Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Esi- ja perusopetuksen kuraattoripalvelut ja Toisen asteen kuraattoripalvelut.
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Neuvolaikäisten kuraattorien työ- ja toimipisteet, perusopetuksen koulut ja toisen asteen oppilaitokset Vantaa ja Keravan hyvinvointialueella
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Riina Hell (varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus), 040 579 8544, riina.hell2@vakehyva.fi
Harri Myllyniemi (toinen aste), 040 1511708, harri.myllyniemi@vakehyva.fi
Yhteiseen palveluyksikköön kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot sekä yhteisen palveluyksikön valtuutetun palveluntuottajan nimi ja yhteystiedot, mikäli sellainen on:
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Asiakkaaat ovat Vantaan ja Keravan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Alueella on noin 44 000 lasta ja opiskelijaa palvelujen piirissä.
Opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestäminen perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) ja sosiaalihuoltolakiin (1301/2014). Opiskeluhuollon kuraattoripalveluiden toiminta-ajatus ja tavoite on tarjota esiopetukseen, koulunkäyntiin ja opiskeluun tukea ja ohjausta. Näillä edistetään esiopetus-, koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän perheidensä ja muiden läheistensä kanssa. Lisäksi palvelulla tuetaan lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Opiskeluhuoltoa pyritään toteuttamaan vahvasti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona yksilökohtaisen tuen lisäksi. Kuraattoripalvelut tarjotaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimiville esiopetusta, perusopetusta, lukio-opetusta ja toisen asteen ammatillista koulutusta antaville toimintayksiköille sekä tietyille varhaiskasvatusyksiköille. Huomioitavaa, että alle esiopetusikäisten kuraattoripalvelut varhaiskasvatuksessa eivät ole oppilas- ja opiskelijahuoltolain alaista palvelua. Varhaiskasvatuksen kuraattoripalveluiden toiminta-ajatus ja tavoite ovat samat kuin lakisääteisten kuraattoripalveluiden.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?
Ei koske kuraattoripalveluja.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Toisen asteen kuraattorien lähijohtaja Rissa Pohjolainen, perusopetuksen kuraattorien lähijohtaja Katariina Lappalainen, neuvolaikäisten kuraattorien lähijohtaja Sari Niemi, perusopetuksen kuraattorien lähijohtaja Niina Eskolin
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Kerran vuodessa ja aina jos tulee muutoksia kuraattoriasioiden vuosikellon mukaisesti
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Sähköisenä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotisivuilla sekä työntekijöille Vaken kuraattorit Teams-alustalla
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki) Ks. Luku 7: Palvelun saatavuuden määräajat
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Asiakastietojärjestelmän raportit yhteisöllisestä työstä ja määräaikojen toteutumisesta.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Lähijohtaja vastaa palveluyksikkönsä omavalvonnan toteutumisesta. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Lähijohtaja vastaa palveluyksikkönsä riskienhallinnasta ja käytännön organisoinnista.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Tehtäväaluepäälliköt Riina Hell ja Harri Myllyniemi
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Perehdytyksessä ja säännöllisesti keskustellen kokouksissa. Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset tehdään vuosittain.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
Lääkehoitosuunnitelma
Laitevastaavan käsikirja
Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
Valmiussuunnitelma
Tietoturvasuunnitelma
Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
Meillä töissä – käsikirja
Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 10/2023
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Koulutuksen järjestäjän ja muiden toimipisteiden aikataulun mukaisesti
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 2024
Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: vuosittain
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen: Asiakkaiden esiin tuomat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit käsitellään esihenkilön toimesta keskustellen sekä asiakkaan, työntekijän että tarvittaessa asiakkaan lähiomaisen kanssa.
