Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut, tehostettu perhetyö läntinen alueKäyntiosoite: Rajatorpantie 8 A, 01600 VantaaPostiosoite: PL 656, 01601 Vantaa
Vastuuhenkilöt:
Yksikön esihenkilö, vastaava sosiaaliohjaaja Maria Nuutinen maria.nuutinen@vakehyva.fi ja p. 040-0859946.
Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen. outi.jokinen@vakehyva.fi p. 050-3035193.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Tehostettu perhetyö on suunnitelmallista ja muutokseen tähtäävää lastensuojelun tukipalvelua. Työskentelyn tavoitteena on perheen suojaavien tekijöiden lisääminen ja riskitekijöiden vähentäminen yhteistyössä perheen, yhteistyöverkoston ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaina palvelussa ovat vantaalaiset ja keravalaiset lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja heidän perheensä.
Perheitä palveluissa on noin 130 vuodessa.
Tehostettu perhetyö on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaina oleville 0-17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen.
Palvelua haetaan lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityöstä sekä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnista ja virka-aikaisesta päivystyksestä palvelujen asiakasohjausryhmän kautta. Palvelu sisältyy lastensuojelun asiakassuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijä on asiakasprosessin omistaja, tehostetusta perhetyöstä vastaavat siihen nimetyt vastuusosiaaliohjaajat. Toiminta perustuu lastensuojelulakiin ja palvelua myönnetään lastensuojelulain 36 § mukaan (Lastensuojelulaki | 417/2007 | Lainsäädäntö | Finlex).
Tehostettua perhetyötä toteutetaan pääasiallisesti asiakasperheiden kotona tai heidän luonnollisissa elinympäristöissään livetapaamisina. Palveluissa autamme ja tuemme perheitä erilaisissa elämäntilanteissa, joissa lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen on todettu liittyvän riskitekijöitä. Työskentely on tavoitteellista ja tähtää muutokseen; lapsen hyvinvoinnin paranemiseen, kasvun ja kehityksen tukemiseen riskitekijöitä vähentäen ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Tavoitteena on lapsen vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskyvyn ja -mahdollisuuksien vahvistaminen. Tarkoituksena on perheiden auttaminen oikea-aikaisesti ensisijaisesti lapsen kotiympäristössä, ennaltaehkäisten lastensuojelun raskaampia tukimuotoja.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen ja yksikön esihenkilö Maria Nuutinen ovat vastuussa omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta. Omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen ovat osallistuneet myös koko työryhmä.
Toimintayksikön kokouksissa keskustellaan säännöllisesti omavalvonnasta sekä omavalvontasuunnitelman sisällön tarkentamisesta ja kehittämisestä. Keskusteluihin osallistuvat kaikki työryhmän jäsenet.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti 4kk välein ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja raportoidaan VAKEmittarin avulla.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on saatavilla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet-sivuilla. Omavalvontasuunnitelmaan vievä QR-koodi ja nettilinkki ovat sekä henkilöstön että asiakkaiden tiedossa ja saatavilla. Tarvittaessa suunnitelman voi tulostaa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Arvot ja toimintaperiaatteet: • Toimintayksikkömme on sitoutunut oman toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Kehittämistä teemme yhteistyössä sosiaalityön, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. • Toteutamme palveluja yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. • Toiminnassamme keskeisintä on lapsen etu, lasten tarpeisiin vastaaminen ja lapsen hyvinvoinnin vahvistaminen. • Toimintaamme ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, kansainväliset ja kansalliset sopimukset, lastensuojelun laatusuosituksen mukaiset eettiset periaatteet sekä sosiaalialan ammattieettiset ohjeet: Lapsen oikeuksien sopimus, Lapsen oikeuksien sopimus | UNICEFLastensuojelulaki www.finlex.fi Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a
Työskentelyssämme olemme sitoutuneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoihin, jotka ohjaavat toimintaamme ja päätöksentekoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus ja Rohkeus.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Lastensuojelun laatusuositus STM: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161862/STM_2019_8_J_Lastensuojelun_laatusuositus.pdf
Laadunhallinnan mittarina hyödynnetään asiakaspalautetta, muistutuksia ja kanteluita. Yhtenäistä ja tasalaatuista työskentelyä ohjaavat muu muassa yhteinen perhetyön työskentelyprosessi sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä oleva lapsiperheiden arviointi ja työskentelymalli.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii Laatu- ja valvonta -tehtäväalue, joka vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Ohjaus ja valvonta kohdentuu myös tehostetun perhetyön palvelun tuottamiseen.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen johtoryhmä koostuu tehtäväaluepäälliköstä ja toimintayksiköiden esihenkilöistä. Johtoryhmä vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatiokulttuurin, strategian, talouden ja hallinnollisen toiminnan jalkauttamisesta toimintayksiköihin ja asiakastyöhön sekä yhteisistä toimintaperiaatteista, prosesseista ja työvälineistä asiakastyössä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Yksikön esihenkilö Maria Nuutinen ja tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen.
