Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut, Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö
Itäinen alue: Karsikkokuja 17, 4 krs. 01360 Vantaa
Läntinen alue: Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa
Pohjoinen alue: Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Vastuuhenkilöt: Yksikön esihenkilö, vastaava sosiaaliohjaaja Outi Kaarema, outi.kaarema@vakehyva.fi p. 043 826 8699
Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen, outi.jokinen@vakehyva.fi p. 050 303 5193
Toiminta-ajatus, Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö (sosiaalihuoltolaki 18 §):
Perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti. Perhetyöllä tuetaan lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia riskitekijöitä vähentäen ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevat 0–17- vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Palvelua tarjotaan perheille, joiden lapselle/lapsille on tehty sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi ja heillä on perhesosiaalityön asiakkuus.
Työskentelyn tavoitteena on saada aikaan konkreettisia muutoksia lapsen ja hänen perheensä arkeen ja olosuhteisiin. Tavoitteet laaditaan aloituspalaverissa yhdessä perheen, perhetyön sosiaaliohjaajan ja perheen omatyöntekijän kanssa ja palvelusta tehdään toteuttamissuunnitelma. Tavoitteet liittyvät esimerkiksi vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen. Työskentelyn tavoitteena olevia valmiuksia harjoitellaan yhdessä arvioimalla, tekemällä ja mallintamalla. Tapaamiset voivat pitää sisällään yksilötapaamisia lapsen tai vanhemman kanssa tai ne voivat olla koko perheen tapaamisia. Palvelu on asiakkaalle maksutonta.
Asiakaspaikkamäärää ei ole rajoitettu.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen ja yksikön esihenkilö Outi Kaarema ovat vastuussa omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta. Omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen ovat osallistuneet myös sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön sosiaaliohjaajat.
Toimintayksikön kokouksissa keskustellaan säännöllisesti omavalvonnasta sekä omavalvontasuunnitelman sisällön tarkentamisesta ja kehittämisestä. Keskusteluihin osallistuvat kaikki työryhmän jäsenet.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti 4kk välein ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja raportoidaan VAKEmittarin avulla.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on saatavilla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet-sivuilla. Omavalvontasuunnitelmaan vievä QR-koodi ja nettilinkki ovat sekä henkilöstön että asiakkaiden tiedossa ja saatavilla. Tarvittaessa suunnitelman voi tulostaa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Arvot ja toimintaperiaatteet • Toimintayksikkömme on sitoutunut oman toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Kehittämistä teemme yhteistyössä sosiaalityön, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. • Toteutamme palveluja yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. • Toiminnassamme keskeisintä on lapsen etu, lasten tarpeisiin vastaaminen ja lapsen hyvinvoinnin vahvistaminen. • Toimintaamme ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, kansainväliset ja kansalliset sopimukset, lastensuojelun laatusuosituksen mukaiset eettiset periaatteet sekä sosiaalialan ammattieettiset ohjeet:
Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus | UNICEFSosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolaki | 1301/2014 | Lainsäädäntö | FinlexSosiaalialan ammattieettiset ohjeet https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a
Työskentelyssämme olemme sitoutuneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoihin, jotka ohjaavat toimintaamme ja päätöksentekoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus ja Rohkeus.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Laadunhallinnan mittarina hyödynnetään asiakaspalautetta, muistutuksia ja kanteluita. Yhtenäistä ja tasalaatuista työskentelyä ohjaavat muu muassa yhteinen perhetyön työskentelyprosessi sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä oleva lapsiperheiden arviointi- ja työskentelymalli.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii Laatu- ja valvonta -tehtäväalue, joka vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Ohjaus ja valvonta kohdentuu myös shl perhetyön palvelun tuottamiseen.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen johtoryhmä koostuu tehtäväaluepäälliköstä ja toimintayksiköiden esihenkilöistä. Johtoryhmä vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatiokulttuurin, strategian, talouden ja hallinnollisen toiminnan jalkauttamisesta toimintayksiköihin ja asiakastyöhön sekä yhteisistä toimintaperiaatteista, prosesseista ja työvälineistä asiakastyössä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Yksikön esihenkilö Outi Kaarema ja tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen.
Hyvinvointialueen toimialan linjajohdon vastuulla on riskienhallinnan ja turvallisuuden järjestäminen. Johdon vastuulla on ohjauksen ja turvallisen toiminnan mahdollistaminen sekä ohjeistuksen ja tiedon välittäminen. Esihenkilön vastuulla on henkilöstön riittävä perehdytys ohjeistuksiin sekä työssään kohtaamiin riskitekijöihin. Työntekijän vastuulla on perehtyä saamiinsa ohjeistuksiin ja noudattaa niitä omassa työssään.
Tehtäväalueella toimii turvallisuus- ja kriisiryhmä, johon kuuluvat esihenkilöt ja toimintayksiköiden henkilöstöedustus. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävänä on kehittää työturvallisuutta jatkuvan kehittämisen periaattein.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Yksikön esihenkilö Outi Kaarema ja tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen.