Työntekijä kirjaa ilmoituksen tapahtuneesta HaiPro-järjestelmään. Esihenkilö käsittelee ilmoitukset ja informoi tarvittavia tahoja. Ilmoitusraportti käsitellään neljä kertaa vuodessa toimialan johtoryhmässä. Esihenkilö perehdyttää uuden työntekijän HaiPro-käytäntöihin perehdytyssuunnitelman mukaisesti.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Asiakkaisiin mahdollisesti vaikuttavista riskeistä keskeisimpiä ovat työntekijöille työssä muodostuva ihmissuhdekuormitus, kiire sekä työnjaon epäselvyydet.
Riski, poikkeama, epäkohta tai ilmoitusvelvollisuus
Ilmoittamistapa
Vastuuviranomainen
Asiakas- ja potilasturvallisuuden vaaratapahtumat
HaiPro/Spro
Tehtäväaluepäälliköt
Väärinkäyttöilmoitus (ns. whistleblowing-direktiivi)
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Ilmoitus sosiaalihuollon epäkohdasta (sosiaalihuoltolaki §48)
SPro
Tarvittaessa AVI
Työturvallisuusilmoitus (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma)
HaiPro työturvallisuusilmoitus
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta
HaiPro
Työturvallisuusilmoitus ja riskienhallinta
Tehtäväaluepäälliköy
Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamat
Viipymättä yhteys esihenkilöön, tarkemmat ohjeet Intran tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Tietosuojavastaava
Tietoturvaloukkaus
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hoitoilmoituskanta
HILMO
THL
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Valmius- ja riskienhallintaohjeita on laadittu hyvinvointialueella, työntekijöiden tietoisuus näistä ja pääsy ajantasaisiin dokumentteihin varmistettu. Lisäksi keskeistä on työntekijöiden asianmukainen perehdytys ja yhteistyö työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä riskien ennakoimisessa ja hallinnassa.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Ei koske kuraattoreita.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
Kuvaus miten haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan, käsitellään ja raportoidaan
Asiakkaiden esiin tuomat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit käsitellään esihenkilön toimesta keskustellen sekä asiakkaan, työntekijän että tarvittaessa asiakkaan lähiomaisen kanssa.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Toimitaan valvovien viranomaisten toimintaohjeiden mukaan.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä ja suunnitteilla olevasta rikoksesta sekä ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta. Kuraattorin tulee myös ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Edellä mainituista löytyy sisäiset ohjeet.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Perusopetuksen kuraattorit 43
Toisen asteen kuraattorit 20
Neuvolaikäisten kuraattorit 9
Sijaisten käytön periaatteet:
Kuraattorin lyhyisiin poissaoloihin ei useimmiten hankita sijaista, vaan sijaistus hoidetaan sisäisin järjestelyin. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään palkkaamaan sijaiset ja heillä työtehtävät ovat samat kuin vakituisella henkilökunnalla.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Ei koske kuraattoripalveluja
Rekrytointi:
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Rekrytointi perustuu keskeisesti henkilökohtaiseen tapaamiseen, jossa hakijan soveltuvuutta tehtävään arvioidaan. Hakijoilta pyydetään henkilökohtainen suosittelija, johon ollaan yhteydessä ennen rekrytointipäätöksen tekemistä. Hakijan opintotodistukset tarkistetaan ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Hakijan laillistuksen voimassaolo tarkistetaan aina Suosikista. Lisäksi alaikäisten lasten ja nuorten kanssa töitä tekevä hakija toimittaa rekrytoivalle esihenkilölle enintään 6 kuukautta vanhan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työsuhteen alkua.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Kielitaidon riittävyys arvioidaan hakemuksen ja/tai haastattelun perusteella.
Henkilöstön perehdytys:
Yksikössä on laadittu perehdytyssuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain. Kuraattoripalvelujen lähiesihenkilöt vastaavat perehdytyksen suunnittelusta ja organisoinnista. Perehdytys toteutetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Perehdytyksen tueksi on olemassa rakenteita tiimien, yksikön ja tehtäväalueiden tasolla. Oman ammattiryhmän säännölliset tiimi- ja kuukausitapaamiset ovat myös osa perehdytystä.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Kaikille työntekijöille tarjotaan ryhmätyönohjausta 9 kertaa / vuosi. Työyhteisössä toimii säännöllisesti useampia vertaismentorointiryhmiä, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain ja niiden yhteydessä laaditaan kehittymis- ja kouluttautumissuunnitelma.
