Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Nelikkatie 17, Vantaa/Postiosoite: PL 1000, 01301 Vantaa/Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi:
Lasten sijaishuolto,
Käyntiosoite:
Kielotie 7 A, 01300 VANTAA,
Postiosoite:
PL 160 01301 VANTAA
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Lasten sijaishuolto, Kielotie 7 A, 01300 Vantaan.
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Anna Klingenberg-Peltola, sijaishuollon palveluiden tehtäväaluepäällikkö, anna.klingenberg-peltola@vakehyva.fi, 0405702567
Pia Koskikuru, johtava sosiaalityöntekijä, pia.koskikuru@vakehyva.fi, 043-8254400
Päivi Peltonen, johtava sosiaalityöntekijä paivi.peltonen3@vakehyva.fi, 040-7690833
Tiffany Erikkilä, johtava sosiaalityöntekijä tiffany.erikkila@vakehyva,fi, 040-7643465
Marianne Heinonen, johtava sosiaalityöntekijä marianne.heinonen2@vakehyva.fi, 040-5287152
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): Lastensuojelulakiin perustuva lastensuojelun sosiaalityö. Lasten sijaishuolto on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yksikkö, joka vastaa perhe- ja laitoshoitoon sijoitettujen lasten sosiaalityöstä, sijaishuollon asiakasohjauksesta sekä lapsikohtaisesta valvonnasta. Työskentelemme asiakaslähtöisesti, lapsen/nuoren etu ja osallisuus keskiössä. Asiakkaita tavataan toimintaympäristössään, lähi- ja etätapaamisia hyödyntäen.
Tarjoamme sijaishuoltoa, perheen ulkopuolelle sijoitetuille lapsille.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Yksikönsiivous:Sol, Vartiointipalvelut:Securitas, Kiinteistön huolto: PHM Kiinteistöhuolto
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Palvelujen sisällöstä ja laadusta on sovittu sopimuksissa. Epäkohdista reklamoidaan palvelun tuottajalle puhelimitse tai sähköpostitse.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Syksyllä 2024 omavalvonnan laatimisessa ovat olleet mukana: Pia Green, Piia Vaara, Pia Koskikuru, Tiffany Erikkilä, Jonna Jaakola, Anna Haapsaari, Hannu Alhovuori, Sirpa Husso ja Anu-Liisa Karhapää.
Omavalvontasuunnitelman laadinnasta vastaa yksikön esihenkilö yhdessä johtoryhmän ja henkilöstöedustajien kanssa. Yksikön omavalvonta suunnitelma esitellään yhteisesti kaikille työyhteisökokouksessa marraskuusa 2024. Henkilöstö voi ehdottaa muutoksia suunnitelmaan.
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan sijaishuollon työyhteisökokouksissa neljän (4) kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Vaken verkkosivuille sekä yksikössä osoitteessa Kielotie 7 A sekä odotusaulan tiloissa B-rapun puolella sijaitsevassa hyllyssä.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Lastensuojelulaki 417/2007
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Hallintolaki 434/2003
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä 817/2025
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023
Perhehoitolaki 263/2025
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
Lastensuojeluilmoitukset käsitellään 7 arkipäivän aikana, lapsen asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa, päätökset annetaan tiedoksi viipymättä, lapsikohtainen valvonta, asiakkaana olevaa lasta tavataan lapsen tarpeen mukaan, vähintään kaksi kertaa vuodessa, noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojelun laatusuosituksia.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Noudatetaan Lastensuojelulain asiakasmitoitusta, joka on enintään 30 asiakaslasta sosiaalityöntekijää kohden. Asiakassuunnitelmia arvioidaan ja päivitetään yhdessä asiakkaan, huoltajien ja sijaishuoltopaikan kanssa.
Sosiaalityöntekijä vastaa omien asiakkaidensa lapsikohtaisesta valvonnasta lasten sijaishuoltopaikoissa. Tehdään yhteistyötä sijaishuoltopaikkojen ohjausta ja valvontaa koskevissa asioissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluntuotannon laadunvalvonnan kanssa.
Käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden palvelujen yhteistä arviointikehystä,ns.‘arviointisydäntä’.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Sosiaalityön lähijohtaja (sosiaalityön esimies) vastaa yksikön toiminnasta ja Hallintosäännön mukaan
1. lapsen huostaanotosta ja sijoittamisesta sijaishuoltoon silloin, kun huoltaja ja yli 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista;
2. huostassa pidon lopettamisesta;
3. antaa suostumuksen passin myöntämistä varten huostaanotetulle lapselle;
4. sosiaalihuoltolain (710/1982) 41 §:n mukaisen määräyksen antamisesta asuntoon tai muuhun olinpaikkaan pääsemiseksi;
5. vastauksen antamisesta alaistaan toimintaa koskevaan muistutukseen
Lähijohtaja (johtava sosiaalityöntekijä) vastaa henkilöstöjohtamisesta ja asiakastyön johtamisesta ja Hallintosäännön mukaan
Sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijän toimivaltaan kuuluu mm. päättää:
1. ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä;
2. ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä yli kahden kuukauden vuokravelkaan;
3. lastensuojelusta perittävästä maksusta, sen alentamisesta ja perimättä jättämisestä;
4. perhehoidon korotetun palkkion maksamisesta;
5. lapselle tulevan elatusavun perimisestä perhehoidon, laitoshuollon tai asumispalvelujen korvaukseksi;
6. avohuollon tukitoimien antamisesta;
7. lapsen sijoittamisesta kiireellisesti vanhempansa luo vankilan perheosastolle;
8. lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja kiireellisen sijoituksen lopettamisesta;
9. lastensuojelulain 38 a §:n mukaisesta lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta;
10. yhteydenpidon rajoittamisesta, rajoittamisen jatkamisesta ja rajoituksen poistamisesta;
11. lapsen olinpaikan ilmaisematta jättämisestä lapsen vanhemmille tai huoltajille;
12. kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton aikana tehtävästä sijaishuoltopaikan muuttamisesta;
13. viestin tai lähetyksen luovuttamatta jättämisestä lapselle;
14. erityisen huolenpidon aloittamisesta ja sen jatkamisesta;
15. jälkihuoltoon sisältyvien tukitoimien antamisesta; 16. jälkihuoltona annettavasta laitos- ja perhehoidosta ja asumispalveluista;
17. lapsen tulojen, korvausten, avustusten tai muiden saamisten perimisestä ja nostamisesta sosiaali- ja terveyslautakunnalle, ja niiden käytöstä;
18. tekee vuokrasopimuksen jälkihuollossa olevan nuoren kanssa välivuokra-asunnosta. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijän toimivaltaan kuuluu päättää
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Yksikön esihenkilöt Anna Klingenberg-Peltola, Pia Koskikuru, Tiffany Erikkilä, Päivi Peltonen ja Piia Vaara.
Asiakkaat ja omaiset voivat olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään, tämän lähijohtajaan (johtavaan sosiaalityöntekijään) tai tehtäväaluepäällikköön. Asiakkailla tai heidän omaisillaan on oikeus tehdä muistutus, johon vastataan tehtäväaluepäällikön toimesta kirjallisesti 30 vuorokauden sisällä. Muistutus käsitellään yksikössä asianosaisten kanssa ja tarvittaessa asiasta tiedotetaan muuta henkilöstöä.
Tarkistetaan, onko riittävät ja asianmukaiset ohjeet riskitilanteeseen, tarvittaessa ohjeistetaan uudelleen, ilmoitetaan eteenpäin niistä riskeistä, jotka vaativat toimenpiteitä muualla. Erityistilanteista ohjeistetaan erikseen, esim. pandemia-aika.
Turvallisuusvastaavat yksikössä ovat Anna Klingenberg-Peltola ja Pia Koskikuru
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Tehtäväalue-tasoinen suunnitelma, Anna Klingenberg-Peltola
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Säännölliset turvallisuuskoulutukset, poistumisharjoitukset, alkusammutusharjoituksetYksikössä on ensiapukoulutuksen omaavat työntekijät.
