Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi (nimet): Kytötien asumisyksikkö
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:Kytötien 18 b 4301360 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Tehtäväaluepäällikkö Annika Varis, annika.varis@vakehyva.fi, 040 5237775
Lähijohtaja Nina Nyberg, nina.nyberg@vakehyva.fi, 043 8258096
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammais- ja vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Tehtävänä on mahdollistaa vammaisen tai vanhuksen oman näköinen kotona asuminen tai asuminen kodinomaisessa asumisympäristössä elämän loppuun asti. Toimiala on organisoitu kotona asumisen palvelujen palvelualueeseen, hoiva-asumisen palvelujen palvelualueeseen ja vammaispalvelujen palvelualueeseen.
Vammaisten asumisen tehtäväalue tuottaa pitkäaikaista ja lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista, tuettua asumista sekä asumisvalmennusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisille asukkaille. Asumisessa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaiden erityispiirteet ja tarpeet, esim. aistivammat, vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, ruotsin kieli. Asiakkaat ohjautuvat vammaisten asumisen palveluihin asiakasohjauksessa tehdyn laajan palvelutarpeen arvioinnin ja tämän pohjalta tehdyn palvelupäätöksen perusteella.
Tuettu asuminen tukee asiakkaan siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Tuettua asumista voidaan järjestää asiakkaan omistus- tai vuokra-asuntoon tai muussa vastaavassa asunnossa. Tuetussa asumisessa ohjaaja tekee kotikäyntejä asiakkaan luokse tai asiointikäyntejä yhdessä asiakkaan kanssa. Tuetun asumisen tavoitteena on ohjata ja vahvistaa asiakasta toimimaan elämässään mahdollisimman itsenäisesti. Tuettu asuminen sisältää säännöllistä, asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa ohjausta. Tuetussa asumisessa asiakkaan tuen tarve on säännöllistä, mutta ei päivittäistä.
Yhteisöllistä asumista tarjotaan asiakkaille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä päivittäistä ohjausta, tukea ja apua. Yhteisöllisessä asumisessa tarjotaan asumisen lisäksi asiakkaan tarpeeseen perustuvaa ohjausta asumisyksikössä. Asiakasta avustetaan päivittäisissä toiminnoissa sekä kodin ulkopuolisten palvelujen käytössä sekä asioinneissa. Asiakkaan tarvitsema mahdollinen yöaikainen ohjaus ja tuki voidaan tarvittaessa toteuttaa teknisten apuvälineiden avulla tai puhelimitse. Yhteisöllisen asumisen asiakkaat voivat käydä koulua, opiskella tai osallistua työ- ja päivätoimintaan. Yhteisöllisessä asumisessa järjestetään aktiivista toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen tukee asiakkaan toimintakyvyn edistämistä sekä ylläpitämistä sekä mahdollistaa sairauksien hyvän hallinnan. Ympärivuoroakautisessa palveluasumisessa henkilöstöä on paikalla ja palvelua järjestetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjausta, tukea ja apua kaikissa tai lähes kaikissa arkielämän toiminnoissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkailla voi olla jonkin verran sairaanhoidollisia tarpeita. Asiakkailla on myös avun tarvetta vuorovaikutuksessa, toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä asioinnissa kodin ulkopuolella.
Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on asumismuoto asiakkaille, joiden avun tarve on lähes jatkuvaa ja kaikkiin toimintoihin liittyvää. Vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ohjaus, tuki ja hoito liittyvät esimerkiksi asiakkaiden psyykkisiin syihin, psykososiaalisiin haasteisiin tai kehitysvammaan. Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille, joilla on säännöllisiä sairaanhoidollisia tarpeita. Vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita sekä apuvälineitä.
Erityisen vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaisille tai kehitysvammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea, avustamista sekä hoitoa ja huolenpitoa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympäri vuorokauden. Erityisen vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on valmius ohjata ja tukea henkilöitä, joilla on vaativia kommunikoinnin vaikeuksia ja autismin kirjon piirteitä.
Asumisvalmennus mahdollistaa asumisen tuen tarpeen arvioimisen jatkoasumista suunniteltaessa. Asumisvalmennus suunnitellaan asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet huomioon ottaen palveluasumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä tai sen välittömässä läheisyydessä. Asumisvalmennusta voidaan hyödyntää esimerkiksi lapsuudenkodista pois muuttaessa. Asumisvalmennuksessa asiakkaan tuen tarpeet kartoitetaan ja harjoitellaan itsenäisen asumisen taitoja. Asumisvalmennuksessa asiakas voi olla yhtä aikaa myös koulussa, oppilaitoksessa tai työ- ja päivätoiminnassa.
Lyhytaikainen palveluasuminen tukee asiakkaan läheisten hoitovastuuta ja jaksamista sekä mahdollistaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden pitämisen. Lyhtyaikaista asumista tarjotaan kaiken ikäisille vammaisille henkilöille. Lyhytaikainen palveluasuminen sekä hoito suunnitellaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden palveluasumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Lyhytaikaista palveluasumista voidaan tarjota myös tilapäisasumisena sekä hoitona erilaisissa elämäntilanteissa.
Lasten ja nuorten lyhytaikainen asuminen ja hoito turvaa lasten ja nuorten oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Palvelu tukee asiakkaiden läheisten hoitovastuuta sekä jaksamista ja mahdollistaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden pitämisen. Ympärivuorokautisessa palveluasumisen yksikössä henkilöstö on paikalla ympärivuorokautisesti ja palveluja järjestetään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palvelu on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille.
Kytötien asumisyksikkö sijaitsee Vantaan Koivukylässä. Asumisyksikkö tarjoaa aikuisille vammaispalveluiden asiakkaille yhteisöllistä palveluasumista ja tuettua asumista. Yksikössä on asukkaita yhteensä 18, joista yhteisöllisen asumisen asiakkaita on 15 ja tuetun asumisen asukkaita on 3.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Kytötie ei tuota ostopalvelua.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
• Lääkkeet ja lääkkeiden annosjakelu: Tammiston uusi apteekki• Hoitotarvikkeet: Hus Valtti• Terveydenhuollon laitteet, huolto ja rekisteri: Hus Medusa• Asiakasturva- ja hyvinvointijärjestelmä ja hoitajakutsujärjestelmä: Securitas turvapalvelu• Kiinteistöhuolto: Setlementti asuntojen kilpailuttama kiinteistöyhtiö• Pyykkihuolto: yksikkö itse, asukkaat itse ja kiinteistöyhtiön pesutupa• Siivouspalvelut: yksikkö itse• Henkilöstön vuokraus/sijaiset: Seure
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Valvontalain mukaan hyvinvointialue valvoo oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ostopalvelutuottajien palvelun sisältöä, laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvana toimintana. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ulkoisen palvelutuottajan palvelun laadun varmistamisessa noudatetaan laadittuja sopimushallinnan ohjeita ja -periaatteita. Hyvinvointialue on ohjeissa määritellyt sopimushallinnan vastuuhenkilöt ja toteuttamisen periaatteet. Sopimusten sisällön seurantaa toteutetaan päivittäin osana toimintaa ja vastuu puuttua mahdollisiin laatu poikkeamiin on toiminnan vastuuhenkilöillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään säännöllisiä yhteistyö- ja seurantapalavereja, joiden avulla kehitetään toimintaa. Toiminnan seurannassa ja kehittämisessä huomioidaan palveluun liittyvät työntekijä- ja asiakaspalautteet. Mahdollisista epäkohdista ostopalveluihin liittyen reklamoidaan tai palveluntuottajan kanssa järjestetään neuvottelu palvelun toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti.
Ostopalvelujen laatu ja asiakasturvallisuus varmistetaan kilpailutuksen avulla hankinnan toimesta. Palveluista laaditaan hankintasopimukset ja palvelunkuvaukset. Lisäksi koordinoidusti ostopalvelutuottajien kanssa pidetään yhteistyöpalavereita, joissa arvioidaan laatua. Alihankintana tuottavilla palveluntuottajilla on mahdollisesti laadittuna omat omavalvontasuunnitelmat. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Hankintoihin, joka vastaa hankinnoista ja koordinoi sopimushallintaa. Hankintojen yhteystiedot: hankinnat@vakehyva.fi.
Vammaisten asumisen palveluissa toteutetaan hyvinvointialueen strategian arvoja, missiota ja visiota. Hyvinvointialueen arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaispalveluiden palvelukuvauksessa palvelujen yleiset laatuvaatimukset määrittelevät palvelujen laatua, mutta myös asiakkaiden hyvinvointia sekä mahdollisuutta elää itsenäistä ja yksilöllistä elämää. Lisäksi vammaisten asumisen palveluissa toimintakulttuurin toteuttamisessa on huomioitu lainsäädäntö ja laatusuositukset, kuten vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus.
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Asiakkaan arki rakentuu laadukkaasta tuesta ja palvelusta asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Lähtökohtana on, että asiakkaan itsemääräämisoikeus kuten tarpeet ja mielipiteet ohjaavat asiakkaan arkea ja asumista. Arki on myös yhteistä aikaa muiden asukkaiden kanssa, arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Asiakkaita kannustetaan sekä avustetaan osallistumaan päivittäiseen toimintaan. Kaiken toiminnan keskiössä on asiakas itse, ja asiakkaiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja sitä pidetään rikkautena.
Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä aktiivisesti. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan, harrastaa sekä ylläpitää sosiaalisia suhteitaan. Henkilökunta tukee omalla toiminnallaan asiakkaiden oikeutta osallisuuteen, asiakkailta kysytään ja heidän kokemuksensa sekä mielipiteensä huomioidaan arjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan asumisyksikön arjesta ja mahdollistaa erilaiset aktiviteetit, tapahtumat ja yhteisöllisyyden toteutumisen asumisyksikössä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa.
Asiakkaille tehdään RAI arviointi sekä asumisen suunnitelma, jossa asiakkaan ja mahdollisen lähipiirin kanssa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja suunnitellaan hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaa arkea. Asiakkaalle nimetään omaohjaaja, joka vastaa työyhteisön kanssa asiakkaan yksityiskohtaisemmista tarpeista ja toiveista viikoittain. Yksikössä on viikoittain asiakaskokoukset, joista pidetään pöytäkirjaa. Asiakkailta tulleet toiveet ja ehdotukset pyritään mahdollisuuksien rajoissa tuomaan osaksi arkea. Kytötien asumisyksikössä tehdään asukkaiden kanssa myös päiväretkiä asukkaiden toiveiden mukaisesti, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, jota on täydennetty hyvinvointialueen yhteisillä ohjeilla ja vammaisten palvelualuetta koskevilla tiedoilla. Vammaisten asumispalveluiden omavalvontasuunnitelman pohjaa täydennetään edelleen kyseistä palvelua koskettavilla tiedoilla. Yhteiseen omavalvontasuunnitelmapohjaan kirjoitetaan, miten toiminnan vaatimusten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutuminen konkreettisesti arjessa toteutetaan. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen seurannasta vastaavat palvelun esihenkilöt yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmat julkaisee hyvinvointialueen verkkosivuille vammaisten asumispalveluyksiköiden esihenkilöt. Yksikön esihenkilö(t) vastaa(vat) ajantasaisen omavalvontasuunnitelman sijoittamisesta saataville yksikössä.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun, asiakas/potilasturvallisuuteen tai olosuhteisiin liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä huolehditaan siitä, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta vastaa palvelun esihenkilö. Omavalvontasuunnitelmasta on verkkosivuilla nähtävillä aina viimeisin, päivitetty versio. Tämän lisäksi aiemmat versiot ovat tarvittaessa haettavissa verkkosivupäivittäjän oikeuksilla.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma laaditaan sähköisesti ja julkaistaan VAKEn nettisivuilla sekä pidetään julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Omavalvontasuunnitelma pidetään palveluyksikössä julkisesti nähtävänä siten, että asiakkaat, omaiset ja yksikön omavalvonnasta kiinnostuneet voivat tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä.
Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuvat asumisyksikön lähijohtaja sekä yksikön ohjaajat lähijohtajan kanssa sovittujen ohjeiden mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman päivitetty viimeisin versio olla viiveettä nähtävillä. Tulostettuna suunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa, eteisessä, kaikkien luettavana ja lisäksi suunnitelma julkaistaan hyvinvointialueen nettisivuille ohjeiden mukaisesti. Ohjaajien käytettävissä on myös yksikön viranomaiskansioon tulostettu kappale sekä sähköisenä oleva omavalvontasuunnitelma yksikön Teams- kanavalla. Jokainen ohjaaja on velvollinen lukemaan omavalvontasuunnitelman ja käytössä on lukukuittaus.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Vammaispalveluiden palvelualueella yksiköiden toimintaa ohjaavat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityshuollosta (kehitysvammalaki), jota sovelletaan uuden lain myötä pääosin enää itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen, perusoikeuksien rajoittamiseen ja tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon sekä sosiaalihuoltolaki. Yksiköiden toimintaa ohjaa keskeisesti myös laatusuositus vammaisten ihmisten asumispalveluista. Linkit lakeihin ja laatusuositukseen:
• Sosiaalihuoltolaki | 1301/2014 | Lainsäädäntö | Finlex• Vammaispalvelulaki | 675/2023 | Lainsäädäntö | Finlex• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta | 519/1977 | Lainsäädäntö | Finlex
Vammaisten asumispalveluiden toiminnassa noudatetaan lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten asumispalvelujen palvelukuvausta. Palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia yksikön toiminnalle. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti tarjottavan palvelun osalta.