Hyvinvointialueen toimialan linjajohdon vastuulla on riskienhallinnan ja turvallisuuden järjestäminen. Johdon vastuulla on ohjauksen ja turvallisen toiminnan mahdollistaminen sekä ohjeistuksen ja tiedon välittäminen. Esihenkilön vastuulla on henkilöstön riittävä perehdytys ohjeistuksiin sekä työssään kohtaamiin riskitekijöihin. Työntekijän vastuulla on perehtyä saamiinsa ohjeistuksiin ja noudattaa niitä omassa työssään.
Tehtäväalueella toimii turvallisuus- ja kriisiryhmä, johon kuuluvat esihenkilöt ja toimintayksiköiden henkilöstöedustus. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävänä on kehittää työturvallisuutta jatkuvan kehittämisen periaattein.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Yksikön esihenkilö Maria Nuutinen ja tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen.
Asiakastietojärjestelmän Apotin käyttökatkoissa jatkuvuustyöaseman osalta Mika Virolainen.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Uudet työntekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja työsuojeluun. Perehdytykseen sisältyy myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarjoamat turvallisuuskoulutukset. Riskienhallintaa ja tuvallisuuskulttuuria käsitellään säännöllisesti työyhteisössä ja osaamista pidetään yllä asiakastyön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijöillä on ensiapuvalmiuksia ja turvallisuuskoulutuksia, esimerkiksi alkusammutustaitoja harjoitellaan säännöllisesti. Yksikössä on turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja vartijoita käytetään ohjeistusten mukaan.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 04/2026• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Virtatalon yhteinen• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 9/24• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 03/2026• Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen Turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, päivitysaika: 08/2026• Työpaikkaselvitys, päivitysaika: 12/2024• Hyvinvointitutkimus, päivitysaika: 12/2025
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Uhka- ja vaaratilanteiden sekä läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi.
Käsittelyprosessi: 1. Epäkohdat, läheltä piti-tilanteet sekä uhka- ja vaaratapahtumat keskustellaan ensin tilanteeseen liittyvien työntekijöiden kesken lähiesihenkilön tuella. Tapahtumasta kirjataan Haipro-ilmoitus. Tapahtumien käsittelyyn kuuluu tarvittaessa myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
2. Haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne käydään toimintayksikössä läpi, jossa arvioidaan, mikä tilannetta on mahdollisesti myötävaikuttanut ja millä toimenpiteillä vastaavaa tapahtumaa voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. 3. Toimintayksikön käsittelyn jälkeen tapahtuma ja toimintaehdotukset tuodaan johtoryhmään, jossa tapahtuma ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset käydään läpi. Tilanteeseen liittyvät ohjeistukset ja toimintakäytänteet arvioidaan ja tehdään tarvittaessa tarkennuksia. Sovitaan, miten mahdollista muutoksista tiedotetaan. Haipro-ilmoitus käsitellään loppuun. 4. Tapahtumat raportoidaan neljän kuukauden välein osavuosikatsauksissa, jossa niihin mahdollisesti otetaan kantaa ja tarkennetaan tarvittaessa toimintaohjeita.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Toimintayksikössä riskienhallinta on esihenkilön ja koko henkilöstön yhteistyötä.
Tunnistamme riskejä etukäteen ja laadimme riskejä pienentäviä toimenpiteitä liittyen työolosuhteisiin, työn kuormittavuustekijöihin ja mahdollisiin vaaratekijöitä. Pyrimme koko ajan parantamaan toimintaamme, työoloja ja kehittämään turvallisempaa työkulttuuria: • Tunnistamme työoloissa riskejä uhka- ja vaaratilanteisiin • Luomme riskejä pienentäviä toimintatapoja • Ennakoimme • Seuraamme riskienhallintaa ja parannamme sitä
Keinot ja rakenteet:
Asiakastyössä riskienhallintaa toteutetaan tunnistamalla uhka- ja vaaratilanteita. Tarvittaessa asiakkaita tavataan tiloissa, joissa on muita työntekijöitä tai vartija paikalla. Asiakastyössä arvioidaan myös, milloin asiakasta tavataan vain työparin kanssa. Kotikäynneillä työpareilla on käytössä turvasana ja työpuhelimessa 112 Suomi-sovellus.
