Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi: Kuuselan perhekuntoutuskeskusPalveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Kuuselan perhekuntoutuskeskus, Talvikkirinne 6, 01300 VantaaVastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:Lastensuojelulaitoksen esihenkilö, Nina Vaahterapuh. 0407442256, nina.vaahtera@vakehyva.fi
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):Kuuselan perhekuntoutuskeskus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestämää lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista tai kiireellistä perhekuntoutusta ympärivuorokautisesti hyvinvointialueen lastensuojelun asiakasperheille (0–18-vuotiaat lapset). Perhekuntoutus on pääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimin järjestettävää perhekohtaista sosiaalipalvelua, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perheen turvallisuutta, toimintakykyä ja arjessa tarvittavien taitojen hankkimista ja harjoittelua. Perheiden lapset tai alaikäiset vanhemmat voivat myös olla huostaanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja.
Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa tuotetaan asiakasperheille ympärivuorokautista arviointia, tukea ja kuntoutusta. Yksikössä on asiakaspaikkoja yhteensä seitsemälletoista (17) perheelle kolmella ympärivuorokautisilla osastoilla, joista kaksi osastoa Juurela ja Kuusenkäpy tarjoavat pidempikestoista suunnitelmallista perhekuntoutusta, kun taas osasto Tammela toimii kiireellisenä ja päivystyksellisenä perheiden vastaanotto- ja arviointiosastona. Suunnitelmalliseen perhekuntoutukseen ohjaudutaan sosiaalityöntekijän tekemällä palvelulähetteellä. Arviointi- ja vastaanotto-osastolle ohjaudutaan akuuteissa tilanteissa sosiaalityöntekijän arvion pohjalta ja paikka varataan puhelimitse.
Perhekuntoutus ja perhearviointi perustuvat yhdessä perheen ja lähettävän tahon sekä perhekuntoutuksen henkilökunnan kanssa tehtävään kuntoutussuunnitelmaan. Kaikille asiakkaille tehdään oma yksilöity kuntoutussuunnitelma. Perhekuntoutusjaksojen kestot vaihtelevat 1–6 kk välillä. Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen.
Yksikön henkilöstö on koulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon tai ravitsemusalan ammattilaisia. Moniammatillinen henkilöstö työskentelee asiakasperheiden kanssa (sosiaaliohjaajia 30, sairaanhoitajia 2, toimintaterapeutteja 2, ruokapalveluvastaavia 2 ja 1 perheterapeutti) perhekuntoutuksessa, perheen kotona ja muussa lähiympäristössä.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?Perhekuntoutuspalvelua tuotetaan ainoastaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun asiakasperheille.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Alihankintana tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on keskitetty hankintatoimi, joka hoitaa hankintalain (1397/2016) mukaiset hankinnat yhteistyössä hankinnan suorittavan palveluntuottajan kanssa. Hyvinvointialueella on selkeät ohjeistukset ja toimintakäytännöt hallintosäännöksen mukaisesti koskien valtuuksia, hankintaprosessien kulkua ja vastuunjakoa. Toimintayksikössä toimitaan näiden ohjeistusten mukaisesti.
Yksikön esihenkilö, lähijohtajat ja henkilöstö varmistavat, että alihankintana tuotetut palvelut toteutuvat vaatimusten mukaisesti. Mikäli alihankintana tuotettujen palveluiden sisällössä, laadussa tai asiakasturvallisuudessa tapahtuu muutoksia tai laatupoikkeamia, ilmoitetaan asiasta välittömästi yksikön esihenkilölle. Yksikön esihenkilö toimii sidosryhmien yhteyshenkilönä ja vastaa alihankintana tuotettujen palveluiden kokonaisuudesta. Poikkeustilanteissa yksikön esihenkilö on yhteydessä alihankintana tuotettuun palveluntuottajaan viipymättä ja ilmoittaa poikkeamasta. Pääsääntöisesti näissä tilanteissa järjestään erillinen yhteistyötapaaminen, jossa käydään läpi tehdyn sopimuksen sisältö, molempien osapuolten osalta velvollisuudet ja vastuut sekä laatuvaatimukset/ suositukset ja asiakasturvallisuuden varmistaminen.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Omavalvontasuunnitelman on laadittu yksikön esihenkilön johdolla ja sen tuottamiseen on osallistunut koko henkilöstö. Omavalvontasuunnitelman toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaa yksikön esihenkilö. Yksikön esihenkilö ja lähijohtajat vastaavat siitä, että yksikön henkilöstön toiminta ja toimintaperiaatteet ovat omavalvontasuunnitelmaa vastaavia. Päivitetty omavalvontasuunnitelma käydään läpi henkilöstön kanssa yksikön sovituissa kokousrakenteissa.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja sen toteutumista arvioidaan neljän kuukauden välein. Mikäli toiminnassa, toimintayksikön olosuhteissa, lainsäädännössä tai asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa tapahtuu muutoksia, päivitetään omavalvontasuunnitelma muutoksia vastaavaksi. Omavalvontasuunnitelma toimii osana yksikön henkilöstön perehdytystä ja sen toteutumista seurataan aktiivisesti.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja se on ajantasaisesti saatavilla yksikössä niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Omavalvontasuunnitelma on asiakkaiden nähtävillä osastojen ilmoitustauluilla. Lisäksi asiakirja on saatavilla hyvinvointialueen internetsivuilla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Ympärivuorokautinen perhekuntoutus on osa lastensuojelun palveluita hyvinvointialueella. Lastensuojelua koskeva laatusuositus on päivitetty Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton toimesta vuonna 2019. Kuuselan perhekuntoutuskeskus on sitoutunut noudattamaan Lastensuojelun laatusuositusta. Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvot (Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus ja Rohkeus) ohjaavat toimintaamme ja päätöksentekoamme, joihin olemme sitoutuneet ja, joita toteutamme työmme arjessa.
Toimintaamme ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, kansainväliset ja kansalliset sopimukset, lastensuojelun laatusuosituksen mukaiset eettiset periaatteet sekä sosiaalialan ammattieettiset ohjeet:
Lastensuojelun laatusuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161862/STM_2019_8_J_Lastensuojelun_laatusuositus.pdf
Lapsen oikeuksien sopimus: Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti | UNICEFLastensuojelulaki www.finlex.fi Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet:https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a
Toimintayksikössämme olemme sitoutuneet palvelumme ja toimitamme kehittämiseen yhteistyössä sosiaalityön, asiakkaiden sekä muiden palvelutuottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Asiakkaita kannustetaan ja heiltä pyydetään aktiivisesti palautetta saamastaan palvelusta ja kohtelusta. Työskentelyyn sisällytetyn palautteen lisäksi asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta myös sähköisesti QPro asiakaspalautejärjestelmän kautta, jota hyödynnämme laadunhallinnan mittarina.
Laadun hallinnan työkaluina ammattilaisilla on käytössä sosiaalihuollon epäkohta ilmoitus (SPro-ilmoitus), joka täytetään tilanteissa, joissa sosiaalihuollon palveluun tai sen toteuttamiseen liittyy epäkohdan uhka tai epäkohta. Lisäksi henkilöstöä on ohjeistettu ilmoittamaan lähijohtajille ja yksikön esihenkilölle laatuun ja laadunhallintaan liittyvistä asioista viipymättä, koska kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ravitsemusalan ammattilaisilla on vastuu näiden toteutumisen seurannasta.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Yksikön johtamisjärjestelmä on seuraavanlainen:
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut noudattavat hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän mukaisesti delegoituja päätöksiä ja johtamisen toimintatapoja. Yksikön johtamisjärjestelmän vastuut jakautuvat siten, että yksikön esihenkilönä toimii lastensuojelulaitoksen esihenkilö. Yksikön esihenkilöllä on virkansa puolesta johtamisvastuu koko yksiköstä ja sen toiminnasta sekä henkilöstöstä. Yksikön esihenkilö vastaa hänelle delegoitujen päätösten mukaisesti yksikön toimivuudesta, kiinteistöstä, taloudesta, turvallisuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja valvonnasta, omavalvonnan toteutumisesta, seurannasta ja päivittämisestä sekä henkilöstöjohtamisesta. Yksikköön on asetettu johtoryhmä, johon kuuluu yksikön esihenkilö ja kolme yksikön vastaavaa ohjaajaa/ lähijohtajaa.