Säännölliset yhteistyötapaamiset työsuojeluvaltuutetun ja turvallisuuden ja varautumisen erityisasiantuntija kanssa.
Turvallisuusohje
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
päivitetään tammikuussa 2025 (tulossa)
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Saattamalla havaintonsa lähijohtajan tietoon ja täyttämällä Haipro tai Spro-ilmoituksen. Työturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset tehdään Haipro-järjestelmällä. Henkilökunta voi myös koska tahansa olla epäkohdista suoraan yhteydessä yksikön lähijohtajiin. Ilmoituksen tehneeseen ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Epäkohtia voidaan käsitellä myös viikkokohtaisissa tiimeissä sekä työyhteisön yhteisissä kuukausittaisissa kokouksissa. Sisäisen johtoryhmän kokouksissa käsitellään myös omavalvontaan liittyviä asioita.
Asiakkaat ja omaiset voivat olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään, hänen tiiminsä lähijohtajaan (johtavaan sosiaalityöntekijään) tai sosiaalityön lähijohtaja (esihenkilöön).
Asiakkaalla ja hänen omaisillaan on oikeus tehdä muistutus, johon vastataan kirjallisesti 30 vuorokauden aikana. Muistutusta käsitellessään yksikön esihenkilö käy sen läpi kyseisen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan ja tämän lähiesihenkilön kanssa.
Vartija on paikalla virka-aikana ja hänelle ilmoitetaan ajanvarauksella saapuvat asiakkaat. Yleinen kulunvalvonta on vartijalla. Toimiston ovet ovat lukittuna ja vartija avaa oven asiakkaille, joilla on ajanvaraus. Vartijalle kerrotaan ja muulle työyhteisölle ilmoitetaan sähköpostilla, jos toimistolle saapuvan asiakkaan tiedetään olevan uhkaileva tai muuten vaarallinen. Tarvittaessa tilataan lisävartiointia mahdollisesti uhkaaviin asiakastapaamisiin. Meillä on myös mahdollisuus pyytää poliisilta virka-apua. Uhkaavan asiakkaan vastaanotto järjestetään harkiten. Työntekijöillä on työhuoneissa hälyttimet ja lisäksi kokoushuoneissa on omat hälyttimet. Hälyttimien toimivuus testataan kerran vuodessa. Hälyttimet ovat huonekohtaisia, ja työntekijää ohjeistetaan käyttämään kyseessä olevan tapaamishuoneen hälytintä.
Uhkaavan tilanteen jälkeen asia käydään läpi tiimin lähijohtajan kanssa ja tarvittaessa tiimissä tai koko työyhteisössä. Työterveyshuolto auttaa kriisin hoidossa. Tarvittaessa tehdään tutkintapyyntö poliisille. Havaitut epäkohdat käydään läpi sisäisessä johtoryhmässä sekä tarvittaessa tiimi- ja työyhteisökokouksissa. Tarvittaessa muutetaan ohjeistuksia riskien minimoimiseksi.
Läheltä piti- ja vaaratilanteista tehdään Haipro-ilmoitus. Haipro on asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointijärjestelmä. Haipro-järjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäiseen käyttöön. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään Haipro-ilmoituksia matalalla kynnyksellä.
Asiakasturvallisuuteen ja työn kuormittavuuteen liittyviä riskejä voidaan käsitellä viikoittaisissa tiimikokouksissa sekä erillisissä tapaamisissa työntekijän ja lähijohtajan välillä, näitä pidetään säännöllisesti asiakastilanteen läpikäymiseksi. Asiakasturvallisuuteen liittyvistä riskeistä on olemassa Spro-ilmoitusjärjestelmä sekä ilmoitus tietoturvaloukkauksesta.
Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä Haipro-ilmoitus tarpeen vaatiessa matalalla kynnyksellä. Esimerkkejä ilmoituksen aiheista voi olla mm. fyysinen tai henkinen väkivalta tai muutoin uhkaava vuorovaikutus asiakkaan taholta, sisäilma, työolosuhteiden epäkohdat. Haipro ilmoitukset käsitellään yksikön sisäisessä johtoryhmässä. Arvioidaan tarve tiedottaa asiasta laajemmin. Rikosilmoituksen tekee hyvinvointialueen turvallisuus- ja varautumisyksikkö. Työntekijän lähijohtaja käy työntekijän kanssa turvallisuuden vaarantumiseen liittyvän tapahtuman lävitse ja huolehtii työntekijän jaksamisesta. Työntekijä ohjataan tarvittaessa työterveyteen asian jatkokäsittelyyn. Työntekijän on mahdollista saada tarpeen mukaan myös yksilötyönohjausta asian käsittelyyn. Asiakasturvallisuuden vaarantumisesta työntekijä voi tehdä SPro-ilmoituksen.
HaiPro- ja SPro-ilmoitukset löytyvät Vakehyvan intranetin etusivun sähköisen työpöydän palkista tai työaseman (tietokoneen) työpöydältä omana kuvakkeena.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Sisäilma
Tietosuojakysymykset (työhuoneiden varustelu, onko kaikissa lukolliset kaapit salassapidettäville asiakirjoille)
Tapaamistilojen äänieristys
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Sosiaalityöntekijä varmistaa, että yksikkö toimittaa puitesopimuksen edellyttävät dokumentit; yksikön omavalvontasuunnitelma, kirjallinen kuvaus hoito- ja kasvatusprosessista ja kirjallinen toimintaohje luvattomien poissaolojen varalle sekä hyvän kohtelun suunnitelma.
Toimitaan tiiviissä yhteistyössä valvonta- ja laatutiimin kanssa ja raportoidaan epäkohdista yksiköissä tai asiakirjoissa
Puitesopimus velvoittaa palveluntuottajia tuottamaan ja valvomaan omia palvelujaan sopimuksen mukaisesti
Yksikössä huolehditaan, että puitesopimuksen velvoitteet valvontaa ja palvelun sisältöjä koskien ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Ajantasainen tiedottaminen henkilöstölle
Epäkohtailmoitusten tekeminen ja niistä tiedottaminen eteenpäin oikealle asiasta vastaavalle taholle
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Sisäjoryssa käydään läpi valvovan viranomaisen päätökset, näissä tiedotetaan myös tiimeissä. Toimintaa korjaan ohjeistuksen mukaisesti.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Perehdytyksen yhteydessä henkilöstöä informoidaan toimintatavoista.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
1 tehtäväaluepäällikkö
4 lähijohtajaa
25 sosiaalityöntekijän vakanssia
5 sosiaaliohjaajaa
Vantaan ja Keravan sijaishuollon yksikkö on saanut kuusi (6) uutta sosiaalityöntekijän vakanssia keväällä 2024. Uusiin vakansseihin on saatu palkattua sosiaalityöntekijät. Sijaishuollossa sosiaalityöntekijöitä on tällä hetkellä riittävästi vastaamaan lainmukaisesta asiakasmitoituksesta (enintään 30 asiakasta/sosiaalityöntekijä).
Sijaisten käytön periaatteet:
Pitkiin sijaisuuksiin pyritään saamaan sijainen (mm. perhevapaat), muuten sijaisia ei käytetä.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Lasten sijaishuollon yksikössä ei käytetä vuokratyövoimaa.
Rekrytointi:
Yksikön lähijohtaja (esihenkilö) vastaa vakituisiin virka- ja työsuhteisiin rekrytoinnista. Tiimin lähijohtaja (johtava sosiaalityöntekijä) vastaa määräaikaisiin virka- ja työsuhteisiin rekrytoinnista.
Auki tulevat vakanssit laitetaan julkiseen hakuun. Täyttämättä jätetyt vakanssit, joihin, rekrytoitu määräajaksi (vuodeksi) tilapäinen sosiaalityöntekijä, laitetaan uudelleen julkiseen hakuun vuoden määräajan jälkeen. Noudatetaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisia kelpoisuusehtoja.