Henkilöstö perehdytetään aloittaessa työtä ohjaaviin lakeihin ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuus ja velvollisuus hankkia lisäkoulutusta asiasta. Keskeisesti toimintaa sääteleviä lakeja ja asetuksia sekä palvelukuvausta käydään säännöllisesti läpi tiimipalavereissa ja tarpeen vaatiessa myös yksikön arjessa.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Vantaan ja Keravan hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen ja vastuut organisaatiorakenteen mukaisesti. Hallintosääntöön on kirjattu myös vastuut omavalvonnan ja valvonnan osalta. Jokainen johtamisvastuussa oleva henkilö on osaltaan vastuussa toiminnan omavalvonnasta sekä sen osana asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. Jokainen ammattihenkilö on vastuussa omasta työstään ja osallistuu osana päivittäistä työtään toiminnan kehittämiseen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen eri asiantuntijat sekä tukipalveluiden edustajat tukevat johtoa ja henkilöstöä tehtävien toteuttamisessa.
Omavalvonta on hyvinvointialueen ensisijainen keino varmistaa palveluiden laatu ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Omavalvontasuunnitelmaan on kuvattu keskeiset velvoitteet sekä niiden toteuttaminen ja seurannan menetelmät. Vammaisten ja vanhusten palveluiden johtamisrakenteeseen on luotu menetelmät omavalvonnan seurannan toteuttamiseen. Omavalvonnan keskeisiä sisältöjä seurataan säännöllisesti vammaisten asumispalveluissa laaditun esihenkilön vuosikellon mukaisesti. Sisältöjen toteutumisen seurannasta ja seurannan pohjalta tehdyt havainnot raportoidaan ja niitä käsitellään säännöllisesti kokouksissa aina työyhteisöistä vammaispalvelujen palvelualueen, vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan ja hyvinvointialueen johtoryhmälle sekä aluehallitukselle saakka.
Henkilöstölle ja asiakkaille on luotu erilaisia vaikuttamiskanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa onnistumisia ja epäkohtia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää. Tätä tietoa hyödynnetään omavalvonnan toteuttamisessa.
Omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi yksikkökokouksissa ja se on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Henkilöstöä velvoitetaan lukemaan omavalvontasuunnitelma ja siitä pidetään lukukuittauslistaa.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvonnan avulla parannetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa. Lisäksi turvataan lakisääteisten palvelujen toteutuminen. Tieto laatupoikkeamasta voidaan saada esimerkiksi asiakaspalautteena, muistutuksena, kanteluna, huoli- tai epäkohtailmoituksena tai viranomaisilmoituksena. Laatupoikkeama voi ilmetä myös hyvinvointialueen omavalvontaa toteuttaessa esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä. Vammaisten asumisen palveluissa seurataan erilaisin järjestelmin ja mittarein laatua ja mahdollisia laatupoikkeamia. Laatupoikkeaman ilmetessä suunnitellaan tarpeelliset toimenpiteet ja toimenpiteiden seuranta.
Yksiköiden esihenkilöt sekä tehtäväaluepäälliköt raportoivat kuukausittain yksikköä sekä tehtäväaluetta koskevat keskeiset havainnot ja tehdyt toimenpiteet ns. nelikenttäanalyysissä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan vastuuhenkilö kokoaa kuukausittain keskeisimmät havainnot ja tehdyt toimenpiteet sovittujen neljän kokonaisuuden alle, joita ovat asiakas, henkilöstö, prosessi ja talous. Vastaavasti seuraava vastuuhenkilö kokoaa keskeisimmät tiedot seuraavalle johtamisen tasolle. Tämän mallin avulla pienemmät asiat pystytään ratkaisemaan toiminnan tasolla ja ylemmälle tasolla tuodaan asioita, joihin mahdollisesti tarvitaan linjauksia tai toimintamallien tarkastamista.
Vammaisten asumispalveluissa käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
• Roidu -järjestelmän kautta seurataan asiakaspalautteita. Asiakaspalautteita voidaan saada myös suullisesti sekä kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla. • HaiPro -järjestelmän kautta seurataan asiakasturvallisuuteen ja potilasturvallisuuteen liittyviä läheltä piti- ja vaaratapahtumailmoituksia. • Spro-järjestelmän avulla seurataan tehtyjä epäkohtailmoituksia. • Asiakasrakenteen ja asiakkaiden tarpeeseen perustuvaa henkilöstömitoitusta seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmästä sekä seurantaa tarkastellaan tiedolla johtamisen raporteilta. • VAKE-pulssi-kyselyllä seurataan henkilöstökokemusta ja työn sujuvuutta kolme kertaa vuodessa. • RAI-arviointimittaristoa käytetään toiminnan johtamisessa ja seurannassa.• Päivittäiskirjaukset ja toteuttamissuunnitelmat ohjaavat asiakaskohtaista toimintaa ja mittaavat toiminnan laatua. Kirjauksista tulee näkyä asiakkaiden saama palvelu ja sen laatu sekä palveluiden toteuttamiseen käytetty aika. Tämä tulee olla todennettavissa päivittäiskirjauksista. Toteuttamissuunnitelmat laaditaan yksilöllisen asiakastarpeen mukaisesti. • Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin koontinäytöiltä yksikön esihenkilö seuraa mm. RAI-arviointien, toteuttamissuunnitelmien ajantasaisuutta, sekä rajoittamistoimenpiteiden käyttöä.
Yksikön esihenkilö vastaa asiakastarpeen ja tilanteiden mukaisesta mitoituksesta. Esihenkilö ohjaa ja varmistaa arviointien ja suunnitelmien ajantasaisuuden.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta niin oman palveluntuotannon kuin ostopalvelutuotannon osalta. VAKEssa palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Laatu ja valvonta -tehtäväalue, joka sijoittuu osaksi konsernipalvelujen toimialaa. Laatu- ja valvonta tehtäväalue suunnittelee, toteuttaa ja kehittää valvontaa sekä kerää, analysoi ja kokoaa valvontatietoa. Tiimi toimii yhteistyörajapinnoissa, toimialojen tukena sekä tehden yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa.
Laatu- ja valvonta tehtäväalue järjestää palveluntuottajille neuvontaa ja tukea esimerkiksi vuosittaisten seminaarien sekä omavalvontasuunnitelmien laatimisen tuen kautta. Keskitetyn valvontatiimin avulla varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta on autonomista toimien erillään palvelutuotannosta. Laatu- ja valvontatiimissä valvontatyötä tekee siihen erikoistunut henkilökunta yhteistyössä toimialojen kanssa. Keskitetyn yksikön avulla varmistetaan omavalvonnan toteutuminen, palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Laadunvalvontakäyntejä tehdään ennalta ilmoitetusti sekä ennalta ilmoittamatta yksiköihin säännöllisesti kerran vuodessa. Käynneistä kirjoitetaan yksikkökohtaiset raportit sekä annetaan yksiköille mahdolliset korjaustoimet/selvityspyynnöt sekä valvotaan näiden toimien toteutuminen.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Vammaisten asumispalveluissa käytettäviä välineitä ovat RAI-CHA, RAI-ID sekä RAI-CHYmDD. Hyvinvointialueen välineet ovat kuvattuina RAI-intrasivustolla tarkemmin.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita ja toimintamalleja henkilöstölle on kuvattu Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan laadun arvioinnissa ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi palvelun alkaessa, palvelun aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan asiakkaan niin halutessa. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista esihenkilön rinnalla. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin henkilöstölle tehdyllä RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Vammaisten palveluiden palvelualue määrittelee itse oman toimintansa laatuindikaattorit ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Laatuindikaattorit ja tavoitteet vammaisten asumisen palveluissa ajalla 2026–2027:
• RAI-kattavuus 100 %• Asiakkaan ilmaisemat palvelun tai hoidon tavoitteet %, 100 %• Osallisuus: asiakas on itse osallistunut arviointiin %, 100 % • Osallisuus: sosiaalinen osallistuminen (RISE 0-6), ka. seuranta• Puhetta tekevien ja korvaavien menetelmien käyttö %, seuranta• Henkilökohtaiseen turvallisuuden puute, %, seuranta
RAI-intrasivuilla on kuvattuna tarkemmat ohjeistukset laatuindikaattoreiden tavoitteisiin pääsemiseksi ja seurantaan.
Yksikössä on toimialan mukaiset RAI- laatutavoitteet, joista saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisessä.
Riskienhallinta tarkoittaa koordinoitua ja systemaattista toimintaa, jolla sosiaali-, terveys ja pelastustoimintaa johdetaan sekä ohjataan riskien osalta. Toimintaa vaarantavien ennakollinen riskien tunnistaminen päivittäisessä toiminnassa on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon keskeinen lähtökohta. Tunnistamalla mahdolliset riskit toimintaympäristössä ja toiminnassa, voidaan niitä ennaltaehkäistä sekä puuttua epäkohtiin suunnitelmallisesti.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista (Ohjeet löytyvät VAKEn intrasta tai internetsivuilta):
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma• Monimuotoisuusohjelma • Kulttuurihyvinvointisuunnitelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 2/2026• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 27.9.2023 Päivitys tulossa syksyn aikana.• Palvelualueen valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: palvelualueelle laaditaan valmius- ja varautumissuunnitelma• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 10/2026• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 10/2026• Yksintyöskentelyohje, päivitysaika: 21.5.2026• Uhka- ja väkivaltatilanteiden menettelytapaohje, päivitysaika: 21.5.2026• Infektiotorjuntatoimien omavalvontalomake, lomake tarkastettu: -
Tulosteena viranomaiskansiossa sekä tallennettuna yksikön Teams-kanavalla. Työntekijöitä ohjataan ja velvoitetaan perehtymään dokumentteihin, ne kuuluvat oleellisena osana perehdytykseen.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Hyvinvointialueen jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia osaltaan siitä, että toimintaympäristö ja olosuhteet mahdollistavat turvallisen ja laadukkaan hoidon sekä työolosuhteet. Toimintaa uhkaavia riskejä on tunnistettu ja tunnistetaan ennakkoon, niiden vaikutuksia turvallisuuteen arvioidaan sekä laaditaan riskien ehkäisyyn tarvittavat toimintaohjeet sekä vaikuttamisen kanavat. Keskeiset riskit, niiden seuranta ja seurannan pohjalta tehtävät kehittämistoimenpiteet on kirjattu tarkemmin omavalvontasuunnitelman asiakohtiin kuten henkilöstö, lääkehoito, laitteet ja toimitilat.
Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta on tehty suunnitelma toimialalle. Asumisyksiköihin suunnitelman jalkauttaminen on vielä kesken. Suunnitelmat tullaan tekemään yksikkökohtaisesti. Lähijohtaja vastaa niiden jalkauttamisesta yksikköön.Yksikössä on tulostettuna VAKEn toimintaohjekortit poikkeustilanteissa toimimiseen sekä suomeksi, että ruotsiksi. Turvallisuuskävelyt tehdään kuukausittain. Samalla kartoitetaan mahdolliset riskit ja niissä toimiminen.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä ja että varautumisessa varmistetaan palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmiussuunnitelman julkinen versio löytyy hyvinvointialueen internetsivuilta. Vammaispalvelujen palvelualueen valmiussuunnitelma laaditaan osaksi hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa. Vammaisten palvelualueen valmiussuunnitelma ei ole julkinen. Valmiussuunnitelma kuvaa miten organisaation kokonaisturvallisuus rakentuu ja miten häiriöihin varaudutaan normaali ja poikkeusoloissa.
Vastaava henkilö: vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen p. 040 4817851
Poistumisturvallisuutta harjoitellaan työyhteisön kesken sekä asiakkaiden kanssa. Yksikössä on varauduttu toimintahäiriöihin. Yksikössä on varauduttu poikkeama- ja häiriötilanteisiin myös esimerkiksi varastoidulla kotivaralla, eli elintarvikkeilla ja vedellä sekä taskulampuilla ja radiolla.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Ilmoitusvelvollisuus ja epäkohtailmoituksen tekeminen käydään läpi henkilöstön kanssa osana perehdytystä. Ilmoitusvelvollisuus käydään läpi osana perehdytystä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus hyvinvointialueen ohjeissa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Lupa ja valvontavirastolle. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: • Ilmoitusvelvollisuudet sosiaalihuollon tuen tarpeesta: tehdään lähete asiakasohjaukseen Apotin kautta. • Ilmoitusvelvollisuus iäkkään henkilön palveluntarpeesta: tehdään lähete asiakasohjaukseen Apotin kautta. • Ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä: tehdään ilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon erillisellä lomakkeella.