Asiakastietojärjestelmän Apotin käyttökatkoissa jatkuvuustyöaseman osalta vastuuhenkilönä on Mika Virolainen.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Uudet työntekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja työsuojeluun. Perehdytykseen sisältyy myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarjoamat turvallisuuskoulutukset.
Riskienhallintaa ja tuvallisuuskulttuuria käsitellään säännöllisesti työyhteisössä ja osaamista pidetään yllä asiakastyön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijöillä on ensiapuvalmiuksia ja turvallisuuskoulutuksia, esimerkiksi alkusammutustaitoja harjoitellaan säännöllisesti. Yksikössä on turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja vartijoita käytetään ohjeistusten mukaan.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma Laitevastaavan käsikirja Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet Valmiussuunnitelma Tietoturvasuunnitelma Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet Meillä töissä – käsikirja Osallisuusohjelma ja suunnitelmat Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 01/2026Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 03/2026
Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen Turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, päivitysaika: 8/2026Työpaikkaselvitys, päivitysaika: 11/2024Hyvinvointitutkimus, päivitysaika: 12/2025
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen: Työntekijät on perehdytetty käyttämään HaiPro- järjestelmää. Ilmoitusten sisällöt käydään läpi viikkokokouksessa pyrkimyksenä tilanteista oppiminen ja vastaavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen jatkossa.
Käsittelyprosessi: 1. Epäkohdat, läheltä piti-tilanteet sekä uhka- ja vaaratapahtumat keskustellaan ensin tilanteeseen liittyvien työntekijöiden kesken esihenkilön tuella. Tapahtumasta kirjataan Haipro-ilmoitus. Tapahtumien käsittelyyn kuuluu tarvittaessa myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
2. Haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne käydään toimintayksikössä läpi, jossa arvioidaan, mikä tilannetta on mahdollisesti myötävaikuttanut ja millä toimenpiteillä vastaavaa tapahtumaa voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä.
3. Toimintayksikön käsittelyn jälkeen tapahtuma ja toimintaehdotukset tuodaan johtoryhmään, jossa tapahtuma ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset käydään läpi. Tilanteeseen liittyvät ohjeistukset ja toimintakäytänteet arvioidaan ja tehdään tarvittaessa tarkennuksia. Sovitaan, miten mahdollista muutoksista tiedotetaan. Haipro-ilmoitus käsitellään loppuun.
4. Tapahtumat raportoidaan tehtäväalueella osavuosikatsauksissa, jossa niihin mahdollisesti otetaan kantaa ja tarkennetaan tarvittaessa toimintaohjeita.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Tiedon välittyminen vakavista vaaratapahtumista organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Toimintayksikössä riskienhallinta on esihenkilön ja koko henkilöstön yhteistyötä.
Tunnistamme riskejä etukäteen ja laadimme riskejä pienentäviä toimenpiteitä liittyen työolosuhteisiin, työn kuormittavuustekijöihin ja mahdollisiin vaaratekijöitä. Pyrimme koko ajan parantamaan toimintaamme, työoloja ja kehittämään turvallisempaa työkulttuuria: • Tunnistamme työoloissa riskejä uhka- ja vaaratilanteisiin • Luomme riskejä pienentäviä toimintatapoja • Ennakoimme • Seuraamme riskienhallintaa ja parannamme sitä
Keinot ja rakenteet:
Asiakastyössä riskienhallintaa toteutetaan tunnistamalla uhka- ja vaaratilanteita. Tarvittaessa asiakkaita tavataan tiloissa, joissa on muita työntekijöitä tai vartija paikalla. Asiakastyössä arvioidaan myös, milloin asiakasta tavataan vain työparin kanssa. Kotikäynneillä työpareilla on käytössä turvasana ja työpuhelimessa 112 Suomi-sovellus.
Korjaavat toimenpiteet: Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan akuuteissa tilanteissa omaa henkilöstöä sähköpostilla, tarvittaessa myös yhteistyökumppaneita. Muutokset päivitetään toimintaohjeisiin ja tiedotetaan rakenteiden kautta tiimeihin. Toimintayksikön ulkopuolelle tapahtuvasta viestinnästä vastaa tehtäväaluepäällikkö ja varalla hänen ensimmäinen sijaisensa.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja
alihankintatilanteissa: -
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Riskienarviointia ja -hallintaa toteutetaan HaiPro-järjestelmän avulla, jossa asiakastyöhön liittyviä riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hallintaa on tarkemmin kuvattu. Riskienarviointi päivitetään vähintään vuosittain. Riskintunnistaminen vaatii aktiivisia toimia kaikilta työntekijöiltä. Työntekijät osallistuvat riskien arviointiin, työ- ja asiakasturvallisuuden suunnitteluun sekä omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Yksikön esihenkilö ja tehtäväaluepäällikkö vastaavat riskienhallinnan seurannasta sekä korjaavien toimenpiteiden kirjaamisesta ja tiedottamisesta. Riskienhallintaa ja korjaavia toimenpiteitä seurataan vuosittain työolojen vaarojen ja haittojen arvioinnissa sekä neljän kuukauden välein raportoitavassa osavuosikatsauksessa sekä turvallisuus- ja kriisiryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa.
