissa. Henkilöstömitoitusta seurataan päivittäin ja kolmen viikon jaksoissa. Apotista saatavien raporttien avulla saadaan tarkkaa tietoa mm. hoito – ja ohjaussuunnitelmien tilanteesta ja päivittämisen tarpeesta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta niin oman palveluntuotannon kuin ostopalvelutuotannon osalta. VAKEssa palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Valvonta ja tuottajaohjaus, joka sijoittuu osaksi konsernipalveluja. Valvonta ja tuottajaohjaus suunnittelee, toteuttaa ja kehittää valvontaa sekä kerää, analysoi ja kokoaa valvontatietoa. Tiimi toimii yhteistyörajapinnoissa, toimialojen tukena sekä tehden yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa.
Valvonta- ja tuottajaohjaus järjestää palveluntuottajille neuvontaa ja tukea esimerkiksi vuosittaisten seminaarien sekä omavalvontasuunnitelmien laatimisen tuen kautta. Keskitetyn valvontatiimin avulla varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta on autonomista toimien erillään palvelutuotannosta. Valvonta- ja tuottajaohjaustiimissä valvontatyötä tekee siihen erikoistunut henkilökunta yhteistyössä toimialojen kanssa. Keskitetyn yksikön avulla varmistetaan omavalvonnan toteutumista, palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Laadunvalvontakäyntejä tehdään ennalta ilmoitetusti sekä ennalta ilmoittamatta yksiköihin säännöllisesti kerran vuodessa. Käynneistä kirjoitetaan yksikkökohtaiset raportit sekä annetaan yksiköille mahdolliset korjaustoimet/selvityspyynnöt sekä valvotaan näiden toimien toteutuminen.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaan palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Hoiva-asumisen yhteisöllisessä asumisessa käytetään interRAI-HC- välinettä, ympärivuorokautinen palveluasumisessa interRAI- LTCF- välinettä ja lyhytaikaisissa hoivan palveluissa interRAI-CHA-välinettä. Hyvinvointialueen välineet ovat kuvattuina RAI-intrasivustolla tarkemmin.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita ja toimintamalleja henkilöstölle on kuvattu Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan laadun arvioinnissa ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoivan, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista esihenkilön rinnalla. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin henkilöstölle tehdyllä RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Hoiva-asuminen määrittelee itse oman toimintansa laatuindikaattorit ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Laatuindikaattorit ja tavoitteet hoiva-asumisen palveluissa ajalla 2025–2027:
Ympärivuorokautinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen
Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen
Arviointi- ja kuntoutustoiminta
RAI-intrasivuilla on kuvattuna tarkemmat ohjeistukset laatuindikaattoreiden tavoitteisiin pääsemiseksi ja seurantaan.
RAI-tietoa hyödynnetään osana yksikön johtamista ja toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja ja yksikön RAI-tukihenkilöt käyvät asiakkaiden RAI-arviointi tiedot läpi kuukausittain ja selvittävät täyttyykö asumispalvelun asiakkuudelle asetetut RAI-kriteerit (ADL ja CPS). Jos asiakkaan toimintakyky on parempi, niin silloin käynnistetään selvitysprosessi asiakkaan mahdollisuudesta siirtyä hänen toimintakykyään paremmin tukevaan palveluun.
RAI-tukihenkilöt ohjaavat omatyöntekijöitä asiakkaiden RAI-arviointien tekemisessä, tarkistavat arvioinnit ennen lukitsemista ja huolehtivat, että jokaisen asiakkaan RAI-arviointi tulee tehtyä ajallaan. Tukihenkilöt ohjaavat omatyöntekijää huomioimaan RAI-arvioinnissa nousseet asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvät kehittämiskohteet ja kehittämissuunnitelman esim. Jos asiakkaalla ilmenee tahatonta laihtumista tai ei ole aktiviteetteja jne., niin mitä tehdään jatkossa.
Yksikön RAI- tietoja verrataan palveluasumiselle asetettuihin laatuindikaattoreihin ja tavoitteisiin kaksi kertaa vuodessa ja suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa kehittämisasiat / keinot, joilla pyritään pääsemään tavoitteisiin. Kehittämistyössä on tärkeää pohtia yhdessä sitä, miksi ei päästy asetettuihin tavoitteisiin. Esihenkilö raportoi säännöllisesti kvartaaleittain kuukausiraporttien yhteydessä laatutavoitteiden tilanne omasta yksiköstään ja analysoi tehtyjä toimenpiteitä, seurantaa sekä arviointia. RAI- tuloksia käydään läpi toimintayksikkökokouksissa ja yhdessä henkilöstön kanssa.
Riskien hallinta tarkoittaa koordinoitua ja systemaattista toimintaa, jolla sosiaali-, terveys ja pelastustoimintaa johdetaan sekä ohjataan riskien osalta. Toimintaa vaarantavien ennakollinen riskien tunnistaminen päivittäisessä toiminnassa on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon keskeinen lähtökohta. Tunnistamalla mahdolliset riskit toimintaympäristössä ja toiminnassa, voidaan niitä ennaltaehkäistä sekä puuttua epäkohtiin suunnitelmallisesti.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Dokumentit kuuluvat uuden työntekijän perehdytykseen ja ne käydään läpi henkilöstön kanssa työyksikkökokouksessa vuosittain ja toiminnan muuttuessa. Riskien arviointi tehdään työntekijöiden kanssa yhdessä vuosittain ja sovitaan tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Palo- ja pelastussuunnitelman lukee jokainen työntekijä vuosittain ja toiminnan muuttuessa ja kirjaa lukukuittauksen.
Lääkehoitosuunnitelmaan perehtyminen kuuluu lääkelupaprosessiin ja sen jälkeen jokainen lääkeluvallinen lukee lääkehoitosuunnitelman vuosittain ja toiminnan muuttuessa ja kirjaa lukukuittauksen.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Hyvinvointialueen jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia osaltaan siitä, että toimintaympäristö ja olosuhteet mahdollistavat turvallisen ja laadukkaan hoidon sekä työolosuhteet. Toimintaa uhkaavia riskejä on tunnistettu ja tunnistetaan ennakkoon, niiden vaikutuksia turvallisuuteen arvioidaan sekä laaditaan riskien ehkäisyyn tarvittavat toimintaohjeet sekä vaikuttamisen kanavat. Keskeiset riskit, niiden seuranta ja seurannan pohjalta tehtävät kehittämistoimenpiteet on kirjattu tarkemmin omavalvontasuunnitelman asiakohtiin kuten henkilöstö, lääkehoito, laitteet ja toimitilat.
Palveluyksikön riskienhallinnan kokonaisuudesta vastaa lähijohtajat yhdessä vastuutyöntekijöiden ja muun henkilöstön kanssa. Lääketurvallisuuden vastuutyöntekijöitä ovat apulaisosastonhoitaja/asiakasvastaava ja sairaanhoitajat. Laiteturvallisuuden vastuuhenkilöitä ovat apulaisosastonhoitaja/asiakasvastaava ja fysioterapeutti. Turvallisuuden (palo-ja pelastus, toimitilat) vastuuhenkilöitä ovat apulaisosastonhoitaja/asiakasvastaava ja kaksi lähihoitajaa. Työsuojeluvastaava (henkilöstö) on yksi lähihoitajista.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä ja että varautumisessa varmistetaan palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmiussuunnitelman julkinen versio löytyy hyvinvointialueen internetsivuilta. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelma sisältää Hoiva-asumisen oman valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelma kuvaa miten organisaation kokonaisturvallisuus rakentuu ja miten häiriöihin varaudutaan normaali ja poikkeusoloissa. Hoiva-asumisen valmiussuunnitelma ei ole julkinen.
Vastaava henkilö: vanhusten palvelujen palvelualuejohtaja Armi Hyry p. 050 3121 773
Yksiköissä on huomioitu varautuminen ja henkilöstön osaaminen mahdollisissa poikkeustilanteissa. Varautuminen ja poikkeustilanteiden harjoittelu on kirjattu palo -ja pelastus suunnitelmaan ja siihen liittyvään poistumisturvallisuusselvitykseen. Poistumisturvallisuus harjoitukset turvallisuusvastaavien johdolla kuuluvat uuden työntekijän perehdytykseen ja sen jälkeen koko henkilöstölle vuosittain. Paloturvallisuus koulutusta pyritään järjestämään palo- ja pelastustoimen kautta vuosittain. Kiinteistöhuolto tarkistaa vanhustenkeskuksen sprinkler- ja palotunnistusjärjestelmän toimivuutta säännöllisesti. Kiinteistön palotarkastukset tehdään kolmen vuoden välein.
Sähkö- ja vedenjakelun toimintahäiriöistä on tehty erillinen toimintaohje, joka kuuluu uuden työntekijän perehdytykseen.
Kulunvalvontaa seurataan. Vanhustenkeskuksen ulko-ovet ovat koko ajan lukossa. Ovilla on ovikellot, joista hälytys siirtyy työntekijöiden puhelimeen, joilla saadaan näkö- ja puheyhteys oville. Ennen oven avaamista puhelimen avulla varmistutaan, että sisälle tulija on oikealla asialla.
Huollosta vastaa ulkopuolinen toimija, heidän henkilöllisyytensä on todennettava ennen kuin heitä päästetään huoltotoimiin esim. työasemat, sähkökaapit yms. Asia varmistetaan tarkistamalla työntekijän henkilökortti.
Menettelytapaohje uhka- ja väkivaltatilanteissa on laadittu ja se on henkilöstön kanssa käyty läpi ja kuuluu uuden työntekijän perehdytykseen. Ohjeeseen on kirjattu mahdolliset uhkaavien- tai väkivaltatilanteiden ilmenemismuodot, toimintaohje tunnistettujen uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn, toimintaohjeet ja – vastuut, kun uhka- tai väkivaltatilanne on tapahtunut, sekä säännöllinen arviointi, päivittäminen ja tietojen hyödyntäminen. Työturvallisuusilmoitukset käydään lähijohtajien toimesta henkilöstön kanssa läpi mahdollisimman pian työyksikkökokouksissa ja arvioidaan miten voisimme muuttaa toimintaa, jotta riskiltä vältyttäisiin. Jokaiselle työntekijälle jaetaan taskuopas uhka-ja väkivaltatilanteisiin. Taskuopas on isompana monisteena hisseissä ja palveluyksikön käytävätauluilla.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Ilmoitusvelvollisuus ja epäkohtailmoituksen tekeminen käydään läpi henkilöstön kanssa osana perehdytystä.
Lähijohtajat ovat käyneet läpi asiaa henkilöstön kanssa työyksikkökokouksissa, joista tehdään muistiot.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Yksikössä on uuden työntekijän perehdytysohjelma ja perehdytyskansio, jonka avulla varmistetaan, että uusi työntekijä tuntee ja tietää ilmoitusvelvollisuudesta sekä ilmoittamisen kanavista. Kirjaamisen vastuutyöntekijät ja uuden työntekijän perehdyttäjä, mentori perehdyttävät uuden työntekijän asiaan. Uudet työntekijät käyvät erillisen Apotti käyttökoulutuksen.
Henkilöstö ilmoittaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti palveluyksikön esihenkilölle, jos hän tehtävissään havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakas-, potilas- tai työturvallisuudessa, palvelun laadussa tai muun lainvastaisuuden. Hoiva-asumisessa ilmoittaminen tehdään ensisijaisesti HaiPro- ja Spro-ilmoitusjärjestelmiä käyttäen. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa ja/tai asiakkaan/läheisen palautteeseen perustuen epäkohdat, vaaratapahtumat tai niiden uhat ilmoitusjärjestelmien kautta. Todetut vaaratapahtumat, havaitut epäkohdat ja läheltä piti – tilanteet käsitellään, kirjataan, analysoidaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sekä raportoidaan HaiPro- järjestelmään.
Yksikön esihenkilö perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro- ja Spro-järjestelmän käyttämiseen. Työntekijäilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. Keskeistä riskien ja epäkohtien tunnistamisessa on ennakoiva tunnistaminen ja havainnointi, jotta tarvittavia toimenpiteitä ehditään tehdä ennen ei-toivottujen tapahtumien toteutumista. Riskien hallinnassa keskeistä on työyksiköissä käytössä olevat prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja kirjaamisen käytänteet.
Ilmoitukset riskien hallinnan järjestelmistä tulevat käsittelijöiden sähköpostiin. Yksikössä nämä viestit käsitellään päivittäin ja käsittelijä arvioi niiden kiireellisyyden. Mikäli tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tulee se käsitellä heti. Yksikön esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan tai mahdollisen muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Kiireettömien ilmoituksen käsittely aloitetaan viikon kuluessa.
Epäkohtien, haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittely yksikössä
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään työyhteisössä esihenkilön toimesta, jonka tehtäviin kuuluu luoda toimintamallit vahingon läpikäymiseen. Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään aina yhdessä yksikön henkilöstön kanssa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota avoimeen, rakentavaan ja syyllistämättömään keskusteluun työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa asiakkaan läheisen kanssa. Asiakas- ja potilas vaaratapahtuman käsittelyssä huomioidaan, että se ei aiheuta vahinkoa pelkästään asiakkaalle, vaan myös tapahtumassa osallisena ollut työntekijä tarvitsee tukea. Työntekijälle ja työyhteisölle järjestetään tapahtumasta riippuen heidän tarvitsemaansa tukea tilanteen käsittelyyn ja siitä oppimiseen.
Vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset (Haipro- järjestelmä) käydään työyksikössä läpi lähijohtajan johdolla tapahtuman riskiluokka huomioiden välittömästi tai viikoittain työyksikkökokouksessa. Henkilöstön kanssa yhdessä mietitään toimintatapoja, joilla voitaisiin ehkäistä vastaavanlainen tapahtuma. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja kirjaavat ilmoituksiin keinot, miten toimintaa kehitetään. Lähijohtajat lähettävät tiedon asiakasturvallisuus/työturvallisuus ilmoituksesta tarvittaessa organisaatiossa eteenpäin vastuuhenkilöille tai asiantuntijoille (esim. tehtäväaluepäällikkö, lääkäri, johtajat). Työturvallisuusilmoitukset menevät aina suoraan työsuojeluvastaaville. Lähijohtaja ilmoittaa myös tarvittaessa puhelimitse/ sähköpostitse vastuuhenkilöille tapahtumasta. Tapahtumia käsitellessä henkilöstön kanssa, pyritään oppimaan yhdessä keskustelemalla neutraalisti tapahtuneesta; mitä tapahtui ja miten voitaisiin estää, ettei enää uudelleen tapahtuisi vastaavaa. Ilmoituksiin ei laiteta asiakkaan, eikä työntekijän nimiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Vakavien vaaratapahtumien tutkinta oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Tätä opasta noudatetaan myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vakavien vaaratapahtumisen tunnistamisessa ja käsittelyssä.
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä löytää konkreettisia keinoja puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena on oppia tapahtumasta, ei etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä. Hoiva-asumisen ja hyvinvointialueen tutkintaryhmän yhteyshenkilönä toimii Hoivan johdon asiantuntija.
Vakavan vaaratapahtuman sattuessa tärkeintä on sujuva tiedonkulku. Hoiva-asumisen palveluissa on sovittu kriisiviestinnän periaatteet ja toimintatavat. Hoiva-asumisessa on sovittu toiminnan kannalta vakavat vaaratapahtumat, jotka ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi asukkaan katoaminen tai vakava vaaratapahtuma, joka on uhannut asukkaan henkeä tai niiden uhat kuten tulipalot tai muut ulkoiset uhkat. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä.
Työyhteisössä on henkilöstön kanssa tunnistettu mahdollisia vakavia vaaratapahtumia ja laadittu menettelytapaohjeet uhka- ja väkivaltatilanteissa. Menettelytapaohje ja yllä oleva kriisiviestinnän ohje on käyty läpi työyksikkökokouksessa henkilöstön kanssa. Menettelytapaohje ja omavalvontasuunnitelma löytyvät paperiversiona perehdytyskansiossa. Lähijohtajalle tai hänen poissa ollessaan apulaisosastonhoitajalle/asiakasvastaavalle vakavasta vaaratilanteesta ilmoittaa viivytyksettä vuorovastaava. Jos vuorovastaava ei saa yhteyttä lähijohtajaan, eikä apulaisosastonhoitajaan/asiakasvastaavaan hän ilmoittaa vakavasta vaaratapahtumasta palvelualuepäällikölle, jos häneenkään ei saa yhteyttä, niin asiasta ilmoitetaan hoivapalvelujen tulosaluejohtajalle, joka jatkaa ilmoittamista edellä olevan ohjeen mukaisesti.
Palveluyksikön keskeisten riskien tunnistamisessa hyödynnetään vuosittain tehtävää työturvallisuusriskien arviointia sekä omavalvonnan havainnoista saatavaa tietoa. Asiakaspalautteet, työntekijöiden vaaratapahtumailmoitukset, vakavat vaaratapahtumat ja muistutukset sekä kantelut antavat arvokasta tietoa työyksikön mahdollisista keskeisistä riskeistä, joihin voidaan kehittää suojaavia toimenpiteitä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Riskien arviointia tehdään päivittäin arjen työssä. Henkilöstö ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ja esihenkilön johdolla niihin etsitään ratkaisuja, tarvittaessa konsultoiden organisaation asiantuntijoita.
Konkreettisia riskejä ovat mm. lääkehoidon poikkeamat, asukkaiden turvallisuuteen liittyvät riskit kuten kaatumiset, tilojen esteettömyyteen liittyvät riskit, eettiseen kuormitukseen ja työssä jaksamiseen liittyvät riskit, sovittujen toimintatapojen noudattamattomuus sekä puutteet perehdytyksessä. Tarkemmin riskejä käydään yksikkötasolla läpi aina riskien arvioinnin vuosittaisessa päivityksessä sekä toimintayksikkökokouksissa.
Toimenpiteet: Työkuorman tasapainottaminen, tiimin yhteistyön lisääminen, monimuotoisuuden huomioiminen ja sen johtaminen työyhteisössä.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Tapahtumista kirjaaminen Apottiin sekä HaiPro-järjestelmään ovat tärkeä osa ennaltaehkäisyä ja riskien hallintaa. HaiPro-ilmoitusten ja henkilöstön suoraan esihenkilölle tai kollegoille raportoimien poikkeamien käsittely tehdään reaaliajassa ja tiedoksi saatetaan henkilöstölle. Toimenpiteiden yhteinen pohdinta ja niistä laadittujen yhteisten käytäntöjen tiedottaminen koko henkilöstölle sekä sijaisille ja opiskelijoille ovat keskeisiä toimia ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa.
Asiakas ja työturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä riskejä pyritään ehkäisemään kartoittamalla yhdessä henkilöstön kanssa mahdolliset riskit ja kirjaamalla ne toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, käymällä asiakirjat työntekijöiden kanssa läpi uuden työntekijän perehdytyksessä ja asiakirjoihin tullessa muutoksia. Yllä olevien riskien hallinnassa on tärkeää riskien näkyväksi tekeminen, niistä yhdessä oppiminen toimintaa kehittämällä, ettei toistuisi. Tietoisuus siitä, että jokainen työntekijä on vastuussa omalta osaltaan työyksikön riskien hallinnasta. Työyksikössä käydään keskustelua riskien hallintaan liittyvistä asioista työyksikkökokouksissa ja tiimipalavereissa.
Lääkitysturvallisuus
Sähköiset lääkemääräykset
Laiteturvallisuus
Säännölliset huollot ja tarkastukset:
Käyttöohjeiden koulutus:
Infektioiden hallinta
Hygieniakäytännöt:
Suojavarusteiden käyttö:
Työturvallisuus
Turvallisuuskoulutukset:
Ergonomiset työvälineet:
Työkuorman hallinta:
Havainnointi ja raportointi:
Työntekijöiden, asiakkaiden ja läheisten havainnot ja palautteet kerätään ja ne käydään läpi säännöllisesti yksikkökokouksissa. Toimintaa kehitetään aktiivisesti palautteen perusteella.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Alihankkijoiden ja ostopalveluiden toimijoiden palvelukuvauksen poikkeamista informoidaan palveluntuottajaa sovituin yhteydenottokanavin sekä tehtäväaluepäällikköä. Poikkeamista tehdään myös HaiPro-ilmoitukset ja henkilöstöä on tähän opastettu.
Hoiva-asumisessa seurataan osana johtamisjärjestelmää muun muassa seuraavia riskientunnistamisen lähteitä:
Saadun tiedon pohjalta on luotu rakenteita, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus aina kaikissa yksiköissä, vaikka havainto olisi tullut vain yhdestä kohteesta. Havainnot ja erityisesti niiden pohjalta tehdyt korjaavat toimenpiteet jaetaan osana laajennettua johtoryhmää.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Henkilöstön määrää ja rakennetta säätelee palveluntuottajan toimilupa, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palvelukuvaus. Palveluyksikön henkilöstön määrä ja rakenne:
Korson hoivakoti 1 ja 2
Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti palveluyksikön riittävällä henkilöstöresurssilla, asiakastarpeiden mukaisella työvuorosuunnittelulla, henkilöstön liikkumisella yksiköiden välillä sekä tarvittaessa sijaisia käyttämällä. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmässä olevalla mitoituslaskurilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen resurssipalvelut tukevat hoiva-asumisen yksiköitä sekä äkillisissä että pidempiaikaisissa sijaistarpeissa. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan resurssipalvelujen varahenkilöstön tai resurssipalveluiden kautta hankittavan vuokrahenkilöstön avulla, jos vanhuspalvelulain edellyttämä henkilöstömitoitus on uhkana alittua. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään ensisijaisesti palkkaamaan määräaikaisesti yksikköön työntekijä.
Toiminnan esihenkilö vastaa henkilöstön riittävyydestä ja rekrytoinnista.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Alle 14 vrk sijaisuudet tilataan aina VAKEn resurssipalvelujen kautta. Sijaisuuksiin hankintaan vuokratyöntekijä, mikäli yksikön henkilöstömitoitus ei muilla toimenpiteillä toteudu vähintään lain vaatimalla tasolla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensisijaisena kumppanina henkilöstövuokrauksessa toimii Seure. Hyvinvointialueella on käytössä myös lähihoitajia ja sairaanhoitajia koskeva henkilöstövuokrauksen puitesopimus, joiden molemmissa kategorioissa on valittuna kolme eri henkilöstöpalveluntuottajaa. VAKEn resurssipalvelut vastaa myös puitesopimuksen kautta tilattavasta vuokrahenkilöstöstä.
Rekrytointi: Esihenkilö vastaa rekrytointiprosessista sen valmistelusta aina päättämiseen asti. Rekrytointi valmistellaan ja suunnitellaan hyvin, jotta rekrytointi sujuu asianmukaisesti ja siitä syntyy myös työnhakijoille hyvä kokemus. Rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa. Jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa monimuotoisuus huomioidaan ja kannustetaan eri taustaisia ja osaajia hakemaan avoimia tehtäviä. Rekrytointiprosessin eri vaiheista löytyy kuvaukset ja ohjeet VAKEn intrasivuilta, jossa ne ovat esihenkilöidensaatavilla. Pääsääntöisesti tehtävien täytössä noudatetaan julkista hakumenettelyä.
Esihenkilö vastaa siitä, että rekrytointi tehdään oikeilla tiedoilla ja hakee tarpeen mukaisesti täyttöluvan. Rekrytoinnin valmistelun jälkeen esihenkilö suunnittelee rekrytoinnin aikataulun huomioiden haastatteluihin kuluvan ajan. Hakuaika tehtäviin on vähintään 14 vuorokautta. Rekrytointisuunnitelma luodaan LAURA-rekrytointijärjestelmässä, jonka lomakkeelle esihenkilö kirjaa tarvittavat rekrytoinnin tiedot. Rekrytointipalvelut julkaisevat työpaikkailmoituksen vastuuhenkilön täyttämän lomakkeen tietojen perusteella. Työpaikkailmoitukset julkaistaan automaattisesti VAKEn nettisivuille sekä tietyillä julkaisukanavilla (Työmarkkinatori, Laura.fi, Duunitori).
Hakemukset käsitellään arvioiden työntekijän kelpoisuus ja hakijoiden ansioita vertaillaan työhakemusten perusteella LAURA-rekrytointijärjestelmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ja hakijoita arvioidaan heidän pätevyytensä ja ansioidensa perusteella ilman ennakkoluuloja. Haastatteluun valitaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden joukosta yhteneväisillä kriteereillä sopiva määrä potentiaalisia hakijoita.
Haastattelujen ja kokonaisarvioinnin perusteella valitaan tehtävään sopivin hakija. Päätöksen rekrytoinnista tekee yksiköiden esihenkilöiden osalta tehtäväaluepäällikkö ja yksikön työntekijöiden osalta yksikön esihenkilö. Vastuuhenkilöiden valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Esihenkilö /tehtäväaluepäällikkö tiedottaa valituksi tulleelle hakijalle sekä valitsematta jääneille rekrytoinnin päättymisestä. Esihenkilö/tehtäväaluepäällikkö tekee valitun henkilön kanssa työsopimuksen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen, luottotietojen tarkastaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoiva esihenkilö tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (JulkiTerhikki/JulkiSuosikki). Tarkastettu ammattihenkilön rekisteröintinumero kirjataan työsopimukseen. Mikäli henkilön oikeuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä on rajoitettu, rajoituksen sisällöstä tulee tiedustella numerosta 02 952 09550 tai sähköpostilla osoitteesta terhikki@valvira.fi.
Rekrytoinnin yhteydessä tarkastetaan hoiva-asumisen asumispalveluihin työhön otettavan henkilöstön luottotiedot. Rekrytoivan esihenkilön tulee ilmoittaa henkilölle etukäteen tieto luottotietojen selvittämisestä ja selvityksessä saaduista tiedoista ennen kuin niitä käytetään henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi henkilölle tulee ilmoittaa mistä luottotietorekisteristä tieto on hankittu. Rekrytointi tapahtuu kokonaisharkintaa käyttäen, jolloin rekrytointiyksikkö avustaa esihenkilöä luottotietojen merkityksen arvioinnissa kussakin yksittäistapauksessa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta velvoittaa työnantajaa selvittämään rikostaustan iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Sääntelyllä pyritään ehkäisemään iäkkäiden ja vammaisten kokemia väärinkäytöksiä. Rikosrekisteritausta selvitetään vähintään kolme kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin tulevilta. Toimen/viran hakuilmoituksessa on mainittava siitä, että tehtävään valittavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Asia tuodaan esiin myös haastattelussa. Rikosrekisteriotteen pyytäminen on mahdollista myös kolmea kuukautta lyhyemmissä tehtävissä, mutta otetta ei lain mukaan ole pakko pyytää.
Esihenkilö pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi, kun henkilö valitaan työ- tai virkasuhteeseen, joka kestää yhden vuoden aikana vähintään kolme kuukautta ja johon sisältyy pysyväisluontoisesti tai olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa. Rikosrekisteriote ei saa olla yli kuusi (6) kuukautta vanhempi. Työsopimusta ei saa tehdä ennen kuin rikosrekisteriote on esitetty. Rikosrekisteriotteen esittämisestä ja siitä ilmenevien tietojen käsittelystä löytyy ohje VAKEn Intrassa Meillä työssä -käsikirjasta.
Tartuntalain 48 § mukainen suojan arviointi ja 55 § mukaiset selvitykset: Tartuntatautilain 48 § perusteella työnantajan on varmistuttava, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita kohtaa vain riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Kaikilta asiakas- ja potilastyötä tekeviltä työntekijöiltä vaaditaan selvitys hengityselinten tuberkuloosista (tartuntatautilaki § 55) ja rokotustilanteesta.