Omaehtoisiin tutkintotavoitteellisiin koulutuksiin voidaan myöntää 5 pv palkallista vapaata tutkintoa kohden. Omaehtoisen koulutuksen palkallinen vapaa myönnetään silloin, kun koulutus tukee omaa työtä ja perustehtävää.
Henkilöstön kouluttautumista pyritään työyhteisössä hyödyntämään mm. järjestämällä tilaisuuksia kertoa koulutuksista kollegoille. Lisäksi kaikille yhteisiä koulutustilaisuuksia järjestetään vuosittain
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Tällä hetkellä yksikköön otetaan harjoitteluun vain sosiaalityön maisteriopiskelijoita. Sosiaalityöntekijätaustainen työntekijä on päävastuullisena ohjaajana sosiaalityön harjoitteluun tuleville opiskelijoille.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: VAKE-pulssi, TTL:n työhyvinvointikysely, kehityskeskustelut, jatkuva palautekeskustelu eri rakenteissa
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Lähijohtaja seuraa työntekijöiden työssä suoriutumista ja käy tarvittaessa keskustelua työntekijöiden kanssa.
Riskienhallinnan prosessissa sovitut korjaavat toimenpiteet kirjataan tilanteen vaatimalla tarkkuudella asiaa koskeviin ohjeisiin ja perehdytyssuunnitelmaan sekä tiedotetaan ohjeistuksesta työntekijöille.
Työntekijöitä koskevien ohjeiden muutokset käydään henkilöstön kanssa läpi kokouksessa. Kiireellisessä tilanteessa voidaan myös informoida heitä sähköpostitse. Lisäksi päivitetään muutokset kaikkiin asiaa koskeviin ohjeisiin.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Kuraattoripalveluissa on kaikkiaan 72 + 4 = 72 työntekijävakanssia ja 4 esihenkilövakanssia. Kuraattorivakansseja on 43 perusopetuksessa, 20 toisella asteella, 9 neuvolaikäisten palveluissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sitovien mitoitusten myötä yhdellä kuraattorilla voi olla enintään 670 opiskelijaa vastuualueellaan.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstön riittävyyttä tarkastellaan kerran vuodessa hyvinvointialueen budjetin laadinnan yhteydessä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Esihenkilöt seuraavat resurssien riittävyyttä jatkuvasti. Esihenkilöt keskustelevat tarvittaessa työntekijöiden kanssa resurssien suuntaamisesta ja työn järjestämisestä.
Palveluyksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, eikä käytetä lääkinnällisiä laitteita.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Jokaisessa työpisteessä kuraattorilla on oma työhuone ja mahdollisuuksien mukaan myös odotustila yhdessä muiden opiskeluhuollon palvelujen toimijoiden kanssa. Työhuonetta voi sovitusti käyttää toinen opiskeluhuollon työntekijä niinä päivinä, kun kuraattori työskentelee muualla. Oppilaitosten yhteydessä olevien huoneiden lukitukset ovat eri sarjassa muiden tilojen huoneiden kanssa. Näitä huoneita koskevat Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä oppilaitosten omien tilojen murto- ja palosuojausohjeet ja -käytännöt. Kuraattorille pyritään varmistamaan äänieristetty työhuone. Huoneissa tulisi myös olla pako-ovi, mutta kaikissa nykyisissä tiloissa näin ei ole. Uusiin tai remontoitaviin tiloihin ne suunnitellaan aina.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
VAKEn Tilakeskuksen kanssa pidämme säännöllisiä tapaamisia toimitiloista. Tilakeskus vastaa tilojen tarkastamisesta. Jos tiloissa havaitaan esimerkiksi sisäilmaoireilua, asia etenee sisäilmaprosessin mukaisesti.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Muun muassa useammissa kouluissa sijaitsevissa työtiloissa on havaittu puutteita, jotka ovat Tilakeskuksen tiedossa.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Sisäilmahaasteissa edetään sisäilmaprosessien mukaisesti. Tarpeen mukaan työntekijä voi olla osin myös etätöissä. Äänieristyshaasteet pyritään ratkaisemaan rakennusteknisillä keinoilla. Jos työhuoneesta puuttuu pako-ovi, työntekijää kehoitetaan ennakoiden ottamaan mahdolliset turvallisuustekijät huomioon. Ennakointia voi olla muun muassa se, että asiakasta ei voida lainkaan tavata, hänet tavataan työparin kanssa tai muussa soveltuvammassa paikassa koulussa tai oppilaitoksessa.