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Selvityspyynnöt, ohjaukset ja päätökset käydään työyhteisössä läpi kokousrakenteiden mukaisesti sekä huomioidaan toiminnassa ja ohjeistuksissa.
Henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös Lupa ja valvontavirastolle.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Työntekijöillä on lastensuojelulain 25§ mukainen ilmoitusvelvollisuus, joka tarkoittaa, että he ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä. Heillä on myös tietyissä tilanteissa velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalihuoltoon jo ennen lapsen syntymää.
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla tahoilla on myös velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.
Työntekijöitä koskee myös Sosiaalihuoltolaki 35§ mukainen ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeesta. Laki velvoittaa työntekijän ohjaamaan asiakkaan ottamaan yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Työntekijä voi tehdä yhteydenoton asiakkaan suostumuksella. Mikäli lapsen etu kuitenkin vaatii yhteydenottoa, mutta vanhempi ei ole siihen suostuvainen, on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Ilmoitusvelvollisuus on osa henkilöstön perehdytystä ja lisätukea saa tarvittaessa esihenkilöltä. Henkilöstöä tiedotetaan säännöllisesti omavalvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä.
Henkilöstön määrä ja rakenne: 12 sosiaaliohjaajaa, jotka jakautuvat VAKEssa kolmelle alueelle; pohjoiselle, itäiselle ja läntiselle. Yksikön esihenkilö.
Sijaisten käytön periaatteet: Sijaisia palkataan pitkiin perhevapaisiin ja palkattomiin työlomiin. Akuuteissa poissaoloissa työparin sijaistaminen järjestellään tarvittaessa työryhmän tai tehtäväalueen sisäisin järjestelyin, jotta asiakastyö ei vaarannu. Sijaisten rekrytoinnista vastaa yksikön esihenkilö.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Omaa henkilöstöä voidaan tarvittaessa täydentää ostopalveluista hankittavalla työparilla.
Rekrytointi: Rekrytoinnista vastaa yksikön esihenkilö. Henkilöstön riittävyys varmistetaan avoimien vakanssien täyttämisellä viipymättä. Hakijoiden kelpoisuus tarkistetaan JulkiTerhikistä ja hakijoiden henkilöllisyys tarkistetaan haastattelussa. Työntekijöitä palkattaessa otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoinnissa käytetään Laura-järjestelmää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Rekrytointitilanteessa työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Työntekijä esittää aina myös rikosrekisteriotteen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Sosiaalihuoltolain mukaiseen perhetyöhön edellytetään koulutusvaatimuksena sosionomi (AMK). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arvioinnista vastaa työnantajan edustaja. Kaikkia työntekijöitä koulutetaan arviointiosaamiseen, systeemiseen ja traumainformoituun työotteeseen sekä neuropsykiatriseen ohjaukseen. Näiden lisäksi henkilöstöä koulutetaan asiakastyöstä nouseviin ajankohtaisiin ilmiöihin.
Henkilöstön perehdytys: Perehdytystä tehdään yhteistyössä työyhteisön ja esihenkilön kanssa. Työyhteisöstä nimetään aina kaksi perehdytyksestä vastaavaa työntekijää mutta koko työyhteisö osallistuu perehdytykseen. Yksikössä on käytössä yhteinen perehdytyssuunnitelma, jota seurataan jokaisessa perehdytyksessä. Yksikön esihenkilö järjestää vähintään kolme perehdytystapaamista ja arvioi yhdessä lähiperehdyttäjien ja uuden työntekijän kanssa lisätapaamisten tarvetta. Uusi työntekijä perehtyy työhön lähtökohtaisesti työparina toimien, ellei hänellä ole aikaisempaa kokemusta perheiden kotiin tehtävästä sosiaalihuoltolain- tai lastensuojelun perhetyöstä.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstön edellytetään osallistuvan ammattitaitoa ylläpitävään ja täydentävään koulutukseen. Jokaisella työntekijällä on vuodessa 3-8 koulutuspäivää, joista kolme päivää ovat työnantajan edellyttämiä koulutuksia ja loput työntekijän omaan ammatilliseen kehittymissuunnitelmaan pohjautuvia koulutuksia. Koulutustarjonta on pääasiassa hyvinvointialueen sisäisen koulutusohjelman mukainen. Henkilöstölle järjestetään vuosittain kehityskeskustelu esihenkilön kanssa, jossa päivitetään työntekijän osaamisen suunnitelmaa. Koulutuksessa huomioidaan koko työyhteisön koulutustarpeet ja henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa kartoitetaan yksilölliset koulutustarpeet, jotka kirjataan MyJopi alustalle. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki- järjestelmän kautta. Vuosittain pakollisia täydennyskoulutuksia ovat tietoturvaan liittyvät koulutukset.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Opiskelijoille ilmoitetaan avoimista työharjoittelumahdollisuuksista Jobiilissa. Opiskelijat haastatellaan aina ennen harjoittelujaksoa. Työyhteisöstä nimetään 2 työntekijää, jotka vastaavat ensisijaisesti opiskelijan ohjauksesta. Yksikön esihenkilö tapaa opiskelijan vähintään 2 kertaa työharjoittelun aikana. Opiskelija allekirjoittaa vaitiolovelvollisuus- sopimuksen. Opiskelija saa työharjoittelun ajaksi käyttöönsä asiakastietojärjestelmä Apotin harjoittelijatunnukset. Opiskelijoilta edellytetään rikosrekisteriote, joka esitetään harjoittelujakson alussa esihenkilölle.