Omavalvontasuunnitelma Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö osasto Asola

Palveluntuottaja:     Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE)
Y-tunnus:         3221356–1
Käyntiosoite:         Neilikkatie 17         01300 VANTAA
Postiosoite:         PL 1000         01301 VANTAA
Puhelin:         vaihde 09 419 191     (ma-pe klo 8–17)
 

Palveluyksikön nimi: Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö / Osasto Asola

Toimipisteen osoite:

ASOLA-OSASTO
Käyntiosoite:         Vaahterakuja 2, 01360 Vantaa
Postiosoite:         PL 7012, 01361 Vantaa

p. 050 302 6146     yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen (arkisin 8.30–15.30)
P. 050 303 1328    toimisto/ohjaajat, päivystys (24 / 7)
p. 040 769 0072    ns. reissupuhelin, joka on mukana, kun ollaan Asolan ulkopuolella

Palveluyksikköön kuuluvat muut palvelupisteet ja yhteystiedot: 

• Osasto Harjula:
  Käyntiosoite Korsontie 52, 01450 Vantaa
  Postiosoite PL 22, 01451 Vantaa
• Osasto Vuorikumpu:
  Käyntiosoite Neitsytkuja 5, 01510 Vantaa
  Postiosoite PL 93, 01511 Vantaa
• Osasto Kataja:
  Käyntiosoite Tammirinteentie 2, 01760 Vantaa Postiosoite PL 500, 01601 Vantaa

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:

Yksikön esihenkilö Janne Vaaralahti. janne.vaaralahti@vakehyva.fi p.0400-703936. Yksikön esihenkilö vastaa Kuntouttavan sijaishuollon yksikön toiminnasta.

Osaston yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen. sanna.peltonen1@vakehyva.fi p. 050 302 6146. Yksikön vastaava ohjaaja vastaa Osasto Asolan palvelun ja tiimin toiminnasta.  

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):

Asola on hyvinvointialueen ylläpitämä erityistason lastensuojelulaitososasto. Hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakasnuoremme Asolaan hyvinvointialueen asiakasohjausrakenteissa.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön, sekä Asolan palvelumuoto on lasten ja nuorten lastensuojelulain mukainen sijaishuolto lastensuojelulaitoksessa.

Asolassa on 7 pidempiaikaiseen asumiseen tarkoitettua asiakaspaikkaa, asiakashuonetta.
Asiakkaina ovat alle 18-vuotiaat avo- tai sijaishuollon tarpeessa olevat nuoret, sekä heidän läheisverkostonsa. Asolan nuoret ovat yli 12-vuotiaita.

Asolalla on käytössään kerrostaloasunto Vantaan Vallinojalla, jossa voimme käydä nuoriemme kanssa mm. harjoittelemassa itsenäistymiseen liittyviä taitoja, kuten ruoanlaittoa, oman kodin hoitotöitä. Alle 18 v nuori ei voi yöpyä asunnossa yksin nykylainsäädännön mukaan. Asunnossa pidetään myös vanhempien tapaamisia, omaohjaajahetkiä ja -päiviä, sekä ns. vierihoitopäiviä, jolloin voimme keskittyä paremmin yhden nuoren elämäntilanteeseen. Kauempana asuvat asiakasnuortemme vanhemmat / läheiset voivat yöpyä asunnossa Vantaalla vieraillessaan.

Asolassa työskentelee yksikön vastaava ohjaaja, yhdeksän sosiaaliohjaajaa sekä sairaanhoitaja. Sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajan työ on epäsäännöllistä kolmivuorotyötä. Osasto on auki 365 päivää vuodessa ja työntekijä on aina paikalla Asolassa, nuoria ei ikinä jätetä yksin Asolaan.
 

Asolan ja koko yksikkömme arvot ovat yhteneväiset hyvinvointialueen arvojen kanssa.

Oikeudenmukaisuus   Kohtaamme asiakkaat arvostavasti ja yksilölliset tarpeet huomioiden Meillä on selkeät toimintamallit, jotka edistävät asiakkaiden ja työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua Johtaminen on oikeudenmukaista, tasapuolista ja ammattitaitoista toimintamme on yhdenvertaista, tasa-arvoista, asiakaslähtöistä, avointa ja läpinäkyvää

Vastuullisuus  Kehitämme osaamistamme jatkuvasti ja perustamme toimintamme tutkittuun tietoon Teemme aina parhaamme asiakkaan hyvinvoinnin eteen Kannamme vastuumme päivittäisestä työstämme ja arvostamme toistemme osaamista Toimimme kustannustehokkaasti Kannamme vastuun ympäristöstä Toimintamme on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää

Rohkeus Arvioimme toimintaamme aktiivisesti ja haemme yhdessä ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin  Kannustamme henkilöstöä uusiin avauksiin ja tuemme innovatiivista kehittämistoimintaa Uusitamme rohkeasti toimintaa yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa ennakoiden palvelutarpeiden muutoksia Tartumme ennakkoluulottomasti toimintaympäristön muutosten tuomiin mahdollisuuksiin

Oikeudenmukaisuus arvona Asolassa:

Oikeudenmukaisuus on meille Asolassa arvostavaa avointa kohtaamista, yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista, kuuntelemista ja kuulluksi tulemisen tunteen ja kokemuksen vahvistamista, niin työntekijöidemme kuin nuortemme ja heidän läheistensä kohdalla.

Oikeudenmukaisuus on Asolassa vuorovaikutusta, luottamusta, osallisuutta, yhdessä olemista, tekemistä ja kokemista, henkilökohtaisesti tärkeitä suhteita ja yhteenkuuluvuutta. Kohtaamme nuoremme ja heidän läheiset yksilöllisesti ja tasapuolisesti, jolloin jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi omine tarpeineen. 

Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun perustana on lakien, asetusten ja ohjeistusten noudattaminen sekä prosessiemme läpinäkyvyys, jolloin työmme ja palvelumme ovat myös nuorille ja heidän läheisilleen ennakoitavia ja turvallisia. 

Oikeudenmukaisuuteemme kuuluu Asolassa myös avoin ja ajantasainen tiedottaminen asioista ja avoin päätöksentekoprosessi suhteessa toisiimme ja nuoriimme sekä heidän läheisiinsä. 

Rohkeus arvona Asolassa:

Kohtaamme jokaisen asiakkaamme ennakkoluulottomasti ja vailla etukäteen tehtyjä asenteita tai suunnitelmia. Rohkenemme johtaa työtämme ammattitaidolla ja osaamisella. Emme pelkää kokeilla uutta, emmekä ottaa vastaan neuvoja ja tukea. Asolassa työskentelee työntekijöitä, jotka eivät pelkää muutoksia ja kehittymistä, emme pelkää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Työskentelymme perustana on rohkeus tehdä vastuullista ja avointa lastensuojelutyötä. Halu-amme kehittyä ja olla edelläkävijöitä, siksi olemme rohkeasti ja avoimesti innovatiivisia. Pyrimme alusta asti asiakkaidemme sekä verkostojemme kanssa avoimeen vuorovaikutukseen, jonka koemme olevan meidän valttikorttimme tällä työkentällä. 

Rohkeutta on myös uskaltaa yrittää ja kokeilla, vaikka pelkäisi epäonnistuvansa. Tämän esimerkin näyttäminen nuorille on mielestämme erityisen tärkeää, jotta he oppisivat, ettei tarvitse olla täydellinen, eikä kukaan meistä olekaan.

Olemme rohkeita ottamaan asioita esille emmekä jätä huomiotta nuoren oireilua tai perheessä huomaamiamme haasteita. Tuomme rohkeasti ja rehellisesti esiin huomioitamme ja autamme asiakkaitamme havainnoimaan niitä kohtia, mitkä kaipaavat muutosta. Emme jätä asiakaitamme yksin asioita ja tilanteita korjaamaan, vaan kuljemme rinnalla kannustaen ja tuoden esiin pieniä onnistumisia, jotka motivoivat asiakkaitamme muutokseen.

Uskallamme myös rohkeasti olla nuoren ja perheen puolella, hankkien ja vaatien heille tarpeiden mukaista tukea ja apua, esimerkiksi mahdolliset hoitokontaktit tai tutkimukset Asolan ulkopuolella. Asetumme nuoren ja perheen tueksi, kannustaen kohtaamaan vaikeitakin asioita, joista yhdessä menemme eteenpäin. Meillä saa myös epäonnistua, olemme aina tukena ja apuna, reflektoiden myös aina omaa toimintaamme.

Vastuullisuus arvona Asolassa:

Työntekijämme toimivat aina eettisten periaatteiden mukaisesti ja haluamme vilpittömästi luoda hyvää ja parantaa asiakkaidemme elämänlaatua, luoda uusia kokemuksia, turvaa ja iloa. Pyrimme aina ylläpitämään, kannattelemaan ja tukemaan nuoren ja perheen välistä vuorovaikutusta ja pyrimme luomaan toimivan kasvatuskumppanuuden suhteessa vanhempiin ja läheisiin. Kannamme vastuuta myös asiakkaidemme koko verkoston mukana pysymisestä. 

Kannamme vastuun siitä, että toimintatapamme ja työmme johtaisivat siihen, että Asola olisi nuorille turvallinen ja lämmin paikka, missä heidät kohdataan, nähdään ja kuullaan yksilöinä.  Ketään emme jätä huonolla hetkellä yksin. Tarvittaessa priorisoimme asiat uudestaan lyhyelläkin varoajalla ja otamme vastuun siitä, että nuori tulee varmasti nähdyksi ja kuulluksi ja saa tarvitsemansa avun ja tuen nopeassakin tilanteessa.

Toimimme vastuullisesti nuoren elämän siirtymätilanteissa emmekä jätä nuorta tai perhettä yksin. Meihin voi aina olla yhteydessä myös sijoituksen päätyttyä, mistä syystä tahansa. Asolassa olemme ihminen ihmiselle ja työntekijämme tekevät työtä sydämellään.

Kannamme vastuuta työstämme ja yhteisönä olemme aktiivinen kehittymään koulutusten ja erilaisten kehitysprojektien kautta. Annamme ja toivomme saavamme palautetta työstämme. Koemme, että palautteen avulla voimme muuttaa työtapojamme, kehittyä ja mennä eteenpäin.

Ekologinen vastuu on myös tärkeää ja kannamme yhteisönä vastuuta ympäristöstämme ja yhteisestä hyvästä. Kierrätämme vanhaa ja opetamme myös nuoria vastuulliseen kierrättämiseen. Opettelemme ja harjoittelemme nuortemme kanssa oman vastuun kantamista, niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. 

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?

Palvelua tuotetaan ainoastaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun asiakasperheille. 
 

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:

Henkilöstövuokraus:               Seure                

Työterveys:                              Aava työterveyspalvelut

Apteekki, annosjakelu:            Koivukylän Apteekki

Kiinteistöhuolto:                       Vantti Oy

Siivouspalvelut:                        SOL Palvelut Oy            

Vartiointipalvelut:                      Securitas                

Kuramattojen vaihto- ja huolto: Lindström

Alihankintana tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:

Hyvinvointialueella (VAKE) on keskitetty hankintatoimi, joka hoitaa hankintalain (1397/2016) mukaiset hankinnat yhteistyössä hankinnan suorittavan yksikö kanssa. Hyvinvointialueen sisäiset hankintasäännöt ja hankintavaltuudet sekä hankintaprosessinkulku, vastuunjako ja tehtävät ohjeistetaan selkeästi hyvinvointialueen hankintaohjeessa.

Ostopaikat ja osto- ja hankintaohjeet ovat henkilöstölle saatavilla VAKEn Intra-sivustolla. Ostoksiin käytetään pääsääntöisesti tilauslomaketta, eli laskutuslomaketta. Vuokratyövoimalla ei ole valtuuksia käyttää laskutuslomakkeita, vain VAKEn työsuhteessa olevilla on valtuudet laskutuksen käyttämiseen.

Alihankintana ja ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen tapahtuu ja toteutuu Asolassa käyttämällä vain hyvinvointialueen kilpailuttamia ja ohjeistamia ostopalvelupaikkoja ja -yrityksiä. Näin toimimalla käytössämme on aina ajantasaisesti tarkistetut, vaatimusten täyttämät ja sisällöltään, laadultaan sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimuksien mukaiset ja varmistetut hankinnat ja palvelut.

Asolan yksikön vastaava ohjaaja sekä henkilöstö varmistavat, että alihankintana tuotetut palvelut toteutuvat vaatimusten mukaisesti. Mikäli palveluiden sisällössä, laadussa tai asiakasturvallisuudessa tapahtuu muutoksia tai laatupoikkeamia, ilmoitetaan asiasta välittömästi Asolan yksikön vastaavalle ohjaajalle, joka toimii sidosryhmien yhteyshenkilönä ja vastaa alihankintana tuotettujen palveluiden kokonaisuudesta. 
Poikkeustilanteissa yksikön vastaava ohjaaja on yhteydessä alihankintana tuotettuun palveluntuottajaan viipymättä ja ilmoittaa poikkeamasta. Pääsääntöisesti näissä tilanteissa järjestään erillinen yhteistyötapaaminen, jossa käydään läpi tehdyn sopimuksen sisältö, molempien osapuolten osalta velvollisuudet ja vastuut sekä laatuvaatimukset / suositukset ja asiakasturvallisuuden varmistaminen.

Asolan omavalvontasuunnitelmasta vastaavat henkilöt

Omavalvonnan suunnitteluun ja laatimiseen on osallistunut Asolan Yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen, sekä koko Asolan henkilökunta. Myös asiakasnuorillamme on mahdollisuus vaikuttaa omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen.

Vastuuhenkilö & yhteystiedot
ASOLA, Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö
Yksikön vastaava ohjaaja
Sanna Peltonen
p. 050 302 6146
sanna.peltonen1@vakehyva.fi

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen Asolassa:

Suunnitelman päivittämisen aikatauluista on vastuussa yksikön vastaava ohjaaja. Yksikön vastaava ohjaaja ja Asolan työntekijät tarkastavat ja päivittävät omavalvontasuunnitelman vähintään 3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan tiiviimmin, toiminnassa tapahtuneiden muutosten mukaisesti.

Asolan omavalvontasuunnitelma käydään myös läpi Kuntouttavan sijaishuollon yksikön johtoryhmässä yksikön esimiehen ja lähiesihenkilöiden kesken.

Asolan työntekijät esittävät päivitys- ja tarkennustarpeita omavalvontasuunnitelmaan ja heitä kannustetaan siihen. Omavalvontasuunnitelma on osa Asolan perehdytystä, johon kaikki työntekijämme osallistuvat.

Yksikön vastaavan ohjaajan tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Omavalvontaa toteutetaan Asolassa päivittäisen toiminnan yhteydessä ja henkilökuntamme vastaa kukin omalta osaltaan sen toteutumisesta ja seurannasta. Jokainen Asolan työntekijä on velvollinen raportoimaan yksikön vastaavalle ohjaajalle havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista sekä kehittämistarpeista.

Asolan yksikön vastaava ohjaaja on velvollinen raportoimaan havaituista epäkohdista omalle esimiehelleen ja tämä VAKEn organisaatiossa eteenpäin.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus Asolassa:

Omavalvontasuunnitelma on julkisesti säilytettävä asiakirja ja Asolassa se on asiakkaidemme saatavilla ja luettavissa paperiversiona Asolan yleisten tilojen puolella omassa kansiossaan. Asiakkaille annettavassa Asolan yhteystietopaperissa on maininta omavalvontasuunnitelmastamme ja mahdollisuudesta tutustua siihen.

Asolan omavalvontasuunnitelma löytyy sähköisenä myös VAKEn internetsivuilta.

Asolan Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma:

Lastensuojelun sijaishuollon yksiköille on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus laatia Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa. Sen laatimisessa ja tarkistamisessa tulee kuulla yksikköön sijoitettuja asiakaslapsia ja heille annetaan mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen ja se käydään läpi heidän kanssaan. Suunnitelma on erillinen asiakirja, joka tulee olla sijoitettu kaikkien nähtäville. Suunnitelma lähetetään tiedoksi myös asiakaslapsen sijoituksesta ja asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma tulee arvioida ja tarkistaa vuosittain. Suunnitelman sisällöstä on annettu yksityiskohtaiset säännökset lastensuojelulain 61 b §:ssä. Lisätietoa suunnitelmasta löytyy internetistä THL:n ylläpitämästä lastensuojelun käsikirjasta.

Asola-osaston toimintaperiaatteita, sekä nuorten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta on avattu yksityiskohtaisemmin Asolan Hyvän kohtelun suunnitelmassa.

Asolan Hyvän kohtelun suunnitelma
Laadittu     12 / 2019        Päivitetty     7 / 2024
 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö on osa lastensuojelun palveluita hyvinvointialueella. Lastensuojelua koskeva laatusuositus on päivitetty Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton toimesta vuonna 2019. Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö on sitoutunut noudattamaan Lastensuojelun laatusuositusta 
(http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4067-3).

Tekstissä alla mainitut julkaisut ovat tulostettuna luettavissa samassa kansiossa Asolan omavalvontasuunnitelman kanssa ja ovat saatavilla myös internetistä, julkaisijan sivuilla.

• Lastensuojelun laatusuositus (STM)
• Sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet (Talentia)
  Tähän omavalvontasuunnitelmaan on nostettu julkaisujen keskeisimpiä huomioita.

Asolan ympärivuorokautisen hoidon ja huollon toimintakokonaisuutta ohjaavat kansallisten lastensuojelun laatusuositusten mukaiset laatukriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat Suomen ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen yhdessä vuonna 2014 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Ensimmäisen laatusuosituksen sisältö on edelleen perustaltaan ajankohtainen. 
2019 päivitetty laatusuositus korostaa entistä vahvemmin ihmissuhdeperustaista, lapsilähtöistä ja lapsen oikeuksista huolehtivaa työskentelyä. Suojelutehtävä toteutuu parhaiten lasten, nuorten ja heidän läheistensä sekä työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen perustuvana yhteistyönä. Lastensuojelun toteuttaminen moniammatillisesti korostuu aiempaa enemmän. Suositus tukee monialaisen työskentelyn tiimirakenteen kehittämistä. Moniammatillisen tiimin tarkoitus on koota lapsen ja vanhempien tarvitsema tuki eheäksi palvelukokonaisuudeksi.

Lastensuojelun laatusuositus on tarkoitettu ohjaamaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tekemistä ja järjestämistä. 

Laatusuositukseen perehtyminen on tarpeellista

• kaikille lastensuojelun nykyisille ja tuleville ammattilaisille
• kaikille lastensuojelun kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille
• lastensuojelun esimiehille
• lastensuojelun resursseista päättäville virkamiehille ja luottamushenkilöille.

Laatusuositus on tarkoitettu myös lapsille ja perheille sekä heidän läheisilleen. Laatusuosituksessa keskitytään lastensuojelun laadun kannalta tässä ajassa tärkeimmiksi näyttäytyviin asioihin, yleisperiaatteisiin, ja se on tarkoitettu aika ajoin uudistuvaksi.

