Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Pakkalankuja 5 3.krs. 01510 Vantaa
Kouluterveydenhuolto: 51 oppilaitosta
Opiskeluterveydenhuolto: 20 oppilaitosta
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Kouluterveydenhuolto alue A osastonhoitaja: Taru Rantti, taru.rantti@vakehyva.fi, 0401852720
Kouluterveydenhuolto alue B osastonhoitaja: Riikka Rekonen, riikka.rekonen@vakehyva.fi, 0503124540
Kouluterveydenhuollon tehtäväaluepäällikkö: Riina Hell, riina.hell2@vakehyva.fi, 0405798544
Opiskeluterveydenhuolto osastonhoitaja: Iida Lindberg, vs. Kristiina Lehto, kristiina.lehto@vakehyva.fi, 0408368386
Opiskeluterveydenhuollon tehtäväaluepäällikkö: Harri Myllyniemi, harri.myllyniemi@vakehyva.fi, 0401511708
Lääkäripalvelut ylilääkäri: Emil Bäckman, emil.backman@vakehyva.fi, 0401859907
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perustehtävä on edistää hyvinvointialueen asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat alueen arvot ja eettiset periaatteet.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta-ajatuksena on edistää peruskouluikäisten sekä toisen asteen oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä valvoa opiskeluympäristön terveydellisiä oloja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita tuotetaan 51 peruskoulussa, sekä 20 toisen asteen oppilaitoksessa Vantaan ja Keravan alueella. Palvelut tuotetaan pääosin läsnäpalveluna. Perusopetusikäisiä oppilaita Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueella on noin 30 000. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoita on noin 14 000.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii asiakaslähtöisesti, luottamuksellisesti ja oikeudenmukaisesti opiskelijan yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelemme ammatillisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioiden. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.
Palveluyksikkö ei tuota palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella.
Yksikössä ostopalveluna voidaan ostaa silmälääkäripalveluja sekä tulkkipalveluja. Palvelun tuottajina toimivat VAKEn lääkäripalveluiden ja tulkkipalveluiden kilpailutukseen osallistuneet ja palveluntuottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat. Tieto palveluntuottajista löytyy VAKEn Teamsista.
Ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Yksikössä seurataan ostettujen palvelujen toteutumista. Mikäli työntekijä havaitsee puutteita palveluntuottajan toiminnassa, välittää hän tiedon eteenpäin esihenkilölleen, joka informoi asiasta Vantaan ja Keravan hankintapalveluja.
Palveluntuottaja ja palvelun tilannut työntekijä/esihenkilö seuraavat yhteistyössä palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Palveluntuottaja sitoutuu vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön tilaajan kanssa palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteydenpito on jatkuvaa siten, että mahdollisiin ongelmiin etsitään välittömästi ratkaisut ja että palvelun edelleen kehittäminen on osa normaalia toimintaa.