Työntekijän soveltuvuus arvioidaan hakemuksen, haastattelussa saadun vaikutelman sekä suositusten ja työtodistusten perusteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Sosiaalityössä virkaan tai työsuhteeseen tulevalta vaaditaan ja tarkistetaan rikosrekisteriote. Valitun henkilön tulee esittää voimassa oleva rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote.
Sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta vaaditaan muodollinen pätevyys.
Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimus (laki 817/2015) 7§ mukainen laillistus)
Sosiaaliohjaajan kelpoisuusvaatimus sosiaalihuollon ammattihenkilöstä annetun lain (817/2015) 8 § mukainen pätevyys.
Ammattioikeudet tarkistetaan ennen viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen tekemistä Terhikistä.
Toimistosihteeriltä ja palvelusihteeriltä vaadittava koulutus:
Tehtävään soveltuva ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Perheiden erityispalveluissa on vuosittainen koulutussuunnitelma, jossa sovitaan täydennyskoulutuksista. Sijaishuollon henkilökunnalla on myös mahdollisuus osallistua palveluntuottajien maksuttomiin koulutuksiin.
Henkilöstön perehdytys:
Perehdyttämissuunnitelman mukaan. Käytössä jatkuvan perehdyttämisen malli, jossa uudella työntekijällä on kollegamentori sekä sovitusti tapaamisia tiiminsä lähijohtajan (johtavan sosiaalityöntekijän) kanssa. Perehdyttämisestä vastaavat yksikön lähijohtajat (esihenkilö ja johtavat sosiaalityöntekijät) ja kaikilla on sovitut perehdyttämisalueensa. Uudet asiat käsitellään koko henkilöstön kanssa tiimeissä, toimistokokouksissa ja työyhteisökokouksissa. Uudet sosiaalityöntekijät osallistuvat vuoden kestävään Lapsiperheiden palvelujen Teemaputki-ohjelmaan.
Yksikkö järjestää henkilöstölle täydentäviä koulutuksia esimerkiksi Apotin toimintoihin liittyen.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Kehityskeskusteluissa.
Vuosittain käytävissä tulos- ja kehityskeskusteluissa laaditaan henkilökohtaiset kehittymistavoitteet ja keskustelussa voidaan sopia myös koulutuksista.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Sosiaalialan harjoittelupaikat ilmoitetaan Jobiilissa. Kevään 2025 harjoittelupaikat ilmoitettava syksyllä 2024. Toimintamallina on, että yksiköt ilmoittavat harjoittelupaikoista puolivuosittain, jossa opiskelijat varaavat paikan. HR ilmoittaa toimialoja harjoittelupaikkojen ilmoittamisen aikataulusta. HR vastaa Jobiilin käyttöoikeuksien hallinnoinnista.
Jokaiselle opiskelijalle nimetään harjoittelujaksolle oma ohjaaja.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Pulssi-kyselyt useamman kerran vuodessa.
Muu palaute, mikä tulee työntekijöiltä ja tiimeiltä spontaanisti, käsitellään sijaishuollon sisäjoryssa. Palaute näistä viedään tarvittaessa myös tehtäväaluejoryyn. Palaute huomioidaan sijaishuollon sisäisessä toiminnassa ja viestinnässä, pyritään korjaamaan ja kehittämään toimintaan palautteiden pohjalta.