Periaatteet ovat:

• Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudetLapsen etu
• Vuorovaikutus
• Ammattihenkilöstön työn laatu
• Vastuulliset päätökset

Sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet on julkaissut Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry / Ammattieettinen lautakunta (Helsinki 2017). Nämä ohjeet luovat hyvän ammattieettisen perustan myös lastensuojelutyölle. Eettiset ohjeen painottavat mm. YK:n sijaishuollon ohjeiden mukaan erityisesti sijoitetuille lapsille tulee varmistaa:

• Turvallisuus ja suojelu kaikelta kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä sekä vapaudenriistolta
• Yhteydenpito läheisiin ihmisiin lapsen edun mukaisesti
• Terveellinen ja ravitseva ruoka, huomioiden uskonnollinen vakaumus
• Terveyden edistäminen ja terveydenhuollon palvelut
• Koulutus
• Oikeus kehittyä leikin ja vapaa-ajan toimintojen avulla, huomioiden lapset, joilla on erityisiä tarpeita
• Lapsen yhteys toisiin paikallisen yhteisön lapsiin ja muihin jäseniin
• Uskonnollisten ja hengellisten tarpeiden ja muun vakaumuksen tyydyttäminen
• Oikeus yksityisyyteen
• Hoitajien myönteinen, turvallinen ja huolehtiva suhde lapseen
• Riittävä valvonta
• Iän ja kehitystason mukainen valvonta ja kasvatus
• Oikeus nimettyyn luottohenkilöön, johon lapsi voi olla vapaasti yhteydessä
• Oikeusturvakeinot
• Muistot elämän varrelta, esim. elämäntarinakirja

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:

Laadukas työ Asolassa takaa asiakaslähtöisyyden sekä nuoren edun varmistumisen. Prosessien suunnitelmallisuus, arviointi ja jatkuva kehittyminen turvaavat asiakkaidemme asemaa ja oikeuksia saada palvelua, joka hyödyttää heitä parhaiten. Laadukas työ takaa myös yksilöllisen lähestymistavan jokaisen nuoren kohdalla. Laadun elementit, jotka ohjaavat Asolan työtä ovat; arvot, toimintaperiaatteet, laatukriteerit, henkilöstö, johtaminen, resurssit, arviointi, laadunhallinta, asiakaslähtöisyys sekä dokumentointi.

Pyrimme laatuajattelussamme näkemään tapahtumat prosesseina, ympäristön systeemisenä ja ymmärtämään elämän vaihtelun merkityksen. Laatuajattelussa korostetaan usein resurssien jatkuvaa kehittämistä, ennaltaehkäisyä ja kerralla oikein tekemistä. Asolassa laatu on myös jatkuvaa oppimista, joka pyritään varmistamaan viemällä se kaikkiin prosesseihin ja rakenteisiimme. Arviointi työskentelystämme on esillä jokapäiväisessä puheessa ja työskentelyssä ja on osa laatutyötä Asolassa. Työn arvioinnilla pyrimme parantamaan työn tuloksia ja tehokkuutta.

Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä laatua valvotaan kuukausi- ja vuositasolla 
mm. seuraavilla mittareilla:

• budjettitavoitteet
• asiakaspaikkojen käyttöaste
• henkilöstötavoitteet (mm. koulutus & työhyvinvointikysely Pulssi)
• asiakastyytyväisyys

Laadun ja vaikuttavuuden seuranta Asolassa liittyy myös asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkistuksiin ja niiden yhteydessä käytyihin keskusteluihin sekä tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Pyrimme myös käymään palautekeskusteluja erityisesti asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä. Tällöin paikalla on asiakasperhe, Asolan väki ja vastuusosiaalityöntekijä.

Hoito- ja kasvatussuunnitelmia käydään kuukausittain säännöllisesti läpi kuukausiyhteenvedon / -koonnin avulla. Nuoret osallistuvat koonnin tekemiseen, tai vähintään se käydään nuoren kanssa läpi, jos hän ei ole halunnut osallistua tekemiseen. Kuukausikoonnit toimitetaan myös huoltajille ja niitä käydään myös heidän kanssaan puhuen läpi.

Laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan verkostopalavereissa asiakkaan ja viranomaisverkoston kanssa, työryhmän näkemysten kautta, omaohjaajakeskusteluissa, keskusteluissa Asolan yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, moniammatillisissa palavereissa.

Asola saa palautetta myös pitämällä yhteyttä entisiin nuoriimme. Nuoret käyvät Asolassa kylässä ja työntekijät pitävät myös muuten heihin yhteyttä. Olemme aina heidän saatavillaan, vaikka Asolasta lähdöstä olisi vuosia aikaa.

Mittaamisen kohteiksi voidaan myös lukea mm. nuortemme koulumenestys, uusiutuvien 
hoitojaksojen tarve, Asolan käyttöaste ja aika, jonka nuori on Asolassa.

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:

Hyvinvointialueen hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen sekä vastuut ja tehtävät organisaatiorakenteen mukaisesti. Hyvinvointialueen eri tehtävissä toimivat asiantuntijat ja tukipalveluiden edustajat tukevat linjajohtoa ja esihenkilöitä tehtävien toteuttamisessa.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöllä on kokonaisvastuu yksikkömme toiminnasta, strategian toteutumisesta ja tuloksellisuudesta. Hän on vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta, resurssien käytöstä ja yksikön toiminnan kehittämisestä yhdessä ja yhteistyössä yksiköiden vastaavien ohjaajien kanssa.

Asolassa johtamisvastuussa on yksikön vastaava ohjaaja ja hän vastaa omavalvonnasta ja sen osana asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Yksikön vastaava ohjaaja on vastuullinen viemään kaiken informaation omalle esihenkilölleen, joka vastaa tiedon viemisestä eteenpäin linjajohdon mukaisesti.

Lisäksi jokainen Asolan työntekijä on vastuussa omasta työstään ja osallistuu toiminnan kehittämiseen ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan, keinoin osana jokapäiväistä työtään. Omavalvonnan näkökulmasta avainasemassa on tiedon oikea-aikainen ja laadukas tuottaminen, ja jokaisen Asolan työntekijän jokainen kirjaus on tärkeä. Ilman tarpeeksi laadukasta ja kattavaa informaatiota ja tietoa ei tiedolla voi johtaa, eikä kokonaisuutta saada näkyväksi omavalvonnankaan näkökulmasta.

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:

Riskienhallinta on koko Asolan henkilöstön yhteinen asia. Asolan yksikön vastaavalla ohjaajalla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä, ja hän huolehtii, että toimintaympäristön, eli Asolan olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakasturvallisuuden, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon ja kasvatuksen. Hän vastaa myös siitä, että Asolan toimintaan turvallisuuden varmistamiseksi on osoitettu riittävästi voimavaroja. Hänellä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus perehtyä ja noudattaa annettuja ohjeistuksia. Riskienhallinnalla tavoitellaan ja toteutetaan Asolassa laatua sekä työ- ja asiakasturvallisuutta.

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:

Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmaa ollaan laatimassa hyvinvointialueella. Tiedot päivitetään myöhemmin. 

Hyvinvointialuetasoisen valmiussuunnitelman yleinen osa hyväksyttiin turvallisuuden ja varautumisen johtoryhmässä 1.4.2025 ja sen yleinen osa on julkinen ja kaikkien luettavissa hyvinvointialueen internetsivuilla. Valmiussuunnitelman yleisen osan ylläpitämisestä ja päivittämisestä on vastuussa turvallisuus- ja varautumisyksikkö.

Lastensuojelulaitoksen esihenkilö Janne Vaaralahti vastaa ajantasaisen tiedon välittämisestä koko yksikön sisällä. 

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:

Riskien tunnistaminen Asolassa
Asolassa työ- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa palvelun laatua ja riskienhallintaa. Työ- ja asiakasturvallisuuteemme kuuluu keskeisesti riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy, turvallinen lääkehoito, ensiapuvalmius sekä laadukas hoito- ja kasvatustyö.  

Asolassa asiakasturvallisuus perustuu lakeihin, asetuksiin, toimialan strategiaan ja arvoihin, laadulliseen työhön sekä hyviin toimintakäytäntöihin. Riskejä tunnistetaan säännöllisesti tehtävillä työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnilla sekä työpaikkaselvityksellä, yhteistyössä hyvinvointialueen työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa.

Uuden henkilökunnan perehdytyksessä käymme läpi havaittujen laatupoikkeamien, haittatapahtumien ja riskien esiintuomisen toimintatavat ja kannustamme työntekijöitämme raportoimaan havaitsemistaan epäkohdista, laatupoikkeamista, haittatapahtumista ja riskeistä.

Riskinhallinnan edellytyksenä on, että Asolan työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä työntekijät, että asiakasnuoremme ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä huomioita, ehdotuksia ja mahdollisia epäkohtia. Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta Asolan työntekijöiltä. Työntekijämme osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Työntekijöillä on ajantasainen tieto turvallisuusasioista, työnjako on selkeä ja meillä on tarvittavat luvat työskentelyyn. Työntekijöille järjestetään ja he suorittavat hyvinvointialueen sisäisiä turvallisuuskoulutuksia mm. tietosuojakoulutus, ensiapukoulutus, hygieniapassi, alkusammutuskoulutus. Lisäksi suoritamme erillisen turvalliseen lääkehoitoon ja lääkkeiden antamiseen liittyvän koulutuksen (lääkehoidon LOVe LOP -verkkokoulutus), josta lisää alempana omavalvontasuunnitelmassa.

Käymme aktiivisesti läpi turvallisuusasioita myös nuorten kanssa. Teemme poistumisharjoituksia, käymme keskusteluja turvallisuusasioista sekä vietämme vuosittain 112-päivää 11. helmikuuta, jolloin erityisesti keskitymme turvallisuusteemaan nuorten kanssa.
Toimintaohjeenamme on, että havaitessaan Asolan palvelun laadussa epäkohdan tai riskin, työntekijä informoi salassapitosäännösten estämättä asian Asolan yksikön vastaavan ohjaajan tietoon (Sosiaalihuoltolaki 48, 49 §). Asolassa ei kohdisteta ilmoituksen tehneeseen työntekijään tai asiakkaaseen kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena missään tilanteessa. Yksikön vastaava ohjaaja vastaava siitä, että työryhmän jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä.

Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan Asolan turvallisuuskulttuurille.

Asolassa asiakasturvallisuuden lisäksi asiakkaan kohtelu, osallisuus ja oikeusturva ovat keskeisiä arjessa ja omavalvonnassa seurattavia asiakokonaisuuksia. Asiakasturvallisuus on lastensuojelun sijaishuollossa käsitteenä laajempi kuin esim. terveydenhuollossa. Se pitää sisällään fyysisen turvallisuuden lisäksi psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden.

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja
• Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö) 
  päivitysaika: 8/2025
• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys)
  • päivitysaika: 6.2.2025
• Valmius- ja varautumissuunnitelma
  • päivitysaika: 13.12.2023
• Perehdytyssuunnitelma
  • päivitysaika: Asolassa on käytössä VAKEn perehdytyssuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
  • päivitysaika: 8/2025
• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma
  • päivitysaika: 7 / 2024
• Luettelo ensiapukoulutuksen saaneista löytyy pelastussuunnitelmasta

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva                   ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:

Riskien käsittelyyn yksikössämme kuuluu niiden esille tuominen, kirjaaminen, analysoiminen eli käsitteleminen ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on yksikkömme esihenkilöillä (johtoryhmä), mutta työntekijöidemme vastuulla on tiedon saattaminen esihenkilöiden käyttöön.

Tilanteessa läsnä olevat työntekijät arvioivat tilanteen vakavuuden ja suorittavat sen edellyttämät välittömät korjaavat toimenpiteet. Tilanteesta ilmoitetaan viipymättä Asolan yksikön vastaavalle ohjaajalle. Työntekijä tekee aina ilmoituksen viimeistään seuraavana päivänä tapahtumasta.

Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Sähköinen järjestelmä varmistaa em. asioiden käsittelyn sovitun prosessin mukaisesti, jolloin ilmoitukset käsitellään organisaation kaikilla tasoilla. Riskit pystytään tunnistamaan ja prosessi riskien vähentämiseksi varmistuu.  Järjestelmä lähettää raportin hierarkiassa lähimmälle esihenkilölle, joka aloittaa tapahtumaan liittyvien toimenpiteiden selvittämisen asianosaisten kanssa. Saapuneet ilmoitukset käsitelemme lisäksi viikoittain Kuntouttavan sijaishuollon yksikön johtoryhmässä ja arvioidaan, onko riittävät toimenpiteet tehty ja onko aihetta tehdä muutoksia toiminnassamme tai tehdä uusia / päivittää ohjeistuksia.  

Todentuneen riskin käsittelyprosessin aikana varmistetaan myös se, että tilanteessa olleet henkilöt saavat tarpeellisen tuen ja avun ja havaitut epäkohdat käsitellään asianmukaisesti. Asolan yksikön vastaava ohjaaja keskustelee tapahtumasta tilanteessa olleiden kanssa. Työntekijöiden kanssa arvioidaan, miten jatkossa toimitaan siten, että voidaan ehkäistä vastaavan tilanteen syntyminen.

Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä informoiminen, keskustelu työntekijöidemme ja nuorten, sekä tarvittaessa heidän läheisten kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakastamme ja läheistä informoidaan ja ohjeistetaan korvausten hakemiseksi, sekä kerrotaan oikeudesta ottaa yhteys sosiaaliasiamieheen.

Turvallisuusilmoituksia ei tehdä Asolassa vain tilastoimista varten. Tarkoitus on, että työntekijämme käsittelevät tilanteet ja oppivat niistä.

Korjaavat toimenpiteet Asolassa:

Asolan yksikön vastaava ohjaaja vastaa korjaavien toimien käynnistämisestä ja raportoi asiasta Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimiehelle ja hän arvioi toimien riittävyyden yhdessä yksikön vastaavan ohjaajan kanssa.  Yksikön esimies raportoi asiasta tarvittaessa sijaishuollon palvelujen tehtäväalueen johtoryhmälle ja tarvittaessa siitä ylöspäin hyvinvointialueen organisaatio-ohjeiden mukaan.

Haittatapahtumia käsiteltäessä yksikön vastaava ohjaaja varmistaa, onko tilanne aiheutunut jo olemassa olevan toimintaohjeen noudattamatta jättämisestä. Jos näin on, käydään kyseinen toimintaohje uudestaan huolellisesti läpi työntekijöiden kanssa ja hän muistuttaa yhteisesti sovitusta tavasta toimia vastaavassa tilanteessa jatkossa. Mikäli jo olemassa oleva toimintaohje havaitaan toteutuneen poikkeaman käsittelyn yhteydessä vajaaksi, korjaamme ja täsmennämme sitä välittömästi. Vastuu tästä on yksikön vastaavalla ohjaajalla. Mikäli kyseiseen tilanteeseen ei ole ennalta varauduttu (aikaisemmin tunnistamaton riski), lisätään se riskikartoitukseen ja vastaisuuden varalle annetaan toimintaohje ja se käydään Asolan työntekijöiden kanssa läpi. Poikkeamat, niiden seuraukset ja toimintatavat, millä niiltä jatkossa vältytään, käydään läpi työryhmä kokouksessa. Koemme Asolassa, että on tärkeää käsitellä poikkeavat tilanteet huolellisesti yhteisen keskustelun keinoin – vaikka myös systemaattinen kirjallinen raportointi ja ohjeistus on aina tehtävä.

Korjaavien toimenpiteiden toimeenpano ja tiedottaminen 

Tiedottaminen tapahtuu VAKEn ja yksikkömme johtamisjärjestelmän kautta. Esimies ja yksikön vastaava ohjaaja vastaavat tiedottamisen toteutumisesta ja sitä tukevista riittävistä ja ajantasaisista ohjeistuksista sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä työntekijöille ja muille yhteistyötahoille.

Asioista tiedotetaan yksikkömme kokousrakenteissa:

• Viikoittainen johtoryhmä ja sen muistio
• työryhmäkokoukset Asolassa, sekä sähköposti
• Kiireellisissä asioissa käytetään sähköpostia ja henkilökunnalle lähetettyä tiedotetta

Asolassa käytämme työryhmän väliseen viestintään paljon hyvinvointialueen sisäistä sähköpostia. Yksikön vastaava ohjaaja lähettää kaikki Asolaa koskevat infot ja ohjeistukset sähköpostitse Asolan koko henkilöstölle, jotta tiedotus on yhteistä ja tasa-arvoista, eikä kukaan jää vaille tietoa tai ohjetta. Ohjeistukset on helppo myös tulostaa postista sijaisille.

Näissä sähköposteissa Asolan henkilöstöllä on aina mahdollisuus kysyä tarkennuksia ja tarvitsemiaan lisäohjeita. Näin myös kaikki saavat yksikön vastaavan ohjaajan antaman lisäohjeen. Sähköpostin avulla yksikön vastaava ohjaaja pystyy myös olemaan henkilöstön apuna ja tukena joutuessaan olemaan pois Asolan kiinteistöstä ja mahdollisesti osittain varattuna muissa työtehtävissä.

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:

Vakava vaaratapahtuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut tapahtuma, jonka taustalla voi olla puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

Kuvaus millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä:

Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä Asolan esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, esim. esimiespäivystäjä, jotka ilmoittavat asian eteenpäin Kuntouttavan sijashuollon yksikön esihenkilölle, toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi.

Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):

RISKI	ENNALTAEHKÄISY, MITEN VARAUDUTAAN, HALLINTA
Paloturvallisuuteen liittyvät riskit	Asiakasnuortemme ohjeistus ja opastus keittiön käyttöön sekä turvallisuuden huomioimiseen, sekä paikalla oleminen, kun nuoret toimivat keittiössä Pelastus- ja poistumisharjoitukset säännöllisesti asiakkaidemme kanssa Asolassa on ajan tasainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
Uhka- ja väkivaltatilanteet ja sen uhka, sekä läheltä piti tilanteet	Resurssointi, tarpeeksi työntekijöitä vuoroissa. Kommunikointi & raportointi työvuoroissa Tilanteiden ennaltaehkäisy ja arviointi, jossa keskeistä on nuorten hyvä ja yksilöllinen tunteminen Työskentely yhdessä työparin kanssa kotikäynneillä, tarvittaessa myös osastolla  Vartijan käyttäminen ja kutsuminen tilanteissa, myös ennaltaehkäisevästi Yksikkömme esihenkilöiden varalla olo viikonloppuisin, jolloin henkilöstöllä on mahdollisuus ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista välittömästi sekä saada niihin tukea
Yksintyöskentely Asolassa yövuorossa ollaan yksin pääsääntöisesti klo 22.00–08.30.	Vartijan yökierrot ja soitot.  Vartijankutsu hiljaisella hälytyksellä. Tarvittaessa poliisi. Iltavuoro ei lähde pois, jos osastolla tapahtumia yötä vasten. Puhelimitse tukea saatavilla toisilta osastoiltamme, joissa myös aina yövuorolainen.
Psykososiaalinen kuormitus	Keskustelu asiakastilanteista ja niiden herättämistä tunteista sekä ajatuksista raporteilla, lähiesimiehelle ja työryhmän yhteisillä ajoilla  Tiimin ja kollegoiden tuki arjen työtehtävissä Lähijohtajan tuki arjen työssä Säännölliset työnohjaukset Tarvittaessa työntekijän ohjaaminen työterveyshuoltoon Hyvinvointialueen koulutukset liittyen ihmissuhdekuormitukseen ja sen hallintaan
Tartuntataudit ja infektiot (mm. korona, norovirus)	Hygienia ja hygieniakasvatus.  Sairastuneet hoidetaan tarvittaessa huoneissaan. Sairaana ei tulla töihin.
Vuorotyö	Työvuorotoiveiden huomioiminen ja joustava työvuorosuunnittelu tukevat ihmisten jaksamista.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:

ks. edellinen oleva taulukko.