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään anonyymia palautetta säännöllisesti kolme kertaa vuodessa Vake-pulssissa sekä joka toinen vuosi toteutettavassa Työterveyslaitoksen hyvinvointikyselyssä. Kyselyn tulokset käydään työntekijöiden kanssa läpi ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Palautteen antamiseen rohkaistaan myös arkisissa kohtaamisissa kollegojen ja esihenkilön kanssa. Esihenkilö vastaa palautteen käsittelystä ja mahdollisten toimenpiteiden suunnittelusta ja seurannasta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Henkilöstön osaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksen lisäksi kollegiaalisilla, reflektiivisillä keskusteluilla sekä esihenkilön tapaamisilla. Yksikön esihenkilön vastuulla on puuttua havaittuihin epäkohtiin, antaa palautetta, ohjata toiminnan muuttamisessa ja sopia seurannasta.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Toimintaan ei liity henkilöstömitoitukseen liittyvää lainsäätelyä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Avoimet vakanssit pyritään täyttämään mahdollisimman pian.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Yksikön henkilöstö työskentelee asiakaslähtöisesti koko hyvinvointialueella. Peruuntuneita ajanvarauksia voidaan hyödyntää työpariresurssina toimimiseen. Tilapäisen henkilöstövajauksen kohdalla asiakastyötä priorisoidaan ja asiakastyötä turvataan yksikön tai tehtäväalueen sisäisin sijaisjärjestelyin.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: -
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: -
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: -
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimitilat vastaavat palvelun tarpeisiin. Tilat ovat avoinna virka-aikoina. Asiakastiloissa on wc:t ja tilat on suunniteltu esteettömiksi. Siivous toteutuu hyvinvointialueen sopimusten mukaisesti.
Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön henkilöstön työ on luonteeltaan liikkuvaa. Työtä tehdään pääsääntöisesti asiakkaiden kodeissa ja muissa arkiympäristöissä. Työntekijät varmistavat asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutumisen tapaamisympäristöstä huolimatta. Toimistotyötä ja työn tauottamista voidaan tehdä kolmella eri toimipisteellä: Karsikkokuja 17, 4 krs. 01360 Vantaa, Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa, Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava. Lisäksi käytössä on myös muut tehtäväalueen tilat, sekä Vaken toimitilat, joihin on avoin pääsy. Toimitiloihin on mahdollista kutsua suunnitellusti vartija.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Karsikkokuja 17 tilat on tarkastettu ja todettu asianmukaisiksi työpaikkaselvityksessä syyskuussa 2024.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: -
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Riskinä voi olla esimerkiksi tietoturvaloukkaus. Riskin toteutumista ehkäistään ohjeistamalla henkilöstö asianmukaiseen tiedon käsittelyyn ja lukitsemaan työasema aina siltä poistuessa.
Riskinä asiakasta toimistolla tavatessa on, että tapaamishuoneiden ovet eivät ole lukittuja ja ulkopuolinen henkilö voisi päästä tilaan yllättäen. Toimitiloissa riskiä on pyritty pienentämään asentamalla toimistotiloihin henkilöhälyttimiä eikä kaikkiin tiloihin ole avointa pääsyä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Mahdollisista epäkohdista ilmoitetaan kiinteistöhuoltoon Vakka -tiketillä.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kiinteistön omistajan ja VAKEn kiinteistöhuollon ylläpito- ja korjaussuunnitelmat
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Toiminnassa ei ole sellaista välineistöä, joka vaatisi erillisen koulutuksen.
Henkilöstöllä on käytössään henkilökohtaiset kaksivaiheisesti suojatut työasemat sekä työpuhelimet. Henkilöstö on ohjeistettu työvälineiden huollon (lähituki) sijainnista ja yhteystiedoista.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Henkilöstön perehdytyssuunnitelmaan kuuluvat pakolliset tietoturvakoulutukset (Navisec) sekä Apottikoulutukset. Yksikön esihenkilö varmistaa, että koulutukset on suoritettu. Tietoturvakoulutukset uusitaan vuosittain. Yksikössä ja tehtäväalueella on Apottitukihenkilöitä.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Käytössä on Vantaan ja Keravan tietoturvasuunnitelma.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Poikkeavuuksista ja häiriöistä ilmoitetaan hyvinvointialueen IT-tukeen joko puhelimitse tai Vakka -tiketillä. Jokainen henkilöstön jäsen on velvoitettu ilmoittamaan havaitsemastaan poikkeamasta tai häiriöstä. Tarvittaessa ongelmasta ilmoitetaan myös omalle esihenkilölle, jos ongelma on laajempi ja koskettaa useampaa kuin yhtä käyttäjää tai jos ongelman ratkaisemiseen tarvitaan esihenkilöä.