Palveluntuottajan ja tilaajan yhteistyökeskustelut pidetään säännöllisesti esim. yhteistyötapaamisten, ohjaus- ja valvontakäyntien muodossa. VAKElla on oikeus tehdä valvontakäyntejä palveluntuottajan tiloihin myös ennalta ilmoittamatta.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaavat henkilöt:
Esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö Riina Hell, toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö Harri Myllyniemi ja ennaltaehkäisevien lääkäripalvelujen ylilääkäri Emil Bäckman sekä osastonhoitajat Riikka Rekonen, Taru Rantti ja Kristiina Lehto.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan osavuosikatsauksien yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Käypä hoito -suositukset
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Palveluyksikköä johtaa esihenkilö. Kouluterveydenhuollon esihenkilöt ovat osa esi- ja perusopetuksenopiskeluhuollon tehtäväalueen johtoryhmää, jota johtaa esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö. Opiskeluterveydenhuollon esihenkilö kuuluu toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväalueen johtoryhmään, jota johtaa toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö. Opiskeluhuollon tehtäväalueet kuuluvat perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen palvelualueelle ja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalle. Esihenkilöt vastaavat yksiköidensä toiminnasta.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Toiminnasta vastaavien on huolehdittava siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Esihenkilön vastuulla on saada aikaan myönteinen asenneympäristö turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jokaisen toimipisteen terveydenhoitajat vastaavat oman koulun/oppilaitoksen lääkehoidosta ja lääkintälaitteiden huollosta.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat työskentelevät kouluilla ja oppilaitoksissa, ja noudattavat kuhunkin toimipisteeseen laadittua valmius- ja jatkuvuussuunnitelmaa. Esihenkilö varmistaa, että työntekijöillä on pääsy tarvittaviin dokumentteihin koululla.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Henkilöstön osaaminen turvataan koulutuksilla ja riittävällä perehdytyksellä. Työyhteisön koulutus ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisijaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö työskentelee koulujen ja oppilaitosten tiloissa, joiden toiminnasta vastaa rehtori. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä. Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan hyvälle turvallisuuskulttuurille.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
Lääkehoitosuunnitelma
Laitevastaavan käsikirja
Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
Valmiussuunnitelma
Tietoturvasuunnitelma
Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
Meillä töissä – käsikirja
Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 10/2023
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Koulu- ja oppilaitoskohtaisesti
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Koulu- ja oppilaitoskohtaisesti
Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 9/2023
Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 7/2024
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Haittatapahtumat ja lähetä piti –tilanteet kirjataan ja käsitellään Haipro järjestelmässä. Tilanteet käsitellään tapahtumassa mukana olleiden kanssa. Perehdytyksessä käymme läpi haitta ja läheltä piti –tilanteiden kirjaamisen ja lisäksi pidämme asiaa säännöllisesti esillä.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit : Asiakkaisiin mahdollisesti vaikuttavista riskeistä keskeisimpiä ovat työntekijöille työssä muodostuva ihmissuhdekuormitus, kiire sekä työnjaon epäselvyydet.
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa.
Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.
Henkilökunta osallistuu laadunhallinnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukana olleiden kanssa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä HaiPro ja ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilökunnalle järjestetään hyvinvointialueen sisäisiä potilasturvallisuuskoulutuksia.
Riskienhallinnan työnjako
Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumissuunnitelma), päivitetty: Koulu- ja oppilaitoskohtaisesti
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitetty: Koulu- ja oppilaitoskohtaisesti
Perehdytyssuunnitelma, päivitetty: 9/2023
Lääkehoitosuunnitelma, päivitetty: 5/2024
Työolojen arviointi, päivitetty: 31.10.2023
Lääkintälaitteet: Medusa-lääkintälaiterekisteri
Luettelo laatua ohjaavista suosituksista
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden edistämiseksi opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi tehdään hyvinvointialueella kolmen vuoden välein. Tarkastus tehdään yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, koulujen ja oppilaitoksen ja sen oppilaiden, huoltajien sekä opiskelijoiden. Tarvittaessa hyödynnetään työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden arviointeja. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Lisäksi terveydellisten olojen valvonta edellyttää jatkuvaa havainnointia opiskeluympäristössä.
Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistetään työntekijöiden lääkehoito-osaamisen, hoidon dokumentoinnin, osto- ja tukipalvelujen sekä alueellisen yhteistyön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esihenkilölleen. Asiakkaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta. Tarvittaessa tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Riskienhallinnan prosessissa sovitut korjaavat toimenpiteet kirjataan tilanteen vaatimalla tarkkuudella asiaa koskeviin ohjeisiin ja perehdytyssuunnitelmaan sekä tiedotetaan ohjeistuksesta työntekijöille.