Esihenkilö huolehtii rekrytointivaiheessa, että jokainen työntekijä täyttää selvityksen työntekijän tuberkuloosi- ja rokotustilanteen suhteen ja toimittaa selvityslomakkeen työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto tarkistaa rokotussuojan alkutarkastuksen yhteydessä, mikäli alkutarkastus tehdään. Alkutarkastus tehdään, kun tarkastukseen on lakisääteinen peruste. Työterveyshuolto huolehtii rokotusten tehostamisesta ja tarvittaessa täydentää puuttuvan rokotussuojan myös työsuhteen aikana.
Yksikön esihenkilöt tarkastavat Tartuntalain 48 § mukainen suojan ja 55 § mukaiset selvitykset heti työsuhteen alussa. Esihenkilöt saavat tukea rekrytoinnissa etenemiseen Intran Meillä töissä -käsikirjan osiosta Taustaselvitykset. Rekrytoinneissa noudatetaan aina yhteisesti sovittuja ohjeita. Työterveyshuoltoon ohjataan alkutarkastukseen ne työntekijät, jotka tekevät yövuoroja.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimuksista säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammattien harjoittamisesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Lisäksi Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) säädetään henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja tehtävärakenteesta. Rekrytoinnissa varmistetaan, että palkattavalla henkilöstöllä on riittävästi tietoa ikääntyneiden sairauksista, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn sekä toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Yksiköihin rekrytoidaan luotettavaa henkilöstöä, joka soveltuu vanhusten ja muistisairaiden hoitotyöhön. Monimuotoinen henkilöstö tukee monimuotoisten asiakkaiden tarpeita, sillä erilaiset taustat ja osaamiset mahdollistavat paremman ymmärryksen ja joustavuuden asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee lisäksi olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito.
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita, pitkäaikaisia sijaisia ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Lyhytaikaisten sijaisten kohdalla perehdytys tapahtuu kokeneemman hoitajan työparina työn ohella.
Perehdyttäminen on uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Perehdytys on kokonaisvaltainen prosessi. Perehdyttämisen tueksi käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistä perehdyttämissuunnitelman pohjaa, jota on täydennetty tehtävän mukaisesti. Toimintayksikkökohtaisella perehdytysohjelmalla varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävän, käytettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan opastuksen etenemistä ja varmistetaan työntekijän osaaminen. Työnopastukseen kuuluu myös työpaikan toimintamalleihin tutustuminen. Näitä ovat esimerkiksi yksintyöskentelyyn ja väkivallan uhkaan liittyvät toimintaohjeet.
Esihenkilö vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esihenkilö huolehtii myös työtilojen, tarvittavien työvälineiden, sähköisten käyttäjätunnusten sekä kaiken tarpeellisen välineistön järjestämisestä. Uutta työntekijää kannustetaan olemaan myös itse aktiivinen kyselijä ja tiedonhakija, sillä oma aktiivisuus edistää perehtymistä.
Henkilöstön perehdytyksen tueksi löytyy koottuna materiaalia VAKEn Intranetistä sekä yksikön Teams-kanavista. Meillä töissä -käsikirja on VAKEn Intranetistä löytyvä sivusto, josta löytyy ohjeita lähijohtajille sekä työntekijöille työhön ja työsuhteeseen liittyvistä asioista. Työn tueksi Intra-sivustolta löytyy tukipalveluiden ohjeita perehdytyksen tueksi. Lisäksi Vanhuspalveluiden toimialla on omat Intra-sivut, jonne rakennetaan palvelualueiden ohjeita. Prosessien kuvaamiseksi on otettu keväällä 2024 käyttöön IMS-järjestelmä, jonne tullaan kuvaamaan prosesseja.
Jokaiselle uudelle työntekijälle (vakinainen ja pitkäaikainen sijainen) nimetään perehdyttäjä (= mentori), joka vastaa työntekijän perehdytyksestä perehdytysohjelman mukaisesti yhdessä työyksikön vastuualueiden työntekijöiden (esim. RAI-tukihenkilöt, Apotti-tukihenkilöt, saattohoitovastaavat jne.) apulaisosastonhoitajan/ asiakasvastaavan ja lähijohtajan kanssa. Lähijohtaja seuraa perehtymisen edistymistä keskustelemalla työntekijän ja mentorin kanssa perehtymisen edistymisestä arviointikeskusteluissa n. kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla. Perehtymisen eteneminen kirjataan perehtymislomakkeeseen. Perehtyjä tekee työtä mentorin ohjauksessa ensimmäiset 3–5 työvuoroa. Lyhyt aikaisten sijaisten ja vuokratyövoiman perehdytys työhön tapahtuu yksikön vakinaisen työntekijän tai pitkäaikaisen sijaisen ohjauksessa työtä tehden.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksista edellyttää, että henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävällä ja kehittävällä täydennyskoulutuksella edistetään henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja turvataan asiakas- ja potilasturvalliset sekä vaikuttavat, väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
VAKEn vanhuspalvelujen toimialalla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan osana toimialan, palvelualueiden, tehtäväalueiden ja yksiköiden johtamista. Henkilöstön koulutustarpeita kartoitetaan vuosittain osaamiskartoitus -lomakkeella kehityskeskustelujen yhteydessä ja saatua tietoa hyödynnetään koulutussuunnitelman laatimisessa. Myös laadun seurannan kautta kertynyt tieto ohjaa koulutustarpeiden määrittelyssä.
Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä kouluttautumisen keinoin hyödynnettävissä ovat hyvinvointialueen oma sisäinen koulutustarjonta sekä ulkoinen koulutustarjonta. Sisäistä koulutusta ovat sekä hyvinvointialueen kaikille yhteinen henkilöstökoulutus (yhteinen koulutustarjonta) että toimialojen omat koulutukset (toimialakohtainen koulutustarjonta). Lisäksi hyödynnettävissä ovat ulkoisten koulutustarjoajien järjestämät koulutukset.
Vanhuspalvelujen toimialalla järjestetään keskiviikkoisin säännöllisenä opetushoitajien koordinoimat sisäiset keskiviikkokoulutukset, joiden aiheet vaihtelevat ja joiden sisältö suunnitellaan toimialan tarpeiden näkökulmasta. Opetushoitajat toimivat henkilöstön osaamisen kehittämisen tukena. Tarpeen mukaan järjestetään kohdennetumpaa koulutusta työntekijöiden/toimintayksiköiden tarpeiden mukaisesti.
Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan LOKI-järjestelmässä. Hyvinvointialueella on käytössä verkko-oppimisympäristö Noheva, johon kehitetään sisältöä työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi.
Henkilökunnan täydennyskoulutusta järjestetään yksiköiden ilmoittamien koulutustarpeiden mukaisesti joko omana tai ulkopuolisten tahojen toimesta. Lähijohtajat selvittävät kehityskeskustelussa jokaisen työntekijän osaamista ja koulutustarvetta vuosittain ja ilmoittaa ne eteenpäin kootusti. Jokainen työntekijä huolehtii itse sovittuihin koulutuksiin ilmoittautumisesta Loki-ohjelman kautta. Lähijohtaja hyväksyy sisäiset koulutushakemukset ja puoltaa ulkopuolisiin koulutuksien hakemuksia ja lähettää ne palvelualuepäällikön hyväksyttäväksi. Työntekijä huolehtii itse, että hänelle tulee yhteensä vähintään kolme täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Lähijohtaja seuraa koulutuspäivien toteutumista Loki ohjelman kautta.
Opiskelijat työryhmän jäseninä: Opiskelijoiden osalta esihenkilön on arvioitava tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Myös opiskelijan kohdalla varmistetaan kielellinen valmius tehtävässä toimimiseen. Esihenkilön on määriteltävä riittävän tarkasti opiskelijan tehtävät, vastuu, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi on varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijalle tulee aina olla nimettynä ohjaaja.
Opiskelijoilta kerätään säännöllistä palautetta. Opiskelijapalautteesta saatujen tulosten avulla kehitetään oppimisympäristöjämme ja niissä toteutettavaa opiskelijaohjausta. Lisäksi vastauksia tullaan käyttämään kansallisessa vertaisarvioinnissa hyvinvointialueiden kesken.
Apulaisosastonhoitaja/ asiakasvastaava vastaa opiskelijoiden ohjauksen järjestelyistä ja ohjaa opiskelijaa vastaamaan palautekyselyyn opiskelujakson loppuvaiheessa. Opiskelijoille nimetään koulutusammattiavastaava ohjaaja, joka vastaa opiskelijan ohjauksesta ja arvioinnista.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta eri menetelmien avulla. Johtamisessa panostetaan välittömään vuoropuheluun ja ilmapiiriin, jolloin henkilöstö voi tuoda kehittämisehdotukset sekä onnistumiset esiin matalalla kynnyksellä. Riskienhallinnan osiossa kuvatut ilmoituskanavat ovat yksi henkilöstön palautteen antamisen menetelmä.
Henkilöstölle pidetään säännöllisesti vuosittain kehityskeskustelut, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen. Palautetta kerätään systemaattisesti myös esimerkiksi henkilöstöinfoista kerättävällä palautekyselyllä.
VAKE-Pulssi-kysely toteutetaan säännöllisesti. Pulssikyselyssä on kuusi kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselyn vastaukset kertovat henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saadaan henkilöstön ääni kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.
VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi.
VAKE-Pulssi on keskeinen työkalu työpaikan kehittämisessä. Tuloksia hyödynnetään toimialojen johtoryhmissä sekä muilla kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvillä foorumeilla. Myös tiimeiltä odotetaan tulosten käsittelyä ja toimintatapojen kehittämistä tulosten pohjalta. Vastuuhenkilöt saavat ohjeita ja vinkkejä tulosten käsittelyyn ja kehitystoimenpiteiden asettamiseen.
Vake-Pulssi kysely tulee työntekijän sähköpostiin vastausohjeineen. Lähijohtaja motivoi ja kannustaa työyksikkökokouksissa ja sähköpostiviestein henkilöstöä vastaamaan kyselyyn. Lähijohtaja saa sähköpostitse väliaikatietoja vastauksista kyselyn vastausaikana. Pulssi-kyselyn tulokset käydään läpityöyksikkökokouksessa ja niiden pohjalta kehitetään toimintatapoja yhdessä henkilöstön kanssa. Sovitut asiat kirjataan kokousmuistioon ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan työyksikkökokouksissa ja seuraavan Pulssi-kyselyn avulla.
Henkilöstön osaamisen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Lähijohtaja seuraa henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta saatujen asiakaspalautteiden, läheispalautteiden ja yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden avulla, sekä havainnoimalla toimintaa esim. kiertämällä yksikössä päivittäin ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Työntekijät tuovat myös havaitsemiaan epäkohtia esille. Havaittuihin epäkohtiin puututaan, ottamalla koko työyhteisöä koskevat asiat esille työyksikökokouksissa ja tiimipalavereissa. Lähijohtaja keskustelee työntekijän kanssa kahden kesken, jos havaitsee tai on saanut häneen kohdistuvaa negatiivista palautetta. Työntekijöiden kanssa kerrataan ohjeita ja sovitaan toimenpiteistä, jotta havaitut epäkohdat eivät toistu ja miten asiaa seurataan jatkossa ja miten toimitaan, jos edelleen toiminta jatkuu sovitusta poiketen.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Henkilöstömitoitusta ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä ohjaa Vanhuspalvelulaki. Toimintayksikössä tulee olla henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Vanhuspalvelulain mukaisesti välitön asiakastyö ja välilliset tehtävät tulee erottaa toisistaan. Hoivassa noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaista henkilöstömitoitusta.
Henkilöstömitoitusta seurataan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) laskentakaavan mukaan. Henkilöstömitoituksessa lasketaan yhteen kolmen viikon seurantajakson aikana toteutuneet välittömän asiakastyön tunnit, jotka jaetaan yhden henkilön laskennallisella kolmen viikon työajalla (114,75 h) ja saatu luku jaetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden määrällä.
Vastuuhenkilö arvioi henkilöstövoimavarojen riittävyyttä asukkaiden hoidon ja hoivan tarpeisiin perustuen. RAI-järjestelmästä saatavaa tietoa asukkaiden hoitoisuudesta hyödynnetään henkilöstömitoituksen määrittelyssä. Henkilöstöä voidaan palkata tilapäisesti lisää, mikäli asiakastilanne tai asiakasturvallisuus sitä edellyttää. Näitä tilanteita voi olla esimerkiksi saattohoito- ja infektiotilanteiden yhteydessä tai asukkaiden haastavan käytöksen yhteydessä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Yksikön apulaisosastonhoitaja on yhdessä lähijohtajan kanssa seuraavat edellä kuvatun mukaisesti henkilöstön riittävyyttä suhteessa asiakkaiden hoitoisuuteen 3 viikon työvuorolista jaksoissa, viikoittain , päivittäin ja työvuorokohtaisesti virka-aikana ja vuorovastaava saamiensa ohjeiden avulla virka-ajan ulkopuolella.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Kun todetaan, että yksikössä ei ole riittävästi henkilöstöä ryhdytään järjestämään lisäresurssia. Selvitetään olisiko mahdollista saada lisäresurssia omasta henkilökunnasta, varahenkilöstöstä tai oman talon tai alueen toisesta yksiköstä. Jos edellä olevat keinot eivät tuota tulosta, niin käynnistetään vuokrahenkilöstön rekrytointi ohjeen mukaisesti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman ohella Hoiva-asumisessa ja yksiköillä on laadittuna yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joissa on lääkehoitotoiminnan kannalta olennaisia tarkennuksia ja lisäohjeita. Nämä lisäohjeet eivät voi kumota hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman yhteisiä ohjeita. Tässä kappaleessa tarkoitetaan palveluyksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikön esihenkilön tehtävänä on seurata ja arvioida turvallisen lääkehoidon toteutumista omassa yksikössään. Esihenkilö vastaa, että yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, joka on linjassa organisaation lääkehoitosuunnitelman kanssa. Esihenkilö huolehtii siitä, että lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Esihenkilö kokoaa tarvittaessa lääkehoitosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten moniammatillisen työryhmän.
Korson hoivakoti 1:n lääkehoidosta vastaavat lähijohtaja Silja Gröndahl ja apulaisosastonhoitaja Crista Lång ja Anita Lemmetyinen.