Lähijohtajina palveluyksikössä toimivat osastojen yksikön vastaavat ohjaajat. Heidän vastuullensa kuuluu oman osaston kokonaisvaltaisesta toiminnasta vastaaminen, henkilöstöjohtaminen ja vastuu asiakasprosessien johtamisesta. Lisäksi he vastaavat osastojensa osalta työ- ja asiakasturvallisuudesta sekä laadun valvonnasta.
Palveluyksikön jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ravitsemusalan ammattilaisella on vastuu omasta perustehtävästään ja sen hoitamisesta sovitusti sekä työ- ja asiakasturvallisuuden ylläpitämisestä.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Yksikön esihenkilö vastaa palveluyksikön kokonaisuuden osalta toimintojen riskienhallinnasta, niiden arvioimisesta ja seurannasta. Ympärivuorokautisessa palveluyksikössä on sovittu, että riskienhallinnan vastuu on myös käytännöntasolla jokaisella henkilökunnan jäsenellä työvuorossa. Työvuoroissa on osastoilla työvuorosuunnitelmaan merkitty turvallisuusvastaava, jonka vastuulla on työvuoronsa aikana huolehtia riskien hallinnasta ja osaston turvallisuudesta.
Lääkehoitosuunnitelman osalta vastuu yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksymisestä ja laillisuudesta on hyvinvointialueen lastensuojelulle nimeämällä lastenlääkäri Aija Lampinen-Helteellä. Yksikössä sairaanhoitajat vastaavat lääkehoitosuunnitelman toteutumisesta ja valvonnasta käytännössä sekä raportoivat yksikön esihenkilölle uhka- ja vaaratilanteista sekä poikkeamista.
Alihankintana tuotettujen palveluiden osalta vastuu riskienhallinnasta on palvelun tuottajalla. Riskienhallinnan toteutumista käytännössä valvoo yksikön henkilöstö, joka on ohjeistettu ilmoittamaan havaitsemistaan laatuun, turvallisuuteen tai muuhun epäkohtaan liittyvästä asiasta/epäkohdasta/poikkeamasta viipymättä yksikön esihenkilölle. Yksikön esihenkilö on suunnitelman mukaisesti tämänkaltaisissa tilanteissa yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:Lastensuojelulaitoksen esihenkilö, Nina Vaahtera.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:Henkilöstön riskien hallinnan osaamista varmistetaan uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisellä, säännöllisellä osaamista ylläpitävällä koulutuksella sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden harjoittelemisella. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti yleiseen turvallisuuteen, asiakasturvallisuuteen, varautumiseen ja valmiuteen liittyen. Henkilöstön koulutukset pitävät sisällään muun muassa ensiapukoulutukset, lääkehoidon koulutukset (LOVe), tietoturva- ja tietosuojakoulutukset (Navisec), alkusammutuskoulutus (joka 3.vuosi) sekä palo, pelastus- ja poistumisharjoitukset yksikössä säännöllisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti.
Yksikön esihenkilöiden vastuulla on lisäksi perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja niiden toimenpanoon. Yksikön esihenkilön on huolehdittava ja varmistettava, että yksikön turvallisuuteen on varattu riittävästi keinoja, aikaa ja voimavaroja sekä huolehdittava myönteisen ilmapiirin luomisesta turvallisuusasioissa. Riskien hallinta vaatii aktiivisia päivittäisiä tekoja ja toimia sekä ajattelua koko henkilöstöltä. Henkilöstö osallistuu vuosittain työolojen haittojen ja vaarojen/ uhkien arviointiin ja toimenpiteiden miettimiseen näiden vähentämiseksi.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 21.10.2024• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 6.7.2023• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Kesken organisaatiossa• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 14.8.2024• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 6.9.2024• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika: 4.4.2024
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Yksikön olosuhteissa, toiminnassa, palvelussa ja asiakastyössä ilmenevät epäkohdat, uhka- ja vaaratilanteet sekä läheltä piti – tilanteet pyritään käsittelemään yksikössä välittömästi tilanteen jälkeen tai asian tultua henkilöstön tietoon. Näistä ilmoitetaan viipymättä henkilöstölle, lähijohtajille ja yksikön esihenkilölle. Henkilöstö on ohjeistettu tekemään tilanteista työturvallisuus ja potilasturvallisuusilmoitukset järjestelmään. Järjestelmään tulleet ilmoitukset käsitellään viikoittain yksikön johtoryhmän kokouksissa ja tiimikokouksissa. Ilmoitusten pohjalta tehdään toimenpide-ehdotuksia ja mietitään, mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisimme voineet tehdä tilanteen ehkäisemiseksi. Yksikön esihenkilö vie ilmoituksen/ asian tarvittaessa organisaatiossa ylemmälle johdolle tietoon. Ympäristöön kohdistuvat työturvallisuusriskit korjataan välittömästi tai mahdollisimman pian niiden havaitsemisen jälkeen. Uhka- ja vaaratilanteiden osalta voidaan pyytää käsittelyyn tukea työterveyshuollosta. Lisäksi työryhmillä on säännölliset työnohjaukset.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta palveluyksikön keskeisimmät riskit ovat: • Uhka- ja väkivaltatilanteet ja sen uhka sekä läheltä piti tilanteet• Psykososiaalinen kuormitus• Paloturvallisuuteen liittyvät riskit asiakashuoneistoissa, joissa keittomahdollisuus
Uhka- ja väkivaltatilanteet ja niiden uhka sekä läheltä piti tilanteet liittyvät asiakastyöstä nouseviin riskeihin suhteessa henkilöstöön sekä muihin yksikön asiakkaisiin. Palveluyksikössä on kuukausittain asiakastilanteita, joissa henkilöstö kokee fyysistä tai henkistä uhkaa- ja/tai väkivaltaa asiakkaiden osalta tai erilaisissa asiakastilanteissa. Suurin osa tilanteista liittyy haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten rajaamiseen tilanteissa, joissa heidän toimintansa ja/tai käyttäytymisensä ei ole sallittua tai vahingollista itselle tai muille.
Psykososiaalinen kuormitus liittyy asiakkaiden haastaviin ja kompleksisiin sekä pitkittyneisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin ja niiden synnyttämään henkiseen kuormitukseen työntekijöissä. Lasten, nuorten ja perheiden tilanteet ovat haastavia ja ajoittain työntekijät kokevat, ettei heillä ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa asiakkaiden tilanteisiin, mikä lisää kuormitusta. Lastensuojelutyöhön liittyvä eettinen kuormitus ja eettiset ristiriitatilanteet haastavissa asiakastilanteissa on tunnistettu ja ne kuormittavat päivittäin työntekijöitä. Väkivalta tai sen uhka lisää työssä psyykkistä kuormitusta.
Paloturvallisuuteen liittyvät riskit koskevat pääsääntöisesti asiakashuoneistoja, joissa asiakkailla on omat keittiöt käytössä. Asiakkaiden ruoan valmistustilanteet voivat aiheuttaa paloturvallisuusriskejä, mikäli näissä tilanteissa ei noudateta annettuja pelastuslaitoksen ja palveluyksikön ohjeistuksia.