Asolassa pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia väkivaltatilanteita arjessa hyvän perehdytyksen, tilojen fyysisen turvallisuuden, aikuisten riittävän läsnäolon keinoin. 
Työntekijöidemme kouluttautuminen ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät, esim. vartijan kutsuminen paikalle, ovat ensisijaisia keinoja haittatapahtumiin varautumisessa ja niiden ennakoimisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Asolan turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä ja perehdytys tehdään jo ensimmäisessä työvuorossa.

Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös arjessa tehtävä tilannearviointi ja nuorten oireilun ennakointi sekä keskustelu ja vuoropuhelu niin nuorten kanssa kuin työntekijöiden kesken. Asosiaaliseen sekä aggressiiviseen käytökseen puuttuminen Asolassa edellyttää työryhmältä riittävää yhteistä ymmärrystä näistä teemoista ja ilmiöistä. Käyttäytymisen yhteinen määrittely on välttämätöntä, samoin se, miten me työryhmänä puutumme eri tavoin ilmenevään ei toivottuun käyttäytymiseen johdonmukaisesti.

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Asolassa hoito, kasvatus, asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja henkilöstön osaamisesta. Käytämme Asolassa pääsääntöisesti vain tuttuja sijaisia, jotka ovat saaneet hyvän perehdytyksen Asolaan. Panostamme perehdytykseen, erityisesti turvallisuusasioissa uuden sijaisen tullessa Asolaan.

Alihankintana tuotettujen palveluiden osalta vastuu riskienhallinnasta on palvelun tuottajalla. Riskienhallinnan toteutumista käytännössä valvoo Asolan henkilöstö, joka on ohjeistettu ilmoittamaan havaitsemistaan laatuun, turvallisuuteen tai muuhun epäkohtaan liittyvästä asiasta/epäkohdasta/poikkeamasta viipymättä yksikön vastaavalle ohjaajalle. Hän on suunnitelman mukaisesti tämänkaltaisissa tilanteissa yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

Tiedottaminen tapahtuu yksikkömme johtamisjärjestelmän kautta. Esimies ja yksikön vastaava ohjaaja vastaavat tiedottamisen toteutumisesta ja sitä tukevista riittävistä ja ajantasaisista ohjeistuksista sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä työntekijöille ja muille yhteistyötahoille.

Asioista tiedotetaan yksikkömme kokousrakenteissa: 

•    Viikoittainen johtoryhmä ja sen muistio
•    työryhmäkokoukset Asolassa, sekä sähköposti
•    Kiireellisissä asioissa käytetään sähköpostia ja henkilökunnalle lähetettyä tiedotetta

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:

Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö ja yksikköön kuuluva Asola tekevät jatkuvaa ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oman palveluntuotannon laadunvalvonnan kanssa. Kysymme ohjeita, neuvoja ja linjauksia erilaisiin tilanteisiin, myös ennakoivasti ja otamme heidän havaintonsa huomioon toiminnassamme ja sen kehittämisessä. Samoin toimimme myös muiden valvovien viranomaisten kanssa.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle, tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet, sekä henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Henkilöstöä muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeuksista säännöllisesti. Käytännöt ovat osa yksikön perehdytyssuunnitelmaa. Epäselvässä tilanteessa työntekijän tulee konsultoida toimivaltaista viranomaista ilmoituksen teosta. Toimivaltainen viranomainen on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai lastensuojelu virka-aikainen päivystys tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystys.

Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun osalta:
Henkilöstöllä on lastensuojelulain 13.4.2007/417 25§ mukainen ilmoitusvelvollisuus.
Henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Vaitiolovelvollisuus ei estä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta rikosepäilystä:
Henkilöstöllä on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.

Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta:
Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimivan henkilön pitää viipymättä ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä SPro -järjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen / asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta, ei henkilökuntaan liittyvistä tilanteista.

Palvelujen laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolain 48–49 § säädetään sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvien ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata hyvä hoito ja huolenpito asiakkaille.

1) henkilöstön on ilmoitettava epäkohdista
2) organisaation on tehtävä toimia niiden poistamiseksi
3) ilmoittajaan ei saa kohdistaa seuraamuksia 

Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutumista ja edistää heidän hyvinvointiaan. Säännös koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Asolan henkilöstön määrä ja rakenne:

yksikön vastaava ohjaaja    1
sosiaaliohjaaja    9
sairaanhoitaja    1

Työryhmä muodostuu sosiaali- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulutason ammattilaisista. Henkilöstö on suorittanut erilaisia hoito- ja kuntoutustyötä tukevia täydennyskoulutuksia.

Rekrytointi:

Yksikössä rekrytoinnista vastaa Asolan yksikön vastaava ohjaaja, sekä koko yksikön esihenkilö. Asolan yksikön vastaavan ohjaajan vastuulla on rekrytoinnin valmistelu, suunnittelu ja aikataulutus sekä tarvittavat vakanssien täyttölupaprosessien hoitaminen. Asolan rekrytointi noudattaa VAKEn rekrytoinnin ohjeistuksia, linjauksia ja toimintatapoja. Yksikössä käytetään ja hyödynnetään LAURA rekrytointijärjestelmää koko rekrytointiprosessin ajan ja rekrytoinnit ovat pääsääntöisesti ulkoisia eli julkisia hakuja. 
Rekrytoinneissa hyödynnetään tarvittaessa VAKEn rekrytoinnin asiantuntijoita.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki toi oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalihuollon henkilöstölle. Ammattihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin.

Rekrytoitavilta henkilöiltä edellytämme sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan amk-tasoista tutkintoa. Rekrytoitavan vuorovaikutustaidot ja suhteenluomisen taidot arvioidaan haastattelussa. Työskentely on lastensuojelun nuorten ja heidän perheidensä kanssa, joten haemme aina henkilöitä, joilla on aiempaa työkokemusta lastensuojelutyöstä.

Hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja työhakemuksen kautta teemme ensiarviointia soveltuvuudesta ja luotettavuudesta. Työhaastattelussa painotetaan hakijan motivaatiota alalle, itsereflektointia soveltuvuudesta sekä arvoja / arvomaailmaa. Työnhakijoilta kysytään suosittelijoita tehtävään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä:

Kaikilta työsuhteen aloittavilta työntekijöiltä tarkistamme ammattioikeudet ennen työsopimuksen tekemistä JulkiTerhikistä. Tiedot ammattioikeuksista kirjataan HR järjestelmään. Lisäksi kaikilta tarkistetaan rikostausta (rikosrekisterilain 
6 § 2 mom.) ennen työsuhteen alkamista pyytämällä työntekijää toimittamaan voimassa oleva rikosrekisteriote, joka myös kirjataan selvitetyksi HR järjestelmään.

Tartuntatautilain (48§) perusteella lähijohtaja tarkistaa myös uusien työntekijöiden osalta, että heillä on tarvittava rokotesuoja tuhkarokkoa, vesirokkoa, hinkuyskää ja suoja influenssaa vastaan. Työntekijä täyttää selvityksen ja toimittaa sen työterveyshuoltoon työhöntulotarkistusta varten.

Työtehtävissä vaadittavat rokotesuojat ja rikostaustan selvittäminen mainitaan aina työpaikkailmoituksessa rekrytoitaessa Asolaan uusia työntekijöitä.

Sijaiset ja henkilöstönvuokraus:

Sijaisia käytetään sairaslomien ja vuosilomien sijaisuuksiin, sekä tarvittaessa erityistilanteisiin / turvallisuusvarautumiseen. Pyrimme aina varmistamaan riittävän henkilöstön määrän, vuoden jokaisena päivänä. Yksikön vastaava ohjaaja vastaa ja huolehtii riittävästä henkilöstömitoituksesta.

Asolassa hoito, kasvatus, asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja henkilöstön osaamisesta. Käytämme Asolassa pääsääntöisesti vain tuttuja sijaisia. Yksikön vastaava ohjaaja ottaa sijaistarpeet huomioon jo työvuorolistan suunnitteluvaiheessa ja on yhteydessä tuttuihin sijaisiin taatakseen sen, että nuorillamme olisi aina tuttuja ja turvallisia aikuisia paikalla Asolassa. Asolassa usea sijainen on meidän vanha työntekijämme, joka on omasta henk.koht. syystään vaihtanut toisaalle töihin, tai jäänyt eläkkeelle, mutta on jäänyt Asolaan sijaiseksi. 

Asolassa on käytössä VAKEn resurssipalvelut sijaistarpeita varten. Resurssipalvelut sisältävät varahenkilöstön, päivystystoimintaa, vuokrahenkilöstön- ja vuosilomasijaisten (Seure) koordinointia VAKEn yksiköihin. Resurssipalveluiden tehtävänä on tarjota sijaisresursseja yksiköiden tilapäisiin ja pitkäaikaisiin työvuorotarpeisiin. Kaikki henkilöstövuokraus tapahtuu resurssipalvelujen kautta, niissä yksiköissä, jotka ovat resurssipalvelujen piirissä. Resurssipalveluiden käytön tavoitteena on palvelujen sujuvuus ja nopean tuen antaminen kaikkiin VAKEn yksiköihin tasapuolisesti. Onnistuneella palvelutoiminnalla pystytään vähentämään yksiköiden lähijohtajien työmäärää, takaamaan yhdessä henkilöstövuokrauskumppanuuksien kanssa riittävä sijaisten saatavuus, sekä laadukas palvelu.

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus:

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulutukseen osallistuminen. Täydennyskoulutusta on mahdollistettava vuosittain.

Työntekijöillä on velvollisuus ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Täydennyskoulutuksiin osallistutaan tarpeen ja työntekijöiden omien toiveiden mukaan. Asolan työntekijöitä kannustetaan kouluttautumaan. Täydennyskoulutussuositus 3–10 päivää / vuosi toteutuu Asolassa.

Jokaisen työntekijän henkilökohtaiset koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskusteluissa vuosittain. Osaamisen kehittämiseksi Asolassa on työntekijöille kirjallinen koulutussuunnitelma ja henkilöstön koulutuksista ylläpidetään koulutusrekisteriä.  

VAKEn hyvinvointialue järjestää monipuolista koulutusta on kaikille työntekijöille, joka pohjautuu palvelualueen johtoryhmän tekemään osaamis- ja koulutussuunnitelmaan.   Palvelu- ja tehtäväalueella tarjotaan työntekijöille ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi koulutusta. Henkilöstölle on tarjolla sekä sisäistä että ulkoista koulutusta.

Täydennyskoulutuksen lisäksi Asolan työryhmällä on ryhmätyönohjaus n. 11 x vuodessa. 

Täydennyskoulutuksen lisäksi Asolan työryhmällä on ryhmätyönohjaus n. 10 x vuodessa.

Erityistason lastensuojelulaitoksena Asolan erityisosaamisena on psykiatrinen osaaminen, erityisesti DKT (dialektinen käyttäytymisterapia). Asolan henkilöstö on käynyt 3 päiväisen DKT-koulutuksen vuonna 2024, kouluttajana Janne Vikki. Joka vuosi Asolan henkilöstöllä on 2 DKT täydennyskoulutuspäivää. 

Lääkehoidon osalta yksikön jokainen lääkehoitoa toteuttava työntekijä varmentaa osaamisensa lääkehoitosuunnitelman mukaisesti suoritettavalla LOVe-koulutuksella ja näytöillä.  Ensiapukoulutuksiin Asolan henkilöstö osallistuu asetettujen suositusten mukaisesti.

Esille nousseista koulutustarpeista järjestetään myös omaa koulutusta yksikköömme, esimerkkinä tästä vuosina 2021–2022 järjestetty omaohjaajakoulutus, johon osallistui koko yksikön henkilökunta.

Yksikkömme koko henkilöstölle on käynnissä 2023 aloitettu Systeemisen työotteen koulutuskokonaisuus. Tämä koulutuskokonaisuus sekä työote on koko hyvinvointialueen lastensuojelua koskeva. Koulutukset jatkuvat vuonna 2025, niin uusille työntekijöille, kuin ensimmäisen koulutuspäivän käyneille syventävällä päivällä.

Kansa-koulu III-hankkeen toteuttamien kirjaamisasiantuntijoiden valmennuksiin Asolan koko henkilöstö osallistuu verkkokoulutuksena.

SILTA-ohjaajakoulutukseen henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua oppisopimuskoulutuksena.

Asolan henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan koulutuksiin ja he voivat myös itse etsiä itselleen sopivia ja mielenkiintoisia koulutuksia. Yksikön vastaava ohjaaja mahdollistaa työvuorosuunnittelussa muutamasta tunnista kokonaiseen päivään / päiviin kestävät koulutukset.

Määrärahoja koulutuksiin ei kovin paljoa ole, mutta esim. kaikki ilmaiset webinaarit ovat Asolan henkilöstölle mahdollisia.

Perehdyttäminen työhön:

Asolassa on käytössä hyvinvointialueen perehdyttämissuunnitelma. Asolan yksikön vastaava ohjaaja vastaa ja organisoi perehdytyksen ja osallistuu siihen myös itse, varmistaen kaikkien työntekijöiden hyvän perehdyttämisen.

Asolassa nimetään aina uudelle työntekijälle vastuuperehdyttäjä, on kyseessä lyhytaikainen sijainen tai uusi vakituinen työntekijä. Perehdytykseen käytämme kirjallista perehdytysmateriaalia, hyvinvointialueen Intraa (sisäisiä internet sivuja), sekä suullista perehdytystä, jonka koemme olevan hyvän perehdytyksen pohja. Käymme uusien työntekijöidemme kanssa kaikki asiat suullisesti keskustellen läpi ja pyrimme pitämään nämä hetket rauhallisina muusta työstä erotettuina, vuorovaikutuksellisina kohtaamisina. Myös Asolan nuoret osallistuvat halutessaan perehdyttämiseen. Meillä on hyviä kokemuksia yhteisistä keskusteluista uusien työntekijöiden ja nuortemme kesken, kun nuoret avaavat sitä minkälainen Asola on ja mitä he mm. toivovat työntekijöiltämme.

Jokainen työntekijämme tutustuu Asolan omavalvontasuunnitelmaan, sekä Hyvän kohtelun suunnitelmaamme, sekä lääkehoitosuunnitelmaan.

Yksikössämme toimii perehdytystyöryhmä, johon kuuluu jokaisesta työryhmästämme työntekijä. Ryhmä kokoontuu vähintään puolivuosittain ja vastaa perehdytysmateriaalien ajantasaisuudesta sekä oman työryhmänsä perehdytyksen laadusta yhdessä yksikön vastaavan ohjaajan kanssa.  Asolan perehdytyksessä on huomioitu vakituiseen palvelusuhteeseen, erimittaisiin määräaikaisuuksiin sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tulevien työntekijöiden perehdytys.

Asolan työryhmälle on järjestetty omaa työtä tukeva ryhmätyönohjaus, n.10krt/vuosi.
Työnohjaus toteutuu n. 5 kertaa keväällä ja 5 kertaa syksyllä, välissä on kesä- ja joulutauko. Työnohjaus on tilattu työryhmän työhyvinvointia, sekä yhteistä ymmärrystä tukemaan ja selkeyttämään. Puolivuosittain tavoitteita kirkastetaan koko työryhmän ja työnohjaajan kesken.

Lähiesihenkilöiden tehtävien organisointi ja riittävä tuki Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä:

Esihenkilöiden työssäjaksamisen tukitoimia ovat koko yksikössämme:

• Yksikön esimiehen ja yksikön vastaavien ohjaajien säännölliset tapaamiset
  • joka maanantai- ja perjantaiaamu yhteinen Teams-tapaaminen, jossa käydään läpi viikonlopun asiat, sekä suunnitellaan alkavaa viikkoa. Tapaamisia on pidetty myös keskiviikkoaamuisin
  • Viikoittainen johtoryhmän kokous, johon osallistuvat kaikki yksikön esimiehet
  • Tiedolla johtaminen kuukausittain, jossa käymme yhdessä läpi yksikön kokonaiskuvaa
• Esihenkilöiden ryhmävalmennus toteutettiin 2021–2022
• Osallistuminen työryhmänsä työnohjaukseen

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Asola tekee monipuolista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ja tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollonalan opiskelijoille käytännön harjoittelupaikkoja, jotka sisältyvät pakollisina opiskelijoiden opintosuunnitelmiin.

Asolassa on vuosittain useita opiskelijoita käytännönharjoittelussa, usein keväisin 2 ja syksyisin 2. Opiskelijat varaavat harjoittelupaikkansa Jobiili-järjestelmän kautta. Kaikki Asolaan harjoitteluun hakevat opiskelijat haastatellaan, jotta voidaan molemmin puolin varmistua siitä, että Asola on juuri oikea paikka ko. opiskelijalle. Asolassa ei ole opiskelijoille ikärajaa, mutta ottaen huomioon sen, että Asolan nuoret ovat usein itsenäistymisikäisiä, emme ota iällisesti kaikista nuorimpia opiskelijoita meille. Opiskelijoiden harjoittelujaksoille nimetään aina henkilökuntaan kuuluva ohjaaja, joka ovat vastuussa opiskelijan saamasta ohjauksesta, muun työryhmän ohella.

Lisäksi hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden toimijoiden, kuten järjestöjen, kanssa. Yhdistykset ja järjestöt mahdollistavat alueen asukkaille, kuten myös Asolan asiakkaille mm. tukea, neuvontaa, virkistystä, koulutusta ja apua sekä palveluita, jotka täydentävät VAKEn tarjoamia palveluita. Asolan henkilöstö saa VAKElta tietoa toimijoista ja tarjoaa asiakasperheilleen näitä mahdollisuuksia.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:

VAKElla kerätään henkilöstöltä säännöllisesti palautetta hyvinvointialueen VAKE-Pulssi kyselyn avulla. VAKE-Pulssin kautta saamme henkilöstön äänen kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstömme voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat. 
Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kysely toteutetaan 3–4 kertaa vuodessa.

VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa Asolan henkilöstöä, lähiesihenkilöä, sekä koko Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esihenkilöä ymmärtämään ja kehittämään oikeita asioita, työntekijöiden hyvinvointia, sekä tukitoimia työn tekemisen tueksi.

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Asolan yksikön vastaava ohjaaja seuraa ja ohjaa asiakastyötä kirjauksia lukemalla, keskusteluita käymällä niin työntekijöiden, kuin asiakkaiden kanssa, sekä työryhmän yhteisillä ajoilla. Yksikön vastaava ohjaaja on myös aktiivisesti läsnä Asolan arjessa ja osallistuu myös asiakasneuvotteluihin varmistaen asiakasprosessien etenemisen suunnitelman mukaisesti.

Yksikön vastaavalla ohjaajalla on velvollisuus puuttua työntekijän rikkomuksiin ja laiminlyönteihin.  Epäkohtiin puututaan tiimitasoisesti tai henkilökohtaisesti riippuen epäkohdasta. Tarvittaessa yksikkömme esimies osallistuu keskusteluun. Epäkohdat käsitellään VAKEn linjausten ja ohjeistusten mukaisesti.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Lastensuojelulaitosten henkilöstömitoitusta Suomessa säätelee lastensuojelulaki. Lain mukaan jokaisessa yksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää, jotta hoito ja kasvatus toteutuvat asianmukaisesti. Henkilöstön riittävästä määrästä, osaamisesta ja perehdytyksestä on huolehdittava siten, etteivät niihin liittyvät puutteet aiheuta rajoitusten käyttämistä tai lapsen turvallisuutta vaarantavia ja ihmisarvoa alentavia toimenpiteitä.

Erityistason laitoshoidossa lapsia hoitaa koulutettu henkilökunta vuorotyössä. Yksikössä on hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilökuntaa enemmän lasta kohden kuin perustason lastensuojelulaitoksessa. Tämän lisäksi yksikössä on suuntauduttu johonkin erityisosaamista vaativaan toimintaan. Erityistason laitoshoidon tulee tarjota määrätty henkilöstömitoitus, erityisosaaminen ja erityishenkilöstö. Lähistöllä tulee olla mahdollisuus erityispalveluihin kuten psykiatrisiin ja koulupalveluihin.

Henkilöstömitoitus asiakasnuorta kohden on hoito- ja kasvatustehtävissä vähintään 1,3 (tai korkeampi, mikäli voimassa olevassa lainsäädännössä näin säädetään).

Vähimmäismitoitukseen lasketaan työsuhteessa oleva koulutettu henkilöstö. Pelkästään hallinnollisia tehtäviä tekevää johtajaa, vapaaehtoistyöntekijöitä, siviilipalvelushenkilöitä, harjoittelijoita tms. ei lasketa mitoitukseen.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

• Kaikki vakanssit pidetään Asolassa täytettyinä.
• Työvuorolistat suunnitellaan hyvissä ajoin, ja julkaistaan noin kolme viikkoa ennen työvuorolistan alkua. 
• Asolan yksikön vastaava ohjaaja vastaa henkilöstön työvuoro- ja lomasuunnittelun kautta henkilöstömitoituksen toteutuvan myös vuosilomien aikana rekrytoimalla riittävästi sijaisia. 
• Asolassa on otettu käyttöön vuoden 2025 aikana VAKEn resurssipalveluiden varahenkilöstö, jonka kautta voi pyytää sijaisia akuutteihin tilanteisiin.  

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Akuutteihin resurssin heikkenemisiin, esim. sairastumiset, vastataan palkkaamalla lyhytaikaisia sijaisia ja/tai Asolan sisäisin työvuorojärjestelyin ja muutoksin. Myös Asolan lähiesimies osallistuu tarpeen tullen osastotyöhön.  

Asolassa käy pääasiassa vain tuttuja sijaisia, jotta nuortemme turvallisuuden tunne säilyy, vaikka vakituinen henkilökunta olisi poissa äkillisesti.

VAKEn lastensuojelussa otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana oman resurssipalvelun varahenkilöstö, jonka kautta voi pyytää sijaisia akuutteihin tilanteisiin myös Asolaan.  

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Lääkehoito, lääkehoitosuunnitelma ja lääkinnälliset laitteet:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma, joka sisältää myös koko hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman, ja Asolan oma erillinen lääkehoitosuunnitelma pohjaa tähän. Vastuu lääkehoitosuunnitelmasta on Asolan yksikön vastaavalla ohjaajalla.

Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma on henkilöstöllemme saatavilla; paperisena tulosteena samassa mapissa Asolan lääkehoitosuunnitelman kanssa, sekä sähköisesti VAKEn intranetissä.

Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa toimintayksiköissä, kuten Asola, tulee olla toimintayksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka ohjaa ja neuvoo käytännönarjen lääkehoidon toteuttamista. Lääkehoitosuunnitelman avulla varmistetaan asiakasnuorten lääkehoidon laatua ja turvallisuutta. Lääkehoitosuunnitelma on osa Asolan omavalvontasuunnitelmaa. Asolan omavalvontasuunnitelma on kaikille vapaasti nähtävillä Asolan yleisissä tiloissa ja on saatavilla henkilöstölle myös sähköisesti.

Asolan lääkehoitosuunnitelman lähtökohtana on Asolan asiakasnuorten turvallinen lääkehoito ja sen toteuttaminen. Lääkehoidon vaativuuden perusteella arvioidaan, minkälaista osaamista henkilökunnalla tulee olla ja millainen henkilöstörakenne turvallisen lääkehoidon toteutukseen tarvitaan. Asolan lääkehoito ei ole vaativaa tasoa.

Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä, myös Asolassa, johto- ja esimiestaso kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä yksiköissään. Suuri osa lääkehoidon vaaratapahtumista ja -tilanteista voidaan ennaltaehkäistä toiminnan hyvällä suunnittelulla, henkilökunnan perehdytyksellä ja koulutuksella, riskien tunnistamisella sekä laadukkaan ja turvallisen lääkehoidon merkityksen korostamisella.

Asolan sairaanhoitaja vastaa Asolassa toteutettavasta lääkehoidosta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asolassa ei ole käytössä lääkedosetteja nuorille, vaan lääkkeet tulevat annosjakelupalvelun (anja) kautta Koivukylän apteekista joka toinen viikko, kahdeksi viikoksi kerrallaan. Asolassa ei anneta rokotteita.

Asolassa vakituiset työntekijät, sekä pitkäaikaiset sijaiset suorittavat LOVe LOP - Lääkehoidon osaamisen perusteet – verkkokurssin (3 x teoria- ja lääkelaskutentti + erillinen lääkkeidenannon näyttökoe sekä VARO-kurssin), näin varmistetaan lääkehoidon perusteiden osaaminen työssämme. Lääkelupa on voimassa 5 vuotta ja sen antaa ja allekirjoittaa vastuulääkäri.

Kaikkien lääkehoitoon kouluttamattomien tai vähän koulutettujen työntekijöiden tulee suorittaa lisäkoulutus, mikäli he työskentelevät yksikössä, jossa toteutetaan lääkehoitoa.
Lisäkoulutuksen kokonaiskesto on noin seitsemän tuntia ja se koostuu useista kaikille pakollisista kursseista, jotka suoritetaan Oppiportissa ja koulutus on Duodecimin ylläpitämä.

Kurssit ovat: 
    Turvallinen lääkehoito hoitotyössä 
    Potilaan tunnistamisen hyvät käytännöt 
    Lääkelaskut haltuun 
    Lääkehoidon seuranta 
    Lääkehaitta – miten toimin? 
    Tunnetko riskilääkkeet? 
    PKV-lääkkeet ja huumaavat lääkkeet 
    Inhaloitavat lääkevalmisteet 

Lääkelupa on voimassa 5 vuotta ja sen antaa ja allekirjoittaa vastuulääkäri.

Uuden työntekijän työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on, että ko. tentit ovat suoritettuna, koeajan kuluessa.

Asolan lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta vastaava henkilö:

Sanna Peltonen, yksikön vastaava ohjaaja

Asolan erillinen lääkehoitosuunnitelma laadittu 8.6.2023 ja päivitetty 8/2025.

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:

Yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri:
Emil Bäckman, Ylilääkäri
emil.backman@vakehyva.fi 
p. 040 185 99 07 

Asolassa ei ole käytössä rajattua lääkevarastoa, josta alla lyhyt avaus:

Sosiaalihuollon palveluasumisen yksiköt voivat ylläpitää yhteiskäyttöön tarkoitettuja rajattuja lääkevarastoja. Rajattua lääkevarastoa koskeva lupa voidaan myöntää lääkelaissa mainituin edellytyksin sosiaalihuollon palveluasumiseen toimintayksikölle. Lupa voidaan myöntää toimintayksikölle, joka ylläpitää yhteiskäyttöön tarkoitettua rajattua lääkevarastoa asiakkaiden ennakoimattomia ja äkillisiä lääkitystarpeita varten sekä sellaisia tilanteita varten, joissa asiakkaan tiedossa oleva sairaus tai tila pahenee ja edellyttää nopeaa lääkehoitoa.

Pääasiallisesti yksiköiden asukkaiden lääkehoito toteutetaan kuitenkin avohuollon apteekista henkilökohtaisella lääkemääräyksellä haetuilla lääkkeillä, kuten tähänkin saakka. Yksityisen palveluntuottajan täytyy hakea lupaa, ja julkisen toimintayksikön täytyy tehdä ilmoitus aluehallintovirastoon tai Valviraan ennen rajatun lääkevaraston perustamista.

Lääkelaki säätelee rajattujen lääkevarastojen ylläpitämistä. Samat rajattujen lääkevarastojen ylläpitämisen edellytykset koskevat sekä julkista että yksityistä palveluntuottajaa. Sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien rajattuja lääkevarastoja koskevat tiedot tallennetaan Valviran ja aluehallintovirastojen yhteiseen rekisteriin. Rekisterinpitäjänä toimii Valvira. (Lähde: Aluehallintovirasto AVI)

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Lääkinnälliset laitteet määritellään MD-asetuksen 2. artiklassa tarvikkeiksi, jotka valmistaja on tarkoittanut esimerkiksi sairauden tai vamman hoitoon, ehkäisyyn tai diagnosointiin tai muuhun vastaavaan lääketieteelliseen tarkoitukseen. Lisäksi ehkäisyvälineet, piilolinssit ja muiden lääkinnällisten laitteiden puhdistamiseen tai desinfiointiin tarkoitetut tarvikkeet lasketaan asetuksen mukaan lääkinnällisiksi laitteiksi.

Lääkinnällisten laitteiden luokitukset:

Lääkinnälliset laitteet luokitellaan MD-asetuksessa neljään ryhmään: I, II a, II b ja III. Luokitus perustuu laitteen käyttötarkoitukseen ja sille ominaisiin riskeihin. Korkeammissa luokissa suorituskykyä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset ovat tiukemmat, ja myös vaatimustenmukaisuuden todentaminen edellyttää suurempaa määrää toimenpiteitä.

Esimerkkejä MD-asetuksen piiriin kuuluvista tuoteryhmistä:

• kirurgiset välineet
• hammaspaikat ja -raudat
• kondomit ja liukuvoiteet
• kuumemittarit
• silmälasit ja piilolinssit
• laastarit ja haavanpuhdistusaineet
• lääkinnällisessä tarkoituksessa käytettävät ohjelmistot

Lääkinnällisten laitteiden hankinnat Asolaan tehdään hyvinvointialueen hankintasääntöjen ja ohjeistusten mukaisesti.

Lääkinnällisiä laitteita Asolassa on:

• lääkejääkaappi
• kuumemittareita (ei digitaalisia)
• laastareita
• ihon desinfiointinesteitä ja -pyyhkeitä
• kondomeja
• verenpainemittari

Hyvinvointialueella (suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) on käytössä kaksi lääkintälaiterekisteriä. HUS-lääkintätekniikan Medusa -rekisteriin on syötetty Vantaan laitteet ja Keravan osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla -järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on merkinnät muun muassa laitteen käyttöönotosta, huolloista, kalibroinneista jne.

HUS-lääkintätekniikka huolehtii Vantaan laitteiden käyttöönottotarkastuksesta (+rekisteröi laitteen) ja isosta osasta huoltoja jne. Yksiköille jää tehtäväksi työtilausten tekeminen sekä laitteiden lähettäminen huoltoon, korjaukseen tai kalibrointiin rekisterin aikataulun mukaisesti tai tarvittaessa.

Asolan lääkintälaitevastaava vastaa Asolan rekisterin ajantasaisuudesta inventoimalla laitteet kalenterivuosittain sekä tekemällä tarvittavat laitesiirrot ja -poistot. Lääkinnälliset laitteet huolletaan ja kalibroidaan vähintään valmistajan ilmoittamin määräajoin.

Asolan nimetty laitevastaava:
Sanna Peltonen, yksikön vastaava ohjaaja

Asolan yksikön vastaavan ohjaajan vastuu:

Yksikön vastaava ohjaaja varmistaa, että Asolan henkilökunnalla on riittävät edellytykset tehdä työtehtävänsä asianmukaisesti ja turvallisesti. Laiteturvallisuus huomioidaan työtehtäviin perehdytyksessä ja uusien laitteiden tai muuttuvien työtehtävien koulutuksessa. Esihenkilöt nimeävät yksikön laitevastuuhenkilöt, joiden koulutuksessa huomioidaan syventävä tieto lääkinnällisten laitteiden käytännöistä. Esihenkilö
varmistaa, että laitevastuuhenkilöillä on todellisuudessa mahdollisuus käyttää työajastaan sovittu osuus laiteturvallisuuden varmistamiseen työyksikössä.

Asolan henkilöstön vastuu:

Työntekijän on huolehdittava työtehtäviensä mukaisesta lääkinnällisten laitteiden käytön osaamisesta ja hankittava tarvittaessa lisäkoulutusta mahdollisten osaamispuutteiden poistamiseksi. Työntekijän on tuotava mahdolliset osaamispuutteet Asolan esihenkilön tietoon. Työntekijän on noudatettava omien työtehtäviensä hoidossa työnantajansa ohjeita ja oltava tietoinen lääkinnällisiin laitteisiin liittyvän sääntelyn pääpiirteistä.

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Asolan toimitilat:

Asolan kiinteistö on yksikerroksinen, keltatiilinen, tasakattoinen omakotitalo Vantaan Vaahterakujalla. Tonttiin kuuluu iso takapiha, jossa pieni kasvimaa ja kahden keinun keinuteline. Etupihalla on 6 autopaikkaa sekä ulkovarastorakennus, jossa on jätehuolto, sekä lukittu ulkovarasto mm. pyörille. Ulkovarastorakennus sijaitsee sisääntuloportilta pihaan tultaessa pihan oikealla reunalla. Jätehuolto Asolan omassa kiinteistössä mahdollistaa sekajätteen, biojätteen, paperin, pahvin sekä muovin lajittelun. Asolassa on myös oma paristoiden ja pienten akkujen lajittelupiste.

Asolassa kannustetaan ja kasvatetaan nuoria kierrätykseen, kierrätämme Vantaan lajittelupisteisiin myös lasin, metallin ja nuorilta poismenevät vaatteet.

Kiinteistön alla on uima-allas, joka ei ole ollut käytössä vuosikymmeniin, käynti sinne on vaatehuoltohuoneen lukitusta lattialuukusta.

Asolassa vierailijat käyvät aina valvotusti, työntekijöillä on aina oltava tiedossa kiinteistössä olevien ihmisten lukumäärä.

Asola ei tuota palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella.

Nuorilla on Asolassa omat lukittavat huoneet, jonne toiset nuoret eivät pääse oven ollessa lukossa. Asolan aikuisille nuoren huoneenovi on avattavissa ulkoa päin avaimella. Nuoren omaa huonetta ei anneta kenenkään toisen käyttöön, tai oteta muuhunkaan käyttöön, vaikka nuori olisi pidempään poissa osastolta.

Asuinhuoneen nuori saa sisustaa mieluisakseen. Huoneissa on joitain huonekaluja valmiina, mm. sänky ja kirjoituspöytä, mutta nuori saa valita sinne itselleen mieleisensä verhot, maton, valoja ja muuta pientä. Myös omasta kodistaan saa tuoda huonekaluja ja / tai sisustustavaraa.

Yhteisiä tiloja ovat osaston yleiset tilat, mm. olohuone, keittiö, ruokasali. Asolan kiinteistössä on hätäpoistumistiet, jotka on merkitty asiaankuuluvasti valokyltein.

Ulkopuoliset eivät käytä Asolan tiloja.

Välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Automaattinen paloilmoitinkeskus ja sprinklerijärjestelmä

• Asolassa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ja sprinklerilaitteisto.
  Laitteiden huolto ja kuukausitestauksista vastaa Vantti. 
  Asolan henkilökunta on perehdytetty laitteistoihin, niiltä osin kuin on tarpeellista.
  Sprinklerilaitteistoon Asolan henkilökunnalla ei ole lupaa koskea missään tilanteessa.
• Paloilmoitinjärjestelmän toiminnasta informoimme asiakkaitamme, jotta he osaavat toimia oikein tulipalo- tai muussa erityistilanteessa, sekä harjoittelemme poistumista nuoriemme kanssa säännöllisesti.

Tiloissamme on huomioitu esteetön kulkeminen, niin arjessa kuin hätätilanteissa. Hätäpoistumistiet on merkitty asianmukaisesti.

Asiakkaillamme ei ole henkilökohtaisessa käytössään turva- tai kutsulaitteita.

Asolan auto:

Asolalla on käytössään oma farmarimallinen henkilöauto.
Auto on leasing auto ja VAKEn ajoneuvojen koordinointi tapahtuu pelastuslaitokselta, josta saamme käytännön apuja ja ohjeita.

Käyttäjäyksiköt huolehtivat määräaikaishuoltojen toteutumisesta huolto-ohjelman 
mukaisesti ja varaavat ajan huoltoon. Leasingautojen määräaikaishuollot ja normaalista 
kulumisesta johtuvat korjaukset hoidetaan merkkiliikkeissä.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen ja niissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Asolaan ei ole suoritettu/tehty tässä kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia viime vuosina.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Kiinteistön käyttöön liittyvät riskit koskevat lähinnä Asolan piha-alueen kunnossapitoa talvisin. Pihat saattavat olla ajoittain lumisia ja liukkaita ja tähän on varauduttu omalla hiekoitusvälineistöllä, sekä lumityövälinein, jos kiinteistöhuolto ei ehdi ajoissa hoitamaan aurausta ja hiekoitusta. Asolan työntekijät on ohjeistettu toimimaan tilanteessa.

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua 
koskevat menettelyt:

Tilakeskus vastaa hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä varten tarvittavien toimitilojen rakennuttamisesta, vuokraamisesta tai ostamisesta sekä niihin liittyvien prosessien hallinnoinnista.