Korson hoivakoti 2:n lääkehoidosta vastaavat lähijohtaja Päivi Junttanen ja apulaisosastonhoitaja Marjaana Ruotsalainen.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja lääkehoitoluvat myöntää yksikön lääkehoidon toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkäripalveluiden ja asumispalvelujen apulaisylilääkäri Niina Hyvärinen ja lääkehoitoluvat myöntää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen ylilääkäri Kaisa Halinen
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Hoiva-asumisen palvelualueen yksiköissä ei ole tällä hetkellä käytössä rajattua lääkevarastoa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla turvallisia niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Laissa lääkinnällisistä laitteista (719/2021) on säädetty laitteiden ja tarvikkeiden turvallisesta käytöstä sekä vastuista ja velvoitteissa. Laki sisältää velvoitteita ja vastuita ammattimaiselle käyttäjälle, kuten hyvinvointialueen toimintayksiköille ja näiden yksittäisille työntekijöille. Lain vaatimukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen tärkeään osa-alueeseen: yleisiin vaatimuksiin, velvollisuuteen ilmoittaa vaaratapahtumista ja velvollisuuteen ylläpitää lääkintälaitteiden seurantajärjestelmää. Yleiset vaatimukset sisältävät velvollisuuksia liittyen lääkintälaitteisiin perehtymiseen ja kouluttautumiseen, laitteiden hankintaan sekä käyttöön ja huoltoon. Lain yleisten vaatimusten yksityiskohtaisesta toteuttamisesta on laadittu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Laitevastaavan käsikirja, jossa kuvataan tarkemmin lain velvoittama vastuuhenkilö ja yleiset vaatimukset.
Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilönä toimii hyvinvointialueella konsernipalvelujen toimialan asiantuntija ja kehittämispalveluista hoitotyön johtaja. Yksilön esihenkilö vastaa yksikön lääkintälaitteista ja varmistaa, että yksikössä on nimetty laitevastaava. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan laiteturvallisuuden toteutumisesta ja siitä, että laitteiden käyttö on asianmukaista ja ilmoittaa välittömästi viallisista laitteista. Laitteen käyttäjällä on velvollisuus perehtyä laitteen oikeaan käyttöön. Yksiköissä on nimetyt laitevastaavat, joiden tehtäviin kuuluu perehtyä eri laitteisiin ja perehdyttää muuta henkilöstöä laitteiden käyttämiseen. Lisäksi kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat. Hoiva-asumisen palvelualueella koordinoivina lääkintälaitevastaavina toimii yksi tehtäväaluepäälliköistä sekä hoiva-asumisen asiantuntija.
Hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä toimii laiteturvallisuusasioissa ohjausryhmänä ja se on myös nimennyt lääkintälaitetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti lääkintälaiteasioiden edistämiseen liittyen. Laitekäsikirjan ohjeen mukaisesti kaikkien laitteiden parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee suorittaa Duodecim Oppiportin Laiteturvallisuus -verkkokurssi 5 vuoden välein. Laitevastaavan tulee suorittaa Duodecim Oppiportin Laitehallinnan perusteet verkkokoulutus.
Ammattilaisella on velvollisuus ilmoittaa lääkintälaitteisiin liittyvistä vaaratapahtumista, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan, laitteen käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ilmoitus tulee tehdä Fimeaan ja lääkintälaitteen valmistajalle. Lisäksi vaaratapahtumasta/läheltä piti-tilanteesta tehdään aina vaaratapahtumailmoitus HaiPro -järjestelmässä. Ilmoitukset tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Laitevastaavan käsikirjan ohjeen mukaisesti. Vaaratapahtumia seurataan ja niihin liittyviä mahdollisia trendejä käsitellään lääkintälaitetyöryhmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköllä tulee olla käytössä lääkintälaitteiden seurantajärjestelmä, johon lääkintälaitteet on kirjattu ja jonka avulla voidaan seurata esimerkiksi laitteiden huoltoja ja niihin liittyviä vaaratapahtumia. VAKElla käytössä on kaksi lääkintälaiterekisteriä. HUS-lääkintätekniikan Medusa-rekisteriin on syötetty Vantaan yksiköiden käytössä olevat laitteet, ja Keravan yksiköiden osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on mm. merkinnät laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaavat:
Korson hoivakoti 1 lähijohtaja Silja Gröndahl ja apulaisosastonhoitaja Crista Lång
Korson hoivakoti 2: lähijohtaja Päivi Junttanen, apulaisosastonhoitaja Marjaana Ruotsalainen ja fysioterapeutti Jaakko Salo
Yksikössä varmistetaan lääkinnällisten laitteiden käytön osaaminen ja turvallisuus työntekijöille järjestettävillä laitekoulutuksilla ja hyvästä laitehuollosta huolehtimalla laitteen rikkoutuessa ja määräaikaishuolloilla. Fysioterapeutti huolehtii yhdessä muun henkilöstön kanssa asiakkaan henkilökohtaisten apuvälineiden käytön ohjauksesta ja huollosta apuvälineen rikkoutuessa ja määräaikaishuolloista. Rikkoutuneet laitteet poistetaan välittömästi käytöstä.
Palvelukuvaus edellyttää, että asumisyksikön tilat ovat asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia asumisyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilojen tulee mahdollistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen myös toimintarajoitteisille asiakkaille. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen.
Yleisten tilojen tulee olla kalustettu ikääntyneille ja toimintakyvyltään rajoittuneille asiakkaille soveltuvilla kalusteilla. Yleisissä tiloissa tulee olla riittävä määrä tukikaiteita. Lisäksi WC- ja pesutiloissa tulee olla tarvittavat tukikaiteet, wc-korokkeet ja suihkutuolit.
Hoiva-asumisessa asiakkailla on käytössä hoitajakutsujärjestelmä asiakaskohtaisesti.
Tilaturvallisuudessa on huomioitu ennakollisesti esimerkiksi riittävä palo-osastointi, poistumistiet ja asukkaiden vuoteissa olevat pelastuslakanat. Toimitilojen tekniset vaatimukset kuten lämmönsäätely eri vuodenaikoina ja ilmanvaihto sekä laatu ovat osa turvallisuutta. Hoiva-asumisen kiinteistöissä on tupakointi kielletty sisätiloissa.
Korson vanhustenkeskuksen tilat ovat kahdessa kerroksessa. Korson hoivakoti 1 toimitilat ovat alakerrassa ja Korson hoivakoti 2 yläkerrassa. Palveluyksiköissä on molemmissa kolme osaa (A, C ja D), joissa on asiakashuoneita wc ja kylpyhuoneineen, henkilökunnan wc- ja taukotiloja, toimistotiloja, olohuone, keittiö- ja ruokailutiloja, parvekkeita ja varastoja erilaisiin käyttötarkoituksiin, sekä huoltotiloja laitteineen. Palveluyksiköiden asiakkaiden yhteiskäytössä on kuntosali laitteineen. Tilat ovat esteettömiä ja kaikissa on paloturvalliset verhot.
Asiakashuoneet ovat yhdenhengen huoneita, joista kahdella on yhteinen kylpy- ja wc-tila (ns. perhehuoneisto). Asiakas voi sisustaa huoneen mieleisekseen. Asiakashuoneen ovi voidaan pitää lukittuna asiakkaan toiveesta, jolloin huoneeseen ei pääse ilman avainta ulkoapäin, mutta sieltä pääsee aina pois ilman avainta.
Käytössä on Vivago asiakas- ja hoitajakutsujärjestelmä, jonka avulla seurataan asiakkaan hyvinvointia, vuorokausirytmiä, aktiivisuutta ja kulkua yksikössä. Ovissa on ILoq-lukitus, josta saadaan tarvittaessa henkilökunnan kulunvalvontaan liittyviä tietoja. Asiakkaiden käytössä ei ole avaimia.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Palveluyksiköiden lähijohtajat yhdessä henkilökunnan kanssa huolehtivat omavalvonnan avulla siitä, että käytössä ei ole epäasianmukaisia tai palveluihin nähden soveltumattomia ja turvallisuusriskin muodostavia toimitiloja, toimintaympäristöjä tai välineitä. Toimitiloihin liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista ilmoitetaan VAV Oy:n huoltoon välittömästi, kun tarve on havaittu puhelimitse. Huollon palvelunumero on käytössä 24/7. Lähijohtajat tekevät säännöllisesti tarkistuskierroksia toimitiloissa.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset perustuvat terveyssuojelulakiin, jonka keskeisenä tehtävänä on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä poistaa elinympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Palveluntuottajan on järjestettävä toiminta niin, että terveydensuojelulaki toteutuu ja tunnistettava toimintansa terveyshaittoja aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä omavalvonnassaan. Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset tekevät ympäristökeskuksen terveyssuojelutarkastajat. Tarkastuksista kirjataan terveystarkastajan laatima tarkastuskertomus, jossa on ovat kirjattuna havainnot sekä edellytetyt toimenpiteet.
Terveydensuojeluviranomaisen tarkastus:
Elintarvike- valvonnan tarkastus on tehty 22.5.2024 ja siitä on saatu Oiva-raportin arvosanoiksi Oivallinen: 17 kpl ja Hyvä 4 kpl. Huomiot: tilojen kunnossa on pientä huomautettavaa. Elintarvikkeiden säilyttämisessä pientä huomautettavaa. Elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilakirjauksissa pientä korjattavaa. Tarjoiltavan ruuan lämpötilakirjanpidossa pieniä puutteita. Tämä oli ensimmäinen tarkastuskäynti sen jälkeen, kun ateriapalvelujen palveluntuottaja vaihtui ja ateriapalveluiden avustavat tehtävät tulivat omaksi toiminnaksi.
Tilojen käyttöönottotarkastus on tehty peruskorjauksen jälkeen v. 2016 ja viimeksi kesäkuussa 2024. Tilat on todettu käyttötarkoitukseen sopiviksi. Hellekausina sisäilmanlämpötilaa seurataan. Tiloihin on asennettu käyttöönottotarkastuksen jälkeen ilmalämpöpumppuja, joiden avulla tilojen lämpöä saadaan viilennettyä. Ilmalämpöpumppujen lisäksi on käytössä siirrettäviä viilennyslaitteita.
Paloturvallisuusviranomaisen tarkastukset:
Keskiuudenmaan pelastuslaitoksen määräaikainen palotarkastus tehdään 3 vuoden välein ja tarvittaessa. Tarkastus on tehty 24.10.24. Tarkastuksessa tehdyt keskeiset havainnot: rakennuksessa on paloilmoitin, sprinkleri, savunpoistolaitteisto sekä väestönsuoja. Rakennus on selkeästi numeroitu ja helposti löydettävissä. Kohteeseen on laadittu pelastussuunnitelma, joka käydään henkilökunnan kanssa säännöllisesti läpi. Henkilölunta suorittaa säännöllisesti turvallisuuskoulutuksia. Alkusammutus- ja ensiapukoulutus tullaan järjestämään henkilökunnalle alkuvuoden 2024 aikana. Turvallisuuskoulutuksista pidetään yllä ajantasaista koulutuskalenteria. Uudet työntekijät perehdytetään aina vuorossa olevan henkilökunnan toimesta. Uuden työntekijän kanssa käydään läpi pelastussuunnitelma sekä tehdään turvallisuuskävely kiinteistössä. Tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella kohteen toiminnassa ei havaittu puutteita pelastuslain/kemikaaliturvallisuuslain velvoitteiden noudattamisessa.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella kohteen toiminnassa ei havaittu puutteita pelastuslain/kemikaaliturvallisuuslain velvoitteiden noudattamisessa.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevissa asioissa ollaan yhteydessä VAV kiinteistöhuollon palvelunumeroon 010 235 1450, joka on käytössä joka päivä ympäri vuorokauden (24/7). Palvelunumeron kautta otetaan myös yhteyttä tarvittaessa VAV:n isännöitsijään, Heikkilä Jyrki, jyrki.heikkila@vav.fi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hoivapalvelujen kiinteistöihin ja uudisrakennuksiin liittyvistä asioista, kuten vuosikorjaukset, seinienmaalaukset yms. Ilmoitetaan vastuutyöntekijä Orre Virpille, virpi.orre@vakehyva.fi
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
VAKEn tilakeskus hoitaa kiinteistön pitkäjänteisen ylläpidon ja suunnittelun ja huolehtii mm. alla olevat asia.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Hoiva-asumisen palveluissa on käytössä Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Tietohallinnon toimiala vastaa VAKEn tietojärjestelmien ja tietotekniikan toimivuudesta. Se huolehtii laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja saatavilla. Lisäksi se tukee toimialoja teknologian hyödyntämisessä.
VAKEn Asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmä -tiimi vastaa omalta osaltaan Apotin jatkuvista palveluista yhdessä hyvinvointialueen Tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tiimin vastuulle kuuluu mm. Apotin kehittäminen, koulutukset, tukihenkilötoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudet työntekijät mukaan lukien vastuuhenkilöt suorittavat työroolinsa mukaiset Apotti-koulutuksen osana perehdytystä. Tämän lisäksi työntekijät voivat syventää Apotti-osaamistaan hyödyntäen Apotin kattavaa koulutustarjontaa.
Hoiva-asumisessa on nimettynä koordinoiva Apottitukihenkilö ja yksiköissä Apotti-tukihenkilöt, jotka tukevat ja ohjaavat henkilöstöä Apotti-järjestelmän käytössä. Tukihenkilöt seuraavat aktiivisesti järjestelmään tulevia uusia päivityksiä ja keräävät tiedotteista omaa palvelualuetta/toimintayksikköänsä koskevat sisällöt. He vastaavat, että omalla palvelualueella/yksikössä tiedetään ja ymmärretään, mitä tuleva muutos tarkoittaa kunkin työntekijän ja työnkulun kannalta. Tukihenkilötoiminta varmistaa Apotin oikeat ja tehokkaat kirjaamistavat jatkuvasti muuttuvan järjestelmän käytössä. Häiriötiedotteiden sisältöjen eteenpäin viestiminen kuuluu koordinoivan tukihenkilön työnkuvaan.