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Säännöllinen riskien ja vaarojen arviointi sekä seuranta työntekijöiden kanssa. Esihenkilöiden ja päällikön säännölliset tapaamiset Tilakeskuksen kanssa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Korjausrakentamis- ja uudiskohteissa esihenkilöt ovat mukana suunnitteluprosessissa alusta alkaen. Näissä prosesseissa pyritään varmistaan se, että työhuoneisiin saadaan asianmukaiset työskentelyolosuhteet.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Ei koske kuraattoripalvelua.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Kuraattorit kirjaavat Apottiin asiakasta koskevat tietonsa.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Apotti järjestää koulutuksen tietojärjestelmän käyttämisestä. Apotti-tukihenkilöt ja koordinoivat tukihenkilöt järjestävät yksilökohtaisempaa koulutusta ja käyttöopastusta kaikille työntekijöille sekä osallistuvat Apotin kehittämiseen.
Esihenkilö tilaa uudelle työntekijälle tunnukset ja ohjaa peruskoulutuksiin työsuhteen alkaessa. Lisäksi oman mentorin tarjoama perehdytys ja Apotti-tukihenkilöiden sekä Apotin koordinoivan tukihenkilön jatkuva tuki käyttöön ja kehittämiseen. Kuraattorien kirjaamisen tasalaatuisuutta tuetaan yhteisillä kirjaamiskoulutuksilla, joita järjestetään aina tarpeen vaatiessa.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElla on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Palveluyksikön esihenkilö vastaa tietoturvasuunnitelman noudattamisesta.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä ja vastaa oikeuksien ja vastuiden toteutumisesta.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801. Mikäli tilanteeseen liittyy henkilötietojen vaarantuminen, löytyy henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen erilliset ohjeet. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Palvelua voidaan tarjota tilapäisesti ilman pääsyä potilastietojärjestelmään. Tällöin käyntikirjaukset laaditaan tilapäisjärjestelyin ja tallennetaan Apottiin heti sen mahdollistuessa.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Esihenkilöt ohjaavat uudet kuraattorin Apotin peruskoulutukseen. Lisäksi oman mentorin tarjoama perehdytys ja Apotti-tukihenkilöiden sekä Apotin koordinoivan tukihenkilön jatkuva tuki käyttöön ja kehittämiseen. Kuraattorien kirjaamisen tasalaatuisuutta tuetaan yhteisillä kirjaamiskoulutuksilla, joita järjestetään aina tarpeen vaatiessa.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Palvelua voidaan tarjota tilapäisesti ilman pääsyä potilastietojärjestelmään. Tällöin käyntikirjaukset laaditaan tilapäisjärjestelyin ja tallennetaan Apottiin heti sen mahdollistuessa.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Työntekijällä on oikeus tarkastella asiakastietoja työtehtävien määrittelemässä laajuudessa silloin kun se on asiakkaan palvelun järjestämiseksi perusteltua. Kirjausten sisältö perustuu asiakkaan kertomaan ja hänen kanssaan keskusteltuun.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Toimialajohtaja Hanna Mikkonen vastaa asiakastietojen käsittelystä ja ohjeistuksesta vastaa hallintojohtaja Riikka Rajahalme.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Veera Välitalo, veera.valitalo@vakehyva.fi, 040 861 4551
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Asiakastyön kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella. Kirjaamisvelvoitteesta on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 4 §:ssä. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. THL on ohjannut asiakastyön kirjaamista antamalla asiaa koskevan määräyksen 1/2021.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Jokainen työntekijä ja esihenkilöt käyvät vuosittain Navisec tietoturvakoulutuksen. Tällä varmistetaan jokaisen työntekijän ja esihenkilön perustiedot tietoturvan ja tietosuojan toimintatavoista. Työntekijät tuovat välittömästi esille havaitsemansa asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit, epäkohdat ja laatupoikkeamat esihenkilölle. Työntekijöiden kanssa keskustellaan säännöllisesti asiakastietojen käsittelystä.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013)
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Sisältyy kuraattorin ja opiskeluhuollon perustyöhön. Lisäksi osana koulun ja oppilaitoksen muuta toimintaa.