Psykososiaalisen kuormituksen osalta: • Keskustelu asiakastilanteista ja niiden herättämistä tunteista sekä ajatuksista raporteilla ja viikkotiimeissä• Tiimin ja kollegoiden tuki arjen työtehtävissä• Lähijohtajan tuki arjen työssä• Säännölliset työnohjaukset• Tarvittaessa työntekijän ohjaaminen työterveyshuoltoon• Hyvinvointialueen koulutukset liittyen ihmissuhdekuormitukseen ja sen hallintaan
Paloturvallisuuden osalta: • Asiakkaiden ohjeistus ja opastus keittiön käyttöön asiakashuoneistoissa sekä turvallisuuden huomioimiseen• Pelastus- ja poistumisharjoitukset säännöllisesti• Palveluyksikössä on ajan tasainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Yksikön esihenkilö valvoo oman palveluyksikkönsä osalta alihankintana ostettujen palveluiden riskien hallinnasta ja niiden seurannasta. Henkilökunta on ohjeistettu ilmoittamaan mahdollista riskeistä viipymättä esihenkilöille.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:Työtehtäviin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti ja ne käsitellään viikoittain yksikön sisäisessä johtoryhmän kokouksessa sekä osastojen/ tiimien viikkokokouksissa. Kaikki riskit kirjataan hyvinvointialueella käytössä olevaan järjestelmään. Työturvallisuuteen liittyvistä riskeistä koko palveluyksikön henkilöstö on velvollinen ilmoittamaan välittömästi lähijohtajalla ja yksikön esihenkilölle. Tarvittaessa yksikön esihenkilö tiedottaa koko henkilöstöä ja asiakkaita kohonneesta riskistä. Havaituista korjaavista toimenpiteistä sovitaan johtoryhmässä tai tiimikokouksessa ja niiden toteutumista seurataan yksikössä.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:Muistutukset, kantelut ja muut viranomaispäätökset käsitellään yksikön johtoryhmässä ja tehtäväalueen johtoryhmässä. Nämä käsitellään riittävällä laajuudella henkilöstön kanssa. Tarvittaessa tarkistetaan yksikössä käytössä olevat toimintaohjeet ja tehdään niihin korjauksia muistutusten tai kanteluiden osalta.
Palveluyksikköön on toteutettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontayksikön ohjaus- ja valvontakäynti 4.4.2024. Saadun ohjauksen pohjalta on lähdetty kehittämään yksikön omavalvontasuunnitelmaa, yhtenäistämään osastojen asiakkaille suunnattuja tiedotteita sekä luomaan yksikön säännöistä asiakaslähtöisemmät.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 1. Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun osalta Henkilöstöllä on lastensuojelulain 13.4.2007/417 25§ mukainen ilmoitusvelvollisuus. Henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Vaitiolovelvollisuus ei estä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
2. Henkilöstöä koskee ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta rikosepäilystäHenkilöstöllä on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:Henkilöstöä muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeuksista säännöllisesti. Käytännöt ovat osa yksikön perehdytyssuunnitelmaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä SPro -järjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen / asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta.
Palvelujen laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolain 48–49 § säädetään sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvien ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata hyvä hoito ja huolenpito asiakkaille.
1) henkilöstön on ilmoitettava epäkohdista2) organisaation on tehtävä toimia niiden poistamiseksi3) ilmoittajaan ei saa kohdistaa seuraamuksia
Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutumista ja edistää heidän hyvinvointiaan. Säännös koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Sosionomi AMK+YAMK
Sosionomi AMK
Lähijohtajan ammattitutkinto
10 Osasto Juurela
10 Osasto Kuusenkäpy
8 Osasto Tammela
Kokki
Suurtalouskokki
Sijaisten käytön periaatteet:
Toimintayksikössä käytetään tarvittaviin akuutteihin lyhytaikaisiin sijaistarpeisiin ensisijaisesti hyvinvointialueen Resurssipalvelukeskusta. Mikäli Resurssipalvelukeskus ei pysty vastamaaan tarpeisiimme, käytämme hyvinvointialueen sopimuksen mukaisesti henkilöstövuokraukseen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Vuokrattua työvoimaa käytetään yksikössä mitoituksessa olevien sosiaaliohjaajien ja ohjaajien osalta.
Tarvittaessa omaa henkilöstöä täydennetään Resurssipalvelukeskuksen työntekijöillä tai vuokratyövoimalla. Sijaisten käytön määrää on vaikea arvioida, koska tarve on vaihtelevaa ja tilannesidonnaista. Asiakastyö ja sen laatu sekä turvallisuus pyritään aina varmistamaan ensisijaisesti omalla henkilöstöllä.
Rekrytointi:
Yksikössä rekrytoinnista vastaa yksikön esihenkilö, jonka vastuulla on rekrytoinnin valmistelu, suunnittelu ja aikataulutus sekä tarvittavat vakanssien täyttölupaprosessien hoitaminen. Yksikön rekrytointi noudattaa VAKEn rekrytoinnin ohjeistuksia, linjauksia ja toimintatapoja. Yksikössä käytetään ja hyödynnetään LAURA rekrytointijärjestelmää koko rekrytointiprosessin ajan ja rekrytoinnit ovat pääsääntöisesti ulkoisia eli julkisia hakuja. Tilannekohtaisesti rekrytoinnit voivat olla myös sisäisiä hakuja. Rekrytointikohtaisesti yksikön esihenkilö varmistaa, että rekrytointiin osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat soveltuvia tehtävään ja, että heillä on riittävä ymmärrys ja osaaminen tehtävänalasta sekä rekrytoinnista. Rekrytoinneissa hyödynnetään tarvittaessa VAKEn rekrytoinnin asiantuntijoita.
Henkilöstön rekrytointiprosessiin osallistuu yksikön esihenkilö yhdessä ko. ammattiryhmän lähijohtajan eli yksikön vastaava ohjaajan kanssa, jotka vastaavat rekrytointiprosessin osalta haastatteluun valittavien soveltuvien hakijoiden valitsemisesta yhdessä. Sopimuksen mukaan joko yksikön esihenkilö tai yksikön vastaava ohjaaja on yhteydessä haastatteluihin (yksilö- ja tai ryhmähaastattelu) kutsuttaviin hakijoihin. Pääsääntöisesti haastatteluihin osallistuvat yksikön esihenkilö ja yksikön vastaavat ohjaaja/ yksikön vastaavat ohjaajat. Haastatteluissa osallistetaan ko. ammattiryhmän osalta yksikön työntekijä edustajaa, jotta voidaan varmistaa rekrytointiin osallistuvien laajempi osaaminen ja ammattitaito. Työntekijätason osallistuminen haastatteluihin lisää myös hyvää hakijakokemusta. Valintapäätöksen tekee viranhaltija eli yksikön esihenkilö, joka vastaa kokonaisuudessaan rekrytointiprosessista. Yksikössä suunnitelmallisella, laadukkaalla ja huolella tehdyllä rekrytointiprosessilla on merkittävä vaikutus henkilöstön saatavuuteen, pysyvyyteen ja yksikön maineeseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Kaikilta työsuhteen aloittavilta työntekijöiltä tarkistamme ammattioikeudet ennen työsopimuksen tekemistä JulkiTerhikistä. Tiedot ammattioikeuksista kirjataan HR järjestelmään. Lisäksi kaikilta tarkistetaan rikostausta ennen työsuhteen alkamista pyytämällä työntekijää toimittamaan voimassa oleva rikosrekisteriote, joka kirjataan selvitetyksi HR järjestelmään.
Tartuntatautilain (48§) perusteella lähijohtaja tarkistaa myös uusien työntekijöiden osalta, että heillä on tarvittava rokotesuoja tuhkarokkoa, vesirokkoa, hinkuyskää ja suoja influenssaa vastaan. Työntekijä täyttää selvityksen ja toimittaa sen työterveyshuoltoon työhöntulotarkistusta varten. Ruokapalveluvastaavilta edellytetään lisäksi hygieniapassia ja salmonellaselvitys.
Työtehtävissä vaadittavat rokotesuojat ja rikostaustan selvittäminen mainitaan aina työpaikkailmoituksessa rekrytoitaessa uusia työntekijöitä yksikköön.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Yhteinen VAKE-tasoinen koulutusohjelma perustuu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa hyvinvointialuetasoisesti tunnistettuihin osaamisen kehittämisen teemoihin. Henkilöstölle on tarjolla sekä sisäistä että ulkoista koulutusta.
Työntekijöillä on velvollisuus ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulutukseen osallistuminen. Täydennyskoulutusta on mahdollistettava vuosittain. Hyvinvointialueen järjestää monipuolista koulutusta on kaikille työntekijöille, joka pohjautuu palvelualueen johtoryhmän tekemään osaamis- ja koulutussuunnitelmaan. Palvelu- ja tehtäväalueella tarjotaan työntekijöille ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi koulutusta sekä kaikilla työntekijöillä käytössä olevien menetelmien (mm. Perhearviointi, Arviointikoulutus) koulutuksia. Täydennyskoulutuksen lisäksi tiimeillä on ryhmätyönohjaus ja jonkin verran menetelmätyönohjausta. Jokaisen työntekijän henkilökohtaiset koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskusteluissa vuosittain.
