Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut / Tehostettu perhetyö itä-pohjoisen alue
Käyntiosoite: Vernissakatu 6, 6.krs. 01300 VantaaPostiosoite: PL 1344, 01301 Vantaa
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet ja yhteystiedot:
Toimintayksikön vastaava sosiaaliohjaaja Mika Virolainen, mika.virolainen2@vakehyva.fi, p 0400 976229.
Tehtäväaluepäällikkö Yksikön esihenkilö Outi Jokinen. outi.jokinen@vakehyva.fi p. 050-3035193.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Tehostettu perhetyö on suunnitelmallista ja muutokseen tähtäävää lastensuojelun tukipalvelua. Työskentelyn tavoitteena on perheen suojaavien tekijöiden lisääminen ja riskitekijöiden vähentäminen yhteistyössä perheen, yhteistyöverkoston ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaina palvelussa ovat vantaalaiset ja keravalaiset lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja heidän perheensä.
Asiakkaita palveluissa on noin 180 perhettä vuodessa.
Tehostettu perhetyö on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaina oleville 0-17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen.
Palvelua haetaan lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityöstä sekä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnista ja virka-aikaisesta päivystyksestä palvelujen asiakasohjausryhmän kautta. Palvelu sisältyy lastensuojelun asiakassuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijä on asiakasprosessin omistaja, tehostetusta perhetyöstä vastaavat siihen nimetyt vastuusosiaaliohjaajat. Toiminta perustuu lastensuojelulakiin.
Tehostettua perhetyötä toteutetaan pääasiallisesti asiakasperheiden kotona tai heidän luonnollisissa elinympäristöissään livetapaamisina. Palveluissa autamme ja tuemme perheitä erilaisissa elämäntilanteissa, joissa lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen on todettu liittyvän riskitekijöitä. Työskentely on tavoitteellista ja tähtää muutokseen; lapsen hyvinvoinnin paranemiseen, kasvun ja kehityksen tukemiseen riskitekijöitä vähentäen ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Tavoitteena on lapsen vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskyvyn ja -mahdollisuuksien vahvistaminen. Tarkoituksena on perheiden auttaminen oikea-aikaisesti ensisijaisesti lapsen kotiympäristössä, ennaltaehkäisten lastensuojelun raskaampia tukimuotoja.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen sekä vastaava sosiaaliohjaaja Mika Virolainen. Omavalvontasuunnitelma on laadittu esihenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvonta toteutuu päivittäisessä arkityössä. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen teemoja käsitellään esihenkilö- ja henkilöstökokouksissa sekä työryhmissä.
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti vähintään neljän kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on saatavilla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet-sivuilla sekä tulosteena toimintayksikön sosiaalitilassa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Arvot ja toimintaperiaatteet • Toimintayksikkömme on sitoutunut oman toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Kehittämistä teemme yhteistyössä sosiaalityön, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. • Toteutamme palveluja yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. • Toiminnassamme keskeisintä on lapsen etu, lasten tarpeisiin vastaaminen ja lapsen hyvinvoinnin vahvistaminen. • Toimintaamme ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, kansainväliset ja kansalliset sopimukset, lastensuojelun laatusuosituksen mukaiset eettiset periaatteet sekä sosiaalialan ammattieettiset ohjeet: Lapsen oikeuksien sopimus, Lapsen oikeuksien sopimus | UNICEFLastensuojelulaki www.finlex.fi Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a
Työskentelyssämme olemme sitoutuneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoihin, jotka ohjaavat toimintaamme ja päätöksentekoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus ja Rohkeus.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Lastensuojelun laatusuositus STM: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161862/STM_2019_8_J_Lastensuojelun_laatusuositus.pdf
Laadunhallinnan mittarina hyödynnetään myös QPro-asiakaspalautetta.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen johtoryhmä koostuu tehtäväaluepäälliköstä ja toimintayksiköiden vastaavista sosiaaliohjaajista. Johtoryhmä vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatiokulttuurin, strategian, talouden ja hallinnollisen toiminnan jalkauttamisesta toimintayksiköihin ja asiakastyöhön sekä yhteisistä toimintaperiaatteista, prosesseista ja työvälineistä asiakastyössä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen sekä toimintayksikön vastaava sosiaaliohjaaja Mika Virolainen.
Tehtäväalueella toimii myös turva- ja kriisiryhmä, johon kuuluvat esihenkilöt ja toimintayksiköiden henkilöstöedustus. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen sekä vastaava sosiaaliohjaaja Mika Virolainen.
Asiakastietojärjestelmän Apotin käyttökatkoissa jatkuvuustyöaseman osalta vastaava sosiaaliohjaaja Mika Virolainen.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Uudet työntekijät perehdytetään työturvallisuuteen ja työsuojeluun. Perehdytykseen sisältyy myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarjoamat turvallisuuskoulutukset.