Yksikön perustehtävään kuuluu psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Ei koske kuraattoripalveluita.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Sisältyy työhuoneiden vuokrasopimuksiin.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa asiakkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä.
Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön ohjeet normaaliajan tilanteeseen ja lisäksi poikkeusajan tilanteisiin. THL on julkaissut ohjeen infektioiden torjunnasta pitkäaikaishoidossa ja -hoivassa (Ohje 2/2020).
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Kuraattorit kirjaavat Apottiin sosiaalihuollon rekisteriin, josta muuta lapsiperheiden palvelujen palvelutehtävään kirjaavat näkevät kuraattorien kirjaukset. Asiakkaan luvalla tietoja voidaan luovuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterien välillä. Asiakkaan suostumukseen perustuen kuraattorit osallistuvat verkostoneuvotteluihin ja kutsuvat itse tarpeelliset toimijat mukaan.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Kuraattoripalveluissa ei ole ohjeistuksia suunhoitoon tai kiireettömään sairaanhoitoon. Kuraattori ohjaa kiireellistä sairaanhoitoa vaativat asiakkaat terveydenhoidon palveluihin. Kuolemantapauksessa kuraattorit toimivat koulujen ja oppilaitosten kriisisuunnitelmien mukaan yhdessä kriisiryhmän jäsenten ja muun henkilökunnan kanssa.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Opiskelijalle pyritään järjestämään henkilökohtainen keskustelu kuraattorin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän sisällä siitä, kun opiskelija on sitä pyytänyt. Perusopetuksen ja toisen asteen kuraattorien työhuoneet ovat oppilaitoksissa, joten asiakkaat voivat olla heihin suoraan yhteydessä. Kuraattoreihin saa yhteyden myös puhelimitse, sähköpostilla ja oppilaitosten sähköisen asiointipalvelun avulla. Neuvolaikäisten kuraattorit työskentelevät keskitetyissä työpisteissä, heihin yhteydenoton tapahtuu pääsääntöisesti soitolla tai muulla sähköisellä asioinnilla.