Työntekijöitä koskevien ohjeiden muutokset käydään henkilöstön kanssa läpi kokouksessa. Kiireellisessä tilanteessa voidaan myös informoida heitä sähköpostitse. Lisäksi päivitetään muutokset kaikkiin asiaa koskeviin ohjeisiin.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvitysten pohjalta nousseet seikat tullaan käsittelemään tehtäväalueen johtoryhmässä sekä yksiköiden kokouksissa. Mahdolliset suositukset ja ohjeistuksen tullaan huomioimaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksiköiden kehittämisessä tarpeen mukaan.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä, Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Perehdyttämisen yhteydessä sekä säännöllisesti kokouksissa.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Kouluterveydenhuollossa on 52 terveydenhoitajan vakanssia ja 2 esihenkilön vakanssia. Kouluterveydenhuolto jakautuu itäiseen ja läntiseen alueeseen. Hyvinvointialueella on peruskouluja yhteensä 51. Terveydenhoitajaa kohti on n. 580 oppilasta. Terveydenhoitajat työskentelevät 1-3 työpisteessä
Opiskeluterveydenhuollossa on 21 terveydenhoitajan vakanssia ja neljä psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia. Oppilaitoksia hyvinvointialueella on 20. Terveydenhoitajat työskentelevät 1-3 työpisteessä.
Lapsiperheiden kuntoutus- ja lääkäripalveluissa virkapohjia on 23 lääkärille sekä ylilääkärin vakanssi. Lääkärit työskentelevät sekä neuvoloissa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelee sektorilääkäreitä terveysaseman kautta (n. 6-7 htv) sekä ostopalvelulääkäreitä. Lääkäreiden työtä ohjaa ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri sekä lapsiperheiden kuntoutuksen ja lääkäripalvelujen tehtäväaluepäällikkö.
Lääkärit työskentelevät kouluilla ja oppilaitoksissa ennalta sovittuina vastaanottopäivinä. Muina aikoina lääkäreitä voidaan konsultoida Apotti- potilastietojärjestelmän kautta tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse.
Sijaisten käytön periaatteet: Lyhyisiin poissaoloihin ei useimmiten hankita sijaista, vaan sijaistus hoidetaan sisäisin järjestelyin. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään palkkaamaan sijaiset ja heillä työtehtävät ovat samat kuin vakituisella henkilökunnalla.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.
Rekrytointi: Rekrytoinnissa arvioidaan työntekijän soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviinsä haastattelun, suositusten, lupien ja todistusten perusteella. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistuksen mukaan työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamista, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteröinti. Hyvinvointialue edellyttää, että sekä laillistetut että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Lisäksi tehtävään valittu työntekijä esittää esihenkilölle todistuksen rikostaustan selvittämisestä.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Uuden työntekijän perehdytys suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan. Perehdytysvastuu jakautuu lähijohtajan, perehdytyksestä vastaavan kollegan sekä työntekijän kesken. Työntekijän osaamisesta riippuen työntekijälle suunnitellaan alkuun työhön perehtymistä. Tämän jälkeen asiakastyötä tehdään kevennetysti sovittu aika riittävän osaamisen varmistamiseksi. Perehdytykseen on laadittu kirjalliset ohjeet ja materiaalit, joihin työntekijä voi itse palata myöhemmin sekä muut perehdyttäjät tietävät, missä perehdytyksen osalta mennään.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Työntekijöiden täydennyskoulutustarpeet kerätään kehityskeskusteluissa sekä yhteisissä kokousrakenteissa. Täydennyskoulutusta tarjotaan palvelualueen yhteisen koulutussuunnitelman mukaisesti.
Työntekijöiden ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä sekä osaamisesta huolehditaan myös yksikkökokouksissa, säännöllisin työnohjauksin sekä kehityskeskusteluin.
Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Terveydenhuollon opiskelija, joka toimii terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena
Vastuu ja tehtävät
Toteuttaa lääkehoitoa vain laillistetun terveydenhoidon ammattilaisen (terveydenhoitajan) läsnä ollessa. Työsuhteessa olevalle terveydenhoitajaopiskelijalle nimetään työyksiköstä ohjaajaksi laillistettu terveydenhoitaja.