Esihenkilö seuraa ja valvoo yksikön arjessa eteen tulevia tilanteita ja ohjaa toimintaa tarpeen mukaisesti. Henkilökunta on perehdytetty ilmoitusvelvollisuuden vaateesta ja yksiköstä on tehty asianmukaisesti ilmoituksia niitä vaativissa tilanteissa. Asiat käydään tiimipalaverissa läpi ja tarvittaessa ollaan yhteydessä moniammatillisesti muihin toimijoihin.
Henkilöstö ilmoittaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti palveluyksikön esihenkilölle, jos hän tehtävissään havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakas-, potilas- tai työturvallisuudessa, palvelun laadussa tai muun lainvastaisuuden. Asumispalveluissa ilmoittaminen tehdään ensisijaisesti HaiPro- ja Spro-ilmoitusjärjestelmiä käyttäen. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa ja/tai asiakkaan/läheisen palautteeseen perustuen epäkohdat, vaaratapahtumat tai niiden uhat ilmoitusjärjestelmien kautta. Todetut vaaratapahtumat, havaitut epäkohdat ja läheltä piti – tilanteet käsitellään, kirjataan, analysoidaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sekä raportoidaan HaiPro- järjestelmään.
Yksikön esihenkilö perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro- ja Spro-järjestelmän käyttämiseen. Työntekijä ilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. Keskeistä riskien ja epäkohtien tunnistamisessa on ennakoiva tunnistaminen ja havainnointi, jotta tarvittavia toimenpiteitä ehditään tehdä ennen ei-toivottujen tapahtumien toteutumista. Riskien hallinnassa keskeistä on työyksiköissä käytössä olevat prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja kirjaamisen käytänteet.
Ilmoitukset riskien hallinnan järjestelmistä tulevat käsittelijöiden sähköpostiin. Yksikössä nämä viestit käsitellään päivittäin ja käsittelijä arvioi niiden kiireellisyyden. Mikäli tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tulee se käsitellä heti. Yksikön esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan tai mahdollisen muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Kiireettömien ilmoituksen käsittely aloitetaan viikon kuluessa.
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta. Haipro ilmoitusten käsittelijän näkymään on lisätty Never Event –valikko. • Asiakkaat ja läheiset voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien, haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittely yksikössä
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään työyhteisössä esihenkilön toimesta, jonka tehtäviin kuuluu luoda toimintamallit vahingon läpikäymiseen. Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään aina yhdessä yksikön henkilöstön kanssa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota avoimeen, rakentavaan ja syyllistämättömään keskusteluun työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa asiakkaan läheisen kanssa. Asiakas- ja potilas vaaratapahtuman käsittelyssä huomioidaan, että se ei aiheuta vahinkoa pelkästään asiakkaalle, vaan myös tapahtumassa osallisena ollut työntekijä tarvitsee tukea. Työntekijälle ja työyhteisölle järjestetään tapahtuman mukaan heidän tarvitsemaansa tukea tilanteen käsittelyyn ja siitä oppimiseen.
Laatupoikkeamien, epäkohtien ja läheltä piti -tilanteiden sekä haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla pyritään estämään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tapahtumien syiden selvittäminen ja niihin perustuen menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Riskit ja esille tulleet epäkohdat käsitellään viikkopalavereissa sekä tarvittaessa lisäksi työntekijän tai työyhteisön kanssa erikseen. Sovitut asiat kirjataan viikkopalaverimuistioon, joka tallennetaan Teams-ympäristöön. Palaveriin osallistumattomat työntekijät ovat velvollisia lukemaan muistiot. Työyhteisössä vaalitaan esihenkilön johdolla psykososiaalista turvallisuutta, jolloin epäkohdista on mahdollista puhua avoimesti eikä ketään syyllistetä. Tarvittaessa haittatapahtumasta ollaan yhteydessä työsuojeluun tai yhteistyötahoon, jotta saadaan tarvittavat toimet suunniteltua ja toteutettua.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Vakavien vaaratapahtumien tutkinta oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Tätä opasta noudatetaan myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vakavien vaaratapahtumisen tunnistamisessa ja käsittelyssä.
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä löytää konkreettisia keinoja puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena on oppia tapahtumasta, ei etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä. Vammaispalvelujen ja hyvinvointialueen tutkintaryhmän yhteyshenkilönä toimivat asiantuntija Anni Rolig ja palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen.
Vakavan vaaratapahtuman sattuessa tärkeintä on sujuva tiedonkulku. Vammaisten asumisen palveluissa on sovittu kriisiviestinnän periaatteet ja toimintatavat. Asumispalveluissa on sovittu toiminnan kannalta vakavat vaaratapahtumat, jotka ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle vakava@vakehyva.fi sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Tällaisia tapahtumia ovat asukkaan katoaminen tai vakava vaaratapahtuma, joka on uhannut asukkaan henkeä tai niiden uhat kuten tulipalot tai muut ulkoiset uhkat sekä kuuman linjan indikaattoreita (Never Event) kuvaavat tapahtumat. Nopea tiedon saaminen on tärkeää, jotta tapahtuman tutkinta saadaan aloitetta riittävän nopeasti. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä.
Yksikössä on tulostettuna vakavien vaaratapahtumien varalle sekä kriisiviestinnän ohje.
Palveluyksikön keskeisten riskien tunnistamisessa hyödynnetään vuosittain tehtävää työturvallisuusriskien arviointia sekä omavalvonnan havainnoista saatavaa tietoa. Asiakaspalautteet, työntekijöiden ja asiakkaiden/läheisten tekemät vaaratapahtumailmoitukset, vakavat vaaratapahtumat ja muistutukset sekä kantelut antavat arvokasta tietoa työyksikön mahdollisista keskeisistä riskeistä, joihin voidaan kehittää suojaavia toimenpiteitä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta asumisyksikön toiminnan keskeiset riskit ovat yksintyöskentely, mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet asumisyksikössä, mahdollinen kielitaidon puute, melu sekä vaativa lääkehoito, talvi- ja muiden sääolosuhteiden vaikutus (liukastuminen ja muut vaarat), sekä ulkoiset uhkat ja haittaeläimet. Työperäisten riskien arviointi päivitetään vähintään kerran vuodessa tai aina tarpeen mukaan. Yksikön keskeisiä työperäisiä riskejä ovat yksintyöskentely, yötyö, mahdolliset uhka- ja väkivaltatilanteet, psykososiaalinen kuormitus, mahdollinen kielitaidon puute, melu sekä ulkopuolinen uhka. Myös keliolosuhteet voivat aiheuttaa riskejä, esim. liukastuminen. Terveydensuojelun näkökulmasta riskinä on se, ettei vuorokohtaisesti seurata ja tarpeen mukaan akuutisti siivota esim. eritteitä tai muuta nestettä lattialta. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita tai tuholaisten ilmestymistä yksikköön
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.
Käytännön toimet:
- Asianmukainen perehdytys: työvuoron kuvaukset- Työvuorosuunnittelussa kuormituksen huomioiminen - Toimintamallit uhka- ja väkivaltatilanteissa (käydään säännöllisesti tiimeissä läpi sekä asukaskokouksissa)- Ergonomiaan liittyvät ohjeistukset sekä tarvittavat apuvälineet sen parantamiseksi- Hygieniaohjeistukset (arki/epidemia)- Tarvittavat koulutukset- Asiakkaiden asumisentoteuttamis- ja IMO-suunnitelmien säännöllinen päivittäminen- HaiPro- Yhteydenpito kiinteistöhuollon kanssa: esim. tuholaistorjunta ja ohjeistukset- Päihtyneen tai aggressiivisen asiakkaan ohjaamiseen/kohtaamiseen liittyvät ohjeistukset
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Yksiköstä käydään ostamassa tai tilataan ruoka-aineita S-kauppakorttiin sopivista kaupoista, sekä Aimo-tukusta, joista valmistaa ruokaa asiakkaalle. Asiakas voi halutessaan myös hankkia ruokaa itse varalle tai halutessaan tarvittaessa. Yksiköihin on myös ohjeistettu hankkimaan hätävarana ruoka-aineita, joita voidaan käyttää tarvittaessa. Ruoka-aine reklamaatiot tehdään välittömästi myyjälle, kun tilaus on saapunut ja tarkistettu. Muiden ostopalvelu- ja alihankintatilanteiden kuten esim. sijaispalveluiden ja apteekkipalveluiden kohdalla on tärkeää olla yhteydessä järjestävään tahoon heti poikkeuksen tapahtuessa.
Vammaispalveluissa seurataan osana johtamisjärjestelmää muun muassa seuraavia riskientunnistamisen lähteitä:
- Vaaratapahtumien määrä ja tapahtumatyyppi- Ilmoituksiin reagointiaika- Kehittämistoimenpiteet- Vakavat vaaratapahtumat- Muistutusten ja kanteluiden määrä- Työtapaturmailmoitusten määrä- Riskienarvioinnista saatu tieto
Saadun tiedon pohjalta on luotu rakenteita, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus aina kaikissa yksiköissä, vaikka havainto olisi tullut vain yhdestä kohteesta. Havainnot ja erityisesti niiden pohjalta tehdyt korjaavat toimenpiteet jaetaan osana laajennettua johtoryhmää.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Henkilöstön määrää ja rakennetta säätelee palveluntuottajan toimilupa, vammaispalvelulaki ja palvelukuvaus sekä henkilöstön kelpoisuutta ja toimintaa ohjaava sosiaalihuoltolaki. Palveluntuottajalla tulee olla asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun.
5 ohjaajan vakanssia, 1 asumisyksikön esihenkilö, jonka työaika jaettu kolmeen yksikköön, 1 alueellinen sairaanhoitaja
koulutukset:Lähihoitaja 5Esihenkilö Sairaanhoitaja YAMKAlueellinen sairaanhoitaja
Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti palveluyksikön riittävällä henkilöstöresurssilla, asiakastarpeiden mukaisella työvuorosuunnittelulla, henkilöstön liikkumisella yksiköiden välillä sekä tarvittaessa sijaisia käyttämällä. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmässä olevalla mitoituslaskurilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen resurssipalvelut tukevat vammaisten asumisen yksiköitä sekä äkillisissä että pidempiaikaisissa sijaistarpeissa. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan resurssipalvelujen varahenkilöstön tai resurssipalveluiden kautta hankittavan vuokrahenkilöstön avulla. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään ensisijaisesti palkkaamaan määräaikaisesti yksikköön työntekijä. Toiminnan esihenkilö vastaa henkilöstön riittävyydestä ja rekrytoinnista.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Alle 14 vrk sijaisuudet tilataan aina VAKEn resurssipalvelujen kautta. Sijaisuuksiin hankintaan vuokratyöntekijä, asiakastarpeisiin perustuen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensisijaisena kumppanina henkilöstövuokrauksessa toimii Seure. Hyvinvointialueella on käytössä myös lähihoitajia ja sairaanhoitajia koskeva henkilöstövuokrauksen puitesopimus, joiden molemmissa kategorioissa on valittuna kolme eri henkilöstöpalveluntuottajaa. VAKEn resurssipalvelut vastaa myös puitesopimuksen kautta tilattavasta vuokrahenkilöstöstä.
Rekrytointi: Esihenkilö vastaa rekrytointiprosessista sen valmistelusta aina päättämiseen asti. Rekrytointi valmistellaan ja suunnitellaan hyvin, jotta rekrytointi sujuu asianmukaisesti ja siitä syntyy myös työnhakijoille hyvä kokemus. Rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa. Jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa monimuotoisuus huomioidaan ja kannustetaan eri taustaisia ja osaajia hakemaan avoimia tehtäviä. Rekrytointiprosessin eri vaiheista löytyy kuvaukset ja ohjeet VAKEn intrasivuilta, jossa ne ovat esihenkilöiden saatavilla. Pääsääntöisesti tehtävien täytössä noudatetaan julkista hakumenettelyä.
Esihenkilö vastaa siitä, että rekrytointi tehdään oikeilla tiedoilla ja hakee tarpeen mukaisesti täyttöluvan. Rekrytoinnin valmistelun jälkeen esihenkilö suunnittelee rekrytoinnin aikataulun huomioiden haastatteluihin kuluvan ajan. Hakuaika tehtäviin on vähintään 14 vuorokautta. Rekrytointisuunnitelma luodaan LAURA-rekrytointijärjestelmässä, jonka lomakkeelle esihenkilö kirjaa tarvittavat rekrytoinnin tiedot. Rekrytointipalvelut julkaisevat työpaikkailmoituksen vastuuhenkilön täyttämän lomakkeen tietojen perusteella. Työpaikkailmoitukset julkaistaan automaattisesti VAKEn nettisivuille sekä tietyillä julkaisukanavilla (Työmarkkinatori, Laura.fi, Duunitori).
