Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueAikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialaVammaispalvelut, AsumispalvelutGladas serviceenhetIlolantie 2 c 24, 01390 Vantaa Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:Lähijohtaja Tytti Linde, 040 304 8191, tytti.linde@vakehyva.fi
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):Gladas serviceenhet asumisyksikkö, joka sijaitsee Vantaan Ilolassa. Asumisyksikkö tarjoaa aikuisille vammaispalveluiden asiakkaille ympärivuorokautista palveluasumista. Yksikössä on asuntoja yhteensä 14. Yksikkö tarjoaa palvelua sekä ruotsin, että suomen kielellä.Yksikön toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille ohjausta ja tukea asumiseen liittyvissä arjen asioissa yksilöllisen tarpeen mukaan. Asiakkaita tuetaan itsenäiseen elämään ja he saavat ohjaajilta tukea tarvitsemissaan elämän osa-alueissa.Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Kyllä, Helsinki sekä LUVN Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: apteekki, annosjakelu: Tammiston Uusi Apteekki; ateriapalvelut: Attendo Sol Vireko / Keravan keittiö; siivous: SOL Palvelut Oy; kiinteistöhuolto: Kiinteistöpalvelu Koivu, SBE Service; turvallisuus: Securitas, Sydbevakning, VivagoAlihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Ostopalvelujen laatu ja asiakasturvallisuus varmistetaan kilpailutuksen avulla hankinnan toimesta. Palveluista laaditaan hankintasopimukset ja palvelunkuvaukset. Lisäksi ostopalvelutuottajien kanssa pidetään yhteistyöpalavereita, joissa arvioidaan laatua. Alihankintana tuottavilla palveluntuottajilla on mahdollisesti laadittuna omat omavalvontasuunnitelmat. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Hankintoihin, joka vastaa hankinnoista ja koordinoi sopimushallintaa. Hankintojen yhteystiedot: hankinnat@vakehyva.fi
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuvat asumisyksikön lähijohtaja sekä yksikön ohjaajat lähijohtajan kanssa sovittujen ohjeiden mukaisesti. Asumispalveluiden lähijohtajat ovat tehneet yhteisen pohjan omavalvontasuunnitelmalle, jota käytetään kaikissa asumisyksiköissä. VAKElla on määritelty 2024 hyvinvointialueen yhteiset raamit omavalvontasuunnitelman pohjalle, jossa huomioidaan Valviran omavalvontaa koskevat ohjeistukset ja määräykset. Omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi yksikkökokouksissa ja se on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Omavalvontaan perehtymisestä ylläpidetään kaikissa yksiköissä lukukuittauslistaa. Omavalvonnan toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaa yksikön lähijohtaja Tytti Linde, 0403048191, tytti.linde@vakehyva.fi. Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:Palveluyksikön omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Jos palveluyksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen, pitää omavalvontasuunnitelma päivittää. Päivitettävä omavalvontasuunnitelma on julkaistava viiveettä. Suositus on, että aiempia omavalvontasuunnitelmia säilytetään 2 vuoden ajan yksikössä. Omavalvontasuunnitelman seurantaa on tehtävä vähintään 4kk välein, joka raportoidaan. Päivityksiin kirjataan lyhyesti keskeiset muutokset. Seurantaa tehdään palautteiden perusteella tehtyjen kehittämistoimenpiteiden tai toimintatapojen muodossa, huomioiden salassapitosäädökset.Omavalvontasuunnitelman julkisuus:Omavalvontasuunnitelman päivitetty viimeisin versio olla viiveettä nähtävillä. Tulostettuna suunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa, eteisessä, kaikkien luettavana ja lisäksi suunnitelma julkaistaan hyvinvointialueen nettisivuille ohjeiden mukaisesti. Ohjaajien käytettävissä on myös yksikön viranomaiskansioon tulostettu kappale sekä sähköisenä oleva omavalvontasuunnitelma yksikön Teams- kanavalla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ja päivitetty palvelukuvaus vammaispalveluiden asumispalveluille. Palvelujen yleisillä laatuvaatimuksilla pyritään takaamaan palvelujen laadukkuus, mutta ennen kaikkea myös asiakkaiden hyvinvointi ja mahdollisuus elää itsenäistä yksilöllistä elämää. Toimintaa ohjaa vammaispalvelulaki, erityishuoltolaki sekä tietyin osin sosiaalihuoltolaki.Yksilöllisyys on tärkeää asumispalveluissa, missä palvelua tuotetaan asiakkaiden kotona. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksissa kirjataan:Ryhmämuotoisesti toteutettujen palveluiden on annettava asiakkaalle tosiasiallinen mahdollisuus elää yksilöllisesti ja toimia itsenäisesti. Erityisesti tulee varmistua asukkaiden mahdollisuudesta toimia yksilöllisesti asunnon ja asuinyhteisön ulkopuolella siitä huolimatta, että he tarvitsevat toisen henkilön apua. Liikkuminen asunnon ulkopuolella voi tapahtua esimerkiksi palveluyksikön henkilöstön tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Oleellista on, että asukkaalla on mahdollisuus toimia asuntonsa ulkopuolella haluamallaan tavalla ja valitsemanaan ajankohtana.Palveluiden laadukkuutta voidaan arvioida esimerkiksi joustavuuden, yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden, turvallisuuden ja normaalisuuden perusteilla. Palveluiden riittävyys luo pohjan laadulle. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä ja antaa hänelle tarvittavan tuen ja turvallisuuden. Vertaamalla palvelusuunnitelmia, asiakkaiden palvelutoiveita, tehtyjä päätöksiä ja toteutunutta palvelukokonaisuutta saadaan kokonaisnäkemys, joka kuvaa kunnan vammaisten ihmisten asumispalveluiden toteutumista suhteessa tarpeisiin.Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:Vammaispalveluiden laadunhallinnan työkaluja ovat toiminnan asiakaslähtöisyys, sähköinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti, asumisentoteuttamisensuunnitelmat, jotka tulee päivittää aina asiakkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään 6kk välein tai tarvittaessa, RAI-arvioinnit sekä asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaspalaute. Asiakaspalautetta voi antaa suullisesti tai kirjallisesti QPro- kautta.RAI-toimintakyky arviointi tehdään toteuttamissuunnitelman tueksi asiakkaalle kuukauden kuluessa asumisen aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein tai asiakkaan voinnin oleellisesti muuttuessa. RAI on ammattilaisen työväline ja luo siten pohjan suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle hoitotyölle sekä päätöksenteolle. Hoidon laatua voidaan kehittää vasta, kun tiedetään minkälaista hoitoa ja tukea asiakkaat tarvitsevat. RAI-järjestelmän avulla saadaan arvio asiakkaan tarpeista ja voimavaroista ja täten se tukee asiakkaan kotona asumista. Arvioinnin avulla saadaan tietoa asiakkaan kaikista toimintakyvyn osa-alueista ja hoito voidaan kohdentaa asiakkaan tarpeisiin. Arviointi antaa hoitajalle tulokseksi erilaisia tunnuslukuja. Niiden avulla tehdään yksilöllinen palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. Asumispalveluiden RAI-toimintakykymittarit ovat RAI-CHA, RAI-ID ja RAI-CHYmDD. Asiakaspalautetta suoraan asumispalveluiden kerätään asiakkailta ja omaisilta. Asiakkaille että omaisille tehdään kysely kaksi kertaa vuodessa, johon voi vastata sähköisesti, anonyymisti linkin kautta tai paperisena lomakkeena. Asiakkaita tuetaan vastaamisessa asumisyksiköiden ohjaajien toimesta.VAKE vammaisten asiakasraati on aloittanut vuonna 2023. Raatilaiset ovat nostaneet toiveita eteenpäin vietävistä asioista, joita on ollut vammaisten henkilöiden kohtaaminen ja vammaisten henkilöiden näkyvyyden lisääminen. Näihin on tartuttu ja työnalla on opinnäytetyönä vammaisen henkilön kohtaamisopas, joka on tavoitteena lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytykseen. Sisältö kohtaamisoppaaseen tulee raatilaisilta ja vammaisten asumispalveluiden asukkailta. Näkyvyyden lisäämistä on lähdetty työstämään viestinnän kanssa. Asiakasraati osallistuu hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyössä järjestämiin tilaisuuksiin mm. esteettömyyskävelyyn.Laadunhallinnan mittareita on asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, RAI tulokset puolivuosittain, talouden seuranta ja laadunvalvonnan käynnit yksiköissä.Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:Hyvinvointialueen hallintosäännöissä määritellään viranhaltijoiden toimivalta:Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa.Palvelualue johtaja vastaa toimialan vastaa palvelualueen toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti toimialajohtajan alaisuudessa.Tehtäväalueen päällikkö vastaa tehtäväalueen (vammaisten asumisen) toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti palvelualuejohtajan alaisuudessa.Toimintayksikön lähijohtaja vastaa oman toimintayksikön toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti tehtäväalueen päällikön alaisuudessa. Lähijohtajan tehtävänä on päivittäisjohtaminen
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Lähijohtaja vastaa arjessa riskienhallinnasta.Yksikköön on nimetty erilaisia vastuutehtäviä, joihin on nimetty henkilöstöä. Esimerkiksi turvallisuusvastaava on tietoinen yksikön riskeistä, pitää turvakävelyitä säännöllisesti ja päivittää yhdessä lähijohtajan kanssa mm. yksikön palo- ja pelastussuunnitelmat. Yksikön hygieniavastaava ohjeistaa yksikköä hygieniahoitajilta saatavilla informaatioilla.Apottitukihenkilö tiedoittaa ja ohjeistaa yksikön henkilökuntaa asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvissä asioissa. Yksikössä on varauduttu poikkeama- ja häiriötilanteisiin myös esimerkiksi varastoidulla kotivaralla, eli elintarvikkeilla ja vedellä sekä taskulampuilla ja radiolla. Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Lähijohtaja Tytti Linde, 0403048191, tytti.linde@vakehyva.fi.Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta on tehty suunnitelma toimialalle. Asumisyksiköihin suunnitelman jalkauttaminen on vielä kesken. Suunnitelmat tullaan tekemään yksikkökohtaisesti. Lähijohtaja vastaa niiden jalkauttamisesta yksikköön.Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:Henkilöstöä perehdytetään yksikön asiakastyöhön ja toimintamalleihin. Ergonomiaan liittyvissä työtehtävissä ja hoitotoimenpiteissä, kuten siirroissa ja apuvälineiden käytössä voidaan perehdyttää esimerkiksi toimintaterapeutin avustuksella.Yksikössä tehdään turvallisuuskävely 3kk välein ja uusille tekijöille osana perehdytystä. Poistumisharjoitukset tehdään myös vuosittain asiakkaiden kanssa ja tarvittaessa tähän voi pyytää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kouluttajan mukaan järjestämään todenmukaista tilannetta harjoitukseen.Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä koulutuksia, sekä tarpeen mukaan järjestettäviä koulutuksia.Riskienarviointi tehdään vähintään vuosittain työyhteisön kanssa. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• KaksikielisyysohjelmaLuettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista (jotka eivät ole julkisia asiakirjoja):• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: joulukuu 2024• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: lokakuu 2024 • Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: tekeillä• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: päivitettävänä• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: heinäkuu 2024• Ruokahuollon omavalvontasuunnitelma: tammikuu 2025• työterveyden kanssa tehty työpaikkaselvitys: syksy 2023
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Toimintayksikön esihenkilö käy henkilöstön kanssa läpi läheltä piti- ja haittatapahtumat tiimipalavereissa viikoittain. Tapahtumista keskustellaan tilanteen mukaan yksikön työntekijöiden kanssa myös yksilöllisesti tai ryhmässä. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu asiakkaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Tarvittaessa henkilöstö ohjataan työterveyteen, jonka kautta järjestetään myös debriefing ja defusing sekä työpsykologin tuki. Isommat haittatapahtumat menevät tiedoksi johdolle. Ohjelmisto tuottaa raportin johdolle. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esihenkilöllä ja ylemmällä johdolla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai läheistä informoidaan korvausten hakemisesta.Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Riskienarviointi toteutetaan vuosittain ja tarpeen vaatiessa HaiPro-järjestelmässä. Sieltä nousseet riskit käsitellään ja niihin reagoidaan sekä niitä pyritään ennaltaehkäisemään.Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta asumisyksikön toiminnan keskeiset riskit ovat yksintyöskentely, mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet asumisyksikössä, mahdollinen kielitaidon puute, melu sekä vaativa lääkehoito, talvi ja muiden sääolosuhteiden vaikutus (liukastuminen ja muut vaarat), sekä ulkoiset uhkat ja haittaeläimet.Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Käytännön toimet:- Asianmukainen perehdytys: työvuoron kuvaukset- Työvuorosuunnittelussa kuormituksen huomioiminen - Toimintamallit uhka- ja väkivaltatilanteissa (käydään säännöllisesti tiimeissä läpi sekä asukaskokouksissa)- Ergonomiaan liittyvät ohjeistukset sekä tarvittavat apuvälineet sen parantamiseksi- Hygieniaohjeistukset (arki/epidemia)- Tarvittavat koulutukset- Asiakkaiden asumisentoteuttamis- ja IMO-suunnitelmien säännöllinen päivittäminen- HaiPro- Yhteydenpito kiinteistöhuollon kanssa: esim. tuholaistorjunta ja ohjeistukset- Päihtyneen tai aggressiivisen asiakkaan ohjaamiseen/kohtaamiseen liittyvät ohjeistuksetOmavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Alihankintana tulee ruoka yksikköön päivittäin sekä oheistarvikkeet, sopimuksiin on kirjoitettu, kuinka hankintojen kannalta toimitaan. Mikäli ruokia ei toimiteta sovitusti, ollaan yhteydessä toimittavaan keittiöön, sekä tehdään VAKKA-portaalista Tukipalvelut- tiketti. Tiketillä menee tieto hankinnoille tilanteesta.Yksiköillä on mahdollista käydä ostamassa ruoka-aineita S-Business kortilla sopivista kaupoista, joista valmistaa ruokaa asiakkaalle. Asiakas voi halutessaan myös hankkia ruokaa itse varalle tai halutessaan tarvittaessa. Yksiköihin on myös ohjeistettu hankkimaan hätävarana ruoka-aineita, joita voidaan käyttää tarvittaessa.Viikoittainen siivous on alihankintana yksikköön SOL:n kautta. Mikäli siivooja ei saavu yksikköön sovittuna aikana, ollaan yhteydessä SOL:n palveluesimieheen tai asiakaspalveluun, lisäksi tehdään VAKKA-portaalissa Tukipalvelut tiketti, jotta tieto menee myös hankintoihin.Muiden ostopalvelu- ja alihankintatilanteiden kuten esim. sijaispalveluiden ja apteekkipalveluiden kohdalla on tärkeää olla yhteydessä järjestävään tahoon heti poikkeuksen tapahtuessa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:Riskienhallinta on koko työyhteisöä koskevaa ja vaatii kaikkien sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Laatupoikkeamien, epäkohtien ja läheltä piti -tilanteiden sekä haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tapahtumien syiden selvittäminen ja niihin perustuen menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Riskit ja esille tulleet epäkohdat käsitellään viikkopalavereissa sekä tarvittaessa lisäksi työntekijän tai työyhteisön kanssa erikseen. Sovitut asiat kirjataan viikkopalaverimuistioon, joka tallennetaan Teams-ympäristöön. Palaveriin osallistumattomat työntekijät ovat velvollisia lukemaan muistiot.Henkilöstön vastuulla on ilmoittaa läheltä piti– ja haittatapahtumat, jotta niitä voidaan käsitellä henkilöstön, asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisten kanssa. Mikäli riskin tai epäkohdan käsittely koskee asiakasta, se käydään asianomaisen henkilön kanssa erikseen läpi. Läheisille tiedotetaan vakavista poikkeamista esihenkilön toimesta erikseen tilanteen mukaan joko puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeellä.Isommat haittatapahtumat menevät suoraan HaiPron kautta johdolle ja työsuojeluun tiedoksi. Tarvittaessa haittatapahtumasta ollaan yhteydessä työsuojeluun tai yhteistyötahoon, jotta saadaan tarvittavat toimet suunniteltua ja toteutettua.Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:Valvovien viranomaisten selvityspyynnöt tulevat tehtäväaluepäällikölle joko hyvinvointialueen kirjaamon tai laadunvalvonnan kautta. Muistutukset ja kantelut ohjautuvat suoraan kirjaamon kautta tehtäväalueelle. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.Aluehallintovirasto voi tehdä valvontakäyntejä sovitusti tai erikseen ilmoittamatta. Näistä valvontakäynneistä ilmoitetaan tehtäväaluepäällikölle ja hän osallistuu niihin mahdollisuuksien mukaan. Aluehallintovirastolle kuten muillekin valvontaviranomaisille toimitetaan heidän pyytämänsä materiaalit annettuun päivämäärään mennessä. Erikseen ilmoittamille käynneille osallistuu ne työntekijät, jotka ovat paikalla ja he ilmoittavat erikseen sovitulla tavalla lähijohtajalle valvontakäynnin alkamisesta. Näitä tilanteita varten henkilöstöllä on käytössä ajantasainen viranomaiskansio mistä löytyy mm yksikön omavalvontasuunnitelma.Aluehallintoviraston tai laadunvalvonnan antaman ohjaus tai päätös otetaan huomioon yksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet | ValviraHuoli-ilmoitusJos terveydenhuollon ammattihenkilö on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, joka on sosiaalihuollon tarpeessa, hänen tulee ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava itse yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Velvollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön palvelutarpeestaJos terveydenhuollon ammattihenkilö tai hyvinvointialueen sosiaalitoimen palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee ilmoittaa hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle myös silloin, kun iäkäs henkilö kotiutetaan terveydenhuollon laitoksesta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.Lisäksi:Oikeus ilmoittaa lääkkeiden tai rokotteen haittavaikutuksistaYksikössä ei määrätä lääkkeitä tai toimiteta lääkkeitä/rokotteita asiakkaille. Työntekijöillä on velvoite ilmoittaa lääkemääräyksen tehneelle taholle mahdollisista haittavaikutuksista.Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettuja henkilöitä kehotetaan ilmoittamaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, jos he toteavat tai epäilevät, että lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia. Erityisesti vakavista ja/tai odottamattomista haittavaikutuksista sekä uusien lääkkeiden haittavaikutuksista pitää tehdä ilmoitus.Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen tai rokotuksen haittavaikutuksesta Fimealle.Oikeus ilmoittaa poliisille henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vaarastaTerveydenhuollon ammattihenkilöllä tai muulla terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevällä tai sen tehtäviä suorittavalla henkilöllä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille tiedot, jotka ovat välttämättömiä henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan arvioinnissa tai estämisessä.Tietojen luovuttaminen edellyttää, että henkilö on hoitotehtävässään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan, kuten perhe- tai lapsensurman, kohteeksi.Laissa on säädetty hyvinvointialueille vastaava oikeus sosiaalihuollossa. Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:Perehdytys, viikkopalaverit, henkilöstö osallistuu omavalvontasuunnitelman päivittämiseen ja on velvoitettu lukemaan sen.