Osaaminen
Tilapäisesti terveydenhoitajan tehtävässä toimiessaan, tulee terveydenhoitajahoitajaopiskelijalla olla suoritettuna opinnoistaan hyväksytysti vähintään 160 opintopistettä. Lisäksi hänellä tulee olla hyväksytysti suoritettuna lääkehoidon opintojaksot ja lääkelaskut.
Vaativa lääkehoito ja lupakäytännöt
Osastonhoitajan tulee varmistaa terveydenhoitajaopiskelijan riittävä lääkehoidon osaaminen ennen töiden aloittamista. Lisäksi työsuhteessa oleva terveydenhoitajaopiskelija suorittaa lääkehoitoluvan LOVe-teoriaisuuden LOP(perusosio, lääkelaskut, rokotus), PVK, KIPU 1, VARO, ABO, mahdollisimman pian työsuhteensa alkaessa.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niihin sisältyy kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelma. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Asiakkaiden esiin tuomat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit käsitellään esihenkilön toimesta keskustellen sekä asiakkaan, työntekijän että tarvittaessa asiakkaan lähiomaisen kanssa.
Esihenkilö seuraa työntekijöiden osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Mitoitussuosituksen mukaan toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa kokopäiväistä opiskeluterveydenhoitajaa kohti on korkeintaan 570 opiskelijaa. Kouluterveydenhuollossa mitoitussuositus kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohti on korkeintaan 460 opiskelijaa. Koululääkäreiden mitoitussuositus 2100 oppilasta / koululääkäri ja 1800 opiskelijaa/ toisen asteen opiskeluhuollon lääkäri.
Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaito- ja -tietoja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Vuosittain kaupungeilta ja koulutuksen järjestäjiltä pyydetään ajantasaiset oppilasmäärät sekä oppilasmääräennusteet, jonka pohjalta päällikkö valmistelee esityksen tarvittavista lisävakansseista.
Henkilöstön riittävyyttä tarkastellaan kerran vuodessa hyvinvointialueen budjetin laadinnan yhteydessä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Esihenkilöt seuraavat resurssien riittävyyttä jatkuvasti. Esihenkilöt keskustelevat tarvittaessa työntekijöiden kanssa resurssien suuntaamisesta ja työn järjestämisestä.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Esihenkilöt Taru Rantti, Riikka Rekonen, Kristiina Lehto sekä tehtäväaluepäälliköt Harri Myllyniemi ja Riina Hell
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Ennaltaehkäisevien lääkäripalvelujen ylilääkäri.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Kouluterveydenhuollon osastonhoitaja Taru Rantti taru.rantti@vakehyva.fi
Kouluterveydenhuollon osastonhoitaja Riikka Rekonen riikka.rekonen@vakehyva.fi
Opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Kristiina Lehto kristiina.lehto@vakehyva.fi
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Terveydenhoitajat työskentelevät kouluilla ja oppilaitoksissa pääosin Keravan ja Vantaan kaupunkien omistamissa ja hallinnoimissa rakennuksissa. Toimitilojen riittävyys ja soveltuus pyritään varmistamaan yhteisesti koulutuksen järjestäjien kanssa. Terveydenhoitajat osallistuvat oppilaitoksen hätätilanteisiin liittyviin koulutuksiin, kuten poistumisharjoituksiin.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Vuokranantaja vastaa toimitilojen tarkastuksista.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa käytössä olevia lääkinnällisiä laitteita ovat audiometri, verenpainemittari, valonäkötaulu, vaaka, tutkimuspöytä, oto-oftalmoskooppi, skoliometri.
Vantaan Laitteet on rekisteröity HUS Medusa-järjestelmään. Keravan osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla -järjestelmässä.
