Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Sosiaali- ja kriisipäivystys
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Sosiaali- ja kriisipäivystys Vernissakatu 8 A 6.krs
Sosiaali- ja kriisipäivystys, virka-aikainen Vernissakatu 8 C 1. krs
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Henna Niskanen
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö
henna.niskanen@vakehyva.fi
puh 040 5696090
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminta perustuu sosiaalihuoltolain velvoitteeseen, jonka mukaan kiireellisten sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Lisäksi lastensuojelulaki edellyttää hyvinvointialueilta valmiutta kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Psykososiaalisen tuen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin, terveydenhuoltolakiin, pelastuslakiin ja pelastusasetukseen. STM on ohjeistanut kuntia sosiaalipäivystyksen ja psykososiaalisen tuen järjestämisessä. Nuorten oikeusedustus perustuu lastensuojelulakiin ja poliisisosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki.
Lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys, jossa käsitellään virka-aikana kaikki lasta koskevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset sekä arvioidaan lapsen kiireellisten lastensuojelulain mukaisten toimien tai palveluiden tarve. Lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksen toimipiste sijaitsee os. Vernissakatu 8 C 1 krs. Asiakastyötä toteutetaan toimipisteessä, asiakkaiden kotona sekä viranomais- ja verkostoyhteistyönä julkisissa tiloissa.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävänä on sosiaalipäivystyksen, akuutin kriisityön sekä traumaattisten tilanteiden ja suuronnettomuuksien jälkeisen psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen vantaalaisille ja keravalaisille sekä Vantaalla ja Keravalla oleskeleville henkilöille. Sosiaali- ja kriisipäivystys on virka-ajan ulkopuolella toimivaltainen sosiaaliviranomainen. Näiden tehtäväkokonaisuuksien lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt yksikön terveydenhuoltolain 38 §:n mukaiseksi valtakunnalliseksi toimijaksi psykososiaalisen tuen osalta. Yksikkö palvelee asiakkaita ja yhteistyötahoja ympärivuorokautisesti. Toimipiste sijaistee os. Vernissakatu 8 A 6 krs. Sosiaali- ja kriisipäivystystä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja asiakastapaamiset voivat tapahtua sekä toimipisteessä, asiakkaiden kotona tai julkisissa tiloissa.
Nuorten oikeusedustajan tehtäviin kuuluu 15–17-vuotiaan, rikoksesta epäillyn vantaalaisen ja keravalaisen edun valvominen ja ohjaus rikosprosessissa. Nuorten oikeusedustajan työntekijät tapaavat asiakkaitaan eri poliisilaitosten ja oikeuslaitoksen tiloissa
Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän asiakkaina ovat alle 15 –vuotiaat vantaalaiset rikolliseen tekoon syyllistyneet lapset sekä aikuisten poliisin asiakkaana olevien palveluohjaus poliisivankilassa ja poliisilaitoksella. Asiakastapaamiset toteutetaan pääsääntöisesti poliisin tiloissa tai muiden viranomaisten järjestämissä verkostotapaamisissa tai julkisissa tiloissa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Henna Niskanen
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista arvioidaan neljän kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina, kun toiminta muuttuu oleellisesti, palvelujen laatuun tai potilasturvallisuuteen tulee muutoksia tai kun lainsäädäntö muuttuu.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä toimipisteiden odotustilojen ilmoitustauluilla tai muussa vastaavassa julkisessa paikassa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Keskeiset yksikön toimintaa ja palvelua ohjaavat lait ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä erityislakeina lastensuojelu- ja vammaispalvelulaki sekä laki kehitysvammaisten erityishuollosta, mielenterveys- ja päihdehuoltolaki ja vanhuspalvelulaki.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Jokainen yksikössä työskentelevä työntekijä on oman ammattikuntansa laillistettu edustaja. Tilapäisille sosiaalityöntekijöille on nimetty ohjaaja.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtoryhmään kuuluvat yksikön päällikkö, kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää ja johtava kriisityöntekijä ja valtakunnallisen valmiuden koordinaattori. Johtavat sosiaalityöntekijät ja johtava kriisityöntekijä ovat työntekijöiden lähijohtajia ja vastaavat lähijohtajille kuuluvista tehtävistä sekä asiakastyön operatiivisesta johtamisesta. Päällikkö vastaa koko yksikön toiminnasta ja on yksikkönsä budjetista vastuussa oleva henkilö. Psykososiaalisen tuen valtakunnallisen valmiuden koordinaattori vastaa STM:n antamista toimeksiannoista ja yksikön varautumisen ja valmiuden ylläpitämisestä yhdessä koko johtoryhmän kanssa.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Riskienhallinnasta vastaa yksikön johtoryhmä
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Yksikön valmiussuunnitelmasta vastaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö. Valmiussuunnitelmaa ollaan laatimassa. Tieto päivitetään myöhemmin.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Lähijohtajat varmistavat henkilöstön riskienhallinnan osaamisen ja huomioivat sen osana uusien työntekijöiden perehdytystä.