VAKEni vestintä informoi keskitetysti henkilöstöä häiriötilanteista sähköpostilla sekä intrasivuilla, Apotti asiakastietojärjestelmän sisällä.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Kaikista poikkeamista ja häiriötilanteista ilmoitetaan heti esihenkilölle. Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat.
Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi • Haittaohjelmatartunta, kuten kiristyshaittaohjelma tai virus • Kyberhyökkäys, kuten palvelunestohyökkäys • Kadonnut tai varastettu työasema, puhelin tai tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku • Tietomurto eli luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään tai palveluun • Verkkosivuston kaappaus eli käyttäjä luulee vierailevansa VAKEn sivustolla, joka on todellisuudessa hyökkääjän rekisteröimä verkkoalue • Tietovuoto, hyvinvointialueen salassa pidettäviä tietoja on vuotanut ja väärinkäytetty • Onnistunut tietojenkalastelu, esimerkiksi haitallisen linkin klikkaaminen, tiedoston lataaminen tai tietojen luovuttaminen kalastelijoille
Kalasteluviestit raportoidaan Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella joko työpöytäsovelluksella, selainversiossa tai mobiiliapplikaatiolla. Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi • Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle) • Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä • Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä • Lukitsemattomat tilat • Huono äänieristys • Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus • Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi
• virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä • yhteydenotto tietohallintoon tai • pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus ilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, niin tällöin loukkauksesta on informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Tehtäväalueella on kirjallinen ohjaustus mahdollisia asiakastietojärjestelmän käyttökatkoja varten. Yksikössä on käytössä Apotin jatkuvuustyöasema (Vernissakatu 6, 6 krs. kokoushuone) ja käyttökatkosuunnitelma mahdollisia häiriöitä varten, jossa on kuvattu toimintatavat. Esihenkilöt ja Apotti-tukihenkilöt ovat koulutettuja käyttökatkoja varten ja jatkuvuustyöaseman käyttöön.
Henkilöstöllä on tiedossa myös IT-lähituen osoite ja aukioloajat. Asiakastyötä on mahdollista toteuttaa äkillisistä teknologian vikatilanteista huolimatta ja liikkuva työ mahdollistaa lähituen hyödyntämisen joustavasti.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Työssä toteutetaan asiakkaan osallistavaa kirjaamista ja sähköinen dokumentointi on kiinteä osa työtä. Maisa järjestelmä ja Kanta antavat asiakkaalle mahdollisuuden määrittää dokumenttien näkyvyyksien oikeuksia. Asiakkaalla on oikeus pyytää muutosta asiakasdokumentteihin.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Työssä käytetään ainoastaan IT-tiimin esiasentamia mobiililaitteita ja työasemia, työprofiililla.Käytössä oleva teknologia pohjautuu hyvinvointialueen ohjeistuksiin ja hankintaohjeisiin, joiden käytössä huomioidaan tietoturva ja -suojan toteutuminen. Henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan näiden asianmukaiseen käyttöön. IT-tuen käyttöopastusta pyydetään tarvittaessa myös puhelimitse tai lähitukena.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Anna Palviainen, anna.palviainen@vakehyva.fi.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakastietojen kirjaamisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Asiakkaan tilanteesta kirjataan ilman tarpeetonta viivytystä palvelun järjestämisen kannalta oleellinen tieto, riittävässä laajuudessaan. Yksikössä toteutetaan asiakkaan osallistavaa dokumentointia ja suositaan avointa, reaaliaikaista ja osallistavaa dokumentaatiota. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, mitä hänen asiassaan kirjataan asiakastietojärjestelmään. Yksikössä on koulutettu kirjaamisvalmentaja ja kirjaamiseen liittyviä käytänteitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti esihenkilön ja tehtäväaluepäällikön vastuulla.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi potilas- ja asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovelletaan tietosuojalakia, potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia.
Henkilötietojen käsittelyssä on aina noudatettava tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita. Työntekijöiden osaamista tuetaan vuosittaisilla pakollisilla tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksilla.