Lääkintälaitteiden määräaikaishuollot ja uusien laitteiden vastaanottotarkastukset toteutetaan HUS Peijaksen sairaalan lääkintälaitehuollon kautta. Osastonhoitajat koordinoivat laitteiden määräaikaishuollot. Terveydenhoitajat huolehtivat koulujen ja oppilaitosten lääkintälaitteiden määräaikaishuollosta.
Lääkintälaitevastaavilla on oma Teams -tiimi. Tiimi on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen lääkintälaitevastaaville tai lääkintälaitteista muuten kiinnostuneille työntekijöille. Tiimissä jaetaan ajankohtaisia asioita ja tiedotteita lääkintälaitteisiin liittyen ja lisäksi voit kysyä lääkintälaitteisiin liittyviä asioita muilta tiimiin kuuluvilta lääkintälaitevastaavilta
Kuvaus menettelytavoista laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien vaaratilanteiden ilmoitusten tekemisestä ja muiden laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Vaaratilanteella tarkoitetaan tapahtumaa, joka on johtanut tai olisi saattanut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat lääkinnällisen laitteen:
1) ominaisuuksista;
2) ei-toivotuista sivuvaikutuksista;
3) suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä;
4) riittämättömästä merkinnästä;
5) riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta;
6) muusta kuin 1–5 kohdassa tarkoitetusta käyttöön liittyvästä syystä
Huolehdimme koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lääkintälaitteiden määräaikaistarkastusten toteutumisesta ohjeen mukaisesti.
Esimerkkitilanne vaaratilanteesta kouluterveydenhuollossa:
Sähköiskut esim audiometristä
Terveydenhoitaja tekee vaaratilanneilmoituksen Fimeaan ja laite menee välittömästi käyttökieltoon. Laite lähetetään Peijaksen lääkintälaitehuoltoon (HUOM! Vaken hyvinvointialueen oma toimintaohje, poikkeaa Fimean ohjeesta) . Peijaksen lääkintälaitehuolto ei koske laitteeseen, vaan siirtää vian tutkimisen ja laitteen mahdollisen korjaamisen laitteen valmistajalle. Vaaratilanteesta tehdään myös HaiPro-ilmoitus
Lääkinnällisestä laitteesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus 11_23.pptx (sharepoint.com)
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Esihenkilö tilaa uudelle työntekijälle tunnukset työsuhteen alkaessa. Esihenkilöt tilaavat lisäksi säännöllisesti Apotin tilauskoulutukset uusille työntekijöille. Lisäksi Apotti-tukihenkilöiden sekä Apotin koordinoivan tukihenkilön jatkuva tuki käyttöön ja kehittämiseen. Terveydenhoitajien kirjaamisen tasalaatuisuutta tuetaan yhteisillä kirjaamiskoulutuksilla, joita järjestetään aina tarpeen vaatiessa.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElla on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu
syksyllä 2024. Esihenkilöt vastaavat tietoturvasuunnitelman noudattamisesta.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Ostopalvelutilanteissa tietosuojalainsäädännön tarkoittama rekisterinpitäjä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. HVA vastaa henkilörekisterin käyttötarkoituksen määrittelystä, sen muodostavien asiakasasiakirjojen laatimisohjeistuksesta sekä tietojen säilyttämisestä. HVA vastaa rekisterinpitäjänä tietosuojalainsäädännön asettamista velvoitteista kuten asiakkaiden informoinnista henkilötietojen käsittelyssä ja heidän oikeuksistaan sekä tarkastusoikeuden toteuttamisesta. Ostopalvelusopimuksessa määritellään palveluntuottajan tehtävät henkilötietojen käsittelyyn ja asiakirjojen tuottamiseen liittyen tarkemmin. Palveluntuottaja toimittaa asiakasasiakirjat rekisterinpitäjälle arkistoitavaksi toimeksiannon valmistuessa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801. Mikäli tilanteeseen liittyy henkilötietojen vaarantuminen, löytyy henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen erilliset ohjeet. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Palvelua voidaan tarjota tilapäisesti ja rajoitetusti ilman pääsyä potilastietojärjestelmään. Tällöin käyntikirjaukset laaditaan tilapäisjärjestelyin ja tallennetaan Apottiin heti sen mahdollistuessa.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölle erilaisia koulutuksia työssä käytettävän teknologian käyttöön. Lähiesihenkilö varmistaa, että henkilöstö osaa käyttää työssään tarvittavaa teknologiaan oikein.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin on tärkeä osa riskienhallintaa ja jatkuvuuden varmistamista.