Lähijohtajien vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: • Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika:• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika:
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Yksikön toiminnassa riskeiksi on päivystystyön luonteesta johtuva väkivallan uhka koskien tilanteita, joissa työskennellään päihtyneiden, aggressiivisesti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, tai kun joudutaan tekemään lastensuojelulain mukaisia vastentahtoisia ja asiakkaan itsemääräämistä rajoittavia päätöksiä. Työn kuormittavuutta lisää työn luonteesta johtuva ihmissuhdekuormitus ja äkillisessä kriisissä olevien ihmisten kanssa työskenteleminen. Riskejä toimille voi aiheutua myös riittämättömästä henkilöstömitoituksesta.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Riskienhallinnassa laatua, työntekijöiden turvallisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa.
Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Tutustutaan aikaisempiin asiakastietoihin riittävissä määrin, tehdään työparityötä ja keskustellaan työryhmän kanssa ennakkoon asiakastapauksista.
• Suunnitellaan työn tavoitteet ja työskentelytavat. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ja lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksessä ilmoitetaan toimiston ulkopuoliset tehtävät hätäkeskukseen ja käytetään virve-laitteita.
• Pyydetään poliisilta virka-apua kotikäynneille, joilla arvioidaan olevan mahdollinen väkivallan uhka.
• Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on kameravalvonta 24h ulko- ovella, käytävässä ja sisätiloissa
• Virve-laitteissa on hälytyspainike, mikä hälyttää suoraan hätäkeskukseen. Hätä-painiketta voi käyttää niin toimistolla kuin toimiston ulkopuolellakin.
• Huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta kuljetustilanteissa. Tarvittaessa asiakkaiden kuljetukseen pyydetään virka-avulla poliisia turvaamaan kuljetus. Takapenkeillä on käytössä lapsilukot. Vanhuksille/vammaisille tilataan invataksi tarvittaessa.
• Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimistolle ei kutsuta asiakkaita tapaamisiin yöaikaan. Asiakkaat tunnistetaan kameroiden kautta tai käydään keskustelu ovipuhelimen välityksellä. Jos on epäily siitä, että asiakas on päihtynyt, ei asiakasta päästetä sisätiloihin. Ennen tiloihin päästämistä varmistetaan asiakkaan asia. Muut tiloissa olevat työntekijät ovat tietoisia asiakastapaamisesta ja sen tarkoituksesta.
• Riskien arvioinnissa voidaan käyttää asiakastietojärjestelmästä saatavia tietoja ja kotikäynneillä hätäkeskuksesta saadaan osoitteen perusteella kiinteistön tai henkilön varotiedot
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle. Asiakas- ja potilasturvallisuusasiat ovat aktiivisesti esillä yksikön toiminnassa ja sisäisissä kokouksissa. Lähijohtajat informoivat henkilöstöä säännöllisesti asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvistä havainnoista sekä kertovat asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Esihenkilöt varmistavat, että yhteisesti sovitut riskien hallintakäytännöt ovat osa päivittäistä toimintaa.