Henkilöstön määrä ja rakenne: 8 ohjaajan vakanssia, 1 vastaavan ohjaajan vakanssi sekä 1 lähijohtaja. Lähijohtajalla on yht.3 yksikköä. Sairaanhoitajan tuki: alueellinen sairaanhoitajaSijaisten käytön periaatteet: Sijaisten käytöllä varmistetaan toimintayksikön toiminnan laatu silloin kun vakituista henkilöstöä ei ole työvuoroissa riittävästi. Sijaisia käytetään silloin kun kyseessä on:• sairauspoissaolo • vuosiloma • palkaton poissaolo • koulutuksista johtuvat poissaolot • vanhempainvapaat • täyttämätön avoin vakanssiVuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Yksikön vakanssit on täytetty vakituisilla tai tarvittaessa määräaikaisilla työntekijöillä. Pitkäaikaisien sijaisuuksien sopimukset tehdään määräaikaisina hyvinvointialueelle. Mikäli on tarve, sijaisia voidaan tilata Seuresta tai erikseen määritellyistä puitesopimuksen piirissä olevista palveluntuottajilta.Rekrytointi: Uuden henkilökunnan rekrytointiprosessista vastaa hyvinvointialueen HR-palvelut, joka avaa lähijohtajan valmiiksi valmistellut haut Laura-järjestelmän kautta. Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille. Lähijohtaja määrittelee rekrytointi-ilmoituksessa vakanssin vaatimukset ja kertoo tehtävän ominaisuuksista.Lähijohtaja tarkistaa hakijoiden pätevyyden sekä rekisteröitymisen ammattirekisteriin. Soveltuviksi katsotut hakijat kontaktoidaan ja haastatellaan. Luottotietojen tarkistus tehdään HR:n toimesta kun palkataan yksikköön uusi työntekijä, tämä ilmoitetaan jo työpaikan hakuilmoituksessa. 1.1.2025 alkaen pyydetään uusia työntekijöitä esittämään rikosrekisteriote. Lähijohtaja laatii ja allekirjoittaa valitulle työntekijälle työsopimuksen hyvinvointialueen ajantasaisten ohjeiden mukaisesti.Rekrytointiprosessia on kuvattu tarkemmin Meillä töissä-käsikirjassa. Palkkaus- ja kelpoisuusasioihin liittyen esihenkilöt saavat tukea HR-palveluista. Rekrytoinnissa ja henkilöstön soveltuvuusvaatimuksissa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukuvausta vammaisten asumiseen liittyen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Lähijohtaja tarkastaa työntekijän tutkintotodistuksen, sekä ammattioikeudet JulkiTerhikki / JulkiSuosikki ammattihenkilörekisteristä. Vammaispalvelulain tullessa voimaan 2025 tarkastaa yksikön lähijohtaja kaikilta uusilta työntekijöiltä rikosrekisteriotteen, jonka työntekijä on hakenut itse esiteltäväksi työnantajalle. Rokotusvelvoite on kaikille työntekijöille tartuntalain mukainen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Ohjaajan vakanssilla on vaatimuksena vähintään lähihoitajan tutkinto. Ohjaajan tehtävässä voi työskennellä myös sote-alan ammattikorkeakoulun tutkinnon käynyt. Ohjaajan vakanssilla on mahdollista opiskella oppisopimuksella lähihoitajaksi. Epäpätevien työntekijöiden esim. opiskelijat, huomioidaan työvuorosuunnittelussa, ettei työntekijä työskentele yksin vuorossa vaan työparina on aina pätevä ohjaaja.Kielitaito on osa asiakastyötä ja sitä arvioidaan työntekijältä jo työhaastattelussa. Arviointi on työnantajan vastuulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito Työntekijöiden kielitaidon on oltava riittävä kirjallisesti ja suullisesti, jotta ohjaaja voi raportoida kirjallisesti asiakastietojärjestelmään, sekä hoitaa suullisesti asiakkaiden tai yksikön asioita. Yksikössä pitää huomioida myös korvaavat kommunikointimenetelmät, joita käytetään asiakastyössä.Päteviltä työntekijöiltä vaaditaan lääkeluvat, jotka määritellään VAKE tasoisessa sekä yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa.Henkilöstön perehdytys: Työturvallisuuslaki velvoittaa perehdyttämään erityisesti uuden työntekijän ja aina työtehtävien muuttuessa. Työturvallisuuslaki 738/2002 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®Aloittavalla työntekijälle sovitaan perehdytys vuorot. Perehdytysvastuu on jokaisella työntekijällä. Perehdytyksen aikana käydään läpi yksilöllisesti asiakkaat, turvallisuus, tarpeelliset järjestelmät sekä käytännöt.Perehdytyksessä käytetään apuna perehdytyslomaketta sekä -kansiota.Intrassa on VAKE tasoinen Meillä töissä- käsikirja, josta löytyy kattavasti informaatiota. Työntekijän avuksi on hyvä käyttää apuna Aloittavan työntekijän muistilista (sharepoint.com)Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja täydennyskouluttamiseksi astui voimaan 1.4.2024 uusi asetus, jossa ei määritellä toteutettavien koulutuspäivien määriä per ammattihenkilö. Täydennyskoulutuksella tulee edistää henkilöstön jatkuvaa kehittämistä ja turvata asiakasturvallisuutta. Täydennyskoulutuksien tulee olla suunnitelmallisia ja niitä tulee seurata. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali-… 57/2024 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Työntekijöiden yksilökohtaista kouluttautumista mietitään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Työntekijöiltä vaaditaan:• hygieniapassikoulutus• Apotti-koulutus: Työntekijänä vammaispalveluiden asumisessa • Lääkehoidon osaamiseen LOVe-koulutus• Tietoturvallisuuteen liittyvät Navisec- tietoturvakoulutukset• Paloturvallisuuteen liittyen koulutus, joka sisältää paloturvallisuusluennon sekä alkusammutuksen. • EnsiapukoulutusVAKE:lla on olemassa sisäinen koulutuskalenteri, joka muodostetaan hyvinvointialueen koulutussuunnitelman mukaisesti. Lisäkoulutuksina mm.:• Avekki, Haaste sekä muita turvallisuus - koulutuksia, joissa yhteisenä teemana on haastava käyttäytyminen ja toimintamallit. • Käsihygienia-työpaja opetushoitajien järjestämänä.Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:Opistotason opiskelijat tulevat työharjoitteluun yksikköön Titus Harkka-järjestelmän kautta. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat yksikköön harjoitteluun Jobiili- järjestelmän kautta.Opiskelijoille nimitetään ainakin yksi ohjaaja yksiköstä, joka vastaa harjoittelun kokonaisuudesta. Opiskelija ei ole koskaan yksin vastuussa eikä työskentele yksin yksikössä. Opiskelijat tuovat omaan harjoitteluun liittyvät kriteeristöt, jotka käydään oman ohjaajan kanssa läpi. Työpaikkaohjaajalla on velvollisuus tutustua harjoittelun kriteereihin. Oppilaitokset järjestävät työpaikkaohjaajakoulutuksia.Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:Kehityskeskustelun yhteydessä on mahdollista antaa palautetta. Pulssikyselyt toimitetaan koko VAKE:n henkilöstölle ennalta määriteltyinä ajankohtina, useamman kerran vuoden aikana. VAKE-Pulssi kyselyiden tuloksia käydään läpi henkilöstön kanssa, niitä seurataan myös ylemmän johdon toimesta ja niissä ilmenevään palautteeseen reagoidaan.Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:Vuosittain käydään kehityskeskustelut, missä käydään läpi osaamistarvekartoitus sekä ennakkomateriaalit. Työnantajan tulee olla aktiivisesti läsnä työntekijöiden arjessa. Lähijohtajan velvollisuutena on tarkkailla ja seurata työyhteisön toimivuutta ja puuttua häirintään, epäasialliseen kohteluun tai kiusaamiseen. Työskentelyolosuhteita ja työyhteisön tilaa on seurattava ja valvottava, jotta häiriöt ja epäkohdat voidaan havaita mahdollisimman varhain. Olosuhteita voidaan seurata ja valvoa esimerkiksi havainnoimalla ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa, työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin kautta sekä erilaisilla työhyvinvointikyselyillä. Työnantajalla on toiminta- ja puuttumisvelvollisuus. Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta, terveyttä vaarantavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tieto asiasta voi tulla paitsi työntekijältä itseltään myös esim. työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, luottamushenkilöiden tai muiden työntekijöiden kautta. Kun havaitaan häiriö-/ongelmatilanne, on ryhdyttävä viipymättä käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin (yleensä viimeistään kahden viikon sisällä).Vastuu toimenpiteistä on aina työnantajalla, ei esim. työterveyshuollolla. Eli pelkkä kiusatun ohjaaminen työterveyshuoltoon ei ole riittävä työsuojelullinen toimenpide.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Henkilöstömitoituksen ja resurssointi on yksikkökohtaisia ja asiakaslähtöisiä. Yksikön vakanssimäärä on määritetty sen mukaisesti minkälaisen avun tai ohjauksen tarpeessa olevia asukkaita yksikössä tulisi asumaan. Henkilöstön läsnäolo yksikössä vaihtelee eri vuorokauden aikana. Aamuvuorossa on 1-2 ohjaaja, iltavuorossa 2-3 ohjaajaa. Yövuorossa on 1 ohjaaja.Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstön voimavarojen riittävyys varmistetaan hyvällä työvuorosuunnittelulla, jossa turvataan työntekijöille riittävä vuorokausi- sekä viikkolepo, noudattaen työaikalakia. Työvuorosuunnittelua tehdään ohjaajalähtöisesti, huomioiden kuitenkin tasapuolisuus sekä yksikön vaateet.Vapautuvista vakansseista avataan rekrytointihaku viivytyksettä ja vakanssi pyritään täyttämään heti sopivan hakijan löydyttyä.Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Puutokset ilmoitetaan tarvittaessa hyvinvointialueen Resurssipalveluille, jonka kautta saadaan yksikön puutoksiin perehdytettyjä varahenkilöitä. Resurssipalvelu avaa tarvittaessa vuorot Seureen. Tarvittaessa avataan puutosvuorot puitesopimusyrityksiin. Resurssipalvelusta on saatavilla päivitettynä aina ajantasainen ohjeistus puitesopimusyritysten käyttämiseen viikonloppuja ja juhlapyhiä varten.Vammaisten asumispalveluissa on käytössä erillinen Signal-ryhmä sijaispuutoksiin. Tämän avulla asumispalveluissa työskentelevät ohjaajat voivat sisäisellä liikkuvuudella vaihtaa yksikköä.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:Lähijohtaja Tytti Linde, 0403048191, tytti.linde@vakehyva.fiLääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Annariina JyvälahtiLääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa. Lääkinnällisellä laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat.Ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty lääkinnällisistä laitteista annetun lain 31–35 §:ssä. Organisaation on muun muassa nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.Sosiaali- ja terveystoimialalle on hankittu HUS-lääkintätekniikalta yhteinen lääkintä-laiterekisteri, johon on syötetty toimialan laitteet. Lääkintälaiterekisterissä on merkinnät muun muassa laitteen käyttöönotosta, huolloista, kalibroinneista jne. HUS-lääkintätekniikka huolehtii laitteiden käyttöönottotarkastuksesta (+rekisteröi laitteen) ja isosta osasta huoltoja jne. Yksiköille jää tehtäväksi työtilausten tekeminen sekä laitteiden lähettäminen huoltoon, korjaukseen tai kalibrointiin rekisterin aikataulun mukaisesti tai tarvittaessa. Terveydenhuollon laitteita koskevat vaaratilanneilmoitukset tehdään Fimealle. HaiPro on ohjelma, jolla henkilökunta tekee potilas- ja asiakasturvallisuusilmoitukset. Ohjelmasta avautuu myös linkki Fimean sivuille silloin kun olet tapahtumatyypiksi valinnut "Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä" -tapahtuma. Kun laiteesta on tehty vaaratilanneilmoitus, tulee asia kirjata myös HUSin lääkintätekniikan lääkintälaitteiden korjaustilaukseen. Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Lähijohtaja Tytti Linde, 0403048191, tytti.linde@vakehyva.fi
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Gladas toimii VAKEn omistamassa rakennuksessa. Asiakkaat ovat asumisyksikössä vuokrasuhteessa eli he ovat solmineet vuokrasopimuksen omaan asuntoon. Asunnot sijaitsevat kahdessa rapussa, kahdessa eri kerroksessa. Asiakkaat sisustavat asuntonsa omilla huonekaluilla ja tavaroillaan, eivätkä huoneet ole muussa käytössä, vaikka asiakas olisi pitkäänkin poissa. Tarvittaessa asiakas on saanut asuntoonsa ja käyttöönsä tarvikkeita apuvälinelainaamosta. Yksikössä on asiakkaiden asuntojen lisäksi yhteisiä tiloja, kuten yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat, keittiöt ja lisäksi ohjaajien toimisto, lähijohtajan toimisto, henkilökunnan wc.Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:terveydensuojeluviranomaisen tarkastus: ei tiedossapaloviranomaisen tarkastus: ei tiedossaTarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:Gladas serviceenhetin tiloissa on ammattisammutusjärjestelmä (sprinkleri) ja paloturvallisuus on varmistettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä.Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:Yksikön ja laitteiston toimintakunnon suunnitelmallinen ylläpitäminen ja epäkohtiin reagoiminen. Riskienarviointi vuosittain ja tarvittaessa.Toimituksien (ruoka- tai tarvike-) yhteydessä rullakkojen, kuormalavojen sekä muiden säilytyslaatikoiden sijoittaminen ja kierrättäminen.Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:Fyysisiin tiloihin, laitteisiin ja välineisiin liittyvät ongelmat ilmoitetaan välittömästi lähijohtajalle, kiinteistöpäällikölle ja huoltomiehelle. Kiireellisissä tilanteissa ollaan suoraan yhteydessä huollon päivystykseen.Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:VAKE Tilakeskus vastaa ylläpitoa koskevista toimintamalleista, resursseista ja suunnitelmista. Isännöitsijät ovat vastuussa hankkimaan tarvittavat sopimukset tekijöiden kanssa esimerkiksi lumitöistä tai korjaustoimenpiteistä.Kiinteistöyhtiöön ollaan yhteydessä akuuteissa tilanteissa suoraan.Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:Kiinteistöön liittyvä: VAKE Tilakeskus / Kiinteistöpalvelu Koivu