Tilakeskus vastaa myös toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä sekä sisäisten asiakkuuksien hoidosta yhteistyössä hankintapalveluiden ja tietohallinnon kanssa.

Asolan henkilökunnan vastuulla on ilmoittaa ja informoida eteenpäin tilakeskukselle ja / tai Vantille kiinteistön ylläpitoa ja huoltoa koskevat huomiot viipymättä. Ilmoitukset tehdään joko soittamalla suoraan Vantin huoltoon tai tekemällä vikailmoitus VAKKA-palveluportaalin kautta. 

VAKKA-ilmoitusten tekemisessä on huomioitava, että järjestelmästä ei voi valita automaattisesti tietoa siitä kohteesta, josta ilmoitus tehdään. Kohde on siis ilmoitusta tehtäessä yksilöitävä riittävällä tarkkuudella. Ilmoitukseen tulisi kirjata kiinteistön ja/tai rakennuksen nimi, osoite, kerros, huoneen numero ja toiminto, jota kohteessa harjoitetaan.

VAKKA-portaalissa on toimitilojen osalta valittavana seuraavat aihepiirit:

• Toimitilojen isännöinti ja vuokrasopimukset
• Sähkösopimukset
• Kiinteistönhoito
• Jätehuolto
• Kunnossapito
• Ammattikeittiölaitteet
• Turva- ja vartiointipalvelut
• Muu

VAKKA-portaalissa ilmoittajan tulee tehdä arvio ongelman kriittisyydestä 
asteikolla 1–3, jossa 
1 = Aiheuttaa vaaratilanteen
2 = Aiheuttaa merkittävää haittaa
3 = Ei kiireellinen

Vaaratilanteen aiheuttavista tehtävistä ilmoitetaan tilakeskuksen työntekijöille puhelimitse. Puhelimitse tehdyn ilmoituksen lisäksi tehtävästä kirjataan tiketti VAKKA-portaaliin. Tiketti kirjautuu tällöin tilakeskuksen työntekijöiden työjonolistaan. 
Vaaratilanteen aiheuttavat tehtäviä ovat ihmisiin kohdistuvat välitöntä vaaraa aiheuttavat tilanteet, kuten katolta putoavan lumen ja jään putoamisvaara sekä tulipalon vaara. Myös suurten, äkillisesti syntyvien taloudellisten vahinkojen estämistä vaativat tilanteet ovat erittäin kiireellisiä. Tällainen on esimerkiksi vaurioituneesta putkistosta johtuva vesivuoto. Tulipalosta soitetaan numeroon 112.

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:

Asolan kiinteistön omistaa Vantaan kaupunki ja sen pitkäjänteisestä ylläpidosta vastaa Vantaan kaupunki ja Vantaan tilapalvelut.

Tilakeskus vastaa kiinteistöstä, eikä Asolan henkilökunnalla ole mahdollisuutta vaikuttaa pitkäaikaissuunnitelmiin, vaan linjaorganisaation ylemmät esihenkilöt osallistuvat tämän tyyppiseen suunnitteluun.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

Välineiden huollosta vastaa Tilakeskus ja/tai Vantti ja Asolan henkilökunta saa tarvittavaa koulutusta näiden tahojen kautta. Asolan yksikön vastaava ohjaaja vastaa tarvittavien koulutusten / perehdytyksen järjestämisestä (esim. paloilmoitinkeskus)

Kiinteiden kodinkoneiden huolto järjestyy taakanjakosopimuksen mukaan joko VAKEn Tilakeskuksen tai Vantaan kaupungin kautta.

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 

Käytössämme on Apotti -asiakastietojärjestelmä, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Apotti yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan asiakastietojärjestelmään, mutta teknisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ovat erotettuina toisistaan.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:

Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin Apotissa pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista. Kaikkiin Apotin raportteihin ja kirjauksiin tallentuu kirjoittajan nimi ja kellonaika. Apotti-tunnusten tilaamisesta vastaa Asolan yksikön vastaava ohjaaja.

Uudelle henkilöstölle ja opiskelijaharjoittelijoille nimetään perehdytyksestä vastaava työntekijä, joka perehdyttää asiakastyönkirjaamiseen. Henkilöstömme käy myös kirjaamisvalmennusta.

Uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apotti-koulutukset työsuhteensa alussa. Asolassa on kaksi nimettyä Apotti-tukihenkilöä, jotka ovat perehtyneet Apotin käyttöön ja osaavat ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiin.

Jokainen Asolan työntekijä on suorittanut organisaation pakolliset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset.

Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen suojaa, joka on yksityisyyttä suojaava perusoikeus. Tietosuojan avulla turvataan yksilön oikeuksien toteutumista, kun hänen henkilötietojaan käsitellään. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietosuojan toteutuminen on erityisen tärkeää käsiteltävän tiedon arkaluonteisuudesta johtuen ja keskeisin rooli tietosuojan toteuttamisessa on henkilökunnalla. Tietosuojasta huolehtiminen tulee omaksua osaksi jokapäiväistä toimintaa. Myös tietoturva on osa tietosuojaa.

Perusohjeet jokaiselle työntekijälle:

• Käsittelen potilas- ja asiakastietoja sekä muita salassa pidettäviä tietoja huolellisesti.
• Käsittelen henkilötietoja ainoastaan työtehtävieni edellyttämässä laajuudessa.
• Pidän asiakirjat järjestyksessä ja arkistoin ne asianmukaisesti. Säilytän paperiset potilas- ja asiakastiedot asianmukaisesti lukituissa kaapeissa, en esimerkiksi työpöydälläni.
• En säilytä henkilötietoja tarpeettomasti järjestelmien ulkopuolella ja poistan tarpeettomat henkilötiedot (sähköpostit, verkkolevyt, kyselyt, paperit tietoturvaroskiin). Tulostan henkilötietoja vain, kun se on perusteltua ja käytän aina turvatulostusta.
• Huolehdin siitä, että kirjaan tiedot oikealle henkilölle ja postitan asiakirjat oikealle henkilölle.
• Suljen henkilön tiedot järjestelmästä, kun asia on hoidettu loppuun. Lukitsen tietokoneeni aina poistuessani paikalta (Windows-näppäin + L).
• Lähetän henkilötietoja sisältävää sähköpostia vain ammattilaisten kesken ja salattuna.
• Informoin asiakasta henkilötietojen käsittelystä aina asiakassuhteen alkaessa tarjoamalla asiakkaalle informointiasiakirjan.
• Ilmoitan viipymättä tietosuojapuutteista ja -loukkauksista tietosuojavastaavalle.
• Etsin tietoa tietosuojasta ja noudatan ohjeita. Epäselvässä tilanteessa kysyn neuvoa.

Tietoturvasuunnitelma:

 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.

Yleistä lisätietoa THL:n määräyksestä tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista (3/2024) saa suunnitelmasta.

Asolan vastuuhenkilöt ovat lastensuojelulaitoksen esihenkilö Janne Vaaralahti ja yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen, he vastaavat, että tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja henkilötietojen käsittelijänä toimivat Asolan työsuhteessa olevat työntekijät. 
Asolassa noudatetaan hyvinvointialueen ohjeita asiakastietojen käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Jokainen työntekijä on perehtynyt ohjeisiin ja allekirjoittanut tietosuojasopimuksen, sekä käynyt vaadittavan koulutuksen.

Asiakastietojärjestelmästä tehtyjä hakuja seurataan lokitiedoista. Lokitiedot tarkistetaan pistokokein ja näistä vastaa yksikön esihenkilö.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Jos työntekijä huomaa tehneensä jotain, joka vaarantaa asiakkaan henkilötietojen tietoturvan tai havaitsee väärinkäytöksen jonkun muun tai järjestelmän toiminnassa, hän on velvollinen ilmoittamaan siitä välittömästi. Nopealla toiminnalla pystytään vaikuttamaan asian etenemiseen ja vahinkojen minimoimiseen.

Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.

Hyvinvointialueen sähköpostiohjelmassa on ”ilmoita tietojenkalasteluyrityksestä”-painike, joka mahdollistaa työntekijälle nopean reagoinnin.  

Mikäli tilanteeseen liittyy ainoastaan henkilötietojen vaarantuminen, henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen löytyy ohjeet: Ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta

Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Asolassa varaudutaan etukäteen ja koko ajan asiakastietojärjestelmän häiriöihin ja työtä pystytään jatkamaan turvallisesti häiriötilanteissakin. Esimerkiksi nuortemme lääkelistat ovat tulostettuna lääkekaapissa ja niitä päivitetään muutoksien jälkeen välittömästi.

Tarkemmat tiedot on mahdollista tulostaa Apotin jatkuvuustyöasemalta. Jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein ja BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot jatkuvuustyöaseman oheistulostimella.    

Osaan poikkeama ja häiriötilanteisiin Asolan henkilökunta saa ohjeet organisaatiotasoisesti ja näitä ohjeita noudatamme aina.

Puhelimen valmiusliittymä:

Asolan valmiusliittymä sijaitsee yksikön vastaavan ohjaajan työhuoneessa.
Valmiusliittymät ovat kriisi- ja poikkeusaikojen liittymiä, joilla pyritään turvaamaan puhelinyhteydet silloin, kun vakioratkaisut eivät syystä tai toisesta ole käytettävissä.

Liittymän tarkoituksena on varmistaa, että saatavilla on toinen liittymä, jolla hälyttää apua tai pitää yhteyttä, jos varsinaisissa tietoliikenneyhteyksissä on häiriöitä tai ne ovat poikki. Liittymistä ja puhelimista on erillinen ohje työntekijöille. Asolan valmiusliittymä sijaitsee yksikön vastaavan ohjaajan työhuoneessa.

Osaan poikkeama ja häiriötilanteisiin varaudutaan Asolassa, näistä alla lisää.

Varautumisen tavoitteena Asolassa on rajoittaa haittoja, joita mahdollisesta häiriötilanteesta aiheutuu nuortemme ja henkilökunnan terveydelle ja turvallisuudelle sekä turvata Asolan toimintojen jatkuvuus mahdollisimman hyvin.

Osana normaalia varautumista Asolassa on varauduttu esimerkiksi sähköpulaan, häiriötilanteeseen, polttoainejakelunhäiriöön, suuronnettomuuteen, vakavaan tartuntatautitilanteeseen, lakkoon tai muuhun henkilöstön saatavuuteen vaikuttavaan tilanteeseen, elintarvikehuollon vakavaan häiriöön sekä hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen.

Myös on varauduttu kiinteistön käytön estymiseen esimerkiksi tulipalon tai kosteusvaurion vuoksi. Akuuteissa esim. yöaikaan tapahtuvissa tilanteissa Asolan nuoret ja henkilökunta voidaan kuljettaa yksikkömme toisille osastoille. Väistötiloista pidemmälle ajalle vastaa hyvinvointialue.

Keskeistä mahdollisessa häiriötilanteessa Asolassa on:

• turvata mahdollisimman tavallinen arki nuorillemme
• henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen
• vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteisöllisyyttä luova, kannustava ja rohkaiseva sävy sekä tulevaisuususkon vahvistaminen
• oikea-aikainen tiedottaminen järjestelyistä

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Asolan palveluissa hyödynnettävän teknologian soveltuvuutta, asianmukaisuutta ja turvallisuutta seurataan osana päivittäistä työtä, ja se on jokaisen Asolan työntekijän vastuulla.

Työntekijät on perehdytetty ja opastettu raportoimaan Asolan yksikön vastaavalle ohjaajalle kaikista havaitsemistaan puutteista ja/tai häiriöistä liittyen Asolassa käytettävään teknologiaan.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuuden, henkilöstön kouluttamisen ja jatkuvaan käyttöön liittyvän osaamisen varmistaminen: ks. myös edellä olevat.

Asolan henkilökunta koulutetaan tietojärjestelmien käyttöön ja käytöstä järjestetään tarvittaessa täydennyskoulutusta.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen 
varmistaminen hyödynnettäessä teknologiaa palvelujen tuottamisessa:

Palveluntuottaja vastaa velvoitteistaan potilaan yksilöllisten tarpeiden ja 
itsemääräämisoikeuden huomioimisessa. Yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeus 
huomioidaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa

Asolan henkilökunnalle on perehdytetty toimintaohjeet tilanteisiin, joissa teknologiaa ei voi hyödyntää työssä johtuen esimerkiksi huoltoviiveestä tai häiriöstä. Palveluiden toteutuminen on tällä tavoin turvattu myös tilanteissa, joissa esimerkiksi ei ole käytössä langatonta verkkoa tai jokin tietojärjestelmä on häiriön takia pois käytöstä.

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta 
vastaava johtaja:

Laurikkala Jenna, Laki- ja päätöspalveluiden päällikkö

Rajahalme Riikka, Hallintojohtaja

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Juristi Veera Välitalo 
tietosuojavastaava@vakehyva.fI 
p. 040 861 45 51

Asiakastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:

Asiakastyön dokumentointi on välttämätön osa sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa tehtävää työtä, Asolassa dokumentointi tapahtuu Apotti-järjestelmään. Asiakastyöstä kirjoittaminen on asiakasnuoren koskevan tiedon ja asiakasprosessin näkyväksi tekemistä. Sitä mitä ei ole kirjattu, ei ole tapahtunut. Asiakirjojen laatiminen on Asolan työntekijöiden vastuulla. Sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta on tärkeää, että tehty asiakastyö, tapaamiset, keskustelut, suunnitelmat, lausunnot ja päätökset dokumentoidaan asiakirjoihin.

Asiakkaan henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin Apotissa pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmänkäyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista. Kaikkiin Apotin raportteihin ja kirjauksiin tallentuu kirjoittajan nimi ja kellonaika.

Laki sosiaalihuollon asiakirjoista määrittää dokumentointia ja kirjaamistamme Asolassa. Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön, ovat velvollisia kirjaamaan työn suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina ja tallettamaan ne. Velvollisuutemme kirjata asiakastietoja alkaa, kun asiakkuus Asolassa alkaa. Tieto asiakkuuden päättymisestä Asolassa kirjataan myös asiakastietojärjestelmään.

Asolassa käydään keskustelua ja organisoidaan työtä varmistuaksemme siitä, että asiakastyön kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti. Kirjaamiselle varataan jokaisessa työvuorossa aikaa ja huolehditaan työrauhasta kirjaamisen aikana. Kirjaukset tehdään viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty.

Uudelle henkilöstölle ja opiskelijaharjoittelijoille nimetään Asolassa perehdytyksestä vastaava työntekijä, joka perehdyttää myös asiakastyönkirjaamiseen. Työntekijämme ovat käyneet myös kirjaamisvalmennusta. Asolassa on oma nimetty Apotti-tukihenkilö, joka on perehtynyt Apotin käyttöön ja osaa ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiimme.

Asolassa noudatetaan hyvinvointialueen ohjeita asiakastietojen käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Jokainen työntekijä perehtyy ohjeisiin, suorittaa tietosuojakoulutuksen ja allekirjoittaa tietosuojasopimuksen.

Asiakastietojärjestelmästä tehtyjä hakuja seurataan lokitiedoista. Lokitiedot tarkistetaan pistokokein ja näistä vastaavat yksikössämme esimiehet.

Lainsäädäntö:

• Asiakastietojen käsittelystä ja dokumentoinnista säädetään useissa eri laeissa; hallintolaki (434/2003), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki sosiaalihuollon asiakirjoista (254/2015), laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolaki (523/1999), sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
• Lainsäädännön ja ohjeiden avulla pyritään yhtenäistämään sosiaalityön kirjaamiskäytäntöjä ja työn laatua.
• Myös sosiaalialan eettiset ohjeet ohjaavat Asolan työntekijöitä dokumentoinnissa

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Henkilöstön tietosuojakoulutus:

Jokainen Asolan työntekijä on suorittanut organisaation pakolliset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset.

Tietosuoja koskettaa jokaista meistä niin yksityishenkilönä kuin hyvinvointialueen työntekijänä. Tietosuojaan liittyvien asioiden tunnistaminen ja oikeiden toimintatapojen hallitseminen on tärkeä työelämätaito. Kun Asolan henkilöstö tuntee tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät periaatteet, ennaltaehkäisemme virhetilanteita.

Tietosuojaseloste:

Sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy Kuntouttavan sijaishuollon yksikölle, sekä Asolalle velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin sisältyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella eri palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudessa käsiteltävien henkilötietojen käsittelyyn voi tutustua yksiköissä olevien informointiasiakirjojen / tietosuojaselosteen avulla. Asiakirjoista löytää tietoa siitä, miten asiakkaan tietoja käsitellään, ja millaisia oikeuksia asiakkaalla on tietojen käsittelyyn liittyen.

Toimintaamme koskeva tietosuojaseloste löytyy myös hyvinvointialueen internetsivuilta:
Tietosuojaseloste hyvinvointialueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri.pdf

Esihenkilö huolehtii uudessa tehtävässä aloittavan työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Työhön tullessaan työntekijä sitoutuu noudattamaan annettuja ohjeita. DigiABC valmennus tulee suorittaa ja uusilla työntekijöillä valmennus sisällytetään perehdytyspakettiin. Asiakastietojen käsittelystä ja käyttöoikeuksien antamisesta on laadittu erillistä ohjeistusta. 

Palvelun saatavuuden määräajat:

Asiakaspaikat täytetään vapautuneiden paikkojen mukaisesti lastensuojelun asiakasohjauksessa. 

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:

Yksikössämme ja sitä myöden myös Asolassa on lähdetty kehittämään yksikön toimintaa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman suuntausten ja nykytarpeiden mukaisesti. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteina ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Osana LAPE-työskentelyä kokoontui mallinnustyöryhmiä, joista yksi keskittyi lastensuojelun laitoshoidon uudistamistarpeisiin. Mallinnustyö tuotti tuloksena THL:n julkaiseman raportin ”Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus” (Työpaperi 23/2017). Mallinnuksella haetaan kansallista sijaishuollon tasalaatuisuutta.

Yksikössämme tämän mallinnuksen suuntainen kehittämistyö on aloitettu syksyllä 2018 ja virallisesti Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnuksen toteutus on aloitettu 1.1.2019 ja jatkuu edelleen.