Sovittujen korjaavien toimenpiteiden seuranta tapahtuu yksikön päällikön, lähijohtajien ja asiasta riippuen toimipisteen, työntekijäryhmän tai koko henkilöstön kesken. Korjaavat toimenpiteet kirjataan haitta- ja vaarailmoituksen käsittelyvaiheessa ilmoituksen yhteyteen, jolloin myös sovitaan seurannan toteutustapa ja aikataulu.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Muistutukset, kantelu- ja muut viranomaispäätökset käsitellään aina tehtäväalueen johtoryhmässä sekä yksikön johtoryhmässä. Henkilöstön kanssa ne käsitellään tarvittaessa yksikön tiimeissä tai työryhmäpäivässä. Muistutusten, kantelu- ja muiden viranomaispäätösten jälkeen tarkistetaan toimintaohjeet ja käydään ne tarvittaessa läpi henkilöstön kanssa, jotta toimintaohjeet ovat kaikilla tiedossa.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus
Työntekijät ovat velvollisia salssapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan ja tekemään lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä
Työntekijöillä velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely.
Velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta
Jos työntekijä on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, joka on sosiaalihuollon tarpeessa, hänen tulee ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava itse yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Uuden työntekijän aloittaessa, nämä asiat kuuluvat perehdytykseen. Henkilöstön kanssa käydään läpi, miten ilmoituksen käytännössä tehdään.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Yksikössä on yhteensä 19 sosiaalityöntekijää, joista 7 kuuluu lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksen tiimiin, 11 sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja yksi poliisisosiaalityöntekijä. Sosiaaliohjaajia on yhteensä 8, joista 6 kuuluu lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystykseen ja kaksi sosiaaliohjaajaa toimi nuorten oikeusedustuksessa. Kriisityöntekijöitä on yhteensä 11 ja he kaikki toimivat sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Yksikköön kuuluu lisäksi kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää, johtava kriisityöntekijä, valtakunnallisen valmiuden koordinaattori, toimistosihteeri ja päällikkö. Yhteensä yksikössä on 44 vakanssia.
Sijaisten käytön periaatteet: Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on käytettävissä vakituisia ja työhön perehdytettyjä sosiaalityöntekijöitä ja kriisityöntekijöitä keikkatyöntekijöinä. Keikkatyöntekijöitä voidaan pyytää työvuoroon sovitusti täydentämään päivystyksessä tarvittavaa henkilöstöresurssia tai akuutisti, jos päivystyksen työtilanne sitä edellyttää. Keikkatyövoima mahdollistaa myös yksikön koulutus- ja työryhmäpäivien toteuttamisen.
Yksikössä palkataan sijaisia myös työ- tai virkasuhteiden pitkäaikaisiin sijaisuuksiin.