Korjaavat toimenpiteet: Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan akuuteissa tilanteissa omaa henkilöstöä sähköpostilla, tarvittaessa myös yhteistyökumppaneita. Muutokset päivitetään toimintaohjeisiin ja tiedotetaan rakenteiden kautta tiimeihin. Toimintayksikön ulkopuolelle tapahtuvasta viestinnästä vastaa tehtäväaluepäällikkö ja varalla hänen ensimmäinen sijaisensa.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: -
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Riskienarviointia ja -hallintaa toteutetaan HaiPro-järjestelmän avulla, jossa asiakastyöhön liittyviä riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hallintaa on tarkemmin kuvattu. Riskienarviointi päivitetään vähintään vuosittain. Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta työntekijöiltä. Työntekijät osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Yksikön esihenkilö ja tehtäväaluepäällikkö vastaavat riskienhallinnan seurannasta sekä korjaavien toimenpiteiden kirjaamisesta ja tiedottamisesta. Riskienhallintaa ja korjaavia toimenpiteitä seurataan vuosittain työolojen vaarojen ja haittojen arvioinnissa sekä neljän kuukauden välein raportoitavassa osavuosikatsauksessa sekä turvallisuus- ja kriisiryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa.
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Selvityspyynnöt, ohjaukset ja päätökset käydään työyhteisössä läpi kokousrakenteiden mukaisesti sekä huomioidaan toiminnassa ja ohjeistuksissa.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Työntekijöillä on lastensuojelulain (417/2007) mukaan lastensuojeluilmoitusvelvollisuus lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksesta välitetään tieto lapsen vastuusosiaalityöntekijälle viipymättä.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Henkilöstöä tiedotetaan säännöllisesti omavalvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä.
Yksikön henkilöstön määrä ja rakenne:1 yksikön esihenkilö10 sosiaaliohjaajaa 1 sairaanhoitaja
Sijaisten käytön periaatteet: Sijaisia palkataan pitkiin perhevapaisiin ja palkattomiin työlomiin. Akuuteissa poissaoloissa työparin sijaistaminen järjestellään tarvittaessa yksikön tai tehtäväalueen sisäisin järjestelyin, jotta asiakastyö ei vaarannu. Sijaisten rekrytoinnista vastaa yksikön esihenkilö.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Käytössä ei ole vuokratyövoimaa.
Rekrytointi: Rekrytoinnista vastaa yksikön esihenkilö. Henkilöstön riittävyys varmistetaan avoimien vakanssien täyttämisellä viipymättä. Hakijoiden kelpoisuus tarkistetaan JulkiTerhikistä ja hakijoiden henkilöllisyys tarkistetaan haastattelussa. Työntekijöitä palkattaessa otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoinnissa käytetään Laura-järjestelmää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Rekrytointitilanteessa työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Työntekijä esittää aina myös rikosrekisteriotteen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Kaikilla työntekijöillä on tehtävään edellytettävä ammatillinen kelpoisuus. Tämän lisäksi kaikkia työntekijöitä koulutetaan arviointiosaamiseen, lastensuojelun systeemiseen työotteeseen, traumainformoituun työotteeseen sekä neuropsykiatriseen ohjaukseen. Näiden lisäksi henkilöstöä koulutetaan asiakastyöstä nouseviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arvioinnista vastaa työnantajan edustaja.
Henkilöstön perehdytys: Henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön ja työn rakenteisiin, asiakastietojen käsittelyyn, tietoturva ja -suojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Perehdytyksessä käydään läpi asiakas- ja työturvallisuutta sekä yksikön toimintaperiaatteita, arvoja ja tavoitteita. Perehdytys koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja töihin paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Työntekijöiden perehdyttämisestä vastaa yksikön esihenkilö ja tehtäväaluepäällikkö. Uudelle työntekijälle nimetään työryhmästä perehdytysvastaava ja uuden työntekijän perehdyttämiseen osallistuu koko työryhmä. Perehdytyksen tueksi on laadittu perehdytysohjelma, johon sisältyy arviointitapaaminen.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstön edellytetään osallistuvan ammattitaitoa ylläpitävään ja täydentävään koulutukseen. Jokaisella työntekijällä on vuodessa 3-8 koulutuspäivää, joista kolme päivää ovat työnantajan edellyttämiä koulutuksia ja loput työntekijän omaan ammatilliseen kehittymissuunnitelmaan pohjautuvia koulutuksia. Koulutustarjonta on pääasiassa hyvinvointialueen sisäisen koulutusohjelman mukainen. Henkilöstölle järjestetään vuosittain kehityskeskustelu esihenkilön kanssa, jossa päivitetään työntekijän osaamisen suunnitelmaa. Koulutuksessa huomioidaan koko työyhteisön koulutustarpeet ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa kartoitetaan yksilölliset koulutustarpeet, jotka kirjataan MyJopi alustalle. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki- järjestelmän kautta. Vuosittain pakollisia täydennyskoulutuksia ovat tietoturvaan liittyvät koulutukset.