• Keskeisiä perustehtävämme, työmme ja kehittämisen periaatteitamme ovat mm.
  • Turvallisuus kaikille, asiakkaillemme sekä työntekijöillemme
  • Rakennamme asiakaslapsillemme johdonmukaista elämäntarinaa ilman uusia yllätyksiä. Teemme suunnitelmallista, kasvatuksellista, hoidollista ja kuntouttavaa työtä
  • Tunnistamme ja tunnustamme sijoitettujen nuorten elämäntilanteen erityisyyden
  • Avoimuus, läpinäkyvyys ja rehellisyys nuoriamme ja heidän läheisiään kohtaan heitä koskevissa asioissa
  • Nuortemme, sekä heidän läheistensä syyllisyyden- ja häpeäntunteen vähentäminen ja poistaminen
  • Tuoda nuoren ja tämän perheen omaa toimijuutta keskiöön, sekä vahvistaa kaikkien perheenjäsenten osallisuutta
  • Yhdessä arjen jakaminen, eläminen, oppiminen ja siihen liittyvät korjaavat henkilökohtaiset ihmissuhteet
  • Pyrimme estämään poislähtemisen kulttuuria. Vältämme nuoren siirtämistä laitoksesta toiseen tai laitoksesta sairaalaan tuomalla tarvittavaa lisätukea Asolaan ja nuoren arkeen
  • Teemme nivelkohtien, eli Asolaan tulemiset ja Asolasta kotiutumiset ja itsenäistymiset, onnistumiseksi tiivistä ja avointa yhteistyötä ja yhteiskehittämistä sidosryhmien kesken (mm. sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö, lastensuojelun avopalvelut, lasten ja nuorten psykiatrian palvelut)
  • Nuorten itsenäistymisen tukeminen, taitojen opetteleminen

Asolassa tuetaan nuorten psyykkistä, fyysistä ja somaattista hyvinvointia sekä kuntoutumista. Asola-osaston toiminta-ajatuksen menetelmiä voisi osin kuvata kiintymyssuhdeteorian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian ajatuksin, ja nuoren oirehdinta ja ongelmakenttä huomioon ottaen tarjota ikätasoa vastaavaa hoitoa ja kasvatusta. Nuorelle rakennetaan korjaavia ja korvaavia kiintymyssuhteita, joissa hänen tarpeisiinsa vastataan myös tunnetasolla. Nuoren tarvitsemien korjaavien kokemuksien aikuisen tarjoamasta hoivasta täytyy olla riittävän vahvoja ja niitä täytyy olla riittävän usein ja tarpeeksi pitkään, jotta nuoren mielessä ja ajattelumaailmassa saadaan muutoksia aikaan.

Arvomaailmamme ja toiminta-ajatuksemme Asolassa perustuvat ajatukseen, että jokainen nuori on arvokas omana itsenään ja jokaisella nuorellamme on ainutkertainen omanlainen lapsuus ja meidän tehtävämme on nähdä hänet sen mukaisesti. Tavoitteemme on, että nuori pystyy selviytymään arjen tuomista haasteista itsenäisesti, sekä ottamaan vastuuta päivärytmistään, koulunkäynnistään, valinnoistaan ja teoistaan.

Perustehtävämme Asolassa on tukea lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä hänen ikätasonsa mukaisissa kehitystehtävissä. Asolan arjessa toistuvat suunnitelmallisesti johdonmukaiset rutiinit. Jäsentynyt ja ennakoitu ympäristö luo nuorillemme turvallisuuden tunteen ja antaa mahdollisuuden sisäisen maailman eheytymiseen ja iän mukaisten kehitystehtävien saavuttamiseen.

Nuoren elämänhistoria on usein sellainen, että konkreettinen tekeminen, kokeminen ja elämysten kautta oppiminen on hedelmällisempää ja palkitsevampaa, kuin pelkkä verbaalinen kasvattaminen. Aikuisen ja nuoren yhdessä jaettu kokemus liitettynä sanalliseen palautteeseen on nuorta vahvistavaa. Ajattelemme Asolassa kognitiivisten oppien mukaan, että psyykkiset ongelmat ovat opittuja ja ne ovat siksi poisopittavissa. Oppiminen tapahtuu aina yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa.

Työskentelyssä Asolassa suuntaudutaan enemmän nykyhetkeen ja tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Ajatusten uudelleen muotoilulla / jäsentämisellä pyrimme muuttamaan lapsen vääristynyttä ajattelua, joka vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään ja suhteestaan ympäristöön. Käytännön työssä ja Asolan arjessa tämä näkyy ohjaamisena, opettamisena ja yhdessä oppimisena. Käytännössä opettelemme nuorten kanssa huonosti toimivien ja lapselle haitallisten käyttäytymismallien tilalle toimivimpia ja nuorta hyödyntävämpiä käyttäytymismalleja. Esimerkiksi impulsiivisen käyttäytymisen tilalle opetellaan taitoa rauhoittaa mieltä ja itseä, mikä avaa erilaisia käyttäytymismalleja haastaviin tilanteisiin elämän varrella.

Oppiminen tapahtuu positiivisen vahvistaminen kautta (kehut, kannustus, palkkiojärjestelmä, jne.). Tämä antaa nuorelle mahdollisuuden löytää uudenlaisia kokemuksia itsestään ja vahvistaa positiivista käsitystä sekä kokemusta itsestään (itsetunto & itseluottamus).

Opettelussa tärkeitä osa-alueita ovat:

• Sosiaalisten taitojen opettelu, kuten itsensä ilmaisu, kuuntelu, toisten huomioon ottaminen, yhteiskunnan käyttäytymisnormit, jne.
• Tunnetyöskentely, eli tunteidenhallintataidot, tunteiden tunnistaminen, tunteiden erottelu, tunteiden sietäminen, toimiminen erilaisissa tunnetiloissa, jne.
• Rentoutumis- ja itsensä rauhoittamistaidot. Opettelemme myös tylsistymistä.
• Itseen ja ympäristöön kohdistuvien ajatusmallien muuttaminen itselle hyödyllisempään suuntaan eli psykologisen joustavuuden lisääminen. Tämä auttaa nuorta toimimaan paremmin hankalissa ja stressaavissa elämäntilanteissa, sekä avartaa hänen näkemystään maailmasta ja omista mahdollisuuksistaan.

Kiintymyssuhdeteoria, joka osin kuvaa työtämme Asolassa, näkyy myös arjen työskentelytavoissamme. Kiintymyssuhteet ovat luonnollisia ihmissuhteita, joissa nuori luo pohjan tulevaan elämäänsä. Lapsuuden vaurioittavat kiintymyssuhteet näyttäytyvät koko elämän ajan, jollei niitä aktiivisesti työstetä toisenlaisiksi. Kiintymyssuhteilla on myös taipumus ”periytyä” sukupolvelta toiselle. Siksi korjaavilla kiintymyssuhteilla on merkittävä vaikutus niin henkisesti kuin taloudellisesti. Monilla sijoitetuilla nuorilla on taustassaan varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen 
puutteita, jotka vaikuttavat haitallisesti hänen kehitykseensä, arkipäivän selviytymiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseensa. Korjaavassa kiintymysuhteessa lapsi saa kokemuksen luottamuksellisesta aikuisuudesta, joka tukee hänen eheytymisprosessiaan. Asolassa pyrimme luomaan nuoreen lämpimän suhteen, jossa hän kokee turvallisuuden tunnetta ja siten hänen mielelleen mahdollistetaan tila, jossa hänen on turvallista käydä traumaattisia kokemuksiaan läpi.

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta:

Asola on auki vuoden jokaisena päivänä 24/7.
Asolassa eletään normaalia arkea kodinomaisessa ympäristössä. Kuntouttava arki koostuu aikuisten turvallisesta läsnäolosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. Arjen kautta normalisoidaan nuoren elämää, luodaan edellytyksiä mahdollisimman terveeseen ja ikätasoiseen kasvuun ja kehitykseen. Tukeminen ja ohjaus opiskeluun ja työelämään ovat myös oleellinen osa toimintaamme, jossa yhteisöllisin, toiminnallisin ja terapeuttisin menetelmin pyritään luomaan kannustava ja avoin ilmapiiri.

Asolan tilat ovat kodinomaiset ja jokaisella nuorella on oma itse sisustettu huone, jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Yhteisissä viihtyisissä oleskelutiloissa vietetään aikaa yhdessä. Nuoret suunnittelevat viikoittain tai kuukausittain yhteistä tekemistä, joka tukee ja vahvistaa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

Tavoitteenamme on luoda osaston nuorille turvallinen arki ja tukeva, kodinomainen ympäristö. Pidämme aktiivisesti yhteyttä nuortemme vanhempiin ja lähiaikuisiin.
Myös koulujen ja hoitotahojen kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä.
Jokaiselle nuorelle nimetään asiakkuuden alkamisesta lähtien omaohjaajatyöpari, joka vastaa kokonaisvaltaisesti lapsen suunnitelmallisesta hoidosta ja kasvatuksesta yhteistyössä sosiaalityöntekijän, Asolan esihenkilön, työryhmän sekä vanhempien / huoltajien kanssa. Omaohjaajatyöskentelyllä korostamme yksilöllisyyttä ja vastaamme nuoren henkilökohtaisiin kehitystarpeisiin.

Vanhemmuustyö Asolassa:

Asolassa yhtenä aiemmin mainitun kehittämistyön kohteena on ollut tekemämme vanhemmuustyö ja työskentely nuortemme läheisten / läheisverkostojen kanssa. Vuoden 2019 alusta yksi Asolan sosiaaliohjaajista on keskittynyt tähän työnkohtaan ja työskentelee erikseen nimettynä vanhemmuustyöhön keskittyneenä sosiaaliohjaajana.

Vanhemmuustyöntekijä toimii jokaisessa asiakasperheessä omaohjaatyöparin kanssa ja tarjoaa vanhemmille heille kuuluvaa omaa tukea. Tapaamisten ja yhteydenpidon tiiviys sovitaan kunkin asiakasperheen kanssa erikseen, ottaen heidän toiveensa myös huomioon. Vanhemmuustyöntekijällä on oma työpuhelin, johon vanhemmat / läheiset voivat olla halutessaan myös suoraan yhteydessä.

Olemme saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailtamme ja yhteistyökumppaneiltamme tästä, niin nuorilta kuin heidän vanhemmiltaan ja läheisiltään. Vanhemmuustyötä tekevällä sosiaaliohjaajalla on käytössään oma työpuhelin ja hän on aina työaikojensa puitteissa saatavilla vanhemmille ja läheisille. Vanhemmat voivat laittaa myös viestiä puhelimeen ja heille vastaa tämä sama työntekijä töihin tullessaan. On pidetty hyvänä sitä, että on yksi työntekijä, jonka puoleen voi kääntyä asioissaan ja ns. jatkaa siitä mihin jäätiin, eikä yhtä asiaa ole hoitamassa 10 eri aikuista.

Vanhemmuustyöntekijän kanssa vanhemmilla tai läheisillä on erityinen mahdollisuus kahdenkeskisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin ja mahdollisuus saada tukea omaan jaksamiseen sekä vanhemmuuteen ja siinä mietityttäviin asioihin.

Työryhmässä vanhemmuustyöntekijällä on myös erityinen rooli pitää vanhemmuutta näkyvillä jokaisen nuoren prosessissa. Hän myös tavoittelee niitä vanhempia ja läheisiä, jotka mahdollisesti omista syistään ovat siirtyneet enemmän taka-alalle nuorensa elämässä, eivätkä ole aktiivisesti tämän elämässä mukana.

Vanhemmuustyöntekijä toimii jokaisen nuoren omaohjaajatyöparille työn tukena ja usein vanhemmuustyössä työparina onkin toinen omaohjaajista. Vanhemmuustyöntekijä ei kuitenkaan ole Asolan ainoa työntekijä, joka pitää vanhempiin ja läheisiin yhteyttä, vaan kaikki Asolan aikuiset osallistuvat arjen yhteydenpitoon vanhempien kanssa ja pidämmekin heihin tiivistä yhteyttä arjessa ja jakaen vanhemmuutta heidän kanssaan.

• Asolassa toteutamme mm. seuraavia asioita:
  • pyrimme aikaansaamaan asiakaslapselle turvalliset, kuntouttavat kasvuolot joko lapsen kotona, läheisverkostossa tai kuntouttavilla osastoillamme
  • olemme mukana laatimassa kuntoutumissuunnitelmaa lapsen vanhemmille
  • teemme aktiivista ja avointa yhteistyötä lasten biologisten vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, koulujen sekä muiden lapsen verkostossa toimivien läheisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
  • arvioimme lapsen kasvua ja kehitystä sekä pyrimme poistamaan sitä vaarantavia tekijöitä
  • arvioimme ja autamme vanhempien ja lapsen läheisverkoston kykyä vastata lapsen tarpeisiin, sekä tuemme heidän yhteydenpitoaan
  • arvioimme ja tuemme kaikenikäisten lasten itsenäistymistaitojen kehittymistä

Nuorten olemassa olevia harrastuksia tuetaan ja mahdollistetaan. Heitä kannustetaan harrastustoiminnan pariin ja heidän kanssaan käydään yhdessä kokeilemassa uusia harrastuksia ja lajeja. Jokaiselle nuorelle kustannetaan vähintään yksi harrastus Asolan puolesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät nuoren päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Nuorten toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäisessä työskentelyssä, nuoren ja tämän perheen kanssa yhdessä tehdyn hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta. Myös asiakassuunnitelmaneuvotteluissa arvioidaan ja varmistetaan yhteisten tavoitteiden toteutumista.

Nuoren kotiharjoittelut ja yölomailut Asolasta:

Asolassa on käytössä tavoitteellisten kotiharjoittelujen malli. Nuoren oleminen sijoituksen aikana esimerkiksi viikonloppuisin muualla kuin Asolassa (koti, läheiset) on osa suunnitelmallista kuntouttavaa hoito- ja kasvatustyötä. Kotiharjoittelujen ajalle sovitaan vanhempien ja nuoren kanssa tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan. Lomailun aikana nuoresta on vastuussa Asola.

Yölomista ja käytännön järjestelyistä sopivat aikuiset (ohjaajat – vanhemmat / aikuinen).
Apotti-asiakastietojärjestelmään tehdään kotiharjoittelun / loman suunnitelma ja myös toteuma tehdään, jotta varmistetaan kaiken menneen suunnitelman ja tavoitteiden mukaan.
Nuoren ollessa yön poissa Asolasta, tehdään Apottiin väliaikainen poissaolotieto.

Yölomien aikana osastolta ollaan yhteydessä perheeseen / lomapaikkaan päivittäin, soittamalla aikuiselle ja nuorelle. Tarvittaessa Asolan aikuiset käyvät myös kotikäynneillä loman aikana.

Yölomat / kotiharjoittelut voidaan keskeyttää, mikäli ne eivät onnistu suunnitelman ja sopimusten mukaisesti. Keskeytystä voi pyytää aikuinen tai nuori.

PÄIVÄRYTMI ASOLASSA:

Arkisin                                         Viikonloppuisin
- 9.00 aamupala                          - 10.30 aamupala
 11–12 välipala/lounas            
 15–16 päivällinen                         14–15 päivällinen
 20–22 iltapala                               20–22 iltapala

21.00 sisääntuloaika                     23.00 sisääntuloaika,
22.00 hiljaisuus / huoneisiin          22.00 hiljaisuus / huoneisiin

Jokaisella nuorella on yksilölliset sisääntuloajat ja nukkumaanmenoajat, joita suunnitellaan yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa osana hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

Hiljaisuus on joka päivä Asolassa klo 22.00. Ennen hiljaisuuden alkamista hoidetaan kaikki tarpeelliset asiat, kuten iltapesut ja iltapalat. Hiljaisuuden aikana huoneessa voi kuunnella musiikkia, niin ettei se häiritse muita tai voi vaikka lukea. Tv:n katsomisesta pitempään sovitaan aikuisten kanssa, jotta varmistetaan osaston rauhallisuus ja hiljaisuus. Asolassa on nuoria, jotka heräävät menoilleen myös viikonloppuaamuisin aikaisin.

Vierailuajat ja vieraat Asolassa:

Vanhemmat ja läheiset voivat vierailla osastolla arkisin klo 20.00 saakka ja viikonloppuisin 21.00 saakka. Myös nuorten ystävät ovat tervetulleita Asolaan, ja nuoret sopivat vierailuista aikuisten kanssa, jotta vältytään siltä, että Asola on täynnä jokaisen nuoren vieraita samanaikaisesti.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 

Asolassa aikuisten työtehtäviin kuuluu hoito- ja kasvatustyön lisäksi taloudenhoito sekä ruoanvalmistus. Nuorten ruokailu- ja ravitsemustottumuksia arvioidaan, seurataan ja heille annetaan ohjausta. Asolan aikuiset työskentelevät kolmessa vuorossa, joten kaikkina vuorokaudenaikoina huolehdimme nuorten riittävästä ravinnonsaannista. Ruokailukäytännöillä pyrimme ohjaamaan nuoria oikeanlaiseen ravitsemukseen ja siitä huolehtimiseen.

Kaikki ruokavaliot ja -rajoitteet otamme Asolassa huomioon ja jokaiselle nuorelle mahdollistetaan hänelle sopiva ruokavalio. Kunnioitamme asiakkaidemme kulttuurin velvoittamia ruokavalioita sekä omiin valintoihin pohjaavia päätöksiä. Nuorillamme on tarvittaessa käytössä hyvinvointialueen ravitsemusterapeutin palvelut.

Asolan kaikki työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin. Ruoan teemme Asolassa itse, meillä ei ole erillistä keittiöhenkilökuntaa. Ruokaa tehdään myös nuorten kanssa yhdessä, he saavat tehdä myös itsevalitsemiaan ruokia ja kannustamme heitä opettelemaan ruoanlaittoa. Erityisesti itsenäistymisikäisten nuortemme kanssa opettelemme ruoanlaittoa, ruokahuoltoa ja kaupassakäyntiä.

Asolan aikuiset käyvät kerran / kaksi viikossa ruokaostoksilla lähikaupoissa ja nuoremme ovat hyvin usein mukana oppimassa ja apuna. Nuoret saavat vaikuttaa Asolan ruokiin ja saavat esittää toiveita ruoista ja raaka-aineista mitä Asolassa on tarjolla.

Ruokailu Asolassa tapahtuu yhteisesti ruoka-aikoina aikuisten läsnä ollessa, ruoka syödään ruokapöydän ääressä. Ruoka-aikojen ulkopuolella nuori voi hakea itse jääkaapista syötävää / välipalaa. 
Mahdollisista poikkeuksista ruokailuissa sovitaan aikuisten kanssa.

Keskimmäinen kylmäkaappi keittiössä on nuorten käyttöön tarkoitettu. Aikuiset lisäävät sinne ruokatarvikkeita huomatessaan puutteita, koska siellä on aina oltava ruokaa ja syötävää tarjolla.

Vasemmanpuoleinen jääkaappi on tarkoitettu aikuisten käyttöön ja nuorten tulee kysyä lupa, jos haluaa sieltä jotain ottaa, etteivät he esim. vahingossa syö synttärijuhliin tai seuraavalle päivälle tarkoitettuja ruokia.

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:

 Asolassa siivouksesta vastaavat työntekijät sekä kaksi kertaa viikossa SOL-siivouspalvelun siivous.

Asolalla ei ole käytössä pesulapalveluita, vaan aikuiset huolehtivat liinavaatehuollosta ja nuoret pesevät omat henkilökohtaiset pyykkinsä Asolan pyykkikoneessa aikuisten avustuksella ja opettelemme näin yhdessä pyykkihuoltoa. Jokaista nuorta opetamme ja autamme yksilöllisesti vaate- ja pyykkihuollossa ja kartoitamme nuoren kyvyt ja taidot suoriutua näistä osana toimintakyvyn ja -taitojen selvittämistä.