Rekrytointi: Rekrytoinnit tapahtuvat pääsääntöisesti ulkoisina eli julkisina hakuina LAURA-rekrytointijärjestelmän kautta. Tarvittaessa rekrytointi voi tapahtua sisäisenä hakuna. Rekrytoivan esihenkilön on mahdollista saada rekrytointiprosessin eri vaiheissa tukea rekrytointiasiantuntijoilta (hakuilmoitusten laadinta, haastattelut, henkilöarvioinnit). Hauissa noudatetaan pääsääntöisesti 2 viikon hakuaikaa ja soveltuvimmiksi arvioidut hakijat haastatellaan. Suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää opiskelijalta hyvää suomen kielen taitoa, mikä lisäksi opintoihin kuuluu kielikokeen suorittaminen. Kielitaito varmistetaan lisäksi haastattelussa. Valinta tehdään tehtävän osaamis- ja taitovaatimuksiin parhaiten sopivista henkilöistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Ennen työsopimuksen tai virkamääräyksen tekemistä rekrytoivat esihenkilö tarkistaa JulkiTerhikistä valitun henkilön ammattinimikkeen sekä pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus hankkia tartuntatautilain § 48 mukainen rokotussuojaus työterveyshuollon kautta. Henkilöstöllä ilmoitetaan vuosittain kausirokotuksien aikatulusta. Uusien työntekijöiden palkkaamisehto on, että rokotussuojaus on kunnossa.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Henkilöstöllä on käytössä 10 koulutuspäivää kalenterivuosittain. Henkilöstö sopii lähijohtajansa kanssa mihin päivät käytetään. Yksikössä järjestetään omia koulutuspäiviä ja harjoituksia huomioiden henkilöstön osaamiskartoituksissa esille nousseet teemat. Harjoituksilla ylläpidetään yksikön valmiutta ja varautumista. Henkilöstöllä on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin sekä työnohjaukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Toimialat ja palvelualueet järjestävät palvelutuotantoon ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvää koulutusta. Tehtäväalueelle on tehty yhteinen koulutussuunnitelma. Henkilöstön kielitaito tarkistetaan rekrytointitilanteessa.
Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Vuosittain käydyissä tulos- ja kehityskeskusteluissa laaditaan työntekijän koulutuksen tarpeen arvioinnin lisäksi henkilökohtainen koulutussuunnitelma osaamisen ylläpitämiseksi ja uudistumiseksi.
Henkilöstön perehdytys: Uuden työntekijän perehdyttäminen perustuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perehdyttämisen sekä toimialojen ja yksikön omiin ohjeisiin. Uuden työntekijä lähijohtaja vastaa uuden työntekijän perehdytyksen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Yksikön esihenkilöt sekä perehdytykseen nimetyt henkilöt perehdyttävät työntekijän työn ydinsisältöihin ja erilaisten sähköisten järjestelmien käyttöön (mm. Apotti, HaiPro, SPro, WPro). Potilastietojärjestelmä Apotin käyttöön on erillinen koulutussuunnitelma, jonka jokainen yksikön työntekijä käy läpi. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään mentori, joka on yksikössä pidempään työskennellyt työntekijä.
Perehdytyksestä huolehditaan työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työntekijöiden palatessa työhönsä. Perehdyttämiseen sisältyvät potilas- ja asiakasturvallisuuden asiakohdat kuvataan työyksikön perehdyttämissuunnitelmassa ja siinä huomioidaan myös sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaiset ilmoitusvelvollisuudet.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstöllä on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin sekä työnohjaukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvinvointialueen koulutus on pääsääntöisesti suunnattu koko henkilöstölle ja se toteutetaan johtoryhmän vuosittain hyväksymän koulutussuunnitelman mukaan. Toimialat ja palvelualueet järjestävät palvelutuotantoon ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvää koulutusta.