Lääkehoidon osalta yksikön jokainen lääkehoitoa toteuttava työntekijä varmentaa osaamisensa lääkehoitosuunnitelman mukaisesti suoritettavalla LOVe-koulutuksella ja näytöillä. Ensiapukoulutuksiin henkilöstö osallistuu asetettujen suositusten mukaisesti.
Henkilöstön perehdytys:
Uuden työntekijän perehdytys perustuu hyvinvointialueen ja toimialueen yhteisiin perehdytyssuunnitelmiin ja ohjeistuksiin. Yksikössä uuden työntekijän perehdytykseen osallistuvat laitoksen esihenkilö, lähijohtaja sekä muu työyhteisö. Uuden työntekijän lähijohtaja vastaa perehdytyksen suunnitelman ja aikataulun laatimisesta sekä toteutuksen seurannasta. Yksikköön on laadittu oma ammattiryhmäkohtainen perehdytyssuunnitelma. Perehdytyssuunnitelma mukaisesti jokaiselle ammattilaiselle on osoitettu oma vastuualue uuden työntekijän perehdyttämisestä.
Uuden työntekijän perehdytyksessä omavalvontasuunnitelma, yksikön riskien hallinta, työturvallisuus (turvallisuuskävelyt) ja laadun varmistaminen ovat tärkeä osa perehdyttämistä. Hyvinvointialueen asiakasturvallisuus ja siihen liittyvät käytännöt sekä yksikön asiakasturvallisuuteen liittyvät toimintatavat ja käytännöt kuuluvat osaksi perehdytystä. Perehdytyksestä huolehditaan myös niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat olleet esimerkiksi pitkillä työvapailla tms.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Eri ammattiryhmien koulutustarpeet huomioidaan asiakastarpeesta lähtien. Koulutuksien vaikuttavuutta ja jalkauttamista asiakastyöhön seurataan tiimeissä. Lähijohtajat varmistavat jokaiselle työntekijälle riittävän määrän koulutusta vuosittain. Jokaisen työntekijän edellytetään myös itse edistämään omaa täydennyskoulutustaan.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Opiskelijoiden yhteyshenkilöksi on nimetty lähijohtaja, joka koordinoi opiskelijat Jobiili-järjestelmän kautta. Harjoitteluun hakeutuvat opiskelijat haastatellaan lähijohtajien tai terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Opiskelijoille nimetään tiimistä ohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa käytännön työhön ja osallistuu opettajatapaamisiin. Opiskelija on koko tiimin vastuulla harjoittelunsa aikana. Opiskelija on harjoittelussa henkilökunnan valvonnassa työvuoroissaan.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Henkilöstöltä kerätään palautetta VAKE-pulssi kyselyillä kolme kertaa vuodessa. Pulssikyselyn tulokset käsitellään koko henkilöstön yksikkökokouksessa ja tiimeissä. Kyselyistä esiin nousseista asioista keskustellaan yhdessä ja kehitetään toimintaa sen pohjalta.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Asiakastyötä lähijohtajat seuraavat kirjauksia lukemalla ja tiimeihin sekä asiakasneuvotteluihin osallistumalla varmistaen asiakasprosessien etenemisen suunnitelman mukaisesti. Lähijohtajat vastaavat työskentelyn asianmukaisuudesta asiakastyössä. Asiakaspalautteen keräämisellä varmistetaan asiakaskokemuksen laatu. Epäkohtiin puututaan tiimitasoisesti tai henkilökohtaisesti riippuen epäkohdasta. Epäkohdat käsitellään VAKEn linjausten ja ohjeistusten mukaisesti.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstön riittävyys varmistetaan siten, että pyritään täyttään avoimet vakanssit ja määräaikaiset sijaisuudet oikea-aikaisesti. Henkilöstön riittävyys varmistetaan myös työvuorosuunnittelulla, jolloin resurssi on jaettu tasaisesti. Ympärivuorokautista toimintaa ohjaa asetettu henkilöstömitoitus suhteessa asiakasmäärään. Tätä noudatetaan työvuorosuunnittelussa ja päivittäisissä työvuoroissa.
Asiakkaita otetaan palvelun piiriin asiakaspaikkaluvun mukaisesti.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Huomioidaan ensisijaisesti asiakastilanne suhteessa koko yksikön henkilökuntaan. Tarvittaessa työntekijä siirtyy toiseen tiimiin työvuoron ajaksi. Sijaisia otetaan työvuoroon tarpeen vaatiessa. Viimesijaisesti pyydetään työntekijä vapaapäivältä työvuoroon tai lähijohtaja tekee puuttuvan työvuoron.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta vastaa yksikön sairaanhoitajat yhdessä yksikön esihenkilön kanssa. Viimesijainen vastuu on yksikön esihenkilöllä. Toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri on lastentautien ja lasten neurologien erikoislääkäri Aija Lampinen-Helle.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:
Yksikön sairaanhoitajat ja toimintayksikön esihenkilö laativat, seuraavat ja päivittävät yksikön lääkehoitosuunnitelmaa Aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä on yksikön esihenkilö. Toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri on lastentautien ja lasten neurologien erikoislääkäri Aija Lampinen-Helle.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi:
Yksikössä ei ole rajattua lääkevarastoa. Pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattilaiset hankkivat huostassa oleville ja kiireellisesti sijoitetuille lapsille heidän tarvitsemat lääkkeet ja vitamiinit.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Lääkinnällisten laitteiden tulee olla asiakkaille ja työntekijöille turvallisia. Laki lääkinnällisistä laitteista (719/2021) velvoittaa organisaation nimeämään ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilön vastaamaan siitä, että toiminnassa noudatetaan kyseistä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Laitevastaavan esihenkilö vastaa yksikön laitehallinnan asioista ja koordinoi niitä. Lisäksi yksiköihin tulee nimetä laitevastaava, joka voi toimia yksikkötasolla. Esihenkilö vastaa yksikkönsä vastuuhenkilöiden nimeämisestä, koulutuksesta ja toiminnan seurannasta.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Sairaanhoitaja Erja Holopainen ja yksikön vastaava ohjaaja Mervi Halonen.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Palveluyksikön toiminnassa olevat toimitilat ja toimintaympäristö sekä käytössä olevat välineet ovat turvallisia ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Toimitilojen turvallisuutta lisäävät kameravalvonta ulkotiloissa, henkilöturvajärjestelmä sisätiloissa ja kiertävä vartiointi yhdessä muiden hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten kanssa. Toimitiloissa on lukittavia kaappeja asiakasasiakirjojen turvallista säilyttämistä varten. Yksikössä ei synny tartuntavaarallista jätettä.
Toimintaympäristön ulkotiloissa on muutamia turvallisuutta heikentäviä kohteita, jotka saattavat aiheuttaa riskejä toiminnan turvallisuudelle sekä henkilöstön että asiakkaiden turvallisuudelle. A ja B-talon välinen yhdyskäytävä on talvisin liukas, koska siihen asennettu lämmitys ei ole käytössä. Lisäksi piha-alue on talvisin usein auraamatta ja täten aiheuttaa riskejä liukastumiselle ja kaatumiselle. Toimintaympäristön/ yksikön piha-alue ei ole täysin aidattu, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita pienten lasten osalta, kun heillä on pääsy piha-alueelta ajotielle.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Ei tiedossa, koska tarkastuksia ei ole tehty 2024.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toimitilojen ylläpitoa tai huoltoa koskevista asioista tehdään VAKKA palveluportaalin kautta palvelupyyntö asian korjaamiseksi/ huoltamiseksi kiinteistössä. Palveluyksikössä on sovittu, että se työntekijä, joka epäkohdan havaitsee, tekee siitä palvelupyynnön.
Akuuteissa tilanteissa ollaan suoraan puhelimitse yhteydessä Kiinteistöhuoltoon, Vanttiin yksikön nimettyihin vastuuhenkilöihin tai tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella päivystäviin huoltotahoihin.