Esihenkilö vastaa työroolin mukaisten AD- ja Apotti -tunnusten tilaamisesta uudelle työntekijälle sekä tunnusten poistamisesta käytöstä, kun työntekijä ei enää työskentele kyseisissä tehtävissä. Työntekijä sitoutuu työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä noudattamaan tietosuojaa koskevaa ohjeistusta.
Yksikössä huolehditaan tietojärjestelmien käytön asianmukaisuudesta, henkilöstön kouluttamisesta ja osaamisesta. Jokainen uusi työntekijä perehtyy tiedonhallintaan liittyviin ja tietoturvaan liittyviin asioihin käymällä tarvittavat koulutukset mm. Navisec-tietosuojakoulutus vuosittain.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka julkaistaan syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja pyynnöissä otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelman vuoksi työnteko ei ole estynyt. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita haku -toiminnolla. Mikäli kyseessä on työtä estävä ongelma, tulee soittaa IT-asiakastukeen, joka palvelee 24/7.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä niin, että toiminnan turvallisuutta varmistetaan myös käyttökatkotilanteissa. Käyttökatkojen aikana yksiköissä toimitaan Apotin toimintaoppaasta löytyvän ”Käyttöohje käyttökatkon varalle” -ohjeen mukaisesti. Jokainen työntekijä on velvoitettu käymään Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti -järjestelmän käyttökatkoksissa.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Poikkeama ja häiriötilanteiden aikana toimitaan annettujen toimintaohjeiden mukaisesti. Jos asiakastietojärjestelmään ei ole mahdollista päästä, niin käyttöön otetaan jatkuvuustyöasema edellä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Yksikössä on jokaisesta asiakkaasta ajantasaiset sähköisestä järjestelmästä tulostetut asiakastiedot (henkilötiedot sis.läheisen yhteystiedot, suostumukset, hoitotahto, hoito-ja ohjaussuunnitelma ja ajantasainen lääkelista, sekä RAI-arviointi )
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Teknologia- ja laitehankinnoissa käytetään kilpailutettuja toimittajia, joilta saadaan myös käyttöönottokoulutus.
Työyksikön laitteiden- teknologian käytön koulutus- ja perehdytys kuuluu uuden työntekijän perehdytykseen. Lisäksi järjestetään tarvittaessa ylläpitokoulutusta.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Apottiin liittyviin käyttökatkojen ja vikatilanteiden varalle yksikössä on henkilökunnan käytössä jatkuvuustyöasema ja tärkeät ajantasaiset asiakastiedot ovat myös tulostettuna paperikansioissa. Käyttökatkojen varalle on olemassa ohjeet käyttökatkokansiossa. Jokainen työntekijä testaa itse jatkuvuustyöasemalle pääsyn kuukausittain ja kirjaa sen valvontalistaan, jota ylläpitää Apotti-tukihenkilöt.
Vivago- hoitajakutsu- ja asiakashyvinvointi järjestelmän käyttökatkoihin on varauduttu manuaalisin hälytyskellojen ja äänitorvien avulla. Sähkö- ja vesikatkojen varalle on varauduttu ohjeistuksella ja hankkimalla tarvittava välineistö. Henkilöstö on perehdytetty ohjeisiin ja välineistön käyttöön.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Asukkaiden tietoja käsiteltäessä tulee aina huomioida tietoturva. Jokaiselta asukkaalta pyydetään muun muassa kuvauslupa ja sosiaalisen median julkaisuissa huomioidaan yksilölliset toiveet. Kuvauslupa on kirjallinen ja se tallennetaan Apottiin.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Minna Lahnalampi Lahtinen, Vanhusten palvelujen toimialajohtaja
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Tiia Tuovinen, tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asia on käsitelty (Laki sosiaalihuollon asiakirjoista §4).
Kirjaamisen tulee olla rakenteista ja yhdenmukaista. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laatua ja lisäävät potilasturvallisuutta. Hyvin laaditut kirjaukset ovat osa hoitajan ja asiakkaan oikeusturvaa. Laadukkaalla kirjaamisella on myös tärkeä rooli sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä.
Kirjaaminen tehdään hoiva-asumisen palveluissa Apotti -asiakastietojärjestelmään jokaisessa työvuorossa. Kirjaaminen on asiakkaan hoidon ja hoito- ja ohjaussuunnitelmien toteutuksen kirjaamista. Vuoron aluksi työntekijä tarkastaa vastuullaan olevien asiakkaiden Apotin Tehtäväkeskuksen ja Omakeskuksen hoidettavat tehtävät. Vuoron aikana tulee kirjata asiakaskohtaisesti vähintään tärkeimpiin päivittäiskirjaamisen osioihin, jotka ovat: peruselintoiminnot, liikkuminen, aktiviteetti, ravinto, hygienia ja pukeutuminen, iho, ulostaminen ja virtsaaminen sekä mielialan seuranta/kognitio. Tarpeen vaatiessa kirjataan myös muihin päivittäiskirjauksen osioihin. Asiakkaan osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin ja niistä kieltäytyminen kirjataan päivittäin. Lisäksi kirjataan jokaisessa vuorossa asiakkaan mielipide sekä vuoroyhteenveto. Kirjaaminen tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan luona vuorovaikutuksessa, kuitenkin tietosuoja varmistaen (näyttösuojat, koneen lukitseminen).
VAKEn Intranetistä löytyy organisaation omia kirjaamisohjeita, jotka opastavat ammattilaisia kirjaamisessa. Intranetin asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa -sivustolta löytyy laajasti ohjeita sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kirjaamisohjeet ovat saatavilla Apotti-oppaasta. Käytössä on myös Apotin harjoitteluympäristö, jossa kirjaamista voi harjoitella.
Hoito- ja ohjaussuunnitelma ja kuntoutussuunnitelmaa aloitetaan tehdä heti asiakkaan saavuttua yksikköön. Omatyöntekijä/fysioterapeutti täydentää suunnitelmia ja vastaa niiden päivittämisestä asiakkaan terveyden- ja toimintakyvyn muuttuessa ja RAI-arviointien yhteydessä ohjeistuksen mukaisesti yhdessä muun henkilöstön kanssa. Päivittäiskirjaamisessa jokainen asiakkaan hoitoon/hoivaan osallistu kirjaa Apotti-ohjeistuksen mukaisesti viiveettä asiat vähintään kirjaamisen minimikriteerien mukaisesti. Kirjaamisen tukihenkilöt (Apotti-tukihenkilöt) seuraavat yhdessä apulaisosastonhoitajan ja lähijohtajan kanssa kirjaamisen laatua. Lähijohtaja käyttää kirjaamisen laadun seuraamiseen Apotin raportteja.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Hyvä tietojen käsittely edellyttää, että se on suunniteltu aina asiakastyön kirjaamisesta arkistointiin ja hävittämiseen saakka asiakkaan tietosuoja ja tietoturva sekä yksityisyyden suoja huomioiden.
Asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) määrittelee henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn. Tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyn kansallisia perussäännöksiä ovat myös perustuslain pykälä 10.1 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö, kuten potilaslaki (785/1992) ja asiakaslaki (812/2000) määrittelevät laillisen oikeuden käsitellä potilaan ja asiakkaan henkilötietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Rekisterinpitäjällä eli hyvinvointialueella on velvollisuus tiedottaa asiakasta siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään sekä millaisissa rekistereissä niitä säilytetään. Rekisteröidyt eli asiakkaat ja potilaat löytävät lisätietoa henkilötietojen käsittelystä hyvinvointialueen verkkosivuilta kirjaamalla hakuun Henkilötietojen käsittely.
Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut ja miten tietoja on käytetty. Ammattihenkilöiden sähköisesti kirjaamia tietoja voi tarkastella myös Maisa-asiakasportaalissa ja Omakannassa. Asiakas voi myös pyytää korjausta virheellisiin ja epätarkkoihin tietoihin. Tietopyyntöihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta kirjaamalla hakutoimintoon Tietopyynnöt.
VAKEn sisäisen valvontasuunnitelman mukaan esihenkilön vastuulla on hakea kerran vuodessa yksikkönsä yhden työntekijän sormenjälkiraportti noin kuukauden ajalta Apotista. Sormenjälkiraportti on lokiraportti ammattihenkilön käsittelemistä kansalaisten tiedoista määritellyltä ajanjaksolta. Tällä menetelmällä tarkistetaan satunnaisotannalla, ettei henkilöstö väärinkäytä asiakastietojärjestelmää. Tarvittaessa väärinkäytöksiin puututaan työnjohdollisin menetelmin.
Intranetistä löytyvien tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ja toimintatapojen avulla tarkennetaan annettuja määräyksiä ja ohjataan niiden soveltamista käytäntöön. Henkilökunnalle on määritetty pakolliset tietosuoja ja tietoturvakoulutukset, jotka huomioidaan työntekijän perehdytyksessä ja uusitaan vuosittain.
Intran perehdytysohjeet, kirjaamisosaaminen sekä tietoturvakoulutukset ovat osa työntekijän perehdytystä ja esimerkiksi työntekijät suorittavat vuosittain Navisec-tietosuojakoulutukset. Asioiden toteutuminen varmistetaan palveluyksikössä hyvällä uuden työntekijän perehdytyksellä ja koulutuksella. Henkilöstön kirjaamisosaaminen ja asiakastietojen käsittely varmistetaan Apotin perus- ja täydennyskoulutuksilla, sekä Apotti-tukihenkilöiden ohjauksella. Koulutuksiin haetaan Loki-koulutusjärjestelmän kautta, jonka avulla lähijohtaja seuraa kaikkien koulutusten toteutumista.
Vanhuspalvelulaki 980/2012 18 § mukaan päätös ikääntyneen muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä. Niitä koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää aikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Sosiaalihuoltolain 36 § mukaan Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias, palvelutarpeen arviointi on aloitettava 7. arkipäivänä vireilletulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa. Muussa tapauksessa arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee sosiaalihuoltoon.
Hoiva-asumisessa osana omavalvontaa seurataan asukkaan hoitoon pääsyn määräaikoja sekä asukasjonotilannetta. Asiakaspaikkojen sujuva täyttö tukee määräaikojen pysymistä lakisääteisissä rajoissa sekä asukasjonotilanteen hallintaa.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Vanhuspalvelulain 3 luku määrittää ikäihmisen palveluiden tarpeen arvioinnista ja tarpeisiin vastaamisesta. Osana palvelutarpeen arviointia asiakkaille laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa lakisääteinen asiakassuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on luoda asiakkaalle saumaton, joustava, yksilöllinen ja yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu kokonaisuus.
Hoiva-asumisessa jokaisella asiakkaalla on nimettynä omahoitaja/omatyöntekijä. Omahoitajuus/omatyöntekijyys on tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Omahoitaja/omatyöntekijä huolehtii yhdessä muun hoitotiimin kanssa asukkaan yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja viihtyvyyden toteutumisesta sekä hoito- ja ohjaussuunnitelman toteutuksesta. Omahoitaja/omatyöntekijä tuntee asukkaan parhaiten, joten hän toimii asukkaan asioidenhoitajana sekä valvoo hoito- ja ohjaussuunnitelman toteutumista.
Hoiva-asumisessa jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen, konkreettinen, moniammatilliseen arviointiin perustuva hoito- ja ohjaussuunnitelma asiakkaan muuttaessa yksikköön. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan voimavarat ja niiden vahvistaminen, toiveet sekä kokonaisvaltaisen hoidon toteuttaminen. Suunnitelmassa ja hoidon toteuttamisessa huomioidaan kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat asukkaan fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenevistä ennakoivat riskitekijät kuten ravitsemus, turvattomuus, sosiaalisten suhteiden vähäisyys tai kipu. Suunnitelmassa kuvataan, miten asiakasi itse osallistuu suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sekä miten tuetaan asiakasta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaan kirjataan asiakkaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan sairauksien hyvä hoito sekä asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyttäminen ja kuntoutuminen. Suunnitelma luo pohjan asiakkaan päivittäisen hoidon kirjaamiselle.
Asiakkaan omahoitaja/omatyöntekijä vastaa hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisesta ja sen säännöllisestä arvioimisesta yhdessä asiakkaan, läheisen ja muun työryhmän kanssa. Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat hoito- ja ohjaussuunnitelman laadintaan ja arviointiin. Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelman perustaksi kerätään myös tietoja hänen elämästään (elämäntarina): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedon avulla suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen yksilöllistä elämää hoivakodissa ja pyritään tutustumaan ihmiseen. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakkaan asiakirjoissa.
Hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisessa hyödynnetään RAI-arvioinnista saatua tietoa. RAI-arviointi tehdään asiakkaalle yhden (1) kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein. Asiakasta ja läheistä tiedotetaan, mikä on RAI ja miten se liittyy palveluihin. Hoito- ja ohjaussuunnitelma tulee viimeistellä viimeistään kuukauden kuluessa asiakkaan muutosta siten, että se perustuu asiakkaan ajantasaiseen RAI-arviointiin. Hoito- ja ohjaussuunnitelman laatimisessa hyödynnetään lisäksi myös tarvittavia muita mittareita, joita ovat mm. kaatumisvaaran arviointia (Frat), painehaavariskimittausta (Braden) sekä vajaaravitsemustilan arviointia (MNA) koskevat mittaukset.
Asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kuuden (6) kuukauden välein RAI:n päivittämisen yhteydessä ja aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. Arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset hoito- ja ohjaussuunnitelmaan. Hoito- ja ohjaussuunnitelman arviointi- sekä päivityspäivämäärät merkitään selkeästi hoito- ja ohjaussuunnitelmaan. Yksikön esihenkilö seuraa ja varmistaa oman yksikkönsä RAI-arviointien sekä hoito- ja ohjaussuunnitelmien ajantasaisuutta Apotin lähijohtajan koontinäytöltä. Lähijohtaja raportoi näihin liittyvät huomiot kuukausiraportoinnin yhteydessä.
Asiakkaan hoidon toteutuksessa kiinnitetään huomiota jatkuvaan palvelutarpeen arviointiin sekä seurantaan, joilla varmistetaan, että asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelma on ajan tasalla ja että hoito toteutuu asiakkaan tarpeen ja yhdessä hoitoneuvottelussa sovitun mukaisesti. Asiakkaan palvelutarpeessa voi tapahtua muutoksia hoitojakson aikana.
Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan jatkuvasti ja esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas on kuntoutunut päätöksentekohetkestä, tulee asiakkaalle mahdollistaa siirtyminen omaan kotiin tai kevyemmän palvelun piiriin, jos se on asiakkaan edun ja toiveiden mukaista. Mikäli yksikössä havaitaan asiakkaan palvelutarpeen muuttuneen, tulee siihen reagoida viipymättä. Yksiköstä toimitetaan Apotin työkoriviestillä asumisen arviointitiimiin asiakkaan ajantasainen RAI-arvio sekä asiakastietojärjestelmään kirjattu arvio asiakkaan tilanteesta, joka kuvaa asiakkaan toimintakykyä, voimavaroja ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Palvelutarpeen muuttumisen myötä järjestetään hoitoneuvottelu, jossa sovitaan, kuka vastaa asiakkaan palvelutarpeen mukaiseen palveluun siirtymiseen liittyvien asioiden hoitamisesta.
Jokaisella asiakkaalla on nimetty omatyöntekijä / varatyöntekijä. Omatyöntekijä yhdessä asiakasta kuullen ja muun henkilöstön ja läheisen kanssa suunnittelee ja toteuttaa asiakkaalle mahdollisimman yksilöllisen asiakkaan toiveet ja tarpeet huomioon ottavan elämän kodissamme.
Omatyöntekijä (omahoitaja) laatii asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelma yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan yksilölliset tarpeet, tavoitteet ja toiveet. Hoito- ja ohjaussuunnitelma tallennetaan sähköiseen asiakastietojärjestelmään, jossa se on kaikkien hoitoon osallistuvien ammattilaisten saatavilla.
Hoito- ja ohjaussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään vähintään kuuden kuukauden välein tai aina, kun asiakkaan tilanne muuttuu merkittävästi. Myös RAI-arvioinnit tehdään säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein sekä aina, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu oleellisia muutoksia. RAI-arvioinnit tehdään yhteistyössä monimuotoisen tiimin kanssa. Tämä tarkoittaa, että arviointiin osallistuvat kaikki ammattilaiset, jotka ovat mukana asiakkaan hoidossa ja palveluissa. Näin varmistetaan, että arviointi on kattava ja ottaa huomioon kaikki asiakkaan tarpeet ja näkökulmat.
RAI-arviointien tulokset kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, ja niitä käytetään hoidon ja palvelujen suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Hoitoon osallistuvat monimuotoisen tiimin jäsenet tekevät yhteistyötä ja pitävät palavereita, kuten kuntoutuskokouksia tai hoitoneuvotteluja, joissa käydään läpi asiakkaan hoidon edistyminen ja mahdolliset muutostarpeet.
Tämän lisäksi jokaiselle asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, joka vastaa asiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä. Omatyöntekijä luo luottamuksellisen suhteen asiakkaaseen, mikä parantaa hoidon laatua ja asiakkaan tyytyväisyyttä.
Myös RAI-arvioinnit tehdään säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein sekä aina, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu oleellisia muutoksia.
Asiakkaiden hyvän ravitsemukset toteuttamisessa noudatetaan kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten lisäksi THL:n Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositusta. Ravitsemushoito on olennainen osa asiakkaan hyvää elämää ja hoitoa. Hyvinvointialueen asiakkaille ja yksiköissä asuville asiakkaille tarjottavat ateriat ovat ravitsemuksellisesti täysipainoisia, valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvia, terveyttä edistäviä ja maistuvia aterioita, joissa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet. Ruokalistat ovat laadittuna ennakkoon, ne ovat helppolukuisia ja sijoitettuna yksikössä siten, että ne ovat asukkaiden ja läheisten esteettömästi saatavilla. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asiakkaiden ja läheisten nähtävillä.
Hoiva-asumisen palveluissa arvioidaan säännöllisesti asiakkaan ravitsemustilaa ja pyritään tunnistamaan vajaaravitsemusriski ajoissa. Vajaaravitsemustilan arviointiin ja vajaaravitsemustilan tunnistamiseen käytetään säännöllistä painon seurantaa vähintään kuukausittain, RAI- yksilötason ravitsemusmittaria sekä MNA-menetelmää. Ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan mahdolliset, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin perusteella tarvitsemat erityisruokavaliot (mukaan lukien uskontoon ja eettiseen vakaumukseen liittyvät ruokavaliot) sekä tarve rakennemuunnellulle ruoalle. Asiakkaan ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan terveydentila sekä ravitsemuksen tila. Tarvittaessa asiakkaan ravitsemuksen toteuttamiseen ja suunnittelussa konsultoidaan lääkäriä tai esimerkiksi ravitsemusterapeuttia/suuhygienistiä.
Asiakkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa. Asiakasta kannustetaan ruokailuhetkissä omatoimisuuteen, mutta tarvittaessa asiakasta avustetaan ruokailussa hänen tarpeidensa mukaisesti. Asiakasta osallisettaan yksilöllisten voimavarojen mukaan ravitsemukseen liittyvissä toiminnoissa. Asiakas annostelee voimavarojensa mukaan ruoan lautaselleen itse, valitsee juoman, leivän ja jälkiruoan. Lisäksi asiakas voi osallistua voimavarojensa ja toiveidensa mukaisesti esimerkiksi pöytien kattamiseen.
Asiakkaiden ravitsemushoidon toteutuksen tueksi on ammattihenkilöille laadittu hyvinvointialueella Ravitsemuskäsikirja. Ravitsemuskäsikirjan tavoitteena on edistää asumispalvelujen asiakkaiden ravitsemushoitoa ja ylläpitää asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Ravitsemuskäsikirja sisältää kuvauksen palveluissa käytössä olevista ruokavalioista ja sekä keskeisistä periaatteista ja tilauskäytänteistä. Lisäksi noudatetaan palvelualueella koostettua ohjeistusta ”Asiakkaan ravitsemustilan seuranta ja hyvän ravitsemuksen edistäminen hoiva-asumisessa”. Yksiköissä on nimetyt ravitsemusvastaavat sekä heille nimetyt sijaiset, jotka huolehtivat asiakkaiden ateriatilausten tekemisestä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: VAKElla hoiva-asumisen yksiköiden ateriapalvelut tuotetaan ostopalveluna. Hoiva-asumisen palvelualueella on tällä hetkellä kolme eri ateriapalveluita tuottavaa palveluntuottajaa. Hyvinvointialue seuraa sopimuskauden aikana säännöllisesti ateriapalveluiden laatua yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen kirjatuin toimenpitein, raportein ja mittarein.
Palveluyksiköt ovat asukkaiden koteja, joissa sijaistee yhteiset keittiötilat. Hyvinvointialueen ohjeen mukaisesti osana omavalvontaa toimintayksiköt laativat suunnitelman siitä, miten varmistamme elintarvikehygienian toteutumisen. Elintarvikkeisiin liittyvän omavalvonnan peruskoulutusvideo, omavalvontasuunnitelman pohja sekä muut ohjeet/lomakkeet omavalvontaan liittyen ovat yksiköiden saatavilla ja hyödynnettävissä hyvinvointialueen Intranet -sivuilta.
Ateriapalvelujen palveluntuottaja on Fodbar Oy, joka toimittaa palvelusopimuksen mukaisesti ateriat oheistuotteineen kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin jäähdytettynä. Ateriatilaukset tehdään Jamix- järjestelmän kautta.
Ateriapalvelujen avustavat tehtävät toteutetaan omana toimintana palvelukuvauksen mukaisesti pääasiassa hoiva-avustajien toimesta (ruuan lämmitys, esille laitto, astiahuolto ym.) Ateriapalveluista on oma omavalvontasuunnitelma valvontalistoineen.
Ruokailuajat: aamiainen klo 8–10.30, lounas klo 12–13.00, välipala klo 14.30-15, päivällinen klo 16-17.00 ja iltapala klo 19.30 alkaen. Asiakkaille tarjoillaan juotavaa ja välipalaa tarvittaessa muinakin aikoina ja huolehditaan siitä, että ns. yöpaasto ei ylitä 11 tuntia.
Ruokailutilojen yhteydessä olevissa tarjoilukeittiöissä on tarjoilulinjasto, johon astiat ja ateriakokonaisuus laitetaan kauniisti esille. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus valita mitä hän haluaa syödä ja minkä verran. Ruokailuista pyritään tekemään rauhallisia.
Ruokailutilojen viihtyisyyteen panostetaan mm. sillä, että pöydillä on liinat ja kukkia. Jokaisessa ruokailutilassa on maisemataulu.
Hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä on säädetty tartuntatautilaissa (1277/1227, 17§). Laki sisältää velvoitteen, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet tulee sovittaa yhteen terveydenhuoltolain 8. §:ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Suosituksia omavalvontasuunnitelman hygieniakäytännöt- ja infektioidentorjuntaosioihin -sivuston, jonka sisältöjä käytetään hygieniakäytäntöjen ja infektioiden ennaltaehkäisyn tukena.
Tavanomaiset varotoimet muodostavat turvallisen hoivan perustan. Käsihygienia on tärkeä osa tavanomaisia varotoimia. Yleisen hygieniatason ylläpitäminen ja seuranta on kaikkien yksikössä toimivien tehtävä. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka ohjaa ja perehdyttää henkilökuntaa hygieniaan liittyen. Hygieniavastaava osallistuu VAKElla järjestettäviin hygieniayhdyshenkilöiden koulutuksiin ja kokouksiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tartuntatautien ja infektoiden torjuntayksikkö tiedottaa ajankohtaisista ohjeista sekä pitää yllä intranetistä löytyvää materiaalia tartuntatautien ja infektioiden torjunnasta. Tarvittaessa hygieniahoitajaa konsultoidaan puhelimitse tai sähköpostitse. Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö järjestää koulutuksia, ja hygieniahoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan pyydettäessä yksikkökokouksiin toivotuilla aiheella.
Hygieniahoitajat tekevät kierrot yksiköissä erikseen sovittaessa. Kierrot toteutuvat muutaman vuoden välein sekä aina tarpeen mukaan. Kierrolla kiinnitetään huomiota tilojen toimivuuteen aseptiikan ja infektioiden torjunnan näkökulmasta, yksikön hygieniakäytänteisiin sekä tilojen ja työtapojen yleiseen toimivuuteen. Huomiota kiinnitetään myös työntekijöiden käsihygieniaan. Hygieniakierrolta kirjoitetaan hygieniahoitajan toimesta raportti, joka sisältää huomiota kuvitettuna sekä mahdollisia korjaustoimenpiteitä vaativia asioita. Korjaustoimien osalta tehdyt toimet lähetetään dokumentoituina hygieniahoitajalle. Yleinen siisteys ja viihtyisyys sekä hyvän käsihygienian toteuttaminen ohjeiden mukaisesti ovat jokaisen työntekijän vastuulla.
Hoiva-asumisen palvelualueella tullaan ottamaan käyttöön infektioiden torjunnan omavalvontalomake, jonka avulla yksilön esihenkilö ja hygieniavastaava tarkastavat vuosittain yksikön infektioiden torjunnan käytänteet ja mahdolliset kehittämiskohteet. Näin mahdollistetaan yksikön toiminnan, tilojen ja käytäntöjen tarkastelu injektiotorjunnan näkökulmasta. Omavalvontalomakkeen pohjana toimii asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen laatima infektiontorjuntatoimien omavalvontalomake.
Palveluyksikön siivouksen järjestäminen:
Siivouspalvelujen tuottaja on SOL Oy siivoussopimuksen mukaisesti. Molemmissa kerroksissa on 1 siistijä työssä arkisin. Pääsääntöisesti yhteiskäytössä olevat tilat siivotaan päivittäin ja asiakashuoneet kerran viikossa siivoussuunnitelman mukaisesti. Huoneiden ovenpieliin on laitettu tiedoksi säännöllinen siivouspäivä. Säännöllisen siivouksen lisäksi voidaan tarvittaessa pyytää ns. välisiivouksia. Oma henkilöstö huolehtii yhteisten tilojen siisteydestä ja kodinomaisuudesta joka työvuorossa (tuolien puhtaus, pöytäliinat koristetyynyt ja torkkupeitot, kukat jne.) ja asiakashuoneen siisteydestä yhdessä asiakkaan kanssa.
Jos yksittäisellä asiakkaalla on infektio tai yksikössä on epidemia siivouksesta, huolehditaan hygieniaohjeistuksen mukaisesti.
Jokaisessa kolmessa osassa palveluyksikköä on roskien ja likapyykin lajittelupiste, josta löytyy myös eritetahradesinfektio välineistö ohjeineen. Oma henkilöstö huolehtii eritetahradesinfektiosta ohjeen mukaisesti.
Palveluyksikön pyykkihuollon järjestäminen:
Pyykkihuollosta (työvaatteet, asiakasvaatteet) vastaa Vantaan ja Keravan vammaispalvelujen työtoiminta. Molemmissa kerroksissa on 1 kerrospesula laitteineen, sekä kerroksen 1 huoltokäytävällä iso pesula ja silityspiste. Laadunseurannasta vastaa palveluntuottaja yhdessä palveluyksikön henkilöstön ja lähijohtajan kanssa. Poikkeamista ilmoitetaan lähijohtajalle, joka ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian pesulapalvelujen vastuutyöntekijälle tai työtoiminnasta vastaavalle palvelualuepäällikölle sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteistyöpalavereja pidetään 1-2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa.
Yksikön liinavaatepyykin pesemisestä vastaa Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy. Yksikön liinavaatteet on vuokrattu kyseisen palveluntuottajan kautta. Henkilöstö on perehdytetty liinavaatteiden tilauskäytänteisiin sekä likapyykin käsittelyn ja pesulaan toimittamisen ohjeisiin. Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n asiakaspalveluun voi olla yhteydessä päivittäisissä asioissa ja tilauksiin liittyvissä asioissa arkisin sähköpostilla tai soittamalla.
