Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Yhteiseen Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksiköiden nimet: Neuvolaikäisten psykologit, perusopetuksen psykologit, toisen asteen psykologitPalveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Vantaan ja Keravan perusopetuksen koulut, toisen asteen oppilaitokset ja neuvolaikäisten psykologien seitsemän toimipistettä.Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Riina Hell p. 040 579 8544 riina.hell2@vakehyva.fiVarhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikköHarri Myllyniemi 040 1511708 harri.myllyniemi@vakehyva.fi Toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö
Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot sekä yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, mikäli sellainen on:
Opiskeluhuollon psykologipalvelut tarjoaa palveluja neuvolaikäisille, perusopetusikäisille, sekä toisen asteen opiskelijoille.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): Psykologin tehtävänä on asiakkaiden kasvun, kehityksen, hyvinvoinnin sekä opiskelun ja oppimisen edistäminen ja tukeminen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Työ on luonteeltaan sekä ennaltaehkäisevää että muutokseen tähtäävää, hyvinvointia edistävää ja sen esteitä selvittävää. Opiskeluhuollon psykologien työtä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®).
Psykologien työssä seurataan hyvinvointialueen arvoja sekä ammattikunnan eettisiä ohjeita (Ammattieettiset periaatteet | Psykologiliitto (psyli.fi)).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovatOikeudenmukaisuusKohtaamme asiakkaat arvostavasti ja yksilöllisestiSelkeillä toimintamalleilla varmistamme yhdenvertaisen kohtelunJohdamme tasapuolisesti ja ammattitaitoisestiToimimme yhdenvertaisesti, asiakaslähtöisesti ja läpinäkyvästiVastuullisuusKehitämme osaamistamme jatkuvasti, ja toimimme tutkitun tiedon pohjaltaTeemme parhaamme asiakkaan hyvinvoinnin eteenKannamme vastuun työstämme ja arvostamme toisiammeToimimme kustannustehokkaastiToimimme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavallaRohkeusArvioimme toimintaamme aktiivisesti, ja haemme ratkaisuja haasteisiinKannustamme henkilöstöä innovatiivisuuteenUudistamme toimintaa asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa rohkeasti ja ennakoidenTeemme ennakkoluulottomasti muutoksista mahdollisuuksia
Palveluyksikkö ei tuota palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella Ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Psykologin tutkimuksia ostetaan kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajilta. Ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Varmistetaan hankintasopimuksessa ja säännöllisissä tapaamisissa palveluntuottajan kanssa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Sari Niemi, saria.niemi@vakehyva.fi, 040 144 7672Nina Rantala, nina.rantala@vakehyva.fi, 040 558 5031Anne Lakkavaara, anne.lakkavaara@vakehyva.fi, 040 572 5998Johanna Saariluoma, johanna.saariluoma@vakehyva.fi, 045 826 7545
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:Suunnitelma päivitetään säännöllisesti ja vähintään aina, kun toimintaan tulee keskeisiä muutoksia.Omavalvontasuunnitelman julkisuus:Työntekijöille psykologien teams-alustalla ja asiakkaille hyvinvointialueen internetsivuilla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki) Ks. Luku 7: Palvelun saatavuuden määräajat. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sitovien mitoitusten myötä yhdellä psykologilla voi olla enintään 780 oppilasta vastuualueellaan.
Psykologin palvelua saa tuottaa ainoastaan Valviran laillistama psykologi, minkä lisäksi määräaikaisena voi toimia loppuvaiheen opiskelija, joka on suorittanut psykologian maisterin tutkintoon sisältyvän pitkän harjoittelun.