Asiakastietojärjestelmän suunnitelluista käyttökatkoista tiedotetaan koko henkilöstöä hyvissä ajoin ja käyttökatkot on pääsääntöisesti sijoitettu yöaikaan tai viikonloppuihin, jolloin yksikössä ei ole asiakaspalvelua.
Yksikön palvelutuotanto keskeytetään, mikäli kyseessä arvioidaan olevan toimintaan keskeisellä tavalla vaikuttava pitkä vikatilanne tai huoltoviive.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Työntekijällä on oikeus tarkastella potilastietoja työtehtävien määrittelemässä laajuudessa silloin kun se on asiakkaan hoidon järjestämiseksi perusteltua. Kirjausten sisältö perustuu käynnillä todettuihin asioihin sekä asiakkaan kertomaan ja hänen kanssaan keskusteltuun.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Esihenkilö
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Veera Välitalo, veera.valitalo@vakehyva.fi 0408614551.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Asiakas-/potilastyön kirjaaminen
Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat kirjaavat potilastietojärjestelmään (Apotti). Mahdolliset paperilla olevat potilastietojärjestelmään kuuluvat tiedot säilytetään lukitussa arkistokaapissa.
Miten varmistetaan, että kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti?
Työntekijöille on laadittu kirjaamisohje, joka kattaa keskeiset kirjaamiseen liittyvät käytännöt. Tämän lisäksi kirjaamisesta keskustellaan säännöllisesti terveydenhoitajien kokouksissa.
Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Jokaisen työntekijän on allekirjoitettava tietosuojasitoumus työn aloittaessaan. Lisäksi kaikkien työntekijöiden on suoritettava hyvinvointialueen tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset vuosittain.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät asetusten ja hyvinvointialueen ohjeistusten mukaisesti.
Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt.
Palvelun saatavuuden määräajat: Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 5§ mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve.
Tarkastusten toteutumista määräajassa seurataan kuukausittain PowerBin avulla ja käsitellään johtoryhmässä sekä raportoidaan osavuosikatsauksissa.
Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoito. Opiskelijoille on tiedotettu palvelusta. Kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on terveydenhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta vastaanottopäivinä. (opiskelijoiden mahdollisuus käyttää opiskelupaikkakuntansa sairaanhoitopalveluita terveysasemalla)
Kaikki oppilaat ja opiskelijat kutsutaan lakisääteisiin terveystarkastuksiin. Terveystarkastuksesta poisjäävän tuen tarve selvitetään.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Yksikön perustehtävään kuuluu psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Noudatetaan hyvää perushygieniaa, lisäksi poikkeustilanteessa noudatetaan hyvinvointialueen yleisiä ohjeita. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Ylilääkäri Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi
Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään noudattamalla ja perehdyttämällä uusi henkilöstö kulloinkin voimassa olevia säädöksiä sekä tartuntatauti- ja hygieniayksikön antamia erillisiä ohjeita. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroilla.
Koulujen ja oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi säännöllisesti kolme vuoden välein. Jos epäkohtia huomataan, puututaan asiaan.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Yksiköiden perustehtävä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä sekä ennaltaehkäistä terveysriskejä ja sairauksia. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoidon toteuttaminen.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Keskeisimmät yhteistyötahot ovat toimintayksiköiden pedagogisen henkilökunnan ohessa kuraattorit ja psykologit. Monialaisten neuvottelujen määriä kouluissa ja oppilaitoksissa tilastoidaan ja seurataan.