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Yksikkö toimii alalle opiskelevien harjoittelupaikkana. Harjoittelupaikkoja tarjotaan syksylle ja keväälle Jobiilin kautta vähintään toisen vuoden vuosikurssilaisille. Opiskelijat haastatellaan aina ennen harjoittelujaksoa. Opiskelijalle nimetään työyhteisöstä ohjaaja/t, jotka ohjaavat harjoittelujakson etenemistä. Opiskelijoilta edellytetään rikosrekisteriote, joka esitetään harjoittelujakson alussa yksikön esihenkilölle.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään anonyymia palautetta säännöllisesti kolme kertaa vuodessa Vake-pulssissa sekä joka toinen vuosi toteutettavassa Työterveyslaitoksen hyvinvointikyselyssä. Kyselyn tulokset käydään työntekijöiden kanssa läpi ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Palautteen antamiseen rohkaistaan myös arkisissa kohtaamisissa kollegojen ja esihenkilön kanssa. Esihenkilö vastaa palautteen käsittelystä ja mahdollisten toimenpiteiden suunnittelusta ja seurannasta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Henkilöstön osaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksen lisäksi kollegiaalisilla, reflektiivisillä keskusteluilla sekä esihenkilön tapaamisilla. Yksikön esihenkilön vastuulla on puuttua havaittuihin epäkohtiin, antaa palautetta, ohjata toiminnan muuttamisessa ja sopia seurannasta.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Toimintaan ei liity henkilöstömitoitukseen liittyvää lainsäätelyä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstöresurssista huolehditaan pitämällä kaikki vakanssit täytettynä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Tilapäisen henkilöstövajauksen kohdalla asiakastyötä priorisoidaan ja asiakastyötä turvataan yksikön ja tehtäväalueen sisäisin sijaisjärjestelyin. Peruuntuneita ajanvarauksia voidaan hyödyntää työpariresurssina toimimiseen.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Palveluyksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Toimitilat sijaitsevat Virtatalossa, kolmannessa kerroksessa. Toimitilassa on kuusi toimistohuonetta kaikkien työntekijöiden yhteisessä käytössä, yksi huone yksikön esihenkilölle sekä kokoushuone, jossa voidaan tavata myös asiakkaita. Sosiaalitilana on yksi keittiö, jossa on perusvälineet työn tauottamiseen.
Samassa kerroksessa sijaitsee myös sijaishuollon sosiaalityön tiloja, jossa on on neljä asiakastapaamiseen tarkoitettua huonetta, jossa voidaan tavata myös tehostetun perhetyön asiakkaita. Toimitilaan johtavat ovet ovat lukossa ja aulassa virka-aikaan vartija. Tapaamishuoneissa on kutsuhälyttimet.
Tapaamiset ovat etukäteen sovittuja toimistolle asiakkaiden kanssa. Työntekijöiden käytössä ovat myös muut hyvinvointialueen yhteiset tilat, joita voidaan varata sähköisestä ajanvarauskalenterista. Pääasiassa asiakastyötä tehdään liikkuvasti asiakkaiden kotona tai heidän luonnollisessa elinympäristössään. Työntekijät varmistavat asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutumisen tapaamisympäristöstä huolimatta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden muihin toimitiloihin on myös mahdollista kutsua suunnitellusti vartija.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Työpaikkaselvitys on tulossa Virtatalon tiloihin.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Työpaikkaselvitys on tulossa Virtatalon tiloihin.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: Tiloista ja välineistä ei ole noussut esille riskejä, jotka vaatisivat toimenpiteitä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Tilojen epäkohtia koskevissa tilanteissa ollaan yhteydessä Virtatalon kiinteistöhuoltoon tai sovituissa asioissa Vaken kiinteistönhuoltoon Vakka-tiketillä. Kiinteistökohtaiset toimintaohjeet on kuvattu Virtatalon vuokralaisportaalissa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kiinteistön omistajan ja Vaken kiinteistönhuollon mukainen ylläpito- ja korjaussuunnitelma.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Toiminnassa ei ole sellaista välineistöä, joka vaatisi erillisen koulutuksen.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Henkilöstön perehdytyssuunnitelmaan kuuluvat pakolliset tietoturvakoulutukset (Navisec) sekä Apottikoulutukset. Yksikön esihenkilö varmistaa, että koulutukset on suoritettu. Tietoturvakoulutukset uusitaan vuosittain. Yksikössä ja tehtäväalueella on Apottitukihenkilöitä.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Käytössä on Vantaan ja Keravan tietoturvasuunnitelma.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Poikkeavuuksista ja häiriöistä ilmoitetaan hyvinvointialueen IT-tukeen joko puhelimitse tai Vakka -tiketillä. Jokainen henkilöstön jäsen on velvoitettu ilmoittamaan havaitsemastaan poikkeamasta tai häiriöstä. Tarvittaessa ongelmasta ilmoitetaan myös omalle esihenkilölle, jos ongelma on laajempi ja koskettaa useampaa kuin yhtä käyttäjää tai jos ongelman ratkaisemiseen tarvitaan esihenkilöä.