Opiskelijoilta kerätään myös palautetta toteutuneesta harjoittelujaksosta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Keskustelut työntekijän kanssa osaamista ja työtehtävistä (oma lähijohtaja)
Työnjohdollinen keskustelu (oma lähijohtaja)
Varoituskäytäntö (yksikön lähijohtaja)
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Jokaiselle sijaishuollon asiakkaalle (lapselle) on nimetty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Pidetään kiinni (pitotekijöistä huolehtiminen) nykyisistä työntekijöistä vaihtuvuuden minimoimiseksi sekä aktiivinen rekrytointi tilanteissa, joissa työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin. Henkilöstön mitoituksen huomioiminen sekä sosiaalityössä että toimistotyössä työmäärään suhteutettuna. Työnjaosta sopiminen sosiaalityön ja toimiston henkilökunnan kesken.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Väliaikaisesti johtavat sosiaalityöntekijät hoitavat asiakastyötä esim. pitkän poissaolon taikka rekrytoinnin ajan. Toimistossa on hoidettu sisäisesti tehtävien työnjako, jos joku työntekijä on ollut poissa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Yksikössä on lääkekaappi kahvihuoneessa.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Yksikkö toimii osoitteessa Kielotie 7 A, toimitiloja on tässä osoitteessa sekä A- että B-rapun puolella. Tiloissa on kokoustiloja, joita käytetään myös asiakastapaamisissa. Henkilöstölle työhuoneita, joissa tarvittavat työpisteet. Lisäksi on aulatiloja sekä wc-tilat sekä henkilöstölle että asiakkaille.
Tiloissa ei oleskele ylimääräisiä henkilöitä, kukin työntekijä hakee odotustilasta asiakkaansa ja saattaa heidät ulos ulko-ovesta tapaamisen jälkeen. Lasten tapaaminen on huomioitu neuvotteluhuoneiden sisustuksessa.
Asiakkaita otetaan vastaan neuvotteluhuoneissa. Äänieristysovet puuttuvat joistakin huoneista.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Paloviranomaisen käynti, toteutunut 27.5.2024.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Tehdyt havainnot toukokuussa 2024: käytävillä ei voi olla huonekaluja, vaahtosammuttimet olivat huonosti kiinni seinässä. Hälytyspillit hankittavat.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
ICT-palvelut huolehtivat työasemien ja matkapuhelimien käyttö- ja tietoturvallisuudesta
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Kiinteistössä esiin tulevista epäkohdista yksikön esihenkilö ilmoitetaan kiinteistön omistajan edustajalle kiinteistöpäällikölle.
Siivouksen epäkohdista henkilöstö voi reklamoida toimistosihteeri Virpi Kärjelle, joka keskitetysti on yhteydessä palveluntuottajaan.
Huoltotarpeista henkilöstö voi olla suoraan yhteydessä huoltoyhtiöön.
Toimitilojen ylläpidosta, huollosta vastaavien yritysten yhteystiedot alla:
Kiinteistön omistaa:
Revelon OY
Kiinteistöpäällikkönä toimii:
Antti Mäenpää
Property Manager
antti@revelon.fi
050 551 0229
Huoltoyhtiö:
PHM Liikekiinteistö Oy
Siivous:
Sol – siivouspalvelut
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: -
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: -
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Henkilöstö käy Apotti-koulutukset, jokaisella on itsellä vastuu huolehtia siitä, että käy tarvittavat Apotti-koulutukset ja Apotti-ohjeet.
Lisäksi tiimien lähijohtajat perehdyttävät sosiaalityöntekijän kirjaamiseen.
Perehdytyksessä käydään läpi asiakastietojärjestelmän käytön periaatteet sekä muu salassa pidettävän aineiston käsittely, ja työntekijät allekirjoittavat tietosuojasitoumuksen.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Perhehoitajarekisteri 1.1.2025 alkaen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallinto.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Jokaisen vastuulla ilmoittaa Service Desk:n mahdollisista tietoturvallisuuden häiriöistä. Vakka-tiketin tekeminen asiasta.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Toimitaan ICT-palveluista saatujen ohjeiden mukaisesti.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Käytetään organisaation tietoturvalliseksi määrittelemiä sovelluksia ja alustoja viestintään mm. Turvaposti, Signal.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
ICT-palvelujen ohjeiden mukaisesti
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Hyödynnetään esimerkiksi tulkkauksissa uutta teknologiaa
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Arkistointivastaava on toimistosihteeri Tiina Lahtinen.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Sijaishuollossa on tavoitteena reaaliaikainen kirjaaminen. Työn suunnittelussa pyritään huomioimaa tarvittava aika dokumentoinnille heti asiakastapaamisen (sis. soitto) jälkeen.