Toimitilojen ylläpidosta, kunnosta ja turvallisuudesta sekä niissä ilmenneistä epäkohdista ovat vastuussa koko henkilöstö, mutta viime sijainen vastuu on yksikön esihenkilöllä.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Palveluyksikön toimitilat omistaa Vantaan kaupunki ja yksikkö on vuokrasuhteessa omistajaan. Pitkäaikaisesta kiinteistön ylläpidosta, kunnostuksesta ja investoinnista vastaa kiinteistöjen omistaja eli Vantaan kaupungin Tilakeskus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilakeskus palvelut vastaavat rajallisesti ja oman vastuunsa mukaisesti kiinteistön ylläpidosta sekä suunnitelmista investoinnin ja korjaustoimenpiteiden osalta. Päivittäisistä huoltotoimenpiteistä vastaa Vantti Oy.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Tilojen ylläpito, seuranta ja dokumentointi sekä mahdolliset muutokset
Koko yksikön henkilöstö on vastuussa tilojen ylläpidosta ja seurannasta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa muutoksia tiloihin tai tarvetta tilojen muutokselle.
Tilojen siisteys, järjestys, hygieenisyys ja helposti puhtaana pidettävyys
Tilojen siisteydestä ja hygieenisyydestä vastaa SOL Palvelut Oy. Palveluntuottajan kanssa on säännölliset kokousrakenteet, joissa arvioidaan laatua ja tasoa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, laskelmiin ja tehtyyn sopimukseen. Henkilökunta on vastuussa siitä, että tilat ovat helposti puhtaana pidettäviä sekä turvallisia huomioiden paloturvallisuusriskit esim. lastenrattaiden säilytyksen suhteen.
Ilmanvaihto, sisäilman laatu, lämpöolot, melu, valaistus yms.
Ilmanvaihdosta, lämpötiloista, valaistuksesta ja niiden seurannasta sekä sisäilman laadusta vastaa Vantti Oy yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tilakeskuksen kanssa. Henkilöstön vastuulla on seurata näitä ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista/ puutteista näiden osalta yksikön esihenkilölle.
Huoltosuunnitelmat kiinteistöön ja teknisiin laitteisiin liittyen sekä ilmanvaihtolaitteiden nuohous ja puhdistus
Kiinteistön ja teknisten laitteiden huoltosuunnitelmista vastaa Vantti Oy yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tilakeskuksen kanssa.
Jätehuolto ja haittaeläimet
Jätehuollosta vastaa Stena Recycling Oy. Haittaeläinten torjunnasta henkilöstö huolehtii noudattamalla jätteiden kierrättämiseen laadittuja ohjeistuksia. Tarvittaessa haittaeläinten osalta ollaan yhteydessä kiinteistöhuolto Vantti Oy.
Talous- ja käyttövesi
Talous- ja käyttöveden toimittaa pääkaupunkiseudun yhteinen vesilaitos HSY vesihuolto, joka vastaa myös näiden käytettävyydestä sekä poikkeustilanteiden ilmoittamisesta yksikköön.
Varautuminen häiriötilanteisiin (esim. vesi- ja sähkökatkot)
Hyvinvointitasoista valmius- ja varautumissuunnitelmaa ollaan päivittämässä. Tieto tarkentuu myöhemmin.
Yksikössä on varauduttu häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Toimintayksikössä on 72h varautumissuunnitelma ja siihen tarvittavat tarvikkeet.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Toimintayksikössä on käytössä Apotti -asiakastietojärjestelmä, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössä Navitas.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset tunnukset asiakastietojärjestelmään, jotka lähijohtaja hakee työsuhteen alkaessa. Asiakastietojärjestelmän kirjaudutaan kaksivaiheista tunnistautumista hyödyntäen käyttämällä ammatti- tai henkilöstökorttia.
Apotti koulutukset ja osaamisesta huolehtiminen tapahtuvat Apotin omassa verkkoympäristössä. Jokaisessa tiimissä on Apotti tukihenkilö, joka on perehtynyt Apotin käyttöön ja osaa ohjeistaa muita ja/tai tietää mistä saa apua ja tukea Apotin käyttöön, sekä vastauksia kysymyksiin. Uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apotti-koulutukset työsuhteensa alussa.
Toimintayksikön jokainen työntekijä on suorittanut organisaation pakolliset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset.
VAKElle on tehty koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma. Lisätietoa THL:n määräys 3/2024 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.
Työntekijä allekirjoittaa Tietoturvasitoumuksen, jolla varmistetaan, että työntekijä on lukenut ja ymmärtänyt tietoturvasitoumuksen periaatteet ja sitoutuu noudattamaan niitä. Tietoturvasitoumus allekirjoitetaan ennen tunnusten luovuttamista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä Navisec-verkkokoulutusjärjestelmä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä vuosittain.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on koko organisaatioita koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on laadittu syksyllä 2024. Palveluyksikön vastuuhenkilö on lastensuojelulaitoksen esihenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa, että yksikössä toimitaan tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Yksikössä rekisterin pitäjän oikeuksista ja vastuista sekä niiden toteutumisesta vastaa yksikön esihenkilö ja lähijohtajat. Esihenkilöt vastaavat riittävästä resurssista tietosuojan ja tietoturvan toteutumiseksi yksikössä sekä valvovat, että henkilöstö on sitoutunut salassa pidettävän tiedon ja henkilötietojen asianmukaiseen käyttöön. Lisäksi esihenkilöt vastaavat perehdyttämisestä, ohjeiden noudattamisesta, pääsystä tarpeelliseen työn kannalta oleelliseen tietoon ja työsuhteen päättyessä tai muuttuessa tarvittavien oikeuksien ja pääsyjen muutoksen tekemisestä.
Esihenkilöiden on saatettava tietoonsa tulleet tai havaitsemansa tietoturva- ja tietosuojarikkomukset hyvinvointialueen ohjeistusten mukaisesti tietoon tietosuojavastaavalle sekä tarvittaessa palvelu- ja toimialueen johdolle.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Tietoturvapoikkeama tarkoittaa tilannetta, jossa verkkopalvelussa tai -järjestelmässä ilmenee tietoturvaongelma tai haavoittuvuus, joka mahdollisesti häiritsee tai aiheuttaa vaaraa tiedoille tai järjestelmille. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tietojen ja palvelujen eheys, luottamuksellisuus tai käytettävyys vaarantuvat.
Tietoturvapoikkeamia voivat olla esimerkiksi
Huomioitavaa, että kalasteluviestit tulee aina raportoida Outlookista löytyvällä "Ilmoita tietojenkalastelusta" -painikkeella.
Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksia voivat olla esimerkiksi• Henkilötietoja on lähetty sähköpostitse tai kirjeitse väärälle henkilölle (asiakkaalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työntekijälle tai muulle sivulliselle)• Henkilötietoja on tulostettu tulostimeen niin, että ne ovat olleet muiden nähtävänä• Sähköisesti tallennetut tai paperiset asiakirjat ovat voineet olla ulkopuolisen nähtävänä• Lukitsemattomat tilat• Huono äänieristys• Asiakirjat ovat kadonneet tai varastettu (väliaikaisesti tai pysyvästi)• Asiakastietoihin on tehty väärä kirjaus• Järjestelmän käyttäjällä on työtehtäviinsä nähden liian laajat käyttöoikeudet• Ulkopuolinen henkilö on päässyt henkilötietoihin käsiksi tietojärjestelmässä tai ohjelmistossa• Henkilötietoja sisältävä tiedonsiirtoväline, kuten USB-tikku, on kadonnut tai varastettu
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla tahallinen tai se voi myös johtua huolimattomasta tietojenkäsittelystä. Mikäli tapahtuu tietoturvaloukkaus, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, joita voivat tapauksen mukaan olla esimerkiksi• virheellisten tietojen korjaaminen järjestelmässä• yhteydenotto tietohallintoon tai• pyydettävä virheellisen henkilötiedon saanutta henkilöä hävittämään saamansa tieto
Henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus –lomake tulee täyttää jokaisesta tietoturvaloukkauksesta. Mikäli kyse on erittäin korkean riskin aiheuttavasta tietoturvaloukkauksesta, niin tällöin loukkauksesta on informoitava välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavaa, tietoturvatoimintoa sekä toimialan johtoa. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Tietoturvaohjeistukset on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työntekijöille, joilla on käytössään hyvinvointialueen laitteet ja/tai pääsy hyvinvointialueen tietojenkäsittelyn ympäristöön. Ohjeistukset on luotu auttamaan käyttäjiä suojaamaan henkilökohtaisia tunnuksiaan, laitteitaan ja näissä olevaa hyvinvointialueen omistamaa tietoa, ja samalla ymmärtämään, mitä riskejä on olemassa ja miten niiden tapahtumista voidaan estää.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Poikkeus- ja häiriötilanteessa yksikön asiakastietojärjestelmän kriittisten asiakastietojen saatavuus ja niiden tulostaminen on turvattu jatkuvuustyöasemalla. Jatkuvuustyöasema sijaistee Lasten ja nuorten vastaanottolaitoksessa. Jatkuvuustyöasemalle kirjautumisesta on sovittu erikseen lastensuojelulaitosten esihenkilöiden kesken.