Riskienhallintaa ja tuvallisuuskulttuuria käsitellään säännöllisesti työyhteisössä ja yksikössä sekä osaamista pidetään yllä asiakastyön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijöillä on ensiapuvalmiuksia ja turvallisuuskoulutuksia, esimerkiksi alkusammutustaitoja harjoitellaan säännöllisesti. Yksikössä on turva- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja vartijoita käytetään ohjeistusten mukaan.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), • päivitysaika itä-pohjoinen tehostettu perhetyö: 10/2023 • Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 7/2024 • Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 9/2024• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 7/2024• Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen Turva- ja kriisisuunnitelma, päivitysaika: 8/2025• Työpaikkaselvitys, päivitysaika: 11/2024• Hyvinvointitutkimus, päivitysaika: 10/2023
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Uhka- ja vaaratilanteiden sekä läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi.
Käsittelyprosessi: 1. Epäkohdat, läheltä piti-tilanteet sekä uhka- ja vaaratapahtumat keskustellaan ensin tilanteeseen liittyvien työntekijöiden kesken lähiesihenkilön tuella. Tapahtumasta kirjataan Haipro-ilmoitus. Tapahtumien käsittelyyn kuuluu tarvittaessa myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
2. Haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne käydään toimintayksikössä läpi, jossa arvioidaan, mikä tilannetta on mahdollisesti myötävaikuttanut ja millä toimenpiteillä vastaavaa tapahtumaa voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. 3. Toimintayksikön käsittelyn jälkeen tapahtuma ja toimintaehdotukset tuodaan johtoryhmään, jossa tapahtuma ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset käydään läpi. Tilanteeseen liittyvät ohjeistukset ja toimintakäytänteet arvioidaan ja tehdään tarvittaessa tarkennuksia. Sovitaan, miten mahdollista muutoksista tiedotetaan. Haipro-ilmoitus käsitellään loppuun. 4. Tapahtumat raportoidaan tehtäväalueella osavuosikatsauksissa, jossa niihin mahdollisesti otetaan kantaa ja tarkennetaan tarvittaessa toimintaohjeita.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Itä-pohjoisen tehostetun perhetyön viimeisessä riskien kartoituksesta ei noussut kohteita, joiden kohdalla pitäisi tehdä toimenpiteitä riskitason vähentämiseksi.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Toimintayksikössämme riskienhallinta on esihenkilöiden ja koko henkilöstön yhteistyötä.
Tunnistamme riskejä etukäteen ja laadimme riskejä pienentäviä toimenpiteitä liittyen työolosuhteisiin, työn kuormittavuustekijöihin ja mahdollisiin vaaratekijöitä. Pyrimme koko ajan parantamaan toimintaamme, työoloja ja kehittämään turvallisempaa työkulttuuria: • Tunnistamme työoloissa riskejä uhka- ja vaaratilanteisiin • Luomme riskejä pienentäviä toimintatapoja • Ennakoimme • Seuraamme riskienhallintaa ja parannamme sitä
Keinot ja rakenteet: • Suora vuorovaikutus työntekijöiden ja esihenkilöiden kesken, toimintayksikkkökokous rakenteina • Kotiin vietävien palvelujen Turvallisuus- ja kriisiryhmä (esihenkilö- ja henkilöstöedustus)• HaiPro ja SosPro ilmoitus- ja raportointikanava • Vuosittain tehtävä Työolojen haittojen ja vaarojen arviointi
Asiakastyössä riskienhallintaa toteutetaan tunnistamalla uhka- ja vaaratilanteita. Tarvittaessa asiakkaita tavataan tiloissa, joissa on muita työntekijöitä tai vartija paikalla. Asiakastyössä arvioidaan myös, milloin asiakasta tavataan vain työparin kanssa. Kotikäynneillä työpareilla on käytössä turvasana ja työpuhelimessa 112 Suomi-sovellus.
Korjaavat toimenpiteet: Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.
Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan akuuteissa tilanteissa omaa henkilöstöä sähköpostilla, tarvittaessa myös yhteistyökumppaneita. Muutokset päivitetään toimintaohjeisiin ja tiedotetaan rakenteiden kautta tiimeihin. Toimintayksikön ulkopuolelle tapahtuvasta viestinnästä vastaa tehtäväaluepäällikkö ja varalla hänen ensimmäinen sijaisensa.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: -
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Riskienhallintaa ja korjaavia toimenpiteitä seurataan vuosittain työolojen vaarojen ja haittojen arvioinnissa sekä neljän kuukauden välein raportoitavassa osavuosikatsauksessa sekä turva- ja kriisiryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Selvityspyynnöt, ohjaukset ja päätökset käydään työyhteisössä läpi kokousrakenteiden mukaisesti sekä huomioidaan toiminnassa ja ohjeistuksissa.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Työntekijöillä on lastensuojelulain (417/2007) mukaan lastensuojeluilmoitusvelvollisuus lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksesta välitetään tieto lapsen vastuusosiaalityöntekijälle viipymättä.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Henkilöstöä tiedotetaan säännöllisesti omavalvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä.