Käsihuuhteiden sijoittaminen yksikössä:
Käsihuuhteita on saatavilla kaikissa tiloissa joko mekaanisissa seinätelineissä, desinfektioautomaateissa tai pumppupulloissa. Jokaisella työntekijällä on taskussa 100 ml käsidesinfektio pullo.
Asiakkaiden käteisvarojen säilyttämisessä noudatetaan laadittua ohjeistusta ”Asiakkaan käteisvaroihin liittyvä ohjeistus Vanhusten palveluissa”. Asiakas itse, hänen läheisensä tai edunvalvojansa huolehtivat asiakkaan varoista ja taloudellisista asioista. Asiakkaan varojen hoitaminen perustuu lainsäädännön antamiin valtuuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta huolehtia asiakkaan taloudellisista asioista.
Lähtökohtaisesti asiakas itse huolehtii omien raha-asioidensa hoitamisesta. Asiakas pitää hallussaan tiliotteensa, pankkikorttinsa ja tunnuslukunsa sekä hoitaa itse laskujensa maksamisen ja käteisvarojensa käsittelyn. Tällöin henkilökunta ei vastaa asiakkaan rahan käytöstä eikä sen seurannasta. Jos asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioidensa hoidossa, sitä tulee hänelle antaa. Mikäli asiakas ei ole kykenevä huolehtimaan omista raha-asioistaan, tulee työntekijän tehdä ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä.
Mikäli asiakkaalle on nimetty edunvalvoja, hoitaa edunvalvoja kokonaisuudessaan asiakkaan raha-asiat. Mikäli asiakkaalla on tarve tehdä hankintoja, ollaan yksiköstä yhteydessä edunvalvojaan asian eteenpäin viemiseksi.
VAKEn hoiva-asumisen yksiköiden lääkäripalvelut tuottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaalapalvelut 1.1.2025 alkaen.
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, yhteisölliseen asumiseen ja arviointi- ja kuntoutustoimintaan on tehty opas ja toimintaohjekortit päivystyksellisiä tilanteita varten. Ohjeissa kuvataan yleisimmät äkilliset akuutit tilanteet ja toimintaohjeet niissä. Ohjeissa on selkeästi kuvattu, mitä tahoa milloinkin konsultoidaan ja milloin soitetaan hätäkeskukseen.
Lääkäripalvelut ympärivuorokautisessa palveluasumisessa:
Lääkäripalvelujen toimintamalliin kuuluvat säännöllisten palvelujen piiriin tulevien asiakkaiden tulotarkastukset 1kk sisällä palveluun saapumisesta. Vuosittaiset kontrollitarkastukset tehdään säännöllisesti asiakkaan syntymäpäiväkuukauden mukaisesti. Vuositarkastuksessa arvioidaan mm. lääkehoidon kokonaisuus, sairauksien tila ja seuranta, hoitolinjaukset, ravitsemus ja yleinen tilanne. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan lääkärin arviointi asiakkaan voinnin muuttuessa.
Lääkäri kiertää säännöllisten palvelujen yksiköiden osalta kerran viikossa yksikkökohtaisesti etäkierron, jonka lisäksi lääkäri tekee lähikierron yksikössä kerran kuukaudessa. Etäkierrolla hoidetaan sellaiset kiireettömät asiat, jotka eivät voi odottaa lähikiertoon, seuranta-asiat, omaisten yhteydenottopyynnöt sekä todistus- ja läheteasiat. Lähikierrolla hoidetaan uusien asiakkaiden tulotarkastukset, vuositarkastukset, mahdolliset akuutit asiat ja toimenpiteet.
Virka-aikana yksiköt voivat konsultoida kiireettömissä asiakkaan asioissa omalääkäriä puhelimitse. Klo 8–22 välisenä aikana yksiköt voivat soittaa akuuteissa asioissa päivystyspuhelimeen. Klo 22–24 välisenä aikana soitetaan aina ensin Liikkuvaan Sairaalaan (LiiSa) ja jos LiiSa suosittaa, soitetaan Peijaksen sairaalan ensiarviolääkärille. Klo 24–08 soitetaan Peijaksen sairaalan päivystykseen konsultointia varten ja ennen kuin asiakasta lähetetään päivystykseen.
Lääkäripalvelut lyhytaikaisen palveluasumisen yksiköissä
Lyhytaikaishoidon asiakkaan lääkäri on yleensä oman alueen terveysaseman lääkäri, jota voidaan konsultoida tarvittaessa Apotin työkoriviestillä tai puhelimitse esimerkiksi päivystystilanteissa. Henkilökunta arvioi jokaisen akuutin tilanteen yksiköllisesti ja on yhteydessä joko Liikkuvaan sairaalaan, päivystykseen tai hätäkeskukseen.
Lääkäripalvelut arviointi- ja kuntoutusyksiköissä
Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä työskentelee nimetyt lääkärit. Kuntoutusyksikön lääkäri ottaa osaa yksikön asiakkaiden lääketieteelliseen kuntoutukseen osana osaston monimuotoista tiimiä ja ottaa myös kantaa jatkosuunnitelmiin ja selvittelyihin, esim. muistitutkimuksien tarpeeseen. Lääkäri tekee myös tarvittavat todistukset ja lausunnot.
Kuntoutusyksikön lääkäri käy paikan päällä kerran viikossa ja kiertää yksikön asiakkaat yhdessä yksikön hoitajan kanssa. Lääkäri osallistuu kerran viikossa järjestettäviin kuntoutuskokouksiin. Nimetyt lääkärit ovat yksikön hoitajien tavoitettavissa arkisin virka-aikana akuuteissa asioissa. Mikäli nimettyä lääkäriä ei saada kiinni, ollaan yhteydessä apulaisylilääkäriin. Virka-ajan ulkopuolella konsultoidaan ensisijaisesti Liikkuvaa Sairaalaa, joka tarvittaessa ottaa yhteyttä Peijaksen sairaalan päivystykseen.
Liikkuvan sairaalan palvelut
Liikkuvan sairaalan eli LiiSan- palvelut toimivat yksiköiden päivystyksellisenä tukena. LiiSa toteuttaa hoidon tarpeen arviointia ja pystyy tarvittaessa aloittamaan i.v. tasoisen lääkehoidon. Tavoitteena on välttää päivystyskäynnit tuomalla päivystykselliset palvelut asiakkaan luokse. Suonen sisäisen tai lihakseen annettavan lääkehoidon jatkuessa voi kotisairaala resurssien puitteissa toteuttaa lääkehoidon yksikössä. Tavoitteena on välttää asukkaan siirtäminen sairaalaan.
Ohje kuolemantapausten varalta
Kuolemantapauksia varten on olemassa toimintaohjeet, jotka löytyvät VAKEn Intranetistä.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon järjestää hyvinvointialueen hammashuolto, jonka suuhygienistit käyvät kerran vuodessa säännöllisiä palveluita tuottavissa yksiköissä tekemässä asiakkaiden hampaiden/suuntarkastuksia. Tarvittaessa suuhygienistit ohjeistavat henkilöstöä asiakkaiden suun terveyden ylläpitämiseen liittyvissä asioissa ja ohjaavat tarvittavaa jatkohoitoa. Kiireelliset suun terveydenhuollon tilanteet hoidetaan Hyvinvointialueen hammashoidon kiireellisen hoidon ajanvarauksella.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa toteutetaan pääasiassa Apotin työkori viestien välityksellä esim. haavahoitaja, puheterapeutti, diabeteshoitaja. Ajan tasalla olevat yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen intra- ja internet sivuilta.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Sosiaalipalveluja myönnetään hyvinvointialueen asukkaille yksilökohtaisen, laajan palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuollon palveluiden määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2012), toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) ja laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaissa. Kiireellisissä tapauksissa palveluja on järjestettävä myös hyvinvointialueella tilapäisesti oleskeleville.
Vanhuspalvelulain mukaan päätös ikääntyneen henkilön muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä. Niitä koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää aikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Asiakaspaikan sujuva vapautumisen ja täyttämisen prosessi turvaa osaltaan uuden asiakkaan mahdollisuutta muuttaa asumispalveluun mahdollisimman pian palvelupäätöksen saatuaan. Palvelualueella pyritään minimoimaan viiveet asukaspaikan siirtyessä asukkaalta toiselle. Yksiköt ilmoittavat vapautuneet asukaspaikat aina välittömästi asiakasohjaukseen. Asiakasohjaus vastaa asiakkaiden sijoittamisesta yksikköön. Mikäli hoitoon pääsyn määräajat eivät ole toteutuneet, voi asiakas tai hänen läheisensä olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaaviin, jotka neuvovat ja antavat ohjausta oikeuksista ja etuuksista.
Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä nimetään asiakkaalle asiakasohjausyksiköstä tarpeen mukaan. Omatyöntekijä huolehtii osaltaan siitä, että asukkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaan osallisuudella tarkoitetaan vuorovaikutusta, asiakkaan kuuntelemista ja hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan hoitoonsa tai palveluunsa. Asiakasosallisuudella tarkoitetaan omaa palvelua laajemmin asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen tai arviointiin. Asiakkaan aktiivisen roolin varmistaminen lisää palvelun turvallisuutta, vahvistaa asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa tai palveluun ja kasvattaa erinomaisen asiakaskokemuksen ja palvelun vaikuttavuuden mahdollisuutta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma ohjaa alueen asukkaiden, palvelun käyttäjien, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä niiden edistämisen toteutumista. Ohjaavana teemana osallisuusohjelmassa on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus. Vanhuspalveluissa on lisäksi laadittu oma osallisuussuunnitelma.
Asukas voi tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä, harrastuksensa ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Yksiköissä on tarjolla erilaista toimintaa, johon asukas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asukkaiden ottamista mukaan yksikön arjen toimintaan, kannustamista ja tukemista heille mielekkääseen toimintaan. Asukkaiden osallisuus ja itsemäärääminen kytkeytyvät toisiinsa.
Yksikössä järjestetään asukaskokouksia, joissa asukkaat voivat osaltaan vaikuttaa elämäänsä ja arjen asioihin palvelutalossa. Asukaskokouksissa käsitellään jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita, asukkaiden toiveita ja ajatuksia yhteisestä toiminnasta. Kokouksissa kysytään palautetta ja kuullaan mahdollisia huolia.
Asukkaan muuttaessa yksikköön järjestetään yhdessä asukkaan ja läheisen kanssa hoitoneuvottelu, jossa sovitaan yhteydenottotavoista tietosuojan puitteissa. Hoitoneuvottelussa voidaan yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa käydä hoitosuunnitelmaa läpi ja keskustella mieltä askarruttavista asioista.
Läheisillä on tärkeä rooli asukkaiden osallisuuden tukemisessa. Läheisiä kannustetaan olemaan herkästi yhteydessä henkilökuntaan. Läheisille järjestetään säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, läheisten iltoja tai muita tapaamisia, joissa kerrotaan yksiköiden toiminnasta ja kuullaan läheisiä. Tavoitteena on luoda läheisiin hyvä keskusteluyhteys, jotta asukkaan hyvä elämä yksikössä mahdollistuu yhteistyössä läheisten kanssa.
Asiakkaan tiedonsaantioikeus ja osallisuus häntä koskevissa palveluissa varmistetaan kutsumalla asiakas ja läheinen hoitoneuvotteluun (= hoitokeskustelu) asiakkaan saavuttua yksiköön ja sen jälkeen vuosittain ja tarvittaessa esim. asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa. Omatyöntekijä kokoaa asiakkaan ja läheisen kanssa ns. Elämäni-tarinan, jonka avulla tutustumme asiakkaan elämän historiaan ja vuorokausirytmin ja kartoitamme hänelle merkityksellisiä asioita yksilöllisen hyvän elämän mahdollistamiseksi kodissamme. Asiakaskokoukset pidetään kuukausittain ja kokousmuistiot ovat nähtävillä käytävätaululla. Omatyöntekijä on yhteydessä läheiseen n. 2 vk:n välein kertoen asiakkaan kuulumisia. Läheiskahvila pidetään joka toinen kuukausi ja läheistenilta x1/v. Marras- Joulukuussa. Läheiset ovat tervetulleita tapahtumiin ja retkille.
Asiakkaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.
Asiakkaan asiallinen kohtelu varmistetaan ylläpitämällä arvokeskustelua yksikössä ja palvelukuvauksen avulla. Henkilöstölle on järjestetty ihmislähtöisestä hoivasta ja asiakkaan itsemääräämisoikeudesta täydennyskoulutusta. Henkilöstön on saanut ohjausta epäasiallista kohtelun ilmoittamiseen SPro- ilmoituksella, joka löytyy Intrasta ohjeineen. Epäasiallisesta kohtelusta täytyy viipymättä ilmoittaa myös lähijohtajalle.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaan oikeusturvakeinoja ovat esimerkiksi muistutuksen tai kantelun tekeminen. Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Lisäksi potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.
Asiakasta ja läheistä informoidaan käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista suullisesti ja ohjataan ottamaan yhteyttä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavan, jonka yhteystiedot löytyvät yksikön käytävätaululta, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet-sivuilta ja omavalvontasuunnitelmasta.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeus pohjautuu Suomen perustuslakiin (731/1999). Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä tukea hänen osallistumistaan palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Vanhuspalvelulain 14 §:n 2 momentin mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Ihmislähtöinen hoiva ohjaa toimintakulttuuria VAKEn hoiva-asumisen palveluissa. Henkilöstö tutustuu uuteen asiakkaaseen ja hänen historiaansa, jotta asiakkaalle voidaan tarjota oman näköistä elämää. Asiakkaan omaa näkemystä kunnioitetaan häntä koskevissa päätöksissä. Asiakas tekee elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Palveluasumisessa on tarjolla erilaista toimintaa, johon asiakas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Henkilökunta kunnioittaa ensisijaisesti asiakkaan toiveita ja valintoja, vaikka ne tuntuisivat joskus läheisen tai työntekijän näkökulmasta vääriltä tai asiakkaalle epäedullisilta, jos ne eivät akuutisti tai vakavasti vaaranna asiakkaan tai toisen asiakkaan terveyttä ja turvallisuutta. Muistisairaus ei poista asukkaan itsemääräämisoikeutta (Muistiliitto).