Palvelun saatavuuden määräajat: Palvelu alkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta tai kiireellisissä tilanteissa viipymättä. Kuitenkin aina ilman aiheetonta viivytystä.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä toteutetaan asiakkaille laaditun toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa asiakastietojärjestelmä Apottiin. Työskentely perustuu toteuttamissuunnitelmassa laadittuihin tavoitteisiin, jotka asetellaan konkreettiseen ja mitattavaan muotoon, pyrkimyksenä muutos asiakkaan nykytilanteeseen. Työskentelyn tavoitteenmukaisuutta arvioidaan jatkuvasti yhdessä asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa. Tarvittaessa tavoitteita tarkennetaan tai muutetaan vastamaan paremmin asiakkaan tarpeeseen.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksikössä ei järjestetä ruokahuoltoa.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Toimipisteiden ylläpitosiivous järjestetään Vantaan ja Keravan siivouspalvelujen puitesopimuksen mukaisesti.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät VAKEn Intranetistä.
Henkilöstön käytössä on suojavarusteita, kuten kasvomaskeja, käsineitä, haalareita ja käsien desinfiointiainetta. Työntekijät huolehtivat yhdessä työterveyshuollon kanssa riittävästä rokotesuojastaan. Yksikössä ei työskennellä sairaana ja tartuntariski pyritään minimoimaan asiakastyössä. Asiakkaita suositellaan siirtämään tapaaminen toiseen ajankohtaan, jos perheessä on tarttuvaa sairautta. Tapaamisen osallistujien kokoonpanoa ja tapaamisen sijaintia on myös mahdollista muokata niin, että tarttuvan taudin leviäminen estetään.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Yksikössä ei säilytetä asiakkaiden omaisuutta.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Yksikkö ei vastaa asiakkaiden terveydenhoidon toteuttamisesta. Tarvittaessa asiakasta ohjataan sairaanhoidon piiriin.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Asiakkaalta pyydetään aina erikseen suullinen lupa yhteistyöhön muiden palveluiden kanssa. Lupa dokumentoidaan Apottiin erikseen jokaisesta yhteistyökontaktista.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Perhetyössä asiakas on lapsi ja näistä asioista vastaa vanhempi.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Asiakkaat ohjautuvat palveluun perhesosiaalityöstä, sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän ohjausasiakirjalla.
Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä on nimetty perhesosiaalityön yksiköstä. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön vastuutyöntekijä nimetään yksikössä ja vastuutyöntekijä on sosiaaliohjaaja, joka työskentelee asiakasperheessä ja laatii sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön dokumentit; toteuttamissuunnitelman, käyntikirjaukset sekä yhteenvedon.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkaalla on aina oikeus häntä koskeviin asiakirjoihin lain edellyttämällä tavalla. Lapsi ja hänen huoltajansa/vanhempansa osallistuvat koko työskentelyn ajan arvioimaan omaa tilannettaan, palvelun toteutumista ja palvelun vaikuttavuutta yhdessä työntekijöiden kanssa.
Työskentelyn aikana käytämme asiakasta osallistavia työskentelymenetelmiä ja -tapoja, jotka vahvistavat avoimuutta ja osallisuutta. Palveluissamme asiakas osallistuu aktiivisesti palvelunsa suunnitteluun ja työskentelyyn. Asiakasneuvotteluissa kannustamme asiakasta toimijuuteen tavoitteiden asettelussa sekä niiden toteutumisen arvioinnissa. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja tuo omaa näkemystään esille omasta ja perheensä tilanteesta sekä tuentarpeensa. Aktivoimme ja motivoimme asiakasta miettimään omaa elämäntilannettaan ja löytämään ratkaisuja. Kuljemme työntekijöinä asiakkaan rinnalla tukemassa muutosta tai autamme asiakasta ymmärtämään lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä riskitekijöitä. Kannustamme asiakasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta työskentelyyn liittyvistä asioista, joissa huomioimme asiakkaan ikätason ja kyvyt.
Dokumentointimme on reaaliaikaista, avointa ja asiakasta osallistavaa. Kirjauksissa asiakkaan ääni on esillä ja kirjaamme asiakkaan työskentelyn kannalta tarkoituksenmukaiset asiat. Osallistava dokumentointi on työskentelytapa, joka tukee asiakkaan tavoitteiden mukaista muutosta.
Työskentelyssä käytämme palautetietoista työskentelytapaa FIT (Feedback Informed Treatment), jonka avulla voimme muokata palvelua asiakasperheelle mahdollisimman hyödylliseksi. Seuraamme asiakkaan kokemusta työskentelyn aikana kahden mittarin avulla: kokemus hyvinvoinnista (ORS) ja kokemus tapaamisesta (SRS). Palautetietoisella työskentelytavalla asiakkaan hyvinvointi ja tarpeet tulevat perhetyön työskentelyssä kuulluksi ja niihin voidaan vastata paremmin aina seuraavilla tapaamisilla. Asiakkaalla aito mahdollisuus tuoda oman näkökulmansa esille ja hänellä on tunne, että sanomisella on merkitystä.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen: Olemme asiakkaalle ystävällisiä ja empaattisia. Kannustamme ja rohkaisemme asiakasta tuomaan omia mielipiteitään esille. Työskentelyn lähtökohtana on, että uskomme työntekijöinä asiakkaaseen ja muutoksen mahdollisuuteen. Emme tuomitse asiakasta vaikeassakaan elämäntilanteessa, olemme avoimia ja luottamuksen arvoisia. Nostamme aktiivisesti suojaavia tekijöitä riskitekijöiden rinnalle.