Toimintayksikön henkilöstön määrä ja rakenne:Itä-pohjoisen tehostettu perhetyö1 vastaava sosiaaliohjaaja14 sosiaaliohjaajaa1 sairaanhoitaja
Lapsiperheiden kotiin vietävien palvelujen henkilöstömäärä ja rakenne:1 tehtäväaluepäällikkö5 vastaava sosiaaliohjaajaa55 sosiaaliohjaajaa 2 sairaanhoitajaa2 tukihenkilö-/ ja tukiperhekoordinaattoria
Sijaisten käytön periaatteet: Sijaisia palkataan pitkiin perhevapaisiin ja palkattomiin työlomiin. Akuuteissa poissaoloissa työparin sijaistaminen järjestellään tarvittaessa työryhmän tai tehtäväalueen sisäisin järjestelyin, jotta asiakastyö ei vaarannu. Sijaisten rekrytoinnista vastaa toimintayksikön vastaava sosiaaliohjaaja.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Käytössä ei ole vuokratyövoimaa.
Rekrytointi: Henkilöstön riittävyys varmistetaan avoimien vakanssien täyttämisellä viipymättä. Työntekijöitä palkattaessa otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoinnissa käytetään Laura-järjestelmää. Toimintayksikön henkilöstön rekrytoinnista vastaa toimintayksikön vastaava sosiaaliohjaaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Rekrytointitilanteessa työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Työntekijä esittää aina myös rikosrekisteriotteen. Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48§:n mukaista rokotussuojaa.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Kaikilla työntekijöillä on tehtävään edellytettävä ammatillinen kelpoisuus. Tämän lisäksi kaikkia työntekijöitä koulutetaan arviointiosaamiseen, lastensuojelun systeemiseen työotteeseen, traumainformoituun työotteeseen sekä neuropsykiatriseen ohjaukseen. Näiden lisäksi henkilöstöä koulutetaan asiakastyöstä nouseviin ajankohtaisiin ilmiöihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arvioinnista vastaa työnantajan edustaja.
Henkilöstön perehdytys: Henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön ja työn rakenteisiin, asiakastietojen käsittelyyn, tietoturva ja -suojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Perehdytyksessä käydään läpi asiakas- ja työturvallisuutta sekä yksikön toimintaperiaatteita, arvoja ja tavoitteita. Perehdytys koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.
Työntekijöiden perehdyttämisestä vastaa tiimien vastaavat sosiaaliohjaajat sekä tehtäväaluepäällikkö. Uudelle työntekijälle nimetään työryhmästä perehdytysvastaava ja uuden työntekijän perehdyttämiseen osallistuu koko työryhmä. Perehdytyksen tueksi on laadittu perehdytysohjelma, johon sisältyy arviointitapaaminen.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Työntekijöiden ammatillista osaamista ylläpidetään työntekijöiden täydennyskouluttautumisella. Jokaisella työntekijällä on vuodessa 3-8 koulutuspäivää. Kolme koulutuspäivää vuodessa ovat työnantajan edellyttämiä koulutuksia ja loput koulutuspäivää ovat työntekijän oman ammatilliseen kehittymissuunnitelmaan pohjautuvia koulutuksia. Koulutustarjonta on pääasiassa hyvinvointialueen sisäisen koulutusohjelman mukainen. Työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua myös omaehtoiseen koulutukseen, joka sisältyy näihin koulutuspäiviin, jolloin palkallisia koulutuspäiviä koko tutkintoon nähden voi käyttää viisi päivää. Henkilöstölle järjestetään vuosittain kehityskeskustelu lähiesihenkilön kanssa, jossa päivitetään työntekijän osaamisen suunnitelmaa.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Yksikkö toimii alalle opiskelevien harjoittelupaikkana. Harjoittelupaikkoja tarjotaan syksylle ja keväälle Jobiilin kautta vähintään toisen vuoden vuosikurssilaisille. Opiskelijat haastatellaan aina ennen harjoittelujaksoa. Opiskelijalle nimetään työryhmästä ohjaaja/t, jotka ohjaavat harjoittelujakson etenemistä. Opiskelijoilta edellytetään rikosrekisteriote, joka esitetään harjoittelujakson alussa lähiesihenkilölle.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Työntekijöiltä kerätään säännöllisesti palautetta Pulssi-kyselyn kautta sekä joka toinen vuosi toteutettavan Työterveyslaitoksen hyvinvointikyselyn kautta. Pulssi-kyselyn palautteita käsitellään toimintayksikössä aina kyselyn jälkeen. Hyvinvointikyselyn vastauksia käsitellään sekä toimintayksikössä että tehtäväalueella yhteisesti. Vastauksista nostetaan kehittämistoimenpiteitä ja vahvuuksia, jotka liitetään osaksi vuosittaista toimintasuunnitelmaa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta seurataan tiimin asiakastyön rakenteissa sekä asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen kautta. Epäkohtiin puututaan ja työntekijöiden osaamista sekä työskentelyä ohjataan lähiesihenkilön tuella.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Toimintaan ei liity henkilöstömitoitukseen liittyvää lainsäätelyä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstöresurssista huolehditaan pitämällä kaikki vakanssit täytettynä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Tilapäisen henkilöstövajauksen kohdalla asiakastyötä priorisoidaan ja asiakastyötä turvataan toimintayksikön tai tehtäväalueen sisäisin sijaisjärjestelyin.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Palveluyksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Toimintayksikön toimitila on tarkoitettu vain työntekijöiden työtilaksi. Työntekijöiden käytössä ovat myös muut hyvinvointialueen yhteiset tilat, joita voidaan varata sähköisestä ajanvarauskalenterista. Pääasiassa asiakastyötä tehdään liikkuvasti asiakkaiden kotona tai heidän luonnollisessa elinympäristössään. Työntekijät varmistavat asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutumisen tapaamisympäristöstä huolimatta.