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: ApottiTietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus kuuluu osaksi perehdytystä ja tietojärjestelmän käytön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa myös työyhteisön avulla. Työntekijät käyvät Apotti-kurssin. Lisäksi työntekijöitä on pyydetty käymään kirjaamisen peruskurssi syksyllä 2024.Vammaispalveluiden asumispalveluilla on yhteinen Apotti-koordinaattori ja yksiköissä on nimetty Apotti-tukihenkilö. Lähijohtaja hakee tunnukset, tunnuksissa voi Helpdeskin kautta saada apua mikäli niiden kanssa on ongelmaa virka-ajan ulkopuolella.Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:VAKEn tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Tietoturvasuunnitelma on erillinen asiakirja, jota ei ole säädetty julkisesti nähtävänä pidettäväksi, mutta on osa yksikön omavalvonnan kokonaisuutta.Vastuuhenkilönä lähijohtaja Tytti Linde.Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen. Yhteistiedot löytyy jokaisen VAKEn tietokoneen kannesta.Mikäli tilanteeseen liittyy ainoastaan henkilötietojen vaarantuminen, henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen löytyy ohjeet: Ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksestaTapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Omavalvonnalliset toimet poikkeama- ja häiriötilanteiden aikana suunnitellaan tehtäväaluekohtaisesti. Käyttökatkotilanteessa jatkuvuustyöasemalta saa tulostettua asiakastietoja Apotista puolen tunnin ajan katkon alkamisesta. Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Uudet hankinnat tehdään suunnitelmallisesti hyvinvointialueen hankintamenettelyn mukaisesti. Laitteistoissa ja sovelluksissa on omat ohjeet ja tukipalvelut.Yksikön laitteiston toimintakuntoa ylläpidetään suunnitelmallisesti ja epäkohtiin reagoidaan. Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:Sähkökatkosten tai muiden Apotin-toimintaan liittyvien häiriöiden osalta on laadittu toimintaohjeet kirjaamiseen käyttökatkosten aikana. Näihin liittyen löytyvät ohjeet yksikön toimistosta Apotti jatkuvuustyöaseman vierestä. Jatkuvuustyöaseman käyttöönotto on yksikössä aloitettu.Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:Yksikössä on käytössä Boardmaker ja asiakkailla on henkilökohtaisia kommunikointikansioita tai tabletteja päivittäisessä käytössä. Tarvittaessa asiakasta autetaan näiden käytössä. Tämän lisäksi teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi päiväohjelmien tekemiseen sekä muihin kuvamateriaalien valmistamiseen, mitkä tukevat asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeuden toteumista.Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen on varmistettu Apotissa päivitettävän Itsemääräämisoikeussuunnitelman sekä asumisentoteuttamissuunnitelman avulla. Molemmat suunnitelmat päivitetään puolen vuoden välein, joista selviää asiakkaan yksilölliset tarpeet sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen suunnitelma.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:Asiakastietolain 7§:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava on hyvinvointialueen hallintojohtaja.Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:tietosuojavastaava@vakehyva.fiAsiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa Yksikössä kirjataan Apottiin asiakkaiden päivittäisistä tapahtumista kaikissa vuoroissa. Päivittäiskirjaamisesta tehdään vuoroyhteenveto. Kirjaamisessa tulee näkyä asiakkaan mielipide ja tavoitteena on kirjata mahdollisimman paljon yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvinvointialueella on määritelty kirjaamiseen seuraavat minimikriteerit: Lähtökohdat:• Jokaisesta läsnä olevasta asiakkaasta on kirjattava jokaisessa vuorossa.• Riittävä tiedonsiirto asiakkaasta on turvattava työntekijöiden ja vuorojen välillä.• Jokaisella asiakkaalla on voimassa oleva, ajantasainen ja asiakkaan voimavaroja kuvaava asumisen toteuttamisen suunnitelma. Omaohjaaja päivittää asumisen toteuttamisen suunnitelman sekä IMO-suunnitelman 6kk välein tai tilanteen muuttuessa.Hyvä kirjaaminen:• Hyvä sosiaalihuollon kirjaaminen tarkoittaa, että kirjataan asiakastyön hoitamisen kannalta oleellinen ja tarpeellinen tieto ja että kirjaaminen on asiakaslähtöistä ja eettisesti kestävää.• Kirjausten tulee olla ajantasaisia, paikkansa pitäviä, virheettömiä ja riittävän tarkkoja.• Kirjaamisen tulee olla asiallista, ymmärrettävää ja selkeää.• Käytettävien käsitteiden ja lyhenteiden tulee olla yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä.Minimissään kirjattava:• Vointi ja toimintakyky sekä niihin liittyvät muutokset.• Lääkehoito + lääkityspoikkeamat.• Kuvaileva kommunikointi työntekijän ja asiakkaan välillä.• Asiakkaiden oikeuksien ja itsemääräämisen toteuttaminen / tehdyt rajoitustoimenpiteet. Erityistilanteet: esim. kaatumiset, haavat, tapaturmat, asiakkaiden välienselvittelyt, mustelmien ilmaantuminen, haastavat asukastilanteet.Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:Tietoturvaohjeistukset on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työntekijöille, joilla on käytössään hyvinvointialueen laitteet ja/tai pääsy hyvinvointialueen tietojenkäsittelyn ympäristöön. Ohjeistukset on luotu auttamaan käyttäjiä suojaamaan henkilökohtaisia tunnuksiaan, laitteitaan ja näissä olevaa hyvinvointialueen omistamaa tietoa, ja samalla ymmärtämään mitä riskejä on olemassa ja miten niiden tapahtumista voidaan estää.Vuosittain käytävät koulutukset henkilöstölle tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus. Tieto suoritetuista koulutuksista menee sisäisen koulutusjärjestelmän raportille, josta esihenkilö pääsee tarkastamaan koulutukset.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Yllä oleva on osa päivittäistä työtä ja otetaan huomioon suunnitelmissa, kirjauksissa, RAI-arvioinneissa, itsemääräämisoikeussuunnitelmissa ja päivittäisessä havainnoinnissa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksikköön tilataan ruoka Attendo Vireko, Keravan keskuskeittiö. Attendo Virekon ruokalista on neljän viikon kiertävä ruokalista ja se on nähtävissä yksikön seinältä sekä palveluntuottajan internet-sivujen kautta. Yksikön asiakkaat käyvät halutessaan myös itsenäisesti kaupassa. Asiakkaan on mahdollista saada apua ja ohjausta kaupassa asiointiin ohjaajilta. Ruokailla saa myös omassa huoneessa ja ruokaa voi valmistaa myös yhteiskeittiössä halutessaan.Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Yksikössä käy Attendo SOL:n laitoshuoltaja arkisin siivoamassa. Siivoussuunnitelmaa päivitetään palveluntuottajan kanssa yksikön ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Laitoshuoltaja siivoaa sekä yhteisiä tiloja että asiakkaiden huoneita. Ohjaajat huolehtivat siitä, että asiakkaan vaatehuolto ja oman asunnon siivous tehdään ensisijaisesti mahdollisimman itsenäisesti asiakkaan toimesta tai tarvittaessa palveluntuottajan avustamana tai suorittamana, mikäli asiakas ei toimintakykynsä vuoksi tähän kykene.Ohjaajien ja asiakkaiden käytössä on yksikön oma pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Asiakas saa pyykkihuollon toteuttamiseen ohjaajilta tarvitsemansa tuen. Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:Yksikön hygieniakäytännöt perustuvat toimialan ja muiden valvovien viranomaisten ohjeisiin. Ohjaajilta vaaditaan hygieniapassia ja yksikössä on erikseen oma hygienian omavalvontaan liittyvä ohjeistus Ruokahuollon omavalvontasuunnitelma. Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Johtajan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Lisätietoa vakavien hoitoon liittyvien infektioiden seurannasta ja ilmoituskäytännöistä löytyy THL:n sivulta osoitteesta. Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI) - THL Infektiotartuntoja ennaltaehkäistään hyvällä käsihygienialla, mihin kuuluu käsidesin ja kertakäyttöhanskojen käyttäminen. Henkilökunnalla on ohjeistus eritetahrojen välittömään puhdistamiseen sekä tarvittavat välineet löytyvät siivouskomerosta. Lisäksi infektioaikana käytetään kasvomaskeja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti. Lisää tietoa saa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksiköstä: tartuntatauti@vakehyva.fi Kuntalaisten neuvontanumero 09 4191 1310 ma, ke ja pe klo 9-11Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:Asiakkaiden käteisvaroja on mahdollista säilyttää yksikön toimistossa, niin että niistä pidetään käteisvaraseurantaa. Asiakas saa halutessaan omia käteisvaroja käyttöönsä Asiakkaiden käteisvaroista ja säilyttämisestä vammaispalveluissa on tehty pysyväisyysohje.Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus käyttää terveysaseman perusterveydenhuollon palveluita. Asiakkaat pääsevät tarvittaessa erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksen tai ostopalvelulääkärin lähetteellä. VAKE Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat käytettävissä kehitysvammaisille asiakkaille ja sinne ollaan yhteydessä kehitysvammapoliklinikan sairaanhoitajan kautta. Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:Asumisentoteuttamissuunnitelman mukaisesti. Asumisyksikön ohjaajat ovat asukaan suostumuksella ja pyynnöstä aktiivisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin, joko puhelimitse tai apottikoriviesteillä.Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Suun terveydenhuoltoon asiakkaat kutsutaan vuosittain tai tarvittaessa tarkastukseen. Suun terveyttä asiakkailla edistetään ja ylläpidetään seuraamalla, ohjaamalla ja tarvittaessa avustamalla hampaiden pesussa.Kiireetön sairaanhoito: oma terveysasemaKiireellisen sairaanhoito: Hätäkeskus puh.112Äkillisessä kuolemantapauksessa toimitaan erillisen ohjeen mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Asiakkaan voinnin muuttuessa ollaan yhteydessä hoitavaan tahoon tai hätäkeskukseen. Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Yksikössä nimetään/valitaan yhdessä asiakkaan kanssa hänelle omaohjaaja(t). Omaohjaajan tehtäviin kuuluu asiakkaan RAI-arvioinnin, IMO-suunnitelman sekä asumisen toteuttamissuunnitelman tekeminen/päivittäminen, osallistuminen asiakasta koskeviin verkostopalavereihin sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tuntemus sekä siitä tiedottaminen muille työntekijöille.Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Asiakkaalla on lain mukaan oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua. Jokaisen asiakkaan vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Ketään ei saa syrjiä eikä kenenkään ihmisarvoa saa loukata.Asiakkaan edun tulisi aina olla johtavana periaatteena sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Jotta asiakkaan etu parhaalla mahdollisella tavalla toteutuisi, asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan toivomukset, mielipide ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta tulisi huomioida.Asiakaslain mukaan asiakkaalle on kerrottava mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Asiakkaalle on selvitettävä erilaiset palvelu- ja toimenpidevaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä kaikki seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.Asiakas voi olla oikeutettu saamaan sosiaali- tai terveydenhuollon rekisteriin talletettuja tietoja erilaisilla perusteilla.Asiakkaiden osallisuutta tuetaan yksikössä heidän voimavarojensa, toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti. Asiakkaiden toiveita kartoitetaan päivittäin keskustelemalla ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja. Kerran viikossa pidettävissä asukaskokouksissa kartoitetaan asiakkaiden toiveita yksikön toimintaan liittyen. Asiakkaat saavat elää yksikössä oman näköistään elämäänsä ja osallistua halutessaan talon ulkopuolisiin toimintoihin, kuten työ- ja päivätoimintaan, koulunkäyntiin, työelämään, harrastuksiin sekä erilaisiin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Tarvittaessa asiakkaita avustetaan tukihenkilöiden ja henkilökohtaisten avustajien hakemisessa sekä muissa asiakkaaseen liittyvässä.Vammaispalvelulaki uudistuu, uudistuksen tavoitteena on 1. toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa; 2. ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa; 3. tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; 4. turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Yksikössä jokaista asiakasta kohdellaan kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Yksikön asiakkaat kohdataan kunnioittaen ja heille puhutaan heitä arvostaen. Vuorovaikutukseen panostetaan käyttämällä tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, jotta asiakas tulee varmasti ymmärretyksi, hän saa tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ilmaista mielipiteitään. Epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen reagoidaan ja puututaan yksikössä välittömästi.Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Muistutus toimitetaan osoitteella kirjaamo@vakehyva.fiAsiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:Oma-ohjaaja päivittää asumisentoteuttamissuunnitelman puolivuosittain tai tarvittaessa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja näkyminen asiakkaan arjessa sekä arjen valintatilanteiden esiin nostaminen ovat yksikön toiminnassa keskiössä. Näihin asioihin henkilökuntaa koulutetaan. Työntekijät saavat perehdytystä kirjaamiseen ja heidän osaamistaan pidetään jatkuvasti yllä. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan IMO-suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi. Työntekijöiden ohjauksellista näkökulmaa kehitetään. Asiakkaat otetaan mahdollisimman paljon mukaan arjen askareisiin. Asioita ei tehdä puolesta, vaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Samalla lisätään asiakkaan osallisuutta. Vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja kehitetään ja osaamista asiakastyössä parannetaan. Aidon läsnäolon ja kunnioittavan ja vastavuoroisen kohtaamisen tulee toteutua arjessa. Yksikön henkilökunta pyrkii suuntaamaan asiakkaiden energiaa mielekkääseen tekemiseen ja liikunnalliseen toimintaan kuten ulkoiluun, mielekkäisiin harrastuksiin sekä yhteiskunnan tasavertaiseen osallisuuteen. Asiakkaillamme on oikeus päättää heidän omaa elämäänsä koskevista asioista, kuten: • Rahan käyttäminen – Asiakkailla on oikeus käyttää rahavarojaan omien toiveidensa mukaisesti. Lompakossa olevien varojen käyttöä ohjaajat eivät voi rajoittaa. • Terveys ja ruoka – Asiakkaat, jotka pystyvät, saavat annostella itse ruokansa, sekä päättää tarjolla olevista ruokavaihtoehdoista mieleisensä. • Puhtaus ja siisteys – Asiakkaamme saavat itse päättää mieleisen vaatetuksensa sekä muun ulkoasunsa. Ohjaajat tukevat asiakkaita säänmukaiseen sekä puhtaisiin vaatteisiin pukeutumiseen. • Työ/toiminta – Asiakkaillamme on subjektiivinen oikeus työ- ja päivätoimintaan. Heidän ei ole pakko käydä työ- ja päivätoiminnassa, mikäli eivät sinne halua mennä. • Esineiden hallussa pito – Ohjaajat eivät voi pitää hallussaan asiakkaiden esineitä ja tavaroita vasten asiakkaiden tahtoa. Tämä koskee esimerkiksi herkkuja, kännyköitä, tabletteja jne. • Riskien arvioiminen – Asiakkailla on oikeus tehdä myös ns. huonoja päätöksiä! Ohjaajat auttavat asiakkaita pohtimaan päätöksiensä seurauksia ja antavat tietoa erilaisista vaihtoehdoista tuetun päätöksenteon periaatteella, mutta lopulta päätös on aina asiakkaalla itsellään. Itsemääräämisoikeuden tukemisessa ja toteuttamisessa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen IMO-käsikirjaa sekä STM:n rajoitustoimenpidetaulukon ohjeistusta, jotka pohjautuvat kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisiin säädöksiin. Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään tarvittaessa asianmukaiset kirjalliset päätökset. Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan asiakkaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamissuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset asiakastietoihin. Rajoitustoimenpidepäätöksen tehdäkseen, toimintayksikön lähijohtajan on konsultoitava asiantuntijatyöryhmää, johon kuuluu lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:Asiakkaille tehdään Apotissa asumisentoteuttamissuunnitelma sekä IMO-suunnitelma. Suunnitelmista vastaa nimetyt omaohjaajat. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:Itsemääräämisoikeus-työryhmän kautta ja tarvittaessa lyhytaikaisesti lähijohtaja.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fiHelsingin sosiaali- ja potilasasiavastaavat neuvovat asiakkaan ja potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Puhelinneuvonta ma – to klo 9.00–11.00 Palvelunumero 09 310 43355Sähköpostiosoite sotepe.potilasasiavastaava@hel.fiSuojattua sähköpostia voi lähettää osoitteesta https://securemail.hel.fi sähköpostiosoitteeseen sotepe.potilasasiavastaava@hel.fiPostiosoite PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki Henkilökohtaisesta tapaamisesta sovitaan aina etukäteen Jos jokin palveluusi tai hoitoosi liittyvä asia on jäänyt epäselväksi, selvitä asiaa ensin palvelua antaneessa yksikössä esimerkiksi hoitavan lääkärin, sosiaalityöntekijän, muun sinua tai asioitasi hoitaneen henkilön tai hänen esihenkilönsä kanssa. Voit olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, jos olet tyytymätön saamaasi hoitoon, kohteluun tai palveluun tai tarvitset neuvoja oikeuksistasi sosiaali- ja terveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat neuvovat ja tarvittaessa avustavat sinua muistutuksen tekemisessä. Saat neuvoja myös kantelun, oikaisuvaatimuksen, valituksen, vahingonkorvausvaatimuksen, potilas- tai lääkevahinkoa koskevan korvausvaatimuksen tai muun potilaan terveydenhuollon tai asiakkaan sosiaalihuollon oikeusturvaan liittyvän asian vireillepanossa. Yhteyttä voivat ottaa myös asiakkaiden ja potilaiden omaiset ja muut läheiset. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat eivät tee päätöksiä eivätkä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon. Lisätietoa sosiaali- ja potilasasiavastaavatoiminnan internetsivuilta osoitteesta www.hel.fi/sosiaali-ja-potilasasiavastaava
Länsi-Uudenmaanhyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävä on neuvoa sosiaalihuollon asiakaslain, varhaiskasvatuslain sekä potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan ja potilaan oikeuksista ja ohjeistaa ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo myös, miten kantelu, potilasvahinkoilmoitus tai muu asiakkaan sosiaalihuollon tai varhaiskasvatuksen oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa, sekä toimii asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavina toimivat Jenni Henttonen ja Terhi Willberg. Neuvontaa ja ohjausta sähköpostitse sosiaali.potilasasiavastaava@luvn.fi tai puhelimitse 029 151 5838, ma 10-12, ti-to 9-11. Henkilökohtaiset tapaamiset on sovittava aina etukäteen.
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:Asiakkaille sekä omaisille tehdään kysely kaksi kertaa vuodessa, johon voi vastata sähköisesti, anonyymisti linkin kautta tai paperisena lomakkeena. Asiakkaita tuetaan vastaamisessa asumisyksiköiden ohjaajien toimesta.Asiakas, läheinen tai muu palautteen antaja voi antaa palautetta toiminnasta tai toimintayksiköstä suullisesti tai kirjallisesti. Palautetta otetaan jatkuvasti vastaan ja sitä voi antaa ohjaajille, lähijohtajalle, tehtäväaluepäällikölle sekä laatutiimille. Palautteen antaminen on mahdollista suullisesti ja kirjallisesti. Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:Ensisijaisesti kehittämisideoita ja palautetta kannattaa antaa keskustelemalla asiasta yksikössä ohjaajien kanssa. Näin palautteesi saavuttaa yksikön henkilökunnan välittömästi. Usein asiat myös selviävät ja ideat kehittyvät parhaiten keskustelun avulla. Jos asiasi ei ratkea suoraan toimintayksikössä, voit ottaa yhteyttä asumisyksikön lähijohtajaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta. Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään välittömästi ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin laadunvalvontatoimenpiteisiin. Palautteeseen laaditaan kirjallinen selvitys palautteen antajan sitä toivoessa ja aina jos kyseessä on asiakasturvallisuuteen vaikuttava asia. Kun palautteeseen laaditaan kirjallinen selvitys toimintayksikön ja tehtäväaluepäällikön toimesta, palaute menee tiedoksi hyvinvointialueen laatutiimille. Laatutiimi koostaa asumisyksikön esihenkilön ja tehtäväaluepäällikön selvityksen perusteella vastineen. Vastineessa kerrotaan palautteen käsittely ja toteutettavat laadunvalvontatoimenpiteet. Laatutiimi lähettää vastineen asiakkaalle, palautteen antajalle, asumisyksikön lähijohtajalle sekä tehtäväaluepäällikölle. Palaute ja vastine tallennetaan hyvinvointialueen asiakirjojen tietokantaan. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on 2 viikkoa.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:Tehtäväaluepäällikkö Sanna Misukka Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.Muistutus toimitetaan osoitteeseen kirjaamo@vakehyva.fiMuistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:Lähijohtaja vastaa korjaavista toimenpiteistä ja niiden valvonnasta yhdessä tehtäväaluepäällikön kanssa. Lähijohtaja raportoi tehtäväaluepäällikölle, miten korjaavat toimenpiteet tullaan toteuttamaan ja milloin ne on saatu käytäntöön.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:Omavalvontasuunnitelman raportointi ja julkaisu toteutetaan osana yksikön omavalvontasuunnitelmaa VAKEn verkkosivuilla. Lähijohtaja Tytti Linde vastaa säännöllisen raportoinnin laatimisesta ja julkaisusta verkkosivuilla. Omavalvontasuunnitelman seuranta ja raportointi käydään läpi 4kk välein viikkopalavereissa. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Yksikön omavalvontasuunnitelmaa on käyty läpi yhdessä vammaispalveluiden lähijohtajien sekä laadunvalvonnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan VAKEn uutta omavalvontasuunnitelman mallipohjaa ja viety VAKEn verkkosivuille. Omavalvontasuunnitelman säännöllinen päivittäminen ja seuranta on otettu huomioon.Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):Luettu ja päivitetty 9.7.2025Päivitetty 28.4.2025, lähijohtaja Tytti Linde ja vastaava ohjaaja: keskeiset muutokset: poistettu päällekkäisiä informaatioita.Luettu ja päivitetty 26.3.2025Uusi pohja tehty 26.11.2024, sen toimivuutta seurataan ja kehitetään 3/2025