Psykologin työhön on laadittu yhteisiä linjauksia ja ohjauksia. Lisäksi noudatetaan psykologiliiton eettisiä ohjeita sekä käypä hoito –suosituksia soveltuvin osin.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Asiakastietojärjestelmän raportit yhteisöllisestä työstä ja määräaikojen toteutumisesta.Laatua hallitaan myös säännöllisissä yksikkökokouksissa sekä työntekijöiden kanssa kahden keskusteluissa sekä kehityskeskusteluissa. Laadunvalvonnan hallinta pohjautuu myös asiakaspalautteeseen ja päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista tulleeseen palautteeseen.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Psykologipalvelut perheiden ennalta ehkäisevien palveluiden toimialalla jakaantuvat 4 yksikköön; neuvolaikäisten psykologipalvelut, perusopetuksen psykologipalvelut A sekä perusopetuksen psykologipalvelut B, jotka kuuluvat esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon palvelualueeseen sekä toisen asteen psykologipalvelut, jotka kuuluvat toisen asteen opiskeluhuollon palvelualueeseen. Molemmilla palvelualueilla on oma palvelupäällikkö.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Esihenkilöllä on päävastuu riskienhallinnasta palveluyksikössä.Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Riina Hell p. 040 579 8544, riina.hell2@vakehyva.fiHarri Myllyniemi 040 1511708, harri.myllyniemi@vakehyva.fi
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn. Osaaminen varmistetaan perehdytyksellä sekä säännöllisellä keskustelulla riskeistä ja niiden hallinnasta.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 2023• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: toimipistekohtaisesti• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 2024• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: vuosittain• Turvallisuuden tarkistuslista, päivitysaika 2024
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Asiakkaiden esiin tuomat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit käsitellään esihenkilön toimesta keskustellen sekä asiakkaan, työntekijän että tarvittaessa asiakkaan lähiomaisen kanssa.
Työntekijä kirjaa ilmoituksen tapahtuneesta HaiPro-järjestelmään. Esihenkilö käsittelee ilmoitukset ja informoi tarvittavia tahoja. Ilmoitusraportti käsitellään neljä kertaa vuodessa toimialan johtoryhmässä. Esihenkilö perehdyttää uuden työntekijän HaiPro-käytäntöihin perehdytyssuunnitelman mukaisesti.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakkaisiin mahdollisesti vaikuttavista riskeistä keskeisimpiä ovat työntekijöille työssä muodostuva ihmissuhdekuormitus, kiire sekä työnjaon epäselvyydet. Näiden lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturva-asioihin.
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Valmius- ja riskienhallintaohjeita on laadittu hyvinvointialueella, työntekijöiden tietoisuus näistä ja pääsy ajantasaisiin dokumentteihin varmistettu. Lisäksi keskeistä on työntekijöiden asianmukainen perehdytys ja yhteistyö työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä riskien ennakoimisessa ja hallinnassa.Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Ostopalvelutyöntekijöille tarjotaan riittävä ohjeistus. Lisäksi kilpailutusvaiheessa määritellään jo kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Riskienhallinnan prosessissa sovitut korjaavat toimenpiteet kirjataan tilanteen vaatimalla tarkkuudella asiaa koskeviin ohjeisiin ja perehdytyssuunnitelmaan sekä tiedotetaan ohjeistuksesta työntekijöille.
Työntekijöitä koskevien ohjeiden muutokset käydään henkilöstön kanssa läpi kokouksessa. Kiireellisessä tilanteessa voidaan myös informoida heitä sähköpostitse. Lisäksi päivitetään muutokset kaikkiin asiaa koskeviin ohjeisiin.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Selvitysten pohjalta nousseet seikat tullaan käsittelemään tehtäväalueen johtoryhmässä sekä yksiköiden kokouksissa. Mahdolliset suositukset ja ohjeistuksen tullaan huomioimaan psykologitoiminnan kehittämisessä tarpeen mukaan.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä, Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Perehdyttämisen yhteydessä sekä säännöllisesti kokouksissa.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Opiskeluhuollon psykologipalveluissa on kaikkiaan 62 työntekijävakanssia ja 4 esihenkilövakanssia. Psykologivakansseja on 37 perusopetuksessa, 17 toisella asteella, 16 neuvolaikäisten palveluissa. Psykologit sijoittuvat kahdelle tehtäväalueelle: esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväalueelle ja toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväalueelle. Tehtäväalueiden esihenkilöillä on kullakin oma erityisvastuualueensa (neuvolaikäiset, perusopetus (2 esihenkilöä) ja toinen aste). Tehtäväalueita johtavat tehtäväaluepäälliköt.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sitovien mitoitusten myötä yhdellä psykologilla voi olla enintään 780 oppilasta vastuualueellaan.