Toimitilaan on mahdollista kutsua suunnitellusti vartija.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Työpaikkakäynti 27.11.2024
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Ei ole noussut esille riskejä, jotka vaatisivat toimenpiteitä
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: Ei ole noussut esille riskejä, jotka vaatisivat toimenpiteitä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Epäkohtailmoituksissa yhteys VAKEn kiinteistöhuoltoon Vakka- tiketillä
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kiinteistön omistajan ja VAKEn kiinteistöhuollon ylläpito- ja korjaussuunnitelmat
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Toiminnassa ei ole sellaista välineistöä, joka vaatisi erillisen koulutuksen
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Jokainen työntekijä käy omaan ammattirooliinsa liittyvät Apotti koulutukset. Tehtäväalueella on Apotti-tukihenkilöitä. Toimintayksikön lähiesihenkilö ohjaa uutta työntekijää Apottikoulutukseen ja hakee Apottitunnukset.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Käytössä on Vantaan ja Keravan tietoturvasuunnitelma.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Häiriötilanteista ilmoitetaan keskitetysti sähköpostilla viestinnän taholta sekä intrasivuilla.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Yksikössä on käytössä Apotin jatkuvuustyöasema (Vernissakatu 6, 6 krs. kokoushuone) ja käyttökatkosuunnitelma mahdollisia häiriöitä varten, jossa on kuvattu toimintatavat. Esihenkilöt ja Apotti-tukihenkilöt ovat koulutettuja käyttökatkoja varten ja jatkuvuustyöaseman käyttöön.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Käytössä oleva teknologia pohjautuu hyvinvointialueen ohjeistuksiin ja hankintaohjeisiin, joiden käytössä huomioidaan tietoturva ja -suojan toteutuminen. Henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan näiden asianmukaiseen käyttöön.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Yksikössä on käytössä asiakastietojärjestelmän häiriö- tai huoltotilanteisiin käyttökatkosuunnitelma.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Asiakas pystyy seuraamaan työskentelyn toteutumista asiakas- ja potilasjärjestelmän kautta (Apotti, Maisa) Asiakkaalla on oikeus pyytää muutosta tai poistoa asiakasdokumentteihin.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Outi Jokinen
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Veera Välitalo, veera.valitalo@vakehyva.fi. P. 040-8614551
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. Dokumentointiin kiinnitetään huomiota, järjestetään perehdytystä sekä syventävää koulutusta.Työntekijöillä on ajantasainen tieto laadukkaasta dokumentoinnista. Asiakasta osallistetaan kirjaamiseen tapaamisilla, joka tukee ajantasaista kirjaamista. Työntekijöillä on olemassa oleva dokumentointiohjeistus. Työntekijöitä muistutetaan asiakastyöhön liittyvistä kirjaamisista ja kirjaamisvelvoitteista.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Noudatamme tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä. Henkilöstö suorittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietoturva- ja -suojakoulutukset vuosittain.
Tietosuojalainsäädäntöön liittyvä ohjeistus on koko henkilökunnan käytössä. Uusien työntekijöiden tai harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä huolehditaan perehdytyksessä.