Hakemukset käsitellään arvioiden työntekijän kelpoisuus ja hakijoiden ansioita vertaillaan työhakemusten perusteella LAURA-rekrytointijärjestelmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ja hakijoita arvioidaan heidän pätevyytensä ja ansioidensa perusteella ilman ennakkoluuloja. Haastatteluun valitaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden joukosta yhteneväisillä kriteereillä sopiva määrä potentiaalisia hakijoita.
Haastattelujen ja kokonaisarvioinnin perusteella valitaan tehtävään sopivin hakija. Päätöksen rekrytoinnista tekee yksiköiden esihenkilöiden osalta tehtäväaluepäällikkö ja yksikön työntekijöiden osalta yksikön esihenkilö. Vastuuhenkilöiden valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Esihenkilö /tehtäväaluepäällikkö tiedottaa valituksi tulleelle hakijalle sekä valitsematta jääneille rekrytoinnin päättymisestä. Esihenkilö/tehtäväaluepäällikkö tekee valitun henkilön kanssa työsopimuksen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen, luottotietojen tarkastaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoiva esihenkilö tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (JulkiTerhikki/JulkiSuosikki). Tarkastettu ammattihenkilön rekisteröintinumero kirjataan työsopimukseen. Mikäli henkilön oikeuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä on rajoitettu, rajoituksen sisällöstä tulee tiedustella Ammattioikeuksien asiakaspalvelu, numerosta 0295 256 932 tai ammattioikeudet@lvv.fi.
Rekrytoinnin yhteydessä tarkastetaan vammaisten asumispalveluihin työhön otettavan henkilöstön luottotiedot. Rekrytoivan esihenkilön tulee ilmoittaa henkilölle etukäteen tieto luottotietojen selvittämisestä ja selvityksessä saaduista tiedoista ennen kuin niitä käytetään henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi henkilölle tulee ilmoittaa mistä luottotietorekisteristä tieto on hankittu. Rekrytointi tapahtuu kokonaisharkintaa käyttäen, jolloin rekrytointiyksikkö avustaa esihenkilöä luottotietojen merkityksen arvioinnissa kussakin yksittäistapauksessa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta velvoittaa työnantajaa selvittämään rikostaustan iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Sääntelyllä pyritään ehkäisemään iäkkäiden ja vammaisten kokemia väärinkäytöksiä. Rikosrekisteritausta selvitetään vähintään kolme kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin tulevilta. Toimen/viran hakuilmoituksessa on mainittava siitä, että tehtävään valittavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Asia tuodaan esiin myös haastattelussa. Rikosrekisteriotteen pyytäminen on mahdollista myös kolmea kuukautta lyhyemmissä tehtävissä, mutta otetta ei lain mukaan ole pakko pyytää.
Esihenkilö pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi, kun henkilö valitaan työ- tai virkasuhteeseen, joka kestää yhden vuoden aikana vähintään kolme kuukautta ja johon sisältyy pysyväisluontoisesti tai olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa. Rikosrekisteriote ei saa olla yli kuusi (6) kuukautta vanhempi. Työsopimusta ei saa tehdä ennen kuin rikosrekisteriote on esitetty. Rikosrekisteriotteen esittämisestä ja siitä ilmenevien tietojen käsittelystä löytyy ohje VAKEn Intrassa Meillä työssä -käsikirjasta.
Tartuntalain 48 § mukainen suojan arviointi ja 55 § mukaiset selvitykset: Tartuntatautilain 48 § perusteella työnantajan on varmistuttava, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita kohtaa vain riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan. Kaikilta asiakas- ja potilastyötä tekeviltä työntekijöiltä vaaditaan selvitys hengityselinten tuberkuloosista (tartuntatautilaki § 55) ja rokotustilanteesta.
Esihenkilö huolehtii rekrytointivaiheessa, että jokainen työntekijä täyttää selvityksen työntekijän tuberkuloosi- ja rokotustilanteen suhteen ja toimittaa selvityslomakkeen työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto tarkistaa rokotussuojan alkutarkastuksen yhteydessä, mikäli alkutarkastus tehdään. Alkutarkastus tehdään, kun tarkastukseen on lakisääteinen peruste. Työterveyshuolto huolehtii rokotusten tehostamisesta ja tarvittaessa täydentää puuttuvan rokotussuojan myös työsuhteen aikana.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimuksista säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammattien harjoittamisesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Rekrytoinnissa varmistetaan, että palkattavalla henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja osaamista vammaisten tai kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Yksiköihin rekrytoidaan henkilöstöä, joka soveltuu vammaispalveluiden asiakkaiden ohjaus- ja hoitotyöhön. Monimuotoinen henkilöstö tukee monimuotoisten asiakkaiden tarpeita, sillä erilaiset taustat ja osaamiset mahdollistavat paremman ymmärryksen ja joustavuuden asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee lisäksi olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla Riittävä kielitaito sosiaali- ja terveysalalla - Lupa- ja valvontavirasto.
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita, pitkäaikaisia sijaisia ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Lyhytaikaisten sijaisten kohdalla perehdytys tapahtuu kokeneemman hoitajan työparina työn ohella.
Perehdyttäminen on uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Perehdytys on kokonaisvaltainen prosessi. Perehdyttämisen tueksi käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistä perehdyttämissuunnitelman pohjaa, jota on täydennetty tehtävän mukaisesti. Toimintayksikkökohtaisella perehdytysohjelmalla varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävän, käytettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan opastuksen etenemistä ja varmistetaan työntekijän osaaminen. Työnopastukseen kuuluu myös työpaikan toimintamalleihin tutustuminen. Näitä ovat esimerkiksi yksintyöskentelyyn ja väkivallan uhkaan liittyvät toimintaohjeet.
Esihenkilö vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esihenkilö huolehtii myös työtilojen, tarvittavien työvälineiden, sähköisten käyttäjätunnusten sekä kaiken tarpeellisen välineistön järjestämisestä. Uutta työntekijää kannustetaan olemaan myös itse aktiivinen kyselijä ja tiedonhakija, sillä oma aktiivisuus edistää perehtymistä.
Henkilöstön perehdytyksen tueksi löytyy koottuna materiaalia VAKEn Intranetistä sekä yksikön Teams-kanavista. Meillä töissä -käsikirja on VAKEn Intranetistä löytyvä sivusto, josta löytyy ohjeita lähijohtajille sekä työntekijöille työhön ja työsuhteeseen liittyvistä asioista. Työn tueksi Intra-sivustolta löytyy tukipalveluiden ohjeita perehdytyksen tueksi. Lisäksi Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialla on omat Intra-sivut, jonne viedään toimialan ja palvelualueiden ohjeita. Prosessien kuvaamiseksi on otettu keväällä 2024 käyttöön IMS-järjestelmä, jonne tullaan kuvaamaan prosesseja.
Aloittavalle uudelle työntekijälle ja/tai pitkäaikaisille sijaisille, sekä resurssipoolin työntekijöille sovitaan perehdytysvuorot ja nimetään työvuorolistaan perehdyttäjä kussakin vuorossa. Lisäksi nimetään uudelle työntekijälle tai pitkäaikaiselle sijaiselle virallinen perehdyttäjä ja tiimikummi. Perehdytyksessä käytetään perehdytyslomaketta, johon kuitataan osa-alueet käsitellyksi. Työntekijä käy Lokin kautta uuden työntekijän perehdytyskoulutukset ja tervetulotilaisuudet. Esihenkilö käy asiaan kuuluvat keskustelut ennen koeajan päättymistä. Esihenkilön johdolla ylläpidetään hyvää, turvallista ja kannustavaa työilmapiiriä, johon uuden työntekijän on helppo päästä osaksi. Lisäksi työyhteisössä on turvallista kysyä ja kertoa, jos jotain ei osaa ja näin voidaan osaltaan vähentää vaaratilanteita.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksista edellyttää, että henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävällä ja kehittävällä täydennyskoulutuksella edistetään henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja turvataan asiakas- ja potilasturvalliset sekä vaikuttavat, väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
VAKEn vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialalla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan osana toimialan, palvelualueiden, tehtäväalueiden ja yksiköiden johtamista. Henkilöstön koulutustarpeita kartoitetaan vuosittain osaamiskartoitus -lomakkeella kehityskeskustelujen yhteydessä ja saatua tietoa hyödynnetään koulutussuunnitelman laatimisessa. Myös laadun seurannan kautta kertynyt tieto ohjaa koulutustarpeiden määrittelyssä.
Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä kouluttautumisen keinoin hyödynnettävissä ovat hyvinvointialueen oma sisäinen koulutustarjonta sekä ulkoinen koulutustarjonta. Sisäistä koulutusta ovat sekä hyvinvointialueen kaikille yhteinen henkilöstökoulutus (yhteinen koulutustarjonta) että toimialojen omat koulutukset (toimialakohtainen koulutustarjonta). Lisäksi hyödynnettävissä ovat ulkoisten koulutustarjoajien järjestämät koulutukset.
Vammais- ja vanhuspalveluissa työskenteleville järjestetään säännöllisenä opetushoitajien koordinoimat sisäiset keskiviikkokoulutukset, joiden aiheet vaihtelevat ja joiden sisältö suunnitellaan toimialan tarpeiden näkökulmasta. Opetushoitajat toimivat henkilöstön osaamisen kehittämisen tukena. Tarpeen mukaan järjestetään kohdennetumpaa koulutusta työntekijöiden/toimintayksiköiden tarpeiden mukaisesti.
Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan LOKI-järjestelmässä. Hyvinvointialueella on käytössä verkko-oppimisympäristö Noheva, johon kehitetään sisältöä työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuoden 2026 koulutussuunnitelma koko hyvinvointialueen laajuisesti on hyväksytty aluehallituksessa 16.12.2025. Vammaispalveluiden koulutussuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti noudattaen hyvinvointialueen koulutussuunnitelman perusperiaatteita. Työntekijöiden yksilökohtaista kouluttautumista mietitään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja osaamisen kartoituksessa. Esihenkilö seuraa systemaattisesti koulutuksiin osallistumista ja lakisääteisten koulutusten voimassaoloa. Todistukset koulutuksista tulostetaan toimistossa olevaan kansioon, jossa ne helposti todennettavissa.
Opiskelijat työryhmän jäseninä: Opiskelijoiden osalta esihenkilön on arvioitava tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Myös opiskelijan kohdalla varmistetaan kielellinen valmius tehtävässä toimimiseen. Esihenkilön on määriteltävä riittävän tarkasti opiskelijan tehtävät, vastuu, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi on varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijalle tulee aina olla nimettynä ohjaaja.
Opiskelijoilta kerätään säännöllistä palautetta. Opiskelijapalautteesta saatujen tulosten avulla kehitetään oppimisympäristöjämme ja niissä toteutettavaa opiskelijaohjausta. Lisäksi vastauksia tullaan käyttämään kansallisessa vertaisarvioinnissa hyvinvointialueiden kesken.
Opistotason opiskelijat tulevat työharjoitteluun yksikköön Titus Harkka-järjestelmän kautta. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat yksikköön harjoitteluun Jobiili- järjestelmän kautta. Opiskelijoille nimitetään ainakin yksi ohjaaja yksiköstä, joka vastaavat harjoittelun kokonaisuudesta. Jakson tavoitteisiin tutustutaan ja niiden toteutumista seurataan viikoittain keskusteluilla. Opettajaan pidetään yhteyttä harjoittelun alkaessa ja päättyessä. Tarvittaessa myös harjoittelun aikana. Opiskelijoita kannustetaan palautekyselyyn vastaamiseen. Opiskelijan palautteen voi käsitellä yksikön tiimikokouksissa.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta eri menetelmien avulla. Johtamisessa panostetaan välittömään vuoropuheluun ja ilmapiiriin, jolloin henkilöstö voi tuoda kehittämisehdotukset sekä onnistumiset esiin matalalla kynnyksellä. Riskienhallinnan osiossa kuvatut ilmoituskanavat ovat yksi henkilöstön palautteen antamisen menetelmä.
Henkilöstölle pidetään säännöllisesti vuosittain kehityskeskustelut, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen. Palautetta kerätään systemaattisesti myös esimerkiksi henkilöstöinfoista kerättävällä palautekyselyllä.
VAKE-Pulssi-kysely toteutetaan säännöllisesti. Pulssikyselyssä on seitsemän kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselyn vastaukset kertovat henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saadaan henkilöstön ääni kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.
VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi.
VAKE-Pulssi on keskeinen työkalu työpaikan kehittämisessä. Tuloksia hyödynnetään toimialojen johtoryhmissä sekä muilla kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvillä foorumeilla. Myös tiimeiltä odotetaan tulosten käsittelyä ja toimintatapojen kehittämistä tulosten pohjalta. Vastuuhenkilöt saavat ohjeita ja vinkkejä tulosten käsittelyyn ja kehitystoimenpiteiden asettamiseen.