Sijaisten käytön periaatteet:
Sijaisia ei käytetä lyhyissä poissaoloissa. Sen sijaan pidempien poissaolojen, kuten vanhempainvapaiden, ajaksi sijainen pyritään palkkaamaan. Tällöin heitä kohdellaan samoin kuin uusia työntekijöitä.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Tällä hetkellä vuokratyövoimaa ei käytetä.
Rekrytointi:
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito
Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon työntekijän soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviinsä?
Rekrytointi perustuu keskeisesti henkilökohtaiseen tapaamiseen, jossa hakijan soveltuvuutta tehtävään arvioidaan. Hakijoilta pyydetään henkilökohtainen suosittelija, johon ollaan yhteydessä ennen rekrytointipäätöksen tekemistä. Hakijan opintotodistukset tarkistetaan ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Hakijan laillistuksen voimassaolo tarkistetaan aina Terhikistä. Lisäksi alaikäisten lasten ja nuorten kanssa töitä tekevä hakija toimittaa rekrytoivalle esihenkilölle enintään 6 kuukautta vanhan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työsuhteen alkua.
Kelpoinen toimimaan psykologina on henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan psykologia sekä saanut Valviralta laillistuksen. Psykologi on suojattu ammattinimike (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 5§). Vain laillistettu psykologi voi käyttää psykologi -nimikettä ja psykologisia arviointi- ja tutkimusmenetelmiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Alaikäisten lasten ja nuorten kanssa töitä tekevä hakija toimittaa rekrytoivalle esihenkilölle enintään 6 kuukautta vanhan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työsuhteen alkua.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa tarkistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki).
Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (kelpoisuudenvarmistaminen: https://julkiterhikki.valvira.fi/
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito. Kielitaidon riittävyys arvioidaan hakemuksen ja/tai haastattelun perusteella.
Henkilöstön perehdytys:
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.
Perehdytyssuunnitelma on päivitetty 2024. Psykologipalvelujen lähiesihenkilöt vastaavat perehdytyksen suunnittelusta ja organisoinnista. Perehdytys toteutetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Esihenkilöt perehdyttävät yleisiin palvelussuhdeasioihin. Uuden työntekijän omasta tiimistä nimetään perehdyttäjä, joka perehdyttää työntekijän työtä sääteleviin lakeihin ja psykologityön käytännön sisältöihin ja toimintaohjeisiin. Perehdytyksessä keskustellaan sekä psykologityön kirjaamisesta että potilasasiakirjojen käsittelystä. Lisäksi uudet työntekijät suorittavat hyvinvointialueen tietosuojakoulutukset työsuhteen alussa.
Esihenkilö kysyy perehdytyksestä palautetta ja arvioi sen perusteella jatkoperehdytyksen tarvetta. Oman ammattiryhmän säännölliset tiimi- ja kuukausitapaamiset ovat myös osa perehdytystä.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Työntekijöiden tulee osallistua riittävään täydennyskoulutukseen vuosittain. Omaehtoisiin tutkintotavoitteellisiin koulutuksiin voidaan myöntää 5 pv palkallista vapaata tutkintoa kohden. Omaehtoisen koulutuksen palkallinen vapaa myönnetään silloin, kun koulutus tukee omaa työtä ja perustehtävää. Henkilöstön kouluttautumista pyritään työyhteisössä hyödyntämään mm. järjestämällä tilaisuuksia kertoa koulutuksista kollegoille. Lisäksi kaikille yhteisiä koulutustilaisuuksia järjestetään vuosittain.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Asiakastyötä tekeville opiskelijoille on tarjolla sama perehdytys kuin kaikille psykologeille. Tämän lisäksi heille nimetään 1-2 ohjaajaa psykologiharjoittelun ajaksi ohjaamaan ja valvomaan heidän työtään.
Lyhyttä harjoittelua (ei sisällä omaa asiakastyötä) suorittaville harjoittelijoille nimetään 1-2 ohjaajaa, joiden työtä harjoittelija pääsee ensisijaisesti seuraamaan.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niihin sisältyy kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelma. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Esihenkilö seuraa työntekijöiden osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Vuosittain kaupungeilta pyydetään ajantasaiset oppilasmäärät sekä oppilasmääräennusteen, jonka pohjalta päällikkö valmistelee esityksen tarvittavista lisävakansseista.