Palvelun saatavuuden määräajat: Palvelua pyritään järjestämään oikea-aikaisesti sosiaalityöntekijän arvioiman tuentarpeen mukaisesti.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistetaan asiakaskohtaisen tehostetun perhetyön palvelusuunnitelman mukaisella tavalla. Palvelu perustuu aina sosiaalityöntekijän arvioimaan tuentarpeeseen liittyen lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin. Asiakkaan toimintakykyyn, hyvinvointiin ja kuntouttaviin toimintoihin liittyvien tavoitteiden toteutumista arvioidaan työskentelyn aikana asiakasneuvotteluissa.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksiköstä ei järjestetä ruokahuoltoa
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Toimipisteiden ylläpitosiivous järjestetään Vantaan ja Keravan siivouspalvelujen puitesopimuksen mukaisesti.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Asiakastyöhön liittyviä hygieniakäytäntöjä ja ohjeistuksia on laadittu asiakkaan kotona tehtävä työ huomioiden. Poikkeustilanteeseen, kuten koronatilanteeseen (covid-19) liittyviä toimintaohjeita on laadittu työturvallisuuden ja asiakasturvallisuuden turvaamiseksi. Ohjeita päivitetään tautitilanteen mukaan.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: -
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Asiakkaat kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Yhteistyötä ja tiedonkulkua asiakkaan muun palvelukokonaisuuteen kuuluvien kanssa toteutetaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Yhteistyötä eri verkostojen kanssa tehdään asiakkaan tarpeen mukaisesti ja asiakkaan luvalla.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Asiakkaat ovat perusterveydenhuollon piirissä.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Asiakkuus perustuu sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan ja palveluntarpeen arviointiin. Sosiaalityöntekijä hakee palvelua asiakasohjausryhmästä.
Omatyöntekijän nimeäminen: Asiakasperheelle nimetään työpari, joka vastaa työskentelyprosessin suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Asiakkaalla on aina oikeus häntä koskeviin asiakirjoihin lain edellyttämällä tavalla.Lapsi ja hänen huoltajansa/vanhempansa osallistuvat koko työskentelyn ajan arvioimaan omaa tilannettaan, palvelun toteutumista ja palvelun vaikuttavuutta yhdessä työntekijöiden kanssa.
Asiakasta osallistavat työskentelymenetelmät ja -tavat vahvistavat avoimuutta ja osallisuutta, joita dialogi ja osallistavan dokumentoinnin työskentelytavat tukevat. Asiakkaan läheiset kartoitetaan työskentelyn aikana ja pyritään osallistamaan tukiverkostoksi asiakasperheelle.Palveluissamme asiakas osallistuu aktiivisesti palvelunsa suunnitteluun ja työskentelyyn. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja tuo omaa näkemystään esille omasta ja perheensä tilanteesta sekä tuentarpeensa. Aktivoimme asiakasta miettimään omaa elämäntilannettaan ja löytämään ratkaisuja. Kuljemme työntekijöinä asiakkaan rinnalla tukemassa muutosta tai autamme asiakasta ymmärtämään lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä riskitekijöitä. Kannustamme asiakasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta työskentelyyn liittyvistä asioista. Asiakas on aktiivinen toimija työskentelyprosessin mukaisissa asiakasneuvotteluissa. Asiakkaan osallisuuden toteutumisessa huomioimme asiakkaan ikätason ja kyvyt.
Asiakkaan osallistamisessa hyödynnämme erilaisia keinoja: • dialogisuus työparien kesken ja asiakkaan kanssa • emme tee asioita asiakkaan puolesta vaan tuemme toimijuutta • avoin ja osallistava dokumentointi • asiakkaalla aito mahdollisuus tuoda oman näkökulmansa esille ja hänellä on tunne, että sanomisella on merkitystä • mahdollisuus tuoda tilanteisiin itselle tärkeä henkilö paikalle • ajan antaminen työskentelylle • nostamme suojaavat tekijät samalle tasolle riskitekijöiden kanssa • rohkea ja rehellinen työskentely
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen: • Olemme asiakkaille ystävällisiä ja empaattisia. Kannustamme ja rohkaisemme asiakasta tuomaan omia mielipiteitään esille. Työskentelyn lähtökohtana on, että uskomme työntekijöinä asiakkaaseen ja muutoksen mahdollisuuteen. Emme tuomitse asiakasta vaikeassakaan elämäntilanteessa, olemme avoimia ja luottamuksen arvoisia. • Arvostamme asiakasta ja sanoitamme sitä heitä kohtaan. Asiakasta arvostava kohtaaminen on asenne, joka toteutuu kaikissa työtehtävissämme. Emme puhu asiakkaasta selän takana eikä työntekijöiden kesken asiakkaista puhuta epäasiallisesti. • Asiakkaiden kanssa työskentely on yhteistyötä asiakkaiden ja työntekijöiden kesken; käytämme yhteistyön käsitettä ja me-muotoa, suunnittelemme työskentelyä, toteutamme ja arvioimme sitä yhdessä asiakkaan kanssa. • Palveluissa vastuu vuorovaikutuksesta on työntekijällä. Tapaamisessa olemme läsnä asiakkaalle. Tapaamisissa on tilaa myös asiakkaalle tärkeiden ja ajankohtaisten asioiden käsittelylle. Työntekijöinä siedämme tapaamisessa myös hiljaisuutta.• Käytämme asiakastyössä asioimiskieltä, joka on asiakkaalle ymmärrettävää. Vältämme ammattitermejä, jota asiakas ei ymmärrä tai niitä käyttäessä kerromme mitä ne tarkoittavat. Otamme asiakastyössä vastuuta löytää asiakkaan kanssa ymmärrettävä yhteinen kieli. • Kohtaamme jokaisen perheen yksilönä ja kohtelemme perheenjäseniä tasapuolisesti. Avoin ja osallistava dokumentointi on asiakastyössä käytössä ja kirjauksissa asiakkaan ääni on esillä. Kirjaamme asiakkaan työskentelyn kannalta tarkoituksenmukaiset asiat. • Valmistautuminen tapaamiseen ja tapaamisen suunnittelu ovat tärkeä osa prosessia. Työntekijöinä suunnittelemme työkalenterin siten, että jokaiselle asiakkaalle on riittävä aika. • Osaamme tarvittaessa pyytää asiakkaalta anteeksi.
Menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Toimintayksikön sisäinen valvontavastuu on lähiesihenkilöillä ja tehtäväaluepäälliköllä. Henkilöstöllä on myös velvollisuus tuoda esiin havaitsemiansa epäkohtia.
Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, muu palvelun laatupoikkeama tai vaaratilanne käsitellään asiakkaan, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja esihenkilön kesken. Käymme tilanteet läpi myös toimintayksikkökokouksessa. Muistutukset, kantelut- ja muut valvontapäätökset käsitellään aina esihenkilöpalavereissa, joissa tapahtuma käydään läpi ja päätetään tarvittavista muutostarpeista.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakasta informoidaan palautekanavista ja valitusteistä (sosiaalityöntekijä, esihenkilöt, muistutus, sosiaaliasiamies, AVI).
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Palvelussa asiakkaan palveluntarvetta, työskentelyn etenemistä ja palvelun vaikuttavuutta lapsen ja perheen riski- ja suojaaviin tekijöihin arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti palvelujen asiakasneuvotteluissa yhteistyössä palvelua tuottavan työntekijän, vastuusosiaalityöntekijän sekä asiakkaan kanssa. Palvelujen vastuutyöntekijät kirjaavat palvelun tavoitteet ja suunnitelman sen toteuttamisesta palvelusuunnitelmaan ja päivittävät sitä aina neuvottelujen yhteydessä. Palvelujen työskentelyssä arviointi pohjautuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelussa käytössä olevaan arviointimalliin.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Itsemääräämisoikeus: • Järjestämme palvelut lainsäädäntöä noudattaen• Työskentelyyn osallistuminen ja sitoutuminen on asiakkaille vapaaehtoista • Työskentelyyn liittyvä yhteydenpito muihin viranomaisiin, toimijoihin sekä läheisiin sovitaan aina asiakkaan kanssa ja pyydämme siihen luvan, joka kirjataan asiakastietojärjestelmä Apottiin. Asiakkaalla on aina mahdollisuus muuttaa yhteydenpitolupia työskentelyn aikana• Asiakkaalla on oikeus antaa palautetta ja valittaa palvelusta. Asiakastyössä tuomme esille asiakkaan oikeudet ja tavat valittaa tai tehdä muistutus/kantelu palvelusta ja yhteystiedot • Asiakkaalla on oikeus päättää omasta elämästään; työntekijöinä ja ammattilaisina voimme tarjota näkökulmia, vaihtoehtoja ja tuoda lapsen näkökulmaa esiin • Varmistamme, että asiakas ymmärtää häneen liittyvät asiat • Asiakas on oman elämänsä asiantuntija • Tuotamme palvelun asiakkaalle yksilöllisesti sopivana palveluna; työskentely suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja asiakas on aina mukana sopimassa työskentelyn tavoitteista. Kohtaamme asiakasperheen palveluissamme yksilöllisenä ja jonka palvelutarpeeseen pyrimme vastaamaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti
Tasa-arvoisuus: • Kohtelemme asiakkaitamme tasavertaisesti; arvostava kohtaaminen ja kunnioittava puhe taustoista riippumatta • Välittämme palveluissamme asiakkaalle kokemuksen arvokkuudesta ja hyväksynnästä Luottamus: • Työskentelymme perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, asiakas tietää näkemyksemme työntekijöinä asiakasperheen tilanteesta • Luotamme ja uskomme asiakkaaseen • Rakennamme aktiivisesti luottamusta ja olemme sinnikkäitä vuorovaikutuksen muodostumisessa • Kohtaamme asiakkaan läsnäolevina ja aitoina • Otamme vaikeitakin asioita arvostavalla ja inhimillisellä tavalla puheeksi asiakkaan läsnä ollessa (esim. neuvottelussa)
Dokumentointi: • Tunnemme vastuullisuutemme asiakasdokumentoinnissa • Teemme dokumentointia asiakasta osallistaen ja avointa dokumentaatiota hyödyntäen, olemme osallistavassa dokumentoinnissa aktiivisia ja kehittämismyönteisiä