Yksikössä ylläpidetään esihenkilön johdolla avointa ilmapiiriä, jossa voidaan antaa palautetta. Kehityskeskustelun yhteydessä on myös mahdollista antaa palautetta. Pulssikyselyt toimitetaan koko VAKE:n henkilöstölle ennalta määriteltyinä ajankohtina, useamman kerran vuoden aikana. VAKE-Pulssi kyselyiden tuloksia käydään läpi henkilöstön kanssa viikkopalavereissa, niitä seurataan myös ylemmän johdon toimesta ja niissä ilmenevään palautteeseen reagoidaan.
Henkilöstön osaamien ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Vuosittain käydään kehityskeskustelut, missä käydään läpi osaamistarvekartoitus sekä ennakkomateriaalit. Työnantajan tulee olla aktiivisesti läsnä työntekijöiden arjessa. Lähijohtajan velvollisuutena on tarkkailla ja seurata työyhteisön toimivuutta ja puuttua häirintään, epäasialliseen kohteluun tai kiusaamiseen. Työskentelyolosuhteita ja työyhteisön tilaa on seurattava ja valvottava, jotta häiriöt ja epäkohdat voidaan havaita mahdollisimman varhain. Olosuhteita voidaan seurata ja valvoa esimerkiksi havainnoimalla ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa, työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin kautta sekä erilaisilla työhyvinvointikyselyillä.
Työnantajalla on toiminta- ja puuttumisvelvollisuus. Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta, terveyttä vaarantavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tieto asiasta voi tulla paitsi työntekijältä itseltään myös esim. työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, luottamushenkilöiden tai muiden työntekijöiden kautta. Kun havaitaan häiriö-/ongelmatilanne, on ryhdyttävä viipymättä käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin (yleensä viimeistään kahden viikon sisällä). Vastuu toimenpiteistä on aina työnantajalla, ei esim. työterveyshuollolla. Eli pelkkä ohjaaminen työterveyshuoltoon ei ole riittävä työsuojelullinen toimenpide.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Vammaisten asumisyksiköissä tulee olla asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun. Asumisyksiköissä mitoitusvaateissa tulee noudattaa aina korkeamman palvelutarpeen vaativaa mitoitusta. Asumisyksiköiden henkilöstöllä on oltava tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito ja monipuolinen osaaminen, sekä tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Asumisyksiköissä henkilöstöresurssin suunnittelussa huomioidaan asiakkaiden koulu-, opiskelu-, työ- ja päivätoiminta, jotta henkilöstöresurssit kohdentuvat mahdollisimman paljon asiakkaiden todelliseen tukeen, ohjaukseen sekä apuun. Henkilöstöresurssien suunnittelussa on varauduttava myös tilanteisiin, jossa asiakkaan palvelutarve tilapäisesti tai pidempiaikaisesi lisääntyy. Vammaisten asumisyksiköissä henkilöstömitoitukseen lasketaan työsuhteessa olevat, Lupa- ja valvontaviranomaisen ylläpitämässä sosiaali- ja/tai terveydenhuolloin ammattirekisterissä oleva koulutettu henkilöstö. Työntekijät otetaan huomioon henkilöstömitoituksessa siltä osin, kun he tekevät välitöntä, asiakkaan kanssa tehtävää asiakastyötä.
Vastuuhenkilö arvioi henkilöstövoimavarojen riittävyyttä asiakkaiden palvelun ja tuen tarpeisiin perustuen. Henkilöstöä voidaan palkata tilapäisesti lisää, mikäli asiakastilanne tai asiakasturvallisuus sitä edellyttää. Näitä tilanteita voi olla esimerkiksi saattohoito- ja infektiotilanteiden yhteydessä tai asukkaiden haastavan käytöksen yhteydessä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstömitoitus ja resurssointi on yksikkökohtaisia ja asiakaslähtöisiä. Yksikön vakanssimäärä on määritetty sen mukaisesti minkälaisen avun tai ohjauksen tarpeessa olevia asukkaita yksikössä tulisi asumaan. Henkilöstön läsnäolo yksikössä vaihtelee eri vuorokauden aikana. Henkilöstön voimavarojen riittävyys varmistetaan hyvällä työvuorosuunnittelulla, jossa turvataan työntekijöille riittävä vuorokausi- sekä viikkolepo, noudattaen työaikalakia. Työvuorosuunnittelua tehdään ohjaajalähtöisesti, huomioiden kuitenkin tasapuolisuus sekä yksikön vaateet. Vapautuvista vakansseista avataan rekrytointihaku viivytyksettä ja vakanssi pyritään täyttämään heti sopivan hakijan löydyttyä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Puutokset ilmoitetaan tarvittaessa hyvinvointialueen Resurssipalveluille, jonka kautta saadaan yksikön puutoksiin perehdytettyjä varahenkilöitä. Resurssipalvelu avaa tarvittaessa vuorot Seureen. Tarvittaessa avataan puutosvuorot puitesopimusyrityksiin. Resurssipalvelusta on saatavilla päivitettynä aina ajantasainen ohjeistus puitesopimusyritysten käyttämiseen viikonloppuja ja juhlapyhiä varten.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman ohella vammaisten asumispalveluissa on laadittuna yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joissa on lääkehoitotoiminnan kannalta olennaisia tarkennuksia ja lisäohjeita. Nämä lisäohjeet eivät voi kumota hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman yhteisiä ohjeita. Tässä kappaleessa tarkoitetaan palveluyksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikön esihenkilön tehtävänä on seurata ja arvioida turvallisen lääkehoidon toteutumista omassa yksikössään. Esihenkilö vastaa, että yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, joka on linjassa organisaation lääkehoitosuunnitelman kanssa. Esihenkilö huolehtii siitä, että lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Esihenkilö kokoaa tarvittaessa yksikön lääkehoitosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten moniammatillisen työryhmän.
Lääkehoidosta vastaavien henkilön(iden) nimi(et) ja tehtävänimike: Nina Nyberg, asumispalvelujen esihenkilöMatilda Kunttu, alueellinen sairaanhoitajaHelena Thesslund, lähihoitaja ja Nina Pesonen, lähihoitaja
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja lääkehoitoluvat myöntää yksikön lääkehoidon toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri. Vammaisten asumispalveluissa lääkehoitosuunnitelman ja lääkehoitolupien hyväksyjä on hallintoylilääkäri Annariina Jyvälahti.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjän ja lääkehoitolupien myöntäjän nimi ja tehtävänimike: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Annariina Jyvälahti
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Vammaispalvelujen asumispalvelujen yksiköissä ei ole tällä hetkellä käytössä rajattua lääkevarastoa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla turvallisia niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Laissa lääkinnällisistä laitteista (719/2021) on säädetty laitteiden ja tarvikkeiden turvallisesta käytöstä sekä vastuista ja velvoitteissa. Laki sisältää velvoitteita ja vastuita ammattimaiselle käyttäjälle, kuten hyvinvointialueen toimintayksiköille ja näiden yksittäisille työntekijöille. Lain vaatimukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen tärkeään osa-alueeseen: yleisiin vaatimuksiin, velvollisuuteen ilmoittaa vaaratapahtumista ja velvollisuuteen ylläpitää lääkintälaitteiden seurantajärjestelmää. Yleiset vaatimukset sisältävät velvollisuuksia liittyen lääkintälaitteisiin perehtymiseen ja kouluttautumiseen, laitteiden hankintaan sekä käyttöön ja huoltoon. Lain yleisten vaatimusten yksityiskohtaisesta toteuttamisesta on laadittu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Laitevastaavan käsikirja, jossa kuvataan tarkemmin lain velvoittama vastuuhenkilö ja yleiset vaatimukset.
Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilönä toimii hyvinvointialueella konsernipalvelujen toimialan laatu ja valvonta -tehtäväalueen laadunvalvonnan erityisasiantuntija. Yksilön esihenkilö vastaa yksikön lääkintälaitteista ja varmistaa, että yksikössä on nimetty laitevastaava. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan laiteturvallisuuden toteutumisesta ja siitä, että laitteiden käyttö on asianmukaista ja ilmoittaa välittömästi viallisista laitteista. Laitteen käyttäjällä on velvollisuus perehtyä laitteen oikeaan käyttöön. Yksiköissä on nimetyt laitevastaavat, joiden tehtäviin kuuluu perehtyä eri laitteisiin ja perehdyttää muuta henkilöstöä laitteiden käyttämiseen. Lisäksi kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat. Vammaisten asumisen yksiköissä lääkintälaitevastaavina toimivat yksiköiden lähijohtajat.
Hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä toimii laiteturvallisuusasioissa ohjausryhmänä ja se on myös nimennyt lääkintälaitetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti lääkintälaiteasioiden edistämiseen liittyen. Laitekäsikirjan ohjeen mukaisesti kaikkien laitteiden parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee suorittaa Duodecim Oppiportin Laiteturvallisuus -verkkokurssi 5 vuoden välein. Laitevastaavan tulee suorittaa lisäksi Duodecim Oppiportin Laitehallinnan perusteet verkkokoulutus.
Hoiva-asumisen palvelualueella on laadittu kuvaus lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisen prosessista. Lähtökohtana on, että yksikön laiterekisteri ja laitteiden huollot ovat ajan tasalla, vastuu näitä on yksikön esihenkilöllä ja laitevastaavalla. Hoiva-asumisen palvelualueella on tehty syksyllä 2025 laiteryhmäkohtaisesti ja moniammatillisesti yhteiskäyttöisten lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvä riskin arviointi, jonka mukaisesti laaditaan palvelualueelle yhtenäinen laiteosaamisen varmistamisen ja dokumentoinnin tapa. Arvio laitteen käyttöön liittyvästä riskistä ja suunnitelma osaamisen varmistamisesta laitekohtaisesti tehdään uudelleen tarvittaessa tai otettaessa käyttöön uusia lääkinnällisiä laitteita palveluissa. Hoiva-asumisen palvelualueelta lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisen prosessi tullaan laajentamaan myös vammaisten asumisen tehtäväalueelle vuoden 2026 aikana.
Ammattilaisella on velvollisuus ilmoittaa lääkintälaitteisiin liittyvistä vaaratapahtumista, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan, laitteen käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ilmoitus tulee tehdä Fimeaan ja lääkintälaitteen valmistajalle. Lisäksi vaaratapahtumasta/läheltä piti-tilanteesta tehdään aina vaaratapahtumailmoitus HaiPro -järjestelmässä. Ilmoitukset tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Laitevastaavan käsikirjan ohjeen mukaisesti. Vaaratapahtumia seurataan ja niihin liittyviä mahdollisia trendejä käsitellään lääkintälaitetyöryhmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköllä tulee olla käytössä lääkintälaitteiden seurantajärjestelmä, johon lääkintälaitteet on kirjattu ja jonka avulla voidaan seurata esimerkiksi laitteiden huoltoja ja niihin liittyviä vaaratapahtumia. VAKElla käytössä on kaksi lääkintälaiterekisteriä. HUS-lääkintätekniikan Medusa-rekisteriin on syötetty Vantaan yksiköiden käytössä olevat laitteet, ja Keravan yksiköiden osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on mm. merkinnät laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Nina Nyberg, asumispalvelujen esihenkilöYksikön lääkinnällisistä laitteista pidetään rekisteriä ja niiden käyttö perehdytetään työntekijöille. Asiakkaiden omat apuvälineet ovat apuvälinelainaamon kautta käytössä, jonka kautta tarvittaessa saa huollon laitteelle. Laitteen toiminta tarkastetaan ennen käyttöä, puutteita havaittaessa niistä ollaan yhteydessä esihenkilöön ja apuvälinelainaamoon.
Palvelukuvaus edellyttää, että asumisyksikön tilat ovat asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia asumisyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilojen tulee mahdollistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen myös toimintarajoitteisille asiakkaille. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen.
Yleisten tilojen tulee olla kalustettu toimintakyvyltään rajoittuneille asiakkaille soveltuvilla kalusteilla. Yleisissä tiloissa tulee olla riittävä määrä tukikaiteita. Lisäksi WC- ja pesutiloissa tulee olla tarvittavat tukikaiteet, wc-korokkeet ja suihkutuolit. Vammaisten asumispalveluissa asiakkaille on järjestettävä tarvittaessa hoitajakutsujärjestelmä asiakaskohtaisesti.
Tilaturvallisuudessa on huomioitu ennakollisesti esimerkiksi riittävä palo-osastointi, poistumistiet ja asukkaiden vuoteissa olevat pelastuslakanat. Toimitilojen tekniset vaatimukset kuten lämmönsäätely eri vuodenaikoina ja ilmanvaihto sekä laatu ovat osa turvallisuutta. Vammaispalveluiden asumisen kiinteistöissä on tupakointi kielletty sisätiloissa.