Poikkeamia ja häiriötilanteita käsitellään työryhmässä, johtoryhmässä ja tarvittaessa jokaisessa osastossa ja pyritään seuraamaan, että vastaavanlaiset tilanteet eivät toistu ja tarvittavat muutokset on toteutettu. Tietoa pyritään jakamaan yksikön sisällä varmistaen, että kaikki osastot ja tiimit tietävät, miten toimia poikkeama- tai häiriötilanteen aikana. Työntekijöitä koulutetaan tunnistamaan poikkeamia ja häiriöitä. Työyhteisöä kannustetaan jatkuvaan raportointiin ja omavalvontaa, mikä tukee proaktiivista tietoturvan hallintaa.
Ilmoittaminen asiakastukeen: Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen, jotta tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti ja asianmukaisesti.
Kun työntekijä havaitsee, ettei pääse asiakastietojärjestelmään hän tarkistaa verkko- ja palvelinyhteydet, sekä yrittää uudelleenkirjautumista tai palvelimen uudelleenkäynnistystä. Mikäli järjestelmät eivät toimi käytetään manuaalisia prosesseja asiakastietojen käsittelyyn. Tilanteen palautuessa normaaliksi, kirjaukset siirretään asiakastietojärjestelmään.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Hyvinvointialue tarjoaa työntekijöille erilaisia koulutuksia käytössä olevan teknologian käyttöön. Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä järjestetään koulutukset henkilöstölle, jotta he osaavat käyttää järjestelmiä turvallisesti ja tehokkaasti. Koulutuksessa käsitellään niin teknisiä kuin tietoturvapätevyyksiin liittyviä asioita: järjestelmän perustoimintojen opastus kuten, salasanojen ja käyttäjätunnusten hallinta.
Uuden työntekijän tullessa yksikköön häntä perehdytetään työpaikalla käytössä oleviin järjestelmiin sekä toiminta- ja turvallisuusohjeisiin. Tällaisia ovat erilaiset hälytinjärjestelmät, kuten henkilöturvajärjestelmä, kulunvalvonta sekä paloturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ja käytänteet.
Toimipisteen sähköön, lämmitykseen ja veden käyttöön liittyvät vikailmoitukset tehdään VAKKA-palveluportaalin kautta, sekä ilmoitus yksikön huollosta vastaavalle henkilölle.
Teknologian ja toimintatapojen kehittyessä henkilöstöä jatkokoulutetaan ja ohjeistetaan, sekä muistutetaan uusista toimintatavoista ja turvallisuusohjeista.
Henkilöstölle on käyttöohjeita ja dokumentaatiota, jotka auttavat heitä navigoimaan teknologian ja järjestelmien käytössä. Nämä ohjeet sisältävät kuvauksia järjestelmien toiminnasta, turvallisuusohjeita ja vianetsintäohjeita.
Henkilöstölle järjestetään käytännön harjoituksia mahdollisten poikkeamatilanteiden varalta. Näin he oppivat reagoimaan nopeasti ja oikein esimerkiksi tietoturvaloukkauksiin tai järjestelmähäiriöihin.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Hyvinvointialueella ollaan päivittämässä palvelualueen valmius- ja varautumissuunnitelmaa vastaamaan pitkiin huoltoviiveisiin, kuten esimerkiksi sähkö, vesi ja lämmön jaon keskeytyksiin.
Teknologian vikatilanteissa asiakastietojärjestelmän osalta on käytössä jatkuvuustyöasema kriittisten asiakastietojen turvaamiseksi.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Tieto täsmentyy myöhemmin.
Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja. Asiakastietojen käsittelyyn annetusta ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Yksikössä noudatetaan Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) antamia ohjeistuksia asiakastiedon kirjaamisesta.
Sosiaalihuollossa kirjaaminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Kirjaamisvelvollisuus alkaa, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palveluntarpeesta tai ryhtynyt toteuttamaan sosiaalipalvelua. Myös tieto asiakkuuden päättymisestä kirjataan asiakasasiakirjaan.
Kirjaukset ovat tehtävä viipymättä, kun asiakkaan asiaa on käsitelty. Ammattilainen harkitsee, mitä tietoja asiakastyöstä kirjaa. Asiakastyössä saatujen tietojen kirjaaminen on tärkeä osa asiakastyötä.
Asiakasasiakirjoihin kirjataan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot. Asiakirjoissa käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Kirjaamista ja henkilötietojen käsittelyä koskee esimerkiksi seuraavat yleiset periaatteet:
Yksikössä pyritään dokumentoimaan mahdollisimman paljon hyödyntäen avointa dokumentaatiota ja osallistamalla asiakasta dokumentointiin. Kirjaamalla avoimesti ja yhdessä asiakkaan kanssa, vahvistetaan asiakkaan osallisuutta, luottamusta ja kuulluksi tulemista.
Rakenteinen kirjaaminen ja asiakasperheen tavoitteet ohjaavat kirjaamista. Lähijohtajat seuraavat kirjauksia ja kuittaavat loppuyhteenvedot.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Asiakastietolain (703/2023) 4 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä. Salassapitovelvollisuuden kohteena ovat sosiaalihuollon asiakirjojen ja potilasasiakirjojen sisältämät tiedot (varsinainen asiakirja, sen kopio ja tuloste, sekä paperiset että sähköiset, sekä yksittäiset tiedot ja asiakirjan osat). Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeenkin.
Ammattihenkilön salassapitovelvoite sisältää seuraavat velvollisuudet; asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.
Yksikössä esihenkilöt varmistavat ja valvovat, että henkilöstö on perehtynyt tietoturvaohjeistuksiin sekä ovat sitoutuneita näihin velvoitteisiin ja noudattavat näitä arjen työtehtävissään. Mikäli yksikössä henkilöstö havaitsee tietoturvaa tai tietosuojaa uhkaavia tekijöitä tai riskejä, tulee heidän ilmoittaa näistä viipymättä esihenkilölle. Esihenkilö on ryhdyttävä hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaisiin toimenpiteisiin saadessaan tiedon uhasta tai riskistä.
Palvelun saatavuuden määräajat:Tammela osastolla asiakkuus aloitetaan viipymättä, mikäli vapaita asiakaspaikkoja on. Osastoilla Kuusenkäpy ja Juurela asiakkuus alkaa suunnitelmallisesti. Asiakaspaikat täytetään vapautuneiden paikkojen mukaisesti.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Keskeinen tavoite on turvata lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Edistää lapsen hyvinvointia ja osallisuutta vahvistamalla lapsen ja nuoren elämän hallintaa ja identiteetin rakentumista, sosiaalisia taitoja ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä yhdessä huoltajien kanssa.
Asiakasperheen terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan perhekuntoutuksen aikana säännöllisesti. Heidän terveydentilansa seuranta on heistä kokonaisvaltaista huolehtimista ja siihen osallistuvat kaikki työntekijät. Perhekuntoutuksen sairaanhoitajat kartoittavat asiakkaiden fyysisen ja psyykkisen terveydentilan. Mikäli lapsen tai hänestä huolta pitävien aikuisten tilanne vaatii yhteistyötä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa, toimitaan heidän kanssaan yhteistyössä tai edistetään kontaktin muodostumista. Asiakkaita ohjataan tarvittaessa myös julkiseen terveydenhuoltoon sekä päivystyspalveluihin virka-ajan ulkopuolella.