Omatyöntekijän nimeäminen: Kuraattori toimii omatyöntekijänä vain niissä tapauksissa, joissa asiakkaalla ei ole käynnissä muita lapsiperheiden tai työikäisten palveluja.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Kuraattoreille suositellaan asiakaskirjausten tekemistä yhdessä asiakkaan kanssa niissä tapauksissa, joissa se on tarkoituksenmukaista. Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajallaan luovutetaan kuraattorien tekemät kirjaukset VAKEn kirjaamon kautta tulevan tietopyynnön kautta. Kuraattori voi luovuttaa asiakkaalle myös suoraan omat kirjauksensa, mikäli asiakas on aktiivisessa asiakkuudessa.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Asiakas kohdataan kunnioittavasti ja arvostavasti. Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan, asiakasta voidaan ohjata olemaan yhteydessä esihenkilöön, kerrotaan muistutusmenettelystä sekä mahdollisuudesta tehdä kantelu Aluehallintovirastoon. Muistutuksiin vastataan 2 viikon kuluessa muistutuksen vastaanottamisesta.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Työntekijä informoi asiakasta oikeusturvakeinoista sekä ohjaa tarvittaessa saamaan lisätietoa esihenkilöltä.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Tavoitteet asiakasprosessille kirjataan asiakkaan ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa asiakaskertomukseen ja tavoitteita arvioidaan ja päivitetään asiakkaan kanssa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säätelee koulun sosiaalialan työntekijöiden salassapitoa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee myös opiskeluhuollon työntekijöiden salassapitoa ja oppilaiden/opiskelijoiden yksityisyyden suojaa opetuksessa/koulutuksessa. Kuraattorityössä ei voida käyttää minkäänlaisia pakkokeinoja oppilaaseen, opiskelijaan tai hänen huoltajiinsa kohdistettuna. Palvelu on vapaaehtoista ja asiakas voi päättää palvelun aloittamisesta tai lopettamisesta sekä omien tietojensa luovuttamisesta. Alaikäinen voi olla opiskeluhuollossa asiakkaana myös ilman huoltajansa suostumusta.
Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen.
Lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulain 11 luvussa. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 3a luvussa on säännökset erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Kuraattoripalvelut ovat vapaaehtoisia ja lähtökohtana on asiakkaan vapaaehtoisuus.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Kuraattorityössä ei voida käyttää minkäänlaisia pakkokeinoja oppilaaseen, opiskelijaan tai hänen huoltajiinsa kohdistettuna. Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusta. Ilmoituskynnyksen ylittyessä ollaan yhteydessä muihin viranomaisiin, tästä informoidaan asiakasta ja hänen laillista edustajaansa, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Kuraattoripalveluista on mahdollisuus antaa palautetta anonyymista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Q-pro -järjestelmän kautta. Työntekijöille on jaettu myös paperista materiaalia asiakaspalautteen keräämiseksi.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Sähköisesti palautteesta tulee heräte esihenkilölle ja se käsitellään palautetta koskevan työntekijän kanssa. Yleiset toimintaa koskevat palautteet käsitellään toimintayksiköittäin ja toimintaa kehitetään näiden pohjalta yhteistyössä työntekijöiden kanssa.
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Tehtäväaluepäällikkö ja esihenkilöt.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Tehtäväaluepäällikkö ja muistutuksen kohteena olevan yksikön esihenkilö vastaavat muistutukseen viimeistään 4 viikon kuluessa siitä, kun muistutus on tullut CaseM -järjestelmän kautta tiedoksi. Mikäli muistutus kohdentuu tiettyyn työntekijään, esihenkilö selvittää työntekijän näkemyksen asiaan, tarkastaa asiasta tehdyt kirjaukset ja kokoaa vastauksen muistutukseen yhdessä tehtäväaluepäällikön kanssa.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Mikäli muistutuksen perusteella tulee epäkohtia tai puutteita esille, tarkennetaan ohjeistuksia yksittäiselle työntekijälle ja/tai koko henkilöstölle.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Raportointi ja julkaisu toteutetaan osana palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmaa, josta vastaavat yksiköiden lähijohtajat. Omavalvontasuunnitelman vahvistavat palveluyksiköiden tehtäväaluepäälliköt.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti määritellyssä aikaikkunassa ja ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin tarvittaessa.
Omavalvontasuunnitelma päivitetty marraskuussa 2024 uudelle lomakepohjalle. Kuraattorit siirtyneet Apotti-tietojärjestelmässä kirjaamaan sosiaalihuollon rekisteriin, päivitetty tähän liittyvät muutokset omavalvontasuunnitelmaan.
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Omavalvonnan toimeenpanon prosessissa (riskienhallinnan prosessi) käsitellään kaikki asiakasturvallisuusriskit, epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet. Korjaaville toimenpiteille sovitaan suunnitelma riskin vakavuuden mukaan.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Päivitykset, päivämäärät ja päivittäjä