Henkilöstön riittävyyttä tarkastellaan kerran vuodessa hyvinvointialueen budjetin laadinnan yhteydessä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Puuttuvaa resurssia paikataan ostamalla ostopalvelututkimuksia sekä järjestämällä konsultaatiota.
Palveluyksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Toimipisteiden välillä on eroja opiskeluhuollon tilojen soveltuvuudessa psykologin työskentelyyn riippuen esim. rakennuksen iästä ja mahdollisesta remonttitilanteesta. Psykologilla on tavallisesti yhdellä koululla hänen omassa käytössään oleva työhuone, jossa hän ottaa vastaan asiakkaita. Työtila on joskus jaettu muiden työntekijöiden kanssa siten, että eri työntekijät käyttävät tilaa eri päivinä.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Vuokranantaja vastaa toimitilojen tarkastuksista.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Vuokranantaja vastaa toimitilojen tarkastuksista.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Havaituista ongelmista ilmoitetaan kiinteistön omistajien ja VAKEn ohjeistusten mukaisesti.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Oppilaitosten yhteydessä olevien huoneiden yleisestä kulunvalvonnasta vastaa kiinteistön vartija yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Näitä huoneita koskevat kaupunkien omat tilojen murto- ja palosuojausohjeet ja -käytännöt. Hyvinvointialueen henkilöstön käytössä olevien tilojen siivousta koskeva sopimus kattaa myös psykologien työtilat. Muiden käytettävien tilojen (ryhmätilat, sosiaalitilat) huolto tapahtuu osana kiinteistön muuta toimintaa. Epäkohtailmoitukset tehdään hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Toimipisteen suunnitelman mukaisesti.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Testivälineiden käytön hallinta sisältyy peruskoulutukseen
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Esihenkilö tilaa uudelle työntekijälle tunnukset työsuhteen alkaessa. Esihenkilöt tilaavat lisäksi säännöllisesti Apotin tilauskoulutukset uusille psykologeille. Lisäksi oman mentorin tarjoama perehdytys ja Apotti-tukihenkilöiden sekä Apotin koordinoivan tukihenkilön jatkuva tuki käyttöön ja kehittämiseen. Psykologien kirjaamisen tasalaatuisuutta tuetaan yhteisillä kirjaamiskoulutuksilla, joita järjestetään aina tarpeen vaatiessa.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElla on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Palveluyksikön esihenkilö vastaa tietoturvasuunnitelman noudattamisesta.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Ostopalvelutilanteissa tietosuojalainsäädännön tarkoittama rekisterinpitäjä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. HVA vastaa henkilörekisterin käyttötarkoituksen määrittelystä, sen muodostavien asiakasasiakirjojen laatimisohjeistuksesta sekä tietojen säilyttämisestä. HVA vastaa rekisterinpitäjänä tietosuojalainsäädännön asettamista velvoitteista kuten asiakkaiden informoinnista henkilötietojen käsittelyssä ja heidän oikeuksistaan sekä tarkastusoikeuden toteuttamisesta. Ostopalvelusopimuksessa määritellään palveluntuottajan tehtävät henkilötietojen käsittelyyn ja asiakirjojen tuottamiseen liittyen tarkemmin. Palveluntuottaja toimittaa asiakasasiakirjat rekisterinpitäjälle arkistoitavaksi toimeksiannon valmistuessa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801. Mikäli tilanteeseen liittyy henkilötietojen vaarantuminen, löytyy henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen erilliset ohjeet. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Palvelua voidaan tarjota tilapäisesti ilman pääsyä potilastietojärjestelmään. Tällöin käyntikirjaukset laaditaan tilapäisjärjestelyin ja tallennetaan Apottiin heti sen mahdollistuessa.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Esihenkilöt tilaavat säännöllisesti Apotin tilauskoulutukset uusille psykologeille. Lisäksi oman mentorin tarjoama perehdytys ja Apotti-tukihenkilöiden sekä Apotin koordinoivan tukihenkilön jatkuva tuki käyttöön ja kehittämiseen. Psykologien kirjaamisen tasalaatuisuutta tuetaan yhteisillä kirjaamiskoulutuksilla, joita järjestetään aina tarpeen vaatiessa.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Palvelua voidaan tarjota tilapäisesti ilman pääsyä potilastietojärjestelmään. Tällöin käyntikirjaukset laaditaan tilapäisjärjestelyin ja tallennetaan Apottiin heti sen mahdollistuessa.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Työntekijällä on oikeus tarkastella potilastietoja työtehtävien määrittelemässä laajuudessa silloin kun se on asiakkaan hoidon järjestämiseksi perusteltua. Kirjausten sisältö perustuu asiakkaan kertomaan ja hänen kanssaan keskusteltuun.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Lähijohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Veera Välitalo, veera.valitalo@vakehyva.fi 0408614551.