Vuosittain käydyissä tulos- ja kehityskeskusteluissa laaditaan työntekijän koulutuksen tarpeen arvioinnin lisäksi henkilökohtainen koulutussuunnitelma osaamisen ylläpitämiseksi ja uudistumiseksi
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Opiskelijan harjoittelun ohjauksesta ja perehdyttämisestä vastaa opiskelijavastaavaksi nimetty työntekijä ja koko yksikkö. Opiskelijoiden perehdytyksessä käytetään samoja periaatteita kuin muun henkilöstön perehdytyksessä.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstö vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisoimaan VAKE-pulssi-kyselyyn aina kun se on auki. Pulssikyselyssä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselyn tulokset käsitellään yksikön johtoryhmässä ja tämän jälkeen tiimeissä. Mikäli kyselystä nousee kehittämiskohteita, johtoryhmä tekee suunnitelman toteutuksesta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Lähijohtajat seuraavat henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta sekä puuttuvat tarvittaessa niissä havaittuihin epäkohtiin.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Yksikön toimintaa ei säätele henkilöstömitoitusta koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tulee huomioida henkilöstöresurssi työvuoroissa niin, että lakisääteiset toimet voidaan toteuttaa. Yksikössä työskennellään työpareina ja vuorossa on pääsääntöisesi 2-6 työntekijää. Työvuoroissa tulee olla aina vähintään yksi sosiaalityöntekijä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Lähijohtajat varmistavat, että henkilöstöresurssi työvuoroissa on riittävä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Työtehtäviä ja resursseja voidaan jakaa yksikön sisällä. Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on käytettävissä keikkatyöntekijöitä, joita voi pyytää myös akuutissa tilanteessa työvuoroon. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstöä voidaan tarvittaessa hälyttää työvuoroon ja yksikössä on luotu hälyttämistä varten Signal-ryhmä. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on esimiesvarallaolo, mikä vastaa virka-ajan ulkopuolella henkilökunnan hälyttämisestä työvuoroihin.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Yksikössä on asiakkaille turvallinen odotustila ja käytössä on tilavia asiakastapaamishuoneita. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on kameravalvonta 24h, niin ulko-ovella, käytävässä kuin sisätiloissa
Käytössä olevissa virve-laitteissa on hälytyspainike, joka hälyttää suoraan hätäkeskukseen. Virka-aikaan Vernissakatu 8 C tapaamistiloissa on paikalla vartija ja vartijan voi pyytää etukäteen turvaamaan asiakastapaamisia. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on käytössä vartijahälytyslaite, jolla voi hälyttää vartijan toimipisteeseen 24h.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Tieto täsmentyy myöhemmin.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Tieto täsmentyy myöhemmin.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: Tieto täsmentyy myöhemmin.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Henkilöstö voi tehdä havaitsemastaan epäkohdasta itse VAKKA-tiketin, ilmoittaa epäkohdasta toimistosihteerille tai omalle lähiesihenkilölleen, joka huolehtii, että ilmoitus ohjautuu oikeaan paikkaan.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilapalvelut vastaa yksikön käytössä olevien kiinteistöjen ylläpitoa koskevista suunnitelmista.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Virve-laitteiden huollosta vastaa Vaken turvallisuus ja varautumisyksikkö ja HUS virve-pääkäyttäjät.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Jokainen työntekijä kirjautuu omalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla tai henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla järjestelmään. Työntekijät on perehdytetty siihen millä edellytyksillä he voivat asiakas- ja potilastietojärjestelmästä tietoja katsella.
Uudet työntekijät perehdytetään kirjaamisen periaatteisiin. Kirjaamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään tarvittaessa työryhmien tiimikokouksissa. Esihenkilöt myös valvovat tarvittaessa kirjaamisen asianmukaisuutta ja toteutumista.
Henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvät ohjeet ja säädökset läpikäydään uuden työntekijän perehdytyksessä, jolloin työntekijää opastetaan tutustumaan asiaan liittyvään aineistoon hyvinvointialueen intrassa. Perehdytyksestä vastaa lähiesihenkilö. Hyvinvointialue järjestää myös yhteisiä koulutuksia
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaistu syksyllä 2024. Yksikön esihenkilö varmistaa, että yksikössä toimitaan tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Tieto täsmentyy myöhemmin.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat.
Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi • Haittaohjelmatartunta, kuten kiristyshaittaohjelma tai virus • Kyberhyökkäys, kuten palvelunestohyökkäys • Haavoittuvuus tietojärjestelmässä • Identiteettivarkaus • Kadonnut tai varastettu työasema, puhelin tai tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku • Käyttäjätilin vaarantuminen, esimerkiksi tilanne, jossa hyökkääjä pystyy esiintymään käyttäjänä • Epätavalliset kirjautumisyritykset • Tietomurto eli luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään tai palveluun • Verkkosivuston kaappaus eli käyttäjä luulee vierailevansa VAKEn sivustolla, joka on todellisuudessa hyökkääjän rekisteröimä verkkoalue • Tietovuoto, hyvinvointialueen salassa pidettäviä tietoja on vuotanut ja väärinkäytetty • Onnistunut tietojenkalastelu, esimerkiksi haitallisen linkin klikkaaminen, tiedoston lataaminen tai tietojen luovuttaminen kalastelijoille
Kalasteluviestit tulee aina raportoida Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella joko työpöytäsovelluksella, selainversiossa tai mobiiliapplikaatiolla.
Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi • Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle) • Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä • Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä • Lukitsemattomat tilat • Huono äänieristys • Asiakirjat ovat kadonneet tai varastettu (väliaikaisesti tai pysyvästi) • Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus • Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet • Ulkopuolinen henkilö on päässyt henkilötietoihin käsiksi tietojärjestelmässä tai ohjelmistossa • Henkilötietoja sisältävä tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku, on kadonnut tai varastettu
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi • virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä • yhteydenotto tietohallintoon tai • pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto
Henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, niin tällöin loukkauksesta on informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa.
Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Jokaisessa toimipisteessä on jatkuvuustyöasema, joka on varustettu varavirtalähteellä. Jatkuvuustyöasemalta voidaan poikkeus- tai häiriötilanteessa tulostaa yksikön potilaslista. Jokainen työntekijä käy kerran kuukaudessa kirjautumassa jatkuvuustyöasemalla, jotta kuka vain voi tarvittaessa tulostaa tarvittavat raportit jatkuvuustyöasemalta.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölle erilaisia koulutuksia työssä käytettävän teknologian käyttöön. Lähiesihenkilö varmistaa, että henkilöstö osaa käyttää työssään tarvittavaa teknologiaan oikein.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin on tärkeä osa riskienhallintaa ja jatkuvuuden varmistamista.
Asiakastietojärjestelmän suunnitelluista käyttökatkoista tiedotetaan koko henkilöstöä hyvissä ajoin ja käyttökatkot on pääsääntöisesti sijoitettu yöaikaan tai viikonloppuihin, jolloin yksikössä ei ole asiakaspalvelua.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle (BCA PC-koneelle) tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Jatkuvuustyöaseman tunnistaa siihen liitetystä oranssista tai keltaisesta Apotti-jatkuvuustyöasema -tarrasta sekä samassa kokonaisuudessa olevasta varavirtalaitteesta ja oheistulostimesta. Joissakin tapauksissa jatkuvuustyöasema on lukittu paikoilleen.
Jatkuvuustyöasemaa ei saa sammuttaa ja jokaisen työntekijän tulee käydä kirjautumassa etukäteen BCA Printing –sovellukseen. BCA Printing –sovellukseen on kirjauduttava vähintään kerran kuukaudessa (4 tunnin viive uuden salasanan aktivoitumisessa BCA Printing -ohjelmaan) ja aina salasanan vaihdon jälkeen. Tämän lisäksi jatkuvuustyöasema pitää käynnistään uudelleen vähintään 1 x kk ja varmistaa, että tietokone jää tämän jälkeen päälle.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Tieto täsmentyy myöhemmin
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja. Asiakastietojen käsittelyyn annetusta ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Sosiaalihuollossa on voimassa yleinen kirjaamisvelvollisuus. Asiakasasiakirjalaki (4 §) sisältää säännöksen siitä, että sosiaalihuollon ammattihenkilö sekä muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina. Tämä velvollisuus kirjaamiseen alkaa siitä, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palveluntarpeesta tai palvelunantaja on ryhtynyt toteuttamaan sosiaalipalvelua. Kirjaukset on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty. Myös tieto asiakkuuden päättymisestä tulee kirjata asiakasasiakirjaan. Asiakasasiakirjoissa käytettävän kielen on oltava selkeää ja ymmärrettävää. Kirjauksissa tulee käyttää vain yleisesti tunnettuja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot on säädetty pysyvästi salassa pidettäviksi. Jo tieto siitä, että henkilö on sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas, on salassa pidettävä. Salassa pidettävää asiakastietoa ei saa näyttää tai luovuttaa eikä siitä saa kertoa sivulliselle.