Arvostamme asiakasta ja sanoitamme sitä heitä kohtaan. Asiakasta arvostava kohtaaminen on asenne, joka toteutuu kaikissa työtehtävissämme. Emme puhu asiakkaasta selän takana eikä työntekijöiden kesken asiakkaista puhuta epäasiallisesti. Otamme rohkeasti ja sensitiivisesti asioita puheeksi asiakkaan kanssa.
Asiakkaiden kanssa työskentely on yhteistyötä asiakkaiden ja työntekijöiden kesken; käytämme yhteistyön käsitettä ja me-muotoa, suunnittelemme työskentelyä, toteutamme ja arvioimme sitä yhdessä asiakkaan kanssa.
Palveluissa vastuu vuorovaikutuksesta on työntekijällä. Tapaamisissa on tilaa myös asiakkaalle tärkeiden ja ajankohtaisten asioiden käsittelylle. Työntekijöinä siedämme tapaamisessa myös hiljaisuutta.
Käytämme asiakastyössä asioimiskieltä, joka on asiakkaalle ymmärrettävää. Vältämme ammattitermejä, jota asiakas ei ymmärrä tai niitä käyttäessä kerromme mitä ne tarkoittavat. Otamme asiakastyössä vastuuta löytää asiakkaan kanssa ymmärrettävä ja yhteinen kieli.
Kohtaamme jokaisen perheen yksilönä ja kohtelemme perheenjäseniä tasapuolisesti.
Valmistaudumme tapaamisiin suunnittelemallisilla tapaamisilla. Työntekijöinä suunnittelemme asiakkaiden tapaamiset siten, että sovitut tapaamiskerrat toteutuvat ja tapaamiset edistävät asiakkaan tilannetta.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Olemme sitoutuneet noudattamaan ammattieettisiä ohjeita ja periaatteita asiakkaan asiallisesta kohtelusta. Asiakkaisiin suhtaudutaan kunnioittavasti. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa epäasialliseen kohteluun tai käytökseen asiakkaita kohtaan, huomauttaa asiasta ja/tai tuoda asia esihenkilön tietoon. Esihenkilön tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että jokainen työntekijä toimii asiakaskohtaamisissa asiallisesti ja eettisesti oikein.
Epäkohdan tultua esiin, esihenkilö käy asian läpi työntekijän ja asiakkaan kanssa.
Toimintakulttuurista käydään tarpeen mukaan yhteistä keskustelua ja tarkastellaan tietoisesti omaa ja yhteistä tapaa puhua asiakkaista ja asiakkaan kanssa.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen tultua ilmi, asiakkaan on ensimmäisenä mahdollista keskustella asiasta oman työntekijänsä kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, asiakas voi itse ottaa yhteyttä tai yksikön esihenkilö on asiakkaaseen yhteydessä tapahtuneen läpikäymiseksi ja korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Tarvittaessa järjestetään asiakkaan niin toivoessa keskustelutilaisuus, jotta tapahtumat käydään läpi ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Keskustelu on usein tehokkain ja nopein keino asian selvittämiseksi.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaalle kerrotaan työskentelyn aikana, että hänellä on oikeus muistutuksen tai kantelun tekemiseen.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön toteuttamissuunnitelman laatii perhetyön sosiaaliohjaaja, joka vastaa työskentelystä perheessä. Perhetyön työskentely perustuu yhdessä asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa laadittuihin tavoitteisiin, jotka on dokumentoitu toteuttamissuunnitelmaan. Perhetyön sosiaaliohjaaja arvioi suunnitelman etenemistä jatkuvasti, yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelman mukaista tavoitteissa etenemistä tarkistetaan tarvittaessa tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua. Tarkistaminen tehdään yhteisessä neuvottelussa asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa. Perhetyön sosiaaliohjaaja päivittää arvioinnin perusteella toteuttamissuunnitelman ajantasaiseksi.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Toteutamme palvelun lainsäädäntöä noudattaen sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, ja hänen osallistumisensa ja sitoutumisensa työskentelyyn on vapaaehtoista. Työskentely suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti siten, että asiakas osallistuu tavoitteiden asettamiseen ja palvelun toteutuksen suunnitteluun. Asiakkaalle annetaan riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa hänen ja perheensä tilanteesta sekä työskentelyyn liittyvistä asioista, jotta hän voi osallistua ja tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja. Tuemme asiakkaan päätöksentekoa tarjoamalla näkökulmia ja vaihtoehtoja sekä tuomalla tarvittaessa esiin lapsen näkökulman ja tarpeet.