Kytötien asumisyksikkö toimii Setlementti asuntojen omistamassa rakennuksessa. Asiakkaat ovat asumisyksikössä vuokrasuhteessa eli he ovat solmineet vuokrasopimuksen omaan asuntoon. Asunnot sijaitsevat kahdessa rapussa, monessa eri kerroksessa. Asiakkaat sisustavat asuntonsa omilla huonekaluilla ja tavaroillaan, eivätkä huoneet ole muussa käytössä, vaikka asiakas olisi pitkäänkin poissa. Tarvittaessa asiakas on saanut asuntoonsa ja käyttöönsä tarvikkeita apuvälinelainaamosta. Yksikössä on asiakkaiden asuntojen lisäksi yhteisiä tiloja, kuten yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat, keittiö näissä tiloissa sijaitsee lisäksi ohjaajien toimisto ja henkilökunnan wc. Setlementti asunnoilta on mahdollista varata kerhotilaa yksikön käyttöön, tämä varataan Setlementti asuntojen varausjärjestelmän kautta etukäteen. Käytössä olevat asiakas- ja hoitajakutsujärjestelmät: Securitas vartijakutsupainike.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Fyysisiin tiloihin, laitteisiin ja välineisiin liittyvät ongelmat ilmoitetaan välittömästi lähijohtajalle, Setlementtiasuntojen huoltomiehelle ja tarvittaessa isännöitsijälle. Kiireellisissä tilanteissa ollaan suoraan yhteydessä huollon päivystykseen.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset perustuvat terveyssuojelulakiin, jonka keskeisenä tehtävänä on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä poistaa elinympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Palveluntuottajan on järjestettävä toiminta niin, että terveydensuojelulaki toteutuu ja tunnistettava toimintansa terveyshaittoja aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä omavalvonnassaan. Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset tekevät ympäristökeskuksen terveyssuojelutarkastajat. Tarkastuksista kirjataan terveystarkastajan laatima tarkastuskertomus, jossa on ovat kirjattuna havainnot sekä edellytetyt toimenpiteet.
Terveydensuojeluviranomaisen tarkastus: -Pelastusviranomaisen lausunnot ja tarkastukset: 27.09.2023 päivitys tulossa syksyn 2026 aikana.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Rakennus/valvontakohde ja sen ympäristö Rakennuksien yleiset tilat sekä irtaimistovarastot olivat yleisilmeeltään siistit. Toimisto- ja asukastilat olivat yleisilmeeltään siistit. Kulku rakennuksien poistumisreittien kautta oli esteetön. Muut havainnot Rakennuksen ulkoalue oli yleisilmeeltään siisti ja kulku ajoväyliä pitkin oli esteetön pelastustoiminnan operatiivinen työ huomioiden. Tekniset tilat Tekniset tilat on opastettu asianmukaisesti. Tekniset tilat olivat yleisilmeeltään siistit. Tarkastuksella saadun selvityksen mukaan teknisiä laitteita huolletaan säännöllisesti huolto-ohjelman mukaan. Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus suoritetaan annetun selvityksen mukaan loppuvuoden 2023 aikana. Laitteet ja varusteet Alkusammutuskalusto: Alkusammutuskalusto oli esteettömästi saatavilla. Alkusammutuskalusto on tarkastettu asianmukaisesti. Paloilmoitin: Paloilmoitin oli valmiustilassa. Kuukausitestaukset on suoritettu asianmukaisesti. Paloilmoittimen vuosihuolto on suoritettu heinäkuussa 2023. Paloilmoittimen määräaikaistarkastuksessa 3/2023 ei havaittu puutteita. Sprinkleri: Sprinklerin kuukausitestaukset on suoritettu asianmukaisesti. Sprinklerikeskus oli yleisilmeeltään siisti. Sprinklerin vuosihuolto on suoritettu huhtikuussa 2023. Sprinklerin määräaikaistarkastuksessa 6/2023 havaittu puute on tarkastuksella annetun selvityksen mukaan korjattu. Savunpoistolaitteisto: Savunpoistolaitteiston vuosihuolto on suoritettu heinäkuussa 2023. Savunpoistolaitteisto on toiminut tarkastuksella annetun selvityksen mukaan asianmukaisesti. Väestönsuoja: Väestönsuojan laitteiden toiminta testataan vuosittain. Väestönsuojan tiiveyskoe on suoritettu heinäkuussa 2023. Johtopäätökset tehdyistä havainnoista Tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella kohteen toiminnassa ei havaittu puutteita. Pelastusviranomaisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Seuraava tarkastus on tulossa syksyn 2026 aikana.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: Riskit, jotka liittyvät henkilöstön käytössä olevien toimitilojen ja välineiden lisäksi myös asiakkaiden ja potilaiden käytössä olevien tilojen terveydellisiin olosuhteisiin ovat esimerkiksi sisäilman laadun heikkeneminen, lämpötilan muutokset yksikössä, kesällä kuuma ja talvella kylmä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Kiinteistöön liittyvä: Setlementti asunnot / Kiinteistöpalvelu
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
VAKEn tilakeskus hoitaa kiinteistön pitkäjänteisen ylläpidon ja suunnittelun ja huolehtii mm. alla olevat asia. • Sijainti ja ympäristö • Tilojen ylläpito, seuranta ja dokumentointi sekä mahdolliset muutokset • Ilmanvaihto, sisäilman laatu, lämpöolot, melu, valaistus yms.• Huoltosuunnitelmat kiinteistöön ja teknisiin laitteisiin liittyen • Ilmanvaihtolaitteiden nuohous ja puhdistus • Jätehuolto ja haittaeläimet
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Vammaisten asumisen palveluissa on käytössä Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Tietohallinnon toimiala vastaa VAKEn tietojärjestelmien ja tietotekniikan toimivuudesta. Se huolehtii laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja saatavilla. Lisäksi se tukee toimialoja teknologian hyödyntämisessä.
VAKEn Asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmä -tiimi vastaa omalta osaltaan Apotin jatkuvista palveluista yhdessä hyvinvointialueen Tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tiimin vastuulle kuuluu mm. Apotin kehittäminen, koulutukset, tukihenkilötoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudet työntekijät mukaan lukien vastuuhenkilöt suorittavat työroolinsa mukaiset Apotti-koulutuksen osana perehdytystä. Tämän lisäksi työntekijät voivat syventää Apotti-osaamistaan hyödyntäen Apotin kattavaa koulutustarjontaa.
Vammaisten asumisessa on nimettynä koordinoiva Apottitukihenkilö ja yksiköissä Apotti-tukihenkilöt, jotka tukevat ja ohjaavat henkilöstöä Apotti-järjestelmän käytössä. Tukihenkilöt seuraavat aktiivisesti järjestelmään tulevia uusia päivityksiä ja keräävät tiedotteista omaa palvelualuetta/toimintayksikköänsä koskevat sisällöt. He vastaavat, että omalla palvelualueella/yksikössä tiedetään ja ymmärretään, mitä tuleva muutos tarkoittaa kunkin työntekijän ja työnkulun kannalta. Tukihenkilötoiminta varmistaa Apotin oikeat ja tehokkaat kirjaamistavat jatkuvasti muuttuvan järjestelmän käytössä. Häiriötiedotteiden sisältöjen eteenpäin viestiminen kuuluu koordinoivan tukihenkilön työnkuvaan.
Esihenkilö vastaa työroolin mukaisten AD- ja Apotti -tunnusten tilaamisesta uudelle työntekijälle sekä tunnusten poistamisesta käytöstä, kun työntekijä ei enää työskentele kyseisissä tehtävissä. Työntekijä sitoutuu työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä noudattamaan tietosuojaa koskevaa ohjeistusta.
Lähijohtaja ja vastaava ohjaaja tarkastelee asiakastyön kirjaamista. Jos jokin käyttöoikeus tai roolitus puuttuu, niin lähijohtaja hakee tunnukset. Uudet työntekijät ohjataan Apotti-koulutukseen, jos he eivät ole muualla ko. järjestelmään saaneet koulutusta. Apottikoordinaattori tuo tietoon ajantasaisia koulutuksia, jotka ovat tarpeen käydä. Lähijohtaja valvoo, että työntekijät suorittavat sovitut koulutukset. Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus kuuluu osaksi perehdytystä ja tietojärjestelmän käytön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa myös työyhteisön avulla. Työntekijät käyvät Apotti-kurssin.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: VAKElla on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka julkaistiin syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja pyynnöissä otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelman vuoksi työnteko ei ole estynyt. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita haku -toiminnolla. Mikäli kyseessä on työtä estävä ongelma, tulee soittaa IT-asiakastukeen, joka palvelee 24/7.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä niin, että toiminnan turvallisuutta varmistetaan myös käyttökatkotilanteissa. Käyttökatkojen aikana yksiköissä toimitaan Apotin toimintaoppaasta löytyvän ”Käyttöohje käyttökatkon varalle” -ohjeen mukaisesti. Jokainen työntekijä on velvoitettu käymään Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti -järjestelmän käyttökatkoksissa.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Sähkökatkosten tai muiden Apotin-toimintaan liittyvien häiriöiden osalta on laadittu toimintaohjeet kirjaamiseen käyttökatkosten aikana. Näihin liittyen löytyvät ohjeet yksikön toimiston kaapista, Apotti jatkuvuustyöaseman vierestä.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Uudet hankinnat tehdään suunnitelmallisesti hyvinvointialueen hankintamenettelyn mukaisesti. Laitteistoissa ja sovelluksissa on omat ohjeet ja tukipalvelut. Henkilöstöä perehdytetään. Henkilöstö perehdytetään teknologian käyttöön. Lähijohtaja avaa käyttäjätunnukset työntekijälle tietokoneelle. Työntekijän päivittäiset työtehtäviin käytettävät sovellukset ovat Apotti, sähköposti sekä TEAMS-kanava.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Sähkökatkosten tai muiden Apotin-toimintaan liittyvien häiriöiden osalta on laadittu toimintaohjeet kirjaamiseen käyttökatkosten aikana. Näihin liittyen löytyvät ohjeet yksikön toimistosta Apotti jatkuvuustyöaseman vierestä. Lisäksi yksikössä on Apotti jatkuvuustyöasema-kansio, josta löytyy ohjeet sekä tulostettuja kirjaamispohjia, jos kirjaaminen koneella ei ole mahdollista.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Yksikössä on mahdollista ottaa käyttöön Boardmaker ja asiakkailla on henkilökohtaisia kommunikointikansioita tai puhelimet päivittäisessä käytössä. Tarvittaessa asiakasta autetaan näiden käytössä. Tämän lisäksi teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi päiväohjelmien tekemiseen sekä muihin kuvamateriaalien valmistamiseen, mitkä tukevat asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeuden toteumista. Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen on varmistettu Apotissa päivitettävän Itsemääräämisoikeussuunnitelman sekä toteuttamissuunnitelman, sekä RAI-arvioinnin avulla. Suunnitelmat päivitetään puolen vuoden välein, joista selviää asiakkaan yksilölliset tarpeet sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen suunnitelma.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:Minna Lahnalampi Lahtinen, Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava, tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asia on käsitelty (Laki sosiaalihuollon asiakirjoista §4).
Kirjaamisen tulee olla rakenteista ja yhdenmukaista. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laatua ja lisäävät potilasturvallisuutta. Hyvin laaditut kirjaukset ovat osa hoitajan ja asiakkaan oikeusturvaa. Laadukkaalla kirjaamisella on myös tärkeä rooli sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä.
Kirjaaminen tehdään vammaisten asumisen palveluissa Apotti -asiakastietojärjestelmään jokaisessa työvuorossa. Kirjaaminen on asiakkaan saaman avun ja toteuttamissuunnitelmien toteutuksen kirjaamista. Vuoron aluksi työntekijä tarkastaa vastuullaan olevien asiakkaiden Apotin Tehtäväkeskuksen ja Omakeskuksen hoidettavat tehtävät. Vuoron aikana tulee kirjata asiakaskohtaisesti vähintään tärkeimpiin päivittäiskirjaamisen osioihin, jotka ovat: peruselintoiminnot, liikkuminen, aktiviteetti, ravinto, hygienia ja pukeutuminen, iho, ulostaminen ja virtsaaminen sekä mielialan seuranta/kognitio. Tarpeen vaatiessa kirjataan myös muihin päivittäiskirjauksen osioihin. Asiakkaan osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin ja niistä kieltäytyminen kirjataan päivittäin. Lisäksi kirjataan jokaisessa vuorossa asiakkaan mielipide sekä vuoroyhteenveto. Kirjaaminen tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan luona vuorovaikutuksessa, kuitenkin tietosuoja varmistaen (näyttösuojat, koneen lukitseminen).
VAKEn Intranetistä löytyy organisaation omia kirjaamisohjeita, jotka opastavat ammattilaisia kirjaamisessa. Intranetin asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa -sivustolta löytyy laajasti ohjeita sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kirjaamisohjeet ovat saatavilla Apotti-oppaasta. Käytössä on myös Apotin harjoitteluympäristö, jossa kirjaamista voi harjoitella.