Asolassa on erillinen kodinhoitohuone, jossa on pesukone ja kuivausrumpu ja Asolan eteisessä on myös kuivauskaappi. Kodinhoitohuoneessa on liinavaateille ja pyyhkeille omat kaapit, joista nuoret voivat ottaa vapaasti tarvitsemiaan lakanoita ja pyyhkeitä.

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Asolan hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja kasvatussuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet. Näihin kuuluvat nuorten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Siivouksesta on annettu perussiivousohjeet niin aikuisille, kuin nuorille.

Työterveyshuolto huolehtii työntekijöiden tarvittavista, sekä vaadittavista rokotuksista. 
Asolassa on aina saatavilla ja käytössä suojakäsineitä, käsihuuhteita ja desinfiointiliinoja.

Tartuntatauteihin ja epidemiatilanteisiin saadaan tarvittava erityisosaaminen ja ohjeet tilanteen mukaan joko työterveyshuollon asiantuntijoilta tai viranomaisilta, kuten HUS sairaanhoitopiirin asiantuntijoilta, THL:lta sekä Valviralta. Em. tapauksissa toimitaan tartuntataudista annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja tarvittaessa konsultoidaan hyvinvointialueen tartuntatautiyksikköä sekä terveysneuvontaa ja/tai tartuntatautivastuulääkäriä.

Erikoissairaanhoidosta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vastaa Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin omistama HUS-yhtymä, joka jatkaa HUS:n työtä.

Nuoret saavat osastolta omaan henkilökohtaiseen hygieniaansa tarvitsemat perustuotteet, joita nuori saa olla itse valitsemassa ja samalla opetellaan tämän tyyppisten tuotteiden hankintaa. Asola vastaa nuorten kohtuullisista kampaamo- ja parturimenoista.

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Käyttövarojen maksaminen 2025:

Käyttövarojen maksamisen periaatteet ja minimimäärät on määritelty lastensuojelulain § 55, jota on avattu mm. THL:n ylläpitämässä lastensuojelukäsikirja portaalissa. 
Käyttövarojen summa on määritelty kuukausitasolla, mutta käyttövarat voidaan maksaa myös viikoittain. Nuorelle annetuista käyttövaroista pidetään nuorikohtaista kuittauslistaa, joka toimitetaan vastuusosiaalityöntekijälle joka vuoden, tai työskentelyn lopussa. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada listat maksetuista käyttövaroista myös muina ajankohtina. Käyttövarojen antaminen merkitään myös Apotti-järjestelmään.

Käyttövarojen käyttämisestä päättää asiakasnuori itse, mutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen kuuluu asiasta keskustelu ja yhdessä opettelu.

Käyttövarojen summat:

Käyttövarojen minimisumman 15 vuotta täyttäneelle tulee vastata kolmasosaa voimassa olevasta elatustuen määrästä ja alle 15-vuotiaalle summan tulee vastata yksilölliseen tarpeeseen.

Yksikössämme maksetaan käyttövaroja hieman vaadittua minimiä enemmän:

• alle 15-vuotiaille yksilöllisen harkinnan mukaan, yleensä 14,00 €/vko
• yli 15-vuotiaille 16,00 €/vko

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen, sekä asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:

Alkutarkastuksen tarpeellisuus arvioidaan yhdessä VAKEn terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lastensuojelulain 51 § mukaan sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila on tutkittava, ellei terveydentilaa ole ollut mahdollista tutkia aikaisemmin tai muusta syystä ei ole käytettävissä riittäviä tietoja lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee arvioida terveystarkastuksen tarve jokaisen sijoituspäätöksen yhteydessä. Terveystarkastuksen tarpeen arvioimiseksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai Asolan työntekijä on yhteydessä terveydenhuollon palveluun puhelimitse.

Yhteistyössä terveydenhuollon kanssa selvitetään, onko tarkastus tarpeellinen käytettävissä olevien terveystietojen ja aiempien tarkastusten perusteella. Erikoislääkäri kirjaa arvion terveydenhuollon Apottiin, joka reititetään vastuusosiaalityöntekijälle. Jos arvion perusteella tarkastusta ei tehdä, perusteet tarkastuksen tarpeettomuudelle tulee myös kirjata. 

Tarvittaessa mm. kiireellisempää hoitoa vaativissa tilanteissa käytämme terveysasemia, sekä virka-ajan ulkopuolella Peijaksen sairaalaa (alle 16-vuotiaat lapset hoidetaan Uuden lastensairaalan sekä Jorvin sairaalan päivystyksessä). Näitä tilanteita voivat olla mm. ylähengitysoireet ja korvatulehdukset sekä tapaturmat.

Asolan nuorten tarve hammashoitoon ja kiireettömään sairaanhoitoon kartoitetaan ja hoidetaan yhteistyössä nuoren, vanhempien/huoltajien, vastuusosiaalityöntekijän sekä Asolan työntekijöiden kesken. Jokaiselle nuorelle tehdään yksilöllinen kartoitus ja suunnitelma hoitojen järjestämiseksi.

Sairaanhoitajan haastattelu nuorelle on osa hänen terveydentilansa kartoitusta. Sairaanhoitaja huolehtii nuorille lastenlääkärin (Aija Lampinen-Helle) terveystarkastuksen, jossa esitietoina ovat nuorelta, läheisverkostolta ja työntekijöiltä esille tulleet terveydentilaan liittyvät asiat.  Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteet jatkotutkimuksiin.

Toimimme yhteistyössä nuoria hoitavien tahojen kanssa ja varmistamme osaamisen nuorten pitkäaikaissairauden hoitamiseen, esim. diabetes.

Jos Asolan asiakkaana oleva nuori on erikoissairaanhoidon lasten- tai nuorisopsykiatrian potilas, hänen hoitonsa jatkuu hoitosuunnitelman mukaisesti myös meidän työskentelymme ajan.

Nuorille järjestetään tarvittaessa lääkärin lähete erikoissairaanhoitoon, useimmiten nuorisopsykiatrian tutkimus-, arviointi- ja kriisipoliklinikalle (TAK-poliklinikka) nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoidon tarpeen arviointia varten. Jonotusajat nuorisopsykiatrian poliklinikoille vaihtelevat ja ovat muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. TAK-poliklinikkaa voimme konsultoida myös puhelimitse.

Nuorten (psyko)terapiat toteutetaan Peijaksen aluepoliklinikoilla, muissa HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tai hyvinvointialueen perhe- tai nuorisoneuvolassa (sosiaalitoimen yksikkö). Kelan korvaamiin terapioihin on mahdollisuus päästä normaalin asiakasprosessin kautta.

Asolassa on erillinen turva- ja kriisisuunnitelma -ohje äkillisen kuolemantapauksen varalta ja se on työntekijöiden saatavilla.

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Asolassa nuoren omaohjaajatyöpari vastaa yhteistyöstä koulun ja mahdollisten hoitotahojen kanssa. Pidämme tiiviisti yhteyttä muihin nuoren elämässä toimivien aikuisten ja viranomaistahojen kanssa, jotta työ on yhteistä ja mahdollisimman nuoren elämän eduksi tulevaa. Nämä muut tahot kutsutaan neuvotteluihin aina erikseen sovitusti ja harkitusti.

Myös harrastustahoihin pidämme yhteyttä ja varmistamme harrastuksen sujumisen.

Vastuusosiaalityöntekijä voi seurata kaikkia kirjauksiamme Apotti-tietojärjestelmästä, mutta pidämme puhelimitse ja viestein myös heihin tiivistä yhteyttä.  

8.1.    Asiakkaan asema ja osallisuus

Palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Asiakkaat tulevat Asolaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän päätöksellä, mahdollisia päätöksiä ovat avohuollon tukitoimisijoitus, sijaishuolto, sekä jälkihuollon sijoitus. Asiakasohjaus pyritään tekemään yksilöllisesti ja harkiten, jotta voitaisiin lähtökohtaisesti varmistua siitä, että Asola on oikea sijaishuoltopaikka oikealle nuorelle. Asolaan tulee nuoria erilaisista paikoista; esim. suoraan kotoa, vastaanotto-osastoilta, vastaanottoperheestä, sairaalasta tai toisesta lastensuojelulaitoksesta.

Useimmiten väärinarvioidussa sijoituksessa Asolassa ovat aktiivisesti päihteitä käyttävät, sekä hatkailevat nuoret. Asola sijaitsee keskellä Vantaata, hyvien liikkumismahdollisuuksien varrella ja Asolan ovet ovat auki 24/7 ja usein asiakkaat, joilla on em. oireilua tarvitsevat välimatkaa sosiaaliseen elämänpiiriinsä ja ystäväpiiriin, jonka kanssa ajautuvat huonoihin valintoihin.

Mietittäessä nuoren muuttoa Asolaan mahdollistetaan aina tutustuminen, niin nuorelle kuin hänen vanhemmilleen / läheisilleen. Näissä tutustumisissa käymme yhdessä läpi nuoren sen hetkistä tilannetta, kuulemme nuorta siitä mitä hän Asolalta toivoo, sekä kuulemme myös vanhempia. Sijaishuollon nuorilla ei ehkä ole mahdollisuutta valita sijoituspaikkaansa, mutta Asolassa pyrimme saamaan heti alkuun nuoren ymmärtämään sen, että hänellä itsellään on merkitystä ja hän voi vaikuttaa moneen asiaan elämässään, vaikka asuisi Asolassa.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Asolassa nuorelle nimetään kaksi omaohjaajaa. Omaohjaajan keskeinen tehtävä on lapsen kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistäminen. Omaohjaaja ylläpitää hoito- ja kasvatussuunnitelmaa sosiaalityönasiakassuunnitelmaneuvottelussa käytyjen keskustelujen pohjalta ja huolehtii, että osaston työryhmä toteuttaa yksilöllisiä tavoitteita arjessa.

Omaohjaajat vastaavat työryhmän tukemana yksilötyöskentelyn suunnittelusta, toteutuksesta ja dokumentoinnista. Asolan työryhmä käy arvioivaa keskustelua ja nostaa esiin nuoren onnistumisia sekä edistymistä, niin nuorelle kuin omaohjaajaparille.

Olennaisena perustana omaohjaajatyölle on hyvän vuorovaikutuksen aikaansaaminen nuoren ja tämän läheisten kanssa. Traumaorientoitunut omaohjaajatyö on nuoren tarpeista ja kokemuksista käsin lähtevä tapa kohdata Asolaan sijoitettu nuori ja se perustuu ammatilliseen vuorovaikutukseen. Tämä ammatillinen vuorovaikutus on tiedostavaa ja tavoitteellista kohtaamista, jossa pyritään tukemaan nuoren kasvua ja hänen persoonallisuuden kehitystään.

Tavoitteena on rakentaa tutkiva yhteistyösuhde ja mahdollistaa nuoren psyykkistä hyvinvointia eheyttäviä kokemuksia. Traumaorientoituneessa omaohjaajatyössä omaohjaajan tehtävänä on sanoittaa ja selittää nuorelle hänen tunteitaan, tunnetilojaan ja arjen tapahtumia ja auttaa nuorta näin saamaan ymmärrystä omalle käytökselleen ja säätelemään käyttäytymistään vaikeiden tunnetilojen aikana. Tässä yhteistyösuhteessa nuori on osallinen omaan elämäänsä, eikä vain toimenpiteiden kohde. Traumaorientoituneessa omaohjaajatyössä omaohjaajan suhde nuoreen ja hänen läheisiinsä on tasa-arvoinen ja kunnioittava.

Asolassa ei ole erillistä sääntökirjaa mitä asiakkaille voisimme antaa, vaan toteutamme hoidossa, kasvatuksessa ja arjessa yksilöllistä hoito- ja kasvatussuunnitelmaa. Jokaisella nuorella on yksilölliset sisääntuloajat, joista käydään keskustelua niin nuoren, sosiaalityöntekijän kuin vanhempien kanssa. Jokaisella nuorella on myös omanlainen ja omannäköinen arki ja arkirytmi, jossa otetaan huomioon perhe ja läheiset, koulu, työ, mahdolliset muut hoitokontaktit, harrastukset ja ystävät. Käymme jokaisen nuoren kanssa nämä asiat heti alussa läpi ja kerromme myös sen, että omia asioita ei ole järkevää verrata Asolan toisiin nuoriin, koska kaikilla heillä on omat menot, oma historia ja syy olla Asolassa, sekä oma perhe ja nämä kaikki vaikuttavat jokaisen yksilölliseen hoitoon ja kasvatukseen.

Asiakkaidemme, niin lasten kuin heidän läheisten, palveluntarve arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja Asolan työntekijöiden kanssa sosiaalityön asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja jatkuvasti koko työskentelyprosessin ajan.  Työskentelyn alussa vastuusosiaalityöntekijä kirjaa sosiaalityönasiakassuunnitelman yhdessä laadittujen tavoitteiden, nuoren ja perheen tilanteen pohjalta. Suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa aina lapsen asioista vastaava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Sosiaalityön asiakassuunnitelmanneuvottelut pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen vaatiessa useammin, lyhyelläkin varoitusajalla.

Neuvotteluihin ja suunnitelmien laatimiseen osallistuvat nuoren ja hänen vanhempiensa / huoltajiensa lisäksi sosiaalityöntekijä ja Asolan työntekijöitä. Jokaisen nuoren ja hänen perheensä palvelutarpeenarviointi perustuu yksilölliseen ja vuorovaikutukselliseen työhön; keskusteluihin, arviointiin ja havainnointiin, myös erilaisia menetelmiä hyödyntäen.

• Käytettyjä menetelmiä Asolassa
  • omaohjaajatyöskentely
  • sairaanhoitajan haastattelu
  • lääkärin tulotarkastus
  • vanhemman haastattelu
  • nuoren haastattelu
  • Silta-työskentely
  • verkostokartta & sukupuu
  • Tunnetyöskentely
  • retket & leirit (päiväretket, yönylileirit)
  • tunnekortit
  • Voimauttava valokuva
  • Asola-illat
  • Itsenäistyvien nuorten illat, eli ”ininäillat”
  • Itsenäistyvän nuoren ajokorttityöskentely, joka on kehitetty Asolassa
  • työskentely nuoren kanssa Asolan tukiasunnolla
  • Silta-työskentely perheen kanssa (Silta-malli lapsen elämän eheyttäjänä, Pelastakaa lapset)
  • Oma Boxi – Nuoren ja omaohjaajan välisen vuorovaikutuksen tukemiseen laitoshoidossa (Pesäpuu)
  • Minun kirjani (Pesäpuu)
  • nuoren kanssa yhdessä dokumentointi Apottiin
  • vertaistukiryhmät nuorille (Asolan ulkopuolisia, esim. sateenkaarinuorille tai uskonnon uhrit)
  • yhteistyö Osallisuuden ajan kanssa            

Jokaisen nuoren kohdalla teemme tiivistä yhteistyötä myös koulujen ja mahdollisten hoitotahojen kanssa ja nämä muut tahot kutsutaan neuvotteluihin aina erikseen sovitusti ja harkitusti.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30a §) (palvelusuunnitelma)

Asolassa nuoren omaohjaajat tekevät nuoren ja huoltajien kanssa nuorelle yksilöllisen ja arjentasoisemman hoito- ja kasvatussuunnitelman sosiaalityönasiakassuunnitelman pohjalta. Hoito- ja kasvatussuunnitelmasta tehdään yhdessä nuoren kanssa kuukausittain yhteenveto ja se toimitetaan myös huoltajille. Vastuusosiaalityöntekijä pystyy seuraamaan hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, sekä  kuukausiyhteenvetoja Apotti-asiakastietojärjestelmästä.

Suunnitelman toteuttamista tukevat Asolan sisäiset asiakastyönohjausrakenteet, jossa nuorikohtaista työtä ohjataan, arvioidaan ja suunnitellaan. Lisäksi työskentelyä ohjataan ”pikkutiimi”- rakenteella, jossa nuorikohtaisesti moniammatillinen työryhmä tarkistaa hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaista työtä.

Nuori on aina tervetullut Asolan sisäisiin työskentelyä ohjaaviin tapaamisiin. Hän osallistuu myös kaikkiin häntä itseään koskevien tavoitteiden ja suunnitelmien tekemisiin ja hänen näkemyksensä ja mielipiteensä kirjataan aina yhteenvetoihin ja hoito- ja kasvatussuunnitelmiin.

Keskeisiä sisältöjä hoito- ja kasvatusprosessissa Asolassa ovat:

• Nuoren ja nuorta suojaavat tekijät, niiden kartoittaminen ja vahvistaminen
• Nuoren ihmisarvo ja perusoikeudet, kasvatus ja huolenpito
• Asolan toimintakulttuuri, joka pohjaa kaikessa vuorovaikutukseen, nuoren osallistamiseen ja nuoren toimijuuteen omissa asioissaan
• Yhteisesti sovitut yksilölliset päivärytmi ja sisääntuloajat
• Nuoren etu ja tarpeet
• Nuoren arki ja koulu
• Nuoren uskonto ja kulttuuri, perheen tavat toimia
• Nuori ja hänen verkostonsa
• Nuoren tarpeita tutkitaan ja selvitetään suhteessa hänen vanhempiensa ja ympäristönsä kykyyn vastata niihin, sekä huolehtia hänen perusoikeuksiensa toteutumisesta.
• Vanhemman valmiudet
• Tukea nuoren yksilöllistä kehitystä ja kasvua
• Nuoren traumataustan selvittäminen ja huomioiminen
• Puuttuminen riittävän varhain havaittuihin oireisiin, oireiluihin ja ongelmiin
• Turvata nuorelle läheiset ihmissuhteet
• Vanhempien ongelmien tarkastelussa keskitytään siihen, mikä merkitys niillä on nuoren kannalta.
• Vastuulliset ja yksilölliset päätökset

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Asolan nuorilla, niin kuin kaikilla lapsilla, on oikeus erityiseen suojeluun. Asolan tehtävänä on yhdessä vastuusosiaalityöntekijän kanssa turvata lapsen oikeuksien toteutuminen ja vahvistaa lapsen oikeusturvaa.  

Nuoren oikeutta pitää yhteyttä asioistansa vastaavaan sosiaalityöntekijään vahvistetaan ja tuetaan kannustamalla häntä henkilökohtaisiin yhteydenottoihin ja tapaamisiin. Voimme sopia tapaamisen myös asiakaslapsen puolesta, jos se on hänelle helpompaa ja hänen toiveensa.

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Työskentelymme lähtökohtana on asiakkaitamme kunnioittava työote ja työntekijöitä perehdytetään asiakkaiden kohtaamiseen. Lisäksi koulutusten myötä pyritään vahvistamaan Asolan työntekijöiden ammattitaitoa asiakkaidemme kohtaamiseen.