Toimintakykyä arvioidaan päivittäisellä havainnoinnilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä (psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi). Käytössä on asiakastietojärjestelmä, johon päivittäin ja jokaisessa vuorossa kirjataan asiakkaasta työntekijän ammatillinen arvio VAKEn arviointisydämen kriteeristön mukaan. Asiakasperheen tavoitteellista edistymistä arvioidaan yhdessä perheen, sosiaalityöntekijöiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa suunnitelmallisesti.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksikössä on laitoskeittiö, jossa ruoka valmistetaan toimialan suositusten mukaisesti. Laitoskeittiössä on myös oma omavalvontasuunnitelmansa. Ympärivuorokautisessa perhekuntoutuksessa tarjotaan kaikille perheille lounas ja päivällinen. Tammelan ja Kuusenkävyn osastomuotoisen perhekuntoutuksen asiakasperheille tarjotaan myös aamu-, väli- ja iltapalat, koska heillä ei ole mahdollisuutta omaan jääkaappiin tai ruokien valmistamiseen. Kuntoutuksen aikana ruokaa valmistetaan myös perhekuntoutusosaston yhteisessä keittiössä. Lisäksi ruokapalveluvastaavat tarjoavat käytännön ohjausta opetuskeittiössä asiakkaille, missä opetellaan taloudelleista ruuanvalmistusta. Asiakkaat saavat kuntoutuksen aikana ohjausta myös terveelliseen ravintoon. Asiakkaiden allergiat ja ruokarajoitteet huomioidaan tarjoamalla heille korvaavia tuotteita. Kaikille asiakkaille on tarjolla seka- tai kasvis-kalaruokavalio.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Yksikön yleisten sisätilojen siivouksen hoitaa SOL-palvelut. Asiakkaat siivoavat oman huoneistonsa/asunnon kerran viikossa heille osoitetuilla siivousvälineillä. Lakana- ja pyyhepyykin kuljetuksesta vastaa Valmennustalo Reeli. Mattojen pesutilaukset tehdään Mattopalvelu Liljavirralle. Osastoilla on omat pyykkituvat, jossa asiakkaat voivat hoitaa pyykkihuoltoaan. Asiakasperheen vaihtuessa huoneistoihin/asuntoihin tilataan vaihtosiivous SOL-palveluilta.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:Yksiköissä noudatetaan valtakunnallisia hygieniakäytäntöihin liittyviä säädöksiä, suosituksia ja ohjeita. Yksikössä käsien pesuun ja käsihuuhteen käyttöön on mahdollisuus kaikissa yksiköissä sekä työntekijöille että asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä muille vierailijoille. Henkilökunta noudattaa yleisiä hygieniaohjeita ja tavanomaisia varotoimia kaikkien lasten ja perheiden kohdalla. Konsultaatioapua saa VAKEn tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksiköstä. Henkilökunnalla on tehtävässä vaadittava tartuntatautilain 48§ mukainen rokotussuoja asiakkaiden suojaamiseksi.Sairausepidemiatilanteissa toimitaan hyvinvointialueen terveydenhuollon tilannekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Epidemiatilanteissa noudatetaan yleisiä valtakunnallisia ja hyvinvointialuekohtaisia toimintaohjeita. Yksikössä on valmius epidemiatilanteiden hoitoon ohjeistuksien sekä tarvittavien suojatarvikkeiden osalta.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:Kaikki asiakkaiden tavarat ovat lähtökohtaisesti heidän omalla vastuullaan. Arvotavaroiden tuomista yksikköön kehotetaan välttämään. Huoneistoissa ja asunnoissa on lukot ja asiakkaita kehotetaan pitämään ovet lukittuina poissa ollessaan. Asiakkaat eivät vieraile toisten asiakkaiden huoneistoissa tai asunnoissa. Vierailijat tulee ilmoittaa etukäteen henkilökunnalle.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:Ohjaamme asiakkaat terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin pääosin julkiselle sektorille. Tämä koskee sekä hammashoitoa että kiireetöntä ja kiireellistä sairaanhoitoa. Mikäli asiakkaalla on erikoissairaanhoidon hoitokontakti, tuemme hoitokontaktin toteutumista. Asiakkaan luvalla sairaanhoitajat toteuttavat verkostoyhteistyötä hoitokontakteihin. Palveluun tullessa lasten terveystarkastukset toteutetaan terveyskeskuksessa, tehtävään nimetyllä lastenlääkärillä. Yksikön sairaanhoitajat varaavat tarkastusajat.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:Yksikössä tehdään laaja-alaista yhteistyötä perheen eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen palvelun tarjoajien kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään lapsen vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Kysymme lupaa asiakkaalta yhteydenpitoon eri tahojen kanssa. Asiakkaan antama suostumus/ lupa kirjataan asiakastietojärjestelmään.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:Yksikön turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa on ohjeistettu, kuinka toimitaan esim. äkillisissä kuolemantapauksissa tai muissa akuuteissa kiireellisissä tilanteissa, joissa ollaan suoraan yhteydessä Hätäkeskukseen. Kiireellistä sairaanhoitoa tarvitseva asiakas ohjataan virka-aikana omalle terveysasemalla ja virka-ajan ulkopuolella iänmukaiseen sairaalapäivystykseen. Kiireellisissä tilanteissa henkilökunta lähtee tarvittaessa mukaan käynnille. Kiireettömissä sairaanhoitoa vaativissa tilanteissa ja tarpeissa asiakas ohjataan asioimaan omalle terveysasemalle.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Palveluun ohjaudutaan sosiaalityöntekijän tekemän arvion ja palvelulähetteen pohjalta. Palvelujen asiakasohjausryhmä Seisake, joka kokoontuu viikoittain, vastaa palveluihin palvelulähetteiden käsittelystä, arvioinnista ja palvelun vastaavuudesta asiakastarpeeseen sekä palvelun myöntämisestä. Palvelujen asiakasohjausryhmään yksikön esihenkilö osallistuu vakituisena jäsenenä. Palvelujen asiakasohjausryhmän tehtävänä on asiakkaan palvelun järjestämisen ohjaus oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti, palvelujen vaikuttavuuden ja laadun seuranta, asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen varmentaminen ja hankintajärjestyksen noudattaminen ostopalvelujen osalta.
Asiakkaan palveluun pääsy ja sijoittuminen yksikössä varmistetaan vielä yksikön sisäisissä asiakasohjausrakenteissa ja tarvittaessa muutoinkin. Yksikön vastaavat ohjaajat vastaavat asiakkuuksien alkamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja yhteydenpidosta sosiaalityön kanssa palvelun aloittamisesta. Perhekuntoutuksen osalta asiakkaan palveluun pääsy saattaa ajoittain viivästyä johtuen siitä, että yksikön asiakaspaikat ovat täynnä.
Omatyöntekijän nimeäminen:Perhekuntoutuksessa jokaiselle perheelle nimetään vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä vastaa perheen kuntoutusprosessin suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Perhekuntoutusjakson alkaessa asiakkaalle informoidaan hänen tiedonsaantioikeudestaan ja siihen liittyvistä käytännöistä. Asiakkaita kannustetaan käyttämään sähköistä asiointia (Maisa), jonka kautta heidän on mahdollisuus seurata dokumentointia päivittäin. Asiakkaan osallisuutta pyritään huomioimaan kaikessa toiminnassa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Asiakkaat osallistuvat kuntoutussuunnitelman laatimiseen ja arvioimiseen yhdessä henkilöstön kanssa.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Yksikössä tavoitteena on kohdella asiakasta hyvin ja ilman syrjintää sekä mahdollistaa laadultaan hyvä perhekuntoutus. Perhekuntoutuksessa asiakkaan voimavaroja tunnistetaan ja hyödynnetään. Molemminpuolisen ymmärryksen takaamiseksi yksikössä käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita. Perheen toiveet ja kulttuuritausta otetaan huomioon, siten että ne ovat lapsen hyvinvointia tukevia.Yksikön kaikkia työntekijöitä velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattieettiset periaatteet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvot.
Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä asiasta ilmoitus kenelle tahansa yksikön työntekijälle tai asiakkaan asioista vastaavalle viranhaltijalle. Ilmoituksen voi tehdä tarvittaessa myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai läheinen. Työntekijällä on velvollisuus viedä asia tiedoksi yksikön vastuuhenkilölle tai asiakkaan asioista vastaavalle viranhaltijalle.Jos epäasiallista kohtelua havaitaan, pyritään tilanne heti selvittämään yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken ja asiakasta kuunnellen. Tilanteen selvittelyyn voivat osallistua tarvittaessa myös yksikön ulkopuoliset tahot.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:Asiakasta ohjataan tarvittaessa tekemään asianmukainen muistutus tai kantelu toiminnasta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivujen palautekanavalta löytyy lisätietoa ja ohjeista muistutuksen tekoon (www.vakehyva.fi/fi/anna-palautetta). Yksikössä kerätään aktiivisesti asiakaspalautetta ja palautteita seurataan säännöllisesti. Palautteen voi tehdä joko nimettömästi tai nimellä.
Asiakas voi olla halutessaan yhteydessä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo ja avustaa sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa sekä tarvittaessa sosiaalihuollon palveluun ja kohteluun liittyvissä asioissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaaliasiamiehen palveluista löytyy lisätietoa osoitteesta www.vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/sosiaali-ja-potilasasiamies
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:Asiakaslapsille ja -nuorille laaditaan perhekuntoutuksen alussa sosiaalihuollon asiakaslakiin (SHAL 7§) perustuva palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka perhekuntoutuksessa tarkoittaa perhekuntoutussuunnitelmaa. Perhekuntoutussuunnitelma perustuu jakson aloitusneuvottelussa sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa sovittuihin työskentelyn tavoitteisiin. Perhekuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen kanssaan perhekuntoutukseen osallistuvan huoltajan/huoltajien kanssa kuntoutusjakson alussa. Perhekuntoutussuunnitelma sisältää kuvauksen perheen nykytilanteesta, voimavaroista sekä työskentelymenetelmistä. Vastuu perhekuntoutussuunnitelman laatimisesta ja sen toteutumisesta sekä päivittämisestä on perheen nimetyllä vastuutyöntekijällä muun työryhmän kanssa. Suunnitelmaa seurataan perhekuntoutuksessa sosiaaliohjaajan ja asiakkaan kanssa viikoittain pidettävässä viikkopalautteessa tavoitteiden toteutumista tarkastellessa. Suunnitelmaa muokataan tarvittaessa jakson aikana.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.Asiakkuus perhekuntoutuksessa perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiakkaiden omaan haluun saada kuntoutusta ja tukea. Asiakkaana voi olla myös lapsia, jotka ovat kiireellisesti sijoitettuina vanhempiensa kanssa. Yksikössä lapsen ja perheen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan vahvistamalla heidän osallisuuttaan kuntoutusjakson suunnittelussa ja toteutuksessa. Itsemääräämisoikeus pitää sisällään oikeuden hallittuihin riskeihin ja huonoihin valintoihin. Itsemääräämisoikeuden käyttämiseen saa yksikössä tukea ja omien valintojen tekemistä saa harjoitella.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:Yksikössä on laadittu säännöt koskien turvallisuutta ja arjen toimintaa (esim. ruoka-ajat, ulko-ovien lukitseminen ja vierailukäytännöt), ja nämä säännöt ohjaavat osastojen toimintaa. Muut lapsen ja perheen yksilölliset käytännöt laaditaan yhteistyössä perheen kanssa. Jokaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuetaan ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Lisäksi kunnioitetaan jokaisen henkilön kulttuurillista ja uskonnollista valinnan vapautta. Kenenkään fyysistä tai psyykkistä koskemattomuutta ei loukata ja jokaista ihmistä kohdellaan kunnioittavasti.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:Yksikössä suurin osa asiakasperheistä on sijoitettuna lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteinä. Lastensuojelun avohuollossa rajoitustoimenpiteet eivät ole sallittuja. Yksikössä on myös asiakkaita, jotka ovat huostaanotettuja tai kiireellisesti yksikköön sijoitettuja. Tällöin rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttöön, mikäli se on lapsen edun mukaista tai hänen suojelemisekseen. Mikäli yksikössä joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, niistä informoidaan aina asiakkaan ja hänen vanhempiensa lisäksi vastuusosiaalityöntekijää ja yksikön esihenkilöitä. Asiakasta kuullaan asianmukaisesti ja hänen oikeuksistaan informoidaan hänelle tai hänen huoltajilleen. Rajoitustoimenpiteitä voivat olla esim. kiinnipitotilanteet, joissa työntekijä avustaa vanhempaa lapsen kiinnipitämisessä lapsen tai muiden lasten turvaamiseksi. Ajoittain on tilanteita, joissa työntekijät joutuvat rajoittamaan lasta kiinnipidolla ilman oman vanhemman osallistumista siihen. Rajoitustoimenpiteistä päättää hyvinvointialueen 1.1.2025 voimaan tulevan delegointimääräyksen jälkeen hoito- ja kasvatushenkilöstö lukuun ottamatta yhteydenpidon rajoittamispäätöstä, josta voi päättää vain yksikön esihenkilö. Rajoitustoimenpiteestä tehdään asianmukainen päätös ja kirjaus asiakastietojärjestelmään.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:Yksikössä kerätään ja pyydetään asiakkailta aktiivisesti palautetta. Asiakaspalautteen pyytäminen ja kerääminen on yksikössä nivottu osaksi työskentelyä. Käytössä on QPro-asiakaspalautejärjestelmä.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:Saatu asiakaspalaute käsitellään säännöllisesti viikoittain yksikön johtoryhmässä ja kyseisellä osastolla/ tiimissä sekä kootusti koko henkilöstön kesken yksikkökokouksissa muutaman kerran vuodessa. Saatujen palautteiden pohjalta pyritään kehittämään palvelua ja toimintaa sekä parantamaan asiakkaiden asiakaskokemusta. Mikäli asiakas on toivonut asiakaspalautteessa, että häneen ollaan yhteydessä, on yksikön esihenkilö yhteydessä asiakkaaseen palautteen pohjalta.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:Palveluyksikössä muistutukset tulevat viranhaltijalle eli lastensuojelulaitoksen esihenkilölle käsiteltäväksi. Lastensuojelulaitoksen esihenkilö vastaa siitä, että muistutukseen vastataan kirjallisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla viivytyksettä (kuukauden kuluessa).
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:Muistutuksessa esitettyihin palveluyksikköä koskeviin asioihin lastensuojelulaitoksen esihenkilö pyytää tarvittaessa tarkempia tietoja kirjallisina vastaukseen työntekijältä, työryhmältä ja/ tai yksikön vastaavalta ohjaajalta riippuen siitä, mitä asioita muistutus koskee. Vastaus muistutukseen perustellaan aina asian laadun edellyttämällä tavalla. Muistutukseen vastaamisen periaatteita ohjaa lainsäädäntö. Lastensuojelulaitoksen esihenkilö tarkistaa vastauksena tehdyn asiakirjan ja hyväksyy sen allekirjoittamalla sekä huolehtii sen tiedoksi muistutuksen tehneelle.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:Muistutuksista esille tulleet epäkohdat ja puutteet käsitellään asianmukaisesti yksikön johtoryhmässä ja tiimeissä. Yksikön toiminnassa pyritään ottamaan huomioon muistutuksissa esille tuodut epäkohdat ja puutteet sekä tarvittaessa tekemään korjaavia toimenpiteitä näiden epäkohtien vähentämiseksi tai poistamiseksi.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään aina tarpeen mukaisesti vähintään kuitenkin neljän kuukauden välein. Yksikön johtoryhmä valvoo ja varmistaa, että omavalvontasuunnitelma toteutuu. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja julkaistu hyvinvointialueen ohjeistusten mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan päivittäisessä työssä ja kehittämistarpeet käsitellään viikoittain yksikön johtoryhmän kokouksessa. Kehittämistarpeiden pohjalta nousevat toimenpiteet
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):