Yhteydenpidosta muihin viranomaisiin, toimijoihin ja asiakkaan läheisiin sovitaan asiakkaan kanssa, ja siihen pyydetty lupa kirjataan asiakastietojärjestelmä Apottiin. Asiakkaalla on mahdollisuus muuttaa antamiaan yhteydenpitolupia työskentelyn aikana. Asiakkaalle kerrotaan hänen oikeudestaan antaa palautetta sekä tehdä palvelusta muistutus tai kantelu ja annetaan tarvittavat tiedot näiden tekemiseen. Kohtelemme asiakkaitamme tasavertaisesti; arvostava kohtaaminen ja kunnioittava puhe perheen taustoista riippumatta. Välittämme palveluissamme asiakkaalle kokemuksen arvokkuudesta ja hyväksynnästä
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakkaat osallistuvat palvelun ja omavalvonnan kehittämiseen asiakaspalautteiden, muistutusten ja kanteluiden kautta. Asiakkailta pyydetään aktiivisesti palautetta palvelusta työskentelyn aikana ja sitä pyydetään aina myös asiakasneuvotteluissa. Yksikössä on käytössä jatkuva sähköinen asiakaspalaute 7-17 vuotiaille ja yli 17-vuotiaille. Asiakaspalautteessa asiakas arvioi saamaansa palvelua sekä antaa avointa palautetta hyvästä toiminnasta ja kehittämisehdotuksista.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Palautteita käydään yksikön henkilöstökokouksessa läpi kuukausittain ja johtoryhmässä vähintään osavuosikatsauksien yhteydessä. Kertynyttä asiakaspalautetta hyödynnetään toimintaa kehitettäessä; asiakaspalautteet kootaan ja analysoidaan säännöllisesti ja ne otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Edellä mainitusta vastaavat tehtäväaluepäällikkö ja yksikön esihenkilöt. Mikäli yksittäisestä palautteesta ilmenee merkittäviä laatupoikkeamia, pyritään ne selvittämään välittömästi.
Palvelua ja toimintaa kehitettäessä hyödynnämme asiakaspalautteita ja/tai teemme sitä yhdessä myös kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi
Asiakkaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen. Muistutuksen tekemiseen on mahdollista saada apua sosiaali- ja potilasasiavastaavalta. Ohjeet ja lomakkeen muistutuksen tekemiseen saat täältä.
Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, hänellä on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä kantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Kantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Lupa- ja valvontavirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita.
Lisätietoa kantelusta: Lupa- ja valvontaviraston internetsivut, Eduskunnan oikeusasiamiehen internetsivut
Muistutusten ja kanteluiden käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen
Muistutusten ja kantelujen käsittelyä koskevat menettelytavat: Toimintayksikön sisäinen valvontavastuu on yksikön esihenkilöllä ja tehtäväaluepäälliköllä. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, muu palvelun laatupoikkeama tai vaaratilanne käsitellään asiakkaan, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja esihenkilön kesken.
Muistutukset, kantelut- ja muut valvontapäätökset käsitellään aina esihenkilöpalavereissa, joissa tapahtuma käydään läpi ja päätetään tarvittavista muutostarpeista. Tilanteet käydään läpi myös tiimipalaverissa.
Henkilöstöllä on myös velvollisuus tuoda esiin havaitsemansa epäkohtia. Jos asiakkaan kohteluun liittyviä epäkohtia havaitaan, asiakasta informoidaan palautekanavista ja valitusteistä (sosiaalityöntekijä, esihenkilöt, muistutus, kantelu, sosiaali- ja potilasasiavastaava, Lupa- ja valvontavirasto LVV).
Muistutuksiin ja kanteluihin vastataan kirjallisesti 30 vuorokauden sisällä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Epäkohtia tai puutteita tarkastellaan kokonaisuutena vähintään vuositasolla ja arvioidaan niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä ohjeistuksiin tai toimintakäytänteisiin tai koulutustarpeisiin.
Omavalvontasuunnitelman toteuttaminen sekä säännöllinen raportointi ja julkaisu: Omavalvonta toteutuu päivittäisessä arkityössä. Omavalvontasuunnitelmaan liittyviä asioita seurataan ja käsitellään viikoittain johtoryhmässä sekä henkilöstön kanssa työyhteisökokouksessa.
Omavalvontasuunnitelman raportointia toteutetaan osavuosikatsauksien yhteydessä VAKEn omavalvonnan VAKEmittarilla. Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, vähintään neljän kuukauden välein, tehtäväaluepäällikön ja yksikön esihenkilön toimesta. Päivitetty omavalvontasuunnitelma julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet sivuilla.
Kehittämistarpeet ja toimenpiteet: Kehittämistarpeet ja toimenpiteet vuodelle 2026 ovat kuvattuina yksikön toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelma pohjautuu Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen tehtäväalueen toimintasuunnitelmaan.
Omavalvontasuunnitelman muutosloki:
11/2026, Outi Jokinen. Muokattu riskien hallinnan ja asiakkaan asema ja oikeudet sisältöjä.
05/2026, Outi Jokinen. Muokattu riskienhallintaa ja vuoden 2026 kehittämistoimenpiteitä.
01/2026, Outi Jokinen. Muokattu pääosin organisaatiotietoja.