Asiakastietoja käsittelevillä työntekijöillä on kaikkea potilaasta saatua tietoa koskeva vaitiolovelvollisuus, joka jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen.
Potilastiedot on säilytettävä ja suojattava niin, etteivät ulkopuoliset niitä näe ja niin, ettei tietojen voida luvattomasti muuttaa, hävittää tai luovuttaa sivullisille. Sekä paperimuodossa että tietokoneella tai muutoin sähköisessä muodossa olevat tiedot on suojattava asianmukaisesti. Paperimuotoisia potilastietoja on säilytettävä esimerkiksi lukitussa kaapissa tai lukitussa huoneessa. Potilaan asioista ei saa puhua niin, että ulkopuoliset kuulevat sen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luvaton hankkiminen omiin tarkoituksiin tai käsittely uteliaisuudesta on ehdottoman kiellettyä ja voi johtaa rangaistuksiin. Tietojärjestelmiin tallentuu tiedot kaikesta tietojen käsittelystä. Epäiltäessä tietojen väärinkäyttöä voidaan lokirekisteristä selvittää kaikki yksittäisen käyttäjän suorittamat tietojen käsittelytapahtumat. Mikäli viranhaltijat tai työntekijät havaitsevat tietoturvaa tai tietosuojaa uhkaavia tekijöitä tai riskejä taikka heidän tietoonsa tulee mahdollinen luvaton toiminta asiakastietojen käsittelyssä, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi esihenkilölle, jonka tehtävänä on ryhtyä asianmukaisiin toimiin tietojen käytön valvonnasta annetun ohjeen mukaisesti.
Palvelun saatavuuden määräajat: Sosiaali- ja kriisipäivystys sekä lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys ovat päivystyksellistä sosiaalihuollon palvelua ja palveluissa ei ole määräaikoja. Myöskään nuorten oikeusedustuksessa tai poliisisosiaalityössä ei ole palveluiden määräaikoja.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Kriisityössä noudatetaan kansallisia suosituksia.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: ei ruokahuoltoa
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: : Tilojen siivouksessa huomioidaan 24h tilojen käyttö. Siivousvälineet ovat työntekijöiden käytössä. Tiloissa on käsidesit esillä ja niiden säännöllistä käyttöä suositellaan. Työvaatteet pesetetään käytön jälkeen pesulassa
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Yksikössä ei säilytetä asiakkaiden varoja tai arvotavaroita.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Yksikössä ei toteuteta potilaan terveyden- tai sairaanhoitoa
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Yhteistyö ja tiedonkulku tapahtuu yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kautta niiden viranomaisten kesken, joilla on Apotti käytössä.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevista asiakkaista ollaan yhteydessä yleiseen hätänumeroon 112.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Omatyöntekijän nimeäminen:
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: : Työtä ohjaa sosiaalihuollon eettiset periaatteet. Yksikössä tehdään lastensuojelulain mukaisia päätöksiä, jotka saattavat olla ihmisen perusoikeuksiin puuttuvia ratkaisuja. Työtä tehdään työparityönä ja sosiaalityöntekijän tulee huolehtia siitä, että lapsen etu toteutuu kaikissa tilanteissa ja asiakkaat ymmärtävät päätöksenteon perusteet. Tämä edellyttää vastuullista harkintaa ja mahdollisuuksien mukaan kaikkien osallisten mielipiteen selvittämistä sekä riittävää selvitystyötä akuutissa tilanteessa. Lasten kanssa keskustellaan asioista heidän ikätasonsa huomioiden. Kaikkia asiakkaita kohdellaan kunnioittavasti.