Sosiaalityöntekijä laatii lapsen asiakassuunnitelman vähintään vuosittain. Suunnitelmaa arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien/huoltajien kanssa tarvittaessa tiiviimmin, mutta vähintään kerran vuodessa. Tiimien lähijohtajat (johtavat sosiaalityöntekijät) seuraavat asiakassuunnitelmien voimassaoloa. Suunnitelmien kirjaamisessa käytetään Vaken yhteistä arviointikehystä ‘Arviointisydäntä’.
Kirjaukset ovat asiallisia, asianmukaisia ja niissä on tarvittavat tiedot. Kirjataan asiakassuunnitelmiin myös eriävät mielipiteet.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Yksikön koko henkilöstö suorittaa vuosittain vaadittavat tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Sijaishuollon asiakasta koskeva lastensuojeluilmoitus tulee käsitellä 7 vuorokaudessa. Lastensuojeluilmoituksen ensiarviointi tulee tehdä sijaishuollon päivystyksessä, mikäli ensiarviointia ei ole tehnyt jokin toinen yksikkö (esimerkiksi sosiaali- ja kriisipäivystys) jo valmiiksi.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Työskentelemme asiakaslähtöisesti, lapsen/nuoren etu ja osallisuus keskiössä. Tavoitteena on tarjota lasta kuntouttavaa sijaishuoltoa. Toteuttaa lapsikohtaista valvontaa ja valvoa sijaishuollon laatua.
HUOM! ALLA OLEVAT KOHDAT EIVTÄ KOSKE SIJAISHUOLLON SOSIAALITYÖN YKSIKKÖÄ. Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: -
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: -
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:-
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:-
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:-
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:-
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:-
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Sijaishuollon asiakkuus edellyttää lapsen huostaanottoa (hakemus vireillä hallinto-oikeudessa tai huostaanotto vahvistettu)
Omatyöntekijän nimeäminen:
Asiakkuuden alkaessa jokaiselle sijaishuollon asiakkaalle nimetään oma vastuusosiaalityöntekijä.
Perhehoidossa VaKe:n “omalle” perhehoitajalle nimetään myös perhehoidon ohjaaja, jonka vastaa perhehoitajan tukityöstä sijoituksen alussa (n. 2 vuotta).
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Epäasiallisen tai loukkaavan kohtelun tullessa esiin, toimitaan tilanteesta riippuen seuraavilla tavoilla:
a) kirjalliseen muistutukseen laaditaan vastine
b) järjestetään asiakkaan kanssa tapaaminen, jossa myös lähijohtaja läsnä; erityistapauksissa myös yksikön lähijohtaja
c) lähijohtaja/yksikön lähijohtaja on asiakkaaseen puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Jos olet tyytymätön sosiaalityön toimintaan voi asiasta tehdä kirjallisen muistutuksen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamoon, mistä muistutus ohjautuu yksikön sosiaalityön esihenkilölle käsiteltäväksi. Mikäli ette ole tyytyväinen muistutuksena annettuun vastaukseen voi asiasta myös tehdä kantelun. Kantelu tehdään Aluehallintovirastoon (avi.fi) tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle (oikeusasiamies.fi).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavat neuvovat miten asiakkaan oikeusturvaan liittyvät asiat voidaan saattaa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa. Sosiaali- ja potilaasasiavastaavan yhteystiedot alla:
p. 09 4191 0230 (ma ja ti klo 12–15, ke ja to klo 9–11),
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Kerrotaan asiakkaalle mahdollisuudesta hakea muutosta päätökseen ja päätöksien muutoksen hausta sekä siitä mistä ohjeet muutoksen hakuun löytyvät.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Asiakassuunnitelmat päivitetään vuosittain ja tarvittaessa.