VAKEni vestintä informoi keskitetysti henkilöstöä häiriötilanteista sähköpostilla sekä intrasivuilla, Apotti asiakastietojärjestelmän sisällä.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Kaikista poikkeamista ja häiriötilanteista ilmoitetaan heti esihenkilölle. Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat.
Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi • Haittaohjelmatartunta, kuten kiristyshaittaohjelma tai virus • Kyberhyökkäys, kuten palvelunestohyökkäys • Kadonnut tai varastettu työasema, puhelin tai tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku • Tietomurto eli luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään tai palveluun • Verkkosivuston kaappaus eli käyttäjä luulee vierailevansa VAKEn sivustolla, joka on todellisuudessa hyökkääjän rekisteröimä verkkoalue • Tietovuoto, hyvinvointialueen salassa pidettäviä tietoja on vuotanut ja väärinkäytetty • Onnistunut tietojenkalastelu, esimerkiksi haitallisen linkin klikkaaminen, tiedoston lataaminen tai tietojen luovuttaminen kalastelijoille
Kalasteluviestit raportoidaan Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella joko työpöytäsovelluksella, selainversiossa tai mobiiliapplikaatiolla. Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi • Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle) • Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä • Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä • Lukitsemattomat tilat • Huono äänieristys • Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus • Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi
• virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä • yhteydenotto tietohallintoon tai • pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus ilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, niin tällöin loukkauksesta on informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Tehtäväalueella on kirjallinen ohjaustus mahdollisia asiakastietojärjestelmän käyttökatkoja varten. Yksikössä on käytössä Apotin jatkuvuustyöasema (Vernissakatu 6, 6 krs. kokoushuone) ja käyttökatkosuunnitelma mahdollisia häiriöitä varten, jossa on kuvattu toimintatavat. Esihenkilöt ja Apotti-tukihenkilöt ovat koulutettuja käyttökatkoja varten ja jatkuvuustyöaseman käyttöön.
Henkilöstöllä on tiedossa myös IT-lähituen osoite ja aukioloajat. Asiakastyötä on mahdollista toteuttaa äkillisistä teknologian vikatilanteista huolimatta ja liikkuva työ mahdollistaa lähituen hyödyntämisen joustavasti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Työssä toteutetaan asiakkaan osallistavaa kirjaamista ja sähköinen dokumentointi on kiinteä osa työtä. Maisa järjestelmä ja Kanta antavat asiakkaalle mahdollisuuden määrittää dokumenttien näkyvyyksien oikeuksia. Asiakkaalla on oikeus pyytää muutosta asiakasdokumentteihin.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Työssä käytetään ainoastaan IT-tiimin esiasentamia mobiililaitteita ja työasemia, työprofiililla.Käytössä oleva teknologia pohjautuu hyvinvointialueen ohjeistuksiin ja hankintaohjeisiin, joiden käytössä huomioidaan tietoturva ja -suojan toteutuminen. Henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan näiden asianmukaiseen käyttöön. IT-tuen käyttöopastusta pyydetään tarvittaessa myös puhelimitse tai lähitukena.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Anna Palviainen, anna.palviainen@vakehyva.fi tai tietosuojavastaava@vakehyva.fi.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. Dokumentointiin kiinnitetään huomiota, järjestetään perehdytystä sekä syventävää koulutusta. Huolehditaan siitä, että työntekijöillä on ajantasainen tieto laadukkaasta dokumentoinnista. Työntekijöillä on dokumentointiohje, joka pidetään ajan tasalla. Asiakasta osallistetaan kirjaamiseen tapaamisilla, joka tukee ajantasaista kirjaamista. Työntekijöitä muistutetaan asiakastyön liittyvistä kirjaamisvelvoitteista.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Noudatamme tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä. Henkilöstö suorittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietoturva- ja -suojakoulutukset vuosittain.
Tietosuojalainsäädäntöön liittyvä ohjeistus on koko henkilökunnan käytössä. Uusien työntekijöiden tai harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä huolehditaan perehdytyksessä.
Palvelun saatavuuden määräajat: Palvelua pyritään järjestämään oikea-aikaisesti sosiaalityöntekijän arvioiman tuentarpeen mukaisesti.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistetaan asiakaskohtaisen tehostetun perhetyön toteuttamissuunnitelman mukaisella tavalla. Palvelu perustuu aina sosiaalityöntekijän arvioimaan tuentarpeeseen liittyen lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin. Asiakkaan toimintakykyyn, hyvinvointiin ja kuntouttaviin toimintoihin liittyvien tavoitteiden toteutumista arvioidaan työskentelyn aikana asiakasneuvotteluissa.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: -
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Toimipisteiden ylläpitosiivous järjestetään Vantaan ja Keravan siivouspalvelujen puitesopimuksen mukaisesti.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät VAKEn Intranetistä.