Yksikössä kirjataan Apottiin asiakkaiden päivittäisistä tapahtumista jokaisessa työvuorossa. Päivittäiskirjauksista laaditaan vuoroyhteenveto. Kirjaamisessa huomioidaan asiakkaan oma mielipide, ja tavoitteena on tehdä kirjaamista mahdollisimman paljon yhdessä asiakkaan kanssa. Jokaisesta läsnä olevasta asiakkaasta tulee tehdä kirjaus jokaisessa vuorossa, jotta riittävä tiedonsiirto työntekijöiden ja vuorojen välillä turvataan. Jokaisella asiakkaalla tulee olla ajantasainen, voimavaroja kuvaava toteuttamisen suunnitelma, jonka omaohjaaja päivittää yhdessä IMO-suunnitelman kanssa kuuden kuukauden välein. Lisäksi omaohjaaja tekee tilannearvion aina asiakkaan tilanteen muuttuessa.
Hyvä kirjaaminen on asiakaslähtöistä, eettisesti kestävää ja sisältää työn kannalta oleellisen tiedon. Kirjausten tulee olla ajantasaisia, paikkansapitäviä, virheettömiä, riittävän tarkkoja sekä selkeitä ja ymmärrettäviä. Käytettyjen käsitteiden ja lyhenteiden tulee olla yleisesti hyväksyttyjä. Kirjauksissa tulee vähintään kuvata asiakkaan vointi ja toimintakyky sekä niissä tapahtuvat muutokset, lääkehoito ja mahdolliset lääkityspoikkeamat, työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, asiakkaan oikeuksien ja itsemääräämisen toteutuminen sekä mahdolliset rajoitustoimenpiteet. Lisäksi kirjataan kaikki erityistilanteet, kuten kaatumiset, haavat, tapaturmat, ristiriitatilanteet, mustelmien ilmaantuminen sekä muut haastavat tilanteet.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Hyvä tietojen käsittely edellyttää, että se on suunniteltu aina asiakastyön kirjaamisesta arkistointiin ja hävittämiseen saakka asiakkaan tietosuoja ja tietoturva sekä yksityisyyden suoja huomioiden.
Asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) määrittelee henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn. Tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyn kansallisia perussäännöksiä ovat myös perustuslain pykälä 10.1 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö, kuten potilaslaki (785/1992) ja asiakaslaki (812/2000) määrittelevät laillisen oikeuden käsitellä potilaan ja asiakkaan henkilötietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Rekisterinpitäjällä eli hyvinvointialueella on velvollisuus tiedottaa asiakasta siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään sekä millaisissa rekistereissä niitä säilytetään. Rekisteröidyt eli asiakkaat ja potilaat löytävät lisätietoa henkilötietojen käsittelystä hyvinvointialueen verkkosivuilta kirjaamalla hakuun Henkilötietojen käsittely.
Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut ja miten tietoja on käytetty. Ammattihenkilöiden sähköisesti kirjaamia tietoja voi tarkastella myös Maisa-asiakasportaalissa ja Omakannassa. Asiakas voi myös pyytää korjausta virheellisiin ja epätarkkoihin tietoihin. Tietopyyntöihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta kirjaamalla hakutoimintoon Tietopyynnöt.
VAKEn sisäisen valvontasuunnitelman mukaan esihenkilön vastuulla on hakea kerran vuodessa yksikkönsä yhden työntekijän sormenjälkiraportti noin kuukauden ajalta Apotista. Sormenjälkiraportti on lokiraportti ammattihenkilön käsittelemistä kansalaisten tiedoista määritellyltä ajanjaksolta. Tällä menetelmällä tarkistetaan satunnaisotannalla, ettei henkilöstö väärinkäytä asiakastietojärjestelmää. Tarvittaessa väärinkäytöksiin puututaan työnjohdollisin menetelmin. Intranetistä löytyvien tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ja toimintatapojen avulla tarkennetaan annettuja määräyksiä ja ohjataan niiden soveltamista käytäntöön. Henkilökunnalle on määritetty pakolliset tietosuoja ja tietoturvakoulutukset, jotka huomioidaan työntekijän perehdytyksessä ja uusitaan vuosittain.
Vuosittain käytävät koulutukset henkilöstölle tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus. Tieto suoritetuista koulutuksista menee sisäisen koulutusjärjestelmän raportille, josta esihenkilö pääsee tarkastamaan koulutukset.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Yllä mainitut fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyvyn edistäminen ovat osa yksikön päivittäistä työtä. Työtä tukevat suunnitelmat, kirjaukset, RAI, IMO ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Äkillisissä voinnin muutoksissa konsultoidaan virka-aikana alueellista sairaanhoitajaa ja/tai soitetaan perusterveydenhuoltoon omalle tiimille. Muuna aikana tulee konsultoida Peijaksen päivystävää lääkäriä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksikköön tilataan ruokatarvikkeet Valio-tukusta tai käydään ostamassa S-bisness kortilla tarvittavat tarvikkeet. Ohjaajilla pitkäaikainen kokemus ruokahuollon järjestämisestä ja taloudellisesta suunnittelusta. Yksikön asiakkaat käyvät halutessaan myös itsenäisesti kaupassa. Asiakkaan on mahdollista saada apua ja ohjausta kaupassa asiointiin ohjaajilta. Ruokailla saa myös omassa huoneessa ja ruokaa voi valmistaa myös yhteiskeittiössä halutessaan.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Ohjaajat huolehtivat siitä, että asiakkaan vaatehuolto ja oman asunnon siivous tehdään ensisijaisesti mahdollisimman itsenäisesti asiakkaan toimesta tai tarvittaessa palveluntuottajan avustamana tai suorittamana, mikäli asiakas ei toimintakykynsä vuoksi tähän kykene.Ohjaajien käytössä on yksikön oma pyykinpesukone. Asiakkaat käyttävät joko omia pyykkikoneita tai taloyhtiön pyykkituvan yleisessä käytössä olevaa konetta. Asiakas saa pyykkihuollon toteuttamiseen ohjaajilta tarvitsemansa tuen.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Yksikön hygieniakäytännöt perustuvat toimialan ja muiden valvovien viranomaisten ohjeisiin. Ohjaajilta vaaditaan hygieniapassia ja yksikössä on erikseen oma hygienian omavalvontaan liittyvä ohjeistus ruokahuollon omavalvontasuunnitelma. Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Johtajan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Lisätietoa vakavien hoitoon liittyvien infektioiden seurannasta ja ilmoituskäytännöistä löytyy THL:n sivulta osoitteesta. Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI) - THL Infektiotartuntoja ennaltaehkäistään hyvällä käsihygienialla, mihin kuuluu käsidesin ja kertakäyttöhanskojen käyttäminen. Henkilökunnalla on ohjeistus eritetahrojen välittömään puhdistamiseen sekä tarvittavat välineet löytyvät siivouskomerosta. Lisäksi infektioaikana käytetään kasvomaskeja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti.
Lisää tietoa saa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksiköstä: tartuntatauti@vakehyva.fi Kuntalaisten neuvontanumero 09 4191 1310 ma, ke ja pe klo 9–11
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:Asiakkaiden käteisvaroja on mahdollista säilyttää yksikön toimistossa, niin että niistä pidetään käteisvaraseurantaa. Asiakas saa halutessaan omia käteisvaroja käyttöönsä Asiakkaiden käteisvaroista ja säilyttämisestä vammaispalveluissa on tehty pysyväisyysohje.
Yksikössä asiakkaat ovat itsenäisiä ja käteisvara seurantaa ei ole tarve tällä hetkellä järjestää.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus käyttää terveysaseman perusterveydenhuollon palveluita. Asiakkaat pääsevät tarvittaessa erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksen tai ostopalvelulääkärin lähetteellä. VAKE Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat käytettävissä kehitysvammaisille asiakkaille ja sinne ollaan yhteydessä kehitysvammapoliklinikan sairaanhoitajan kautta.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Sosiaalihuollon asiakas voi tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti, erityisesti vammaispalveluiden yhteisöllisen asumisen asiakkailla on monenlaisia tarpeita, jolloin monialainen yhteistyö korostuu. Monialaisuus saman asiakkaan hoidossa haastaa tiedonkulkua. Palvelusta siirtymä toiseen ovat riskialttiita tiedonkulun näkökulmasta. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, tiedonkulkua korostaen eri toimijoiden välillä. Tavallisimpia yhteistyökumppaneita asiakkaan hoidossa ovat lääkärit ja muut terveyspalveluiden toimijat, vammaispalvelut, avustajat, apteekki, työ- ja päivätoiminta, sosiaalityö ja läheisverkosto.
Tiedonkulkua ja tiedon löytämistä helpottaa se, että suuri osa yhteistyökumppaneista käyttää Apotti Asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Kaikki tieto ei kuitenkaan näy kaikille. Yhteistyötä ja viestiää tehdään paljon apotissa tapahtuvan sähköisen ja tietoturvallisen viestinnän keinoin sekä puhelimitse. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan/ asumisen toteuttamissuunnitelmaan tulee kirjata asiakkaan hoitoverkostoon kuuluvat yhteistyötahot yhteistietoineen, jotta asiakkaan hoitoon liittyviä asioita voidaan puolin ja toisin tarkentaa sekä varmistetaan tiedonkulku. Tietoja välitetään asiakkaan suostumuksella. Joskus yhteisen tilannekuvan syntymistä helpotetaan asiakkaan kotona tapahtuvalla kokouksella, johon osallistuvat asiakkaan lisäksi hänen läheisensä ja kaikki tarvittavat hoitotahot.
Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin esimerkiksi järjestöjen kanssa. Sosiaaliohjaaja tekee yhteistyötä järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten kanssa. Asiakkaan suostumuksella ja luvalla sosiaaliohjaaja voi toimia asiakkaan yhteyshenkilönä kolmanteen sektoriin palvelua järjestettäessä. Kaikenlaisessa yhteistyössä ja viestinnässä huomioidaan tietoturva- ja salassapito-ohjeistukset.
Kytötien asumisyksikön ohjaajat ovat asukaan suostumuksella ja pyynnöstä aktiivisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin, joko puhelimitse tai apottikoriviesteillä.Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Suun terveydenhuoltoon asiakkaat kutsutaan vuosittain tai tarvittaessa tarkastukseen. Suun terveyttä asiakkailla edistetään ja ylläpidetään seuraamalla, ohjaamalla ja tarvittaessa avustamalla hampaiden pesussa.Kiireetön sairaanhoito terveysasemaltaKiireellinen sairaanhoito hätäkeskus
Kuoleman tapaukset yksikössä:Kuoleman tapausten osalta on olemassa toimialakohtainen ohjeistus, joka löytyy Intrasta.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen tapahtuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaaksi tulon prosessin mukaisesti.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Kytötien asumisyksikössä nimetään asiakkaalle omaohjaajat. Omaohjaajan tehtäviin kuuluu asiakkaan RAI-arvioinnin, IMO-suunnitelman sekä asumisen toteuttamissuunnitelman tekeminen/päivittäminen, osallistuminen asiakasta koskeviin verkostopalavereihin sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tuntemus sekä siitä tiedottaminen muille työntekijöille.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Asiakkaiden osallisuutta tuetaan yksikössä heidän voimavarojensa, toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti. Asiakkaiden toiveita kartoitetaan päivittäin keskustelemalla ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja. Kerran viikossa pidettävissä asukaskokouksissa kartoitetaan asiakkaiden toiveita yksikön toimintaan liittyen. Asiakkaat saavat elää yksikössä oman näköistään elämäänsä ja osallistua halutessaan talon ulkopuolisiin toimintoihin, kuten työ- ja päivätoimintaan, koulunkäyntiin, työelämään, harrastuksiin sekä erilaisiin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Tarvittaessa asiakkaita avustetaan tukihenkilöiden ja henkilökohtaisten avustajien hakemisessa sekä muissa asiakkaaseen liittyvässä.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Yksikössä jokaista asiakasta kohdellaan kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Yksikön asiakkaat kohdataan kunnioittaen ja heille puhutaan heitä arvostaen. Vuorovaikutukseen panostetaan käyttämällä tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, jotta asiakas tulee varmasti ymmärretyksi, hän saa tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ilmaista mielipiteitään. Epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen reagoidaan ja puututaan yksikössä välittömästi.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Muistutus toimitetaan osoitteella kirjaamo@vakehyva.fi
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelusuunnitelmien laadinta, seuranta, toteutus ja päivitys:Oma-ohjaaja päivittää yhdessä asiakkaan kanssa puolivuosittain tai tarvittaessa seuraavat suunnitelmat: asumisentoteuttamisen suunnitelma, RAI-arviointi ja IMO-suunnitelma. Tiimissä käydään läpi päivitetyt dokumentit ja varmistetaan niiden ajantasaisuus. Ohjaajat huolehtivat siitä, että suunnitelmat otetaan osaksi arjen toimintaa ja ne näkyvät päivittäisessä kirjaamisessa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminenItsemääräämisoikeus on asiakkaan oikeus tehdä itseään koskevia päätöksiä ja valintoja. Sen kunnioittaminen on keskeinen osa laadukasta ja arvostavaa asiakastyötä, ja se näkyy kaikessa yksikön toiminnassa. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukeminen ei tarkoita vain lainsäädännön noudattamista, vaan myös käytännön toimenpiteitä ja asenteita, jotka mahdollistavat asiakkaiden aktiivisen osallistumisen omaan hoitoonsa ja arkeensa.