Lapsen etu:• Lapsen edun toteutumista ohjaa lainsäädäntö; perustuslaki, lastensuojelulaki, lapsen oikeudet, yksilön oikeudet, eettinen toiminta ja arvot. Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen• Työskentelyssä kohtaamme asiakaslapsen ikätasonsa mukaisesti, kunnioittavasti ja arvostavasti. Kysymme ja kuuntelemme lapsen ajatuksia ja mielipiteitä, olemme kiinnostuneita lapsesta yksilönä, vahvistamme lapsen osallisuutta ja aktiivista toimijuutta• Työskentelyssä selvitämme ja rohkaisemme lasta kertomaan oman mielipiteensä ja olemme lapsen tukena esimerkiksi neuvotteluissa tuomassa lapsen ääntä kuuluviin • Työskentelyn aikana kartoitamme lapsen omaa verkostoa; kaverit, päiväkodit, koulut, nuorisotilat yms. • Työskentelyn aikana tapaamme lasta hänen omissa tapaamisissaan• Dokumentoinnissa lapsen ääni on esillä• Lapsen edun arvioimisen taustalla on ammatillinen näkemys ja arviointia/selvittelyä lapsen ja perheen tilanteesta. Työskentelyssä käytössämme oleva lastensuojelun yhteinen arviointimalli tukee lapsen edun mukaista työskentelyä ja perheen osallisuutta työskentelyssä; lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin selvittämistä, terveen kasvun ja kehityksen turvaamista riskitekijöitä vähentäen ja suojaavia tekijöitä vahvistaen• Vanhempien kanssa työskentelyssä tuomme esille lapsen oikeuksia ja tarpeita; turvallista arkea ja perusasioiden toteutumista (turvallinen koti, oikeus koulunkäyntiin), lapsen suojelemista haitoilta• Työskentelyssä kartoitamme perheen läheisverkostoa ja mahdollisuutta olla vahvemmin siinä tukena• Työskentelyssämme on mukana koko perhe ja tapaamme koko perhettä yhdessä. Työskentelyssä pyrimme vahvistamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta ja keskustelua, lisäämään perheen omia ratkaisumalleja• Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi ja me työntekijöinä autamme vanhempia näkemään ja kuulemaan lasta ja lapsen tarpeita
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Omavalvontasuunnitelma.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Tehostettu perhetyö on avohuollon tukitoimi, joten työskentely ei sisällä rajoitustoimenpiteitä.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakkaat osallistuvat toimintayksikön palvelun ja omavalvonnan kehittämiseen asiakaspalautteiden, muistutusten ja kanteluiden kautta. Asiakkailta pyydetään aktiivisesti palautetta palvelusta työskentelyn aikana ja sitä pyydetään aina myös asiakasneuvotteluissa. Toimintayksikössä on käytössä jatkuva sähköinen asiakaspalaute 7-17 vuotiaille ja yli 17-vuotiaille (QPro) sekä palautekeskustelukäytäntö asiakkaan kanssa palvelukokemuksesta. Asiakaspalautteessa asiakas arvioi saamaansa palvelua sekä antaa avointa palautetta hyvästä toiminnasta ja kehittämisehdotuksista.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Palautteita käydään toimintayksikön kokouksessa läpi kuukausittain ja johtoryhmässä vähintään osavuosikatsauksien yhteydessä. Kertynyttä asiakaspalautetta hyödynnetään toimintaa kehitettäessä; asiakaspalautteet kootaan ja analysoidaan säännöllisesti ja ne otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Edellä mainitusta vastaavat tehtäväaluepäällikkö ja vastaavat sosiaaliohjaajat. Mikäli yksittäisestä palautteesta ilmenee merkittäviä laatupoikkeamia, pyritään ne selvittämään välittömästi.
Palvelua ja toimintaa kehitettäessä hyödynnämme asiakaspalautteita ja/tai teemme sitä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö Outi Jokinen
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Toimintayksikön sisäinen valvontavastuu on lähiesihenkilöillä ja tehtäväaluepäälliköllä. Henkilöstöllä on myös velvollisuus tuoda esiin havaitsemansa epäkohtia. Jos asiakkaan kohteluun liittyviä epäkohtia havaitaan, asiakasta informoidaan palautekanavista ja valitusteistä (sosiaalityöntekijä, esihenkilöt, muistutus, sosiaaliasiamies, AVI).
Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, muu palvelun laatupoikkeama tai vaaratilanne käsitellään asiakkaan, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja esihenkilön kesken. Tilanteet käydään läpi myös toimintayksikkökokouksessa. Muistutukset, kantelut- ja muut valvontapäätökset käsitellään aina johtoryhmässä, joissa tapahtuma käydään läpi ja päätetään tarvittavista muutostarpeista.Muistutuksiin vastataan kirjallisesti 30 vuorokauden sisällä.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Epäkohtia tai puutteita tarkastellaan kokonaisuutena vähintään vuositasolla ja arvioidaan niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä ohjeistuksiin tai toimintakäytänteisiin tai koulutustarpeisiin.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelman raportointia toteutetaan osavuosikatsauksien yhteydessä. Omavalvontasuunnitelma julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet sivuilla.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Omavalvonta toteutuu päivittäisessä arkityössä. Omavalvontasuunnitelmaan liittyviä asioita seurataan ja käsitellään viikoittain johtoryhmässä sekä henkilöstön kanssa toimintayksikkökokouksissa.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Suunnitelmaa päivitetään nejän kuukauden välein tehtäväaluepäällikön ja vastaavien sosiaaliohjaajien toimesta.
Kehittämistarpeet ja toimenpiteet:Toimintasuunnitelma vuosi 2025:
Kotiin vietävissä palveluissa, perhekuntoutuksessa sekä vastaanotto- ja arviointitoiminnassa palveluvalikkoa ja toimintoja kehitetään siten, että palveluilla voidaan eh-käistä kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta:-Palvelut vastaavat asiakkaiden tuentarpeita oikea-aikaisesti. VAKEn omat ydinpalvelut ovat tehostettu perhetyö, nuorten tehostettu perhetyö, kiireellinen tehostettu perhetyö, sijaishuollon tehostettu perhetyö ja MDFT-terapia. -MDFT-terapiaa vakiinnutetaan osaksi lastensuojelun palveluvalikkoa sekä avohuollossa että sijaishuollossa.-Tehostetun perhetyön ja nuorten tehostetun perhetyön intervallit integroidaan osaksi työs-kentelyprosesseja koko VAKEalueella.-Tehostetussa perhetyössä kehitetään päihde vauvaperhetyön osaamista (länsi) sekä kouluikäisten väkivaltaisesti oireilevien alle 12 vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä auttamista (itä-pohjoinen) Kiireellistä tehostettua perhetyötä kohdennetaan akuutteihin ja kriisiytyneisiin asiakastilanteisiin kiireellisen sijoituksen ehkäisemiseksi.
Lastensuojelussa kehitetään suunnitelmallista sosiaalityötä ja perheiden kanssa työskentelyä siten, että niillä pystytään vastaamaan vaikuttavasti lastensuojelun asiakkaiden palvelutarpeisiin. Sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä kanssa tehtävää työtä vahvistetaan; tavoitteena perheen jälleenyhdistämisten lisääminen silloin, kun se on lapsen edun mukaista:-Sisäistetään systeeminen ajattelu- ja toimintatapa osaksi laadukasta asiakastyötä (toivoa luova työote, motivointi, moninäkökulmaisuus).-Kiinnitetään edelleen huomiota konkreettisten tavoitteiden asetteluun ja muutokseen.-Kehitetään välillisiä asiakastyön tapoja ja tehtäviä osaksi välitöntä asiakastyötä.-Sijaishuollon tehostetun perhetyön kehittäminen jatkuu.
Moniammatillista yhteistyötä, osaamista ja johtamista vahvistetaan, jotta toimialan houkuttelevuus työnantajana paranee sekä pito- että vetovoiman osalta. Sairauspoissaolot ja lähtövaihtuvuus vähenevät ja omien vakanssien täyttöaste paranee:-Osaamisen kehittämisellä vastataan asiakastyön, työyhteisötaitojen ja työn kehittämisen tarpeisiin.-Tiimin lähijohtajat ovat läsnä ja tukena työntekijöille. -Kiinnitetään edelleen huomiota työryhmien ilmapiiriin ja lisätään psykologista turvallisuutta. -Yksikön tiimimuutoksissa osallistetaan henkilöstöä sekä vahvistetaan uusien tiimien yhteisöllisyyttä ja tiimiytymistä.-Tarjoamme opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja vahvistamme lastensuojelua vetovoimaisena työpaikkana tulevaisuuden ammattilaisille.-Vahvistetaan monialaista verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa työskentelyn aikana. -Ohjataan ja kannustetaan asiakkaita käyttämään työskentelyn aikana infoja, terapianavigaattoreita, matalan kynnyksen -, digitaalisia tai esimerkiksi walk in-palveluita.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):29.11.2024 Omavalvontasuunnitelman laatiminen. / Mika Virolainen ja Marja Walldén-Hirvonen.
1.1-30.4.2025: Päivitys tiimien nimiin, lisätty 7-17 vuotiailta kerättävä asiakaspalautekysely sekä vuoden 2025 kehittämistavoitteet. / 8.5.2025, Outi Jokinen.
1.5.-31.8.2025: Päivitetty organisaatiotiedot ja henkilöstömuutokset. / 22.9.2025, Outi Jokinen