Henkilöstön käytössä on suojavarusteita, kuten kasvomaskeja, käsineitä, haalareita ja käsien desinfiointiainetta. Työntekijät huolehtivat yhdessä työterveyshuollon kanssa riittävästä rokotesuojastaan. Yksikössä ei työskennellä sairaana ja tartuntariski pyritään minimoimaan asiakastyössä. Ohjeita päivitetään tautitilanteen mukaan.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: -
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Asiakkaat kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Yhteistyötä ja tiedonkulkua asiakkaan muun palvelukokonaisuuteen kuuluvien kanssa toteutetaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Yhteistyötä eri verkostojen kanssa tehdään asiakkaan tarpeen mukaisesti ja asiakkaan luvalla.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Perhetyössä asiakas on lapsi ja näistä asioista vastaa vanhempi.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Asiakkuus perustuu sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan ja palveluntarpeen arviointiin. Sosiaalityöntekijä hakee palvelua asiakasohjausryhmästä.
Omatyöntekijän nimeäminen: Asiakasperheelle nimetään työntekijä tai työpari, joka vastaa työskentelyprosessin suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaalla on aina oikeus häntä koskeviin asiakirjoihin lain edellyttämällä tavalla. Lapsi ja hänen huoltajansa/vanhempansa osallistuvat koko työskentelyn ajan arvioimaan omaa tilannettaan, palvelun toteutumista ja palvelun vaikuttavuutta yhdessä työntekijöiden kanssa.
Työskentelyn aikana käytämme asiakasta osallistavia työskentelymenetelmiä ja -tapoja, jotka vahvistavat avoimuutta ja osallisuutta. Palveluissamme asiakas osallistuu aktiivisesti palvelunsa suunnitteluun ja työskentelyyn. Asiakasneuvotteluissa kannustamme asiakasta toimijuuteen tavoitteiden asettelussa sekä niiden toteutumisen arvioinnissa. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja tuo omaa näkemystään esille omasta ja perheensä tilanteesta sekä tuentarpeensa. Aktivoimme ja motivoimme asiakasta miettimään omaa elämäntilannettaan ja löytämään ratkaisuja. Kuljemme työntekijöinä asiakkaan rinnalla tukemassa muutosta tai autamme asiakasta ymmärtämään lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä riskitekijöitä. Kannustamme asiakasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta työskentelyyn liittyvistä asioista, joissa huomioimme asiakkaan ikätason ja kyvyt.
Dokumentointimme on reaaliaikaista, avointa ja asiakasta osallistavaa. Kirjauksissa asiakkaan ääni on esillä ja kirjaamme asiakkaan työskentelyn kannalta tarkoituksenmukaiset asiat. Osallistava dokumentointi on työskentelytapa, joka tukee asiakkaan tavoitteiden mukaista muutosta.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen: Olemme asiakkaalle ystävällisiä ja empaattisia. Kannustamme ja rohkaisemme asiakasta tuomaan omia mielipiteitään esille. Työskentelyn lähtökohtana on, että uskomme työntekijöinä asiakkaaseen ja muutoksen mahdollisuuteen. Emme tuomitse asiakasta vaikeassakaan elämäntilanteessa, olemme avoimia ja luottamuksen arvoisia. Nostamme aktiivisesti suojaavia tekijöitä riskitekijöiden rinnalle.
Arvostamme asiakasta ja sanoitamme sitä heitä kohtaan. Asiakasta arvostava kohtaaminen on asenne, joka toteutuu kaikissa työtehtävissämme. Otamme rohkeasti ja sensitiivisesti asioita puheeksi asiakkaan kanssa.
Asiakkaiden kanssa työskentely on yhteistyötä asiakkaiden ja työntekijöiden kesken; käytämme yhteistyön käsitettä ja me-muotoa, suunnittelemme työskentelyä, toteutamme ja arvioimme sitä yhdessä asiakkaan kanssa.
Palveluissa vastuu vuorovaikutuksesta on työntekijällä. Tapaamisissa on tilaa myös asiakkaalle tärkeiden ja ajankohtaisten asioiden käsittelylle. Työntekijöinä siedämme tapaamisessa myös hiljaisuutta.
Käytämme asiakastyössä asioimiskieltä, joka on asiakkaalle ymmärrettävää. Vältämme ammattitermejä, jota asiakas ei ymmärrä tai niitä käyttäessä kerromme mitä ne tarkoittavat. Otamme asiakastyössä vastuuta löytää asiakkaan kanssa ymmärrettävä ja yhteinen kieli.