IMO-suunnitelma (Itsemääräämisoikeuden suunnitelma):Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen IMO-suunnitelma, joka tukee ja varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Suunnitelma määrittelee asiakkaan oikeudet, valintatilanteet ja mahdolliset erityistarpeet itsemääräämisoikeuden osalta.IMO-suunnitelman laatiminen ja päivitys tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa, ottaen huomioon hänen toiveensa, tarpeensa ja elämänhallinnan tavoitteensa.
Koulutus ja perehdytys henkilökunnalle:Yksikön henkilökunta saa säännöllistä koulutusta ja perehdytystä itsemääräämisoikeuden periaatteista ja käytännön toteuttamisesta asiakastyössä. Koulutuksessa korostetaan asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemista kaikissa arjen valintatilanteissa.Työntekijöille annetaan ohjeistusta asiakirjanpidosta ja kirjaamisesta siten, että asiakkaan itsemääräämisoikeus tulee näkyväksi ja ymmärrettäväksi dokumentaatiossa. Tällöin asiakasta koskevat päätökset ja suunnitelmat ovat selkeästi näkyvissä ja seurattavissa.
Asiakkaan osallisuuden ja osallistumisen tukeminen:Asiakkaat pyritään ottamaan mukaan arjen askareisiin ja päätöksentekoon mahdollisimman laajasti. Tätä toteutetaan siten, että asiakkaalle ei tehdä asioita puolestaan, vaan yhdessä hänen kanssaan. Tämä tukee asiakkaan kokemusta omasta hallinnasta ja osallistumisesta omiin asioihinsa.Asiakkaiden osallisuutta pyritään lisäämään kaikilla tasoilla, niin arkisten valintojen tekemisessä kuin yhteiskunnan tasavertaisessa osallisuudessa, esimerkiksi osallistumalla mielekkäisiin yhteisöllisiin aktiviteetteihin tai ulkoiluun.
Vuorovaikutus ja kommunikaatio:
Asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu parhaimmillaan silloin, kun vuorovaikutus ja kommunikaatiotaidot ovat läsnä arjessa. Työntekijät kehittävät vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojaan, jotta he pystyvät aidosti ja kunnioittavasti kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Tämä luo pohjan vastavuoroiselle kohtaamiselle, jossa asiakkaan mielipide ja tahtotila otetaan huomioon.Aidon läsnäolon ja asiakkaan kunnioittamisen varmistaminen on osa päivittäistä asiakastyötä. Tavoitteena on, että asiakas kokee tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi kaikissa tilanteissa.
Aktiviteetit ja mielekäs toiminta:Yksikön henkilökunta tukee asiakkaita löytämään mielekkäitä tekemisiä, kuten liikunnallisia aktiviteetteja (esimerkiksi ulkoilua, kävelyjä) ja harrastuksia, jotka rikastuttavat heidän arkeaan ja edistävät hyvinvointia.Asiakkaiden energia pyritään ohjaamaan positiivisiin ja voimaannuttaviin aktiviteetteihin, jotka tukevat heidän elämänhallintaansa ja elämänlaatuaan.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen käytännössä:Kaikissa arjen valintatilanteissa asiakasta kannustetaan tekemään itse päätöksiä mahdollisuuksien mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ruokavalintojen tekemistä, pukeutumista, päivittäisten askareiden valitsemista tai vaikka ohjelmointia mielekkäisiin aktiviteetteihin.Itsemääräämisoikeuden tukeminen ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan se on kunnioittavaa ja voimaannuttavaa asiakastyötä, joka tukee asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänhallintaa.
Jatkuva arviointi ja kehittäminen:Työntekijöiden osaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella ja palautteen keruulla. Tavoitteena on, että työntekijät voivat kohdata asiakkaan kunnioittavasti ja että asiakas saa mahdollisuuden elää niin itsenäisesti ja tasavertaisesti kuin mahdollista.Itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen on siis jatkuvaa arjen käytäntöjen ja asiakastyön kehittämistä, jossa asiakas otetaan mukaan kaikilla elämän osa-alueilla, ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen on keskiössä.
Asiakkaillamme on oikeus päättää heidän omaa elämäänsä koskevista asioista, kuten: • Rahan käyttäminen – Asiakkailla on oikeus käyttää rahavarojaan omien toiveidensa mukaisesti. Lompakossa olevien varojen käyttöä ohjaajat eivät voi rajoittaa. • Terveys ja ruoka – Asiakkaat, jotka pystyvät, saavat annostella itse ruokansa, sekä päättää tarjolla olevista ruokavaihtoehdoista mieleisensä. • Puhtaus ja siisteys – Asiakkaamme saavat itse päättää mieleisen vaatetuksensa sekä muun ulkoasunsa. Ohjaajat tukevat asiakkaita säänmukaiseen sekä puhtaisiin vaatteisiin pukeutumiseen. • Työ/toiminta – Asiakkaillamme on subjektiivinen oikeus työ- ja päivätoimintaan. Heidän ei ole pakko käydä työ- ja päivätoiminnassa, mikäli eivät sinne halua mennä. • Esineiden hallussa pito – Ohjaajat eivät voi pitää hallussaan asiakkaiden esineitä ja tavaroita vasten asiakkaiden tahtoa. Tämä koskee esimerkiksi herkkuja, kännyköitä, tabletteja jne. • Riskien arvioiminen – Asiakkailla on oikeus tehdä myös ns. huonoja päätöksiä! Ohjaajat auttavat asiakkaita pohtimaan päätöksiensä seurauksia ja antavat tietoa erilaisista vaihtoehdoista tuetun päätöksenteon periaatteella, mutta lopulta päätös on aina asiakkaalla itsellään.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja toteuttaminen
Itsemääräämisoikeuden tukemisessa ja toteuttamisessa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen IMO-käsikirjaa sekä STM:n rajoitustoimenpidetaulukon ohjeistusta, jotka pohjautuvat kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisiin säädöksiin.Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus on vakavasti uhattuna. Tällöin rajoitustoimenpiteistä tehdään tarvittaessa asianmukaiset kirjalliset päätökset.
Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan aina asiakkaan itsensä, asiakasta hoitavan lääkärin, sekä asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa. Nämä keskustelut ja periaatteet kirjataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamissuunnitelmaan.Jos asiakasta koskee rajoittamistoimenpide, siitä tehdään asianmukaiset kirjaukset asiakastietoihin. Rajoitustoimenpidepäätöksen tekemiseksi toimintayksikön lähijohtajan on aina konsultoitava asiantuntijatyöryhmää, johon kuuluvat lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.
Lue lisää itsemääräämisoikeuden tukemisesta vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa Vammaispalvelujen käsikirjasta.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:Asumisen toteuttamissuunnitelma ja IMO eli itsemääräämisoikeuden toteuttamisen suunnitelma, itsemääräämisoikeus työryhmä ja omaohjaajaAsiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:Yksikössä ei ole käytössä rajoitustoimenpiteitä. Mikäli niitä tarvittaisiin, toimitaan tarkoin määritettyjen ohjeiden mukaisesti, niin lyhytaikaisessa kuin pitkäaikaisessa rajoittamisessa, joka kerta tulee arvioida rajoittamisen tarpeellisuus. Jokainen rajoittamistoimenpide kirjataan tarkasti Apottiin. Pitkäaikaisesta rajoittamisesta päätöksen tekee Vaken Imo-työryhmä ja tarvittaessa lyhytaikaisesta rajoittamisesta voi päättää lähijohtaja.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Asiakas, läheinen tai muu palautteen antaja voi antaa palautetta toiminnasta tai toimintayksiköstä suullisesti tai kirjallisesti. Palautetta otetaan jatkuvasti vastaan ja sitä voi antaa ohjaajille, lähijohtajalle, tehtäväaluepäällikölle sekä laatutiimille. Palautteen antaminen on mahdollista suullisesti ja kirjallisesti.Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palautteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessäAsiakaspalautteen käsittely on keskeinen osa palveluyksikön toiminnan kehittämistä, ja sen avulla pyritään parantamaan palvelun laatua, asiakasturvallisuutta ja asiakaskokemusta. Asiakkaiden, potilaiden, omaisten ja läheisten palautteet otetaan vakavasti ja käsitellään systemaattisesti.
1. Palaute yksikössä ja lähijohtajalle:o Suullinen ja kirjallinen palaute: Ensisijaisesti palautetta voidaan antaa suullisesti keskustelemalla ohjaajien kanssa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja asioiden selviämisen keskustelun kautta. Jos palautteen antaja ei saa ratkaisua suoraan yksikössä, hän voi ottaa yhteyttä yksikön lähijohtajaan, joka huolehtii asian eteenpäin viemisestä.o Keskustelu ja kehittämisideat: Kehittämisideat ja palautteet voivat myös syntyä keskusteluissa, joissa voidaan yhdessä kehittää palveluja ja toimintamalleja. Tämä avaa mahdollisuuden reaaliaikaiseen kehittämiseen.
2. QPro-palautejärjestelmä:o Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä QPro-asiakaspalautejärjestelmä, joka on suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun seurantaan ja kehittämiseen. Asiakkaat, omaiset ja läheiset voivat antaa palautetta verkkosivujen kautta (https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta).o Työntekijöiden rooli: Myös työntekijät voivat täyttää palautelomakkeen asiakkaan kanssa, mikä mahdollistaa palautteen antamisen yhdessä asiakkaan kanssa.
3. Palaute ja sen käsittely:o Välitön käsittely: Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään välittömästi, ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin laadunvalvontatoimenpiteisiin.o Kirjallinen selvitys: Jos palautteessa on kysymyksiä asiakasturvallisuudesta tai jos asiakas sitä toivoo, palautteen käsittelystä laaditaan kirjallinen selvitys. Selvitys laaditaan yhteistyössä toimintayksikön ja tehtäväaluepäällikön kanssa.
4. Laatutiimin rooli:o Kun palautteen käsittely on saatu päätökseen, palautteeseen liittyvä vastine toimitetaan asiakaslähtöisesti, ja se sisältää tiedot palautteen käsittelystä ja toteutettavista laadunvalvontatoimenpiteistä.o Vastineen jakaminen: Laatutiimi lähettää vastineen asiakkaalle, palautteen antajalle, asumisyksikön lähijohtajalle ja tehtäväaluepäällikölle. Tiedot tallennetaan hyvinvointialueen asiakirjojen tietokantaan, jotta ne ovat helposti saatavilla ja voidaan hyödyntää jatkossa toiminnan kehittämisessä.
5. Palaute ja kehittäminen:o Asiakaspalautteet ja saatu vastine ovat tärkeitä työkaluja toiminnan kehittämisessä. Ne auttavat tunnistamaan kehittämistarpeita ja mahdollisia puutteita, joita voidaan korjata tulevaisuudessa.o Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on 2 viikkoa
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:Tehtäväaluepäällikkö Sanna Misukka
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
MuistutusAsiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.
KanteluKantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Aluehallintovirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita, mutta Valvira käsittelee ne silloin, jos hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan tai pysyvään, vaikeaan vammaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
Selvityspyytöihin ja muistutuksiin vastaa pääsääntöisesti tehtäväaluepäällikkö ja lähijohtaja. Tarvittaessa vastuksen laatii hyvinvointialueen palvelualuejohtaja. Vastaus laaditaan kirjallisena ja se viedään CaseM järjestelmään ja toimitetaan selvityksen lähettäjälle pyynnössä olevan ohjeen mukaisesti.
Suullisen muistutuksen voi tehdä suoraan yksikköön. Yksikön lähijohtaja tuo asian tiedoksi tehtäväaluepäällikölle. Asia viedään tarvittaessa CaseM järjestelmään ja muistutukseen laaditaan kirjallinen vastine ja toimitetaan muistutuksen tekijälle.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:Omavalvontasuunnitelman toteutumista tulee seurata. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista. VAKEssa raportointi ja julkaisu toteutetaan osana palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa. VAKE tasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Uusi pohja tehty 10-11/2024, sen toimivuutta seurataan ja kehitetään 3/2025
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):Uusi pohja tehty pvm ja päivittäjät:Palveluyksikön omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajantasaisena, jos palveluyksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen, pitää päivitykset tehdä omavalvontasuunnitelmaan. Päivitettävä omavalvontasuunnitelma on julkaistava viiveettä.