Lähijohtajat seuraavat suunnitelmien ajantasaisuutta
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Asiakastyötä tehdään asiakaslähtöisesti lastensuojelulakia noudattaen. Lapsikohtaisella valvonnalla pyritään varmistamaan, että asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ikätasoisesti.
Valvontavastuu on yksikön lähijohtajilla (esihenkilöllä ja johtavilla sosiaalityöntekijöillä). Aluehallintovirasto, Valvira ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat myös sosiaalityöntekijän työtä.
Yksikössä pyritään aktiivisesti lisäämään dokumentoinnissa avointa ja osallistavaa käytäntöä, jossa dokumentit laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa tai jossa ne annetaan asiakkaalle mahdollisimman pian. Lapset ja nuoret voivat käyttää Maisaa, mikäli heillä on omat pankkitunnukset käytössä.
Kaikessa työskentelyssä pyritään yhteistyöhön asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellen. Tavoitteena on vaikuttava lastensuojelutyö.
Huostaanotto sekä siihen mahdollisesti liittyvät yhteydenpidon rajoitus tai liikkumisvapauden rajoitus perustuvat tarkkaan harkintaan ja lapsen edun sekä lastensuojelulain mukaisiin ratkaisuihin. Yksikössä tehtävissä rajoittavista päätöksistä säädetään lastensuojelulaissa. Työntekijät eivät päätä yksin näistä toimenpiteistä, vaan ne arvioidaan tarvittaessa yhdessä tiimin lähijohtajan (johtavien sosiaalityöntekijöiden) kanssa. Kaikki yksikössä tehtävät rajoittavat päätökset edellyttävät sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Myös lastensuojelun lakimiestä käytetään apuna näissä tilanteissa.
Asiakkaan asiallinen kohtelu on toiminnan keskiössä. Työntekijät reflektoivat omaa työtään mm. tiimeissä ja työnohjauksissa, lisäksi tarvittaessa järjestetään erillisiä koulutuksia asiakkaan kohtaamisesta.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Sijaishuollon sosiaalityössä näitä ei laadita. Lastensuojelu laitoksissa tehdään hyvänkohtelun suunnitelma. Ne tulee toimittaa sosiaalityöntekijälle, tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi niitä pyytää.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sosiaalityössä tehdään liikkumisvapauden – ja yhteydenpidonrajoituspäätös, muut lastensuojelulain mukaiset rajoittamispäätökset kuuluvat lastensuojelulaitoksen toimivaltaan. Kysymys asiakkaan voinnin seurannasta koskee pääasiassa sijaishuoltopaikkaa, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pitää rajoitustoimenpiteiden aikana tarvittaessa yhteyttä lapseen. Laki lapsen palauttamisesta § 69 a.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Saatu palaute käsitellään yksikön sisäjoryssa, ja palautteet käydään läpi tiimeissä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
tehtäväaluepäällikkö (Anna Klingenberg-Peltola)
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Asiakas voi tehdä muistutuksen Kirjaamon kautta, mistä se ohjataan CaseM-järjestelmän kautta käsiteltäväksi yksikköön. Kirjaamo ohjaa muistutukset järjestelmässä tehtäväaluepäällikölle. Tehtäväaluepäällikkö pyytää sosiaalityöntekijältä kirjallisen selvityksen asiasta ja tarvittaessa varaa ajan tiimin lähijohtajalle sekä sosiaalityöntekijälle asian käsittelyyn. Tehtäväaluepäällikkö laatii muistutusvastauksen, minkä jälkeen se lähetetään muistutuksen tehneelle henkilölle ja tarvittaessa Aluehallintovirastoon sekä vie ja liittää muistutusvastauksen CaseM:n järjestelmään sekä sulkee asian järjestelmässä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Käsitellään yksikön sisäjoryssa, tiimeissä ja/tai yksittäisen työntekijän kanssa.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Vuonna 2025, Sijaishuollon työyhteisökokouksissa neljän (4) kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
8/2025 Päivitetty organisaatiouudistuksen mukaiset uudet vastuuhenkilöt/Anna Klingenberg-Peltola
12/2025