Yhteistyötä tehdään asiakkaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon että sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon sisäistä yhteistyötä sujuvoittaa yhteinen potilastietojärjestelmä Apotti.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Opiskeluhuollon työntekijät työskentelevät kouluilla, ja oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus olla heihin suoraan yhteydessä palveluun pääsemiseksi. Opiskeluhuollon henkilöstön yhteystiedot ovat asiakkaiden ja heidän huoltajiensa saatavilla.
Omatyöntekijän nimeäminen: Oppilaan ja opiskelijan oma työntekijä on koululla ja oppilaitoksessa toimiva terveydenhoitaja ja lääkäri.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Kouluissa ja oppilaitoksissa pyritään osallistamaan oppilaita ja opiskelijoita sekä heidän huoltajiaan mahdollisuuksien mukaan mm. keräämällä asiakaspalautteita, edustuksena yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä sekä koulujen ja oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnin tekemisessä.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Mikäli asiakas on tyytymätön palveluun, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta olla yhteydessä esihenkilöön. Lisäksi ohjataan palautekanavaan (Qpro) sekä kerrotaan mahdollisuudesta tehdä muistutus tai kantelu.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Palvelu on vapaaehtoista ja asiakas voi päättää palvelun aloittamisesta tai lopettamisesta sekä omien tietojensa luovuttamisesta. Alaikäinen voi olla opiskeluhuollossa asiakkaana myös ilman huoltajansa suostumusta. Jokainen asiakas on osallinen omassa asiassaan ja suunnittelee yhdessä työntekijän kanssa omaa palveluprosessiaan.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei rajoiteta, poikkeuksena ilmoitusvelvollisuudet.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on toimia asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, joka ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai henkilökunnan toimintaan.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Riina Hell p. 040 579 8544 riina.hell2@vakehyva.fi
Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö
Harri Myllyniemi 040 1511708 harri.myllyniemi@vakehyva.fi
Toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö
Emil Bäckman p. 040 1859907 emil.backman@vakehyva.fi
Lääkäripalvelujen ylilääkäri
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Tehtäväaluepäälliköt yhdessä esihenkilön kanssa käsittelevät muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset. Mikäli muistutus koskee kahta tehtäväaluetta, siihen vastaa palvelualuejohtaja, ja mikäli kahta palvelualuetta, siihen vastaa toimialajohtaja.
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kolme viikkoa.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Tehtäväaluepäälliköt yhdessä esihenkilön kanssa vastaavat siitä, että toimintaa kehitetään vastaavien ongelmien ehkäisemiseksi jatkossa.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot
Sosiaali- ja potilasasiavastaavat:
Miikkael Liukkonen, Puh. 09 4191 0230
Clarissa Kinnunen, Puh. 040 775 5720
Sähköposti: potilasasiavastaava@vakehyva.fi
Tavoitettavissa:
Arkisin maanantaisin ja tiistaisin klo 12.00 -15.00
Arkisin keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9.00 -11.00
Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista
KP. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella https://www.kkv.fi/kuluttajaasiat/kuluttajaneuvonta/
Kantelu on valvontaviranomaiselle, kuten aluehallintovirastolle, tehty ilmoitus epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä. Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun silloin, kun kantelun kohteena olevan toimipaikan tai henkilön toiminta on asiakkaan mielestä ollut lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kantelun voi tehdä myös tehtävien laiminlyönnistä.
Ennen kantelun tekemistä voi tehdä muistutuksen. Muistutus ja siihen saatu vastaus tulee liittää kanteluun.
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.
PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Miten muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Yksikön johtoryhmä seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelma toteutumisesta raportoidaan vähintään neljän kuukauden välein.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):