Kohtaamme jokaisen perheen yksilönä ja kohtelemme perheenjäseniä tasapuolisesti.
Valmistaudumme tapaamisiin suunnittelemallisilla tapaamisilla. Työntekijöinä suunnittelemme asiakkaiden tapaamiset siten, että sovitut tapaamiskerrat toteutuvat ja tapaamiset edistävät asiakkaan tilannetta.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Olemme sitoutuneet noudattamaan ammattieettisiä ohjeita ja periaatteita asiakkaan asiallisesta kohtelusta. Asiakkaisiin suhtaudutaan kunnioittavasti. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa epäasialliseen kohteluun tai käytökseen asiakkaita kohtaan, huomauttaa asiasta ja/tai tuoda asia esihenkilön tietoon. Esihenkilön tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että jokainen työntekijä toimii asiakaskohtaamisissa asiallisesti ja eettisesti oikein.
Epäkohdan tultua esiin, esihenkilö käy asian läpi työntekijän ja asiakkaan kanssa.
Toimintakulttuurista käydään tarpeen mukaan yhteistä keskustelua ja tarkastellaan tietoisesti omaa ja yhteistä tapaa puhua asiakkaista ja asiakkaan kanssa. Asiakkaista ei puhuta epäasiallisesti.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen tultua ilmi, asiakkaan on ensimmäisenä mahdollista keskustella asiasta oman työntekijänsä kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, asiakas voi itse ottaa yhteyttä tai yksikön esihenkilö on asiakkaaseen yhteydessä tapahtuneen läpikäymiseksi ja korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Tarvittaessa järjestetään asiakkaan niin toivoessa keskustelutilaisuus, jotta tapahtumat käydään läpi ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Keskustelu on usein tehokkain ja nopein keino asian selvittämiseksi.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaalle kerrotaan työskentelyn aikana, että hänellä on oikeus muistutuksen tai kantelun tekemiseen.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Palvelussa asiakkaan palveluntarvetta, työskentelyn etenemistä ja palvelun vaikuttavuutta lapsen ja perheen riski- ja suojaaviin tekijöihin arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti palvelujen asiakasneuvotteluissa yhteistyössä palvelua tuottavan työntekijän, vastuusosiaalityöntekijän sekä asiakkaan kanssa. Palvelujen vastuutyöntekijät kirjaavat palvelun tavoitteet ja suunnitelman sen toteuttamisesta palvelun toteuttamissuunnitelmaan ja päivittävät sitä aina neuvottelujen yhteydessä. Palvelujen työskentelyssä arviointi pohjautuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden palveluissa käytössä olevaan arviointi- ja työskentelymalliin.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Toteutamme palvelun lainsäädäntöä noudattaen sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, ja hänen osallistumisensa ja sitoutumisensa työskentelyyn on vapaaehtoista. Työskentely suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti siten, että asiakas osallistuu tavoitteiden asettamiseen ja palvelun toteutuksen suunnitteluun. Asiakkaalle annetaan riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa hänen ja perheensä tilanteesta sekä työskentelyyn liittyvistä asioista, jotta hän voi osallistua ja tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja. Tuemme asiakkaan päätöksentekoa tarjoamalla näkökulmia ja vaihtoehtoja sekä tuomalla tarvittaessa esiin lapsen näkökulman ja tarpeet.
Yhteydenpidosta muihin viranomaisiin, toimijoihin ja asiakkaan läheisiin sovitaan asiakkaan kanssa, ja siihen pyydetty lupa kirjataan asiakastietojärjestelmä Apottiin. Asiakkaalla on mahdollisuus muuttaa antamiaan yhteydenpitolupia työskentelyn aikana. Asiakkaalle kerrotaan hänen oikeudestaan antaa palautetta sekä tehdä palvelusta muistutus tai kantelu ja annetaan tarvittavat tiedot näiden tekemiseen. Kohtelemme asiakkaitamme tasavertaisesti; arvostava kohtaaminen ja kunnioittava puhe perheen taustoista riippumatta. Välittämme palveluissamme asiakkaalle kokemuksen arvokkuudesta ja hyväksynnästä
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Asiakkailta pyydetään aktiivisesti palautetta palvelusta työskentelyn aikana, asiakasneuvotteluissa ja palvelun päättyessä. Toimintayksikössä on käytössä jatkuva sähköinen asiakaspalautelomake 7-17 vuotiaille lapsille ja yli 17-vuotta täyttäneille. Asiakaspalautteessa asiakas arvioi saamaansa palvelua sekä antaa avointa palautetta hyvästä toiminnasta ja kehittämisehdotuksia.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Palautteita käydään yksikön henkilöstökokouksessa läpi kuukausittain ja johtoryhmässä vähintään osavuosikatsauksien yhteydessä. Kertynyttä asiakaspalautetta hyödynnetään toimintaa kehitettäessä; asiakaspalautteet kootaan ja analysoidaan säännöllisesti ja ne otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Edellä mainitusta vastaavat tehtäväaluepäällikkö ja yksikön esihenkilöt. Mikäli yksittäisestä palautteesta ilmenee merkittäviä laatupoikkeamia, pyritään ne selvittämään välittömästi.