Kriisityö ja poliisisosiaalityö perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Nuorten oikeusedustuksen tehtävä on huolehtia lapsen edun toteutuminen häntä koskevan rikosasian käsittelyssä. Nuori voi kieltäytyä nuorten oikeusedustuksen sosiaaliohjaajan tapaamisesta ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa. Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Tarkentuu myöhemmin.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: : Lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulain 11 luvussa. Yhteydenpidon rajoittamispäätös tehdään suurta harkintaa käyttäen ja siinä huomioidaan aina lapsen etu. Sosiaalityöntekijän huolehtii siitä, että lapsen etu toteutuu kaikissa tilanteissa ja asiakkaat ymmärtävät päätöksenteon perusteet. Tämä edellyttää vastuullista harkintaa ja mahdollisuuksien mukaan kaikkien osallisten mielipiteen selvittämistä sekä riittävää selvitystyötä akuutissa tilanteessa. Lasten kanssa keskustellaan asioista heidän ikätasonsa huomioiden.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakkaita heidän läheisiään kannustetaan antamaan aktiivisesti palautetta ja kertomaan palvelun sujuvuudesta. Näistä asioista kysytään myös suoraan suullisesti potilailta. Tämän lisäksi kannustetaan potilaita ja heidän läheisiään anonyymisti sähköisen palautteen antamiseen. Työntekijät tarjoavat potilaille mahdollisuutta keskustella esihenkilöiden kanssa, mikäli yksikön toiminnassa havaitaan puutteita.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Henkilöstö sitoutuu noudattamaan ammattieettisiä ohjeita ja periaatteita asiakkaiden asiallisesta kohtelusta. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa epäasialliseen kohteluun tai käytökseen asiakkaita kohtaan, huomauttaa asiasta ja/tai tuoda asia esihenkilön tietoon. Esihenkilön tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että jokainen työntekijä toimii asiakaskohtaamisissa asiallisesti ja eettisesti oikein. Epäkohdan tultua esiin, esihenkilö käy asian läpi työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Toimintakulttuurista käydään tarpeen mukaan yhteistä keskustelua ja tarkastellaan tietoisesti omaa ja yhteistä tapaa puhua asiakkaista.
Sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet käsitellään viikoittain yksikön johtoryhmän kokouksessa sekä kuukausittain tehtäväalueen johtoryhmässä. Palautteet käydään säännöllisesti läpi myös tiimien viikkokokouksissa.
Mikäli palautteesta käy ilmi tarve muuttaa toimintatapoja tai ohjeistuksia, yksikön johtoryhmä valmistelee asiaa ja tiimiesihenkilöt vievät tarkennetut ohjeet henkilöstölle. Palautteita käytetään myös palvelumallien ja menetelmien kehittämisessä sekä palveluiden uudelleen kohdentamisessa potilaiden tarpeita vastaaviksi.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö tai lapsiperheiden sosiaalityön tehtäväaluepäällikkö
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä.
Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakas lähettää kirjallisen muistutuksen osoitteeseen kirjaamo@vakehyva.fi tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Muistutuksessa tulee kertoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mihin asiaan tai asioihin on tyytymätön saamissaan sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa. Jos mahdollista, muistutukseen tulee nimetä myös henkilö tai henkilöt, joiden toimintaan on tyytymätön. Muistutukseen vastataan kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, jona pidetään pääsääntöisesti yhtä kuukautta.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen takia on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen takia annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, hänellä on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle. Kantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Aluehallintovirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita. Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Saapuneet muistutukset käydään yksikön johtoryhmässä läpi. Muistutukset käydään myös tiimikokouksissa läpi. Mikäli muistutus on johtanut jonkin toimintatavan muuttamiseen tai ohjeistuksen tarkentamiseen, käydään se tarkasti henkilöstön kanssa läpi.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Yksikön johtoryhmä seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelma toteutumisesta raportoidaan vähintään neljän kuukauden välein.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):