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Asiakas-/potilastyön kirjaaminen
Opiskeluhuollon psykologit kirjaavat asiakkuudet potilastietojärjestelmään (Apotti). Paperiset potilasasiakirjat (kuten tutkimuspöytäkirjat) säilytetään metallisessa lukitussa arkistokaapissa, johon on pääsy vain kyseisen oppilaitoksen psykologilla.
Miten varmistetaan, että kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti?
Työntekijöille on laadittu kirjaamisohje, joka kattaa keskeiset kirjaamiseen liittyvät käytännöt. Tämän lisäksi kirjaamisesta keskustellaan säännöllisesti psykologien kokouksissa.
Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Jokaisen työntekijän on allekirjoitettava tietosuojasitoumus työn aloittaessaan. Lisäksi kaikkien psykologien on suoritettava hyvinvointialueen tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset vuosittain.
Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Uuden työntekijän tulee suorittaa hyvinvointialueen tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset. Harjoittelunohjaaja ohjaa myös harjoittelijan henkilötietojen käsittelyn ja tietoturva-asioiden opettelua ja uusia työntekijöitä tukee heille nimetty mentori tarvittaessa myös näissä asioissa.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Psykologit työskentelevät asetusten ja hyvinvointialueen ohjeistusten mukaisesti.
Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013)
Määräaikoja seurataan asiakastietojärjestelmästä saatavan tilaston avulla.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Yksikön perustehtävään kuuluu psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Ei koske psykologeja.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Ei koske psykologeja.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Noudatetaan hyvää perushygieniaa, lisäksi poikkeustilanteessa noudatetaan hyvinvointialueen yleisiä ohjeita.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Ei koske psykologeja.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Ks. Kohta “Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta”, muilta osin ei koske psykologeja.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Keskeisimmät yhteistyötahot ovat toimintayksiköiden pedagogisen henkilökunnan ohessa kuraattorit, terveydenhoitajat, koululääkärit sekä alle kouluikäisten osalta neuvolapalvelut. Monialaisten neuvottelujen määriä kouluissa ja oppilaitoksissa tilastoidaan ja seurataan. Neuvolaikäisten osalta vastaavat tiedot saadaan tarvittaessa Apotista.
Yhteistyötä tehdään asiakkaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon että sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon sisäistä yhteistyötä sujuvoittaa yhteinen potilastietojärjestelmä Apotti.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Ei koske psykologeja.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Asiakkaan/potilaan osallisuus:
Asiakkaan osallisuudessa keskeistä on asiakkaan kanssa halki asiakkuuden käytävä keskustelu, jossa arvioidaan prosessin toimivuutta yhdessä. Psykologi on aktiivinen palautteen kysymisessä ja ohjaa lisäksi muiden käytössä olevien palautekanavien äärelle (QPro).
Asiakkaiden/potilaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Jokainen asiakas on osallinen omassa asiassaan ja suunnittelee yhdessä työntekijän kanssa omaa palveluprosessiaan. Toimintaa kehitetään asiakaspalautteen pohjalta. Toimintaa ohjaavan alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tekoon on osallistettu asiakkaita ja heidän huoltajiaan.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Ei koske psykologipalveluita.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkuuden alussa informoidaan kirjaamisesta potilastietojärjestelmä apottiin ja hänelle kerrotaan tarvittaessa mahdollisuudesta pyytää asiakirjoja kirjaamon kautta. Maaliskuusta 2025 alkaen merkinnät näkyvät asiakkaalla OmaKannassa.