Työskentelytavoissa ja kasvatustyössä noudatamme aina lastensuojelulain ja YK:n lastenoikeuksien keskeisiä periaatteita. Hoito- ja kasvatustyössämme pyrimme avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön niin nuorten, heidän läheistensä kuin yhteistyötahojenkin kanssa. Mikäli nuori ja/tai hänen läheisensä kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai loukkaavasti, puututaan siihen välittömästi ja asiaa ryhdytään selvittämään. Epäasiallinen ja loukkaava käyttäytyminen käsitellään asianosaisten kanssa. Mikäli on tarvetta, pyydämme ulkopuolisen sovittelijan mukaan. Asia ja tilanne käsitellään myös vastuusosiaalityöntekijän ja nuoren vanhempien/huoltajien kanssa.

Kaikilla Asolan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus koskien nuorten ja heidän perheidensä asioita. Vaitiolovelvollisuus koskee myös käytännön harjoittelujaksoilla olevia opiskelijoita, sekä sijaisia.

Mikäli Asolassa tai nuoren hoidossa tapahtuu haittatapahtuma tai vaaratilanne, käydään se läpi sekä työntekijöiden että nuoren, hänen vanhempiensa ja vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Työyhteisössä pohditaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla vastaava tapahtuma voitaisiin ehkäistä ja nämä toimenpiteet kerrotaan myös nuorelle, hänen vanhemmilleen ja vastuusosiaalityöntekijälle.

Asiakkaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:

Asolan nuorilla, niin kuin kaikilla lapsilla ja nuorilla, on oikeus erityiseen suojeluun. Asolan aikuisten tehtävänä on yhdessä nuoren vastuusosiaalityöntekijän kanssa turvata nuoren oikeuksien toteutuminen ja vahvistaa nuoren oikeusturvaa.

Yhteistyö hyvinvointialueen sosiaalityön kanssa on sujuvaa, johtuen osittain läheisestä sijainnista. Sosiaalityöntekijöiden on helppo tulla ihan vaan piipahtamaan Asolaan, kun olemme lähellä toisiamme. Kannustamme nuoriamme olemaan yhteydessä omaan sosiaalityöntekijään ja luomaan tähän oman henkilökohtaisen suhteen.

Nuorelle, hänen vanhemmalleen/huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen annetaan myös aina viipymättä tieto päätösten ja rajoituspäätösten sisällöstä, niiden perusteista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ymmärrettävässä muodossa ja nuoren ikä- ja kehitystaso huomioiden.

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Nuoret osallistuvat kuukausittain hoito- ja kasvatussuunnitelmansa kuukausiyhteenvedon tekemiseen omaohjaajiensa kanssa. Yhteenvetoa tehdessä nuoren kanssa keskustellaan ja arvioidaan yhdessä kulunutta kuukautta ja mietitään yhdessä arjentasoisia tavoitteita seuraavalle kuukaudelle. Emme istu vain tietokoneella niitä tekemässä, vaan käymme keskusteluja, vaikka ulkoilun lomassa. Nuoren oma näkemys ja mielipiteet omiin asioihinsa ovat meille tärkeitä ja opettelemme yhdessä nuoren kanssa yhteenvedon kautta mm. syy-seuraussuhteen ymmärtämistä sekä vastuunottamista omista valinnoista.

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:

Yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen vastaa suunnitelmista, sekä ohjeista.

Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuus on määritelty jo lastensuojelulaissa. Jokaisen asiakkaamme itsemääräämisoikeuden sekä osallistumisen mahdollistamista kunnioitetaan ja ne pyritään ottamaan päätöksiä tehdessä huomioon niin hyvin kuin se nuoren ikään ja tilanteeseen nähden on mahdollista. Nuorta kohdellaan huolehtien hänen oikeusturvastaan ja kunnioittaen hänen yksityisyyttään.

Nuoren tai hänen perheensä lähtökohdista ja tilanteesta huolimatta, Asolassa tuetaan jokaisen nuoren ja perheen mahdollisuutta löytää oma paikkansa yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Nuori ja vanhempi on osallinen omassa ja perheensä asiassa, kuntoutuksessaan ja itseään koskevassa päätöksenteossa sekä palveluiden kehittämisessä.

Nuoren ja perheen kanssa työskentelyn tavoitteena on aina pyrkiä yhdessä muodostamaan jaettu ymmärrys nuoren ja perheen tilanteesta ja kaikkia tuetaan omien näkemysten ja mielipiteiden ilmaisuun ja ne otetaan huomioon tavoitteita asetettaessa, kuntoutusta suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Asolan hyvän kohtelun suunnitelmassa kuvataan yhdenvertaisuuden edistämiseen, syrjinnän ja suosimisen tunnistamiseen sekä välttämiseen liittyviä periaatteita ja toimintatapoja enemmän.

Asolan asiakkaiden osallisuutta omaan prosessiin korostetaan ja kunnioitetaan heidän oikeuksiaan. Nuorta kohdellaan siten, että hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Nuoren ja vanhemman toiveet kulttuuriin ja uskontoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon. Nuorta tuetaan käymään vakaumuksensa mukaisissa tilaisuuksissa ja harjoittamaan edustamaansa uskontoa hänen näin halutessaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa, sekä arjessa huomioidaan uskonnolliset ja kulttuuriset juhlat sekä niihin liittyvät vapaat. Ruokahuollossa ja -valiossa otetaan huomioon vakaumuksen, kulttuurin ja uskonnon vaateet.

Jokaisella Asolassa asuvalla nuorella on oma huone, jonka sisustamiseen hän itse saa vaikuttaa ja jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Hän saa valita itselleen myös mieluisan harrastuksen, jos sellaista ei ole, ja hän saa jatkaa jo olemassa olevaa harrastustaan. Nuoren ystävyyssuhteita tuetaan ja ystävät saavat käydä Asolassa vierailemassa. Oma puhelin on aina asiakaslapsella käytössä, ellei sitä ole rajoitettu erityisestä perustellusta syystä.

Nuoren oikeutta tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä puhelimitse tai sähköisen välineiden avulla tuetaan ja edistetään asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla. Myös vanhempien ja muiden asiakaslapselle läheisten ihmisten kanssa vahvistetaan yhteistyötä ja -toimintaa asiakassuunnitelmassa yhdessä sovitulla tavalla.

Asolassa tuetaan nuorten itsemääräämisoikeutta ja he ovat aina osallisia alusta alkaen oman tilanteensa selvittämisessä ja kuntoutumisessa ja osallistuvat kaikkiin itseään koskevaan tavoitteiden asettamiseen sekä päätöksentekoon. Hänelle selvitetään ikätasoisesti hänen oikeutensa ja minkälaisia velvollisuuksia hänellä on. Valinnanvapautta kunnioitetaan ja mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet siitä, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, otetaan huomioon. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kokemusta seurataan mm. säännöllisten vuosittain n. 2 kertaa kerättävien asiakaspalautteiden kautta.  

Työskentelymme lähtökohtana on asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen.

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat + Rajoitustoimenpiteet; Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevia päätöksiä ja periaatteita:

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa kiireellisesti sijoitettuun, huostaan otettuun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun nuoreen.

Asolassa joudutaan toisinaan rajaamaan yksilön vapauksia lastensuojelulain määrittämien rajoitustoimenpiteiden puitteissa nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Perusoikeuksiin puututtaessa tehdään rajoitustoimenpiteistä lastensuojelulain edellyttämät päätökset. Rajoitustoimenpiteet ovat aina viimesijainen puuttumiskeino ja lastensuojelulain edellytykset rajoittamiselle on täytyttävä.

Rajoittamistoimenpiteissä toimintaperiaatteenamme on, että nuoren osallistamista ja osallistumista lisäämällä pyrimme Asolassa vaikuttamaan rajoittamistoimenpiteiden määrään vähentävästi. Pyrimme ensisijaisesti aina keskustellen ja neuvotellen löytämään yhteisen näkemyksen tilanteen ratkaisemiseksi.

Kaikille asiakkaan yksityisyyttä, intimiteettisuojaa, henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta rajoittaville toimenpiteille tulee olla laissa säädetty peruste.

Rajoittamistoimenpiteistä tehdään aina lainmukainen kirjallinen päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei Asolassa koskaan käytetä rangaistuksena, vaan niitä käytetään erikseen perustellusta syystä turvaamaan nuorelle hänen tarpeitaan vastaava hoito ja kuntoutus.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu aina yksilölliseen harkintaan, jossa toimenpiteiden tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia arvioidaan suhteessa nuoren tilanteeseen, kehitystasoon ja muihin käytössä oleviin keinoihin.

Rajoitustoimenpiteiden käyttöä ohjaa periaate, jossa käytössä olevista toimenpiteistä valitaan aina nuoren kannalta lievin vaihtoehto. Mikäli rajoitustoimenpide todetaan tarpeettomaksi tai sillä tavoiteltu hyöty voidaan saavuttaa lievempää keinoa käyttäen, rajoitustoimenpiteen käyttö lopetetaan välittömästi.

Kaikki toimintamme Asolassa on hoidon ja kasvatuksen kannalta perusteltua ja nuoren edun mukaista. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä minkäänlaisia kategorisia rajoittamispäätöksiä tehdä, esim. karkaamistilanteessa, vaan rajoittaminen perustuu aina yksilölliseen tilanteeseen ja kokonaisharkintaan. Rajoitustoimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään (Apotti) ja päätökset, kirjaukset ja kuulemiset teemme lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

Keskustelemme aina nuoren, sekä hänen huoltajiensa kanssa häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä, perusteista ja niiden mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja sosiaalityönasiakassuunnitelmaan.

Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä perusteista käydään jatkuvaa keskustelua Asolan työntekijöiden kanssa.

Vuoden 2024 loppuun asti rajoitustoimenpiteet yksikössämme allekirjoitti virkasuhteessa oleva lastensuojelulaitoksen esimies, hänen poissa ollessaan hänen sijaisensa. Viikonloppuisin ja arkipyhinä kiireellisten rajoitustoimenpiteiden päättäminen oli delegoitu yksikön päivystävälle esimiehelle. Päivystys toteutuu viikonloppuisin sekä arkipyhinä 24/7 ja kaikki yksikkömme esihenkilöt päivystävät vuorotellen. 

Kuluvan vuoden 2025 alusta alkaen rajoituspäätösten päättäminen on delegoitu ensisijaisuusjärjestyksessä osastolla paikalla oleville yksikön vastaaville ohjaajille, sosiaaliohjaajille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille esihenkilön arvioimassa järjestyksessä koulutukseen ja työkokemukseen perustuen. Delegointi ei kuitenkaan koske yhteydenpidon rajoittamista, josta edelleen päättää vain lastensuojelulaitoksen johtaja, tai hänen sijaisensa. 

Rajoitustoimenpiteistä päättämisen delegoiminen toteuttaa rajoitustoimenpiteisiin liittyvän lain henkeä siten, että tosiasiallisesti nuoren kanssa paikalla olevat työntekijät, jotka arvioivat rajoitustoimenpiteen tarvetta, myöskin päättävät rajoitustoimenpiteestä. Viikonloppuisin tapahtuva esihenkilöiden päivystys tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden konsultoida esihenkilöä haastavissa asiakastilanteissa ja arvioida yhdessä esimerkiksi rajoitustoimenpiteen perusteita.

Mitä rajoittavia toimenpiteitä yksikössämme käytetään:

• Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa huostaanotetuille asiakaslapsille, mutta yhteydenpidon rajoittamista saa käyttää muussakin sijaishuollossa, kuten perhehoidossa. Alle on listattu lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet ja ne on avattu tarkemmin Asolan Hyvän kohtelun suunnitelmassa
• Yhteydenpidon rajoittaminen
• Aineiden ja esineiden haltuunotto
• Henkilöntarkastus
• Henkilönkatsastus
• Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
• Lähetysten luovuttamatta jättäminen
• Kiinnipitäminen
• Liikkumisvapauden rajoittaminen
• Eristäminen

• Erityinen huolenpito => ei toteuteta Kuntouttavan sijaishuollon yksikössä

  8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen.

Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 09 419 10 230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.

Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Keräämme asiakaspalautetta systemaattisesti 2 kertaa vuodessa, sekä asiakaskohtaamisten yhteydessä ja aina myös asiakkuuden loppuessa. Palautetta pyydetään ja otetaan vastaan myös suullisesti osana arjen toimintaamme, asiakasneuvotteluissa, kotikäynneillä, puhelinkeskusteluissa ja muussa kanssakäymisessä asiakkaidemme kanssa.

Helmikuussa 2023 saimme hyvinvointialueen asiakaspalautejärjestelmä QPro:n käyttöömme. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi.

Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.

Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta 
Palaute annetaan sähköisellä palautelomakkeella.

Koko yksikössämme pidetään 1–2 kertaa vuodessa tehostetut asiakaspalauteviikot, jolloin pyydämme kaikilta asiakkailtamme vastauksen sähköiseen palautekyselyyn. Kyselyn vastaukset käydään läpi johtoryhmässä sekä työryhmissä ja niiden pohjalta teemme kehittämistyötä. Palautteen antaminen sähköisesti onnistuu myös Asolassa paikan päällä. Palautteen antaminen on mahdollista täysin anonyymisti.

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Asolan nuorten, heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa Asola-osaston palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.

Otamme mielellämme palautetta ja kehittämisideoita vastaan myös nuorilta sekä heidän läheisiltään. Avoin vuorovaikutus nuoren asioissa, mahdollistaa parhaan mahdollisen arjen juuri hänelle. Avoimen ja läpinäkyvän vuorovaikutuksen kautta saamme jatkuvaa ajantasaista tietoa ja palautetta nuortemme hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta.

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:

Janne Vaaralahti
Lastensuojelulaitoksen esimies
Kuntouttavan sijaishuollon yksikkö

Tammirinteentie 2 B (alatalo), 01760 Vantaa
Postiosoite: PL 765, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
p. 0400 703 936

Asiakastyönprosessiin liittyvissä muistutuksissa / valituksissa asiakastamme ohjataan ottamaan yhteyttä myös hänen asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka ohjaa häntä näiden teossa.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:

Asolan toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään läpi viipymättä ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

Kuntouttavan sijaishuollon yksikön esimies sekä lähiesihenkilöt (johtoryhmä) vastaavat muistutusten käsittelystä yksikössämme. He pyytävät tarvittavat selvitykset, käsittelevät muistutuksen sekä informoivat yksikön työntekijöitä. Muistutuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan ja pannaan toimeen ja niiden toteutumista seurataan.

Kanteluun aluehallintoviranomaiselle tai eduskunnanoikeusasiamiehelle vastaa se taho, jolle kantelu tai muistutus on osoitettu. Vastauksen allekirjoittaa se, kenelle se on esitetty lastensuojelun organisaatiossa.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa – yksi kuukausi.

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Lastensuojelun laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön nuori tai huoltaja voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen, mutta sillä voi vaikuttaa siihen, miten Asolassa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Tarkoituksena on, että asia käsitellään nopeasti ja että sillä voidaan vaikuttaa suoraan havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Asolan aikuinen tai sosiaalityöntekijä auttavat nuorta muistutuksen tekemisessä.

Kantelu:

 Jos nuori kokee, että häntä on kohdeltu huonosti tai epäoikeudenmukaisesti, tilanteessa on toimittu lainvastaisesti tai asioiden hoitaminen on laiminlyöty, hän voi tehdä siitä vapaamuotoisen kirjallisen kantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelulla ei voi saada muutosta yksittäiseen päätöksen, mutta sillä voi saattaa epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Tämä voi puolestaan antaa asiasta huomautuksen ja velvoittaa palvelunantajaa korjaamaan tilanteen. Asolan aikuinen tai sosiaalityöntekijä auttavat nuorta kantelun tekemisessä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, AVI:
Päätoimipaikan käyntiosoite: 
Wähäjärvenkatu 6, Hämeenlinna. Avoinna: ma–pe klo 8.00–16.15   
Postiosoite: PL 1, 13035 AVI 
Puhelinvaihde: 029 5016000 
Sari Husa, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, sari.husa@avi.fi,  p. 029 5017361 
kirjaamo.etela@avi.fi 

sosiaalihuolto:
sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Sari Husa, sari.husa@avi.fi   p. 02 95 017 361
sosiaalihuollon ylitarkastaja Leena Serpola, leena.serpola@avi.fi  p. 02 95 017 290

Eduskunnan oikeusasiamies:
Käyntiosoite: Arkadiankatu 3, 2. kerros, Helsinki 
Postiosoite: Oikeusasiamiehen kanslia, 00102 Eduskunta

www.oikeusasiamies.fi sivulla on sähköinen lomake kantelun tekemiseen.
Voit soittaa oikeusasiamiehen kansliaan ja kysyä neuvoa, vaihde p. 09 43 21
Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi

Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan Asolassa yksikön vastaavan ohjaajan johdolla, ja koko Asolan henkilöstön avulla. Yksikön vastaava ohjaaja vie kaiken tarvittavan informaation omalle esimiehelleen viipymättä.

Mikäli Asolan tilanteessa on huomautettavaa tai korjattavaa, yksikön vastaava ohjaaja vie tiedon viipymättä omalle esimiehelleen, sekä Kuntouttavan sijaishuollon yksikön johtoryhmälle. 

Asolan omavalvontasuunnitelmaa arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Kehittämistarpeet tuodaan esiin palvelusta vastaavalle henkilölle, eli Asolan yksikön vastaavalle ohjaajalle. 

Omavalvontasuunnitelmamme tarkistetaan ja päivitetään 3 kertaa vuodessa.

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: 3.3.2025
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 12 / 2025 

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset): 

12.8.2025, päivittäjä Yksikön vastaava ohjaaja Sanna Peltonen

Päivityksen yhteydessä tehdyt keskeiset muutokset
•    Korjattu / päivitetty yhteystietoja ja päivämääriä
•    Kuvattu asiakasnuoren lääkärin tulotarkastusprosessia uuden ohjeen mukaisesti
•    Resurssipalveluiden käyttöönotto ja sen vaikutukset sijaisjärjestelyihin
•    VAKEn valmiussuunnitelman julkaisu ja vastuutahot on kuvattu päivityksen yhteydessä

Asolassa on keskitytty viimeisen neljän kuukauden aikana:
Asolan hyvän hengen ja kulttuurin säilyttämiseen muuttuneessa asiakastilanteessa. Asolassa on lyhyessä ajassa vaihtunut 5 asiakasnuorta, neljän itsenäistyttyä ja yhden nuoren kotiutuessa onnistuneesti. Uudet nuoret ovat vasta asettumassa Asolaan. Olemme keskittyneet pitämään yllä; arjen perusrakenteita, turvallista ja aikuisjohtoista toimintaa, sekä aktiivista kontaktin luomista nuoriimme.

Olemme edelleen keskittyneet vanhemmuustyöhön sekä nuorten sidosryhmien ja perheenjäsenten osallisuuden vahvistamiseen. Vanhemmuustyössä on kiinnitetty huomiota vanhempien kykyyn ymmärtää nuoren näkökulmaa sekä vastata nuoren omiin yksilöllisiin tarpeisiin.