Palvelua ja toimintaa kehitettäessä hyödynnämme asiakaspalautteita ja/tai teemme sitä yhdessä myös kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi
Asiakkaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen. Muistutuksen tekemiseen on mahdollista saada apua sosiaali- ja potilasasiavastaavalta. Ohjeet ja lomakkeen muistutuksen tekemiseen saat täältä.
Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, hänellä on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä kantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Kantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Lupa- ja valvontavirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita.
Lisätietoa kantelusta: Lupa- ja valvontaviraston internetsivut, Eduskunnan oikeusasiamiehen internetsivut
Muistutusten ja kanteluiden käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen
Muistutusten ja kantelujen käsittelyä koskevat menettelytavat: Toimintayksikön sisäinen valvontavastuu on yksikön esihenkilöllä ja tehtäväaluepäälliköllä. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, muu palvelun laatupoikkeama tai vaaratilanne käsitellään asiakkaan, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja esihenkilön kesken.
Muistutukset, kantelut- ja muut valvontapäätökset käsitellään aina esihenkilöpalavereissa, joissa tapahtuma käydään läpi ja päätetään tarvittavista muutostarpeista. Tilanteet käydään läpi myös tiimipalaverissa.
Henkilöstöllä on myös velvollisuus tuoda esiin havaitsemansa epäkohtia. Jos asiakkaan kohteluun liittyviä epäkohtia havaitaan, asiakasta informoidaan palautekanavista ja valitusteistä (sosiaalityöntekijä, esihenkilöt, muistutus, kantelu, sosiaali- ja potilasasiavastaava, Lupa- ja valvontavirasto LVV).
Muistutuksiin ja kanteluihin vastataan kirjallisesti 30 vuorokauden sisällä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Epäkohtia tai puutteita tarkastellaan kokonaisuutena vähintään vuositasolla ja arvioidaan niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä ohjeistuksiin tai toimintakäytänteisiin tai koulutustarpeisiin.
Omavalvontasuunnitelman toteuttaminen sekä säännöllinen raportointi ja julkaisu: Omavalvonta toteutuu päivittäisessä arkityössä. Omavalvontasuunnitelmaan liittyviä asioita seurataan ja käsitellään viikoittain johtoryhmässä sekä henkilöstön kanssa työyhteisökokouksessa.
Omavalvontasuunnitelman raportointia toteutetaan osavuosikatsauksien yhteydessä VAKEn omavalvonnan VAKEmittarilla. Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, vähintään neljän kuukauden välein, tehtäväaluepäällikön ja yksikön esihenkilön toimesta. Päivitetty omavalvontasuunnitelma julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet sivuilla.
Kehittämistarpeet ja toimenpiteet: Kehittämistarpeet ja toimenpiteet pohjautuvat Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen tehtäväalueen yhteiseen toimintasuunnitelmaan.
Yksikön toimintasuunnitelma vuodelle 2026: Vuonna 2026 keskitymme vahvistamaan työn palkitsevuutta jakamalla onnistumisia ja tekemällä työn vaikuttavuutta näkyväksi, kehittämään työyhteisön muuntautumiskykyä ja menetelmällistä osaamista sekä lisäämään avointa ja selkeää vuorovaikutusta ja psykologista turvallisuutta; lisäksi parannamme asiakastyön laatua, tavoitteellisuutta ja asiakasosallisuutta. Selkeytämme työn rakenteita, rooleja ja tavoitteita sekä varmistamme riittävän tuen työn tekemiseen, määrittelemme keskeiset tavoitteet ja seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti. Kehitämme osaamista suunnitelmallisesti kouluttautumalla edelleen systeemiseen työotteeseen sekä laajentamalla perhearviointimallin käyttöönottoa, ja kiinnitämme erityistä huomiota asiakaspalautteen keräämiseen, erityisesti lapsilta.
Omavalvontasuunnitelman muutosloki:
11/2026, Outi Jokinen. Muokattu riskien hallinnan ja asiakkaan asema ja oikeudet sisältöjä.
05/2026, Outi Jokinen. Muokattu riskienhallintaa ja vuoden 2026 kehittämistoimenpiteitä.
01/2026, Outi Jokinen. Muokattu pääosin organisaatiotietoja.