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja toteutumisesta sisältyy asiakkaan hoito- ja ohjaussuunnitelmaan, joka tehdään asukkaan, läheisten ja hoitohenkilöstön yhteisen hoitoneuvottelun pohjalta. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan asukkaan yksilölliset tarpeet ja tottumukset.
Hoiva-asumisen palveluissa noudatetaan rajoittamisen osalta laadittua ohjeistusta: Ohje liikkumisen rajoittamiseen asumispalvelusyksikössä. Ohjeen laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat sairaalapalvelujen ylilääkäri ja johtava ylilääkäri. Ohjeen hyväksyy sairaalapalvelujen johtoryhmä.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asumispalveluissa rajoitteiden käyttöä pyritään välttämään ja vähentämään työntekijöiden toiminnalla ja hoitokäyttäytymisellä: kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät rajoittamisen tarvetta. Myös yksilöllisellä aktiivisella arkitoiminnalla voidaan ehkäistä ja vähentää tarvetta käyttää rajoitteita. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti muistisairaiden ja käytösoireisten asukkaiden kohtaamiseen.
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on tärkeä hoitopäätös, josta on keskusteltava asiakkaan itsensä kanssa. Mikäli asiakas ei pysty päättämään hoidostaan itse, asiasta pitää keskustella asiakkaan läheisten kanssa. Lääkärin päätös kirjataan aina asiakasasiakirjoihin.
Fyysisiä liikkumisen rajoitteita voivat olla esimerkiksi turvavyöt, ylös nostetut sängynlaidat, hygieniahaalarin käyttö. Hoitaja toimii lääkärin ohjeiden mukaisesti ja päättää rajoituksien käyttämisestä. Vaikka lupa rajoittamistoimenpiteen käyttöön on, käytön tarvetta tulee harkita jokaisella käyttökerralla erikseen. Kaikista rajoitustoimenpiteistä tehdään merkinnät asiakasasiakirjoihin ja kirjataan rajoittamistoimenpiteen käytön aloitusaika, toteuttamistapa, käytettävät rajoitusvälineet, rajoitustoimenpiteen käytön lopettaminen.
Yksikköä koskevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, esim. pandemiatilanne asukkaiden liikkumista yksikössä ja yksiköstä pois tai muita perusoikeuksia ei voida rajoittaa perusteetta tai ylimitoitetusti. Vain tartuntatautilääkäri voi tehdä päätöksen asukkaan mahdollisesta karanteenista tai tehdä päätöksen eristysmääräyksestä yksikössä. Virallinen karanteeni tai eristysmääräys on aina hallinnollinen päätös. Yksikössä noudatetaan aina hyvinvointialueen infektioyksikön ohjeita, eikä rajoiteta oma-aloitteisesti asukkaiden liikkumista tai läheisten tapaamista poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta huolehditaan noudattamalla palvelukuvausta ja toiminnan ohjeita kulloisessakin tilanteessa edellä kuvatun mukaisesti. Asiakkaan toimintakyky ja turvallisuus huomioiden hänen annetaan valita mahdollisimman paljon omaan elämään liittyviä asioita esim. Huoneen sisustus itselle tärkeillä tavaroilla (taulut, valokuvat, sisustusesineet), mitä pukee päällensä, mitä ruokaa ja juomaa valitsee lautaselleen ja minkä verran, mihin harrastuksiin, tapahtumiin ja retkiin osallistuu, jos haluaa saunoa pääsee saunaan , kuinka usein ulkoilee jne.
Pyrimme välttämään rajoitteita mahdollistamalla asiakkaan vapaan liikkumisen koko yksikön alueella, pitämällä palo-ovet auki ovimagneettien avulla. Asiakas huoneen ovet avautuvat sisältäpäin ilman avainta ja ovea ei lukita ulkoapäinkään, ellei asiakas sitä halua. Asiakkaalla on henkilökohtaiset turvalliset apuvälineet ja jalkineet, sekä lonkkahousut tarvittaessa käytössä. Asiakkaan toimintakykyä seurataan viikoittain kuntoutuskokouksissa. Kaatumisen riskin arviointi tehdään tullessa ja tarvittaessa, jos kaatumista ilmenee. Asiakkaan aktiviteetin seurannassa on apuna Vivago-hyvinvointijärjestelmä. Rajoittamistoimenpiteitä; turvavyö, haaravyö, sängynlaidat ylhäällä käyttöä vältetään niin kauan, kun se on asiakkaan turvallisuuden kannalta mahdollista ja turvallista. Mikäli päädytään rajoitustoimenpiteisiin, esimerkiksi vuoteen laitojen ylös nostaminen asukkaan turvallisuuden vuoksi, on rajoitustoimenpidettä arvioitava vähintään kolmen kuukauden välein.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa: Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Sosiaali- ja potilasasiavastaaville ei saa laittaa salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset tulee sopia aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 09 4191 0230 ja puhelinajat:
Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot ovat yksikössä asukkaiden ja läheisten saatavilla yksikön käytävätaululla ja omavalvontasuunnitelmassa.
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella halutaan tuottaa asiakkaille toimivia ja vaikuttavia palveluja sekä hyvä kokemus jokaisen kohtaamisen yhteydessä. Asiakaskokemuksen ymmärtäminen lähtee halukkuudesta kysyä ja vastaanottaa palautetta. Tietoa asiakkaan palvelukokemuksesta ja asiakastyytyväisyydestä saadaan systemaattisella ja monikanavaisella jatkuvan palautteen keräämisellä.
Hyvinvointialueella käytössä olevan Qpro -asiakaspalautejärjestelmän avulla asiakkaat voivat antaa palautetta verkkosivuilla tai paperilomakkeella. Asiakaspalautteen avulla seurataan mm. asiakastyytyväisyyttä, asiakkaiden osallisuutta, palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi palautetta voi antaa aina myös suullisesti tai kirjallisesti työntekijöille, yksiköiden esihenkilöille, tehtäväaluepäälliköille, palvelualuejohtajalle tai hyvinvointialueen kirjaamoon.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Toimialoilla on nimetty nimetyt palautteen tallentajat, jotka kirjaavat paperisessa muodossa saapuneet asiakaspalautteen QPro-järjestelmään. Hoiva-asumisen palveluissa paperisen asiakaspalautteen tallentajana toimii toimistosihteeri.
Yksiköiden esihenkilöt toimivat saapuneiden palautteiden käsittelijöinä ja kehittämisehdotusten esittelijöinä ja he saavat sähköpostihälytteen jokaisesta saapuneesta asiakaspalautteesta. Saapuneet palautteet käydään läpi säännöllisesti henkilöstön kanssa yksikkökokouksissa ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.
Hoiva-asumisen palvelualueen koonti asiakaspalautteista ja nostot kehittämiskohteista tehdään osavuosikatsausten yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vanhusten palvelujen toimialojen nimetyt pääkäsittelijät ja käsittelijät kokoavat raportteja asiakaspalautteiden määrällisistä ja laadullisista osioista hyvinvointialueen ja toimialan raportointiprosesseja noudattaen. Asiakaspalauteraportit ja palautteista nousseet toimialakohtaiset kehittämistarpeet raportoidaan 2. ja 4. osavuosikatsaukseen.
Palautteen antamisen mahdollisuus sekä kanava on kuvattu yksiköiden sisääntulossa sekä yksikön ilmoitustaululla sijaitsevissa julisteissa sekä esitteissä. Henkilöstön käyttämillä työasemilla on QR-kooditarra, josta esimerkiksi asukkaan omainen pääsee älypuhelimessa suoraan palautekanavalle. Asiakkaita ja läheisiä informoidaan palautteen antamisen mahdollisuudesta suullisesti ja käytävätauluilla olevien ohjeiden avulla. Henkilöstöä ohjataan työyksikkökokouksessa. Yksikköön tulleet palautteet käsitellään työyksikkökokouksissa henkilöstön kanssa ja sovitaan niiden pohjalta tarvittaessa toiminnan muutoksia. Jos saatu palaute koskee vain yhtä tai muutamia työntekijöitä (nimetty) lähijohtaja käy keskustelun palautteesta asianosaisten kanssa ja sopii jatkotoimenpiteistä ja seurannasta tarvittaessa.
Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on lakiin perustuva oikeus tehdä muistutus. Muistutuksen voi tehdä hoitonsa tai palvelunsa laatuun taikka saamaansa kohteluun tyytymätön. Jos asiakas/potilas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä.
Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, ja se toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Muistutuksen käsittelee sosiaali- tai terveydenhuollosta vastaava henkilö. Muistutukseen on oikeus saada perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa, jonka katsotaan olevan 1–4 viikkoa. Mikäli muistutuksen vastausaika pitenee, tulee asiakasta tiedottaa määräajan puitteissa selvityksen etenemisestä ja aikataulusta.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Muistutukseen liittyvän selvityksen antaa yksikön vastuuhenkilö. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti tehtäväaluepäällikkö päättää vastauksen antamisesta tehtäväalueensa toimintaa koskevaan muistutukseen, kanteluun ja muuhun vastaavaan selvityspyyntöön.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Annettu muistutus velvoittaa antamaan kirjallisen selvityksen ja tuomaan esille oman näkemyksensä asian kulusta. Muistutus sekä siihen annettu vastaus tallennetaan CaseM -tiedonhallintajärjestelmään, jolloin jää kirjallinen jälki siitä, että oletettu epäkohta on nostettu esille, siihen on reagoitu ja muistutuksen tekijä on saanut vastauksen. Jokaiseen saapuvaan muistutukseen reagoidaan vakavasti ja vastaus laaditaan huolella. VAKEssa muistutuksen käsittelystä on laadittu prosessikuvaus, jonka mukaisesti toimitaan. Lisäksi hoiva-asumisessa on tarkennettu prosessin aikataulu palvelualueella.
Hyvässä muistutusvastauksessa:
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Muistutus tarjoaa yksikölle mahdollisuuden korjata toimintaansa, reflektoida omaa tekemistä ja mahdollistaa asian hoitamisen kuntoon ennen kuin siitä tulee mahdollisesti isompi haaste tai ongelma. Muistutuksissa esille tuodut asiat käydään esihenkilön johdolla läpi yksikkökokouksissa säännöllisesti ja suunnitellaan tarpeen mukaiset toimenpiteet.
Korson hoivakodeissa mahdolliset muistutukset tuodaan esiin ja käsitellään yksikkökokouksissa ja yhdessä henkilöstön kanssa pohditaan toimenpiteitä, miten edelleen voidaan kehittää toimintaa. Muistutuksista saatua tietoa hyödynnetään yksikön toiminnan ja laadun kehittämisessä. Kehittämistoimenpiteet riippuvat aina saadusta palautteesta. Kehittämistoimet voivat koskea joko yksittäisen asukkaan arkeen tai koko yksikön toimintaan liittyvää kehittämistä. Kehittämistoimet voivat olla esimerkiksi hoitotyön laatuun liittyvää parantamista tai ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämistä, kuten asiakas- ja potilasturvallisuusriskien tai työturvallisuusriskien vähentämistä.
Hoiva-asumisen palveluissa omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin osana työtä. Seurannasta saatua tietoa ja saadun tiedon pohjalta tehtyjä toimenpiteitä seurataan johtamisessa kuukauden välein sekä osavuosiraporttien yhteydessä.
Hyvinvointialueen osavuosiraporteissa on Hoiva-asumisen omavalvonnan toteuttamisen koonti ja vuoden 2025 aikana aloitetaan omavalvontasuunnitelma tasoinen raportointi hyvinvointialueen yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Suunnitelma ja kehittämistarpeet käyty läpi henkilökunnan kanssa 1–2/2025.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset): Jatkossa tähän kirjataan, mikäli omavalvontasuunnitelman sisältöä on päivitetty, päivityspäivämäärä, päivittäjä sekä lyhyesti keskeiset muutokset, joita on tehty.
23.5.2025 / hoiva-asumisen johtoryhmä: Lääkinnällisten laitteiden osalta täsmennetty pakollisesti suoritettavat koulutukset ja päivitetty palvelualueen koordinoivan lääkintälaitevastaavan tiedot. Kirjattu omavalvontasuunnitelmaan päivystyksellisten tilanteiden oppaan ja taskukorttien käyttöönotto, täsmennetty kellonajat Liikkuvan sairaalan konsultoinnin osalta.
11.6.2025 / Saija Puolanmaa: palveluyksikön lääkehoidosta vastaavien nimet päivitetty.
24.6.2025 / Anna-Katriina Siivonen: päivitetty liinavaatepyykeistä vastaavan palveluntuottajan tieto sekä kappaleeseen 7.4 käytänteet pyykkihuollosta liinavaatteiden osalta.
10.7.2025 / Saija Puolanmaa: päivitetty henkilöstön vastuualuetietoja, teknologian vikatilanteisiin liittyviä toimintatapoja, asiakkaan itsemääräämisoikeuden varmistamisen toimenpiteet.
21.10.2025 / Anna-Katriina Siivonen: Päivitetty tietosuojavastaavan yhteystiedot
Palvelualueen henkilöstöinfo 5.5.2025
Toteutumisen seuranta osana vastuuhenkilön kuukausiraportointia.
Laitteisiin liittyvien vaaratapahtumien seuranta osana omavalvontaa.
Elokuu 2025
Osavuosikatsauksittain seurataan kaatumisiin liittyvien vaaratapahtumailmoitusten kehitystä.
Kuukausiraportoinnin yhteydessä FRAT-mittarin käytön raportointi.
Kerrattu ohjeistus käteisvarojen käsittelyn osalta --> tarkennettu ohjeistusta.
Valmisteluun ohje asiakkaiden arvotavaroista asumisyksikössä.
Käteisvarojen käsittelyn ohjeen tarkennukset käsitelty 8/2025 laajennetussa johtoryhmässä
Arvotavaroihin liittyvän ohjeen laatiminen aloitettu 9/2025.
Suunnitelma palvelualueen osalta hyväksytty toimialan johtoryhmässä.
Vuoden 2025 loppuun mennessä osaamisen varmistamisen suunnitelma ja dokumentoinnin tapa laadittuna.