Asiakkaan/potilaan asiallinen kohtelu
Psykologit kohtelevat asiakasta arvostavasti ja kunnioittavasti sekä kaikkien osapuolten (lapsi, vanhempi...) näkökulmia kuunnellen. Asiakkaan prosessi suunnitellaan yhdessä tämän kanssa avoimesti keskustellen. Psykologit tarjoavat myös riittävästi tietoa työskentelytavastaan, kirjaamisesta sekä jatko-ohjausvaihtoehdoista. He ottavat vastaan asiakaspalautetta ja ohjaavat tarvittaessa palautteen eteenpäin viemisessä. Asiakkaan asiallinen kohtelu pitää sisällään myös tietoturvasta huolehtimisen sekä toiminnan ammattieettisyyden.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Miten varmistetaan asiakkaiden/potilaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Epäkohtaan puututaan esihenkilön toimesta asiakkaan yhteydenoton perusteella samoin kuin muihinkin epäkohtiin. Keskeistä on epäasiallisen kohtelun puheeksi ottaminen työntekijän kanssa suoraan. Psykologipalveluissa asiakasta kunnioittava kohtelu on keskeinen osa työn perusarvoja.
Miten asiakkaan/potilaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan/potilaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Asiakkaiden esiin tuoma epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään esihenkilön toimesta keskustellen sekä asiakkaan, työntekijän että tarvittaessa asiakkaan lähiomaisen kanssa.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Mikäli asiakas on tyytymätön palveluun, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta olla yhteydessä esihenkilöön. Lisäksi ohjataan palautekanavaan (Qpro) sekä kerrotaan mahdollisuudesta tehdä muistutus tai kantelu.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Psykologin asiakkaalle ei laadita erillistä hoitosuunnitelmaa. Työskentelyä suunnitellaan ja suunnitelmaa tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Palvelu on vapaaehtoista ja asiakas voi päättää palvelun aloittamisesta tai lopettamisesta sekä omien tietojensa luovuttamisesta. Alaikäinen voi olla opiskeluhuollossa asiakkaana myös ilman huoltajansa suostumusta. Jokainen asiakas on osallinen omassa asiassaan ja suunnittelee yhdessä työntekijän kanssa omaa palveluprosessiaan.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei rajoiteta, poikkeuksena ilmoitusvelvollisuudet.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro.
Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Lisäksi hyödynnettävää asiakaspalautetta saadaan muun muassa kouluterveyskyselyn tuloksista sekä erillisillä yksikkökohtaisilla kyselyillä.
QPro-kyselyyn vastaamiseen on tarjolla ohjeistus kaikissa toimipisteissä ja kysely on käytössä jatkuvasti.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.
Esihenkilöt käsittelevät palautteet toimintayksiköittäin ja toimintaa kehitetään näiden pohjalta yhteistyössä työntekijöiden kanssa.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:Riina Hell p. 040 579 8544 riina.hell2@vakehyva.fiVarhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetuksen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikköHarri Myllyniemi 040 1511708 harri.myllyniemi@vakehyva.fi Toisen asteen opiskeluhuollon tehtäväaluepäällikkö
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Tehtäväaluepäälliköt yhdessä esihenkilön kanssa käsittelevät muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset. Mikäli muistutus koskee kahta tehtäväaluetta, siihen vastaa palvelualuejohtaja, ja mikäli kahta palvelualuetta, siihen vastaa toimialajohtaja.
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kolme viikkoa.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Tehtäväaluepäälliköt yhdessä esihenkilön kanssa vastaavat siitä, että toimintaa kehitetään vastaavien ongelmien ehkäisemiseksi jatkossa.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:Omavalvontasuunnitelma julkaistaan nettisivuilla.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Neljän kuukauden välein palautteet ja tiedot poikkeamista käsitellään ja tarvittavat muutokset kirjataan omavalvontasuunnitelmaan.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):